HAJA-ASUTUSALUEIDEN JÄTEVESINEUVONTAHANKE POHJOIS-SAVO VÄLIRAPORTTI IV 11.1.2017 (1.3.2016-31.10.2016)
Sisällys 1. Yleistä neuvontahankkeesta... 3 1.1 Hankkeen rahoitus... 3 2. Hankkeen organisaatio, työntekijät ja yhteistyö eri tahojen kanssa... 4 2.1 Ohjausryhmä... 4 3. Tiedotus ja markkinointi... 5 4. Yleinen neuvonta... 5 4.1 Puhelin- ja sähköpostineuvonta... 5 4.2 Yleisneuvontatilaisuudet... 5 5. Kiinteistökohtainen neuvonta... 5 5.1 Neuvonta-alueet... 5 5.2 Kiinteistökohtaisen neuvonnan järjestäminen... 5 6. Jätevesien käsittely kiinteistöllä... 7 6.1 Jätevesijärjestelmä ja niiden arviointi... 7 6.2 Suositellut toimenpiteet... 10 7. Tuloksellisuus... 11 8. Palaute, arvio onnistumisesta ja kehittämisehdotuksia... 12
1. Yleistä neuvontahankkeesta Haja-asutusalueiden jätevesineuvontahanke aloitti toimintansa 19.3.2012. Hankkeen aiemmista toimintakausista on tehty erilliset vuosittaiset väliraportit. Tämä raportti käsittelee hankkeen viidennen kauden toimintaa ajalta 1.3. - 31.10.2016. Hanketta on toteutettu Jätekukko Oy:n ja Pohjois-Savon Martat ry:n yhteishankkeena. Kuluvan toimintakauden alussa Pohjois-Savon Martat ry kuitenkin ilmoitti, että he vetäytyvät hankkeen toteutuksesta 1.6.2016 alkaen. Neuvontahankkeen tavoitteena on edistää vuosina 2011 ja 2015 uudistetun valtioneuvoston asetuksen (209/2011) toimeenpanoa. Tavoitteena on myös ympäristön tilan parantaminen, jätevesijärjestelmien kustannustehokas toteuttaminen, järjestelmien käytön ja huollon edistäminen sekä vastuullisen toiminnan lisääminen jätevesien käsittelyyn liittyen. Toimintakaudella 2016 hankkeen tavoitteena oli tehdä n. 500 kiinteistökohtaista neuvontakäyntiä ja toteuttaa n. 25 jätevesi-iltaa sekä järjestää jätevesi-infopisteitä eri tapahtumissa ja tilaisuuksissa. 1.1 Hankkeen rahoitus Hankkeen rahoitus on koostunut Pohjois-Savon ELY-keskuksen myöntämästä rahoituksesta (93 %) sekä Jätekukko Oy:n omasta rahoitusosuudesta (7 %). Kaudella 2016 saatu rahoituspäätös oli huomattavasti haettua rahoitusta pienempi, joten hankkeen toimintaa tuli suhteuttaa rahoituspäätöksen mukaisesti. Hankkeen kulut ajalta 1.3.2016-31.10.2016 olivat 28 904,12 e. Hankkeen kulut toteutuivat budjetoitua pienempinä (taulukko 1). Taulukko 1. Toimintakauden 2016 kulut. Jätekukon palkka- ja sosiaalikulut Budjetoitu Toteutuneet 92 573,00 25 890,60 Pohjois-Savon Martat ry:n 13 000,00 700,00 kulut Matkakulut 20 000,00 1 999,17 Muut kulut 17 000,00 314,35 Yhteensä 142 573,00 28 904,12
2. Hankkeen organisaatio, työntekijät ja yhteistyö eri tahojen kanssa Hankkeen projektipäällikkönä toimii ympäristöinsinööri (AMK) Mikko Laakso (Jätekukko Oy). Jätekukko järjestää hankkeessa kiinteistökohtaista neuvontaa ja Pohjois-Savon Martat yleisneuvontaa vastuuhenkilönään erikoisneuvoja, järjestökouluttaja Tiina Ikonen (hortonomi AMK). 2.1 Ohjausryhmä Hankepäätöksessä edellytettiin, että hankkeelle perustetaan ohjausryhmä. Ohjausryhmän tehtäviin kuuluvat hankkeen valvonta ja ohjaaminen asetetun tavoitteen saavuttamiseksi, maksatushakemusten käsittely sekä väli- ja loppuraporttien käsittely. Ohjausryhmä voi ehdottaa tarvittaessa muutoksia hankkeen sisältöön. Ohjausryhmä kokoontui 1.3.2016-31.10.2016 välisenä aikana yhden kerran. Ohjausryhmään ovat kuuluneet seuraavat tahot ja niiden edustajat: Juankosken kaupunki ja Kaavin kunta: - vs. ympäristönsuojelusihteeri Liina Lindberg Kuopion kaupunki: - ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen (vpj) Rautalammin kunta: - tekninen johtaja Tuure Savolainen Siilinjärven kunta: - vs. ympäristönsuojelupäällikkö Matti Nousiainen - ympäristönsuojelupäällikkö Arja Saarelainen Suonenjoen kaupunki: - ympäristötarkastaja Riitta Lappalainen (Kuopion kaupunki) Tervon kunta: - ympäristönsuojelusihteeri Esko Tossavainen Tuusniemen kunta: - rakennustarkastaja Paula Matilainen Vesannon kunta: - ympäristönsuojelusihteeri Tiina Haatainen Savo-Karjalan vesiensuojeluyhdistys ry: - Jukka Koski-Vähälä (pj) Savo-Pielisen jätelautakunta: - projektisuunnittelija Leena Karppinen Pohjois-Savon ELY-keskus: - johtava vesitalousasiantuntija Jarmo Siekkinen - johtava vesitalousasiantuntija Tuulikki Miettinen
Jätekukko Oy - logistiikkapäällikkö Teija Forsman - asiakaspalvelupäällikkö Piia Moilanen - projektipäällikkö Mikko Laakso (esittelijä) 3. Tiedotus ja markkinointi Hankkeelle on perustettu internet-sivut, osoitteeseen www.jatekukko.fi/jatevesineuvonta. Sivuilta löytyy kattavaa tietoa hankkeesta, hankkeen tapahtumista sekä yleistä informaatiota kiinteistökohtaiseen jätevesienkäsittelyyn liittyen. Hankkeessa ylläpidetään myös listaa lähialueen jätevesiosaajista (suunnittelijat, rakentajat ja huoltopalveluiden tarjoajat). Lista löytyy hankkeen internet-sivuilta sekä sitä jaetaan kiinteistökohtaisilla neuvontakäynneillä kiinteistön omistajille. 4. Yleinen neuvonta 4.1 Puhelin- ja sähköpostineuvonta Toimintakaudella 2016 kiinteistön omistajia neuvottiin puhelimitse ja sähköpostilla 270 kertaa. 4.2 Yleisneuvontatilaisuudet Pohjois-Savon Martat ry järjesti 2.4.2016 puutarhapäivien yhteydessä yleistä neuvontaa aiheena kuivakäymälä. Henkilökohtaista neuvontaa annettiin 60 henkilölle. 5. Kiinteistökohtainen neuvonta 5.1 Neuvonta-alueet Ennen kiinteistökohtaisten neuvontakäyntien aloittamista projektihenkilöstö ja kohdekunta kävivät läpi alueet, mihin neuvontakäyntejä olisi järkevää kohdentaa. Kaudella 2016 neuvontakäyntejä tehtiin Juankosken, Kaavin, Kuopion (Maaninka), Suonenjoen ja Tuusniemen kuntien alueilla. 5.2 Kiinteistökohtaisen neuvonnan järjestäminen Kiinteistökohtaisessa neuvonnassa käytettiin ns. nuohoojamallia. Kiinteistön omistajia lähestyttiin kirjeellä, jossa oli tietoa mm. hajajätevesiasetuksesta ja ehdotettiin kiinteistölle
neuvontakäyntiaikaa. Kiinteistön omistajia pyydettiin olemaan yhteydessä jätevesineuvojaan ja varmistamaan, että ehdotettu neuvonta-aika sopii kiinteistölle tai mikäli käynti olisi heille tarpeeton. Mikäli kiinteistöltä ei saatu varmistusta, yritettiin kiinteistön omistajaa vielä erikseen tavoittaa. Mikäli kiinteistön omistajaa ei tavoitettu, kiinteistölle ei menty. Kiinteistökäyntejä tehtiin pääasiassa maanantaista perjantaihin, ja käyntiaikoja ehdotettiin kello 8 ja 16 välille. Mikäli ehdotettu aika ei käynyt kiinteistön omistajalle, tarjottiin käyntiä myös normaalin työajan ulkopuolella. Lisäksi kiinteistökäynnin pystyi tilaamaan haluamalleen kiinteistölle, ottamalla yhteyttä jätevesineuvojaan. Kiinteistökäynnin aluksi jätevesineuvoja ja kiinteistön omistaja tutustuivat yksityiskohtaisesti kiinteistön nykyiseen jätevesijärjestelmään. Samalla kiinteistönomistajan kanssa keskusteltiin ja ohjeistettiin järjestelmän kunnossapidosta ja huollosta. Kiinteistön omistajalle kerrottiin hajajätevesiasetuksesta ja sen konkreettisista vaatimuksista ko. kiinteistöllä sekä kunnallisista määräyksistä. Lisäksi keskusteltiin kiinteistön omistajia askarruttavista kysymyksistä. Eniten keskusteluissa esille nousivat mm. jätevesiasetuksen tulevaisuus sekä puhdistusvaatimukset tulevaisuudessa, ikäkysymykset sekä vanhan järjestelmän hyödynnettävyys mahdollisessa saneerauksessa. Kiinteistön omistajaa infotiin myös mahdollisesta hajajätevesiasetuksen muutoksesta tulevaisuudessa. Kiinteistökäynnin yhteydessä jätevesineuvoja täytti selvitys ja arvio jätevesijärjestelmän uudistamistarpeesta-lomakkeen, joka toimitettiin kiinteistön omistajalle. Lomakkeessa on selvitys kiinteistön nykyisestä jätevesijärjestelmästä sekä johtopäätös jätevesijärjestelmän uusimistarpeesta. Mikäli nykyinen jätevesijärjestelmä ei täyttänyt asetuksen vaatimuksia, annettiin lomakkeella suosituksia tarvittavista toimenpiteistä, joilla jätevesijärjestelmä saatetaan vastaamaan asetuksen vaatimuksia. Kiinteistökäynnin lopuksi jätevesineuvoja ja kiinteistön omistaja kävivät läpi kiinteistölle jätettävän infopaketin. Infopaketti sisälsi seuraavaa: - haja-asutuksen jätevesiasiat kuntoon askel askeleelta-esite - hyvä jätevesien käsittely-esite - kuivakäymälästä kompostiin-esite - kotikompostointi-opas - faktaa, haja-asutuksen jätevesisäädökset uudistuivat vuonna 2011-lehtinen - jätevesijärjestelmän käyttö ja huolto-ohjeet sekä käyttöpäiväkirjamalli - lista jätevesijärjestelmien suunnittelijoista - lista asetuksen vaatimuksista jätevesijärjestelmän suunnitelmalle - sekä erinäisiä kuntakohtaisia ohjeita mm. toimenpideilmoituksen/-luvan hakemiseen liittyen
Taulukko 2. kiinteistökohtainen neuvonta kaudella 2016. Kaupunki/kunta Kirjeitä postitettu Neuvontakäynti Käynti peruttu/kiinteistönomistajaa ei tavoitettu Juankoski 84 26 58 Kaavi 41 8 33 Kuopio (Maaninka) 153 34 119 Suonenjoki 24 6 18 Tuusniemi 64 7 57 Yhteensä 366 81 285 6. Jätevesien käsittely kiinteistöllä 6.1 Jätevesijärjestelmä ja niiden arviointi Kaudella 2016 neuvontakäynnit kohdistuivat vain vakituiseen asuttuihin kiinteistöihin. Neuvontakäynnin yhteydessä jätevesineuvoja teki johtopäätöksen kiinteistön nykyisen jätevesijärjestelmän puhdistusvaatimusten hajajätevesiasetuksen ja kunnan määräysten täyttymisen suhteen. Johtopäätös tehtiin maastotarkastelun, jätevesijärjestelmän pintapuolisen tarkastelun ja kiinteistökäynnillä saatujen tietojen perusteella. Arvioinnissa käytettiin neljää eri vaihtoehtoa: Punainen. Kiinteistön nykyinen jätevesijärjestelmä ei täytä asetuksen vaatimuksia. Järjestelmän kunnostus edellyttää toimenpideilmoituksen/-luvan hakemista. Jätevesijärjestelmän on täytettävä jätevesiasetuksen vaatimukset viimeistään 15.3.2018 mennessä. Keltainen. Järjestelmä vaatii seurantaa ja/tai varauduttava kunnostus- tai korjaustoimiin ja/tai järjestelmä vaatii pieniä toimenpiteitä 15.3.2018 mennessä. Vihreä. Kiinteistön jätevesijärjestelmä on kunnossa. Järjestelmän asianmukainen toimivuus edellyttää hyvää käyttöä ja huoltoa järjestelmän käyttö ja huolto-ohjeiden mukaisesti. Sininen. Kiinteistön jätevesimäärä on vähäinen eikä sisällä vesikäymälän jätevesiä. Puhdistusvaatimus (YSL 86/2000) ei koske tätä kohdetta nykyisellään, joten järjestelmä on tällä hetkellä kunnossa.
taulukko 3. yhteenveto kauden 2016 kiinteistökäynneistä. Järjestelmä, jossa kaikki jätevedet käsitellään yhdessä (sis. vesi-wc) Vakituinen asutus KPL kiinteistöjä Saostussäiliö (1, 2 tai 3-osastoinen), joiden jälkeen ei muuta käsittelyä 50 Muu (järjestelmä joka ei ole riittävä) Järjestelmä riittämätön - yhteensä Vanha maaperäkäsittely 2 Muu (pieniä toimenpiteitä vaativa tai vanheneva ratkaisu) Pieniä toimenpiteitä vaativa tai vanheneva ratkaisu - yhteensä Toimiva ja riittävä maaperäkäsittely 8 Toimiva ja riittävä laitepuhdistamo 2 Kaikki jätevedet umpisäiliöön Muu (järjestelmä kunnossa) Järjestelmä kunnossa - yhteensä Neuvottuja kiinteistöjä 62 Ikävapautettujen kiinteistöjen määrä 1 Yhteensä 63 Vapaaajan asutus KPL kiinteistöjä Järjestelmä, jossa wc-vedet ja muut jätevedet käsitellään erikseen tai wc-vesiä ei ole Vakituinen asutus KPL kiinteistöjä Järjestelmä riittämätön - yhteensä 7 Pieniä toimenpiteitä vaativa tai vanheneva ratkaisu - yhteensä 10 Umpisäiliö + toimiva ja riittävä maaperäkäsittely 1 Umpisäiliö + toimiva ja riittävä laitepuhdistamo (harmaavesisuodatin) Umpisäiliö + muu riittävä käsittely Kuivakäymä + toimiva ja riittävä maaperäkäsittely Kuivakäymä + toimiva ja riittävä laitepuhdistamo (harmaavesisuodatin) Kuivakäymälä + muu riittävä käsittely Muu (järjestelmä kunnossa) 1 Järjestelmä kunnossa - yhteensä Jäteveden määrä vähäinen - yhteensä 2 Neuvottuja kiinteistöjä Ikävapautetut kiinteistöt Yhteensä 21 Vapaaajan asutus KPL kiinteistöjä
Kiinteistöillä järjestelmistä, joissa kaikki jätevedet käsiteltiin yhdessä (sis. wc-vedet) 50 kpl (81 %) olivat riittämättömiä. 2 (3 %) kiinteistöllä oli vanheneva ratkaisu tai järjestelmässä havaittiin pieniä puutteita. 10 (16 %) kiinteistöllä järjestelmä oli kunnossa (kuva 1). Kuva 1. Kaikki jätevedet yhdessä (sis. wc-vedet). Kiinteistöillä järjestelmistä, joissa wc-vedet ja muut jätevedet käsiteltiin erikseen tai wc-vesiä ei ollut, 7 kpl (34 %) olivat riittämättömiä. 10 (48 %) kiinteistöllä oli vanheneva ratkaisu tai järjestelmässä havaittiin pieniä puutteita. 2 (9 %) kiinteistöllä järjestelmä oli kunnossa ja 2 (9 %) kiinteistöllä jätevesien määrä oli vähäinen (kuva 2). Kuva 2. Erillisviemäröinti tai ei wc-vesiä.
Suurin osa järjestelmistä oli rakennettu vuosien 1970-1979 sekä 1990-1999 välisenä aikana. Vanhimmat järjestelmät oli rakennettu 1960-luvulla. Jätevesijärjestelmien ikäjakauma v. 2016 on esitetty kuvassa 3. Kuva 3. Jätevesijärjestelmien ikäjakauma v. 2016. 6.2 Suositellut toimenpiteet Mikäli kiinteistön jätevesijärjestelmä ei täyttänyt asetuksen (punainen tai keltainen) tai kunnan vaatimuksia, annettiin kiinteistön omistajille suositeltuja toimenpiteitä, jotka tekemällä kiinteistön jätevesijärjestelmä saatetaan vastaamaan asetuksen ja/tai kunnan vaatimuksia. Tässä yhteydessä kerrottiin kiinteistön omistajille myös mahdollisista tulevista jätevesiasetuksen muutoksista. Arviointilomakkeen suositellut toimenpiteet käytiin läpi kiinteistön omistajan kanssa kohta kohdalta. Suositeltaessa toimenpiteitä otettiin huomioon asetuksen ja kunnan vaatimukset, kiinteistöllä vallitsevat olosuhteet sekä kiinteistön omistajan mielipiteet. Yleensä kiinteistölle pystyttiin suosittelemaan muutamaa eri vaihtoehtoa. Kiinteistön omistajia neuvottiin ottamaan yhteyttä ammattitaitoiseen suunnittelijaan ja rakentajaan jätevesijärjestelmää valittaessa, suunniteltaessa ja toteuttaessa. Mikäli kiinteistön jätevesijärjestelmä oli kunnossa, painotettiin kiinteistön omistajalle järjestelmän hyvää käyttöä ja huoltoa, jotta järjestelmä toimisi asianmukaisesti mahdollisimman kauan.
7. Tuloksellisuus Hankkeen laskennallista tuloksellisuutta voidaan laskea Suomen ympäristökeskuksen laskentamallin mukaisesti seuraavalla kaavalla: Vertailuluku hankkeen kokonaiskulut x 0,1 + y 0,4 + z, jossa x on yleisneuvonnalla tavoitetut henkilöt, y on yksilöllisellä neuvonnalla tavoitetut henkilöt ja z on kiinteistökohtaisella neuvontakäynneillä tavoitetut taloudet. Hankkeen viidentenä toimintavuotena yleisneuvonnalla (yleisneuvontatilaisuudet sekä puhelin- ja sähköpostineuvonta) tavoitettiin 270 henkilöä. Henkilökohtaista neuvontaa annettiin 60 henkilölle. Kiinteistökohtaisia neuvontakäyntejä tehtiin 81 kpl. Hankkeen kokonaiskulut olivat 28 904,12 euroa. Sijoittamalla edellä mainitut luvut kaavaan saadaan vertailuluvuksi: Vertailuluku 28 904,12 270 0,1 + 60 0,4 + 81 = 229 Pieni vertailuluku indikoi tehokasta neuvontaa. Jätevesineuvontahankkeen viidennen toimintavuoden vertailuluvuksi saatiin 229.
8. Palaute, arvio onnistumisesta ja kehittämisehdotuksia Neuvontahankkeen viidentenä toimintavuotena kiinteistökohtaista neuvontaa järjestettiin viiden kunnan alueella. Käyntejä tehtiin yhteensä 81 kpl. Pohjois-Savon Marttojen vetäydyttyä 1.6.2016 alkaen hankkeesta, yleisneuvontilaisuuksia ei järjestetty kuin 1 kpl. Puhelin- ja sähköpostineuvontaa annettiin 270 kertaa. Hankkeen viidennen toimintavuoden vertailuluvuksi saatiin 229. Hankkeen vertailuluku on vaihdellut vuosittain 148 ja 252 välillä. Valtakunnallisesti neuvontahankkeiden vertailuluku on vaihdellut 128 ja 513 välillä. Neuvonnasta saatu asiakaspalaute oli positiivista. Neuvontaa pidettiin tarpeellisena ja tärkeänä. Neuvonnan kiinnostavuus on selkeästi hiipunut tulevien mahdollisten lainsäädäntö muutosten johdosta. Mikäli jätevesien käsittelyyn saadaan pysyvä lainsäädäntö talven 2016-17 aikana, voi se palauttaa kiinteistön omistajien kiinnostusta jätevesien käsittelyn ja neuvonnan suhteen.