Kansallispuistojen matkailukäytön nykytila, haasteet ja tulevaisuuden mahdollisuudet

Samankaltaiset tiedostot
Kestävän matkailun periaatteet apuna matkailun edistämisessä Liisa Kajala Erikoissuunnittelija

Kansallispuistot kasvavan matkailun vetovoimatekijöinä

Matkailun kestävyyden arviointi kansallispuistoissa - esimerkkinä Hossa Heidi Lumijärvi Metsähallitus, Luontopalvelut

Kestävä matkailu suojelualueilla Matti Tapaninen

Metsähallituksen yhteistyökumppanuus

Luonto rajalla Paikallistalouden ja luontomatkailun näkökulma Joel Erkkonen

Kansallispuistojen käyttö yritystoiminnassa. Konnevesi Maija Mikkola

Luontomatkailu ja kansallispuistot Suomen matkailun vetovoimatekijänä Harri Karjalainen Puistonjohtaja Metsähallitus/Rannikon Luontopalvelut

Kansallispuistojen vaikutukset kävijöiden terveyteen ja paikallistalouteen

Kansallispuistoissa on vetovoimaa!

Metsähallituksen rooli virkistystoiminnoissa Keski-Suomessa. Raimo Itkonen

Luontoliikunta ja reitistöt kustannustehokasta liikuntaa

Kansallispuistojen merkitys maaseutumatkailulle. SMMY seminaari

Kansallispuistojen merkitys matkailun vetovoimatekijöinä

Kansallispuistoissa on vetovoimaa!

Vesistöjen virkistyskäyttö Koillismaalla. Sinistä biotaloutta luontopääkaupunkiin Matti Hovi Metsähallitus/Luontopalvelut

Kansallispuistot ja kestävä luontomatkailu

Ajankohtaista Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa Jari Ylläsjärvi

Hyvinvoiva luonto, hyvinvoiva ihminen

Vapaaehtoistoiminta Metsähallituksen luontopalveluiden strategioissa

Vallisaaren ja Kuninkaansaari Elämä Helsingissä tulee jälleen piirun verran upeammaksi

Hallituksen esitys HE 260/2016 vp Maa- ja metsätalousvaliokunta klo 9.15

Moottorikelkkailu osana luontomatkailua (MOKEMA)-hanke. Paavo Hellstedt Metsähallitus, Lapin luontopalvelut

Olemme edelläkävijä vihreillä markkinoilla

Valtion maat ja vedet Suomen biotaloudessa - tiivistetty versio - pdf

Metsähallituksen luontopalvelujen tehtävät 11/17/2015

Metsähallituksen esteettömät palvelut

Terveyttä ja hyvinvointia kansallispuistoista

Yhteistyön monet muodot ja mahdollisuudet Keski-Suomen kansallispuistoissa. Tuula Peltonen Puistonjohtaja

Luonnosta liiketoimintaa ja hyvinvointia Lisätietoja: Pirjo Räsänen Skype: pirjorasanen1

Terveyttä. Suomen upeimmasta luonnosta. FinRelax Kickoff Anneli Leivo Metsähallitus, luontopalvelut

Esteetöntä ulkoilua ja retkeilyä

Kansallispuistojen paikallistaloudellisten vaikutusten arviointimenetelmä Paavo/Pasta

MONIPUOLISEN BIOTALOUDEN EDELLÄKÄVIJÄ

Turvalliset ja asiakaslähtöiset reittimerkinnät - ohjeistus. REILA, kuntakokoukset, syksy 2016

Luontomatkailu ja Metsähallituksen luontopalvelut Lapissa Saariselkä, LME-tilaisuus Jyrki Tolonen ja Pirjo Seurujärvi

Metsähallitus Metsätalous Oy. Hyvinvointia monikäyttömetsistä

Suojelualueiden virkistyskäytön aluetaloudelliset vaikutukset

Onnistumme #yhdessä Metsähallitus tänään. Tuomas Hallenberg

Salon retkeily ja luontomatkailukohteiden sidosryhmäkyselyn tulokset

Kestävä luontomatkailu suojelualueilla

Asiakirjayhdistelmä 2016

Luontomatkailu ja Metsähallituksen luontopalvelut Lapissa

Ympärivuotisen matkailun kehittäminen, tuotteistaminen ja markkinointi yritysten kanssa yhteistyössä vuosina

matkailun Kansallispuistot toimintaympäristönä Työpaja Ideasta kannattavasta luontomatkailutuotteeksi Rautalampi,

Valtion maat ja vedet suomalaisten elämässä. Yhteiskuntavastuu Metsähallituksessa

Ylläksen Matkailuyhdistys Ry Toiminnanjohtaja, Hanna Ylipiessa

Kokemuksia kansallispuistokäynneistä

Yhteistyössä hyvä lopputulos Muonion metsäkiistassa. Rovaniemi MMT Kirsi-Marja Korhonen

INARIN RETKEILYALUEEN KEHITTÄMINEN Pirjo Seurujärvi

DigiTrail Kanta-Hämeen reitistöjen saavutettavuus ja näkyvyys

Kansallispuistokävijät matkailijoina

Seitsemisen ja Helvetinjärven ajankohtaiset kuulumiset Seitsemisen ja Helvetinjärven kehittämispalaveri

Napapiirin luontokansio NAPAPIIRIN LUONTOKANSIO

Luonto lisää liikettä

Coastal Bootcamp -projekti. Kick viinitila, Parainen

Luonto liikuttamaan -hanke

Freshabit LIFE Metsähallitus Luontopalvelut Itä-Suomen puistoalue. Tiina Linsén

Saaristomeren kansallispuisto Destination Örö. Destination Örö 1

Outdoors Finland tavoitteet ja mitä on tehty

Metsähallitus, Luontopalvelut. Elinvoimaa ihmisille ja luonnolle

FinRelax Akatemia

LUONTO LISÄÄ LIIKETTÄ

Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017

Polku luontoon Retkeilyreittien matkailukäyttö -seminaari, Petäjävesi. Riikka Mansikkaviita, Metsähallitus Luontopalvelut

HE 260/2016 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Hossan kansallispuistosta

Luonnostaan kestävä, paikallisuudesta ylpeä, rohkea ja tekevä luontomatkailu-muonio

Kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävän matkailun toimintamalli kulttuuriympäristöissä I Anne Mattero Opetus- ja kulttuuriministeriö

Kesän luontomatkailutuotteiden kysynnän kasvupotentiaali ja ostomotivaatio Lapissa

Metsien suojelu konflikteista yhteistyöhön Päättäjien metsäakatemia

Matkailun mahdollisuudet kulttuuriperinnön hyödyntämiseen Lemmenjoen kansallispuistossa MRL-seminaari Pirjo Seurujärvi, puistonjohtaja

Saimaan rannalla. Mikkelin valtuustostrategia Luonnos

Kuusamo luontomatkailukohteena. FT Matti Hovi, Metsähallitus/Luontopalvelut

hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa

Suomen Ladun Yhdessä-teema käyntiin vuonna 2009

Saaristo-, rannikko- ja vesistömatkailu Suomen matkailussa. Saaristoasiain neuvottelukunta Hanna-Mari Kuhmonen

Kansallispuistot matkailun vetovoimatekijöinä

Kehittämishanke Pure Pirkanmaa- Yritykset edellä

TOIMENPIDEOHJELMA PÄHKINÄN KUORESSA

Arktisen kestävän matkailun edistäminen

Ruoveden kuntastrategia 2021

MASTER PLAN. Unohdettu suunnitelma. Rositsa Bliznakova

Kansallispuistokävijät matkailijoina

Outdoors Finland III päätavoitteet

ONLINE. Tampere All Bright!

Kestävä matkailu suojelualueilla

Teijon kansallispuistosta kasvun eväät Toteutusaika

Nuuksio - Luontopääkaupungin sydän

Lakiesitys Metsähallituksesta Luonnon virkistys- ja matkailukäytön näkökulma

MATKAILUSATSAUKSET Benjamin Donner Maija Pirvola

gosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen.

Luonto- ja aktiviteettimatkailusta uutta liiketoimintaa Kotka Pirjo Räsänen

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5.

Reitistöt luontomatkailun kehittämisessä

Haltian koulutus EV

URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI

Kuntastrategia vuoteen 2030 Kh

Lappi luontomatkailun toimintaympäristönä - Kansallispuistojen järjestyssäännöt

Yhteistyöllä tuloksiin Kestävän luontomatkailun suunnitelma: Case Saimaa

Transkriptio:

Kansallispuistojen matkailukäytön nykytila, haasteet ja tulevaisuuden mahdollisuudet Outdoors Finland -hankkeen päätösseminaari 23.5.2018 Sakari Kokkonen Päällikkö, Metsähallitus Luontopalvelut 1

Metsähallituksen Luontopalvelut hoitaa arvokkainta suomalaista luontoa Hoidamme kaikkia luonnonsuojeluun ja retkeilyyn varattuja valtion omistamia alueita: 40 kansallispuistoa 19 luonnonpuistoa 5 valtion retkeilyaluetta 1 maailmanperintöalue 12 Lapin erämaa-aluetta yli 3000 muuta suojeluohjelma- ym. kohdetta sekä kulttuuriperintökohteita Työtämme: Luontokartoitukset ja luonnon hoito Luonnossa liikkumisen peruspalvelut Kansallispuistomme 2

40 kansallispuistoa matkailua tukevia palveluja ja maamme upein luonto Luontomatkailu on nostettu Suomen matkailun kärjeksi. Kansainväliset ja yhä suuremmassa määrin kotimaiset matkailijat tarvitsevat palveluja ja turvallisia reittejä. Yhteistyö julkishallinnon ja yksityisen matkailusektorin välillä: Paremmat palvelut kustannustehokkaasti Elinvoimaa ja työpaikkoja maakuntiin Matkailijoita hyödyttävät palvelut hyödyttävät myös virkistyskäyttäjiä > hyöty kansanterveydelle. Kestävyys korostuu! 3

Suomen luontokeskus Haltia, Nuuksio, Espoo. Kuva: Jukka-Pekka Ronkainen Edellytyksiä luontomatkailun yritystoiminnalle Ylläpidimme vuonna 2017 n. 6 000 km retkeilyreittejä ja luontopolkuja n. 2 000 km hiihtoreittejä ja latu-uria yli 10 000 palvelurakennetta Palvelimme asiakkaita 25 luontokeskuksessa. Niissä vierailtiin yhteensä 1,2 miljoonaa kertaa. Palvelujen käyttäjien asiakastyytyväisyys oli 4,3 (asteikko1 5). Yhteistyösopimus noin 600 yrityksen kanssa Tiilikkajärven kansallispuisto, Rautavaara ja Sotkamo. Kuva: Petri Jauhiainen 4

Luontopalveluja paikan päällä ja digiympäristössä Kansallispuistoissa, retkeilyalueilla, historiakohteissa, luontokeskuksissa ja muissa suosituissa kohteissamme käytiin v. 2017 yhteensä 5 948 500 kertaa Verkkosivustomme ja mobiilipalvelumme tarjoavat kattavat tiedot kohteista ja niiden palveluista. Vuonna 2017: Luontoon.fi-verkkopalvelumme sivuja ladattiin yli 12 milj. kertaa, 2,1 miljoonan käyttäjän toimesta Yhteistyöyritysten palvelut myös esillä Retkikartta.fi-palvelua käytettiin 4 milj. kertaa, 1,7 miljoonan käyttäjän toimesta Myös kuntien retkeilypalveluita kartalla Omien kanavien lisäksi olemme mukana suorassa kvmarkkinoinnissa outdooractive.com- portaalin kautta. Portaaliin on tulossa kansallispuistojen ja muiden kohteiden esittelyjä sekä parhaita reittejä. 5 Retkikartta-mobiilipalvelu. Kuva: Tapani Mikkola

Kansallispuistojen käyntimäärien kehitys Suomen kansallispuistoihin tehtiin vuonna 2017 yli 3,1 miljoonaa käyntiä, mikä merkitsee kymmenen prosentin kasvua edellisvuoteen verrattuna. 6

Kansallispuistokävijät tuovat rahaa ja työpaikkoja Kansallispuistokävijöiden lähiseudulle jättämän rahankäytön vaikutus kasvoi vuonna 2017 edellisestä vuodesta 15 %, ja heidän itsensä arvioima käyntien terveyshyöty on 310 miljoonan euron arvoinen - 1 valtion rahoitusta kansallispuistojen palveluihin 10 paikallis-talouteen, Lapissa 15 Kokonaistulo- ja työllisyysvaikutukset vuonna 2017 olivat: - Käynnit 40 kansallispuistossa yht. 206,5 milj. euroa ja 2 055 henkilötyövuotta - Käynnit 5 retkeilyalueella yht. 10,9 milj. euroa ja 116 henkilötyövuotta Paikallistaloudelliset vaikutukset kasvoivat enemmän kuin käyntimäärät 7

Viestimme yhdessä kumppaneidemme kanssa kohteen arvoista ja palveluista Kansallispuistojen hyödyntäminen matkailussa on mahdollista, kun toiminnot sovitetaan yhteen suojelutavoitteiden kanssa. Viestimme yhdenmukaisesti ja vastuullisesti eri kohderyhmille sekä kotimaassa että kansainvälisesti Tuotamme aineistoja kumppanien käyttöön ja samalla huolehditaan viestinnän yhdenmukaisuudesta Keräämme palautetta sidosryhmiltä asiakastyytyväisyyden sekä toiminnan kehittämiseksi. Järjestämme koulutus- ja yhteistyötilaisuuksia alueen toimijoiden kesken. Kannustamme toimijoita sitoutumaan kestävän matkailun periaatteisiin. 8

Kestävää luontomatkailua ja virkistyskäyttöä Luonto- ja kulttuuriarvot ovat tärkeä matkan syy -tuemme kohteiden arvojen säilymistä ja edistämme niiden suojelua Mahdollistamme ja kannustamme kävijöitä toimimaan ympäristöystävällisesti luonnon kuormitusta minimoiden Kerromme kävijöille kohteen arvoista ja niiden suojelusta ja kannustamme heitä toimimaan vastuullisesti Paikallinen tietämys, tutkimustieto, kokemukset ja kulttuuri ovat lähtökohta elämysten tarjonnassa Kannustamme kävijöitä monipuolisiin, omatoimisiin ja ohjattuihin luonto- ja kulttuurielämyksiin Tarjoamme tietoa kohteista ja palveluista ennakkoon, helposti ja kiinnostavassa muodossa eri viestintäkanavissa

Vapaaehtoiset kunnostamassa retkeilyrakenteita Auttikönkäällä Rovaniemellä. Kuva: Niko Melvas Mittava korjausvelka on kertynyt Uusien kansallispuistojen perustamiseen on saatu kertaluontoinen määräraha, mutta perusrahoitus ei ole kasvanut Kohteiden hyvä kunto on edellytys luontomatkailun edistämiselle ja kohteiden arvojen turvaamiselle. Virkistys- ja matkailukäytön kohteiden laskennallinen korjausvelka: 44 milj. 10 vuoden korjausohjelma Rahoitustarve: 2018-2022 tarve 6,1M /vuosi ja 2023-2027 tarve 2,7M / vuosi Valtion strategiseen kiinteistövarallisuuteen kuuluvien historiakohteiden korjausvelka: 72 milj. 15 vuoden korjausohjelma Rahoitustarve: 2018-2027 tarve 5,2 M /vuosi ja 2028-2032 tarve 4,2 M / vuosi

Tuottavuuden ja vaikuttavuuden tehostamistoimia Palvelut keskitetään sinne, missä on eniten kävijöitä ja niitä kehitetään asiakaslähtöisesti. Karsitaan noin 20% taukopaikoista, mutta niiden käyntimäärät ovat vain 2,8 % kaikkien luontokohteiden kokonaiskäyntimäärästä. Palvelujen kohdistaminen käyntimääriltään suurimmille kohteille lisää toiminnan vaikuttavuutta mm. matkailun kehittymisen ja terveyden edistämisen kautta. Ylläpidossa ja palvelujen kehittämisessä lisätään ostopalvelujen määrää. Tämä parantaa paikallisten yritysten liiketoimintamahdollisuuksia. 11

Matkailu 4.0: merkittävä valtion lisärahoitus luontomatkailun edistämiseen Luontomatkailu kovassa nousussa, M4.0:n avulla voidaan vastata kasvaneeseen kysyntään. Metsähallitus mukana valtion kärkihankkeessa Tavoitteet ja toimenpiteet: Parantaa Luontoon.fi- ja Retkikartta.fiverkkopalveluja niin, että ne palvelevat nykyistä huomattavasti paremmin matkailusektoria, sekä innostavat uusia kotimaisia kohderyhmiä lähtemään luontoon Kehittää valituista luontokohteista kertovaa, matkailuviestintään tarkoitettua, erityisesti digitaalista aineistoa, niin että se tukee matkailusektorin liiketoimintaa ja lisää em. kohteiden vetovoimaisuutta. Aineistoa hyödyntävät niin Metsähallitus kuin matkailusektori Tuottaa tuotteistettuja ympärivuotisia helppoja kansallispuistoihin ja retkeilyalueillereittejä ja palvelutukikohtia Valtion tukea myös monistetaan, ts. käytetään hankkeiden omarahoituksena, jolloin saadaan lisäksi ulkopuolista rahoitusta 12

Hanketoimintaa tarvitaan edelleen kansallispuistomatkailun kehittämiseen Puistoihin nojautuville luontomatkailutuotteille tavoitellaan lisää kansainvälistä näkyvyyttä Hankeyhteistyötä EU:n aluekehitysrahaston, Luontopalvelujen, yhteistyöyritysten sekä kuntien ja matkailutoimijoiden yhteisrahoituksella esimerkiksi: Selkeitä puistojen TOP 10 - luontomatkailutuoteperheitä, joista matkailijan on helppo ostaa mieluisa tekeminen sekä löytää sopivan tasoinen reitti. Puiston TOP 10 -kohteille kaikkia asiakkaita palvelevat kuvaukset sekä vaativuusluokitukset lähestymisopasteilla matkailualueelle ja luontokohteiden lähtöopasteilla tehdään alueelle löytäminen entistä helpommaksi. Kansallispuiston, yhteistyöyritysten ja matkailutuotteiden verkkonäkyvyyttä parannetaan, eri kielillä. Tuotetaan lisää laadukasta kuvamateriaalia kaikkien yhteistyökumppanien yhteiseen käyttöön. 13 Pyhätunturi Kuva: Metsähallitus, Juha Paso

Mahdollisuuksia Kansallipuistojen merkitys nousee ja aktiviteetit monimuotoistuvat Tarve uudistaa palveluja Laatuun panostaminen Uudenlainen palveluinfra puistoissa, niiden lähialueilla Reitit Taukopaikat Majoitus Tuotteistaminen tuoteperheet palveluketjut Paikkatietoaineiston avoimet rajapinnat sovelluskehittäjille ja yhteistyökumppaneille Yhteistyö eri toimijoiden kanssa Markkinointitoimet; kasvun haku harkiten, kohderyhmät? Laadukkaat palvelurakenteet ja kohteiden arvojen Kestävyyden seurannan kehittäminen säilyminen on matkailun kehittymisen edellytys Kuva: Metsähallitus /Mari Limnell 14 Pallas Yllästunturin kansallispuisto. Kuva: Maarit Kyöstilä

Kansallispuistojen palvelut syntyvät yhteistyöllä 15 Pallas Yllästunturin kansallispuisto. Kuva: Juha Kalaoja

Kiitos! sakari.kokkonen@metsa.fi Kolin kansallispuisto. Kuva: Tiina Hakkarainen / Metsähallitus