1 (7) MUU RAPORTTI - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALA MATKARAPORTTI RUOTSI SILVAForum -hankkeen opintomatka T E - K I J Ä / T : Topi Hurskainen, Markus Holmström
2 (7) SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 3 1.1 Kohdemaan esittely... 3 2 VASTAANOTTAVA ORGANISAATIO... 3 2.1 Reissun kulku... 4 3 OMAN ALAN ESITTELY... 5 4 OMIA KOKEMUKSIA... 6 5 PÄÄTÄNTÖ... 6 LÄHTEET JA TUOTETUT AINEISTOT... 7
3 (7) 1 JOHDANTO Saimme luokkakaverilta viestin, jossa kyseltiin olisiko innokkaita lähtijöitä Silva Forum -nimisen hankkeen järjestämälle Ruotsin opintomatkalle. Vähän aikaa siinä pohdiskeltiin, että kellä olisi vapaa viikko juuri silloin, ja lopulta päädyttiin, että me Markus ja Topi lähdetään sinne. Silva Forum on European rahoittama hanke, joka järjestää opintomatkoja eri puolille Eurooppaa. Opintomatkoilla tutustutaan kohdemaan metsätalouteen, luontoon ja kulttuuriin. Tällä kertaa kohteena oli Etelä-Ruotsi. Vierailimme Göteborgissa, Varbergissä ja Falkenbergissä (kuva.1 (ympyröity)) 1.1 Kohdemaan esittely Ruotsi on pinta alaltaan 450 295 neliökilometriä. Siellä asuu vajaa 10 miljoonaa asukasta. Yli 90% ruotsalaisista asuu Etelä- Ruotsissa(kuva.1). Ruotsin viralliset kielet ovat Ruotsi, Suomi, Saame ja Meänkieli, joka on ikään kuin Suomen kielen murre. Pääosin kaikkialla ruotsissa pärjää englannilla. 2 VASTAANOTTAVA ORGANISAATIO Hanke oli järjestetty yhteistyössä Munkagårdsgymnasiet -nimisen maatalousoppilaitoksen kanssa, joten olimme koko viikon tämän koulun opettajien seurassa. Koulu on Varberg -nimisessä kaupungissa. Munkagårdsgym- Kuva 1 Ruotsin tiheimmin asutut alueet nasiet on toisen asteen ammattikoulu, jossa opetetaan maataloutta, pieneläinpuolta, kasvinviljelyä, metsäpuolta sekä rakentamista. Koulutilalla on 80 lehmää ja 140 sikaa. Niiden lisäksi siellä on myös lukuisia eri pieneläimiä kuten papukaijoja, kanoja, pupuja, koiria ja käärmeitä. Perus kasvinviljelyn lisäksi koulussa opetetaan myös kasvihuoneviljelyä, joten sieltä voi valmistua myös floristiksi.
4 (7) 2.1 Reissun kulku Ensimmäisen päivän aikana tutustuimme muiden maiden opiskelijoihin ja he esittelivät omien maidensa metsiä ja metsän hoitoa. Toisena päivänä kävimme tutustumassa Göteborgin kaupunkiin vierailemalla museossa, missä oli kaupungin historiaa koskeva näyttely, meillä oli myös eräänlainen aarrejahti kaupungissa, kun meidän jaettiin sekaryhmiin ja lähdimme etsimään kaupungin nähtävyyksiä, kuvat löydetyistä nähtävyyksistä ja ryhmistä löytyy Silva Forumin Facebook-ryhmän sivulta. Viikon aikana kävimme katsomassa erilaisia metsäharvennusmenetelmiä, hevosvetoisesta puukärrystä tehokkaaseen harvesteriin. Metsissä kävellessämme kiinnitimme huomiota hurjaan puunkasvuun. (kuva.2) Kävimme myös tutustumassa metsäkonevalmistaja Gremon tehtaalla. Gremo panostaa erityisesti pieniin ja keskikokoisiin puun ajokoneisiin, mutta tekevät myös harvestereita. Ruotsalaiset käyttävät paljon kevyitä koneita harvennuksilla, jottei puiden juuristot vaurioituisivat. Loppuviikosta vierailimme Södran taimitarhassa. Siellä oli mielenkiintoinen tehdaslinjasto. Aluksi se kylvi kuusen siemenet. Kun taimet olivat kasvaneet valtavissa kasvihuoneissa, ne siirrettiin takaisin linjastoon lajiteltavaksi koon mukaan, sitten linjasto laittoi taimiin valkoisen suoja-aineen, joka torjui tuhoeläimiltä kuten tukkimiehen täiltä. Lopuksi laitteisto pakkasi taimet myyntilaatikoihin. Ruotsissa taimet myydään pahvilaatikoissa latvat vastakkain. Kuva 2 Hurja vuosikasvu Kuva 3 Hevos- vetoinen puukärry
5 (7) 3 OMAN ALAN ESITTELY Ruotsin maataloudessa on paljon samoja piirteitä kuin Suomessa. Ruotsi tuottaa paljon viljaa. Ruotsin maan pinta-alasta kymmenen prosenttia on maatalousmaata, suurin osa pelloista sijoittuu etelä ruotsin alueelle. Ruotsissa tilakoot ovat kasvaneet suuresti viimevuosien aikana, koska maatilojen määrä on vähentynyt paljon. Ruotsissa on panostettu todella paljon lähiruokaan ja luomuun, ja ihmiset arvostavat sitä suuresti. Luomutuotannon osuus koko maataloudesta on 4%. Ruotsin metsätalous on todella hyvällä mallilla koko maailman mittakaavaan verrattuna. Metsiä hoidetaan järjestelmällisesti, koska metsänomistajia on vain 300 000, toisin kuin Suomessa yksityisiä metsän omistajia on tuplasti. Kuva 4. Taimia kasvamassa kasvihuoneessa Kuva 5. 5 miljoonaa kuusen alkua kasvamassa
6 (7) 4 OMIA KOKEMUKSIA Asuimme matkan ajan rantataloissa, jotka sijaitsivat noin 100m päästä meren rannalta. Tämä paikka oli kesäisin surffareiden majoitusaluetta. Puolessa välin reissua me suomalaiset nukuimme yhden yön ulkona laavussa, siellä oli hieman kylmä ja kaikki haisi aamulla savulta, mutta oli se varmaan parempi nukkumapaikka, verrattuna muihin, jotka nukkuivat veden vaaran joutuneessa teltassa. Kävimme melkein joka ilta ravintolassa syömässä ja tutustuimme paikallisten lisäksi muista maista tulleisiin opiskelijoihin. Heitä oli tullut Romaniasta, Ranskasta, Itävallasta ja Luxemburgista. Kuva 6. Aamu maisemat laavulta. 5 PÄÄTÄNTÖ Lähdimme matkalle oppimaan uusia asioita Ruotsin metsätaloudesta, metsistä ja kulttuurista, matka oli hyvin järjestetty, joten pääsimme tutustumaan erittäin hyvin kaikkeen mihin oli tarkoituskin. Oli erittäin mielenkiintoista päästä tutustumaan Södran taimikasvattamoon, Södran kasvattamolla pääsimme näkemään uudenlaista tuholaisten torjuntaa ja erilaisen pakkausmenetelmän mitä Suomessa on totuttu näkemään. Opimme paljon uutta Ruotsista ja arvostuksemme ruotsalaisia kohtaan nousi suuresti. Reissun aikana saimme tutustua muiden maiden opiskelijoihin, opimme että Luxemburgissa metsien hoito on hyvin erilaista, koska metsiä on niin vähän, siellä muun muassa valtio tukee hevosten käyttöä metsien harvennus ja hakkuutöissä. Ruotsiin matkatessa ei tarvitse ottaa mitään erikoisia rokotteita, tärkeintä on ottaa mukaan passi ja hyvää reissumieltä. Ruotsalaiset osaavat englantia, mutta kaikki virkailijat ryhtyvät heti puhumaan ruotsia, kun havaitsevat sinun olevan Suomesta. Matkavakuutus on hyvä olla voimassa. Kaikille koulun tai jonkun hankkeen järjestämille opintomatkoilla kannattaa hakea, koska niillä tulee olemaan hauskaa ja juuri niissä näkee ja oppii todella paljon uusia asioita.
7 (7) LÄHTEET JA TUOTETUT AINEISTOT The Central Intelligence Agency (2018) The World Factbook, Sweden (verkkojulkaisu) Saatavissa https://www.cia.gov/library/publications/the-world-factbook/geos/sw.html Ruokatieto(2017) Taustaa ruotsin elintarvike ketjusta, (verkkojulkaisu) Saatavissa: https://www.ruokatieto.fi/ruokakasvatus/hyva-tavaton-ruoka-ja-tapakulttuuri/ruokakulttuurit-naapurimaissamme/ruotsi