Kone- ja metallialan perustutkinto 2014

Ammatillisen perustutkinnon perusteet Kone- ja metallialan perustutkinto 2014 Automaatiotekniikan ja kunnossapidon osaamisala, automaatioasentaja, kunnossapitoasentaja Valmistustekniikan osaamisala, koneenasentaja, koneistaja, levyseppähitsaaja, työvälinevalmistaja, hienomekaanikko Valimotekniikan osaamisala, valaja, valumallinvalmistaja Lausuntopyyntö 48/421/2014 OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN 2014

Kone- ja metallialan perustutkinto 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 1 1 KONE- JA METALLIALAN PERUSTUTKINTO JA SEN MUODOSTUMINEN... 1 2 KONE- JA METALLIALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA osaamisen ARVIOINTI... 5 2.1 Pakolliset tutkinnon osat... 5 2.1.1 Asennuksen ja automaation perustyöt... 5 2.1.2 Koneistuksen perustyöt... 7 2.1.3 Levytöiden ja hitsauksen perustyöt... 10 2.2 Valmistustekniikan osaamisala... 13 2.2.1 Koneistus... 13 2.2.2 Levy- ja hitsaustyöt... 16 2.2.3. Koneenasennus... 20 2.2.4 Työvälinevalmistus... 22 2.2.5. Hienomekaaninen valmistus... 26 2.3. Automaatiotekniikan ja kunnossapidon osaamisala... 29 2.3.1. Sähkömekaaniset asennukset... 29 2.3.2. Automaatioasennus... 32 2.3.3 Kunnossapito... 34 2.3.4 CNC-työstökoneiden ja robottien kunnossapito... 36 2.4 Valimotekniikan osaamisala... 39 2.4.1 Valimotekniikan perustyöt... 39 2.4.2 Kertamuottivalukappaleen valmistus... 43 2.4.3 Kestomuottivalukappaleen valmistus... 49 2.4.4 Valumallinvalmistus... 54 2.5 Valinnaiset tutkinnon osat... 57 2.5.1 Automaatioverkkoasennukset... 57 2.5.2 Koneautomaation asennus... 59 2.5.3 Elektroniikan kokoonpanotyöt... 62 2.5.4 Hydrauliikka-asennukset... 63 2.5.5 Koneiden ja laitteiden korjaus... 66 2.5.6 Logiikkaohjauksien asennukset... 68 2.5.7 Mikromekaaninen valmistus... 70 2.5.8 Ohjausjärjestelmien asennus... 72 2.5.9 Pneumatiikka-asennukset... 74 2.5.10 Sähköasennus... 77 2.5.11 Putkilinjojen valmistus... 79 2.5.12 Hienomekaaninen cnc-koneistus... 82 2.5.13 Alumiinin ja ruostumattoman teräksen hitsaus... 83 2.5.14 Asennushitsaus... 87 2.5.15 Hitsaus... 90 2.5.16 IW-hitsaus... 92 2.5.17 Levy- ja hitsausalan CNC-valmistus... 94 2.5.18 Levy- ja teräsrakennetyöt... 97 2.5.19 Levytyökeskuksen käyttö... 101 2.5.20 Mekanisoitu ja automatisoitu hitsaus... 104 2.5.21 NC-tarkkuussärmäys... 107 2.5.22 Ohutlevytyöt... 109 2.5.23 Rakennusten teräsosien valmistus... 112 2.5.24 Rakennusten teräsrakenteiden asennus... 115 2.5.25 CAD/CAM-2D-työstöratojen valmistus... 117 2.5.26 CAD/CAM-3D-työstöratojen valmistus... 120

2.5.27 CNC-sorvaus... 123 2.5.28 CNC-Jyrsintä... 126 2.5.29 Hionta... 128 2.5.30 FMS-järjestelmien käyttö... 130 2.5.31 Manuaalikoneistus... 132 2.5.32 Konepajamittaus... 134 2.5.33 Moniakselinen valmistus... 136 2.5.34 Tarkkuuskoneistus... 139 2.5.35 Työstö kipinätyöstökoneella... 143 2.5.36 Työvälineiden valmistus ja kunnossapito... 146 2.5.37 CAD/CAM-suunnittelu ja -valmistus... 149 2.5.38 Kertamuottivalun perustyöt... 152 2.5.39 Kestomuottivalun perustyöt... 156 2.5.40 Muovimallin valmistus... 161 2.5.41 Valimoautomaation ohjaus... 163 2.5.42 Valumallinvalmistuksen perustyöt... 166 2.5.43 Tutkinnon osa osaamisalan pakollisista tutkinnon osista... 168 2.5.44 Tutkinnon osa tutkintonimikekohtaisesti pakollisista tutkinnon osista... 169 2.4.45 Yritystoiminnan suunnittelu... 169 2.5.46 Tutkinnon osat ammatillisista perustutkinnoista... 173 2.5.47 Tutkinnon osa ammattitutkinnosta... 173 2.5.48 Tutkinnon osa erikoisammattitutkinnosta... 174 2.5.49 Tutkinnon osa ammattikorkeakouluopinnoista... 175 2.5.51 Yrityksessä toimiminen... 175 2.5.52 Huippuosaajana toimiminen... 181 2.5.53 Paikallisesti tarjottava tutkinnon osa... 186 2.5.54 Tutkinnon osat vapaasti valittavista tutkinnon osista... 186 2.5.55 Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen... 186 3 YHTEISET TUTKINNON OSAT, OSAAMISTAVOITTEET JA OSAAMISEN ARVIOINTI AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA... 189 3.1 Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen... 189 3.1.1 Äidinkieli... 189 3.1.2 Toinen kotimainen kieli... 189 3.1.3 Vieras kieli... 189 3.2 Matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen... 189 3.2.1 Matematiikka... 189 3.2.2 Fysiikka ja kemia... 189 3.2.3 Tieto- ja viestintätekniikka sekä sen soveltaminen... 189 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen... 189 3.3.1 Yhteiskuntataidot... 189 3.3.2 Työelämätaidot... 189 3.3.3 Yrittäjyys ja yritystoiminta... 189 3.3.4 Työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystieto... 189 3.4 Sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen... 189 3.4.1 Kulttuurien tuntemus... 189 3.4.2 Taide ja kulttuuri... 189 3.4.3 Etiikka... 189 3.4.4 Psykologia... 189 3.4.5 Ympäristöosaaminen... 189 3.4.6 Jokin kohdista 3.1.1-3.3.4... 189 4 VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA... 189 4.1 Tutkinnon osa ammattitaitoa syventävistä tai laajentavista ammatillisista tutkinnon osista... 189 4.2 Paikallisesti tarjottava tutkinnon osa... 190

4.3 Tutkinnon osa yhteisistä tutkinnon osista tai lukio-opinnoista... 190 4.4 Tutkinnon osa jatko-opintovalmiuksia tai ammatillista kehittymistä tukevista opinnoista... 190 4.5 Työkokemuksen kautta hankittuun osaamiseen perustuva tutkinnon osa... 190 LIITE 1 KONE- JA METALLIALAN KUVAUS JA ARVOPERUSTA SEKÄ PERUSTUTKINNON TAVOITTEET... 191

1 JOHDANTO Ammatillista peruskoulutusta koskevan lain (630/1998) mukaan Opetushallitus määrää perustutkinnon perusteissa tutkintonimikkeet, tutkinnon muodostumisen, tutkintoon sisältyvät tutkinnon osat sekä tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset tai osaamistavoitteet ja osaamisen arvioinnin. Lain mukaan ammatillisen perustutkinnon suorittaneella on laaja-alaiset ammatilliset perusvalmiudet alan eri tehtäviin sekä erikoistuneempi osaaminen ja työelämän edellyttämä ammattitaito vähintään yhdellä osa-alueella. Ammatillinen perustutkinto voidaan suorittaa laissa tarkoitettuna ammatillisena peruskoulutuksena tai ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa (631/1998) tarkoitettuna näyttötutkintona. Opetushallitus määrää erillisissä asiakirjoissa todistuksiin ja niiden liitteisiin merkittävistä tiedoista, opiskelijan terveydentilaa koskevista vaatimuksista, suunnitelmasta opiskelijoiden suojelemiseksi, osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen mitoituksen periaatteista sekä arvosanojen muuntamisesta ja lisäksi kodin ja oppilaitoksen yhteistyön ja opiskelijahuollon keskeisistä periaatteista. 1 KONE- JA METALLIALAN PERUSTUTKINTO JA SEN MUODOSTUMINEN Ammatillisena peruskoulutuksena suoritettava perustutkinto muodostuu ammatillisista tutkinnon osista (135 osaamispistettä), yhteisistä tutkinnon osista (35 osaamispistettä) ja vapaasti valittavista tutkinnon osista (10 osaamispistettä). Ammatillisen perustutkinnon laajuus on 180 osaamispistettä. Näyttötutkinnot muodostuvat ammatillisista tutkinnon osista. Kone- ja metallialan perustutkinnossa on kolme osaamisalaa. Vamistustekniikan osaamisalalla on viisi tutkintonimikettä: koneistaja, levyseppähitsaaja, koneenasentaja, työvälinevalmistaja ja hienomekaanikko. Automaatiotekniikan ja kunnossapidon osaamisalalla vaihtoehtoisina tutkintonimikkeinä ovat automaatioasentaja ja kunnossapitoasentaja. Valimotekniikan osaamisalalla tutkintonimikkeeksi tulee jok valaja tai valumallinvalmistaja. Muodostumistaulukossa numerointi viittaa luvuissa 2, 3 ja 4 käytettyyn tutkinnon osien numerointiin. Kone- ja metallialan perustutkinto, 180 osaamispistettä Tutkinnon muodostuminen ammatillisessa Tutkinnon muodostuminennäyttötutkinnossa peruskoulutuksessa 2. Ammatilliset tutkinnon osat, 135 osp 2. Ammatilliset tutkinnon osat Tutkinnon osiin sisältyy osaamisen hankkimista työssäoppimisen kautta vähintään 30 osp ja yrittäjyysosaamisen hankkimista vähintään 8 osp. 2.1 Pakolliset tutkinnon osat, 90 osp 2.1 Pakolliset tutkinnon osat 2.1.1 Asennuksen ja automaation perustyöt 10 osp 2.1.2 Koneistuksen perustyöt 10 osp 2.1.3 Levytöiden ja hitsauksen perustyöt 10 osp 2.1.1 Asennuksen ja automaation perustyöt 2.1.2 Koneistuksen perustyöt 2.1.3 Levytöiden ja hitsauksen perustyöt 2.2 Valmistustekniikan osaamisala 2.2 Valmistustekniikan osaamisala

2 Tutkintonimikekohtaisesti pakollinen tutkinnon osa Koneistaja 2.2.1 Koneistus 45 osp Levyseppähitsaaja 2.2.2 Levy- ja hitsaustyöt 45 osp Koneenasentaja 2.2.3 Koneenasennus 45 osp Työvälinevalmistaja 2.2.4 Työvälinevalmistus 45 osp Hienomekaanikko 2.2.5 Hienomekaaninen valmistus 45 osp 2.3 Automaatiotekniikan ja kunnossapidon osaamisala Osaamisalan pakollinen tutkinnon osa 2.3.1 Sähkömekaaniset asennukset 30 osp Tutkintonimikekohtaisesti pakollinen tutkinnon osa Automaatioasentaja 2.3.2 Automaatioasennus 45 osp Kunnossapitoasentaja Valittava toinen seuraavista tutkinnon osista 2.3.3 Kunnossapito 45 osp tai 2.3.4 CNC-työstökoneiden ja robottien kunnossapito 45 osp 2.4 Valimotekniikan osaamisala Osaamisalaohjelman pakollinen tutkinnon osa 2.4.1 Valimotekniikan perustyöt 15 osp Tutkintonimikekohtaisesti pakollinen tutkinnon osa Valaja Valittava toinen seuraavista tutkinnon osista 2.4.2 Kertamuottivalukappaleen valmistus 60 osp tai 2.4.3 Kestomuottivalukappaleen valmistus 60 osp Valumallinvalmistaja 2.4.4 Valumallinvalmistus 60 osp Kun tutkinto suoritetaan tutkintonimikkeellä valumallinvalmistaja, kaikille pakolliset tutkinnon osat voidaan korvata puualan perustutkinnon pakollisilla tutkinnon osilla (kokonaislaajuus vähintään 30 osp). Tutkintonimikekohtaisesti pakollinen tutkinnon osa Koneistaja 2.2.1 Koneistus 2) Levyseppähitsaaja 2.2.2 Levy- ja hitsaustyöt 2) Koneenasentaja 2.2.3 Koneenasennus 2) Työvälinevalmistaja 2.2.4 Työvälinevalmistus 2) Hienomekaanikko 2.2.5 Hienomekaaninen valmistus 2) 2.3 Automaatiotekniikan ja kunnossapidon osaamisala Osaamisalan pakollinen tutkinnon osa 2.3.1 Sähkömekaaniset asennukset 1) Tutkintonimikekohtaisesti pakollinen tutkinnon osa Automaatioasentaja 2.3.2 Automaatioasennus 2) Kunnossapitoasentaja Valittava toinen seuraavista tutkinnon osista 2.3.3 Kunnossapito 2) tai 2.3.4 CNC-työstökoneiden ja robottien kunnossapito 2) 2.4 Valimotekniikan osaamisala Osaamisalan pakollinen tutkinnon osa 2.4.1 Valimotekniikan perustyöt Tutkintonimikekohtaisesti pakollinen tutkinnon osa Valaja Valittava toinen seuraavista tutkinnon osista 2.4.2 Kertamuottivalukappaleen valmistus 3) tai 2.4.3 Kestomuottivalukappaleen valmistus 3) Valumallinvalmistaja 2.4.4 Valumallinvalmistus 3) Kun tutkinto suoritetaan tutkintonimikkeellä valumallinvalmistaja, kaikille pakolliset tutkinnon osat voidaan korvata puualan perustutkinnon pakollisilla tutkinnon osilla (kokonaislaajuus vähintään 30 osp).

3 2.5 Valinnaiset tutkinnon osat Valmistustekniikan osaamialassa on valittava 60 osaamispistettä. Automaatiotekniikan ja kunnossapidon osaamisalan on valittava 30 osaamispistettä. Valimotekniikan osaamialassa on valittava 30 osaamispistettä. 2.5.1 Automaatioverkkoasennukset 15 osp 2.5.2 Koneautomaation asennus 15 osp 2.5.3 Elektroniikan kokoonpanotyöt 15 osp 2.5.4 Hydrauliikka-asennukset 15 osp 2.5.5 Koneiden ja laitteiden korjaus 30 osp 2.5.6 Logiikkaohjauksien asennukset 15 osp 2.5.7 Mikromekaaninen valmistus 15 osp 2.5.8 Ohjausjärjestelmien asennus 15 osp 2.5.9 Pneumatiikka-asennukset 15 osp 2.5.10 Sähköasennus 30 osp 2.5.11 Putkilinjojen valmistus 15 osp 2.5.12 Hienomekaaninen CNC-koneistus 15 osp 2.5.13 Alumiinin ja ruostumattoman teräksen hitsaus 15 osp 2.5.14 Asennushitsaus 15 osp 2.5.15 Hitsaus 15 osp 2.5.16 IW-hitsaus 15 osp 2.5.17 Levy- ja hitsausalan CNC-valmistus 15 osp 2.5.18 Levy- ja teräsrakennetyöt 15 osp 2.5.19 Levytyökeskuksen käyttö 15 osp 2.5.20 Mekanisoitu ja automatisoitu hitsaus 15 osp 2.5.21 NC-tarkkuussärmäys 15 osp 2.5.22 Ohutlevytyöt 15 osp 2.5.23 Rakennusten teräsosien valmistus 15 osp 2.5.24 Rakennusten teräsrakenteiden asennus 15 osp 2.5.25 CAD/CAM-2D-työstöratojen valmistus 15 osp 2.5.26 CAD/CAM-3D-työstöratojen valmistus 15 osp 2.5.27 CNC-sorvaus 15 osp 2.5.28 CNC-jyrsintä 15 osp 2.5.29 Hionta 15 osp 2.5.30 FMS-järjestemien käyttö 15 osp 2.5.31 Manuaalikoneistus 15 osp 2.5.32 Konepajamittaus 15 osp 2.5.33 Moniakselinen valmistus 15 osp 2.5.34 Tarkkuuskoneistus 15 osp 2.5.35 Työstö kipinätyöstökoneella 15 osp 2.5.36 Työvälineiden valmistus ja kunnossapito 15 osp 2.5.37 CAD/CAM-suunnittelu ja -valmistus 15 osp 2.5.38 Kertamuottivalun perustyöt 15 osp (ei, jos on valittu tutkinnon osa 4.4.2) 2.5.39 Kestomuottivalun perustyöt 15 osp (ei, jos on valittu tutkinnon osa 4.4.3) 2.5.40 Muovimallin valmistus 15 osp 2.5.41 Valimoautomaation ohjaus 15 osp 2.5.42 Valumallinvalmistuksen perustyöt 15 osp (vain valajille) 2.5 Valinnaiset tutkinnon osat Valmistustekniikan osaamisalalla on valittava 4 tutkinnon osaa. Automaatio- ja kunnossapidon osaamisalalla on valittava 2 tutkinnon osaa. Valimotekniikan osaamisalalla on valittava 2 tutkinnon osaa. 2.5.1 Automaatioverkkoasennukset 2.5.2 Koneautomaation asennus 2.5.3 Elektroniikan kokoonpanotyöt 2.5.4 Hydrauliikka-asennukset 2.5.5 Koneiden ja laitteiden korjaus 1) 2.5.6 Logiikkaohjauksien asennukset 2.5.7 Mikromekaaninen valmistus 2.5.8 Ohjausjärjestelmien asennus 2.5.9 Pneumatiikka-asennukset 2.5.10 Sähköasennus 1) 2.5.11 Putkilinjojen valmistus 2.5.12 Hienomekaaninen CNC-koneistus 2.5.13 Alumiinin ja ruostumattoman teräksen hitsaus 2.5.14 Asennushitsaus 2.5.15 Hitsaus 2.5.16 IW-hitsaus 2.5.17 Levy- ja hitsausalan CNC-valmistus 2.5.18 Levy- ja teräsrakennetyöt 2.5.19 Levytyökeskuksen käyttö 2.5.20 Mekanisoitu ja automatisoitu hitsaus 2.5.21 NC-tarkkuussärmäys 2.5.22 Ohutlevytyöt 2.5.23 Rakennusten teräsosien valmistus 2.5.24 Rakennusten teräsrakenteiden asennus 2.5.25 CAD/CAM-2D-työstöratojen valmistus 2.5.26 CAD/CAM-3D-työstöratojen valmistus 2.5.27 CNC-sorvaus 2.5.28 CNC-jyrsintä 2.5.29 Hionta 2.5.30 FMS-järjestelmien käyttö 2.5.31 Manuaalikoneistus 2.5.32 Konepajamittaus 2.5.33 Moniakselinen valmistus 2.5.34 Tarkkuuskoneistus 2.5.35 Työstö kipinätyöstökoneella 2.5.36Työvälineiden valmistus ja kunnossapito 2.5.37 CAD/CAM-suunnittelu ja -valmistus 2.5.38 Kertamuottivalun perustyöt (ei, jos on valittu tutkinnon osa 4.4.2) 2.5.39 Kestomuottivalun perustyöt (ei, jos on valittu tutkinnon osa 4.4.3) 2.5.40 Muovimallin valmistus 2.5.41 Valimoautomaation ohjaus 2.5.42 Valumallinvalmistuksen perustyöt (vain valajille)

4 2.5.43 Tutkinnon osa osaamisalan pakollisista tutkinnon osista (osa 4.3.1 tai 4.4.1) 2.5.44 Tutkinnon osa tutkintonimikekohtaisesti pakollisista tutkinnon osista (osat 4.2.1-5, 4.3.2-4, 4.4.2-4) 2.5.45 Yritystoiminnan suunnittelu, 15 osp 2.5.46 Tutkinnon osat ammatillisesta perustutkinnosta (katso tekstikohta 2.5.44) 2.5.47 Tutkinnon osa ammattitutkinnosta 2.5.48 Tutkinnon osa erikoisammattitutkinnosta 2.5.49 Tutkinnon osa ammattikorkeakouluopinnoista Tutkinnon osat 4.5.47 4.5.49 ovat keskenään vaihtoehtoisia. Ko. tutkinnon osalla voidaan korvata valinnaisia tutkinnon osia kokonaislaajuudeltaan 20 ov. * Katso tarkempi määrittely ko. kohdan tekstiosasta. 4.5.50 Paikallisesti tarjottava tutkinnon osa 10 ov 2.5.43 Tutkinnon osa osaamisalan pakollisista tutkinnon osista (osa 4.3.1 tai 4.4.1) 2.5.44 Tutkinnon osa tutkintonimikekohtaisesti pakollisista tutkinnon osista (osat 4.2.1-5, 4.3.2-4, 4.4.2-4) 2.5.45 Yritystoiminnan suunnittelu 2.5.46 Tutkinnon osat ammatillisesta perustutkinnosta (katso tekstikohta 2.5.44) 2.5.47 Tutkinnon osa ammattitutkinnosta* 2.5.48 Tutkinnon osa erikoisammattitutkinnosta* Tutkinnon osat 4.5.50 4.5.51 ovat keskenään vaihtoehtoisia. Ko. tutkinnon osalla voidaan korvata kaksi valinnaista tutkinnon osaa. 1) Vastaa kahta tutkinnon osaa 2) Vastaa kolmea tutkinnon osaa 3) Vastaa neljää tutkinnon osaa * Katso tarkempi määrittely ko. kohdan tekstiosasta. 2.5.51 Yrityksessä toimiminen, 15 osp 2.5.52 Huippuosaajana toimiminen, 15 osp 2.5.53 Paikallisesti tarjottava tutkinnon osa, 15 osp 2.5.54 Tutkinnon osa vapaasti valittavista tutkinnon osista, 15 osp 2.5.55 Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen, 5 osp Tutkinnon osa 2.4.52 voidaan sisällyttää tutkintoon vain tutkinnon osan 2.4.51 osaamispistemäärään sisältyvänä tutkinnon osana. YHTEISTEN TUTKINNON OSIEN MUODOSTUMINEN JA TUTKINNON OSIEN OSAAMISTAVOITTEET JA OSAAMISEN ARVIOINTI TULEVAT ERIKSEEN LAUSUTTAVAKSI. Tutkinnon osien 3.1-3.3 tulee sisältää osaamistavoitteita kaikilta siihen kuuluvilta osa-alueilta. Sosiaalisen ja kulttuurisen osaamisen tutkinnon osan tulee sisältää osaamistavoitteita vähintään yhdeltä siihen kuuluvasta osa-alueelta. 3. Yhteiset tutkinnon osat, 35 osp 3.1 Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, 11 osp Pakolliset Valinnaiset 3.1.1 Äidinkieli

5 3.1.2 Toinen kotimainen kieli 3.1.3 Vieraat kielet 3.2 Matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen, 9 Pakolliset Valinnaiset osp 3.2.1 Matematiikka 3.2.2 Fysiikka ja kemia 3.2.3 Tieto- ja viestintätekniikka ja sen hyödyntäminen 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava Pakolliset Valinnaiset osaaminen, 8 osp 3.3.1 Yhteiskuntataidot 3.3.2 Työelämätaidot 3.3.3 Yrittäjyys ja yritystoiminta 3.3.4 Työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystieto 3.4 Sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen, 7 osp Pakolliset Valinnaiset 3.4.1 Kulttuurien tuntemus 3.4.2 Taide ja kulttuuri 3.4.3 Etiikka 3.4.4 Psykologia 3.4.5 Ympäristöosaaminen 3.4.6 Jokin kohdista 3.1.1-3.3.4 4. Vapaasti valittavat tutkinnon osat, 10 osp 4.1 Tutkinnon osa ammattitaitoa syventävistä tai laajentavista ammatillisista tutkinnon osista 4.2 Paikallisesti tarjottava tutkinnon osa 4.3 Tutkinnon osa yhteisistä tutkinnon osista tai lukio-opinnoista 4.4 Tutkinnon osa jatko-opintovalmiuksia tai ammatillista kehittymistä tukevista opinnoista 4.5 Työkokemuksen kautta hankittuun osaamiseen perustuva tutkinnon osa 2 KONE- JA METALLIALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA OSAAMISEN ARVIOINTI 2.1 Pakolliset tutkinnon osat 2.1.1 Asennuksen ja automaation perustyöt Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja osaa kokoonpanopiirustusten ja kytkentäkaavioiden avulla asentaa koneenosia ja komponentteja sekä pienimuotoisia toimintajärjestelmiä ja moottorien ja toimilaitteiden kytkentöjä. Tutkinnon osan suorittaja osaa lukea asennus- ja kokoonpanopiirustuksia lukea sähköisiä, pneumaattisia ja hydraulisia kytkentäkaavioita lukea työohjeita sekä käyttö- huolto- kokoonpano-ohjeita koneiden ja toimilaitteiden toimintaperiaatteita, rakenteita ja koneenelimiä käyttää käsityövälineitä turvallisesti ja huolehtii niiden kunnosta tehdä laiteasennusmittauksia rulla- ja työntömitalla ja osaa käyttää konevesivaakaa selvittää tavallisimmat kierteet mittaamalla ja taulukoiden avulla sekä osaa tehdä kierteitä manuaalisesti

6 tehdä vierintälaakerien asennuksia ja ketju- ja hihna-asennuksia sekä osaa asentaa tiivisteitä peruskomponenttien rakenteet, toiminnan ja piirrosmerkit sekä tietää hydrauliikka- ja pneumatiikkajärjestelmien toimintaperiaatteet asentaa pneumatiikkajärjestelmiä sähköiset perussuureet sekä niiden matemaattiset ja fysikaaliset perusteet sekä riippuvuussuhteet, kuten Ohmin lain ja perusasiat tasa- ja vaihtovirrasta yleistä sähköturvallisuutta koskevien määräysten koneita ja laitteita ja niiden sähköasennuksia koskevat perusasiat tiedollisesti ja taidollisesti perusasiat sähkötyöturvallisuusstandardin SFS 6002 määrittämästä sähkötyöturvallisuuskoulutuksesta perusasiat sähköjärjestelmistä ja instrumentoinnista suorittaa sähkötekniikan perusmittauksia yleismittarilla varmistaa työkohteen jännitteettömyyden ja suojamaadoituksen tehdä yksinkertaisia sähkömekaanisia ohjauksia kaavioiden perusteella tiedollisesti ja taidollisesti EA1:tä vastaavan ensiavun annon laatujärjestelmien mukaisen toiminnan ja laadunvalvonnan periaatteet asennuksessa. Osaamisen arviointi 1. Työprosessien hallinta Suunnitelmallinen työskentely tarvitsee ohjausta tarvitsee ohjausta alkuun pääsyssä työskentelee itsenäisesti suunnitelman mukaan Työn kokonaisuuden hallinta asentaa laitekokonaisuuden osista ja komponenteista. suorittaa mekaaniset asennukset vähäisellä ohjauksella. suorittaa asennuksen perustehtäviä piirustusten ja ohjeiden mukaan. 2. Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta Mekaaniset asennukset Sähköasennukset Työvälineiden käyttö Materiaalin hallinta tekee kierreliitoksia suorittaa asennusmittauksia asentaa kaavion mukaan harjoitusalustalle pneumatiikan kytkentöjä kiinnittää sähköiset laitteet ja komponentit oikein käyttää mittauksiin yleismittaria käyttää annettuja työvälineitä tarkoituksenmukaisesti niin, että ne eivät vahingoita komponentteja tunnistaa laitteissa käytettävien rakenteiden, kaapeleiden ja johtimien materiaalin. asentaa pyörivän liikkeen koneenosia asentaa tehonsiirrossa käytettäviä komponentteja asentaa johdot ja kaapelit piirustusten mukaan käyttää hyväksyttyjä kaapeleiden ja johtimien asennustapoja tekee tarkoituksenmukaiset työvälinevalinnat tietää materiaalien valintaperusteet käsittelee materiaaleja asentaa hydrauliikan ja pneumatiikan komponentteja koneisiin tai laitteisiin sekä niihin liittyviä putkia ja letkuja tulkitsee sähkökaavioita saa aikaan itsenäisesti oikeat ja siistit laite- ja johdinasennukset huoltaa ja pitää kunnossa työvälineitään ratkaisee materiaalivalintoja ennakoi materiaalitarpeen.

7 oikein. 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Piirustusten ja ohjeiden ymmärtäminen Laadun hallintataidot Matematiikan ja luonnontieteiden taidot 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Oppiminen ja ongelmanratkaisu Vuorovaikutus ja yhteistyö osaa lukea yksinkertaisia osaa tulkita osa- ja osa- ja kokoonpanopiirustusten kokoonpanopiirustuksia eri projektioita ja hahmottaa piirustusten mukaisen osan ja kokonaisuuden osaa lukea yksinkertaisia toimintakaavioita ja tietää tavallisimmat komponenttimerkit tarvitsee ohjausta laatuvaatimusten tunnistamisessa ymmärtää työhön liittyvät fysikaalisten suureiden merkityksen. tuntee pneumaattiset ja hydrauliset piirrosmerkit ja osaa lukea piirikaavioita tunnistaa työhön liittyvät laatuvaatimukset päättelee fysikaalisten suureiden muutosten vaikutuksen työkohteessa. osaa lukea itsenäisesti osaja kokoonpanopiirustuksia tuntee komponenttien piirrosmerkit ja osaa lukea myös sähköisiä piirikaavioita saa aikaan laadukkaan lopputuloksen tarkastelee tarvittaessa matematiikan avulla eri suureiden vaikutusta toimintaan. noudattaa työskentelee huolehtii työympäristön työturvallisuusmääräyksiä ergonomisesti oikein siisteydestä ja kysyy tarvittaessa neuvoa ottaa huomioon toiset työntekijät selviytyy suoraan työhön liittyvistä vuorovaikutustilanteista myös vieraalla kielellä osaa arvioida omaa työtään toimii vuorovaikutteisesti selviytyy vuorovaikutustilanteista myös vieraalla kielellä järjestyksestä parantaa työsuoritustaan työn edetessä on aktiivinen hoitaa vuorovaikutustilanteita myös vieraalla kielellä Ammattietiikka huolehtii työvälineistä ja työympäristöstä. huolehtii työvälineiden huollosta. toimii laatujärjestelmän mukaisesti. Ammattitaidon osoittamistavat Tutkinnon osan suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa tekemällä tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksiin kuuluvia työtehtäviä alan yrityksissä tai oppilaitoksessa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla. 2.1.2 Koneistuksen perustyöt Ammattitaitovaatimukset

8 Tutkinnon osan suorittaja osaa valmistaa työpiirustusten mukaan osia (tarkkuusvaatimus karkea), jotka sisältävät pinnoiltaan yksinkertaisia koneistuksia manuaalisilla työstökoneilla, kuten lieriöpintojen sorvausta, tasopintojen jyrsintää, porausta ja kierteitystä. Hän osaa laatia yksinkertaisten koneenosien työpiirustuksia käsin piirtämällä ja CAD-ohjelmalla, tehdä kappaleiden viimeistelytyöt ja suorittaa valmiin kappaleen tarkastusmittaukset. Tutkinnon osan suorittaja osaa piirtää yksinkertaisen koneenpiirustuksen teknisen piirustuksen standardit, hallitsee teknisen konepiirustuksen projektioiden käännöt ja mitoittaa piirtämänsä koneenpiirustuksen koneenpiirustuksen mittakaavat piirtää leikkauskuvannon porakoneen, sorvin ja jyrsinkoneen rakenteen eri koneistusmenetelmien työstöliikkeet ja osaa nimetä ne eri koneistusmenetelmille tietää työstöterätyypit ja terämateriaalit sekä niiden käytön ja merkityksen työstötapahtumassa laskea työstöarvot pikateräs- ja kovametalliterille sekä terien pintojen, särmien ja kulmien määrittelyn perusteet sorvata lieriöpintoja ja viisteitä, joiden tarkkuusvaatimukset ovat vähäisiä käyttää keskiö- ja kierukkaporaa, kierretappia ja kierreleukoja sorvissa valita työstötilanteeseen oikeat työstöarvot ja terät sekä osaa asettaa terän oikein sorviin asettaa jyrsinkoneen pöydälle ruuvipuristimen ja kiinnittää siihen koneistettavan kappaleen niin, ettei se vahingoitu jyrsiä jyrsinkoneella tasopintoja valita jyrsinkoneeseen työstötilanteeseen oikeat työstöarvot ja terät sekä osaa asettaa terän oikein käyttää erilaisia porakoneita ja poraustyökaluja mitoittaa ja piirrottaa työpiirustuksen mukaiset reikien paikat levylle kiinnittää porattavan kappaleen koneruuvipuristimeen tunnistaa eri kierretyypit ja osaa kierteittää reikiä työpiirustuksen mukaisesti valita porakoneeseen työstötilanteeseen oikeat työstöarvot ja terät sekä osaa asettaa terän oikein teroittaa käsivaraisesti poran hiomakoneella valmistaa kierteitä kierretapilla ja kierrepakalla valita oikean poranterän kierrereikään viimeistellä valmistamansa kappaleen mitata rullamitalla, työntömitalla ja mikrometrillä tiedollisesti ja taidollisesti työturvallisuuskorttia vastaavat asiat niin, että hänellä on valmius työturvallisuuskortin suorittamiseen. Osaamisen arviointi 1. Työprosessien hallinta Suunnitelmallinen työskentely tarvitsee ohjausta tarvitsee ohjausta alkuun pääsyssä työskentelee itsenäisesti suunnitelman mukaan Työn kokonaisuuden hallinta hallitsee itsenäisesti eri työstömenetelmät Oppiminen ja ongelmanratkaisu tarvitsee ohjausta työstömenetelmien tunnistamiseen kysyy tarvittaessa neuvoa. tuntee erilaiset työstömenetelmät, mutta tarvitsee ohjausta niiden käytössä osaa arvioida omaa työtään. parantaa työsuoritustaan työn edetessä. 2.

9 Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta Tekninen piirtäminen Sorvaus Poraus ja kierteitys Poran teroitus Jyrsintä Mittaaminen osaa hieman ohjeistettuna piirtää kuvannot ja mitoittaa työpiirustuksen osaa käyttää sorvia tuntee sorvin akseliston ja osaa asettaa tarvittavan terän sorviin osaa käyttää erityyppisiä porakoneita ja tunnistaa kierteen tietää, koska poranterä pitää teroittaa ja osaa pienellä ohjauksella teroittaa sitä osaa käyttää jyrsinkonetta, tuntee jyrsinkoneen akseliston ja osaa asettaa tarvittavan terän jyrsinkoneeseen valitsee oikean mittavälineen ja osaa työntömitan ja rullamitan käytön. osaa piirtää kuvannot ja mitoittaa työpiirustuksen osaa käyttää sorvin mittarumpuja ja osaa asettaa tarvittavat työstöarvot sorviin osaa valita työstöarvot poraukseen ja osaa valita kierteelle sopivan poran osaa teroittaa poran käsivaraisesti osaa käyttää jyrsinkoneen mittarumpuja ja osaa asettaa tarvittavat työstöarvot jyrsinkoneeseen tekee mittaukset työntömitalla ja rullamitalla itsenäisesti. piirtää itsenäisesti työpiirustuksen mitoituksineen oikein osaa käyttää monipuolisesti sorvia ja osaa valmistaa sorvilla kuvanmukaisen kappaleen itsenäisesti osaa itsenäisesti valmistaa kuvan mukaan levylle piirrottamansa kappaleen, jossa on kierrereikiä, ja reikien sijainti on määritetty koneenpiirustuksessa teroittaa poran niin, että poratusta reiästä tulee toleranssien mukainen osaa asettaa ja kellottaa koneruuvipuristimen jyrsinkoneen pöytään ja valmistaa itsenäisesti kuvanmukaisia kappaleita, joissa on tasopintoja tekee mittaukset itsenäisesti myös mikrometrillä. 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Työpiirustusten lukeminen Koneistus osaa lukea työpiirustuksia ja hahmottaa koneistettavan kappaleen osaa valita koneistustavan (poraus, sorvaus, jyrsintä) ymmärtää työpiirustusten projektioita, osaa lukea toleranssimerkit ja tuntee pintamerkit osaa valita työstökoneen tarkkuusvaatimusten ja työn joutuisuuden mukaan osaa lukea työpiirustukset ja ymmärtää kaikki pinta- ja toleranssimerkinnät tunnistaa kappaleesta, millä työstömenetelmällä se on tehty Laadunhallinta Matematiikan ja luonnontieteidenta idot tarvitsee ohjausta laatuvaatimusten tunnistamisessa ymmärtää fysikaalisten suureiden merkityksen. tunnistaa laatuvaatimukset päättelee fysikaalisten suureiden muutosten vaikutusta työkohteessa. osaa korjata työsuoritustaan laatuvaatimusten mukaisesti tarkastelee matematiikan avulla eri suureiden vaikutusta toimintaan. 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Terveys, turvallisuus ja toimintakyky noudattaa työskentelee pitää työpaikkansa siistinä työturvallisuusohjeita ergonomisesti oikein ja järjestyksessä

10 Oppiminen ja ongelmanratkaisu Vuorovaikutus ja yhteistyö Ammattietiikka kysyy tarvittaessa neuvoa ottaa huomioon toiset työntekijät osaa arvioida omaa työtään toimii vuorovaikutteisesti käyttää työvälineitä oikein. työskentelee vastuuntuntoisesti ja huolehtii työvälineistä ja työympäristöstä. parantaa työsuoritustaan työn edetessä toimii aktiivisena työparina tai ryhmän jäsenenä työskentelee huolellisesti ja tarkasti, huolehtii koneiden ja laitteiden huollosta ja korjauksesta. Ammattitaidon osoittamistavat Tutkinnon osan suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa valmistamalla jonkin koneistettavan osan työpaikalla tai mahdollisimman aidossa työympäristössä oppilaitoksessa. Työn valmistamisessa tarvitaan kärkisorvia, jyrsinkonetta ja porakonetta. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla. 2.1.3 Levytöiden ja hitsauksen perustyöt Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja osaa tehdä työpiirustuksen mukaan jonkin yksinkertaisen ohutlevytyökokonaisuuden, siihen liittyvät peruslevytyöt, polttoleikkauksen ja levyjen liittämisen eri menetelmillä sekä hitsauksen kaasu-, puikko- ja MAG-hitsausprosesseilla. Lisäksi hän osaa laatia levykappaleiden työpiirustuksia käsin piirtämällä ja CAD-ohjelmalla sekä tehdä kappaleiden viimeistelytyöt ja tarkistusmittaukset. Tutkinnon osan suorittaja osaa lukea levykappaleiden työpiirustuksia, hahmottaa kappaleen kuvannoista ja ymmärtää mitoitusmerkinnät ja tavalliset hitsausmerkinnät piirtää kuvantoja yksinkertaisista levyosista, osaa projektioiden käännöt sekä osaa piirtää leikkauskuvantoja ja mitoittaa piirrottaa ja osaa keskeisimmät piirrottamiseen liittyvät mittaus- ja piirtämistekniset ratkaisut, kuten janan puolittaminen, kohtisuoran piirtäminen sekä kulman ja ympyrän jakaminen osiin leikata levyjä kuhunkin työhön parhaiten soveltuvilla levysaksilla, kuvioleikkureilla ja nakertajilla piirrotusmerkintöjen mukaisesti leikata levyjä suuntausleikkurilla; tehdä perussäädöt sekä levyjen asetukset ja kiinnitykset mittojen mukaan kulmata ja pyöristää levyaihioita käyttää erilaisia hioma- ja porakoneita yleisimmissä hionta-, katkaisu- ja poraustöissä tehdä työstettyjen kappaleiden viimeistelytyöt sekä käsityökaluilla että koneilla käyttää pylväs- tai säteisporakonetta ja porata levyihin reikiä tehdä ruuvi- ja vetoniittiliitoksia polttoleikata levyjä käsivaraisesti piirrotusten mukaan hitsata kaasuhitsausprosessilla hitsauksen perusteet puikkohitsausprosessilla hitsauksen perusteet MAG-hitsausprosessilla levyosien liittämisen yhdellä juotosmenetelmällä mitata pituus- ja kulmamittoja tiedollisesti ja taidollisesti tulitöiden turvallisuuteen liittyvät asiat niin, että hänellä on valmius tulityökortin suorittamiseen. Osaamisen arviointi

11 1. Työprosessien hallinta Työn kokonaisuuden hallinta tarvitsee ohjausta työn tarvitsee jonkin verran työskentelee itsenäisesti aloituksessa ohjausta työvaiheesta toiseen siirryttäessä Aloitekyky ja yrittäjyys kysyy tarvittaessa neuvoa. pyrkii työskentelemään itsenäisesti. työskentelee omaaloitteisesti. 2. Työmenetelmien, -välin eiden ja materiaalin hallinta Levyjen piirrottaminen, leikkaus ja tankojen katkaisu osaa piirrottamisen perusteet, mutta tarvitsee ohjausta piirrottaa itsenäisesti tekee piirrotuksen kerralla mittojen mukaan Levyjen leikkaaminen levysaksilla ja leikkureilla Suuntaisleikkurin käyttö Levyjen kulmaus ja pyöristäminen Hionta osaa käyttää työvälineitä tarvitsee apua leikkurin säädöissä ja leikattavan levyn asettelussa ja kiinnittämisessä osaa kulmaus- ja pyöristyskoneen peruskäytön ja -säädöt osaa käyttää käsityökoneita turvallisesti leikkaa piirrotuksen mukaan osaa tehdä leikkurien säädöt leikattavan materiaalin mukaan tekee leikkurin perussäädöt osaa asettaa ja kiinnittää levyn vähäisillä neuvoilla osaa itsenäisesti kulmata ja pyöristää ohutlevyaihioita osaa käyttää kulmaus- ja pyöristyskoneita tarkoituksenmukaises-ti osaa valita työhön sopivan hioma- tai katkaisulaikan tekee siistin leikkausjäljen tekee leikattavan kappaleen asetukset ja kiinnitykset mittojen mukaan itsenäisesti tekee levyjen kulmaukset ja pyöristykset ainepaksuuden mukaan mitoilleen osaa valita sopivan hiomatai katkaisulaikan ottaen huomioon myös hiottavan tai katkaistavan raakaaineen ominaisuudet Poraus Polttoleikkaus osaa käyttää pylväs- tai säteisporakonetta tai molempia osaa polttoleikata levyjä käsivaraisesti piirrotusten mukaan tietää kierrosluvun ja syötön säätöjen merkityksen poraa reiät mittojen mukaan kohdalleen osaa asentaa happiasetyleenipolttoleikkauslaitteet ja kaasuhitsauslaitteet käyttökuntoon poraa tarkkamittaisia ja siistejä reikiä tekee siistin polttoleikkausjäljen osaa tehdä omaaloitteisesti tarvittavat säädöt sekä laitteiden käyttöhuoltoon kuuluvat tehtävät

12 Hitsaus osaa käyttää MAGhitsauslaitteistoa ja hitsausvarusteita säätää itsenäisesti jännitettä ja langan syöttöä säätää tarvittaessa omaaloitteisesti jännitettä ja induktanssia osaa käyttää kaasuhitsauslaitteistoa turvallisesti osaa hitsata levyjen liitoshitsejä tekee yhtenäiset ja siistit levyjen liitoshitsit Juottaminen saa aikaan juotosliitoksen tekee vettä pitävän juotoksen Mittaaminen osaa rullamitan, työntömitan ja harpin käytön. tekee työntömitalla ja rullamitalla itsenäisesti mittauksia. tekee siistin juotoksen osaa tarvittaessa valita liitoslisäaineen tekee mittaukset huolellisesti ja tarkasti sekä pystyy arvioimaan mittaustuloksen oikeellisuutta. 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Piirustusten ymmärtäminen Materiaalituntemus osaa lukea kuvantoja ja osaa lukea projektioita osaa itsenäisesti lukea hahmottaa kappaleen ja hitsausmerkintöjä työpiirustuksia ja piirustuksista ymmärtää mitoitukset tunnistaa teräs-, RST- ja alumiinimateriaalit ja niiden merkinnät tuntee teräksen käyttäytymisen polttoleikkauksessa ja hitsauksessa ja merkinnät tuntee erilaisten materiaalien käyttäytymistä kulmauksessa ja pyöristyksessä Levytyökoneiden hallinta Polttoleikkaus ja kaasuhitsaus tekee käynnistykset ja pysäytykset turvallisesti ja huolehtii turvalaitteista tuntee polttoleikkauksen ja kaasuhitsauksen periaatteet, niiden tyypilliset käyttöalueet ja soveltuvuuden eri perusaineille osaa tehdä kaikki tarvittavat säädöt itsenäisesti osaa itsenäisesti valita työkohteen sekä leikattavan ja hitsattavan ainepaksuuden vaatimat laitteet osineen työskentelee koneilla itsenäisesti niin, että osoittaa tuntevansa koneiden rakenteen ja toiminnan tietää teräksen ja sulan käyttäytymisen polttoleikkauksessa ja kaasuhitsauksessa Hitsaus Matematiikan ja luonnontieteiden taidot osaa lukea lisäainelankojen standardin mukaisia merkintöjä osaa laskea pyöristettävän aihion pituuden halkaisijan perusteella. tuntee perusteet teräksen käyttäytymisestä hitsauksessa osaa laskea taivutuksen ja pyöristyksin muotoiltavien kappaleiden aihiopituuksia. osaa tarvittaessa tehdä lisäainevalintoja osaa mitoittaa taivutus- ja pyöristyskohtien sijoitukset ottaen huomioon ainepaksuuden. 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Tyydyttävä T1 Tyydyttävä T1 Tyydyttävä T1 noudattaa osaa itsenäisesti valita pitää työpaikkansa siistinä työturvallisuusmääräyk-siä turvallisimmat työtavat ja järjestyksessä huolehtii tulitöiden käyttää kaasuja

13 turvallisuuteen liittyvistä asioista huolellisesti osaa toimia letkupalotilanteissa osaa käsitellä kaasupulloja turvallisesti osaa käyttää polttoleikkauskaasuja turvallisesti Oppiminen ja ongelmanratkaisu Vuorovaikutus ja yhteistyö Ammattietiikka tarvitsee ohjausta ja esimerkkejä ottaa huomioon toiset työntekijät. osaa kysyä tarvittaessa neuvoa toimii vuorovaikutteisesti työskentelee vastuuntuntoisesti ja huolehtii työvälineiden kunnosta. ratkaisee työhön liittyviä ongelmia on aktiivinen työssään työskentelee huolellisesti ja tarkasti. Ammattitaidon osoittamistavat Tutkinnon osan suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa valmistamalla ohutlevytyökokonaisuuden tai kokonaisuuksia, jossa osia liitetään liimaamalla, juottamalla ja hitsaamalla työpaikalla tai mahdollisimman aidossa työympäristössä oppilaitoksessa. Mainituista liitostavoista kahden osaaminen voidaan osoittaa ohutlevytyökokonaisuudesta erillisinä levyjen liitoksina.työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla. 2.2 Valmistustekniikan osaamisala 2.2.1 Koneistus Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja hallitsee monipuolisesti lastuavassa työstössä käytettävät koneet ja laitteet, koneistuksen periaatteet, terät ja terämateriaalit, leikkuunesteet sekä raaka-aineet niin, että hän pystyy valmistamaan työpiirustuksen mukaisia, teollisuuden mitta- ja laatuvaatimukset täyttäviä monimuotoisia kappaleita. Tutkinnon osan suorittaja osaa ymmärtää koneenpiirustuksen projektioita, leikkauskuvantoja, mitoituksia sekä niihin liittyviä toleransseja ja pintamerkkejä koneenpiirustuksen CAD-ohjelmalla CNC-tekniikan perusteet materiaalitekniikan ja terästen lämpökäsittelyn perusteet valita piirustuksen mukaisen materiaalin ja työvarat sekä määrittää oikean työstöjärjestyksen käyttää erilaisia mittavälineitä sekä tarkastaa ja asettaa mittavälineen ennen käyttöä käyttää kärkisorvia, yleisjyrsinkonetta, tasohiomakonetta ja erilaisia porakoneita turvallisesti suojavarusteita käyttäen kiinnittää koneistettavan kappaleen niin, että kappaleen muoto- ja mittatarkkuus sekä pinnanlaatu säilyvät piirustuksen mukaisina

14 tehdä tarvittavat apukoneistukset kiinnitystä varten määrittää taloudelliset työstöarvot eri terille ja erilaisille raaka-aineille sorvata kappaleita, joissa on monimuotoisia ulko- ja sisäpuolisia koneistettavia pintoja: taso-, lieriö- ja kartiopintoja, viisteitä, pyöristyksiä ja sorvattavia kierteitä kartiopintoihin liittyvää matematiikkaa ja mittaustekniikkaa kunnostaa terät ja tekee tarvittaessa pikateräsmuototeriä valmistaa jyrsimällä monimuotoisia kappaleita, joissa on tasopintoja, olakkeita, viisteitä, kiilauria ja reikiä kellottaa kiinnittimiä käyttää jyrsinkoneessa jakopäätä tehdä porakoneella tarkkamittaisia reikiä ja upotuksia kunnostaa pikateräsporia poranteroituskoneen avulla käyttää konekalvinta sorvissa, jyrsinkoneessa ja porakoneessa sekä määrittää työvarat konekalvinta varten käyttää hiomakonetta ja tuntee yleisimmät laikkatyypit valmistaa hiomalla tasopintoja ja viisteitä sekä tuntee pyöröhionnan periaatteen kiinnittää hiomalaikan oikein ja valitsee laikalle oikean pyörimisnopeuden tarvittaessa kunnostaa hiomalaikan viimeistellä ja mitata valmistamansa kappaleen ja tehdä tarvittaessa korjauksia aikaansaadakseen konepajateollisuuden laatu- ja tarkkuusvaatimukset täyttävän kappaleen kustannustehokkaasti laskea työ-, koneaika- ja materiaalikustannuksia tuottavan toiminnan ja kustannuslaskennan perusteet työstökoneisiin, työvälineisiin ja työmenetelmiin liittyviä nimiä ja käsitteitä englannin kielellä selviytyy työtilanteista englannin kielellä. Osaamisen arviointi 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely tarvitsee ohjausta alkuun pääsyssä osaa suunnitella työkappaleen kiinnityksen, työstöjärjestyksen ja työskentelee suunnitelmallisesti Työn kokonaisuuden hallinta saa aikaan koneistettavan osan, mutta tarvitsee ajoittain ohjausta terien valinnat hallitsee koneistuskokonaisuuden, mutta tarvitsee neuvoja ongelmatilanteissa Aloitekyky ja yrittäjyys kysyy tarvittaessa neuvoa. pyrkii työssään säästäväisyyteen ja joutuisuuteen. valmistaa itsenäisesti koneistettavan osan suunnitelman mukaisesti työskentelee omaaloitteisesti ja kustannustehokkaasti. 2. Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta Sorvaus Jyrsintä osaa sorvata sisä- ja ulkopuolisia lieriöpintoja ja olakkeita ohjauksen avulla osaa ohjattuna kiinnittää kappaleen ja jyrsiä tasopintoja osaa sorvata lieriö- ja kartiopintoja, viisteitä ja pyöristyksiä mutta vaatii välillä ohjausta osaa kiinnittää kappaleen ja tarvittavan työkalun mutta vaatii ohjausta monimuotoisemmissa kappaleissa osaa sorvata itsenäisesti erilaisia kartiopintoja, viisteitä, pyöristyksiä ja ulkopuolisia kierteitä osaa jyrsiä itsenäisesti monimuotoisia kappaleita, joissa on mm. tasopintoja, viisteitä ja kiilauria, sekä osaa suunnitella työstön

15 Hionta osaa kiinnittää hiomalaikan ja hioa tasopintoja ohjatusti osaa hioa tasopintoja ja viisteitä Työvälineiden käyttö osaa käyttää työvälineitä tekee tarkoituksenmukaiset työvälinevalinnat ja huolehtii työvälineiden kunnosta Mittaaminen osaa käyttää mittavälineitä tekee tarvittavat mittaukset ja huolehtii mittavälineiden kunnosta Työstöarvot osaa määrittää työstöarvoja, mutta tarvitsee ajoittain ohjausta. määrittää työstöarvoja oikein, mutta joutuu kysymään joskus neuvoja. vaatimat kiinnitykset osaa valita itsenäisesti oikean laikkatyypin ja kunnostaa hiomalaikan, käyttää erilaisia kappaleen kiinnitystapoja sekä hioa tasopintoja ja viisteitä huolehtii itsenäisesti työvälineiden kunnosta ja työvälineiden järjestyksestä tekee tarvittavat mittaukset ja osaa huomioida mittauksen epävarmuustekijät sekä huolehtii mittavälineiden kunnosta ja säilytyksestä määrittää itsenäisesti taloudelliset työstöarvot eri terille ja materiaaleille. 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Piirustusten ja ohjeiden ymmärtäminen Laadunhallinta Materiaalitekniikka Matematiikka ja luonnontieteet Englannin kielen taito osaa lukea yksinkertaisia koneenpiirustuksia ja hahmottaa piirustuksen mukaisen kappaleen tarvitsee ohjausta vaadittavan laadun aikaansaamiseksi tarvitsee ohjausta tunnistaakseen eri materiaaleja ja niiden työstöominaisuuksia hyödyntää ohjatusti matematiikkaa työsuorituksissaan osaa tavallisimpia työhön liittyviä nimiä ja käsitteitä englannin kielellä. osaa tulkita koneenpiirustuksen projektioita, leikkauskuvantoja, mitoituksia ja niihin liittyviä toleransseja ja pintamerkkejä osaa valmistaa laatuvaatimusten mukaisia tuotteita tunnistaa eri materiaaleja ja pyrkii selvittämään itsenäisesti niiden työstöominaisuudet käyttää matematiikan ja fysiikan tietoja ja taitoja työsuorituksissaan osaa työhön liittyviä nimiä ja käsitteitä ja ymmärtää keskeiset asiat ohjeista. hallitsee itsenäisesti koneenpiirustuksen lukemisen ja piirtämisen, ymmärtää työohjeet ja osaa raportoida työstään osaa valmistaa laatuvaatimusten mukaisia tuotteita ja ymmärtää laadun merkityksen hallitsee itsenäisesti tavanomaiset materiaalit ja niiden työstöominaisuudet osaa soveltaa matematiikkaa ja fysiikkaa erilaisten materiaalien, työvälineiden ja koneiden käytössä osaa lukea työssä mahdollisesti tarvittavia englanninkielisiä ohjeita. 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Terveys, turvallisuus ja toimintakyky noudattaa varmistaa kappaleen ja pitää työpaikkansa, työturvallisuusmääräyksiä ja - terien kiinnityksen aina koneet ja työvälineet ohjeita ennen aloitusta siisteinä ja järjestyksessä

16 Oppiminen ja ongelmanratkaisu Vuorovaikutus- ja yhteistyö käyttää suojaimia ja konekohtaisia suojalaitteita tarvittaessa tarvitsee ohjausta ja esimerkkejä osaa arvioida omaa työtään ottaa huomioon toiset työntekijät huolehtii suojainten ja koneiden suojalaitteista kaikissa tilanteissa tarkoituksenmukaisesti etsii tietoa ja ratkaisee ongelmia avustettuna ei tee samaa virhettä kahta kertaa on joustava ja yhteistyökykyinen työskentelee ergonomisesti oikein ratkaisee työhön liittyvät ongelmat itsenäisesti muuttaa toimintatapojaan työn kuluessa niin, että suoritus paranee - on aktiivinen ja aloitteellinen selviytyy suoraan työhön liittyvistä vuorovaikutustilanteista myös vieraalla kielellä selviytyy vuorovaikutustilanteista myös vieraalla kielellä hoitaa vuorovaikutustilanteet myös vieraalla kielellä Ammattietiikka tunnistaa oman osaamattomuutensa ja osaa pyytää apua käyttää työvälineitä huolellisesti. toimii yhteistyökykyisesti ja tasavertaisesti työskentelee vastuuntuntoisesti ja huolehtii työvälineistä ja työympäristöstä. toimii työyhteisön työhyvinvointia edistävästi työskentelee huolellisesti ja tarkasti sekä huolehtii koneiden ja laitteiden huollosta ja korjauksesta. Ammattitaidon osoittamistavat Tutkinnon osan suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa valmistamalla jonkin koneistettavan osan tai osakokonaisuuden kärkisorvia, jyrsinkonetta ja porakonetta käyttäen työpaikalla tai mahdollisimman aidossa työympäristössä oppilaitoksessa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla. 2.2.2 Levy- ja hitsaustyöt Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja osaa tehdä levytyökokonaisuuksia alkaen levyraaka-aineesta ja päätyen hitsatuksi kokonaisuudeksi, joka on viimeistelty pintakäsittelyä tai muuta jatkokäsittelyä varten. Tutkinnon osan suorittaja osaa lukea levyrakenteiden työpiirustuksia hitsausmerkintöineen laatia työkokonaisuudesta työvaihesuunnitelman leikata levyjä suuntaisleikkureilla ja tuntee niiden toimintaperiaatteet, käyttöalueet, säädöt, käyttöä koskevat rajoitukset ja leikkaustyön tapaturmavaarat suorittaa leikkaustehtäviä mitta-asteikkoa, piirrotusta, valoviirua ja takavastetta hyödyntäen tarkistaa leikkaustuloksen mittatarkkuuden ja laadun sekä suorittaa tarvittavat korjaustoimenpiteet levyn leikkaamisessa ja leikkaustulosten mittaamisessa tarvittavaa matematiikkaa tehdä levynkäyttösuunnitelman syöttää leikkaustyön parametrit CNC-koneelle ja tehdä niihin tarvittavat muutokset suorittaa piirrotuksen mukaan, kuljetusrissojen ja harppien avulla, käsivaraista termistä leikkausta

17 arvioida termisen leikkauksen aikana syntyvää laatua perusasiat siitä, miten lika, ruoste, maali, valssihilse tai perusaineen seosaineet vaikuttavat leikkauksen suoritukseen leikata mallineen avulla ja käyttää moottoroituja polttimia, polttimen kuljetusvaunuja ja putken pyörityslaitteita leikkauksessa suorittaa lieriö- ja kartiovaippojen pyöristyksiä sekä osapyöristyksiä levynpyöristyskoneiden tyypilliset rakenteet, toimintaperiaatteet ja ohjaustavat sekä käyttöalueet ja käytön rajoitukset matematiikan taitojaan soveltaen mitoittaa pyöristettäviä aihioita valmistaa muotomallineen pyöristysten muodon tarkistusta varten aihioiden päiden esitaivutuksen merkityksen niin, että osaa suorittaa esitaivutukset ottaa huomioon levyn aineesta, ainepaksuudesta ja aihion leveydestä johtuvan kerrallaan suoritettavan pyöristyssäteen muutoksen säätää pyöristyskoneen telat ja tuntee pyöristysvirheet käyttää kulmauskonetta ja hyödyntää sen ominaisuuksia ohutlevyjä kulmattaessa laskea oikaistut pituudet sekä laatia työ- ja taivutusjärjestyksen tuotteelle suorittaa yksinkertaisia särmäyksiä manuaalisella ja CNC-ohjatulla särmäyskoneella särmäyspuristimen ohjaustoiminnot, valita särmäystyökalut, asettaa ne paikoilleen ja suorittaa tarvittavat säätö- ja tarkistustoimenpiteet laatia särmäyksen työjärjestyksen ja laskea oikaistut pituudet laatia tuotteelle asetetut mittavaatimukset täyttävän taivutussuunnitelman tehdä CNC-ohjelmia piirustusten mukaisesti poltto- tai plasmaleikkauskoneelle tehdä tavallisten levyrakenteiden kokoonpano- ja hitsaustöitä lukea standardin SFS-EN ISO 15609-1 mukaisia hitsausohjeita (WPS) hitsien mitoitustavat ja mitoitusmerkinnät hitsien tarkistusmittaukset standardin SFS-EN ISO 5817 määrittelemät, hitsaukselle asetetut laatuvaatimukset hitsiluokissa B, C ja D suorittaa puikkohitsauksia MAG-hitsauksia, MAG-täytelankahitsauksia ja TIG-hitsauksia hitsata standardien SFS-EN 287-1 tai SFS-EN ISO 9606-2 mukaisen pienahitsauskokeen levy/levy (FW) asennoissa PA, PB ml ja PF sl valitsemallaan prosessilla, hitsiluokka C laskea työ- ja materiaalikustannuksia tuottavan toiminnan ja kustannuslaskennan perusteet koneisiin, työvälineisiin ja työmenetelmiin liittyviä nimiä ja käsitteitä englannin kielellä selviytyy työtilanteista englannin kielellä. Osaamisen arviointi 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Työn kokonaisuuden hallinta Aloitekyky ja yrittäjyys osaa laatia osaa laatia työsuunnitelman työsuunnitelman, mutta tarvitsee apua ongelmatilanteissa toiseen osaa työvaiheet suoritusteknisesti, mutta tarvitsee ohjausta työvaiheesta toiseen siirryttäessä hallitsee työkokonaisuuden, mutta työpiirustuksen mukaiseen lopputulokseen päästäkseen tarvitsee joissain kohdissa ohjausta korjaa työsuunnitelmaansa tarvittaessa ja etenee työssään suunnitelmallisesti vaiheesta valmistaa itsenäisesti työpiirustuksen mukaisen levytyökokonaisuuden kysyy tarvittaessa neuvoa. on aktiivinen ja yritteliäs. työskentelee oma-aloitteisesti, on kustannustietoinen ja etsii vaihtoehtoisia ratkaisuja.

18 2. Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta Levytyökoneiden käyttö osaa käyttää levytyökoneita sekä polttoleikkaus- ja hitsauslaitetta osaa tehdä levytyökoneisiin tarvittavat asetukset ja säädöt Terminen leikkaus leikkaa, polttoleikkaa, kulmaa, pyöristää ja särmää työkappaleita, joissa on karkeat työtapakohtaiset toleranssit osaa polttoleikkauksen teknisen suorituksen tekee termiset leikkaukset työpiirustusten mukaan valmistaa itsenäisesti useasta osasta koostuvia levytyökappaleita tekee termiset leikkaukset siistillä työjäljellä CNC-ohjelmointi osaa syöttää leikkaustyön parametrit CNC-koneelle osaa vähäisessä määrin neuvoa kysymällä ohjelmoida CNClevytyökonetta osaa käyttää ja ohjelmoida CNC-levytyökonetta ja sen oheislaitteita Hitsaus osaa kahden hitsausprosessin suoritustekniset perusteet ja osaa käyttää hitsauskonetta osaa käyttää hitsauskoneita niin, että pystyy lähes kaikissa tilanteissa itsenäisesti suorittamaan tarvittavat säätötoimenpiteet osaa tehdä itsenäisesti tarvittavat hitsauksen edellyttämät valinnat ja säätötoimenpiteet hitsaa silmämääräisesti arvioitavan pienahitsauskokeen (FW) asennossa PA, hitsiluokka C hitsaa silmämääräisesti arvioitavan pienahitsauskokeen (FW) asennoissa PA ja PB, hitsiluokka C hitsaa silmämääräisesti arvioitavan pienahitsauskokeen (FW) asennossa PA, PB ja PF sl, hitsiluokka C Työvälineiden käyttö Materiaalin hallinta käyttää työvälineitä tarkoituksenmukaisesti tunnistaa laitteissa käytettävien rakenteiden ja osien materiaalin tekee tarkoituksenmukaiset työvälinevalinnat pystyy työpiirustuksen perusteella ohjatusti valitsemaan työhönsä soveltuvat materiaaliaihiot käsittelee materiaaleja oikein Mittaukset osaa mitata levyosat. osaa mitata levyosat eri tekovaiheissa osaa valita tarkoituksenmukaiset mittavälineet. osaa valita tarkoituksenmukaisimmat käsityövälineet ja käyttää työvälineitä tehokkaasti osaa työpiirustuksen perusteella valita itsenäisesti materiaalit ennakoi materiaalitarpeen ja huolehtii asianmukaisesta varastoinnista osaa mitata työkappaleen eri tekovaiheissa ja suorittaa valmiin kappaleen tarkistusmittaukset sekä osaa arvioida mittaustuloksen oikeellisuutta.