Vastaanottaja Lappeenrannan kaupunki Asiakirjatyyppi Selvitys Päivämäärä Tammikuu 2018 TAUSTAMUISTIO PERUSKOULULAISTEN ILMAISET JOUKKOLIIKENNEMATKAT RAMB LL
TAUSTAMUISTIO PERUSKOULULAISTEN ILMAISET JOUKKOLIIKENNEMATKAT Tarkastus Päivämäärä 15.1.2018 Laatija Mika Piipponen Tarkastaja Hyväksyjä Kuvaus Viite Ramboll PL 18, Pajatie 69 (Karhulan teollisuuspuisto Toimistotalo Otso, 5. krs) 48601 KOTKA P +358 20 755 611 F +358 20 755 6201 www.ramboll.fi C:\Users\hirvonot\Desktop\KESKEN\Aloite koulum LPR (2018-01-15).docx
SISÄLTÖ 1. VALTUUSTOALOITE K/1217/00 02 10/2017 1 2. SÄÄDÖSTAUSTA 1 2.1 Perusopetuslaki 1 2.2 Koulumatkat ensisijaiseen kouluun Lappeenrannassa 1 2.3 Koulumatkat toissijaiseen kouluun Lappeenrannassa 2 2.4 Koulumatka-avustukset Lappeenrannassa 2 2.5 Johtopäätökset ja havainnot 2 3. TILASTOTIETOA LAPPEENRANNASTA 2 3.1 Waltti-matkat ja myynti 2 3.2 Lisäautotarve 4 3.3 Nousukorvaukset EL V-liikenteelle 4 3.4 Liikenteen päästöt/energiakulutus 5 4. KOULUJEN TILAUSAJOJEN KORVAAMINEN 5 s. ESIMERKKIKAUPUNGIT 6 5.1 Mikkeli 6 5.2 Pieksämäki 6 5.3 Johtopäätökset ja havainnot 6 5.4 Lippujen hinnat 7 5.5 Kaupungin asukastietoja 7 6. NELIKENTTÄ 8 7. KUSTANNUSVAIKUTUKSET 8 7.1 Välittömät tulon menetykset, lisäkustannukset ja säästöt 8 7.2 Kaupungin sisäiset kustannukset ja säästöt 8 7.3 Esimerkkejä budjettivajeen merkityksestä 9 8. JOHTOPÄÄTÖKSET LIITTYEN ALOITTEESEEN 9 9. VAIHTOEHTOISIA RATKAISUMALLEJA 10 9.1 Joukkoliikennepoliittisen ohjelman päivitys 10 9.2 Koulumatkalipun kilometrirajan pienentäminen 10 9.3 Juniorien ja opiskelijoiden kausilipun hinnan alentaminen 11 9.4 Kaikkien kausikorttien asiakashinnan alentaminen 11 [älä tuhoa seuraavaa tyhjää riviä - tuhoa tämä kentta ennen tulostusta]
1. VALTUUSTOALOITE K/1217/00 02 10/2017 Lappeenrannan valtuustoaloite K/1217/00 02 10/2017 "Kouluverkkojen tiivistyessä usean koululaisen koulumatkat pitenevät ja osa koululaisista tulee kaupungin maksaman koulumatkatuen piiriin. Epäoikeudenmukaisuutta tunnetaan ymmärrettävästi alueilla, joissa kilometrirajojen vuoksi 200 metriä voi erottaa bussilippuun oikeutetun ja oma kustanteisesti koulumatkan maksavan. Joukkoliikenteen käyttöön kannustaminen jo koululaisena kannustaa valitsemaan ympäristöystä vällisen vaihtoehdon myös myöhemmin, kun kulkeminen busseilla tulee lapsille tutuksi. Maksuton joukkoliikenne koululaisille kannustaisi myös kouluja tekemään enemmän vierailuja ja tutustumis matkoja koulupäivän sisällä, kun koululaisilla olisi mahdollisuus matkustaa bussilla maksutta eikä siirtymisistä koituisi kouluille kustannuksia. Maksuton joukkoliikenne toisi myös helpotusta lasten harrastamiseen, sillä matkat harrastuksiin voisi myös taittaa busseilla. Kulkeminen harrastuksiin ei näin muodostuisi harrastamisen esteeksi ja vähentäisi yksityisautoilun tuomia haittoja. Aloitteen tarkoituksena ei ole vähentää lasten liikkumista. Kohtuulliset koulumatkat taitettaisiin varmasti jatkossakin jalan tai pyöräillen. Pidentyneiden koulumatkojen osalta bussilla kulkeminen ei saa kuitenkaan muodostua tekijäksi, joka on mahdollisuus vain niille perheille, joilla on mahdol lisuus maksaa yli 30 euroa kuukaudessa bussikortista. Sen vuoksi sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä esittää, kaupunki selvittää mahdollisuuden tarjota peruskoululaisille maksuttoman julkisen liikenteen. Selvityksessä tulee huomioida ne kustannukset, joita kaupunki jo nyt maksaa koululaisten matkoista sekä koulujen käyttämät bussimatkat mm. uimahalleihin tai vierailukohteisiin. Maksuton joukkoliikenne peruskoululaisille voitaisiin to teuttaa ensin vaikka kokeiluna, miten Mikkelissä on tehty. 11 2. SÄÄDÖSTAUSTA 2.1 Perusopetuslaki Perusopetuslain mukaan oppilaalla on oikeus maksuttomaan kuljetukseen, jos perusopetusta tai lisäopetusta saavan oppilaan koulumatka on viittä kilometriä pitempi. Perusopetusta, lisäopetusta tai esiopetusta saavalla oppilaalla on oikeus maksuttomaan kuljetukseen myös silloin, kun edellä tarkoitettu matka oppilaan ikä ja muut olosuhteet huomioon ottaen muodostuu oppilaalle liian vaikeaksi, rasittavaksi tai vaaralliseksi. Oppilaan päivittäinen koulumatka odotuksineen saa kestää enintään kaksi ja puoli tuntia. Jos oppilas lukuvuoden alkaessa on täyttänyt 13 vuotta tai jos oppilas saa perusopetuslain 17 : n 2 momentissa tarkoitettua erityisopetusta, koulumatka saa kestää enintään kolme tuntia. 2.2 Koulumatkat ensisijaiseen kouluun Lappeenrannassa Koulukuljetukset järjestetään pelkästään esikoulua käyville oppilaille, joiden koulumatka oppilaalle osoitettuun ensisijaiseen kouluun on yli 5 kilometriä. Kuljetus järjestetään ensisijaisesti linja-autolla myöntämällä oppilaalle linja-autokortti. Kuljetus järjestetään muulla tavoin, mikäli julkiset
liikenneyhteydet eivät ole käytettävissä tai niitä käyttämällä matka-aika odotuksineen ylittää lain määrittämät kriteerit. 2.3 Koulumatkat toissijaiseen kouluun Lappeenrannassa Oppilaan käydessä koulua toissijaisessa koulussa, oppilaaksi ottamisen edellytyksenä on, että huoltaja vastaa oppilaan kuljettamisesta tai saattamisesta sekä niistä aiheutuvista kustannuksista. Kaupunki voi hakemuksesta myöntää avustusta kuljetuskustannuksiin toissijaiseen kouluun, mikäli oppilaalla olisi oikeus maksuttomaan kuljetukseen ensisijaiseen kouluun. Avustuksen saamiseksi myös matkan toissijaiseen kouluun on kuitenkin oltava yli 5 kilometriä. Muissa kunnissa asuvien oppilaaksi ottamisen ehtona on, että huoltajat järjestävät oppilaiden kul jettamisen sekä maksavat kaikki matkakustannukset. 2.4 Koulumatka-avustukset Lappeenrannassa Koulumatka-avustus myönnetään pelkästään esiopetuksessa oleville oppilaille, joiden koulumatka oppilaalle osoitettuun ensisijaiseen kouluun on 3-5 kilometriä. Avustus maksetaan tapauksissa, joissa oppilaan kuljettaminen/saattaminen jää huoltajan vastuulle. Avustus on koulumatka n pituuden perusteella laskettavan, edullisimman julkisen kulkuneuvon lipputuotteen suuruinen ja se maksetaan hakemuksesta jälkikäteen lukukausittain. Avustuksen asemasta voidaan myös myöntää linja-autokortti. 2.5 Johtopäätökset ja havainnot Lappeenranta voi halutessaan myöntää avustusta myös alle 5 km koulumatkoihin. Lappeenrannassa on maantieteellisesti laajoja alueita, joissa koulumatkoja, harrastusmatkoista puhumattakaan, voitaisiin järjestää avoimella joukkoliikenteellä. Näillä alueilla koulumatkat to teutetaan taksikuljetuksin. 3. TILASTOTIETOA LAPPEENRANNASTA 3.1 Waltti-matkat ja myynti 7-16 -vuotiaat (lapsi/junnu) maksavat vuodessa Lappeenrannan joukkoliikenteen matkoista 30 päivän kausilippu 203.676,42 Kertalippu 122.226,60 Arvolippu 63.008,34 Omalla rahalla yhteensä 388.911,36 Lappeenrannassa on 3-5 kilometrin mittainen koulumatka/suunta noin 750 oppilaalla, joista noin 270, pääasiassa 0-3 luokkalaista, saa jo nyt maksuttoman koulukyydin tai avustuksen (esim. matkan vaarallisuus, rasittavuus) anomuksesta. Peruskoululaisia, joiden koulumatka on 3-5 km/suunta, ja jotka eivät saa maksutonta koulumatkaa on siis noin 480.
kpl/v /v /nousu Lisä nousut 1001 Aikuinen kausi 30 272 361 16,0% 368 042,18 1,35 vuodessa 1010 Kausi lapsi 30 223 625 13,1% 203 676,42 0,91 74467 1030 Kausi seniori 30 16973 1,0% 19 690,00 1,16 2001 Kertalippu aikuinen 310 553 18,2% 1 041438,50 3,35 2002 Kertalippu lapsi 62 222 3,6% 122 226,60 1,96 2010 Vaihto aikuinen 8208 0,5% 2011 Vaihto lapsi 892 0,1% 297 2013 Las te nva u n ut 32170 1,9% 2014 Littera 751 0,0% 1502,00 2,00 2016 Veteraani 592 0,0% 2017 lrtolippu koulu 415 0,0% 2018 lrtolippu muu 3 277 0,2% 2027 Lapsi alle 7v 11453 0,7% 2028 Rol I aattori 4389 0,3% 2034 Mobiililippu rekist 1728 0,1% 3 456,00 2,00 3001 Koululaislippu 113 885 6,7% 4001 Arvolippu aikuinen 133147 7,8% 318 902,00 2,40 4002 Arvolippu lapsi 44678 2,6% 63 008,34 1,41 14878 4004 Arvo seniori 54597 3,2% 72 516,85 1,33 4005 Arvo opiskelija 129 751 7,6% 193 887,73 1,49 5002 Opiskelija 30 268 236 15,7% 295 729,30 1,10 5004 Opiskelija 30 KELA 11528 0,7% 15 998,00 1,39 851 Kertakortti aik 225 78 0,0% 1135,00 Yhteensä 1705509~ 100,0% 2 721208,92 1,60 89642 Alue 1 Keskusta 32 782 2,1 68842,20 ~11 38411 3,5 134438,50 ~12 7745 3,5 27107,50 ~13 184 4,5 828,00 Alue 2 Joutseno 31820 2,1 66822,00 Alue 3 Ylämaa 3051 2,1 6407,10 Yhteensä 113 993 304445,30 773 oppilasta (jaettua koulumatkakorttia) teki vuonna 2017 kaikkiaan 113. 993 matkaa, joiden sisäinen laskutushinta oli 304.445,30. Yhdensuuntaisia matkoja/oppilas kertyi 147,5 kpl ja yhden oppilaan laskennallinen matkakustannus oli 393,85 /vuosi. Lisäksi koulumatkalipusta maksetaan sisäisesti 304.445,30 /vuodessa joukkoliikennekustannusten kattamiseksi. Yllä kuvatuista matkoista 42.800 eli 37,5 % tehdään joko maaseutuliikenteen busseissa tai Kaak kois-suomen El V-keskuksen ostamassa liikenteessä. Näiden matkojen osalta peruskoululaisella on rajoitettu mahdollisuus, tai ei lainkaan mahdollisuutta hyödyntää avointa joukkoliikennettä harrastus- ja muihin vapaa-ajan matkoihin.
3.2 Lisäautotarve Alla olevassa taulukossa vuorokohtainen nousumäärä (kpl) on laskettu marras-joulukuun 2017 keskiarvosta. Kerta, arvo, kausi ja koulu tarkoittavat kunkin lipputuotteen nousujen määrää. Arvo+kausi+kerta on niiden nousujen määrä, joihin mahdollinen peruskoululaisten ilmaismatkaetu vaikuttaa. Lisää -sarakkeessa on laskettu hintajouston perusteella oletusarvo, että matkustus lasten kerta-, arvo- ja kausilipuilla lisääntyy 33,3 % kun tuote muuttuu ilmaiseksi. Tämä kasvuluku on lisätty nykyiseen kokonaisnousujen määrään ja saatu uusien nousujen määrä/kyseinen vuoro. Jos keskiarvonousu talviaikana on yli 75 nousua, tarvitaan lisäauto. linja suunta vuoro kpl kerta arvo kausi koulu a rvo+ka us i +kerta Lisää Uudet nousut Li nja 1 1 7:15 76,5 1,1 1,0 17,6 0,4 19,7 6,6 83,1 7:45 68,9 3,3 5,2 38,0 5,2 46,5 15,5 84,4 9:45 64,2 0,8 1,6 7,6 1,7 10,0 3,3 67,5 14:15 94,3 4,0 7,7 22,0 1,7 33,7 11,2 105,5 15:15 78,7 2,3 3,7 13,3 0,5 19,3 6,4 85,1 0 7:15 62,3 2,2 3,2 18,7 0,6 24,1 8,0 70,3 13:15 72,1 3,4 5,4 18,6 4,0 27,4 9,1 81,2 14:15 63,8 3,3 3,6 14,6 2,2 21,5 7,2 71,0 15:15 70,8 3,0 3,3 16,7 2,6 23,0 7,7 78,5 Linja 5 1 7:20 50,7 0,2 0,3 2,0 0,7 2,5 0,8 51,5 9:30 57,5 0,0 0,0 0,5 0,0 0,5 0,2 57,7 11:30 53 0,2 0,3 0,7 0,0 1,2 0,4 53,4 12:30 52,8 0,7 1,1 3,1 0,1 4,9 1,6 54,4 Selkein lisäautotarve on linjalla 1, jonne tarvitaan noin 130 koulupäiväksi kaksi lisäautoa ja 6,8 linjatuntia/ajopäivä sekä 137,4 linjakilometriä/ajopäivä. Kaupungille tämä merkitsee heti vuositasolla 72.500 lisäkustannusta. Liikennöitsijä joutuu kuitenkin maksamaan palkkakustannuksia 10 h/pv ja lisäautojen heikko käyt töaste nostaa viimeistään seuraavalla kilpailutuskierroksella kustannuksia noin 90.000 /vuosi. Mikäli paikallisliikenteen matkustajamäärän kasvu jatkuu nykyisen kaltaisena, lisäautotarve tulee kasvamaan 2-3 vuoden sisällä vielä 2-3 autolla. 3.3 Nousukorvaukset ELY-liikenteelle Lappeenranta-Joutseno-Imatra -linja 100 on Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen ostamaa liikennettä ja siinä Lappeenrannan kaupunki maksaa koululais- ja lapsen 30 päivän lipuilla tehdyistä matkoista nousukorvausta 2,66 /matka. Alla olevan laskelman mukaiset nousumäärät/ äivä ovat seuraavat: linja suunta vuoro kpl kerta arvo 100 1 ~o ~ kausi koulu a rvo+ka us i +kerta Lisää Uudet nousut 37,0 7,0 43,0 14,3 57,3 Nousua/vuosi 14330 Nousu 2,66 /kpl 38117{ Kaupungin maksettavaksi tulee kokonaan uutena eränä 38.117, mikäli peruskoululaiset saavat ilmaiset matkat.
Ti@dn!ö;tn~~;:ii @i 3.4 Liikenteen päästöt/energiakulutus Keskimääräinen EURO 3 -päästöluokan henkilöauto kuluttaa keskimäärin 0,66 kwh/km, maaseutuliikenteen bussi 3,90 kwh/km ja kaupunkiliikenteen bussi 4,00 kwh/km, joten linja-autossa on oltava maaseutuliikenteessä 6,6 matkustajaa yksin henkilöautolla kulkevaa kohden. Jos koulutaksissa on 4 oppilasta kyydissä, yhtä matalaan kulutukseen/henkilö päästään maaseutubussilla, jos siinä on 24,2 matkustajaa. Johtopäätös: Vaikka edellä lasketut esimerkit ovat vain suuntaa antavia (perustuvat VTT: n Lipas ton lukuihin), voidaan todeta, että maaseutuliikenteessä päästään todella harvoin tilanteeseen, jossa joukkoliikenneautolla päästäisiin perustaksia matalampiin energiankulutuksiin ja sitä kautta päästöihin/ henkilö. 4. KOULUJEN TILAUSAJOJEN KORVAAMINEN Aloitteessa todetaan, että "Maksuton joukkoliikenne koululaisille kannustaisi myös kouluja tekemään enemmän vierailuja ja tutustumismatkoja koulupäivän sisällä, kun koululaisilla olisi mahdollisuus matkustaa bussilla maksutta eikä siirtymisistä koituisi kouluille kustannuksia." Paikallis- ja lähiliikenteen aikataulun mukainen lii kenne ei pääsääntöisesti sovellu 1-2 oppitunnin mittaisiin vierailuihin odotus- ja vaihtoajoista sekä osin vuorotiheydestä johtuen. Paikallisliikenteen linjalla 3 pääsee 100-200 m päähän uimahallista, mutta lähi liikenteen vuoroilta Valtakadulta on matkaa jo noin 400 m. Esimerkkinä Kesämäen koululta uimahalliin klo 9:00: Lähtö koululta 9:04, perillä 9:25, jolloin kävelymatkaa on kertynyt 950 m ja kävelyaika on 13 minuut tia. Linjalla 4 on matkustettu 7 minuuttia. 20min I. 900m Reittiohje 09:04 Lavolan katu 16, Lappeenranta I- Kävele 350 m (5 min) 09:10 Lentokentän tie 3 keskustaan Bussi 4 09:17 6 pys~kki~ (7 min) 0 Lappeenkatu 1 keskustasta I- Kävele 600 m (8 mon) 09:25 Pohjolankatu 29, Lappeenranta Tällä hetkellä kaupunki on kilpailuttanut kaikki tilausajot vuoden 2018 kesään saakka, joten paikallis- tai lähiliikennebussit eivät saa sopimuksen mukaan ajaa esimerkiksi uimahallikyytejä, vaikka auto olisi vapaana ja kaupungin käytettävissä halvimmillaan noin 0,85 /km. Joukkoliikennepäällikkö on jo valmistellut lähiliikenteen bussien hyödyntämistä mm. koulujen tilausajoissa yhdessä hankintatoimen kanssa. Tavoitteena on parantaa autojen käyttöä ja saada sitä kautta kustannuksia laskettua merkittävästi. Lappeenrannassa on jo nyt kouluja varten käytössä 50 lipun nipuissa toimitettavat "Kertalippu koulujen opetusmatkakäyttöön" sekä koulujen ryhmälittera. Näillä tehtiin paikallisliikenteessä syyslukukaudella 2017 yhteensä 239 matkaa kaikkiaan 725.565 matkasta. Maksuton koululaislippu ei sellaisenaan juurikaan lisää esitettyjä matkoja, koska 239 matkan kustannus kouluille on tähänkin saakka ollut marginaalinen.
5. ESIMERKKIKAUPUNGIT 5.1 Mikkeli Mikkelissä Mikkelin kaupungin peruskoululaiset (ikäluokka 7-16 v) ovat oikeutettuja ilmaiseen, Waltti-kortille ladattavaan henkilökohtaiseen lipputuotteeseen, joka on voimassa 365 vuorokautta ensimmäisestä leimauksesta. Kortilla voi tehdä rajattoman määrän matkoja koko kaupungin alueella Waltti-liikenteessä matkustusvyöhykkeillä A-E. Kortti tilataan kaupungin virastotalon asiointipisteestä ja kortin saa koululta. Korttia lunastettaessa tarkistetaan oppilaan tiedot (nimi, osoite, mielellään myös Hetu), noutajan nimi, pvm ja kuittaus noudetusta kortista. Kadonneen kortin uusimisesta veloitetaan 7 korttimaksu. Joukkoliikenneinsinööri Liisa Heikkisen mukaan Mikkelissä ei juurikaan ole tunnistettu säästöjä koulukuljetuksien osalta. Mikkelissä varsinkin seniorit ovat jo vatineet samaa ilmaislippuoikeutta kuin peruskoululaisilla on. "Häiriökäyttäytyminen on yleistä; hupiajeluun puututtiin heti alussa, joten se on pysynyt kurissa; muu yleinen käyttäytyminen häiritsee muita: nuoriso kulkee ryhmissä ja siellä tyhmyys tiivistyy. Sotataan, rikotaan ja häiritään muita." Sivistystoimi maksaa Mikkelissä joukkoliikenteelle edullisen koululaiskortin käytön tulonmenetyksen. ELYn nousukorvaukset kaksinkertaistunevat. "Haja-asutusalueilla vaaditaan samaa vuoromäärää kuin kaupunkiliikenteessä. Matkustajat ovat kuitenkin kaupunkiliikenteessä ja siinä nuorison matkustus nä kyy." 5.2 Pieksämäki Alle kouluikäiset sekä 1-9 luokan oppilaat saivat Pieksämäellä ilmaisen matkustusoikeuden 9.8.2017 alkaen. Matkustus on ilmaista kolmella paikallisliikenteen vuorolla sekä erikseen nime tyillä kouluvuoroilla. Ilmaisuus ei koske paikallisliikennettä ajavan yhtiön muita vuoroja tai muiden liikennöitsijöiden vuoroja. Pieksämäen hallinnoimat ylä- ja alakoulut sekä perhepäivähoitajat voivat käyttää autoja saattaji neen omiin ryhmäkuljetuksiinsa, esim. uimahalliin. Yläkoululaisille annetaan vuosittainen erivärinen näyttölippu, joka tulee aina esittää kuljettajalle autoon noustessa. Lippu on henkilökohtainen, eikä sitä saa lainata muille. Alakoululaisilta ja alle kouluikäisiltä ei näyttölippuja toistaiseksi edellytettävä. Näyttölippu on voimassa vielä 9. luokan jälkeisen kesäajan. Vain esim. yhden pysäkkivälin tai huvin vuoksi matkustaminen sekä ajan viettäminen autoissa ei ohjeen mukaan ole sallittua. Ilmainen matkustusoikeus voidaan perua esim. näyttölipun väärinkäytön tai häiriökäyttäytymisen vuoksi. Lisäksi ohjeen mukaan kadonnutta näyttölippua ei uusita. 5.3 Johtopäätökset ja havainnot Mikkeli: Mallissa tarvitaan edelleen Waltti-kortit ja ne on uudistettava vuosittain, kun normaalissa koulumatkalipussa kortti voidaan tehdä koko peruskouluajaksi ja muulloin tehdään vain
muutokset, jos oppilas vaihtaa koulua tms. => Korttien jakeluun liittyvä hallinnollinen työ kasvaa. Pieksämäki: Pahvilippumallissa tai jos ei lippua lainkaan, jokainen matka vaatii kuljettajalta erikseen matkan rekisteröinnin tai muussa tapauksessa menetetään suunnittelun ja seurannan kannalta tärkeä pysäkkikohtainen nousutieto. 5.4 Lippujen hinnat 1 vyöhyke 1 vyöhyke 2 vyöhykettä Aikuinen I Lapsi I Nuori I Seniori!opiskelija Aikuinen I Lapsi I Nuori I Seniori [Opiskellja Mikkeli Kerta 3,30 1,70 3,30 3,30 3,30 4,50 2,25 4,50 4,50 4,50 Arvo 2,30 1,15 1,60 1,60 1,60 3,10 1,55 2,30 2,30 2,30 Kausi 56,00 28,00 39,00 39,00 39,00 65,00 33,00 46,00 46,00 46,00 Pieksämäki Kerta 3,30 3,30 Kausi 48,00 33,00 Lappeenranta Kerta 3,20 2,00 3,20 3,20 6,50 3,70 6,50 6,50 perus Arvo 2,45 1,40 2,45 1,60 5,00 2,86 5,00 3,27 Kausi 53,00 32,00 53,00 41,00 55,00 36,00 55,00 43,00 Lappeenranta Kerta 2,50 1,50 2,50 2,50 5,00 2,80 5,00 5,00 hiljainen Arvo 1,90 1,10 1,25 1,25 3,85 2,24 3,85 2,55 Kausi 53,00 32,00 53,00 41,00 55,00 36,00 55,00 43,00 Johtopäätökset ja havainnot: Lapsen (juniorin) 30 päivän kausilipun hinta on Mikkelissä 12,5 % Lappeenrantaa edullisempi Kerta- ja arvolippujen osalta Mikkelissä lapsen lippu on perusaikaan edullisempi, mutta hiljaisena aikana Lappeenrannassa matka on edullisempi 5.5 Kaupungin asukastietoja Asukkaita alle 15-vuotiaita Taajama-aste Waltti-korttien määrä Koko joukkoliikenteen matkat/vuosi paikallisliikenne koko Waltti-liikenne Lappeen- Mikkeli Pieksämäki ranta 72.872 54.517 18.475 10.639 7.850 2.272 89,9 % 80,0 % 75,7 % 14.737 kpl 5.087 kpl 1.667.930 700.589 1.878.820 982.171 Johtopäätökset ja havainnot: Pieksämäen asukasmäärä ja väestörakenne (alle 15 v. ikäryhmän pienuus) poikkeavat niin paljon Lappeenrannasta, että Pieksämäkeä ei voida pitää vertailukohtana. Lappeenrannan paikallisliikenteen matkustajamäärä on lähes 2,4 kertaa suurempi kuin Mikkelissä, joka näkyy lisäautotarpeessa matkustajamäärän kasvaessa.
6. NELIKENTTÄ Vahvuudet Heikkoudet Saadaan joukkoliikenteeseen noin menetetään lipputuloja 388.900 I 89.600 lisämatkaa/vuosi, erityisesti pai- vuosi kallisliikennealueella lisäautojen tarve ja sitä kautta lisäkustannukset, vähintään 72.500 /vuosi Joudutaan maksamaan linjan 100 osalta nousukorvauksia 38.000 /vuosi KAS-EL Ylle etu on merkittävästi parempi paikallisliikennealueella kuin maaseudulla, jossa ei ole esim. harrastuksiin sopivia linja-autovuoroja => lisää epäoikeu- Mahdollisuudet denmukaisuutta Uhat Lisätä nykyistä matkustusta niin, että Kaupunkilaiset ovat asiakastyytyvä i- myös erityisesti paikallisliikenteen hiljai- syyskyselyn perusteella pitäneet nysen ajan lisävuoroille tulee perusteita kyistä hinnoittelua oikeudenmukaisena => erityisesti opiskelijat voivat reagoida negatiivisesti ja vähentää joukkoliikenteen käyttöä Häiriökäyttäytyminen ja bussin käyttö kokoontumispaikkana lisääntyy illalla ta viikonlooouisin 7. KUSTANNUSVAIKUTUKSET 7.1 Välittömät tulon menetykset, lisäkustannukset ja säästöt Asiakkaiden maksamien lipputulojen menetys Välitön lisäautotarve linjalle 1 (2 autoa) 72.500 Koululaisten matkustuksesta nousukorvaukset KAS-ELY:lle 38 117 Yhteensä 499.528 7.2 Kaupungin sisäiset kustannukset ja säästöt Koululippujen tulomenetys joukkoliikenteelle (koulumatkatuki) 304.445 Koulujen ja hallinnon lisätyöt 30.000 Yhteensä 334.445 Kaupungin nettokustannus joukkoliikenteen hankinnasta (ostot - lipputulo) oli vuonna 2016 kaikkiaan 1.559.878, joten välittömien kustannusten vaikutus 499.528 olisi -32,0 %.
Joukkoliikenteeseen syntyvä budjettivaje (499.528 + 334.445 = 833.973) olisi 53,5 % joukkoliikenteen hankintaan käytettävästä summasta. Tämä 833.973 jouduttaisiin kompensoimaan joko lisärahoituksella, muiden lippujen hintoja korottamalla tai liikennetarjontaa karsimalla. 7.3 Esimerkkejä budjettivajeen merkityksestä 800.000 budjettivaje saataisiin katettua supistamalla liikennetarjontaa Vuoden 2016 paikallisliikenteen ostot lipputulo vähennettynä oli 1.337.000, joten leikkaamalla noin puolet paikallisliikenteen tarjonnasta vähiten matkustetuilla linjoilla, voitaisiin sääs tää 800.000 /v. tai vaihtoehtoisesti Vuoden 2016 toteutuneilla luvuilla laskettuna lopettamalla koko lähiliikenne (559.000 (), palveluliikenne (102.000 ) sekä kaupungin maksama lipputuki (161.000 ). 8. JOHTOPÄÄTÖKSET LIITTYEN ALOITTEESEEN Esitetystä ilmaislipusta aiheutuisi Lappeenrannan kaupungille välittöminä kustannuksina ja asiakastulon menetyksinä 500.000 /vuosi samalla kun saavutettaisiin 89.600 uutta joukkoliikennematkaa. Näin yksittäisen lisämatkan hinnaksi kaupungille tulisi 5,58 /matka. Joukkoliikenteen ja ympäristöystävällisen vaihtoehdon suosiminen, johon aloitekin tähtää, on mitä kannatettavinta. Aloitteen ympäristövaikutukset jäävät kuitenkin pieniksi, sillä suurin osa saavu tettavista joukkoliikenteen lisämatkoista tehdään nykyisin jalkaisin tai polkupyörällä ja varsinkin haja-asutusalueella henkilöautolla. Jos vuorotarjontaa lisätään, VTT: n Lipaston lukuihin perustuen voidaan todeta, että maaseutuliikenteessä päästään todella harvoin tilanteeseen, jossa joukkolii kenneautolla päästäisiin henkilöautoa matalampiin energiankulutuksiin ja sitä kautta päästöi hin/henkilö. Esitetty malli ei lisää koululaisten tasa-arvoa, sillä erityisesti harrastus- ja vapaa-ajan matkojen osalta hyöty kohdistuisi lähinnä vain paikallisliikennealueella asuville. Haja-asutusalueella on lä hinnä koulumatkaliikennettä, joka ei mahdollista illalla tai viikonloppuna tapahtuvia harrastusmatkoja. Mikäli 32 (1. vyöhykkeellä) maksavaa juniorin 30 pv korttia pidetään kalliina, voidaan sen hintaa alentaa kaupungin kannalta huomattavasti pienemmillä kustannuksilla kuin jos siirrytään ilmaismatkoihin. Lisäksi peruskoululaisten ilmaismatkoihin liittyy Lappeenrannassa erityinen riski, että opiskelijat kokevat uudistuksen epäoikeudenmukaisena. Lappeenrannassa opiskelijoita on huomattavasti enemmän kuin esimerkiksi Mikkelissä. Opiskelijat ovat Lappeenrannassa kiinteä ryhmä, jonka näkemykset Lappeenrannasta leviävät nopeasti eri puolille maata, jopa ulkomaille. Aloitteessa viitataan Mikkeliin, jossa peruskoululaisten ilmaislipun jakelu- ja seurantaprosessi on Lappeenrannan nykyiseen koululippujärjestelmään verrattuna työläämpi. Keskeinen ero on se, että Lappeenrannassa uudet kortit voidaan perustaa koko peruskouluaikaa varten ja vain muutokset matkustusoikeuksiin korjataan näiden vuosien aikana. Mikkelissä prosessi tehdään vuosittain. Välilliset työkustannukset kouluissa ja hallinnossa arvioidaan noin 30.000 euroksi/vuosl. Mikkelistä saadun kokemuksen perusteella voidaan jo nyt todeta häiriökäyttäytymisen busseissa kasvaneen, samoin muut ikäryhmät, erityisesti seniorit, ovat vaatineet vastaavaa alennusta omiin matkoihinsa.
Eri maissa on kokeiltu useissa kaupungeissa ilmaista joukkoliikennettä ja useimmat kokeilut ovat päättyneet kustannusten ja ongelmien vuoksi. Tällä hetkellä tiedossa on Tallinnan ilmainen jouk koliikenne, joka koskee vain kaupungin asukkaita. Yksi keskeisimpiä ongelmia kustannusten lisäksi on ollut joukkoliikenteen arvostuksen lasku ja sen tuomat lieveilmiöt. Kansainväliset kokemukset voidaan tiivistää siten, että ilmaisuus ei toimi, mutta joukkoliikenteen tulee olla edullista ja houkuttelevaa. Tehtyjen selvityksen perusteella voidaan todeta, että aloitteella ei saavuteta siinä perusteluna esitettyjä tavoitteita ja toteutusmalli olisi kaupungille ja veronmaksajille saavutettavaan hyötyyn näh den kallis (5,58 /matka). Ajatus ilmaismatkoista kokeiluna ei ole suositeltava, koska mahdollinen palaaminen nykymalliin aiheuttaisi mahdollisten kokeilusta syntyvien ongelmien lisäksi vielä "saavutetun edun" poistamisesta johtuvat ongelmat. Turvallisempi malli olisi edetä askel kerrallaan toteuttaen esitettyjä vaih toehtoisia ratkaisumalleja. Joukkoliikenteeseen syntyvä budjettivaje (499.528 + 334.445 = 833.973) olisi 53,5 % joukkoliikenteen hankintaan käytettävästä summasta. Tämä 833.973 jouduttaisiin kompensoimaan joko lisärahoituksella, muiden lippujen hintoja korottamalla tai liikennetarjontaa karsimalla. Näin merkittävä muutos pitäisi käsitellä osana joukkoliikennepoliittisen ohjelman päivitysprosessia ja rahan käyttö tulisi arvioida ohjelmassa asetettujen kehitystarpeiden toteutumisen ja kustannustehokkuuden näkökulmasta. 9. VAIHTOEHTOISIA RATKAISUMALLEJA 9.1 Joukkoliikennepoliittisen ohjelman päivitys Aloite synnyttäisi toteutuessaan yli 800.000 budjettivajeen joukkoliikenteeseen. Näin merkittävä muutos pitäisi käsitellä osana joukkoliikennepoliittisen ohjelman päivitysprosessia. Jos näin suuri summa olisi käytettävissä Lappeenrannan joukkoliikenteen kehittämiseen, rahan käyttö tulisi arvioida ohjelmassa asetettujen kehitystarpeiden toteutumisen ja kustannustehokkuuden näkökulmasta. Joukkoliikennepoliittinen ohjelma valmistuu kesään 2018 mennessä. Jos keskeinen tavoite on edelleen joukkoliikenteen käytön lisääminen, juniorin ja opiskelijan kausilipun hinnan alennuksella yhden lisämatkan hinnaksi saadaan 2,18 kun aloitteen mukaisella ilmaislipulla vastaava luku olisi 5,58, eli yli 2,5 -kertainen. 9.2 Koulumatkalipun kilometrirajan pienentäminen Koko Lappeenrannan peruskoululaisten kannalta esitettyä tasa-arvoisempi malli olisi nykyisen kaupungin maksaman koululipun 5 km:n vähimmäismatkan lyhentäminen ainakin nuorempien oppilaiden osalta esimerkiksi 3 kilometriin. Tämä vähentäisi myös kaupungin hallinnollista työtä koulumatkan vaarallisuuden arvioinnin osalta 3-5 km:n mittaisilla koulumatkoilla. Tarkka kilometriraja voidaan optimoida huomioimalla koululaisten määrän (kustannusten) lisäksi lähellä päätettävää kilometrimäärää asuvien oppilaiden mahdollisimman pieni määrä. Lappeenrannassa on 3-5 kilometrin mittainen koulumatka/suunta noin 750 oppilaalla, joista noin 270, pääasiassa 0-3 luokkalaista, saa jo nyt maksuttoman koulukyydin tai avustuksen (esim. mat kan vaarallisuus, rasittavuus) anomuksesta. Peruskoululaisia, joiden koulumatka on 3-5 km/suunta, ja jotka eivät saa maksutonta koulumatkaa on siis noin 480. Jos myös nämä noin 480
oppilasta saisivat koulumatkalipun, laskennallinen kustannus olisi vuodessa 189.050 edellyttäen, että kaikki voivat käyttää olemassa olevaa avointa joukkoliikennettä. Uusia, kaupungin maksamia matkoja tulisi vuodessa noin 70.800 kpl lisämatkan kustannuksen ollessa 2,67 /matka. 9.3 Juniorien ja opiskelijoiden kausilipun hinnan alentaminen Jos juniorien 30 päivän kausilippua alennettaisiin 32 eurosta 25 euroon ja opiskelijan kausilippua 41 eurosta 35 euroon, hintajouston vaikutus huomioiden lisää matkoja saataisiin 28.368 kpl/vuosi ja lisäkustannus olisi 61.783 /veli 2,18 /matka. Tässä mallissa kohdeltaisiin peruskoululaisia, 2. asteen opiskelijoita sekä yliopiston ja ammattikorkeakoulun opiskelijoita mahdollisimman tasavertaisesti. Alennus voidaan toteuttaa halutun suuruisena riippuen käytettävissä olevasta rahoituksesta. 9.4 Kaikkien kausikorttien asiakashinnan alentaminen Jos kaikkien 30 päivän kausilippujen asiakashintaa alennettaisiin Aikuinen 53 = > 50 Juniori 32 => 25 Seniori +65 53 =>40 Opiskelija 41 =>35 Kela 2. aste 38 => 25 Alennuksilla saavutettaisiin 35.872 uutta matkaa ja kustannus olisi 78.440 /vuosi, eli 2,19 /matka.