TAIVASSALON KUNTA VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Työ: E24805.10 Turku, 20.06.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 2414 400 Telefax 010 2414 401 www.airix.fi Toimistot: Tampere, Turku, Oulu ja Helsinki
SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 1 2. SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS... 1 2.1 VÄESTÖ JA ELINKEINOT... 2 2.2 VÄESTÖENNUSTEET... 2 2.3 KAAVOITUS, MAANKÄYTTÖ JA YMPÄRISTÖ... 2 2.3.1. Maakuntakaavoitus... 2 2.3.2. Yleiskaavoitus... 3 2.3.3. Asemakaavoitus... 3 2.3.4. Ranta-asemakaava... 3 2.3.5. Pohjavesialueet... 4 2.3.6. Natura-alueet... 4 3. VESIHUOLLON PAINOPISTEET JA TAVOITTEET... 4 3.1 PITKÄN AIKAVÄLIN TAVOITTEET JA KESKEISET STRATEGIAT... 4 3.2 VESIHUOLLON PAINOPISTEET JA PERIAATTEET LÄHITULEVAISUUDESSA... 5 3.2.1. Painopisteet... 5 3.2.2. Periaatteet... 6 3.3 RAHOITUKSEN JA TUKEMISEN PERIAATTEET... 7 3.3.1. Rahoitus maksuilla... 7 3.3.2. Vesiosuuskuntien tukeminen kunnan puolesta... 7 3.3.3. Ulkopuolinen rahoitus... 7 3.4 YHDYSKUNTARAKENTEEN KEHITTÄMINEN... 8 3.5 ALUEELLINEN YHTEISTYÖ... 8 A-OSA TOIMINTA-ALUEIDEN ULKOPUOLISET ALUEET... 9 4. ASUTUKSEN SIJOITTUMINEN... 9 5. HAJA-ASUTUKSEN VESIHUOLLON NYKYTILA... 9 5.1 VESIYHTYMÄT... 9 5.2 TALOUSVESI... 9 5.3 JÄTEVEDET... 10 5.4 LIETTEET... 11 5.5 TOIMINTAVARMUUS... 11 6. KEHITTÄMISTARPEET... 11 6.1 TALOUSVESI... 11 6.2 JÄTEVEDET... 12 B- OSA KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE... 12 7. NYKYTILA... 12 7.1 ORGANISAATIO JA HALLINTO... 12 7.2 VEDENHANKINTA JA JAKELU... 13 7.2.1. Vedenhankinta... 13 7.2.2. Vedenkulutus ja vesijohtoverkosto... 13 7.2.3. Poikkeusolojen vedenhankinta... 14 7.3 JÄTEVESIEN VIEMÄRÖINTI JA KÄSITTELY... 15 7.3.1. Jätevesien viemäröinti... 15 7.3.2. Jätevesien käsittely ja jätevesikuormitus... 16 7.3.3. Puhdistamolietteet... 17 7.4 HULEVEDET... 17 7.5 ALUEELLINEN YHTEISTYÖ... 18 8. KEHITYSENNUSTEET... 18 8.1 VEDENKULUTUS JA VEDENHANKINTA... 18 8.2 JÄTEVESIKUORMITUS JA PUHDISTUS... 18 9. KEHITTÄMISTARPEET... 19 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 (Uudenmaankatu 19 A), 20701 TURKU puh. 010 2414 400, fax. 010 2414 401, sähköposti: etunimi.sukunimi@airix.fi
9.1 VEDENHANKINTA JA JAKELU... 19 9.2 JÄTEVEDENKÄSITTELY... 19 C-OSA KOKO KUNNAN ALUE... 19 10. VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEIDEN MÄÄRITTÄMINEN... 19 11. KEHITTÄMISTOIMENPITEET... 20 11.1 VEDENHANKINTA JA JAKELU... 20 11.2 VIEMÄRÖINTI JA JÄTEVEDENKÄSITTELY... 21 11.3 UUDET VESIHUOLTOVERKOSTOT... 21 11.4 TALOUDELLISET VAIKUTUKSET... 21 12. SUUNNITELMAN TOTEUTUS... 22 12.1 SUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN... 22 12.2 SUUNNITELMAN TARKENTAMINEN JA MUUTTAMINEN... 22 SUUNNITELMAN YLLÄPITO, VALVONTA JA TIEDOTTAMINEN... 22 13. TIIVISTELMÄ... 23 LIITTEET: KARTAT: Liite 1 Kehittämistoimenpiteet Liite 2 Asutuksen sijoittuminen (mk 1:80 000) Kartta 101 Yleiskartta (mk 1:50 000) Kartta 102 Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueet (mk 1:10 000) 20.06.2013 / ARY 20.06.2013 / ARY 20.06.2013 / SMÄK LAUSUNNOILLE 05.12.2011 / ARY 05.12.2011 / ARY 05.12.2011 / SMÄK LUONNOS 02.11.2011/ ARY 02.11.2011 / ARY 02.11.2011 / SMÄK LUONNOS 19.09.2011 / ARY 19.09.2011 / ARY 19.09.2011 / SMÄK LUONNOS Muutos Pvm/Hyväksynyt Pvm/Tarkastanut Pvm/Laatinut Huomautukset AIRIX Ympäristö Oy PL 669 (Uudenmaankatu 19 A), 20701 TURKU puh. 010 2414 400, fax. 010 2414 401, sähköposti: etunimi.sukunimi@airix.fi
TAIVASSALON KUNTA 20.06.2013 VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA KEHITTÄMISSUUNNITELMA TYÖ E24805.10 1. JOHDANTO Taivassalon vesihuollon kehittämissuunnitelman tavoitteena on selvittää kunnan vesihuollon nykytila, kehittämistarpeet ja esittää kehittämisratkaisut. Suunnitelmassa otetaan huomioon vesihuolto kunnan vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella ja sen ulkopuolella. Suunnitelman ennusteet ovat vuoden 2030 mukaiset ja kehittämistoimenpiteet on laadittu vuoteen 2020 asti. Kehittämissuunnitelmaa tulisi päivittää neljän vuoden välein tai tarvittaessa. Kehittämissuunnitelman laatiminen perustuu vesihuoltolakiin. Vesihuoltolain mukaan kunnan tulee kehittää vesihuoltoa alueellaan yhdyskuntakehitystä vastaavasti vesihuoltolain tavoitteiden toteuttamiseksi sekä osallistua vesihuollon alueelliseen yleissuunnitteluun (Vesihuoltolaki 5 ). Tarkoituksena on, että kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma kytkeytyy riittävästi maankäyttö- ja rakennuslain suunnittelujärjestelmään, jota se hyödyntäisi ja täydentäisi. Suunnitelma ei ole oikeusvaikutteinen asiakirja, vaan suunnittelua ohjaava työkalu, jota voivat hyödyntää kuntalaiset, kunnan päättävät ja toimeenpanevat tahot sekä toiminta-alueellaan vesihuollosta vastaava vesihuoltolaitos. Vesihuollon kehittämissuunnitelma on laadittu Taivassalon kunnan toimeksiannosta ja ohjauksessa AIRIX Ympäristö Oy:n Turun toimistolla. Projektiin ovat osallistuneet projektipäällikkö Antti Ryynänen ja suunnitteluinsinööri Satu Mäkinen. Kehittämissuunnitelman valmistelua ohjaavan työryhmän työskentelyyn ovat osallistuneet kunnan rakennusmestari Jari Nerjanto, Juhani Palo teknisestä lautakunnasta, ympäristösihteeri Susanna Puottula Uudestakaupungista sekä johtava vesihuoltoasiantuntija Jyrki Lammila Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta. 2. SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS Suunnittelualueena on Taivassalon kunta. Taivassalo sijaitsee Varsinais-Suomen maakunnassa, Vakka-Suomen seutukunnassa. Naapurikunnat ovat Kustavi, Uusikaupunki, Vehmaa, Mynämäki, Masku ja Naantali. Taivassalosta on matkaa Turkuun 52 km ja Uuteenkaupunkiin 32 km. Taivassalon kunta kuuluu Varsinais-Suomen liiton ja Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY) sekä Lounais-Suomen aluehallintoviraston (AVI) toimialueisiin. Ympäristölupa-asioissa viranomainen on Etelä-Suomen aluehallintovirasto.
Vesihuollon kehittämissuunnitelma 2/24 Kunnan kokonaispinta-ala on yhteensä 217 km 2, josta maa-alueita on 137 km 2 ja vesistöjen osuus 80 km 2. Kunnassa rantaviivaa on yli 300 km ja saaria on 181 kpl. 2.1 VÄESTÖ JA ELINKEINOT Kunnan väkiluku vuoden 2010 lopussa oli 1700 asukasta. Kesäisin asukasluku nelinkertaistuu kesäasukkaiden myötä. Taulukko 2.1 Taivassalon väestönkehitys vuosina 1980 2010 (Tilastokeskus) Vuosi 1980 1990 1995 2000 2005 2008 2010 Väkiluku 2 012 1 976 1 896 1 821 1 742 1 708 1 700 Asuntokuntien lukumäärä oli vuonna 2010 yhteensä 810 (keskimäärin 2,6 henkeä/asuntokunta). Kesämökkejä kunnassa vuonna 2010 oli 1 913 (Tilastokeskus). Vuoden 2008 lopussa puolet kunnan työpaikoista oli palvelualalla. Jalostuksen osuus oli n. 30 % ja alkutuotannon n. 17 Kunnassa olevien työpaikkojen määrä vuoden 2008 lopussa oli 528. (Tilastokeskus) 2.2 VÄESTÖENNUSTEET Tilastokeskuksen ennusteen mukaan Taivassalon väestömäärän arvioidaan pysyvän melko vakaana vuoteen 2040 asti, jolloin väestömäärän on arvioitu olevan 1 722 asukasta. Taulukko 2.2 Taivassalon väestöennuste vuoteen 2030 (Tilastokeskus) Vuosi 2011 2015 2020 2030 2040 Väestöennuste 1 690 1 673 1 680 1708 1 722 2.3 KAAVOITUS, MAANKÄYTTÖ JA YMPÄRISTÖ 2.3.1. Maakuntakaavoitus Maakuntakaavassa esitetään maakuntasuunnitelmassa määritellyt alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoitetaan kehittämisen kannalta tarpeelliset aluevaraukset. Varsinais-Suomen alueella maakuntakaavoituksesta vastaa Varsinais-Suomen liitto. Varsinais-Suomen liiton maakuntahallitus hyväksyi 24.05.2010 tarkistetut ehdotukset Loimaan, Turunmaan ja Vakka-Suomen seutukuntien sekä Turun seudun kehyskuntien maakuntakaavoiksi. Kaavat korvaavat alueelle vahvistetut seutukaavat. Yleispiirteisenä maankäytön suunnitelmana maakuntakaava ohjaa kuntien kaavoitustyötä. Sen on tarkoitus välittää valtioneuvoston hyväksymät valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet kuntakaavoitukseen. Maankäytön ja yhdyskuntarakenteen yksityiskohdat määritetään kunnan laatimissa osayleiskaavoissa ja asemakaavoissa. Maakuntakaava ei ole voimassa oikeusvaikutteisen yleis- eikä asemakaavan alueella muutoin kuin näitä kaavoja muutettaessa.
Vesihuollon kehittämissuunnitelma 3/24 2.3.2. Yleiskaavoitus 2.3.3. Asemakaavoitus Maakuntakaavan keskeisiä suunnittelukysymyksiä ovat valtakunnalliset ja maakunnalliset liikenne- ja energiahuoltoverkostot ja muut teknisen huollon ratkaisut, luonto- ja kulttuuriarvojen vaaliminen, ylikunnallisia ympäristövaikutuksia aiheuttava tai ylikunnallisia tarpeita palveleva maankäyttö (mm. maa-ainesten otto, kauppakeskukset, virkistys- ja matkailualueet ja liikenneterminaalit). Yleiskaava on keskeinen kunnan alueiden käytön kehittämisväline. Se on nimensä mukaisesti yleispiirteinen kaava, jossa osoitetaan alueiden käytön periaatteet kunnassa. Yleiskaavassa määritellään siis esim. rakennetaanko alueet pääasiassa kerros- vai pientaloalueina sekä missä sijaitsevat elinkeinotoiminnan alueet, virkistysalueet ja suojelualueet sekä millainen on liikenneverkon rakenne. Kun yleiskaava kattaa vain osan kunnan alueesta, sitä kutsutaan osayleiskaavaksi. Keskustan osayleiskaava on hyväksytty kunnan valtuustossa 30.6.1983. Keskustan osayleiskaava on tarkoitus uusia lähivuosina. Päätöstä uusimisesta ei ole vielä tehty. Rantayleiskaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 8.3.1988 ja se kattaa Taivassalon ranta-alueet lähes kokonaan. Poikkeuksena ovat ainoastaan Kaustion ja Kolkanaukon rannat. Hakkenpään osayleiskaavan laatiminen on aloitettu. Asemakaavoitus on yksityiskohtaisin suunnittelun taso. Alueiden käytön yksityiskohtaista järjestämistä, rakentamista ja kehittämistä varten laaditaan asemakaava, jonka tarkoituksena on osoittaa tarpeelliset alueet eri tarkoituksia varten ja ohjata rakentamista ja muuta maankäyttöä paikallisten olosuhteiden, kaupunki- ja maisemakuvan, hyvän rakentamistavan, olemassa olevan rakennuskannan käytön edistämisen ja kaavan muun ohjaustavoitteen edellyttämällä tavalla. Asemakaava-aluetta on keskustassa ja Vehaksen eteläpuolella. Vehaksen asemakaava-alue on erillään keskustan yhtenäisestä kaava-alueesta ja se sijoittuu keskustasta länteen. Asemakaavoitettua aluetta on yhteensä 123 ha. Uusien asemakaavojen laatiminen tulee ajankohtaiseksi sen jälkeen, kun keskustan osayleiskaava on uusittu. 2.3.4. Ranta-asemakaava Ranta-asemakaavoja on vahvistettu noin 70. Alla on esitetty vireillä olevia rantaasemakaavojen muutoksia: o Puontin ranta-asemakaavan muutos o Naurisluodon ranta-asemakaavan muutos o Lehtisen ranta-asemakaavan muutos o Ramharju pohjoinen ranta-asemakaavan muutos o Aasamaan ranta-asemakaavan muutos o Kräänän ranta-asemakaavan muutos
Vesihuollon kehittämissuunnitelma 4/24 2.3.5. Pohjavesialueet 2.3.6. Natura-alueet Taivassalon alueella sijaitsee kaksi luokiteltua pohjavesialuetta eli Koiviston ja Kirkonkylän pohjavesialueet, jotka molemmat ovat I-luokan pohjavesialueita. Pohjavesialueet ovat rantakerrostumia, joiden maa-aines on hiekkaa. Pohjavesialueet sijaitsevat aivan kunnan keskustan läheisyydessä. Pohjavesi muodostuu alueita ympäröiviltä kalliorinteiltä. Pohjavesialueiden kokonaisantoisuudeksi on arvioitu 500 m 3 /d. Pohjavesialueet on esitetty liitteenä olevassa yleiskartassa 101. Yhteenveto pohjavesialueista on esitetty seuraavassa taulukossa. Taulukko 2.3. Taivassalon vedenhankinnan kannalta merkittävät pohjavesialueet. pohjavesialueen nimi alueluokka kokonaispinta-ala km 2 muodostumisalue km 2 kokonaisantoisuus m 3 /d Koivisto I 0,25 0,12 300 Kirkonkylä I 0,23 0,10 200 Yhteensä 0,48 0,22 500 Luokka I: Vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue Euroopan Unioni on laatinut vesipolitiikan puitedirektiivin, joka astui voimaan 22.12.2002. Yhtenä direktiivin tavoitteena on vähentää pohjavesien pilaantumista ja turvata pohjaveden riittävä saanti. Direktiivin perusteella on annettu laki vesienhoidon järjestämisestä (1299/2004) ja siihen liittyvät asetukset on keskeinen keino VPD:n kansallisessa toimeenpanossa. Vesienhoidon toimenpideohjelmassa tavoitteeksi on asetettu, että ainakin kaikille riskialueille pohjavesialueille laaditaan suojelusuunnitelmat. Riskialttiuden määrittää ELY-keskus ympäristöministeriön ohjeiden perusteella. Koiviston ja Kirkonkylän pohjavesialueille ei ole laadittu suojelusuunnitelmaa. Natura-kohteisiin kuuluu Orikvuori (SCI), Kolkanaukko (SCI ja SPA) ja Rantalanlahti. Kolkanaukko ja Rantalanlahti ovat pääosin vesialuetta. SCI = (luontodirektiivin perusteella Naturaverkostoon liitetty alue). SPA = (lintudirektiivin perusteella Naturaverkostoon liitetty alue) 3. VESIHUOLLON PAINOPISTEET JA TAVOITTEET 3.1 PITKÄN AIKAVÄLIN TAVOITTEET JA KESKEISET STRATEGIAT Vesihuoltolain mukaan kunta vastaa alueellaan vesihuollon järjestämisestä ja kehittämisestä. Kunnan tulee ryhtyä toimiin vesihuollon järjestämiseksi suurehkon asukasjoukon tarpeiden tai ympäristönsuojelullisten syiden niin vaatiessa. Kunta päättää alueellaan toimivien vesihuoltolaitosten toiminta-alueista. Vesihuoltolaitos vastaa palveluiden järjestämisestä toiminta-alueellaan. Kiinteistönomistaja vastaa aina kiinteistön vesihuollosta.
Vesihuollon kehittämissuunnitelma 5/24 Taivassalon kunnassa vesihuoltopalveluissa pyritään pitkällä aikavälillä seuraaviin tavoitteisiin: o Jaettavan talousveden laatu on Sosiaali- ja terveysministeriön laatukriteerit täyttävää. o Vedenjakelu toimii keskeytyksettä. o Kaikissa tilanteissa pystytään toimittamaan laatuvaatimukset täyttävää talousvettä vähintään 120 l/as d. o Jäteveden viemäröinti ja -käsittely on vaatimukset täyttävää sekä siitä ei aiheudu riskiä ihmisille, omaisuudelle tai ympäristölle. o Vesistöjen suojelemiseksi on toiminnassa otettu huomioon Valtioneuvoston päätös vesiensuojelun suuntaviivoista. o Vesihuoltoverkosto kattaa asumisen, vapaa-ajan toiminnan ja elinkeinotoiminnan kannalta tarpeelliset alueet. o Vesihuoltolaitoksien toimintaedellytykset ovat riittävät. o Palvelutuotanto on tehokasta ja laadukasta sekä työnjako tilaajan ja tuottajan välillä on selkeä. o Asiakkaat ovat tyytyväisiä vesihuoltolaitoksien palvelutasoon. Keskeiset strategiat tavoitteisiin pääsemiseksi ovat seuraavat: o Vedenhankinnassa käytetään parhaita raakavesilähteitä (esim. pohjavesialueet), jotka teknis-taloudellisesti ovat mahdollisia. o Suojellaan raakavesilähteet. o Vedenhankinta- ja jakelu varmistetaan kaikissa tilanteissa riittävällä käsittelyllä, varavesilähteillä, yhdysjohdoilla ja varautumissuunnittelulla. o Vesijohtoverkoston vuotovedet minimoidaan kunnossapidolla ja saneerauksella. o Viemäriverkoston ylivuotojen ehkäisemiseksi huolehditaan viemäreiden kunnossapidosta, saneerauksesta ja edistetään erillisviemäröintiä. o Laajennetaan vesihuoltoverkostoa uusien kaava-alueiden rakentuessa ja tarpeen mukaan haja-asutusalueelle, kuitenkin kustannukset kattaen ja vesihuoltolaitosten toimintaedellytyksiä heikentämättä. o Huolehditaan riittävistä osaamis- ja henkilöstöresursseista vesihuoltolaitoksilla. o Kehitetään yhteistyötä vesihuoltopalvelujen tarjoamisessa naapurikuntien kanssa. 3.2 VESIHUOLLON PAINOPISTEET JA PERIAATTEET LÄHITULEVAISUUDESSA 3.2.1. Painopisteet Seuraavien viiden vuoden aikana vesihuollon painopisteet ovat seuraavat: 1. Siirtoviemärin rakentaminen Taivassalosta Lokalahteen Oma jätevedenpuhdistamo on tarkoitus jättää pois toiminnasta. Sen ympäristölupa on voimassa vuoden 2016 loppuun. Rakennettavaksi tulee siirtoviemäri Taivassalosta Lokalahteen, jolla taivassalon jätevedet tullaan johtamaan Uuteenkaupunkiin. Siirtoviemärin rakentamista on haettu valtion vesihuoltotyöksi. Ehtona hankkeen toteutumiselle on tuen saaminen. Taivassalon kunta on varannut hankkeelle vuodelle 2014 suunnittelurahaa.
Vesihuollon kehittämissuunnitelma 6/24 3.2.2. Periaatteet 2. Asemakaava-alueiden vesihuolto ja verkoston saneeraus Keskeisin painopiste on huolehtia nykyisten ja rakennettavien asemakaavaalueiden vesihuollon järjestämisestä. Lisäksi nykyisillä toiminta-alueilla olevat liittämättömät kiinteistöt tulee liittää verkostoon. Verkoston riittävästä saneerauksesta tulee huolehtia. Koska tulevaisuudessa jätevedet tullaan johtamaan Uuteenkaupunkiin, tulee vuotovesiin kiinnittää erityistä huomiota. 3. Haja-asutuksen jätevesihuolto Kolmas painopiste on edistää haja-asutuksen kiinteistöjen jäteveden käsittelyn tehostamista. Valtioneuvoston talousjätevesiasetuksessa (209/2011) on määrätty talousjäteveden puhdistusvaatimuksista. Asetuksen voimaantulon siirtymäaika vanhoille kiinteistöille on 15.3 2016 asti. Haja-asutusalueen asukkaille annetaan kunnasta neuvontaa ja osuuskuntatoimintaa tuetaan. Taivassalon kunnan vesihuollon järjestelyissä ja vesihuoltolaitoksen toimintaalueilla noudatetaan seuraavia periaatteita: o Laitoksella on toiminta-alue, joka määritetään sellaiseksi, että laitos pystyy taloudellisesti tarjoamaan vesihuoltopalveluja. Toiminta-aluepäätöksessä yksilöidään alueet, jotka kuuluvat vesijohtoverkon ja jätevesiviemärin piiriin. o Käytössä on yhtenäiset käyttömaksut koko laitoksen toiminta-alueella. o Laitoksen investointiohjelma ottaa huomioon kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelman toimenpideohjelman. o Velvoitetaan toiminta-alueella olevat kiinteistöt liittymään vesihuoltoverkostoihin. o Varaudutaan vuosittain riittäviin saneerausinvestointeihin. Vesihuoltoverkostojen laajentamisessa noudatetaan seuraavia periaatteita: o Tulevat asemakaava-alueet liitetään vesihuoltoverkostoon ja määritetään vesihuollon toiminta-alueeksi o Haja-asutusalueille vesihuoltoa rakennetaan ensisijaisesti osuuskuntavetoisesti o Vesiyhtymän (esim. osuuskunta) tulee hyväksyttää toiminta-alueensa viimeistään ennen vuotta 2016. Tällöin alueen kiinteistöt saavat lisäajan oman järjestelmänsä parantamisesta siihen asti, kunnes vesiyhtymän verkosto on rakennettu. Mikäli toiminta-aluetta ei määritetä, koskee alueen kiinteistöjä talousjätevesiasetuksen määräykset ja aikarajat. Osuuskunta kerää kustannukset jäseniltä Kunnan vesihuoltolaitos voi ottaa korvauksetta osuuskunnan runkoverkoston haltuunsa esim. 5 vuoden jälkeen rakentamisesta. Kunnan vesihuoltolaitos ei ota vastaan kiinteistökohtaisia pumppaamoja. Osuuskunnan suunnitelmat tulee hyväksyttää kunnassa. Viemäriverkostojen ulkopuolelle jäävien haja-asutusalueiden kiinteistöjen jätevesijärjestelmät parannetaan vuoteen 2016 mennessä o Järjestelmien rakentamisessa noudatetaan talousjätevesiasetusta ja sitä tarkentavia kunnan ympäristönsuojelumääräyksiä.
Vesihuollon kehittämissuunnitelma 7/24 o Huolehditaan ensisijaisesti pohjavesialueilla ja vesistöjen ranta-alueilla sijaitsevien kiinteistöjen jätevesien käsittelystä. 3.3 RAHOITUKSEN JA TUKEMISEN PERIAATTEET Vesihuollon rahoittamisen pääperiaatteena on, että vesihuoltolaitokset kattavat toimintansa käyttö- ja investointikulut palveluiden käyttäjiltä perittävillä maksuilla. Kulut peritään käyttö-, perus- ja liittymismaksuina. Vesihuollon hankkeille pyritään saamaan mahdollisuuksien mukaan ulkopuolista rahoitusta valtiolta. 3.3.1. Rahoitus maksuilla Vesihuoltolaitoksen kulutukseen sidotun käyttömaksun suuruus tulee olla sama koko toiminta-alueella. Sen sijaan käyttömaksun kiinteä osa eli perusmaksu sekä liittymismaksu voivat vaihdella alueittain, jos palvelun tarjoamisen kustannukset ovat jollain alueella kalliimmat johtuen harvasta asutuksesta, maastollisista tai muista erityisolosuhteista (esim. pumppaamot, paineenkorottamot). Tarvittaessa perusmaksuja voidaan myös korottaa koko vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella esim. saneeraustarpeen lisääntyessä. 3.3.2. Vesiosuuskuntien tukeminen kunnan puolesta Osuuskunnat voivat hakea Taivassalon kunnalta avustuksia runkolinjojen rakentamiseen. Avustusta myönnetään tarveharkinnan ja määrärahojen puitteissa. Avustettavissa kohteissa tulee olla vakituista asutusta. Kunnasta saa mm. neuvontaa ja suunnitteluapua sekä osuuskuntien perustamista varten asiantuntija-apua. 3.3.3. Ulkopuolinen rahoitus Valtio tukee vesihuollon rakentamista myöntämällä siihen vesihuoltoavustusta tai sijoittamalla hankkeen vesihuoltotyöksi. ELY-keskuksien Elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri vastuualue voi myöntää investointiavustusta vesihuoltohankkeisiin, jos hankkeet liittyvät oleellisesti muihin suunnitteilla oleviin työllistäviin hankkeisiin. Avustusten tärkein ehto on hankkeen positiiviset työllisyysvaikutukset. Hankkeiden rahoitus on poikkeuksellista ja tapauskohtaista. Aiemmin rahoitusta oli mahdollista saada myös EU-tukina, mutta alkaneella ohjelmakaudella vesihuollon investoinneille ei ole rahoitusta jaossa. Valtion vesihuoltoavustukset Kunnat, vesihuoltolaitokset ja erilaiset vesiyhtymät voivat saada avustusta valtiolta. Avustuksen suuruus on nykyisellään noin 20 % toteutuneista kokonaiskustannuksista. Avustusta myönnetään vain alueille, jossa on vakiasutusta. Avustukset myöntää alueellinen ELY ympäristöministeriön sekä maa- ja metsätalousministeriön niiden käyttöön osoittamista määrärahoista. Ympäristöministeriön momentilta myönnetyt avustukset on tarkoitettu yhdyskuntien vesiensuojelutoimenpiteiden toteuttamiseen eli viemäröintiin ja jäteveden käsittelyyn. Maa- ja met-
Vesihuollon kehittämissuunnitelma 8/24 sätalousministeriön momentilta myönnetyt avustukset on tarkoitettu vedenhankinnan ja -jakelun kehittämiseen. Viemärihanketta voidaan tukea MMM:n varoilla, jos viemärin yhteydessä rakennetaan vesijohto tai alueelle on aiemmin rakennettu vesijohto valtion tuella. Avustettavat kohteet jaetaan niin sanottuihin pieniin ja isoihin hankkeisiin. Isojen hankkeiden kokonaiskustannukset ovat yli 30 000. Näihin hankkeisiin haetaan avustusta kerran vuodessa, yleensä kunkin vuoden lokakuun loppuun mennessä, seuraavana vuonna toteutettavalle hankkeelle. Hankkeen kustannuksiin voidaan hyväksyä hakemuksen jättämishetken jälkeen syntyvät kustannukset. Pieniin hankkeisiin voidaan hakea tukea ympäri vuoden ilman erillistä hakuaikaa. Valtion vesihuoltotyöt Valtion vesihuoltotyöt koskevat vesijohto- ja viemärilinjojen rakentamista. Tällöin alueellinen ELY-keskus toimii hankkeen rakennuttajana ja osallistuu hankkeen toteuttamiskustannuksiin joko ympäristöministeriön tai maa- ja metsätalousministeriön varoin. Vaihtoehtoisesti rahoitus voidaan myöntää myös pelkkänä avustuksena hankkeelle. Hankkeet ovat yleensä mittavia, monesti kuntien tai taajama-alueiden välisten vesijohto- ja viemärilinjojen rakennustöitä. Valtion tuen osuus on noin 30 40 % kokonaiskustannuksista. Aloitteen hankkeen aloittamisesta tekee kunta tai kunnat alueelliselle ELY:lle. ELY pitää listaa hankkeista ja tekee esityksen valtion budjettiin nimettävistä hankkeista maa- ja metsätalousministeriölle ja ympäristöministeriölle. ELY:t tekevät esitykset maaliskuussa ja heinäkuussa ministeriöt nimeävät hankkeet valtion talousarvioehdotukseen. Eduskunta hyväksyy lopullisen talousarvioesityksen vuoden lopussa. 3.4 YHDYSKUNTARAKENTEEN KEHITTÄMINEN Yhdyskuntarakenteen kehittämisessä ja suunnittelussa tulee ottaa huomioon vesihuollon järjestäminen. Ehyt yhdyskuntarakenne mahdollistaa toiminnallisesti, taloudellisesti ja ympäristönäkökulmat huomioiden vesihuoltopalveluiden tehokkaan järjestämisen. Alueiden suunnittelussa tulee ottaa huomioon vedenhankinta, jätevesien viemäröinti ja käsittely sekä hulevesien mahdollisimman luonnonmukainen hallinta. Kaavoja laadittaessa tulee ottaa huomioon olemassa olevat vesihuoltojärjestelmät. Haja-asutuksen asutuskeskittymien saattamista yhteisten vesihuoltoverkkojen piiriin tulee selvittää. Verkkojen laajentamista tulee edistää siellä missä se on osoittautunut järkeväksi ratkaisuksi. Keskitetty vesihuoltoverkko turvaa asukkaiden vedenhankintaa ja on kestävä ratkaisu jätevesien käsittelemiseksi. Keskitetty ratkaisu lisää alueen houkuttelevuutta asukkaiden ja teollisuuden silmissä ja mahdollistaa alueen kehittämisen. 3.5 ALUEELLINEN YHTEISTYÖ Vesihuoltolain mukaan kunnan tulee osallistua vesihuollon alueelliseen yleissuunnitteluun. Tavoitteena tulee olla, että kunta lisäksi osallistuu alueellisiin yhteistyön kehittämisselvityksiin (organisaatioiden, talouden ja hallinnon yhteistyöselvitykset). Yhteistyöhön lähtemiselle tulee olla selvitetyt perusteet ja yhteistyöstä tulee seurata joko toiminnallisia, taloudellisia tai palvelutasoon positiivisesti vaikuttavia asioita.
Vesihuollon kehittämissuunnitelma 9/24 Alueellista yhteistyötä voidaan tehdä mm. vedenhankinnassa, jäteveden käsittelyn keskittämisessä ja muiden palvelujen tuottamisessa. Etuja voidaan saavuttaa yhteisellä käyttöhenkilöstöllä (mm. päivystystehtävät), yhteisillä hankinnoilla, asiantuntijapalveluilla, urakointi- ja huoltopalveluilla tai taloushallinnalla. Saavutettavat edut voivat olla taloudellisia, toiminnallisia tai kasvavaan osaamisresurssiin liittyviä. Mahdollinen yhteistyö voidaan toteuttaa kuntien ja laitosten välisin sopimuksin tai yhteisen organisaation kautta. Yhteinen organisaatio voi vastata vain tietyn palvelun tuottamisesta (esim. tukkuvesilaitos) tai vastata kokonaan vesihuoltopalvelujen tuottamisesta asiakkaille (esim. alueellinen vesihuoltoyhtiö). Taivassalon kunta on ollut mukana 2005 tehdyssä tutkimuksessa Vakka-Suomen ja Länsivyöhykkeen vesihuoltoyhteistyön kehittämisestä sekä 2002 Länsivyöhykkeen ja Vakka-Suomen vesihuollon kehittämissuunnitelmassa. A-OSA TOIMINTA-ALUEIDEN ULKOPUOLISET ALUEET 4. ASUTUKSEN SIJOITTUMINEN Taivassalossa asutus on sijoittunut haja-asutusalueella melko tasaisesti ympäri kuntaa isoimpien teiden ja rannan tuntumaan. Hakkenpään, Vehaksen ja Tuomaraisen alueella on tiiviimpää rakentamista. Asutuksen sijoittuminen on esitetty liitteessä 2. 5. HAJA-ASUTUKSEN VESIHUOLLON NYKYTILA 5.1 VESIYHTYMÄT 5.2 TALOUSVESI Taivassalossa kunnallisen laitoksen vesijohtoverkostojen ulkopuolella asuu 22 % kunnan asukkaista eli n. 374 asukasta. Haja-asutusalueiden asukkaiden vedentarve on yhteensä n. 65 m 3 /d (150 l/as d). Viettoviemäriverkostoa on lähinnä Taivassalon keskustaajamassa. Hajaasutusalueelle on osuuskuntien toimesta rakennettu paineviemäriverkostoa. Viemäriverkostojen ulkopuolella asuu 50 % kunnan asukkaista eli n. 850. Taivassalon kunnan alueella toimii Hakkenpään viemäriosuuskunta, joka on perustettu vuonna 2008, ja Vehaksen vesiosuuskunta, joka on perustettu vuonna 2005. Vehaksen vesiosuuskuntaan on liittynyt 153 kiinteistöä ja Hakkenpään viemäriosuuskuntaan 100 kiinteistöä. Molemmille osuuskunnille on määritetty omat jätevesiviemäröinnin toiminta-alueet jotka on vahvistettu kunnanvaltuuston kokouksessa 24.1.2011. Verkoston ulkopuolelle jäävillä kiinteistöillä kiinteistökohtainen vedenhankinta toteutetaan joko maakaivolla (rengaskaivo tai siiviläputkikaivo) tai kallioporakaivolla riippuen vallitsevista olosuhteista, mm. kaivon sijainnista ja maaperäolosuhteista.
Vesihuollon kehittämissuunnitelma 10/24 5.3 JÄTEVEDET Kaivoveden laadun erityisongelmana Taivassalossa korkea on fluoripitoisuus, mikä aiheutuu maaperässä olevasta rapakivigraniitista. Kaivoveden laatua ei ole kartoitettu, mutta yleisesti kaivovesien laatua heikentää rannikkoalueilla myös tyypilliset haitta-aineet, kuten rauta ja mangaani sekä kloridi. Raudan ja mangaanin aiheuttamat haitat ovat haju- ja makuhaittoja sekä saostumien muodostumista. Rauta ja mangaani värjäävät myös vesikalusteet ja pyykin ruskeaksi. Kloridipitoisuus kaivovedessä aiheuttaa mm. putkistojen syöpymistä. Runsas kloridipitoisuus, jota saattaa esiintyä erityisesti saarten kaivovesissä, tekee vedestä juomakelvotonta. Kloridin poistaminen juomavedestä ei ole varsinkaan kiinteistökohtaisesti kannattavaa. Kiinteistökohtainen jätevedenkäsittely on perinteisesti hoidettu vanhoilla kiinteistöillä pääosin 2-3 saostuskaivon laskeutuksella. Saostuksen jälkeen jätevedet johdetaan maastoon tai avo-ojiin. Taivassalossa viemäriverkoston ulkopuolelle jää myös suuri määrä saarien lomaasuntoja. Kiinteistökohtaiseen jätevedenkäsittelyyn kiinnitetään erityistä huomiota vesijohtoverkostojen laajentuessa viemäröimättömille saarille. Ympäristönsuojelulain mukainen valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (VN 209/2011) on tullut voimaan 15.3.2011. Alkuperäinen asetus on vuodelta 2004. Tässä ns. jätevesiasetuksessa määrätään käsittelymenetelmien puhdistustehovaatimuksista, suunnittelusta, rakentamisesta ja valvonnasta. Seuraavassa taulukossa on esitetty asetuksessa jätevesien käsittelylle asetetut puhdistustehovaatimukset. Taulukko 3.1. Valtioneuvoston asetuksessa talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla jätevedenkäsittelylaitteistoille asetetut puhdistustehovaatimukset BOD 7aATU fosfori (P) typpi (N) Vähimmäisvaatimustaso 80 % 70 % 30 % Ohjeellinen taso herkille alueille* 90 % 85 % 40 % * Ohjeellinen puhdistustaso pilaantumiselle herkillä alueilla. Alueille, joita koskevat ympäristönsuojelulain 19 :n nojalla annettavat kunnan ympäristönsuojelumääräykset ympäristöön johdettavien jätevesien enimmäiskuormituksesta (kuntakohtaiset määräykset, esim. pohjavesialueet ja vesistöjen rantavyöhykkeet). Asetuksen vaatimukset on täytettävä heti kiinteistöissä, jotka rakennetaan 15.3.2011 jälkeen. Jos kiinteistö on rakennettu ennen 15.3.2011, siirtymäaika on 5 vuotta asetuksen voimaantulosta, eli asetuksen vaatimusten on täytyttävä 15.3.2016. Jos kiinteistöä korjataan siirtymäaikana siten, että töihin tarvitaan rakennuslupa, jätevesijärjestelmä on samalla muutettava vaatimusten mukaiseksi. Muutoin vanhoilla kiinteistöillä jätevesijärjestelmän rakentamistöihin haetaan toimenpidelupa. Selvitys kiinteistön nykyisestä jäteveden käsittelystä pitää olla tehtynä niillä kiinteistöillä, jotka eivät ole liittyneet yleiseen viemäriin. Selvitys säilytetään kiinteistöllä. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi vaatia sitä nähtäväksi. Suunnitelma jätevesien käsittelystä liitetään rakennuslupa- tai toimenpidelupahakemuksen liitteeksi.
Vesihuollon kehittämissuunnitelma 11/24 5.4 LIETTEET Talousjätevesien käsittelyä koskevista vaatimuksista voidaan poiketa, jos toimenpiteet katsotaan kohtuuttomaksi. Arvioitaessa kohtuuttomuutta kiinteistön haltijan kannalta otetaan huomioon: 1) kiinteistön sijainti viemäriverkoston piiriin ulotettavaksi tarkoitetulla alueella; 2) kiinteistön haltijan ja kiinteistöllä vakituisesti asuvien korkea ikä ja muut vastaavat elämäntilanteeseen liittyvät erityiset tekijät; 3) kiinteistön haltijan pitkäaikainen työttömyys tai sairaus taikka muu näihin rinnastuva sosiaalinen suorituseste. Kunnan toimivaltainen viranomainen myöntää poikkeuksen hakemuksesta. Poikkeus myönnetään hakijalle enintään viiden vuoden määräajaksi kerrallaan. Asetuksen myötä on lisääntynyt kiinnostus paineviemäriverkon rakentamiseen haja-asutusalueelle. Suurin merkitys haja-asutusalueiden jätevesillä on vesistöjen ravinnekuormitukseen, terveydensuojeluun ja ympäristöviihtyvyyteen, joista merkittävimpinä mainittakoon mahdolliset kaivovesien saastumistapaukset ja hajuhaitat. Taivassalon oma jätevedenpuhdistamo ottaa vastaan saostus- ja umpikaivolietettä. Vuonna 2010 Taivassalon puhdistamolla otettiin lietettä vastaan yhteensä 3 395 m 3. Lietteen aiheuttama kuormitus puhdistamolla on huomattava ja se näkyy tulevan veden kuormituksessa. Haja-asutusalueilla syntyvien jätevesien käsittelyvaatimusten kiristyessä puhdistamolle tuotavien sako- ja umpikaivolietteiden määrä on kasvanut viimeisen 10 vuoden aikana ja todennäköisesti kasvaa myös tulevaisuudessa. (VN:n asetus 209/2011) 5.5 TOIMINTAVARMUUS Kiinteistökohtaisen vedenhankinnan toimintavarmuus ja riskit muodostuvat kaivon vedenlaadusta ja riittävyydestä. Lähes poikkeuksetta kiinteistöiltä puuttuu varavesilähde poikkeustilanteen varalle. Jätevedenkäsittelyn toimintavarmuus riippuu käsittelyjärjestelmän soveltuvuudesta, mitoituksesta, huollosta ja oikeanlaisesta käytöstä. 6. KEHITTÄMISTARPEET 6.1 TALOUSVESI Tulevaisuudessa nykyisten vapaa-ajan kiinteistöjen varustelutaso tulee nousemaan. Tämä lisää laatuvaatimukset täyttävän talousveden tarvetta. Myös kuivuuden vaikutukset ovat olleet merkittäviä kiinteistökohtaisten kaivojen varassa oleville. Jatkossa sään ääri-ilmiöt tulevat mahdollisesti voimistumaan ja kuivat kaudet tulevat koettelemaan vedenhankintaa. Kuivuus haittaa erityisesti haja-asutuksen vedenhankintaa. Vesijohtoverkostoa laajentamalla voidaan turvata vedenhankintaa.
Vesihuollon kehittämissuunnitelma 12/24 6.2 JÄTEVEDET Kiinteistökohtaisten kaivojen vedenlaatua on suositeltavaa seurata säännöllisesti vähintään kolmen vuoden välein tehtävin tutkimuksin. Huonokuntoiset kaivot tulee tiivistää ja kunnostaa. Kunnan terveydensuojeluviranomaisen on huolehdittava siitä, että vesijohtoverkoston ulkopuoliset kotitaloudet saavat riittävästi tietoa alueen talousveden laadusta, talousveteen liittyvistä terveysvaikutuksista sekä haittojen mahdollisuuksista laatuhaittojen poistamiseksi. Vedenlaadusta riippuen kaivon yhteyteen voidaan joutua hankkimaan erilaisia vedenkäsittelylaitteita. Markkinoilla on saatavilla erilaisia ilmastimia ja suodattimia haitta-aineiden (esim. rauta, mangaani, fluoridi ja radon) poistoon juomavedestä. Kaivoveden laadusta, näytteidenotosta ja käsittelymenetelmän kustannuksista vastaa kiinteistön omistaja. Kiinteistökohtaisessa vedenhankinnassa tulee kiinnittää erityistä huomiota kaivon sijaintiin, jotta voidaan välttää mahdollisesta huonosta jätevedenkäsittelystä johtuvat bakteeriongelmat sekä maa- ja metsätaloudesta aiheutuvat haitat. Osalla haja-asutuksen kiinteistöistä nykyinen jätevesijärjestelmä ei täytä hajaasutuksen jätevesiasetuksen vaatimuksia. Tarjolla on riittävästi tietoa ja vaihtoehtoja sopivan jätevesijärjestelmän valitsemiseksi. Asetuksen siirtymäaika vanhoilla kiinteistöillä on 15.3.2016 asti. Siirtymäajan lopussa on odotettavissa pula rakentajista ja suunnittelijoista. Tästä syystä saneeraus olisi syytä tehdä ajoissa. Viemäriverkostoon liittyminen on suositeltavin jätevesiratkaisu, jos se vain on mahdollista. Jos kunnan vesihuoltolaitos ei suunnittele rakentavansa viemäriverkostoa alueelle, verkoston rakentamisesta voivat vastata kiinteistönomistajat perustettavan vesiyhtymän kautta (esim. osuuskunta). B- OSA KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE 7. NYKYTILA 7.1 ORGANISAATIO JA HALLINTO Taivassalon kunnan vedenhankinnasta ja jakelusta sekä jäteveden keräilystä ja käsittelystä vastaa Taivassalon vesihuoltolaitos. Vesihuoltolaitos toimii liikelaitoksena ja sen kirjanpito on eriytetty Taivassalon kunnan kirjanpidosta. Vesihuoltolaitosta koskevista ratkaisuista päättävät kunnanvaltuusto ja kunnanhallitus. Käytännön tehtävät on alistettu tekniselle lautakunnalle.
Vesihuollon kehittämissuunnitelma 13/24 Kuva 7.1 Taivassalon kunnan vesihuoltolaitoksen organisaatio. Tekninen toimi Rakennusmestari - vesilaitoksen vastaava - hallinto- ja työnjohto - liittymissopimusten valmistelu - johtokartaston ylläpito - suunnitelmien laatiminen ja ylläpito Vesihuoltolaitos Laitosmies - vedenottamoiden ja vesilaitoksen hoito- ja kunnossapito - jätevedenpuhdistamon hoito ja kunnossapito - verkostojen hoito- ja kunnossapito - päivystystehtävät 7.2 VEDENHANKINTA JA JAKELU 7.2.1. Vedenhankinta Taivassalon vesihuoltolaitos ostaa suurimman osan kulutukseen jaettavasta talousvedestä Uudenkaupungin Vedeltä. Pieni osa tarvittavasta talousvedestä hankitaan omasta Koiviston pohjavedenottamosta (n. 5-6 %). Koiviston pohjavesialueelle on rakennettu vedenottamo vuonna 1980. Koiviston pohjavesialueen vedenottokapasiteetti on 180 m 3 /d. Koiviston vedenottamolla on ongelmana raakaveden korkea rauta-, mangaani- ja fluoridipitoisuus. Raakavesi käsitellään hidassuodatuksessa ja alkalointi tehdään soodalla. Koiviston ottamon käsiteltyä vettä laimennetaan Uudenkaupungin Vedeltä ostetulla vedellä vesilaitoksen alavesisäiliössä. Veden desinfiointia varten vesilaitoksella on hypokloriitin syöttömahdollisuus (jäännöskloori verkostoon) sekä UV-lamppu. Laitoksella suoritettiin kesällä 2010 suurehkoja perushuoltotoimia. Vedenottamon suodatusaltaiden hiekat vaihdettiin kesällä 2011. Vesilaitos on hyvässä kunnossa. Vesilaitos ja vedenottamo pidetään jatkuvassa käytössä, jotta mahdollistetaan valmius toimia varavesilähteenä. 7.2.2. Vedenkulutus ja vesijohtoverkosto Vesijohtoverkosto kattaa pääosin vakituiset asuinalueet. Nykyisen verkoston pituus on noin 155 km ja verkostoon on liittynyt n. 78 % asukkaista eli 1 320 asukasta.
Vesihuollon kehittämissuunnitelma 14/24 Vuonna 2010 vesihuoltolaitokselta pumpattiin verkostoon vettä keskimäärin 253 m 3 /d. Tästä määrästä Uudenkaupungin Vedeltä ostettiin vettä keskimäärin 240 m 3 /d ja omalta pohjavesilaitokselta otettiin 14 m 3 /d. Seuraavaan taulukkoon on koottu vedenkulutustiedot vuosilta 2009 2010. Taulukko 7.2 Vedenkulutus ja ominaisvedenkulutus 2009-2010. 2009 2010 Verkostoon pumpattu vesimäärä - omat vedenottamot (Koivisto) m 3 /a 7 766 5 127 - ostettu Uudenkaupungin Vedeltä m 3 /a 89 383 87 588 - yhteensä m 3 /a 97 149 92 346 Laskutettu vedenkulutus - laskutettu vedenkuluttajilta - teollisuuden osuus m 3 /a m 3 /a 77 614-82 219 364 - laskuttamaton käyttö + hukkavedet m 3 /a 19 535 10 127 - laskuttamaton käyttö + hukkavedet % 20 % 11 % Vedenkulutus - asutuksen vedenkulutus (sis. teollisuus) m 3 /d 266 253 Ominaisvedenkulutus l/as/d 201 192 Ominaisvedenkulutus on laskettu verkostoon pumpatun vesimäärän mukaan. Seuraavassa on listattu Taivassalon 10 suurinta vedenkuluttajaa: Majander Hannu, kanala 2430 m 3 Korpela Heikki, lypsykarjaa 2167 m 3 Palvelutalo poiju 2078 m 3 Heinonen Hannu, sikala 1787 m 3 Pirilä Seppo, sikala 1612 m 3 Kiint. oy Naakansato 1198 m 3 Maatalousyhtymä Uotila, lypsykarjaa 1136 m 3 Laine Ville, sikala 1134 m 3 Leino Matti, mansikkatila 1020 m 3 Länsirannikon Kala Oy, käyttää kunnan veden lisäksi omaa kaivoa ja merivettä Vedenlaatu verkostossa on vaatimukset täyttävää. Verkoston latvaosat ovat ongelma pitkien viipymien takia. 7.2.3. Poikkeusolojen vedenhankinta Poikkeustilanteiksi on määritelty tilanteet, joissa pintavettä tai vesilaitoksen tuottoisinta vedenottamoa ei voida käyttää. Kuntien ja valtion viranomaisten tulee valmiuslain (1080/91) mukaan yhdessä etukäteisvalmisteluin varmistaa tehtävien hoitaminen poikkeustilanteissa. Vedenhankinnan ja viemäröinnin valmiussuunnittelun ohjaus kuuluu valtioneuvoston ohjesäännön mukaan maa- ja metsätalousministeriölle. Vesihuoltolaitoksen valmiussuunnittelun tavoitteena on vesihuollon toimivuuden turvaaminen kaikissa olosuhteissa pääkohtinaan vaarojen ja riskien kartoitus, toiminnan turvaamisen nykytason arviointi, erityistilanteiden aikaisen toimintaorganisaation määrittely, varautumistoimenpiteiden suunnittelu, kunnan sisäisen yhteistyön luominen sekä tiedotus- ja koulutusasiat.
Vesihuollon kehittämissuunnitelma 15/24 Kunta huolehtii siitä, että vesihuoltolaitoksen toimintaedellytykset ovat riittävät myös poikkeustilanteissa. Kunta päivittää tarvittaessa vaaratilanteiden varalle laadittua suunnitelmaa ja samalla suunnitelman nimi päivitetään valmiussuunnitelmaksi. Varmuusluokitus (I-III, 0) perustuu siihen, kuinka monta litraa talousvettä asukasta kohti voidaan toimittaa käyttöön poikkeustilanteessa varaottamoista ja - yhteyksistä. Poikkeustilanteeksi määritellään tilanne, jossa ensisijainen vesilähde on poissa käytöstä. Varaottamon tulee sijaita eri pohjavesialueella, jotta se kelpaa luokituksessa huomioiduksi. Luokitus perustuu valtion ympäristöhallinnon ohjeisiin. Laitoksen tavoitteena tulee olla saavuttaa varmuusluokka I tai vähintään II. Taivassalossa varavesilähteenä toimii tarvittaessa oma Koiviston pohjavedenottamo. Vedenottamoa pidetään jatkuvassa käytössä, jotta sen valmius varavesilähteenä turvattaisiin. Seuraavassa taulukossa on esitetty ohjeistuksen mukaisesti laskettu varmuusluokitus. Taulukko 7.3 Taivassalon kunnassa sijaitseviin vedenottamoihin perustuva vedenhankinnan varmuusluokitus vuonna 2010 (Luokkarajat: I(>120 l/as d), II(>50 l/as d), III(>5 l/as d), IV(<5 l as d). Liittyneet [as] Päävesilähde [m 3 /d] Taivassalo Uusikaupunki 1 320 2 160 m 3 /d* * teoreettinen putken välityskyky 7.3 JÄTEVESIEN VIEMÄRÖINTI JA KÄSITTELY Varaottamot [m 3 /d] Koivisto 300 m 3 /d Poikkeusolot, käytössä [l/as d] Varmuusluokka 136 I 7.3.1. Jätevesien viemäröinti Taivassalon kunnan vesihuoltolaitoksen viemäriverkosto kattaa kunnan keskustan asemakaava-alueen sekä Vehaksen asemakaava-alueen (kartta 101). Kunnallistekniikkaa laajennetaan kaava-alueiden laajentumisen mukaan. Lisäksi kunnan alueelle on rakennettu paineviemäriverkostoa osuuskuntien toimesta. Viemäriverkoston pituus on noin 89 km. Vuonna 2010 puhdistamolle johdettiin jätevesiä 87 135 m 3, josta liittyjiltä laskutettiin 28 184 m 3. Tämän mukaan laskuttamattoman jäteveden osuus oli 67 %. Laskuttamattomat jätevedet muodostuvat vuoto-, hule ja kuivatusvesistä. Verkostoon on tehty vuotovesitutkimus ja sen perusteella on saneerattu lähinnä keskustan alueen viemäreitä. Saneerauksen tarvetta olisi edelleen, sillä huippuvirtaaman aikana puhdistamon virtaama kymmenkertaistuu. Seuraavassa taulukossa on esitetty Taivassalon jätevesimäärät vuonna 2010.
Vesihuollon kehittämissuunnitelma 16/24 Taulukko 7.4 Taivassalon kunnan jätevesimäärät v. 2010. yksikkö 2010 Asukkaat as 1 700 Liittyjämäärä 1 as 850 Liittymis-% % 50 Käsitelty jätevesi m 3 /d 239 Laskutettu jätevesi m 3 /d 77 Laskuttamaton jätevesi m 3 /d 161 Laskuttamaton jätevesi-% % 67 1 Arvioitu 2,6 asukasta/kiinteistö. 7.3.2. Jätevesien käsittely ja jätevesikuormitus Taivassalon jätevedet puhdistetaan toistaiseksi omassa jätevedenpuhdistamossa. Taivassalon jätevedenpuhdistamo on vuonna 1973 valmistunut biologiskemiallinen rengaskanavapuhdistamo, jossa fosfori saostetaan rinnakkaissaostuksena ferrosulfaatilla. Prosessiin syötetään myös kalkkia alkaliteetin nostamiseksi. Vuonna 1987 puhdistamolle rakennettiin jälkiselkeytys ja samalla esikäsittelyä sekä ilmastuskapasiteettia tehostettiin. Puhdistamon rengaskanava katettiin vuoden 2002 aikana. Lisäksi puhdistamolle rakennettiin uudet valvomo- ja sosiaalitilat. Puhdistamo purkaa käsittelyt jätevedet avo-ojaa pitkin Muntinsalmen kautta mereen. Taulukko 7.5 Jätevedenpuhdistamon mitoitusarvot. mitoitusarvot Asukasvastineluku (AVL) 2 500 Mitoitusvirtaama (q mit ) m 3 /h 61 Virtaama (Q kesk) m 3 /d 690 BOD 7 kuorma kg/d 190 Fosforikuorma kg/d 13 Typpikuorma kg/d 77,4 Puhdistamon viemäröintialueella ei ole teollisuutta, jonka jätevesi poikkeaisi merkittävästi tavanomaisesta asumajätevedestä eikä viemäriverkostoon ole liittynyt runsaasti vettä käyttävää teollisuutta. Elinkeinoharjoittajana Länsirannikon Kala Oy:n jätevesi poikkeaa tavanomaisesta asumajätevedestä ja aiheuttanut ongelmia puhdistamolla. Lounais-Suomen ympäristökeskus myönsi 1.9.2006 Taivassalon kunnalle ympäristöluvan kunnan viemäriverkostoon johdettavien jätevesien käsittelemiseen olemassa olevassa puhdistamossa ja käsiteltyjen jätevesien johtamiseen avo-ojan kautta Muntinsalmeen. Jätevedenpuhdistamon lupa on voimassa vuoden 2016 loppuun.
Vesihuollon kehittämissuunnitelma 17/24 Taulukko 7.1 Ympäristöluvassa sallitut jäteveden enimmäispitoisuusarvot vuosikeskiarvona (laskettuna mukaan mahd. ohijuoksutukset, ylivuodot ja poikkeustilanteet) ja sallitut käsittely tehot jätevedenpuhdistamolla Pitoisuusarvo enintään Käsittelyteho vähintään BOD 7ATU 15 mg/l 90 % COD Cr 100 mg/l 80 % Fosfori 0,7 mg/l 90 % Kiintoaine 20 mg/l 90 % Nitrifikaatioaste 85 % Taulukko 7.2 Vesistöön johdetun jäteveden keskimääräiset pitoisuudet ja puhdistustehot vuonna 2010. Pitoisuusarvo enintään Puhdistusteho BOD 7ATU 2,5 mg/l 99 % COD Cr 27 mg/l 95 % Fosfori 0,32 mg/l 97 % Kiintoaine 11 mg/l 96 % Nitrifikaatioaste 98 % 7.3.3. Puhdistamolietteet 7.4 HULEVEDET Puhdistamo täytti ympäristöluvan pitoisuus- ja puhdistustehovaatimukset. Jäteveden esikäsittelyssä syntyy välpejätettä, joka tiivistetään puristimella. Jätevedenkäsittelyssä syntyvä ylijäämäliete tiivistetään sakeuttimella ja kuivataan suotonauhapuristimella. Kuivattua lietettä muodostuu vuodessa 100 130 m 3. Kuivattu liete siirretään lieteruuvilla lietevalalle ja kuljetetaan Satakierto Oy:n biokaasulaitokselle Köyliöön. Suotonauhakuivan ei ole ollut toiminnassa 2010 elokuusta alkaen. Toistaiseksi lietettä on kuljetettu märkänä Uudenkaupungin jätevedenpuhdistamolle. Hulevesi on maan pinnalta, rakennuksen katolta tai muilta vastaavilta pinnoilta poisjohdettavaa sade- tai sulamisvettä. Myös perustusten kuivatusvedestä käytetään nimeä hulevesi. Tiiviisti asutuilla alueilla, joilla hulevesiä ei pystytä hallitusti käsittelemään tonteilla, hulevedet johdetaan viemäriin. Sekaviemäröinnissä hulevedet johdetaan jätevesiviemäriin, jolloin hulevedet päätyvät jätevedenpuhdistamolle. Hulevedet aiheuttavat haittaa puhdistusprosessille, kuten turhaa kuormitusta, suuria virtaamavaihteluita ja veden lämpötilan alenemista. Erillisviemäröinnillä tarkoitetaan jätevesien johtamista jätevesiviemärissä ja hulevesien johtamista hulevesiviemärissä. Tällöin hulevedet eivät päädy jätevedenpuhdistamolle, vaan ne puretaan hallitusti maastoon. Sekaviemäröinnin tilanteesta ei olla selvillä, mutta luultavimmin liitoksia on vanhoilla kaava-alueilla. Uusille asemakaava-alueille rakennetaan nykyään aina erillisviemäröinti. Taivassalossa hulevesiverkostoa on rakennettu uudemmille asemakaava-alueille.
Vesihuollon kehittämissuunnitelma 18/24 7.5 ALUEELLINEN YHTEISTYÖ Taivassalon tarvitsema talousvesi ostetaan Uudenkaupungin Vedeltä, Taivassakon ja Uudenkaupungin välillä on yhdysvesijohto (VJ 225 M). Taivassalon vesijohtoverkosto on yhdistetty Kustavin vesijohtoverkoston kanssa. Taivassalosta myydään vettä Kustaviin noin 50 000 m 3 vuodessa. Puhdistamolietteet kuljetetaan Satakierto Oy:n Köyliön laitokseen. 8. KEHITYSENNUSTEET 8.1 VEDENKULUTUS JA VEDENHANKINTA Arvioitaessa keskitettyyn vesijohtoverkostoon liittyneiden määrän kehitystä on otettu huomioon väestöennuste, verkostojen laajeneminen sekä asutuksen keskittyminen taajamiin olemassa olevien vesijohtoverkostojen piiriin. Uusien asukkaiden oletetaan liittyvän vesijohtoverkostoon. Liittymisprosentin ennustetaan kasvavan nykyisestä 78 %:sta n 90 %:iin vuoteen 2030 mennessä. Näin ollen vesijohtoverkoston piiriin tulee mitoitusvuoteen mennessä n. 210 uutta liittyjää. Vedenkulutusennusteet perustuvat liittyjämäärissä tapahtuviin muutoksiin. Ominaisvedenkulutuksen on arvioitu pysyvän nykyisellään (192 l/as d). Vedenkulutuksen ennustetaan olevan vuonna 2030 n. 295 m 3 /d. Vedenkulutus kasvaa nykyisestä n. 42 m 3 /d eli 17 %. Taulukko 8.1 Taivassalon kunnan vedenkulutusennuste vuoteen 2030 Yksikkö 2010 2020 2030 Väestömäärä as 1 700 1 680 1 708 Liittyjiä as 1326 1428 1537 Liittymisaste % 78 85 90 Vedenkulutus m 3 /d 253 274 295 8.2 JÄTEVESIKUORMITUS JA PUHDISTUS Arvioitaessa keskitettyyn viemäriverkkoon liittyneiden määrän kehitystä on otettu huomioon nykyiset viemäriverkostot ja verkostojen laajeneminen (kaava-alueiden rakentuminen, haja-asutusalueen siirto- ja paineviemärihankkeet). Taivassalon kunnan liittymisprosentin ennustetaan kasvavan nykyisestä 50 %:sta 65 %:iin vuoteen 2030 mennessä. Näin ollen viemäriverkoston piiriin tulee mitoitusvuoteen mennessä n. 52 uutta liittyjää. Jätevesimääräennustetta laskettaessa oletetaan ominaisjätevesimäärän pienenevän nykyisestä (281 l/as/d). Jätevesimääräennuste on laskettu lisäämällä nykyiseen jätevesimäärään uudet asukkaat ominaisjätevesimäärällä 200 l/ as/d. Jätevesimäärän ennustetaan olevan n. 291 m 3 /d vuonna 2030. Kasvua nykyiseen määrään tulee n. 52 m 3 /d eli n. 21 %.
Vesihuollon kehittämissuunnitelma 19/24 Taulukko 8.2 Taivassalon kunnan jätevesimääräennuste vuoteen 2030. Yksikkö 2010 2020 2030 Väestömäärä as 1700 1 680 1 708 Liittyjiä as 850 1 008 1 110 Liittymisaste % 50 60 65 Jätevesimäärä m 3 /d 239 271 291 Sako- ja umpikaivolietteiden määrät tulevat nousemaan. Tähän vaikuttaa kiinteistökohtaisten puhdistamoiden rakentaminen ja valvonnan kiristyminen. 9. KEHITTÄMISTARPEET Taivassalon kunnan vesihuollon kehittämistarpeet on esitetty seuraavassa. 9.1 VEDENHANKINTA JA JAKELU o Vesijohtoverkoston umpiperien lenkittäminen vedenlaadun parantamiseksi o Vesilaitoksen automatiikkaa tulisi uusia ja lisätä mm. etävalvontaa/-ohjausta. o Vesilaitoksen sekoitusautomatiikka vaatisi uusimista o Koiviston pohjavedenottamon jatkuva käyttö, turvataan sen valmius toimia varavesilähteenä o Kustavin varmuusvesijohdon käyttöönotto ja paineenkorottamon rakentaminen o Vesijohtoverkoston kunnon ylläpito ja vuotovesien vähentäminen o Uusien kaava-alueiden vesijohtoverkoston rakentaminen o Vesijohtoverkoston painetarkastelu ja riittävän paineen varmistaminen kaikissa verkoston osissa o Vesihuollon poikkeustilanteisiin varautuminen 9.2 JÄTEVEDENKÄSITTELY o Siirtoviemärin rakentaminen Taivassalosta Lokalahteen ja jäteveden johtaminen Uuteenkaupunkiin sekä oman jätevedenpuhdistamon toiminnan lakkauttaminen o Vuotovesimäärän vähentäminen viemäreitä saneeraamalla o Haja-asutusalueiden viemäröinnin edistäminen o Haja-asutusaleilta syntyvien lietteiden vastaanoton kehittäminen o Viemärilaitoksen toiminta-alueella sijaitsevien kiinteistöjen velvoittaminen viemäriin liittymiselle o Hulevesiverkoston kehittäminen o Toiminnallisen yhteistyön kehittäminen Uudenkaupungin kanssa C-OSA KOKO KUNNAN ALUE 10. VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEIDEN MÄÄRITTÄMINEN Vesihuoltolain 7 :n mukaan jokaiselle kunnassa sijaitsevalle vesihuoltolaitokselle on määritettävä toiminta-alue, josta laitoksella on huolehtimisvelvollisuus. Toiminta-alueeseen sisältyy määritellyt alueet vedenjakelulle, jätevesiviemäröinnille ja hu-
Vesihuollon kehittämissuunnitelma 20/24 levesille, jotka voivat olla erikokoisia. Vesihuoltolain mukaan toiminta-alueiden tulee kattaa kaikki alueet, joilla kiinteistöjen liittäminen vesihuoltolaitoksen vesijohtoon tai viemäriin on tarpeen asutuksen taikka vesihuollon kannalta asutukseen rinnastuvan elinkeino- ja vapaa-ajantoiminnan määrän tai laadun vuoksi. Toimintaalueita määritettäessä tulee myös huomioida suurehkon asukasjoukon tarve sekä terveydelliset ja ympäristönsuojelulliset syyt. Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella oleva kiinteistö on liitettävä laitoksen vesijohtoon ja viemäriin. Vesihuoltolaitoksen tulee määrätä liittämiskohta kaikille toimintaalueella sijaitseville kiinteistöille. Liittymiskohdasta eteenpäin kiinteistö vastaa vesihuoltolaitteistaan ja niiden yhteensopivuudesta verkostoon. Ennen toiminta-alueen päivityksen hyväksymistä kunnassa on toiminta-alueesta pyydettävä lausunto ELY-keskukselta, kunnan terveydensuojeluviranomaiselta ja ympäristönsuojeluviranomaiselta. Lisäksi alueen kiinteistöillä on oltava tilaisuus tulla kuulluiksi. Toiminta-alueen päivittämisen yhteydessä tehdään tavoitteellinen aikataulu viemäri- ja vesijohtoverkoston kattaman alueen laajentamisesta. Tätä aikataulua voidaan tarvittaessa muuttaa esimerkiksi kaavoitusaikataulun muuttuessa tai muun perustellun syyn vuoksi. Aikataulun perusteella kuntalaisten on pystyttävä arvioimaan, milloin heillä on mahdollisuus (ja velvollisuus) liittää kiinteistö verkostoon. Vesihuoltolain valvovana viranomaisena alueellinen ELY-keskus voi velvoittaa kuntaa ryhtymään toimenpiteisiin tarvittavan vesihuollon järjestämiseksi vesihuoltolain 6 :n mukaisilla alueilla eli esimerkiksi laajentamaan vesihuoltolaitoksen toiminta-aluetta. Valvovalla viranomaisella on vesihuoltolain 31 :n mukainen vireillepano-oikeus. ELY-keskus seuraa toiminta-aluepäätöksissä erityisesti sitä, että Yhdyskuntarakenteen seurannan tietojärjestelmän (YKR) mukaisilla taajama-alueilla vesihuolto on järjestetty asianmukaisesti. Taivassalon kunnassa asemakaava-alueet kuuluvat kunnan vesihuoltolaitoksenvedenjakelun ja jätevesiviemäröinnin toiminta-alueeseen. Asemakaava aluetta on Taivassalon keskustassa ja Vehaksen kylässä. Kunnan vedenjakelun toiminta-alue ulottuu 100 metriä kunnan runkovesijohtoverkon molemminpuolin. Taivassalossa on myös Vehaksen ja Hakkeenpään jätevesiosuuskunnan jätevesiviemäröinnin toiminta-alue. Toiminta-alueiden sijainti selviää liitteenä olevasta aluekartasta 102. 11. KEHITTÄMISTOIMENPITEET Suunnitellut kehittämistoimenpiteet on esitetty taulukkomuodossa liitteenä (Liite 1). 11.1 VEDENHANKINTA JA JAKELU Vedenhankinnassa ja jakelussa keskeisimmät kehittämistoimenpiteet koskevat vesijohtoverkoston ylläpitoa, riittävän verkostopaineen varmistamista ja varautumista poikkeustilanteisiin. Kehittämistoimenpiteitä vuoteen 2020 ovat seuraavat: Laaditaan vesijohtoverkoston saneerausohjelma Noudatetaan saneerausohjelmaa