HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupaosasto Nro YLO/lup/168/05 Dnro HAM-2005-Y-267-131 annettu julkipanon jälkeen 7.11.2005 ASIA LUVAN HAKIJA Päätös Janne Nisulan ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta, joka koskee uuden eläinsuojan toimintaa. Janne Nisula Mieholantie 140 B, 16800 Hämeenkoski Puh.nro: 050 5567745 Sähköposti: janne.nisula@sci.fi Y-tunnus: 210768-127U TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Ympäristölupaa haetaan uuden eläinsuojan toiminnalle. Eläinsuojaan tulee eläinpaikkoja 1 536 lihasialle. Eläinsuoja sijaitsee Hämeenkosken kunnan Hyväneulan kylässä määräalalla, joka lohkotaan tiloista Maijala, kiinteistörekisteritunnus 283-406-0012-0007 ja Nisulan saha, kiinteistörekisteritunnus 283-406-0012-0006, käyntiosoitteessa Mieholantie 140 B. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetus 1 :n 1 momentti kohta 11 a, eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 200 lihasialle LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Hämeen ympäristökeskus Ympäristönsuojelulaki 31 :n 2 momentti Ympäristönsuojeluasetus 6 :n 1 momentti kohta 10, eläinsuoja, joka lannantuotannoltaan tai ympäristövaikutuksiltaan vastaa 1 000 lihasialle tarkoitettua eläinsuojaa. ASIAN VIREILLETULO Hakemus on toimitettu Hämeen ympäristökeskukselle 29.6.2005. suoritemaksu 1200 euroa Birger Jaarlin katu 13 PL 131, 13101 Hämeenlinna Puh. 020 490 103 Faksi 020 490 3820 kirjaamo.ham@ymparisto.fi www.ymparisto.fi/ham Birger Jaarlin katu 13 PB 131, FI-13101 Tavastehus, Finland Tfn +358 20 49 01 03 Fax +358 20 490 38 20 kirjaamo.ham@ymparisto.fi www.miljo.fi/ham Kauppakatu 11 C PL 29, 15141 Lahti Puh. 020 490 103 Faksi 020 490 3950 kirjaamo.ham@ymparisto.fi www.ymparisto.fi/ham Kauppakatu 11 C PB 29, FI-15141 Lahtis, Finland Tfn +358 20 49 01 03 Fax +358 20 490 39 50 kirjaamo.ham@ymparisto.fi www.miljo.fi/ham
Ympäristölupaosasto 7.11.2005 HAM-2005-Y-267-131 2 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET Kiinteistöt, joista eläinsuojan määräala lohkotaan, omistaa Seppo Nisula. Hakemusasiakirjat sisältävät pellon vuokrasopimuksia 108,78 hehtaarin alalle ja lannan luovutussopimuksia 41,52 hehtaarin alalle. ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Tilakeskus sijaitsee Hämeenkosken kirkonkylän osayleiskaava-alueella. Kaavassa alue on merkitty maa- ja metsätalousalueeksi. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Suunniteltu eläinsuoja sijaitsee Kokemäenjoen vesistöalueella (35), Vanajan reitin valuma-alueen (35.8) Teuronjoen (35.83) keskiosan alueella (35.832). Teuronjokeen on matkaa noin 600 m. Eläinsuoja ei sijaitse pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue, Ilolan-Kukkolanharjun I-luokan pohjavesialue (0428351), sijaitsee noin 1,3 km päässä. Kiinteistöjen nykyisen omistajan käytössä olevaan asuinrakennukseen on suunnitellusta eläinsuojasta matkaa noin 280 m. Asuinrakennuksen ja rakennettavan sikalan välissä, noin 200 metrin päässä rakennuspaikasta sijaitsee kiinteistöjen omistajan 440 lihasian sikala. Lähimpään naapurikiinteistöllä sijaitsevaan asuinrakennukseen on suunnitellusta eläinsuojasta matkaa noin 250 m. Ko. naapurikiinteistöllä on noin 300 lihasian sikala, joka sijoittuu suunnitellun eläinsuojan ja naapurin asuinrakennuksen väliin. Hyvänneulan koulu sijaitsee noin 500 metrin päässä ja Päiväkummun lastenkoti noin 600 metrin päässä rakennuspaikalta. ELÄINSUOJAN TOIMINTA Sikala Ruokinta Sikalaan on suunniteltu eläinpaikkoja 1 536 lihasialle. Kasvatuskarsinoihin tulee betoniset osaritilälattiat ja karsinan makuualueelle lattialämmitys. Rakennus lämmitetään öljyllä tai hakkeella. Alipaineilmastointi tullaan suunnittelemaan siten, että poistettavan ilman määrä voidaan minimoida. Ilmastoinnin poistohormit sijoitetaan katolle. Tarkkoja ilmastointisuunnitelmia ei hakemusasiakirjoissa ole kuitenkaan esitetty. Ruokinta tapahtuu liemiruokintana ja ruokinnassa käytetään optimointiohjelmia. Lannan varastointi Lannankäsittelymenetelmänä sikalassa on lietelanta. Suunnitelmien mukaan eläinsuojan yhteyteen rakennetaan kaksi bruttotilavuudeltaan 1 500 m 3 :n suuruista betonielementtistä lietesäiliötä. Lietekuilutilavuutta tulee 272 m 3. Lannan varastotilavuutta tulee olemaan yhteensä 3 272 m 3, josta on vähennettävä lietesäiliöihin kertyvän sadeveden vaatima tilavuus. Enimmäiseläinmäärällä laskettuna hyötytilavuutta tarvitaan 3 072 m 3. Lannan levitys Lannan levitykseen toiminnanharjoittajalla on hakemuksen mukaan käytettävissä peltoa yhteensä 162,09 ha, josta omaa on 11,79 ha, vuokrapeltoja 108,78 ha ja sopimuspeltoa 41,52. Peltoalasta noin 10 ha sijoittuu Putulan (80428310) II-
Ympäristölupaosasto 7.11.2005 HAM-2005-Y-267-131 3 luokan pohjavesialueelle. Varsinaisella pohjaveden muodostumisalueella levitysalaa on noin 3 ha. Lantaa tullaan levittämään nitraattiasetuksen sallimana aikana pääosin letkulevityskalustolla. Öljysäiliöt Vesihuolto Sikalaan mahdollisesti tuleva lämmitysöljysäiliö sijoitetaan sisätiloihin betonilattialle. Muita eläinsuojan toiminnassa käytettäviä öljysäiliöitä ei kiinteistölle tule. Sikalan pesussa ja desinfioinnissa käytettäviä kemikaaleja lukuun ottamatta sikalassa ei varastoida kemikaaleja. Toiminnassa käytettävä vesi otetaan tilan omasta kaivosta. Paras käyttökelpoinen tekniikka Ruokinnassa käytetään rehuoptimointiohjelmaa. Lanta varastoidaan vesitiiviissä alta päin täytettävissä säiliöissä, jotka katetaan. Lannan levityksessä käytetään pääosin letkulevitintä. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Päästöt ilmaan Hajuja ja ammoniakkipäästöjä aiheutuu eläinsuojien ilmanvaihdosta, lannan varastoinnista ja levityksestä. Ruokinnassa käytettävän rehuoptimointiohjelman avulla optimoidaan mm. valkuaisrehun käyttö, millä vähennetään lannan sisältämien typpiyhdisteiden määrää ja niistä aiheutuvaa hajua. Ilmastointi suunnitellaan sellaiseksi, että poistettavan ilman määrä voidaan minimoida. Ilmastoinnin kautta tulevaa hajuhaittaa vähennetään myös huolehtimalla eläinsuojan puhtaudesta. Lietesäilöt täytetään alta päin ja katetaan kevytkatteella, mikä estää tehokkaasti ammoniakin ja muiden hajuyhdisteiden haihtumista. Levityksen aikaista hajuhaittaa ehkäistään levitysaikojen valinnalla ja siirtymällä vähitellen letkulevityskaluston käyttöön sekä multaamalla liete levityksen jälkeen mahdollisimman nopeasti keväällä ja syksyllä levitettäessä. Päästöt maahan ja vesiin Eläinsuojasta ei synny suoria päästöjä maahan tai vesiin. Lanta varastoidaan vesitiiviissä lantavarastoissa ja eläinsuojan sosiaalitilojen jätevedet johdetaan umpisäiliöön tai käsitellään asetusten mukaisesti. Lannan levityksessä noudatetaan valtioneuvoston asetusta nitraattien vesiin pääsyn estämisestä. Lisäksi toiminnanharjoittaja on liittynyt ympäristötukijärjestelmään. Öljyvahingot ehkäistään ennakolta käyttämällä tähän tarkoitukseen hyväksyttyjä säiliöitä ja tarkastuttamalla ne säännöllisesti. Muita kemikaaleja, kuten esimerkiksi kasvinsuojeluaineita eläinsuojan yhteydessä ei varastoida lainkaan. Melu ja liikenne Jätteet Melua syntyy toiminnan kannalta tarpeellisesta liikenteestä. Rehuauto käy tilalla kerran kuukaudessa. Kasvatusjakson aikana teuras-auto ja välitysauto käyvät joka toinen viikko. Liikenne on hetkellisesti vilkasta lannan levitysaikana. Kiinteistöjen osalta toiminnanharjoittaja on liittynyt kunnallisen jätehuollon piiriin. Toiminnassa syntyy ja käsitellään jätteitä seuraavasti:
Ympäristölupaosasto 7.11.2005 HAM-2005-Y-267-131 4 Jätelaji Määrä vuodessa Toimituspaikka/käsittelytapa kuolleet eläimet 3 t raatokeräily/käsittelylaitos muovit, paperi -- energiajäte ongelmajätteet -- ongelmajätekeräys rautaromu -- metallinkeräys Eläinraadoille rakennetaan asianmukainen kylmävarasto. Kylmävaraston yksityiskohtaisia suunnitelmia ei ole esitetty hakemusasiakirjoissa. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Hakijan mukaan toiminnasta ei aiheudu merkittäviä vaikutuksia ympäristöön. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Hakija ei ole esittänyt toiminnan tai sen vaikutusten tarkkailua. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Lietesäiliöt tarkastetaan silmämääräisesti säännöllisin väliajoin tyhjennyksen yhteydessä. Lietesäiliön mahdollisesti rikkoontuessa, lietettä pumpataan muihin säiliöihin. Salaojat varustetaan tarkastuskaivoilla, joiden poistoputki voidaan onnettomuustilanteessa sulkea. Käytössä on kaivinkone, jota voidaan käyttää suojavallien rakentamiseen, sekä turvetta lietteen imeyttämiseen. Öljysäiliöiden vuodot estetään määräaikaistarkastuksin ja noudattamalla voimassa olevia turvallisuusmääräyksiä. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset ja muutokset Lupahakemuksesta tiedottaminen Tarkastukset ja neuvottelut Lupahakemusta ei ole täydennetty tai muutettu. Hämeen ympäristökeskus on kuuluttanut lupahakemuksesta 23.8.-22.9.2005 ilmoitustaulullaan sekä Hämeenkosken kunnan virallisella ilmoitustaululla sekä ilmoittanut kuulutuksesta Hollolan Sanomissa 25.8.2005. Hakemuksesta on 18.8.2005 päivätyllä kirjeellä annettu erikseen tieto tiedossa oleville asianosaisille. Lupahakemuksessa mainitulla kiinteistöllä on suoritettu tarkastus 25.8.2005. Tarkastuksesta on laadittu erillinen muistio. Tarkastuksen aikana esiin tulleet täydennykset ja lisäselvitykset on esitetty toiminnan kuvausosassa.
Ympäristölupaosasto 7.11.2005 HAM-2005-Y-267-131 5 Lausunnot Hämeen ympäristökeskus on pyytänyt 18.8.2005 päivätyillä kirjeillä lausunnot Hämeenkosken kunnanhallitukselta ja ympäristölautakunnalta sekä Tiirismaan kansanterveystyön kuntayhtymältä. Lisäksi 25.8.2005 päivätyllä kirjeellä on pyydetty lausunto Etelä-Suomen lääninhallituksen sosiaali- ja terveysosastolta. Hämeenkosken kunnanhallitus esittää 29.8.2005 päivätyssä lausunnossaan, että se puoltaa luvan myöntämistä. Sikala ei sijaitse asemakaava-alueella. Yleiskaavassa ja seutukaavassa alue on M- ja MT-aluetta, jonne ei ole suunniteltu yhdyskuntarakentamista. Matkaa Hyvänneulan koululle on 500 m, Teuronjoelle 600 m ja Päijänne-tunnelille samoin 600 m. Lihantuotantotilojen suurentaminen on perusteltua nykyisessä tuotantoympäristössä ja kilpailutilanteessa. Hämeenkosken ympäristölautakunta toteaa 31.8.2005 päivätyssä lausunnossaan seuraavaa: - Karttatarkastelun perusteella lähin naapuri on noin 200 metrin päässä suunnitellusta sikalasta. Erityistä huomiota tulee lupamääräyksissä kiinnittää hajuhaittoihin, joita saattaa syntyä sikalan ilmanvaihdon kautta. Lietteen levityksen aikana hajuhaittoja on vähennettävä lietteen välittömällä multauksella. - Hämeenkosken kuntaan on valmistunut pohjavesialueiden suojelusuunnitelma vuonna 2005. Suojelusuunnitelmaa ei ole alistettu ympäristölupaviraston käsittelyyn. Suunnitelmassa on annettu ohjeena, että lietelannan käyttöä pohjavesialueilla tulee välttää ja pohjaveden varsinaisilla muodostumisalueilla sitä ei tulisi sallia lainkaan. Tiirismaan kansanterveystyön kuntayhtymä toteaa 13.9.2005 päivätyssä lausunnossaan, ettei terveysviranomaisella ole huomautettavaa esitetyn ympäristölupahakemuksen suhteen mikäli - Sikalan toiminta ei aiheuta ympäristöönsä haju- tai kärpäshaittoja. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää hajuhaittojen ehkäisyyn lietelannan levityksen yhteydessä. Parasta mahdollista tekniikkaa tulisi vaatia lietelannan käsittelyyn ja levitykseen, koska sikalan lähistöllä on asutusta, jolle lietelannan käsittely ja levitys voi aiheuttaa merkittävää hajuhaittaa. - Toiminta ei vaaranna yksityiskaivojen ja pohjaveden laatua sikalan tai lietelannan levitysalueella ja lähiympäristössä. - Sikalan toiminta täyttää MMM:n Elintarvike- ja terveysosaston julkaisussa 2/2003 Tavoitteena terve ja hyvinvoiva sika esitetyt säädökset ja määräykset. Etelä-Suomen lääninhallituksen sosiaali- ja terveysosasto toteaa 10.10.2005 päivätyssä lausunnossaan seuraavaa: - Hakemusasiakirjoissa ei ole mitään mainintaa vaikutusalueen asutuksesta ja muista häiriintyvistä kohteista. Tämän takia sikalan mahdollisesti aiheuttamien terveyshaittojen arvioiminen ei ole mahdollista. - Lietesäiliöt tulee kattaa. Silloisen Vaasan lääninhallituksen vuosina 1996-1997 suoritetun tutkimuksen (ns. Saparo-hanke) mukaisesti lääninhallitus toteaa, että erityisesti polystyreenikuulat, joilla lietelantasäiliöt katetaan, estävät käytännöllisesti katsoen melkein kokonaan hajujen leviämisen ympäristöön lietteen varastoinnin aikana. Lisäksi ammoniakin haihtuminen vähenee. - Sikaloita varten tarkoitettujen ilmanvaihtojärjestelmien kehittyminen ja sikaloiden poistoilman johtaminen riittävän korkealle vähentää myös sikalan toiminnasta aiheutuvia hajuhaittoja. Kärpästen biologiset torjuntamenetelmät ovat yleistyneet samoin kuin kaasunmuodostusta vähentävät rehut. Sikalan toimintaa arvioitaessa ympäristölle aiheutuvan terveyshaitan osalta on otetta-
Ympäristölupaosasto 7.11.2005 HAM-2005-Y-267-131 6 va huomioon sijainnin ohella lietteenkäsittelymenetelmät, ilmanvaihtoratkaisut, haittaeläinten torjuntamenetelmät, rehuvalinnat jne. - Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen 1774/2002 muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (ns. sivutuoteasetus) mukaan kuolleet eläimet on käsiteltävä sivutuoteasetuksen mukaan hyväksytyssä käsittelylaitoksessa. Maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa 1374/2004 määritellään eläimistä saatavien sivutuotteiden hävittämisestä syrjäisillä alueilla. Lääninhallitus katsoo, että lupahakemuksen mukainen sikala on niin suuri, että kuolleet eläimet tulisi käsitellä sivutuoteasetuksen mukaisessa käsittelylaitoksessa. Kuolleita raatoja varten tulee olla asianmukainen varasto tai säilytystila. Säilytystila on voitava tarvittaessa jäähdyttää. Lisäksi sen on oltava helposti puhdistettavissa ja desinfioitavissa. Raatojen kuljetuksessa mukana on oltava sivutuoteasetuksen mukainen kaupallinen asiakirja, josta käy ilmi -päivämäärä, jona aines kuljetettiin pois tilalta -aineksen kuvaus, luokan 2 osalta ei eläinten ruokintaan -aineksen määrä -aineksen alkuperäpaikka -kuljettajan nimi ja osoite -vastaanottajan nimi ja osoite, tarvittaessa myös hyväksyntänumero Kaupallinen asiakirja on laadittava kolmena kappaleena. Alkuperäiskappale kulkee aineksen mukana lopulliseen määräpaikkaan. Tuottaja ja kuljetuksesta vastaava säilyttävät itsellään yhden jäljennöksen. - Lietelannan levitys ja sen aiheuttamat haitat ovat todennäköisesti suuremmat kuin itse sikalan aiheuttamat. Lietelannan levittämiseen tarkoitettujen peltojen yhteispinta-ala on noin 162 ha, mikä on lääninhallituksen mukaan riittävä. Sikalan lietelanta voi aiheuttaa voimakasta hajuhaittaa levitystavasta ja sääoloista riippuen. Lietteen pintalevityksestä, varsinkin niin sanottua hajalevitysmenetelmää käytettäessä aerosolin muodostuminen on voimakasta. Hajun leviämistä tapahtuu tällöin runsaasti, minkä lisäksi myös maasta, johon lietettä on levitetty, vapautuu välittömästi levityksen jälkeen ammoniakkia ja muita hajua aiheuttavia orgaanisia aineita. Toinen tapa pintalevittää lietettä on käyttää letkulevitysmenetelmää, jossa liete levitetään yleensä suoraan kasvustoon, joskin myös muina aikoina letkulevitystä voidaan käyttää. Liete on mullattava mahdollisimman pian levityksen jälkeen muulloin kuin kasvustoon levitettäessä. Lietteen sijoitusmenetelmä, jolla tarkoitetaan lietteen johtamista suoraan maahan, on oikein toteutettuna hajuntorjunnan kannalta paras menetelmä. Menetelmää käytettäessä liete johdetaan letkua pitkin levityslaitteessa olevien, maata vaottavien vantaiden taakse ja laite multaa lietteen välittömästi. Sijoitusmenetelmä on paras vaihtoehto lietteen aiheuttamien hajuhaittojen estämiseksi. Haittapuolena menetelmässä on kuitenkin sen rajoitettu kapasiteetti letkulevitykseen nähden ja mikäli multaus ei tapahdu riittävän syvälle, jää myös sijoitusmenetelmää käytettäessä hajua aiheuttavaa lietettä pellon pinnalle. Letkulevityksen etuina, minkä vuoksi sen käyttö on yleistynyt, ovat lietteen sijoitusmenetelmää parempi toimintakapasiteetti ja levitys voidaan tehdä haluttaessa suoraan kasvustoon, jolloin voidaan hyödyntää kasvien kykyä sitoa suoraan kasvuston juuresta haihtuvaa ammoniakkia. Tämä vähentää myös hajuhaittoja. Käyttökokemukset osoittavat, että letkulevityksen hajuhaitat ovat huomattavasti vähäisemmät kuin hajalevityksessä, joissa liete levitetään lietesäiliön takaosassa olevan pyörivän lautasen päältä, noin 1-2 metrin korkeudelta, suoraan pelolle. Aerosolin eli pienten vesi/lietepisaroiden muodostusta ei letkulevityksessä tapahdu, jolloin tältä osin vältetään hajuaineiden tuulen mukana kulkeutuminen. Lietteen levitystä
Ympäristölupaosasto 7.11.2005 HAM-2005-Y-267-131 7 asutuksen lähellä saa tehdä vain silloin, kun tuulen suunta on poispäin asutuksesta. Levityksessä on myös huolehdittava siitä, ettei talousvesikaivojen veden laadulle aiheudu haittaa. - Lupapäätöksessä on huomioitava kunnan terveysviranomaisen lausunto ja ohjeet. Muistutukset Määräaikaan mennessä hakemuksesta jätettiin yksi muistutus. Muistuttaja A toteaa 22.9.2005 päivätyssä muistutuksessaan, että hän asuu osoitteessa Mieholantie 93. Asuintalo sijaitsee aivan Mieholantien varressa. Muistuttaja vaatii, että toimenpiteisiin tien kunnon parantamiseksi Mieholantie 93 kohdalla on ryhdyttävä. Tien asfaltoitu osuus päättyy muistuttajan talon kohdalla ja tie muuttuu sorapäällysteiseksi. Sorapäällysteinen osuus on aina erittäin kuoppainen. Nykyisillä liikennemäärillä tien hoidosta vastaavat eivät pysty pitämään tietä edes inhimillisessä kunnossa. Sikalahankkeen johdosta raskaan liikenteen määrä kasvaa, mikä muuttaa muistuttajan asuinolosuhteet sietämättömiksi ja alentaa hänen kiinteistönsä arvoa. Mieholantie tulisi asfaltoida Nisulan tilan tienhaaraan asti tai mieluummin vaikka Päiväkummun mäkeen asti. Muuten muistuttaja ei vastusta sikalahankkeen toteutumista. Hakijan vastine Toiminnanharjoittajalle on varattu 14.10.2005 päivätyllä kirjeellä tilaisuus vastineen antamiseen lausuntojen ja muistutuksen johdosta. Hakija esittää 29.10 2005 päivätyssä vastineessaan seuraavaa: - Ympäristölupahakemuksen liitteenä on luettelo kantatilan rajanaapureista sekä muista kohteista noin 1000 metrin etäisyydellä tulevasta sikalasta. Mukana on kartta sekä luettelo naapureista yhteystietoineen. Toiminnanharjoittaja katsoo, että tämä on riittävä selvitys sikalan vaikutusalueesta. - Lietesäiliöt katetaan kevytkatteella. Tällä kevytkattamisella tarkoitetaan esimerkiksi n. 5-10 cm styrox-rouheen levittämistä lietesäiliön pinnalle. Sikalan hygienialla ja siisteydellä on suuri merkitys sikalan mahdollisiin hajuhaittoihin. Hyvä hygienia pitää sikalan sisäilman hyvänä eikä poistoilman mukana kulkeudu ylimääräisiä hajuhaittoja ympäristöön. Ilmastoinnin poistoputket rakennetaan riittävän korkeiksi ja ne tulevat ylettymään katon harjan yläpuolelle. Tällä toimenpiteellä hajut saadaan korkeamman lähtönopeuden ansiosta leviämään ja heikentymään laajemmalle alueelle. Sikalan rehustuksessa noudatetaan tarkkaan rehustuksen optimointia eli rehu ei tule sisältämään ylimääräistä valkuaista. Näin ollen ylimääräistä typpeä tai ammoniakkia ei synny, eikä kulkeudu lietteen mukana ympäristöön. Lietteen levityksessä urakoitsijalla on käytössä letkulevitin. - Sikalaan tulee asialliset tilat raatojen lyhytaikaiseen säilyttämiseen. Raadot noudetaan raatojen kuljetukseen erikoistuneen yrityksen toimesta ja toimitetaan Findex Proteinin poltettavaksi. - Mieholantien päällystämisestä toiminnanharjoittaja on muistuttajan kanssa täysin samaa mieltä. Toiminnanharjoittaja toivoo, että lisääntyvän liikenteen takia Mieholantien päällystäminen Päiväkummun mäkeen asti aloittaisiin mahdollisimman pian. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Hämeen ympäristökeskus myöntää Janne Nisulalle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan hakemuksen mukaisen eläinsuojan toiminnalle.
Ympäristölupaosasto 7.11.2005 HAM-2005-Y-267-131 8 Toimintaa on harjoitettava hakemuksessa esitetyllä tavalla, ellei lupamääräyksissä muuta vaadita. Vastaukset muistutukseen ja lausuntoihin Lupamääräykset Muistutuksessa on esitetty vaatimuksia Mieholantien kunnostuksesta. Mieholantie on yleinen tie, jonka kunnostuksesta ja liikennerajoituksista päättää tielaitos. Em. asiat eivät kuulu nyt käsiteltävään eläinsuojan ympäristölupaan. Etelä-Suomen lääninhallitus toteaa lausunnossaan, ettei käytettävissä olleen asiakirjamateriaalin pohjalta voi arvioida sijoituspaikan soveltuvuutta. Hämeen ympäristökeskus toteaa, että lääninhallituksen käyttöön toimitetut hakemusasiakirjat sisälsivät mm. suunnitellun eläinsuojan sijaintikartan ja muuta karttamateriaalia sekä kiinteistöluettelon noin kilometrin säteellä sijaitsevista kiinteistöistä. Em. materiaalista selviävät suunnitellun rakennuspaikan ympäristössä sijaitsevat häiriintyvät kohteet. Muut lausunnoissa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksissä ilmenevällä tavalla. 1. Tiloista Maijala, kiinteistörekisteritunnus 283-406-0012-0007 ja Nisulan saha, kiinteistörekisteritunnus 283-406-0012-0006 lohkottavalle määräalalle rakennettavaan eläinsuojaan saa sijoittaa yhteensä enintään 1 536 lihasikaa. Eläinmääriä voidaan muuttaa edellyttäen, että lannantuotanto tai muut ympäristövaikutukset eivät ylitä edellä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa ja ympäristövaikutuksia. Eläinmäärä tulee mitoittaa myös kulloinkin käytettävissä olevan lannan varastotilavuuden mukaan. (YSL 43 ) Lupa on myönnetty eläinsuojan hakemuksessa esitetyn enimmäispaikkaluvun mukaisesti. Eläinten ikäjakaumakohtaiset määrät saattavat vaihdella kulloisenkin tuotantotilanteen mukaisesti sekä eläinaineksen uusimisen yhteydessä. Toimintaa tulee kuitenkin harjoittaa lupapäätöksen perusteena olevien eläinten yhteenlasketun eläinyksikkömäärän puitteissa siten, että lannantuotanto tai muut ympäristövaikutukset eivät ylitä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa tai muita ympäristövaatimuksia. 2. Toiminnassa syntyvä lanta on varastoitava vesitiiviissä lantavarastossa. Kulloisenkin eläinmäärän mukaan laskettuna lannan varastotilaa tulee olla vähintään 2 m 3 /lihasika. Jos lantavarastoja ei kateta siten, että sadevesien pääsy niihin estyy, sadevesille on varattava varastotilavuutta vähintään 0,3 m 3 /avopintainen säiliö-m 2. (YSL 43, 45 ) Varastotilavaatimus perustuu maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiin. Tilavaatimus sisältää eläinsuojien normaalit pesuvedet. Lietesäiliötilavuuteen voidaan laskea mukaan lietekourujen ja pumppukaivojen varastotilavuus.
Ympäristölupaosasto 7.11.2005 HAM-2005-Y-267-131 9 3. Lantavarastot tulee tyhjentää perusteellisesti vuosittain. Lannan varastoinnin, käsittelyn, kuljettamisen ja hyödyntämisen tulee tapahtua siten, ettei lantaa tai jätevesiä pääse ympäristöön eikä naapureille aiheuteta kohtuutonta rasitusta. Lannan kuormaus on tehtävä tiivispintaisella alustalla. Lantavarastoiden ympäristö ja tiet, joita on käytetty lannan kuljetukseen, on siistittävä lannan käsittelyn yhteydessä mahdollisesti maastoon valuneesta lannasta. (YSL 7, 43, 45, NaapL 17 ) Lantavarastojen vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen suunnitelmien mukaisena. Samalla rakenteet voidaan tarkastaa mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Ympäristönsuojelulain 7 :n mukaan maahan ei saa jättää tai päästää jätettä eikä muutakaan ainetta siten, että seurauksena on sellainen maaperän laadun huononeminen, josta voi olla haittaa terveydelle tai ympäristölle, viihtyisyyden melkoista vähenemistä tai muu niihin verrattava yleisen ja yksityisen edun loukkaus, joten maahan valunut lanta on korjattava pois. Tiivispintaiselta kuormauslaatalta kuormauksen yhteydessä tapahtuvat valumat on helppo havaita ja siistiä pois. 4. Toiminnanharjoittajan on tarkkailtava lantavarastojen kuntoa säännöllisesti. Mikäli rakenteissa havaitaan vaurioita, jotka voivat johtaa päästöjen syntymiseen, puutteet on korjattava välittömästi. (YSL 4, 5, 43, 46 ) Lantavarastoja koskeva tarkkailu- ja selvitysvelvoite sekä mahdollisesti havaittujen vaurioiden välitön korjausvelvoite on annettu sen varmistamiseksi, ettei toiminnasta aiheudu suoria valumia maaperään. 5. Eläinsuojan jätevedet on johdettava vesitiiviiseen säiliöön tai puhdistettava asianmukaisesti ennen maastoon johtamista. (YSL 7, 43, 45 ) Käsittelyvaatimus perustuu valtioneuvoston asetukseen (542/2003) talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla. 6. Vesinäytteen ottomahdollisuus eläinsuojan ja lietesäiliöiden kuivatusvesistä on järjestettävä. Eläinsuojakiinteistöjen kuivatusvesien poisjohtaminen on järjestettävä siten, että lietelannan pääsy ojiin ja vesistöön on mahdollista estää myös onnettomuustilanteessa. Ympäristöön vahingon tai onnettomuuden johdosta joutunut lanta on välittömästi korjattava talteen. (YSL 7, 43 ) Kuivatusvesistä otettavalla vesinäytteellä voidaan seurata mahdollisia vuotoja rakenteissa. Kiinteistöjen kuivatusjärjestelyillä voidaan minimoida onnettomuustilanteessa lannan pääsy vesiuomiin. 7. Eläintenpito, eläinsuojien ilmanvaihto, lannan käsittely ja varastointi on järjestettävä ja hoidettava siten, ettei eläinsuojan ja lietesäiliöiden sijaintikiinteistöllä tapahtuvasta toiminnasta aiheudu kohtuutonta hajuhaittaa hajulle altistuvissa koh-
Ympäristölupaosasto 7.11.2005 HAM-2005-Y-267-131 10 teissa. Karsinoiden lattiarakenteet ja lietekuilujen rakenteet sekä lietteen poisto on suunniteltava siten, että ammoniakin ja muiden hajua aiheuttavien yhdisteiden haihtuminen on mahdollisimman vähäistä. Eläinsuojan ilmastoinnin poistohormien tulee ulottua vähintään metrin katonharjan yläpuolelle. Lietesäiliöt tulee täyttää alta päin ja kattaa ja säiliöt tulee pitää katettuina työteknisiä syitä lukuun ottamatta. Mikäli lietettä ilmastetaan, myös ilmastuksen tulee tapahtua katetussa säiliössä. Jos katteena käytetään kelluvaa katetta, katteen riittävyys tulee tarkastaa säännöllisesti. Mikäli toiminnanharjoittajan suorittamista toimenpiteistä huolimatta kohtuutonta hajuhaittaa ilmenee, haitta on arvioitava ja haitan torjuntaa on tehostettava Hämeen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. (YSL 43, NaapL 17 ) Koska lähin häiriintyvä kohde sijaitsee vain noin 280 metrin päässä eläinsuojasta, on sikalan ilmastoinnista aiheutuvaa hajuhaittaa pyrittävä vähentämään. Eläinsuojan rakenteellisilla ratkaisuilla voidaan vaikuttaa ammoniakin ja muiden hajua aiheuttavien yhdisteiden haihtumiseen. Ilmastointiratkaisuilla voidaan mm. minimoida vaihdettavan ilman määrä. Riittävän korkeilla ilmastoinnin poistohormeilla, poistoilma saadaan johdettua ylempiin ilmakerroksiin ja sekoittumaan tehokkaasti, mikä vähentää hajuhaittaa eläinsuojan lähiympäristössä. Lietesäiliöiden kattamisella voidaan merkittävästi pienentää ammoniakin ja muiden hajuyhdisteiden haihtumista ilmaan lietteen varastoinnin ja käsittelyn aikana. 8. Eläinsuojan lopulliset pääpiirustukset sekä selvitykset lietteenpoisto- ja ilmastointijärjestelmästä sekä jätevesien käsittelymenetelmästä tulee toimittaa Hämeen ympäristökeskukseen vähintään neljä kuukautta ennen eläinsuojan rakentamisen aloittamista. (YSL 43 ) Hakemusasiakirjat sisältävät vain luonnostason piirustukset eläinsuojasta. Myöskään tarkkoja selvityksiä lannanpoisto- tai ilmastointijärjestelmästä tai jätevesien käsittelystä ei ole esitetty. Piirustukset ja selvitykset on vaadittu toiminnan luvanmukaisuuden varmistamiseksi. 9. Lanta tulee ensisijaisesti hyödyntää lannoitteena pellolla. Lannan levitykseen tulee kulloisenkin eläinmäärän mukaan laskettuna olla käytettävissä vähintään yksi peltohehtaari 11 lihasikaa kohden. Luvan mukaisella enimmäiseläinmäärällä tulee peltoa olla vähintään 139,6 ha. Lannan hyödyntämisestä muulla tavoin tulee olla asianmukaiset sopimukset. (YSL 43, 45, YSA 4 ) Peltoalavaatimus perustuu lannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen fosforilannoitustarpeeseen ympäristöministeriön kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 30.9.1998 annetun ohjeen mukaisesti. 10. I- ja II-luokan pohjavesialueilla lannan levitys on kielletty varsinaisella pohjaveden muodostumisalueella. Levitystä tulisi välttää suojavyöhykealueella eli pohjavesialueen ulkorajan ja varsinaisen muodostumisalueen välisellä vyöhykkeellä. Talousvesikaivojen ympärille on jätettävä maaston korkeussuhteista, maalajista
Ympäristölupaosasto 7.11.2005 HAM-2005-Y-267-131 11 ja kaivon rakenteesta riippuen 30-100 metriä leveä suoja-alue, jolle lantaa ei levitetä. (YSL 8, 43 ) Toiminnanharjoittaja on aina vastuussa siitä, ettei YSL 8 :n tarkoittamaa pohjaveden pilaantumista tapahdu. Lannan käyttö lannoitteena luokitetuilla pohjavesialueilla, varsinkin pohjaveden varsinaisella muodostumisalueella aiheuttaa pohjavesien pilaantumisriskin, joten lannan levitystä pohjavesialueilla on vältettävä. Talousvesikaivojen suojaetäisyydet perustuvat maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn estämistä koskevan valtioneuvoston asetuksen liitteessä kolme suositeltuihin suoja-alueiden leveyksiin. 11. Lannan levityspaikkaa ja -ajankohtaa sekä levitystekniikkaa valittaessa tulee ottaa huomioon ympäristöviihtyisyystekijät ja naapureille mahdollisesti aiheutuva hajuhaitta. Lannan levitystä asutuksen läheisyydessä tulee välttää yleisinä pyhäja juhlapäivinä. Lannan levityksestä tulee mahdollisuuksien mukaan tiedottaa vaikutusalueen asukkaille ennen levityksen aloittamista. (YSL 43, 45, NaapL 17 ) Lannan levityksen aikainen hajuhaitta on lyhytaikaista, mutta levityspellot sijoittuvat kuitenkin osittain lähelle asutusta, joten on tarpeen lupamääräyksillä pyrkiä pienentämään lannan levityksen aiheuttamaa viihtyvyyshaittaa naapurustolle. Hajua voidaan vähentää levitystekniikalla, suorittamalla multaus mahdollisimman nopeasti sekä välttämällä levitystä sellaisina ajankohtina, jolloin haitta on ilmeinen. 12. Eläinjäte tulee toimittaa käsiteltäväksi eläinjätteen käsittelylaitokseen tai muuhun käsittelypaikkaan, jolla on lupa vastaanottaa kyseistä jätettä tai erityistilanteissa hävittää muulla valvontaviranomaisen hyväksymällä tavalla. Keräilyä odottava eläinjäte tulee säilyttää asianmukaisesti peitettynä ja haittaeläimiltä suojattuna tiivispohjaisella alustalla, josta valumavedet voidaan kerätä. Mikäli eläinjätettä varastoidaan tilalla normaalia keräilyauton odotusaikaa kauemmin, varastoinnin tulee tapahtua tarkoitukseen soveltuvassa ja tarvittaessa valvontaviranomaisen hyväksymässä kylmävarastossa. Varaston tulee olla helposti puhdistettavissa ja desinfioitavissa. Varaston pesuvedet tulee kerätä umpisäiliöön tai asianmukaiseen käsittelyyn. (YSL 43, 45, JäteL 4, 6, 12, 15 ) Tilalla kuolleiden eläinten raatojen ja muun eläinjätteen asianmukaisella hävittämisellä voidaan rajoittaa mahdollisten eläintautien leviäminen tilan ulkopuolelle ja tästä aiheutuvaa ihmisten ja eläinten terveyteen kohdistuvaa vaaraa. Eläinjätteen käsittelyä säätelevät mm. maa- ja metsätalousministeriön asetus nro 1022/2000 (muut. nro 6/2001) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssääntöjä koskeva asetus EY N:o 1774/2002. Hämeenkoski kuuluu sikojen osalta raatojen keräilyalueeseen ja raatojen hautaaminen on kielletty. Poikkeustapauksissa, kuten tautiepidemian aikana raatojen hävitystavasta päättää valvontaviranomainen.
Ympäristölupaosasto 7.11.2005 HAM-2005-Y-267-131 12 13. Toiminnassa muodostuvat ongelmajätteet, kuten loisteputket, jäteöljyt, akut ja paristot tulee toimittaa laitokseen, joka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä on hyväksytty tällaisen jätteen vastaanottopaikaksi. Käyttämättä jääneet lääkkeet on toimitettava asianmukaiseen paikkaan, kuten apteekkiin. (JäteL 4, 6 ) Jätelain 3 :n mukaan ongelmajätteellä tarkoitetaan jätettä, joka kemiallisen tai muun ominaisuutensa takia voi aiheuttaa erityistä vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Muun muassa jäteöljyt ja loisteputket ovat jäteasetuksen 3a :n ja ympäristöministeriön asetuksen (1129/2001) mukaisia ongelmajätteitä. Tällaisten ongelmajätteiden asianmukainen hävittäminen edellyttää niiden toimittamista käsiteltäväksi laitokseen, joka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä on hyväksytty tällaisen jätteen vastaanottoon. 14. Kemikaaleja ja jätteitä tulee varastoida ja käsitellä siten, ettei niistä aiheudu maaperään, vesistöön tai ilmaan päästöjä, joista voi aiheutua ympäristö- tai terveyshaittaa. Ongelmajätteet on säilytettävä asianmukaisesti merkityissä astioissa tai säiliöissä katettuina tai muuten vesitiiviisti reunakorokkein varustetulla alustalla. Erilaiset ongelmajätteet on pidettävä erillään toisistaan. Polttonestevarastojen tulee soveltua käyttötarkoitukseensa ja niiden kunto tulee tarkistuttaa säännöllisesti. Polttonestesäiliöt tulee varustaa lapon- ja ylitäytönestimillä ja ne on sijoitettava tiivispintaiselle alustalle. Kemikaalien, kuten torjunta- ja pesuaineiden varastoinnissa ja käytössä tulee noudattaa kunkin valmisteen käyttöturvallisuusohjeissa annettuja ohjeita. Toiminnanharjoittajalla tulee olla riittävästi ympäristövahinkojen torjuntalaitteita ja -tarvikkeita aina saatavilla. (YSL 7, 8, 43, 45, JäteL 6 ) Jätelain 6 :n mukaan jätteet on kerättävä ja pidettävä erillään jätehuollon kaikissa vaiheissa siinä laajuudessa, kuin se on terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan vaaran tai haitan ehkäisemisen tai jätehuollon asianmukaisen järjestämisen kannalta tarpeellista sekä teknisesti ja taloudellisesti mahdollista. Polttoainesäiliöiden säännöllisellä tarkistuttamisella ehkäistään vuotojen syntymistä ja tiivispintaiselta alustalta mahdollinen vuoto on helpompi havaita. Asianmukaisella torjuntakalustolla haittoja voidaan vähentää vahinkotilanteessa. 15. Hyötykelpoiset jätteet tulee toimittaa hyödynnettäväksi asianmukaiseen käsittelyyn. Energiajäte tulee ensisijaisesti uusiokäyttää tai hyödyntää materiana. Mikäli polttokelpoista jätettä poltetaan, sen polttaminen on mahdollista vain laitoksessa, jolla on ympäristönsuojelulain mukainen tai sitä vastaava muu lupa sitä varten. (YSL 43, 45, JäteL 6 ) Jätelain 6 :n mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se teknisesti on mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Ensisijaisesti on pyrittävä hyödyntämään jätteen sisältämä aine ja toissijaisesti sen sisältämä energia.
Ympäristölupaosasto 7.11.2005 HAM-2005-Y-267-131 13 16. Toiminnanharjoittajan on seurattava toimialaansa liittyvän parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varauduttava laitoksen oloihin soveltuvan tällaisen tekniikan käyttöönottoon. (YSL 4, 5. 43, YSA 19 ) Ympäristönsuojelulaki velvoittaa ennaltaehkäisemään ja minimoimaan haitat sekä käyttämään parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja noudattamaan ympäristön kannalta parhaimpia työmenetelmiä. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä aiheuttamiensa haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja siinä mielessä seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä toimialallaan. Jos päästöjä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia, voidaan lupapäätöstä vaatia muutettavaksi. 17. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa laitoksen toiminnasta. Yhteenveto kirjanpidosta tulee toimittaa Hämeen ympäristökeskukselle ja Hämeenkosken kunnan ympäristösuojeluviranomaiselle vuosittain ennen lannanlevityksen aloittamista kuitenkin viimeistään huhtikuun loppuun mennessä. Vuosiyhteenvedon tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: - eläinmäärät - toteutuneet lantamäärät - käytettävissä oleva lannan varastotilavuus - tiedot lannan levitysaloista ja mahdollisista uusista vastaanottosopimuksista - kuolleitten eläinten määrä, käsittelytavat ja toimituspaikat - muut jätemäärät ja toimituspaikat - tiedot laitoksen toiminnassa havaituista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista. (YSL 46, YSA 30, JäteL 5, 52 ) Kirjanpito- ja raportointivelvollisuus on annettu viranomaisten toimintaa koskevan tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta saamiensa tietojen avulla viranomainen voi seurata laitoksen toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista. 18. Mahdollisista häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää haittaa, on ilmoitettava välittömästi Hämeenkosken kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Hämeen ympäristökeskukselle. Kemikaalivahingoista tulee tehdä ilmoitus myös alueelliselle palo- ja pelastusviranomaiselle. ( YSA 30 ) Lupamääräyksellä varmistetaan tiedonkulku viranomaiselle tilanteissa, joissa ympäristölle on aiheutunut tai on vaarassa aiheutua poikkeuksellisen suurta haittaa. 19. Toiminnan valvonnan kannalta olennaisista muutoksista tulee tehdä ilmoitus Hämeen ympäristökeskukselle hyvissä ajoin ennen toimenpiteeseen ryhtymistä. (YSL 43, 46, 83, YSA 30 )
Ympäristölupaosasto 7.11.2005 HAM-2005-Y-267-131 14 Valvonnan kannalta olennaiset muutokset, kuten lannan varastointi- tai käyttötavan muutokset tulee ilmoittaa valvontaviranomaiselle. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi, onko lupaa tarpeen muuttaa. 20. Tuotannon lisäämisestä, muuttamisesta tai lopettamisesta on ilmoitettava Hämeen ympäristökeskukselle ja Hämeenkosken kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnanharjoittajan on hyvissä ajoin, viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista esitettävä yksityiskohtainen suunnitelma vesiensuojelua, maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista. (YSL 28, 43 ) Tuotannon olennainen muuttaminen kuten laajentaminen tai tuotantosuunnan muuttaminen edellyttää luvan tarkistamista. Toiminnan lopettaminen edellyttää muun muassa sitä, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet on poistettu. Edellä mainittujen seikkojen vuoksi toiminnan lopettamisesta tai muista olennaisista muutoksista on ilmoitettava valvontaviranomaiselle. ASETUKSEN JA MUIDEN SÄÄNNÖSTEN NOUDATTAMINEN Lannan varastoinnissa ja levityksessä tulee noudattaa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä. Lantavarastojen ja -kourujen rakentamisessa tulee noudattaa maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräyksissä ja -ohjeissa: kotieläintalouden ympäristönhuolto (MMM-RCO-C4, 7.1.2002) annettuja ohjeita. Jätevesien käsittelyssä tulee lupamääräysten lisäksi noudattaa valtioneuvoston asetusta talousvesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003). Jätteenkäsittelyssä tulee lupamääräysten lisäksi noudattaa Hämeenkosken kunnassa voimassa olevia jätehuoltomääräyksiä. Toiminnassa tulee lupamääräysten lisäksi noudattaa Hämeenkosken kunnassa voimassa olevia ympäristönsuojelumääräyksiä. RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. (YSL 41 )
Ympäristölupaosasto 7.11.2005 HAM-2005-Y-267-131 15 Luvan myöntämisen edellytykset ja yleiset perustelut Eläinsuoja ei sijoitu voimassa olevien kaavojen vastaisesti, eikä se sijaitse tärkeällä tai muulla vedenhankintakäyttöön soveltuvalla pohjavesialueella eikä lähellä vesistöjä. Eläinsuojasta on lähimpään naapurikiinteistöllä sijaitsevaan asuinrakennukseen matkaa noin 280 m. Muihin häiriintyviin kohteisiin on matkaa yli 400 m. Ympäristöministeriön 18.3.2002 päivätyn, alueellisille ympäristökeskuksille osoitetun ohjekirjeen mukaan hakemuksessa esitetyn kokoisen uuden eläinsuojan etäisyyden lähimmästä häiriintyvästä kohteesta tulisi olla vähintään 400 m, mutta tapauskohtaista harkintaa tehtäessä on kuitenkin otettava huomioon myös eläinsuojan tekniset ratkaisut mm. hajuhaitan poistamiseksi sekä toiminnan tavanmukaisuus alueella. Lupaharkinnassa on otettu huomioon, että lähimmällä naapurilla itsellään on kiinteistöllään lihasikala, joka sijoittuu hänen asuinrakennuksensa ja suunnitellun sikalan väliin ja lupamääräyksissä edellytetään lisätoimenpiteitä hajuhaitan vähentämiseksi. Luvan mukaisella enimmäiseläinmäärällä lannan levitysalaa tulee olla käytettävissä 139,6 ha. Lannan levitysalaa on hakemuksen mukaan 162,09 ha, joten levitysala on riittävä, vaikka pohjavesialueella olevat peltolohkot, pinta-alaltaan yhteensä 10 ha poistettaisiinkin levitysalasta. Edellä selostetun perusteella luvan myöntämisen edellytysten voidaan katsoa täyttyvän. Hämeen ympäristökeskus katsoo, että toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti eläinsuojan toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski. (YSL 6, 42, NaapL 17 ) Hakemukseen liitetyissä suunnitelmissa ja lupamääräyksissä on esitetty käytettäväksi sellaisia menetelmiä, joista on hyviä käytännön kokemuksia ja jotka ovat taloudellisesti mahdollisia toteuttaa. Hakemuksen suunnitelmat ja lupamääräykset huomioon ottaen voidaan laitoksen toiminnan arvioida olevan tämänhetkisen parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Lupamääräysten tarkistaminen Päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää uutta lupaa. Tämä lupa on voimassa, kunnes uusi lupapäätös on tullut lainvoimaiseksi. Toiminnanharjoittajan tulee 31.10.2015 mennessä tehdä uusi hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Hakiessaan lupamääräysten tarkistamista luvan haltijan on liitettävä hakemukseen muutoin vaadittavien selvitysten ohella riittävää asiantuntemusta käyttäen laadittu selvitys parhaan käyttökelpoisen tekniikan toteutu-
Ympäristölupaosasto 7.11.2005 HAM-2005-Y-267-131 16 misesta toiminnassa ja mahdollisuuksista tehostaa toiminnasta aiheutuvien ympäristöhaittojen ehkäisemistä ja vähentämistä. Maininta lupaa ankaramman asetuksen noudattamisesta Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki 4.2.2000/86(YSL) 6-8,28, 31, 34, 36-38, 41-43, 45, 46, 51-57, 62, 96, 97, 105 Ympäristönsuojeluasetus 18.2.2000/169(YSA) 1, 4, 6, 16-19, 23, 30 Terveydensuojelulaki 19.8.1994/763, 24 Jätelaki 3.12.1993/1072(JäteL) 4, 6, 12, 15, 51, 52 Laki eräistä naapuruussuhteista 13.2.1920/26(NaapL) 17 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Valtioneuvoston asetus talousvesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Laki valtion maksuperustelain muuttamisesta (961/1998) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1237/2003) Muut ohjeet Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 30.9.1998 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on 1 200 euroa. Maksun suuruus perustuu alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista annettuun ympäristöministeriön asetukseen (1237/2003) ja sen liitteenä olevaan maksutaulukkoon. LUPAPÄÄTÖKSESTA TIEDOTTAMINEN Päätös Janne Mattila saantitodistuksella Jäljennös päätöksestä Hämeenkosken kunta, kunnanhallitus Hämeenkosken kunta, ympäristölautakunta Tiirismaan kansanterveystyön kuntayhtymä Etelä-Suomen lääninhallitus, sosiaali- ja terveysosasto Lupahakemuksen johdosta muistutuksen tehneet Suomen ympäristökeskus, kirjaamo, sähköisenä asiakirjana
Ympäristölupaosasto 7.11.2005 HAM-2005-Y-267-131 17 Ilmoitus päätöksestä Asianosaiset, joille lupahakemuksesta on erikseen annettu tieto. Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdissä Hämeenkosken kunnan virallisella ilmoitustaululla Hollolan Sanomissa Lisätiedot Lisätietoja päätöksestä antaa esittelijä Marja Hiitiö, puh. 020 490 3962. MUUTOKSEN HAKU Tähän päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitus lähetetään luvan myöntäneelle viranomaiselle. Valitusosoitus on liitteenä. Valitusoikeus tähän päätökseen on: - sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea; - rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden-, tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; - toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät - (alueellisella ympäristökeskuksella) sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella - muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella Liitteet Sijaintikartta Valitusosoitus Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000). Osastopäällikkö, yli-insinööri Pirjo Mäkinen Diplomi-insinööri Marja Hiitiö
Ympäristölupaosasto 7.11.2005 HAM-2005-Y-267-131 18
Puhelin (03) 2420 511 Birger Jaarlin katu 13 Kauppakatu 11 C e-mail: etunimi.sukunimi@vyh.fi PL 131, 13101 HÄMEENLINNA PL 29, 15141 LAHTI kirjaamo.ham@ymparisto.fi Telekopio (03) 2420 500 Telekopio (03) 2420 300