Pellon kunta Hyvinvointikertomus Hyväksytty valtuustossa

Pellon kunta Hyvinvointikertomus Hyväksytty valtuustossa 18.12.2017 92

Johdanto Terveydenhuoltolaki (1326/2010) ja kuntalaki (410/2015) velvoittavat kuntia huomioimaan terveys- ja hyvinvointinäkökohdat kunnan kaikissa toiminnoissa. Kunnassa on oltava kuntastrategia, jossa valtuusto päättää kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista. Kuntastrategiassa tulee määritellä myös sen toteutumisen arviointi ja seuranta. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos (THL) seuraa terveydenhuoltolain toteutusta. Aluehallintovirastot sekä Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira) vastaavat terveydenhuoltolain valvonnasta. Hyvinvointikertomuksen tekeminen kuuluu sekä kunnan hyvinvointiryhmälle että johtoryhmälle (tai muille vastaaville toimiville ryhmille). Kertomusta tekevien ryhmien tulee olla poikkihallinnollisia eli niiden tulee muodostua kunnan eri hallinnonalojen edustajista. Näin vastuu hyvinvoinnin edistämisestä tulee kaikkien yhteiseksi asiaksi.valtuustolle on raportoitava vuosittain kuntalaisten terveydentilasta ja hyvinvoinnista sekä toteutuneista toimenpiteistä. Valtuustokausittain on valmisteltava laaja hyvinvointikertomus. Hyvinvointikertomus on johtamisen työväline ja keskeinen osa kunnan strategiatyötä, toiminnan ja talouden suunnittelua, seurantaa ja arviointia. Pellon kunnan hyvinvointikertomuksen 2013-2016 on laatinut Anne Ollikainen. Hyvinvointiryhmän jäseninä ovat Pirjo Mantere, Sari Eero, Maija Havela, Maarit Kinsendi, Kullervo Linna, Emilia Andersson, Juha Nikka, Outi Rautio, Erkki Muukkonen ja Esa Kassinen. Terveyden edistämisen työryhmän kokouksessa 29.11.2011 on päätetty sähköisen hyvinvointikertomuksen tekemisestä ja kunnan johtoryhmälle asia esitettiin keväällä 2012. Päätös sähköisen hyvinvointikertomuksen aloittamisesta on tehty terveyden edistämisen työryhmän kokouksessa 17.4.2012. Edellinen Pellon kunnan hyvinvointikertomus on hyväksytty valtuustossa 17.6.2013. Hyvinvointikertomus 2013-2016 prosessikuvauksesta on sovittu 14.11.2016 pidetyssä hyvinvointikertomuspalaverissa. Tuolloin on sovittu hyvinvointikertomuksen raameista ja aikataulusta. Vertailukunniksi valittiin naapurikunnat Ylitornio ja Kolari sekä lisäksi Pellon kuntalaisten hyvinvointia verrataan koko maan ja Lapin indikaattorituloksiin. 2009-2012 hyvinvointikertomuksen johtopäätökset väestön hyvinvoinnista ja palvelujärjestelmästä: kuntalaisten tyytyväisyys palveluihin hyvä pääosin toimivat peruspalvelut perhetyöntekijän saatavuus ja pysyvyys lapsiperheille toimintaa nuorison kouluttautumismahdollisuudet omalla paikkakunnalla kouluympäristö, puutteet, koulupsykologin palvelut mielenterveyspalvelut harrastus- ja viriketoiminta laitoksissa asuville vanhuksille ja yksinäisille vanhuksille ym. 1 VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA 2013-2016 TALOUS JA ELINVOIMA Talous Tulot Keskeneräinen 1/75

Valtionosuudet yhteensä euroa / asukas P ello - Hyvinvointikertomus 2013-2016 12.55 1500.0 Koko maa 2407.0 Lappi 3353.0 Kolari 3982.0 Pello 4418.0 Ylitornio 4035.0 4122.0 3982.0 Lainakanta, euroa / asukas -36.75 149.0 Ylitornio 900.0 Pello 2415.0 Kolari 2574.0 Lappi 2835.0 Koko maa 1074.0 990.0 900.0 Vuosikate, % poistoista -95.38 18.8 Pello 63.8 Lappi 91.4 Koko maa 122.6 Ylitornio 218.3 Kolari 78.0 119.3 18.8 Suhteellinen velkaantuneisuus, % -17.53 17.9 Ylitornio 25.4 Pello 46.3 Kolari 51.4 Lappi 57.3 Koko maa 26.1 24.3 25.4 Valtionosuudet, % nettokustannuksista -16.33 26.6 Koko maa 37.7 Lappi 52.0 Kolari 53.8 Pello 60.3 Ylitornio 57.0 57.0 53.8 Keskeneräinen 2/75

Verotulot, euroa / asukas 20.35 2896.0 Ylitornio 3123.0 Pello 3695.0 Kolari 3772.0 Lappi 3967.0 Koko maa 2930.0 3117.0 3123.0 Vuosikate, euroa / asukas -92.8 59.0 Pello 193.0 Lappi 348.0 Koko maa 446.0 Ylitornio 913.0 Kolari 224.0 396.0 59.0 Elinvoima Väestö Avioeroja 25-64-vuotiailla / 1 000 vastaavanikäistä naimisissa olevaa 18.46 7.7 Pello 8.4 Kolari 17.8 Lappi 18.0 Koko maa 18.9 Ylitornio Elatussuhde 12.5 14.8 7.7 5.12 143.2 Koko maa 151.7 Kolari 164.9 Lappi 198.0 Ylitornio 209.4 Pello 197.2 201.8 209.4 Keskeneräinen 3/75

7-15-vuotiaat, % väestöstä -12.82 6.8 Pello 7.0 Ylitornio 7.9 Kolari 9.3 Lappi 9.8 Koko maa 6.7 6.5 6.8 Koulutustasomittain 9.8 268.0 Ylitornio 269.0 Pello 297.0 Kolari 331.0 Lappi 363.0 Koko maa 263.0 267.0 269.0 Yhden hengen asuntokunnat, % asuntokunnista 10.87 40.1 Kolari 40.8 Pello 42.3 Ylitornio 42.6 Koko maa 43.3 Lappi 38.6 39.9 40.8 Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä -0.55 17.6 Ylitornio 18.1 Pello 18.6 Kolari 21.6 Koko maa 22.2 Lappi 19.0 20.4 18.1 Lähtömuuttajat, lkm -19.89 149.0 Pello 217.0 Ylitornio 231.0 Kolari 9433.0 Lappi 282257.0 Koko maa 151.0 159.0 149.0 Keskeneräinen 4/75

Väestö 31.12. -8.87 3565.0 Pello 3827.0 Kolari 4200.0 Ylitornio 180207.0 Lappi 5503297.0 Koko maa 3676.0 3623.0 3565.0 Lapsiperheet, % perheistä -12.85 21.7 Pello 24.9 Ylitornio 30.0 Kolari 35.4 Lappi 38.6 Koko maa 23.2 22.6 21.7 Kuntien välinen nettomuutto / 1 000 asukasta 59.83-13.2 Ylitornio -4.7 Pello -3.5 Lappi 0.0 Koko maa 0.0 Kolari -3.8-5.8-4.7 Muu kuin suomi, ruotsi tai saame äidinkielenä / 1 000 asukasta 53.13 7.6 Ylitornio 9.8 Pello 13.6 Kolari 25.9 Lappi 64.3 Koko maa 9.2 9.9 9.8 Huoltosuhde, demografinen 29.05 59.1 Koko maa 62.5 Lappi 66.0 Kolari 81.1 Ylitornio 85.3 Pello 76.5 81.9 85.3 Keskeneräinen 5/75

0-6-vuotiaat, % väestöstä 13.89 4.1 Pello 4.5 Ylitornio 6.8 Kolari 7.0 Lappi 7.5 Koko maa 3.6 4.2 4.1 Tulomuuttajat, lkm -5.71 132.0 Pello 161.0 Ylitornio 231.0 Kolari 8804.0 Lappi 282257.0 Koko maa 137.0 138.0 132.0 0-6-vuotiaat, % väestöstä, väestöennuste 2030? 3.6 Pello 4.5 Ylitornio 6.1 Kolari 6.7 Lappi 7.0 Koko maa 3.6 2015 Syntyneet, ennuste 2030? 13.0 Pello 19.0 Ylitornio 35.0 Kolari 1618.0 Lappi 55557.0 Koko maa 13.0 2015 Syntyneet, ennuste 2020? 14.0 Pello 20.0 Ylitornio 37.0 Kolari 1661.0 Lappi 56629.0 Koko maa 14.0 2015 Keskeneräinen 6/75

85 vuotta täyttäneet, % väestöstä P ello - Hyvinvointikertomus 2013-2016 48.39 2.4 Kolari 2.6 Koko maa 2.8 Lappi 4.6 Pello 5.4 Ylitornio 4.1 4.1 4.6 75-84-vuotiaat, % väestöstä 8.7 6.5 Koko maa 7.6 Lappi 8.7 Kolari 12.2 Ylitornio 12.5 Pello 12.3 12.2 12.5 65-74-vuotiaat, % väestöstä 28.19 11.8 Koko maa 12.8 Lappi 14.6 Kolari 16.7 Ylitornio 19.1 Pello 17.6 18.6 19.1 25-64-vuotiaat, % väestöstä -7.69 46.3 Ylitornio 46.8 Pello 50.4 Lappi 51.3 Koko maa 52.1 Kolari 48.2 47.1 46.8 16-24-vuotiaat, % väestöstä -28.24 6.1 Pello 7.5 Kolari 7.9 Ylitornio 10.1 Lappi 10.5 Koko maa 7.5 7.3 6.1 Elinvoima Keskeneräinen 7/75

Teollisuus, % työllisistä -19.28 3.9 Kolari 6.7 Pello 7.4 Ylitornio 9.7 Lappi 12.8 Koko maa 7.7 6.9 6.7 Informaatio ja viestintä, % työllisistä -27.27 0.5 Ylitornio 0.8 Pello 0.9 Kolari 1.5 Lappi 3.9 Koko maa 0.8 0.3 0.8 Kaivostoiminta ja louhinta, Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta, Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito, % työllisistä 30.0 1.2 Koko maa 2.3 Ylitornio 2.6 Pello 2.9 Kolari 3.1 Lappi 2.4 2.8 2.6 Työlliset, % väestöstä -3.29 32.3 Pello 33.6 Ylitornio 37.7 Lappi 39.7 Kolari 41.1 Koko maa 33.6 33.1 32.3 Työttömät, % työvoimasta 16.79 13.2 Koko maa 16.0 Lappi 16.0 Pello 16.2 Ylitornio 17.3 Kolari 16.5 17.3 16.0 Keskeneräinen 8/75

Maatalous, metsätalous ja kalatalous, % työllisistä P ello - Hyvinvointikertomus 2013-2016 13.68 3.2 Koko maa 4.7 Lappi 5.6 Kolari 10.8 Pello 12.0 Ylitornio 10.3 12.8 10.8 Rakentaminen, % työllisistä -23.53 5.2 Pello 6.1 Kolari 6.2 Lappi 6.5 Koko maa 8.4 Ylitornio 6.0 5.3 5.2 Tukku- ja vähittäiskauppa; Kuljetus ja varastointi; Majoitus- ja ravitsemistoiminta, % työllisistä 5.75 20.3 Ylitornio 20.8 Lappi 21.0 Koko maa 23.9 Pello 28.4 Kolari 23.2 24.4 23.9 Rahoitus- ja vakuutustoiminta, % työllisistä -36.36 0.3 Kolari 0.7 Pello 0.9 Lappi 0.9 Ylitornio 2.0 Koko maa 0.7 0.8 0.7 Kiinteistöalan toiminta, % työllisistä -42.86 0.4 Ylitornio 0.8 Pello 0.9 Koko maa 1.1 Lappi 1.5 Kolari 1.0 0.9 0.8 Keskeneräinen 9/75

Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta, Hallinto- ja tukipalvelutoiminta, % työllisistä 2.53 8.1 Pello 9.4 Ylitornio 11.1 Lappi 12.7 Koko maa 13.1 Kolari 9.5 7.9 8.1 Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sosiaalivakuutus, Koulutus, Terveys- ja sosiaalipalvelut, % työllisistä 1.88 25.4 Kolari 29.0 Ylitornio 29.2 Koko maa 32.6 Pello 33.5 Lappi 31.4 30.5 32.6 Muu palvelutoiminta, % työllisistä 10.53 3.7 Ylitornio 4.2 Pello 5.4 Koko maa 5.5 Lappi 7.9 Kolari 4.5 3.8 4.2 Pitkäaikaistyöttömät, % työvoimasta 190.48 3.2 Kolari 4.7 Koko maa 4.8 Lappi 5.5 Ylitornio 6.1 Pello 3.7 5.2 6.1 TALOUS JA ELINVOIMA - Yhteenveto LAPSET, VARHAISNUORET JA LAPSIPERHEET Hyvinvointi Elämänlaatu ja osallisuus Keskeneräinen 10/75

Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, % 8. ja 9. luokan oppilaista -12.5 2.6 Ylitornio 2.8 Pello 4.0 Kolari 6.9 Lappi 8.4 Koko maa 3.2 8.0 2.8 2008 2010 2013 Tupakoi päivittäin, % 8. ja 9. luokan oppilaista -69.4 3.9 Kolari 5.6 Pello 7.9 Ylitornio 8.9 Koko maa 10.9 Lappi 18.3 4.5 5.6 2008 2010 2013 Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, % 8. ja 9. luokan oppilaista 1.42 16.2 Koko maa 16.8 Lappi 21.4 Pello 21.8 Ylitornio 25.0 Kolari 21.1 17.0 21.4 2008 2010 2013 Ei yhtään läheistä ystävää, % 8. ja 9. luokan oppilaista -39.19 1.3 Ylitornio 4.5 Pello 9.2 Lappi 9.3 Koko maa 10.2 Kolari 7.4 9.1 4.5 2008 2010 2013 Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % 8. ja 9. luokan oppilaista -55.62 7.1 Pello 9.9 Koko maa 12.3 Lappi 13.0 Ylitornio 17.6 Kolari 16.0 12.6 7.1 2008 2010 2013 Keskeneräinen 11/75

Harrastaa hengästyttävää liikuntaa vapaa-ajalla korkeintaan 1 h viikossa, % 8. ja 9. luokan oppilaista -29.69 22.4 Koko maa 29.6 Pello 32.9 Ylitornio 33.5 Lappi 42.0 Kolari 42.1 40.9 29.6 2008 2010 2013 Ei syö koululounasta päivittäin, % 8. ja 9. luokan oppilaista 66.02 17.1 Pello 20.5 Ylitornio 24.0 Kolari 31.5 Lappi 32.6 Koko maa 10.3 17.1 2010 2013 Ylipaino, % 8. ja 9. luokan oppilaista -37.32 13.1 Pello 15.7 Koko maa 18.0 Lappi 21.9 Ylitornio 37.5 Kolari 20.9 28.6 13.1 2008 2010 2013 Opiskelu, työ ja toimeentulo Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet yksinhuoltajakotitaloudet, % toimeentulotukea saaneista kotitalouksista? 2.2 Lappi 3.2 Ylitornio 3.5 Koko maa 3.5 Pello 3.5 2012 Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet, % lapsiperheistä 8.15 9.3 Koko maa 9.3 Kolari 9.5 Lappi 10.9 Ylitornio 14.6 Pello 9.5 10.3 14.6 Keskeneräinen 12/75

Lasten pienituloisuusaste 1.48 11.8 Koko maa 13.4 Kolari 13.6 Lappi 13.7 Pello 14.3 Ylitornio 12.7 9.8 13.7 Turvallisuus, asuminen ja ympäristö Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana, % 8. ja 9. luokan oppilaista -53.73 9.2 Ylitornio 11.8 Pello 18.4 Kolari 19.3 Lappi 20.3 Koko maa 25.5 9.2 11.8 2008 2010 2013 Huostassa tai kiireellisesti sijoitettuna olleet 0-17-vuotiaat viimeisimmän sijoitustiedon mukaan, % vastaavanikäisestä väestöstä (THL) 4.0 1.1 Lappi 1.1 Koko maa 1.2 Ylitornio 1.3 Kolari 2.6 Pello 2.5 2.4 2.6 Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa, % 8. ja 9. luokan oppilaista -51.72 2.5 Ylitornio 5.6 Pello 6.2 Koko maa 7.1 Lappi 7.8 Kolari 11.6 8.0 5.6 2008 2010 2013 Koulun fyysisissä työoloissa puutteita, % 8. ja 9.luokan oppilaista 26.2 44.8 Pello 54.3 Koko maa 55.3 Lappi 77.6 Kolari 87.0 Ylitornio 35.5 51.1 44.8 2008 2010 2013 Keskeneräinen 13/75

Ahtaasti asuvat lapsiasuntokunnat, % kaikista lapsiasuntokunnista -0.32 29.8 Koko maa 30.9 Lappi 31.1 Pello 32.0 Kolari 35.4 Ylitornio 29.1 31.2 31.1 Vanhemmuuden puutetta, % 8. ja 9.luokan oppilaista? null fi.shvk.localizedname : 1587 Rikoksista syyllisiksi epäillyt 0-14-vuotiaat / 1 000 vastaavanikäistä? 0.0 Pello 5.5 Lappi 7.4 Kolari 8.6 Koko maa 18.2 Ylitornio 2.9 0.0 0.0 Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (THL) 10.71 1.3 Ylitornio 1.3 Kolari 1.4 Koko maa 1.5 Lappi 3.1 Pello 2.7 2.8 3.1 Kunnan palvelut Päivähoito Keskeneräinen 14/75

Lasten päivähoidossa olleet 3-5-vuotiaat % vastaavanikäisestä väestöstä 20.76 62.3 Lappi 65.5 Ylitornio 68.0 Koko maa 79.7 Pello 80.9 Kolari 76.7 66.2 79.7 Kodinhoitoapua vuoden aikana saaneita lapsiperheitä, kunnan kustantamat palvelut? 6.0 Ylitornio 10.0 Pello 14.0 Kolari 335.0 Lappi 9998.0 Koko maa 15.0 13.0 10.0 2012 2013 2014 Koulu Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä -7.25 64.0 Pello 67.0 Lappi 68.0 Ylitornio 69.0 Koko maa 76.0 Kolari 69.0 60.0 64.0 2011 2013 2015 Sosiaali- ja terveydenhuolto Ensikodeissa vuoden aikana hoidossa olleet lapset, nuoret ja perheenjäsenet, kunnan kustantamat palvelut -100.0 0.0 Pello 0.0 Kolari 2.0 Ylitornio 223.0 Lappi 876.0 Koko maa 0.0 3.0 0.0 Keskeneräinen 15/75

Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0-17-vuotiaita vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä (THL) 155.81 0.0 Kolari 5.9 Lappi 6.0 Koko maa 7.6 Ylitornio 11.0 Pello 6.9 7.3 11.0 Turvakodeissa vuoden aikana hoidossa olleet lapset, nuoret ja perheenjäsenet, kunnan kustantamat palvelut? 0.0 Ylitornio 0.0 Kolari 2.0 Pello 143.0 Lappi 3168.0 Koko maa 5.0 0.0 2.0 2012 2013 2014 Psykiatrian laitoshoidon hoitopäivät 0-16-vuotiailla / 1 000 vastaavanikäistä -77.6 15.0 Ylitornio 16.9 Kolari 56.8 Pello 102.0 Koko maa 129.7 Lappi 175.8 74.2 56.8 Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit, nuorisopsykiatria / 1 000 13-17-vuotiasta 380.46 281.3 Ylitornio 407.1 Kolari 853.8 Lappi 858.1 Pello 1057.0 Koko maa 557.5 678.2 858.1 Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit, lastenpsykiatria / 1 000 0-12-vuotiasta 22.27 39.2 Kolari 136.7 Pello 236.8 Lappi 250.7 Ylitornio 279.1 Koko maa 59.2 103.4 136.7 Keskeneräinen 16/75

Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet 0-17-vuotiaat / 1 000 vastaavanikäistä 8.7 4.3 Koko maa 7.0 Lappi 9.9 Kolari 10.0 Pello 10.4 Ylitornio 9.2 10.2 10.0 2008 2009 2012 Perusterveydenhuollon kouluterveydenhuollon käynnit / 1 000 7-18-vuotiasta 21.05 2130.0 Koko maa 2287.0 Lappi 2382.0 Kolari 2932.0 Ylitornio 3053.0 Pello 3169.0 2892.0 3053.0 Muut palvelut Talous LAPSET, VARHAISNUORET JA LAPSIPERHEET - Yhteenveto NUORET JA NUORET AIKUISET Hyvinvointi Elämänlaatu ja osallisuus Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja 16-24-vuotiaita, % vastaavanikäisestä väestöstä 35.29 6.6 Koko maa 6.6 Ylitornio 8.2 Lappi 9.8 Kolari 13.8 Pello 10.8 9.9 13.8 Keskeneräinen 17/75

Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat 16-24-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 27.78 1.0 Koko maa 1.2 Lappi 1.5 Ylitornio 1.9 Kolari 2.3 Pello 3.2 2.3 2.3 Ei yhtään läheistä ystävää, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista? 8.0 Lappi 8.3 Koko maa Ei yhtään läheistä ystävää, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista? 7.0 Lappi 7.3 Koko maa 9.4 Pello 10.5 Kolari 11.6 Ylitornio 9.4 2008 Ylipaino, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista? 7.9 Kolari 14.4 Koko maa 16.2 Ylitornio 16.9 Lappi 20.0 Pello 20.0 2008 Ylipaino, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista? 22.2 Koko maa 22.5 Lappi Opiskelu, työ ja toimeentulo Keskeneräinen 18/75

Nuorisotyöttömät, % 18-24-vuotiaasta työvoimasta P ello - Hyvinvointikertomus 2013-2016 -21.24 14.4 Ylitornio 15.2 Pello 16.0 Kolari 17.0 Koko maa 19.2 Lappi 17.7 15.4 15.2 Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 18-24-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 42.11 1.5 Ylitornio 2.7 Pello 2.7 Kolari 3.3 Lappi 3.6 Koko maa 1.9 2.8 2.7 2009 2010 2013 Toimeentulotukea saaneet 18-24-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä -28.15 9.7 Pello 10.0 Ylitornio 10.5 Kolari 15.5 Koko maa 16.3 Lappi 10.4 11.9 9.7 Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä -23.76 6.5 Ylitornio 6.9 Kolari 7.4 Lappi 7.7 Pello 8.3 Koko maa 10.0 9.7 7.7 Turvallisuus, asuminen ja ympäristö Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista? 2.8 Lappi 4.3 Koko maa Keskeneräinen 19/75

Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista? 21.8 Koko maa 23.9 Lappi Rikoksista syyllisiksi epäillyt 18-20-vuotiaat / 1 000 vastaavanikäistä -100.0 0.0 Pello 90.9 Ylitornio 119.6 Lappi 140.5 Koko maa 162.5 Kolari 42.6 0.0 0.0 Vanhemmuuden puutetta, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista? null fi.shvk.localizedname : 1587 Kodin ulkopuolelle sijoitetut 18-20-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (THL)? 1.5 Koko maa 1.7 Lappi 3.7 Ylitornio 5.3 Pello 5.3 2014 Koulun fyysisissä työoloissa puutteita, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista? 22.0 Ylitornio 37.0 Koko maa 40.5 Lappi 55.4 Pello 66.7 Kolari 55.4 2008 Keskeneräinen 20/75

Rikoksista syyllisiksi epäillyt 15-17-vuotiaat / 1 000 vastaavanikäistä 151.09 14.3 Ylitornio 23.5 Kolari 48.4 Lappi 57.5 Pello 80.8 Koko maa 33.9 22.2 57.5 Alioikeuksissa tuomitut 15 vuotta täyttäneet henkilöt / 1 000 vastaavanikäistä -17.2 6.6 Kolari 7.7 Pello 8.3 Ylitornio 10.9 Lappi 12.0 Koko maa 6.2 6.9 7.7 Vanhemmuuden puutetta, % ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista? null fi.shvk.localizedname : 1587 Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista? 0.0 Ylitornio 0.0 Pello 1.3 Koko maa 1.8 Lappi 2.6 Kolari 0.0 2008 Kunnan palvelut Sosiaali- ja terveydenhuolto Keskeneräinen 21/75

Sosiaalihuolto, osastonhoitajia / 10 000 asukasta P ello - Hyvinvointikertomus 2013-2016? null fi.shvk.localizedname : 1587 Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet 15-24-vuotiaat / 1 000 vastaavanikäistä? 1.0 Lappi 1.2 Koko maa Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidossa olleet 15-24-vuotiaat / 1 000 vastaavanikäistä? 1.7 Koko maa 2.3 Lappi Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet 18-24-vuotiaat / 1 000 vastaavanikäistä? 7.8 Lappi 8.2 Koko maa 17.8 Kolari 25.6 Pello 20.7 27.1 25.6 2012 2013 2015 Talous NUORET JA NUORET AIKUISET - Yhteenveto TYÖIKÄISET Hyvinvointi Elämänlaatu ja osallisuus Keskeneräinen 22/75

Sairauspäivärahaa saaneet 25-64-vuotiaat / 1 000 vastaavanikäistä -4.15 89.0 Kolari 94.1 Koko maa 94.8 Pello 107.0 Lappi 115.5 Ylitornio 109.5 110.9 94.8 Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja 25-64-vuotiaita, % vastaavanikäisestä väestöstä 3.57 20.8 Koko maa 25.0 Kolari 25.1 Lappi 28.2 Ylitornio 29.0 Pello 28.2 28.5 29.0 Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidetut 25-64-vuotiaat / 1 000 vastaavanikäistä -31.66 11.7 Koko maa 13.2 Ylitornio 13.6 Pello 15.6 Lappi 16.5 Kolari 22.2 15.0 13.6 Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat 25-64-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 1.69 3.5 Koko maa 4.2 Kolari 4.5 Lappi 5.8 Ylitornio 6.0 Pello 5.9 5.7 6.0 Työkyvyttömyyseläkettä saavat 25-64-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä -6.79 7.2 Koko maa 9.0 Kolari 10.1 Lappi 12.0 Ylitornio 15.1 Pello 15.3 15.1 15.1 Keskeneräinen 23/75

Mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneet 25-64-vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä 11.8 18.0 Pello 18.5 Koko maa 19.0 Kolari 20.0 Lappi 20.1 Ylitornio 20.9 19.4 18.0 Verenkiertoelinten sairauksien vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat, % 16-64-vuotiaista? 0.3 Koko maa 0.5 Lappi 0.5 Ylitornio 0.5 Kolari 1.1 Pello 1.1 1.1 1.1 Tuki- ja liikuntaelinten- sekä sidekudosten sairauksien vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat, % 16-64- vuotiaista -19.15 1.1 Kolari 1.3 Koko maa 2.0 Lappi 2.6 Ylitornio 3.8 Pello 3.8 3.8 3.8 Perusterveydenhuollon työterveyshuollon käynnit yhteensä / 1 000 15-64-vuotiasta 91.87 152.0 Koko maa 279.0 Lappi 542.0 Ylitornio 582.0 Kolari 944.0 Pello 857.0 825.0 944.0 Perusterveydenhuollon työterveyshuollon lääkärikäynnit / 1 000 15-64-vuotiasta 520.83 70.0 Koko maa 137.0 Lappi 347.0 Ylitornio 376.0 Kolari 447.0 Pello 557.0 474.0 447.0 Opiskelu, työ ja toimeentulo Keskeneräinen 24/75

Toimeentulotukea saaneet 25-64-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä -5.33 5.8 Kolari 6.2 Ylitornio 7.1 Pello 7.4 Lappi 7.4 Koko maa 6.3 5.8 7.1 Vaikeasti työllistyvät (rakennetyöttömyys), % 15-64-vuotiaista 38.46 5.9 Kolari 6.2 Koko maa 6.9 Lappi 7.2 Pello 7.3 Ylitornio 6.8 7.6 7.2 Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 25-64-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä -58.33 0.5 Pello 0.6 Kolari 1.3 Ylitornio 1.9 Lappi 2.4 Koko maa 1.2 0.8 0.5 Keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä 1.69 60.0 Lappi 60.0 Koko maa 60.0 Pello 62.0 Ylitornio 62.0 Kolari 62.0 60.0 60.0 Pitkäaikaistyöttömät, % työttömistä 144.52 18.7 Kolari 30.2 Lappi 34.0 Ylitornio 35.5 Koko maa 37.9 Pello 22.2 30.0 37.9 Keskeneräinen 25/75

Työlliset, % väestöstä -3.29 32.3 Pello 33.6 Ylitornio 37.7 Lappi 39.7 Kolari 41.1 Koko maa 33.6 33.1 32.3 Kunnan palvelut Sosiaali- ja terveydenhuolto Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidossa olleet 25-64-vuotiaat / 1 000 vastaavanikäistä 8.0 3.8 Koko maa 4.6 Ylitornio 5.3 Lappi 5.4 Pello 6.0 Kolari 3.4 5.3 5.4 Talous TYÖIKÄISET - Yhteenveto IKÄIHMISET Hyvinvointi Elämänlaatu ja osallisuus Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä, % vastaavanikäisestä väestöstä -2.04 61.4 Koko maa 61.7 Kolari 62.5 Pello 64.6 Lappi 67.7 Ylitornio 63.2 62.5 62.5 Keskeneräinen 26/75

Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidetut 65 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä -6.25 2.8 Koko maa 3.0 Pello 3.3 Lappi 4.2 Ylitornio 4.3 Kolari 3.3 3.6 3.0 Dementiaindeksi, ikävakioitu -4.41 78.1 Pello 87.2 Ylitornio 93.5 Kolari 95.1 Lappi 100.0 Koko maa 88.6 85.0 78.1 2011 2012 2013 Depressiolääkkeistä korvausta saaneet 65 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä 6.94 7.7 Pello 8.5 Ylitornio 9.1 Lappi 9.8 Kolari 11.2 Koko maa 7.9 6.8 7.7 Erityiskorvattaviin lääkkeisiin psykoosin vuoksi oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä, % vastaavanikäisestä väestöstä? 2.4 Kolari 2.6 Lappi 2.6 Ylitornio 2.7 Koko maa 3.1 Pello 2.7 2.9 3.1 Opiskelu, työ ja toimeentulo Keskimääräiset kokonaiseläkkeet, omaa eläkettä saavat, eur/kk 15.24 1317.0 Ylitornio 1331.0 Pello 1379.0 Kolari 1520.0 Lappi 1626.0 Koko maa 1291.0 1319.0 1331.0 Keskeneräinen 27/75

Täyttä kansaneläkettä saaneet 65 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä -30.0 1.8 Lappi 1.8 Kolari 2.1 Koko maa 2.1 Pello 2.6 Ylitornio 2.2 2.2 2.1 Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 65 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä? 0.1 Lappi 0.2 Koko maa Toimeentulotukea saaneet 65 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä -4.76 1.3 Ylitornio 1.6 Lappi 1.6 Koko maa 1.8 Kolari 2.0 Pello 1.7 1.7 2.0 Turvallisuus, asuminen ja ympäristö Yksinasuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä asuntoväestöstä 1.14 41.7 Kolari 43.1 Ylitornio 44.2 Pello 45.3 Lappi 47.2 Koko maa 42.9 44.1 44.2 Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä 4.72 87.9 Ylitornio 90.6 Lappi 90.6 Koko maa 93.6 Kolari 97.6 Pello 93.4 94.0 97.6 Kunnan palvelut Sosiaali- ja terveydenhuolto Keskeneräinen 28/75

Ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen 75 vuotta täyttäneet asiakkaat 31.12., % vastaavanikäisestä väestöstä 55.56 2.8 Pello 6.4 Kolari 7.1 Koko maa 7.4 Lappi 10.8 Ylitornio 3.0 2.2 2.8 2011 2013 2014 Säännöllisen kotihoidon piirissä 30.11. olleet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat, % vastaavanikäisestä väestöstä -26.79 8.2 Pello 11.3 Lappi 11.3 Koko maa 11.5 Kolari 12.0 Ylitornio 8.3 8.3 8.2 Vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa laitoshoidossa terveyskeskuksissa olevat 75 vuotta täyttäneet 31.12., % vastaavanikäisestä väestöstä -55.1 1.4 Ylitornio 1.9 Kolari 2.0 Lappi 2.1 Koko maa 2.2 Pello 4.4 3.2 2.2 Omaishoidon tuen 75 vuotta täyttäneet hoidettavat vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä -6.49 4.6 Koko maa 5.7 Ylitornio 6.6 Lappi 7.2 Pello 7.8 Kolari 8.8 8.9 7.2 Talous IKÄIHMISET - Yhteenveto KAIKKI IKÄRYHMÄT Hyvinvointi Elämänlaatu ja osallisuus Keskeneräinen 29/75

Tuki- ja liikuntaelinsairausindeksi, ikävakioitu P ello - Hyvinvointikertomus 2013-2016 -20.32 89.3 Kolari 100.0 Koko maa 118.1 Ylitornio 128.2 Lappi 160.8 Pello 185.9 174.4 160.8 2011 2012 2013 Kelan sairastavuusindeksi, ikävakioitu 11.56 111.4 Ylitornio 111.5 Kolari 130.3 Pello 130.7 131.1 130.3 Äänestysaktiivisuus kuntavaaleissa, % 0.83 58.3 Koko maa 60.6 Lappi 69.3 Kolari 71.2 Ylitornio 72.8 Pello 72.2 72.8 2008 2012 Sairauspäivärahaa saaneet 16-64-vuotiaat / 1 000 vastaavanikäistä -0.23 81.3 Kolari 83.1 Koko maa 87.5 Pello 94.1 Lappi 102.1 Ylitornio 96.2 99.1 87.5 Opiskelu, työ ja toimeentulo Toimeentulotukea saaneet kotitaloudet vuoden aikana yhteensä -17.44 142.0 Pello 144.0 Kolari 154.0 Ylitornio 8572.0 Lappi 259010.0 Koko maa 131.0 125.0 142.0 Turvallisuus, asuminen ja ympäristö Keskeneräinen 30/75

Poliisin tietoon tulleet rattijuopumustapaukset / 1 000 asukasta -21.43 2.2 Pello 2.4 Ylitornio 3.1 Koko maa 3.9 Kolari 4.2 Lappi 4.9 1.7 2.2 Ahtaasti asuvat asuntokunnat, % kaikista asuntokunnista -17.39 5.7 Pello 7.3 Ylitornio 7.8 Lappi 8.5 Koko maa 8.8 Kolari 5.4 5.5 5.7 Poliisin tietoon tulleet törkeät huumausainerikokset / 1 000 asukasta? 0.0 Kolari 0.0 Pello 0.2 Lappi 0.2 Koko maa 0.5 Ylitornio 0.0 0.0 2013 2015 Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1 000 asukasta 4.35 2.9 Ylitornio 4.8 Pello 6.6 Koko maa 7.2 Lappi 11.0 Kolari 2.2 4.7 4.8 Asunnottomat yksinäiset / 1 000 asukasta? 0.0 Ylitornio 0.0 Kolari 0.0 Pello 0.3 Lappi 1.2 Koko maa 0.0 0.0 0.0 2013 2015 2016 Keskeneräinen 31/75

Poliisin tietoon tulleet kaikki huumausainerikokset / 1 000 asukasta 166.67 0.8 Pello 1.9 Ylitornio 2.1 Kolari 4.6 Lappi 4.6 Koko maa 1.9 0.0 0.8 Kunnan palvelut Sosiaali- ja terveydenhuolto Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 18-20-vuotiaita vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä (THL) 32.43 4.1 Lappi 4.1 Ylitornio 4.9 Pello 5.1 Koko maa 6.5 Kolari 7.7 4.8 4.9 2010 2011 2013 Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidossa olleet 15-24-vuotiaat / 1 000 vastaavanikäistä? 1.7 Koko maa 2.3 Lappi Perusterveydenhuollon avohoidon kaikki lääkärikäynnit / 1 000 asukasta -29.7 1203.0 Koko maa 1314.0 Lappi 1432.0 Kolari 1819.0 Ylitornio 1870.0 Pello 2051.0 1875.0 1870.0 Keskeneräinen 32/75

Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit / 1 000 asukasta 20.36 1078.7 Kolari 1511.7 Pello 1712.4 Koko maa 1735.1 Lappi 1912.6 Ylitornio 1454.1 1534.8 1511.7 Vammaispalvelulain mukaisten palvelujen ja taloudellisten tukitoimien menot yhteensä, euroa/asukas 105.77 112.8 Koko maa 119.5 Lappi 139.1 Pello 155.4 Kolari 177.1 Ylitornio 141.2 145.0 139.1 Toimeentulotuki, euroa / asukas 3.8 64.0 Ylitornio 69.0 Kolari 82.0 Pello 111.0 Lappi 136.0 Koko maa 95.0 72.0 82.0 Perusterveydenhuollon vuodeosastohoito, keskimääräinen hoitoaika -58.33 11.0 Pello 12.1 Kolari 14.0 Lappi 15.1 Koko maa 15.2 Ylitornio 25.4 25.2 11.0 Väestön terveydentilan seuranta ja arviointi kunnan johdossa, pistemäärä? 67.0 Kolari 72.0 Lappi 81.0 Koko maa 85.0 Ylitornio 90.0 Pello 67.0 90.0 2011 2013 Vapaa-aika Muut palvelut Keskeneräinen 33/75

Kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkaat vuoden aikana / 1 000 alle 18-vuotiasta -100.0 0.0 Pello 2.0 Kolari 73.0 Koko maa 81.0 Ylitornio 89.0 Lappi 21.0 22.0 0.0 Sepelvaltimotauti-indeksi, ikävakioitu 33.54 100.0 Koko maa 127.8 Lappi 133.4 Kolari 150.8 Ylitornio 190.7 Pello 142.6 167.5 190.7 2011 2012 2013 Säännöllisen kotihoidon piirissä 30.11. olleet 75 vuotta täyttäneet -21.87 49.0 Kolari 50.0 Pello 89.0 Ylitornio 2130.0 Lappi 56714.0 Koko maa 50.0 49.0 50.0 Gini-kerroin, käytettävissä olevat tulot -2.22 22.0 Pello 23.7 Kolari 23.9 Ylitornio 24.0 Lappi 27.3 Koko maa 22.1 22.0 22.0 Tapaturmaindeksi, ikävakioitu -0.08 100.0 Koko maa 123.5 Pello 136.3 Ylitornio 138.4 Lappi 169.0 Kolari 107.1 122.0 123.5 2011 2012 2013 Keskeneräinen 34/75

Aivoverisuonitauti-indeksi, ikävakioitu P ello - Hyvinvointikertomus 2013-2016 -21.66 100.0 Koko maa 107.7 Kolari 112.0 Lappi 116.8 Pello 119.7 Ylitornio 78.5 93.7 116.8 2011 2012 2013 THL:n sairastavuusindeksi, ikävakioitu -10.05 97.7 Kolari 100.0 Koko maa 116.2 Lappi 121.7 Pello 123.9 Ylitornio 121.0 121.8 121.7 2011 2012 2013 Talous KAIKKI IKÄRYHMÄT - Yhteenveto 2 Hyvinvointi indikaattorien ja muun tiedon valossa Pellon kunnan hyvinvointikertomus 2013-2016 on tehty Sähköinen hyvinvointikertomus -työvälineellä ja sitä hallinnoi FCG Konsultointi Oy. Hyvinvoinnin kartoittamisessa on hyödynnetty sähköiseen hyvinvointikertomukseen sisältyviä indikaattoreita. Perusindikaattorikokonaisuuksiin sisältyvät oletuksena kansalliset indikaattorit. Täydentäviä indikaattoreita on lisätty tarvittaessa laajentamaan haluttua tietoa. Myös Suomen Tilastokeskuksen tuottamia virallisia tilastoja on käytetty tässä hyvinvointikertomuksessa. Pellolaisten indikaattoritietoja on verrattu Lapin ja koko maan tuloksiin sekä vertailukuntina olivat Ylitornio ja Kolari. Hyvinvointikertomukseen on hyödynnetty vuonna 2016 suoritetun kuntalaiskyselyn ja kuntalaisraadin tuloksiin perustuvaa pellolaisten kokemustietoa.vuonna 2015 suoritetun kouluterveyskyselyn sekä vuoden 2016 työhyvinvointikyselyn tuloksista on poimittu oleellisimmat. Lisäksi on käytetty Avohilmo-raportointia kuvaamaan kuntalaisten palvelujen käyttöä. Väestön alueellisia sairastavuuseroja verrataan myös Terveyspuntari-indeksien avulla. TEA-viisaria on käytetty näyttämään kunnan terveydenedistämistyön suuntaa. Hyvinvointikompassi.fi -sivustolta on myös haettu alueittaista vertailutietoa kunnittain ja valtakunnallisesti. Hyvinvointitietoa on kerätty myös kunnan asiakirjoista, viranhaltijoilta sekä paikallista tietoa on kerätty valtuustoraportista. Kuntalaisten hyvinvointia on esitetty sekä graafisina kuvioina että taulukkoina. 2.1 Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima Tulevaisuuden Pelloa visioidaan monipuolisena yritystoiminnan ja kulttuurin keskuksena, missä on hyvä elää ja asua sekä mukava tulla. Kuntalaisten hyvinvoinnin peruspilari rakentuu toimiviin peruspalveluihin, työhön ja toimeentuloon sekä itsensä kehittämiseen. Tähän toiminta-ajatukseen pohjatuen kunta järjestää laadukkaat kuntapalvelut, luo edellytyksiä kannattavalle yritystoiminnalle ja tekee tuloksellista yhteistyötä. (Talousarvio Keskeneräinen 35/75

2015 ja toimintasuunnitelma 2015-2017.) P ello - Hyvinvointikertomus 2013-2016 Pellon kunnassa toteutettiin 1.1.2015 alkaen organisaation kokonaisuudistus, jonka yhteydessä suoritettiin kuntalain velvoittamat yhtiöittämiset. Kuntalain mukaisesti Pellon kunta yhtiöitti 31.12.2014 mennessä osan sen palveluista. Lämpölaitos, kiinteistöhuolto-, siivous-, ravitsemus- ja pesulapalvelut siirtyivät kunnan tytäryhtiöihin. 1.1.2016 alkaen yhtiöitettiin Vihreä Pysäkki. Pellon kunnan palvelut toteutetaan kahden ydinprosessin kautta; hyvinvoinnin edistäminen ja elinvoiman edistäminen. Hyvinvoinnin edistäminen koostuu lasten, nuorten, perheiden ja senioripalveluista. Tavoitteena on lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen tukemiseen vastaaminen sekä perheiden terveyden ja elämänhallinnan edistäminen ja yli 63-vuotiaiden asukkaiden terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Elinvoiman edistäminen koostuu työ- ja yrittäjyyspalveluista sekä yhdyskunta- ja asumispalveluista. Yhteisenä päämääränä on Pellon elinkeinoelämän tukeminen, matkailuelinkeinon edistäminen ja työllisyyden parantaminen. Yhdyskunta- ja asumispalveluilla tuetaan turvallinen, toimiva ja viihtyisä asuin- ja toimintaympäristö Pellossa. Kuntastrategian 2015-2020 mukaan kunnan omaisuus on merkittävä osa yhteistä varallisuutta. Omistaminen on väline palvelujen järjestämiseksi ja tuottamiseksi. Kuntalaisten keskeisten palvelujen tuotannosta vastaavat kunnan omistamat yhtiöt. Kunnan omaisuus jakautuu seuraaviin omistuslajeihin: maaomaisuus rakennukset ja rakennelmat koneet ja kalustot tytäryhtiöt, kuntayhtymät, osakkuusyhteisöt, säätiöt sekä muut osakkeet ja osuudet Tytäryhtiöt Omistusosuus % Kiinteistö Oy Pellon vuokra-asunnot Kiinteistö Oy Pellon vastaanottohalli II Asunto Oy Mukanvainio Pellon Kehitys Oy Pellon Energia Oy Pellon Lämpöverkko Oy Pellon Serviisi Oy 100 63,64 60,25 80 100 100 100 Osakkuusyhteisöt Omistusosuus % Tornionlaakson Kehitys Oy Asunto Oy Äijänmäki Pellon laskettelurinteet Oy Blue Ice Art Oy 40 33,16 21,80 48,78 Kuntayhtymät Omistusosuus % Kolpeneen palvelukeskus Lapin Sairaanhoitopiiri Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia Lapin Liitto 3,55857 3,56 5,64 1,85 Keskeneräinen 36/75

Kunta on aloittanut aktiivisen prosessityöstämisen alkuvuodesta 2016, osana uutta palvelutuotantoa organisaatiouudistukselle. Pellon kunta on strategiassaan ilmaissut, että se tulee säilymään itsenäisenä kuntana ja siten panostaa terveeseen talouspohjaan. Kunnan velkamäärä oli laskusuuntainen vuonna 2015 eikä uutta velkaa nostettu ollenkaan vuonna 2015. Vanhoja lainoja lyhennettiin 377 938 eurolla. Lainakannaksi muodostui 3 261 139 euroa, joka on 900 / asukas. Vuosikate osoittaa sen tulorahoituksen, joka juoksevien menojen maksamisen jälkeen jää jäljelle käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainojen lyhennyksiin. Pellon osalta vuosikate (18,8 %) ei riittänyt kattamaan poistoja vuonna 2015, mutta edellisvuonna osuus oli 119,3 %. Tilinpäätöksen 2015 mukaan Pellon kunnan vakavaraisuudesta kertovat mittareiden luvut olivat kaikki hyvät vuonna 2015. Keskeneräinen 37/75

Nettokustannukset saadaan vähentämällä käyttökustannuksista käyttötuotot. Nettokustannukset eivät kata kaikkia terveydenhuollon kokonaiskustannuksia. Kotitaloudet, Kela, työnantajat, vakuutusyhtiöt ja yritykset maksavat erisuuruisia osuuksia työterveyshuollon ja yksityissektorin tuottamista sairaanhoidon palveluista sekä osan sosiaalitoimen palveluista. Sosiaali- ja terveystoiminnan nettokustannukset ovat olleet vuonna 2014 korkeimmat (5252,20 / asukas) Pellossa ja lähes samalla tasolla Ylitornion kanssa. Perusterveydenhuollon kustannukset olivat puolestaan alhaisimmat (930 / asukas). Pellon kunnan asukasluku oli vuoden 2016 lopussa 3565. Väkiluvun muutos edellisestä vuodesta -1,6. Vuodesta 2013 asukasluku on vähentynyt 174:llä. Tulomuuttajien osalta tilanne on pysynyt samankaltaisena. Lähtömuuttajien määrä on vähentynyt vuodesta 2013. Demografinen (tai väestöllinen) huoltosuhde ilmaisee, kuinka monta alle 15-vuotiasta ja 65-vuotta täyttänyttä on sataa 15-64-vuotiasta (työikäistä) kohti. Mitä enemmän on lapsia ja/tai eläkeikäisiä, sitä korkeampi huoltosuhteen arvo on. Huoltosuhteessa tapahtunut muutos Pellossa on edennyt samaan suuntaan kuten vertailukohteissa - Keskeneräinen 38/75

Suomen väestörakenne vanhenee ja elinajanodote nousee. Ikääntyvän väestön lisääntyviin ja muuttuviin palveluntarpeisiin vastaamiseksi kehitellään uusia ratkaisuja, teknologiaa hyväksikäyttäen. Yhden hengen asuntokuntien osuus kaikista asuntokunnista on kasvanut vuodesta 2013. Lapsiperheiden osuus on vähentynyt Pellossa, kuin myös Kolarissa ja Ylitorniossa. Kuntastrategian painopistealueissa vuosille 2015-2018 on huomioitu lapsiperheiden aseman vahvistaminen. Tavoitteena on kouluverkoston säilyttäminen ja harrastustoiminnan vahvistaminen sekä esimerkillisen laadukkaiden palveluiden tarjoaminen lapsiperheille. Alueella asuvan työllisen työvoiman lukumäärä vuonna 2015 oli 1171. Työllisten osuus vuonna 2015 eli 15-74- vuotiaita henkilöitä oli 32,3 %. Suurin työllistäjä on julkinen hallinto ja terveys- ja sosiaalipalvelut. Vuoden lopussa 2015 oli kunnan palveluksessa yhteensä 344 henkilöä, mikä on 27 vähemmän kuin vuonna 2013. Vakinaisia palvelussuhteita oli 236 ja määräaikaisia 85.Työllistettyjä oli 23. Koko henkilöstöstä elinvoimalautakunnan palveluksessa oli 20 henkilöä ja hyvinvointilautakunnan palveluksessa oli 301 henkilöä. Tilastokeskuksen mukaan työttömäksi määritellään työnhakija, joka ei ole työsuhteessa, ei työllisty päätoimisesti yritystoiminnassa tai omassa työssään eikä ole päätoiminen opiskelija. Työttömänä pidetään myös työsuhteessa olevaa, kokonaan lomautettua tai jonka säännöllinen työskentelyaika on alle 4 tuntia. Pellossa työttömien osuus työvoimasta on ollut koko maata korkeampi. Kehityssuunta on ollut lähes yhtenäinen Ylitornion kanssa. Vuonna 2016 työttömien osuus oli Pellossa 16 %. Keskeneräinen 39/75

Työttömänä vähintään 12 kuukautta ollutta työnhakijaa pidetään pitkäaikaistyöttömänä.työelämässä kiinni pysyminen on hyvinvoinnin rakentumisen kannalta oleellista. Työ toimii usein arjen rytmittäjänä ja työttömyyden kohdatessa riski syrjäytymiseen voi suurentua. Vaikeasti työllistyvä liikkuu työttömyyden, työvoimapoliittisten palveluiden ja lyhyiden työsuhteiden välillä sekä heillä on vaikeuksia työllistyä avoimilla työmarkkinoilla. Vaikeasti työllistyvien aktivointi, kuntoutus ja terveydenhoidon järjestämisvastuu on kunnalla. Vaikeasti työllistyvien osuus on kasvanut Pellossa ja vertailukunnissa viime vuosina. Pellon ja Ylitornion kehitys on ollut lähes samansuuntainen osuuksien ollessa koko maata korkeammat. Vaikeasti työllistyvien aktivointi, kuntoutus ja terveydenhoidon järjestämisvastuu on kunnalla. Jos työtön on saanut työmarkkinatukea työttömyysajalta vähintään 500 päivää, kunta rahoittaa siitä puolet. Vuonna 2013 määrä oli Pellossa 47 000 ja 62 000 vuonna 2016. Koulutustasomittain kuvaa väestöryhmän koulutustasoa koulutuspituudella (perusasteen jälkeen suoritettu korkein koulutus). Esimerkiksi koulutustasoluku 246 osoittaa, että teoreettinen koulutusaika henkeä kohti on 2,5 vuotta peruskoulun suorittamisen jälkeen. Pellossa koulutuspituudet ovat pidentyneet muutosprosentin ollessa 9,88 / 2011-2015. Vähintään keskiasteen tutkinnon suorittaneiden osuus vuonna 2015 oli 63,9 % ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 18,7 %. Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden (17-24 v.) osuus on pienentynyt vuodesta 2013. Keskeneräinen 40/75

Vertailukunnissa kehitystä on tapahtunut myös myönteiseen suuntaan. Yhteenveto kunnan rakenteen, talouden ja elinvoiman hyvinvoinnista: Koulutustaso noussut vuodesta 2013. Avioerojen ja yksinhuoltajaperheiden määrät vähentyneet. Kunnasta poismuuttaneiden osuus on kääntynyt laskuun. Yli 65-vuotiaita enemmistö, mikä osaltaan viittaa väestön terveyden ja toimintakyvyn parantumiseen. Väkiluku jatkaa laskemistaan. Työttömien määrä lisääntynyt. Valtionosuus palvelujen järjestämiseen on pienentynyt (sosiaali- ja terveydenhuolto, esi- ja perusopetus, kirjasto,yleinen kulttuuritoimi ja taiteen perusopetus). Työllinen työvoima vähenee - elatussuhde korkea. Huoltosuhteen heikkeneminen jatkuu - väestö vanhenee. Yhden hengen asuntokuntia 40 %. 2.2 Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet Pellon kunnan strategisissa painopistealueissa vuosille 2015-2018 on tahtotilana lapsiperheiden palvelukonseptien ja kannustemallien jalostaminen. Vuodesta 2014 kunta on muistanut Pellossa syntyneitä vauvoja joko 300 lahjashekillä tai vaihtoehtoisesti antamalla 300 palvelusetelin käytettäväksi kunnan palveluosakeyhtiöihin. Vuoden 2016 tilaston mukaan Pellossa oli 0-14-vuotiaita 9,8 %. Vuonna 2015 syntyneiden lapsien (elävänä) määrä oli suurin (27) ja vuotta myöhemmin syntyi 18. Kuntastrategian painopistealueissa vuosille 2015-2018 on huomioitu lapsiperheiden aseman vahvistaminen. Tavoitteena on kouluverkoston säilyttäminen ja harrastustoiminnan vahvistaminen sekä esimerkillisen laadukkaiden palveluiden tarjoaminen lapsiperheille. Lapsiperheiden osuus on vähentynyt Pellossa ja vertailukohteiden kehityssuunta on myös samankaltainen. Varhaiskasvatus mahdollistaa suunnitelmallisen ja tavoitteellisen kasvatuksen, opetuksen ja hoidon. Päivähoidossa työtä tehdään yhdessä kotien kanssa. Vanhemmat ovat lastensa hyvinvoinnin tukipilareita. Keskeneräinen 41/75

Pellon kunnan alueella on yksi päiväkoti, johon kuuluu kaksi lapsiryhmää sekä esikoululaisten iltapäivähoito. Ryhmäperhepäiväkodeista yksi on Turtolassa ja toinen Pellossa. Perhepäivähoitajana lapsen kotona on yksi. Lisäksi ostopalveluna 3 paikkaa Rovaniemeltä. Päivähoidossa olevien 3-5-vuotiaiden osuus on kasvanut vuodesta 2015 reilusti. Pellon päiväkodissa käyttöön otettu sähköinen hoitoaikojen ilmoittaminen työvuorosuunnittelun, henkilöstön oikea aikaisen läsnäolon ja lasten aterioiden varmistamiseksi. Vanhemmille palvelu tuo joustavuutta lasten läsnäolojen ilmoittamiseen. Ahtaasti asuvia lapsiperheitä on vertailukuntiin nähden vähiten. Yhden vanhemman perheitä lapsiperheistä vuonna 2015 oli 49 ja vuonna 2016 lukumäärä oli 41. Yksinhuoltajaperheet joutuvat herkemmin turvautumaan toimeentulotukeen verrattuna kahden huoltajan perheisiin. Yksinhuoltajakotitalouksien lyhytaikainen toimeentulotuen määrä tuplaantui edellisvuoteen verrattuna vuonna 2015. Mikäli vanhempien hyvinvointi horjuu työttömyyden, työpaikan epävarmuuden, taloudellisten ongelmien tai alkoholin vuoksi, vaikutukset heijastuvat myös lasten hyvinvointiin. Kerran kuussa kokoontuvan erityisvarhaiskasvatuksen neuvolatiimin tavoitteena on tiedonkulun parantaminen, varhainen puuttuminen ja neuvolatarkastusten kehittäminen. Toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden osuus kaikista lapsiperheistä oli Pellossa vuonna 2015 korkein verrattuna Kolariin ja Ylitornioon. Pienituloisuusrajan alapuolelle jääneiden alle 18-vuotiaiden osuus on ollut koko maata ja Lappia suurempi, mutta pienempi kuin Ylitorniolla vuonna 2015. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten osuus vastaavanikäisestä väestöstä on ollut Pellossa korkein vertailukohteisiin nähden. Syyt sijoitusten taustalla voivat olla niin vanhemmista kuin lapsistakin johtuvia. Kunnassa toteutettavan Varhainen tuki -mallin avulla työntekijä voi huolen herätessä arvioida omaa huoltaan ja tarvettaan puuttua asiaan. Siihen liittyy myös vastuu tuen järjestämisestä. Osana varhaista tukemista, on huolen puheeksi ottaminen lapsen ja vanhemman kanssa tärkeää. Luottamuksellinen suhde työntekijän ja vanhempien välillä edistää prosessin käsittelyä ja lapsen edun mukaista. Avohuollon tukitoimenpiteet ovat lisääntyneet huomattavasti vuodesta 2014 ja osuus on korkein vertailukuntiin nähden. Avohuollon tukitoimet käsittävät lapsen ja nuoren tukiasumisen, toimeentulon, koulunkäynnin ja harrastamisen turvaamisen sekä muut tarpeen vaatimat tukitoimet. Avohuollon tukitoimiin kuuluvat myös perheen tuki ja kuntoutus. On ennakoitu, että vuonna 2015 voimaan tulleen uuden sosiaalihuoltolain määritelmä asiakkuuden alkamisesta Keskeneräinen 42/75

tulee vähentämään lastensuojelun avohuollon asiakkaiden määrää. Ennen lakiuudistusta asiakkuus alkoi siitä hetkestä, kun tehtiin päätös lastensuojelutarpeen selvityksestä. Tilastoja tarkasteltaessa on kuitenkin huomioitava, että pienessä kunnassa muutamankin lapsiperheen siirtyminen lastensuojelun asiakkuuteen merkitsee selvää prosentuaalista kasvua. Neuvolasta käsin järjestetään myös perhevalmennusta ensimmäistä lastaan odottaville perheille. Lapsiperheillä on ollut oikeus saada vuodesta 2015 lähtien kotipalvelua (perhetyöntekijä) lapsen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Lisäksi on madallettu kynnystä hakeutua kotipalvelun, perhetyön, tukihenkilön ja -perheen sekä vertaisryhmätoiminnan tuen piiriin - ilman lastensuojelun asiakkuutta. Viimeisimmän (2014) tilastotiedon mukaan pellolaisten lapsiperheiden tarve kotipalvelulle on ollut vähenemään päin. Kunnassa suoritetaan lastensuojelulain 7 :n mukaisesti työpareittain kotikäyntejä, joiden tarkoitus on edistää lapsiperheille annettavaa varhaista tukea ja lisätä sekä yhdistää neuvolatyön ja sosiaalityön yhteistyötä. Tarvittaessa kotikäyntejä tehdään perheisiin, joihin on syntynyt lapsi viimeisen kolmen kuukauden aikana. Ryhmäneuvola kokoaa yhteen vanhempia,lapsia ja eri asiantuntijoita keskustelemaan lapsen kasvuun, kehitykseen, parisuhteeseen ja vanhemmuuteen liittyvistä asioista. Tapaamissa on keskeistä tiedollinen sisältö sekä vanhempien välinen vuorovaikutus, vertaistuki. Myös neuvolatiimin keskeinen tehtävä on varhainen puuttuminen ja kohderyhmänä ovat 0-7 -vuotiaat lapset. Tiimiin kuuluu päiväkoti, puhe-, toiminta- ja fysioterapeutti, psykologi ja terveydenhoitajat. Lastenpsykiatrian sekä nuorisopsykiatrian avohoitokäyntien suunta on ollut kasvusuuntainen vuodesta 2013 lähtien. Lastenpsykiatrian (0-12-vuotiaat) sekä nuorisopsykiatrian (13-17-vuotiaat) avohoitokäyntejä kuvaavat indikaattorit sisältävät erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit kaikissa kunnallisissa sairaaloissa, sisältäen erikoislääkärijohtoiset terveyskeskussairaalat. Keskeneräinen 43/75

Psykiatrisessa laitoshoidossa olevien lukumäärä kuvastaa 0-16-vuotiaiden psyykkisten ongelmien määrää ja vaikeusastetta. Muuttuvat hoitokäytännöt ja lyhentyneet hoitoajat näkyvät hoitopäivien vähentymisenä - vaikkei sairastavuus olisikaan muuttunut. On kuitenkin huomattava, että sairaalahoidon määrä riippuu myös käytettävissä olevista resursseista (esim. miten paljon lasten ja nuorten psykiatrista sairaalahoitoa ja/tai avohoitoa alueella tarjolla) sekä vallitsevista hoitokäytännöistä. Psykiatrian laitoshoitopäivien lukumäärä 0-16-vuotiaiden osalta on Pellossa vähentynyt huomattavasti. Vuonna 2013 lukumäärä oli 262 ja kaksi vuotta myöhemmin 31. Vertailukunnissa laitoshoitopäivät ovat myös vähentyneet vuodesta 2013 reilusti. Mielenterveyshäiriöiden varhaisessa toteamisessa vanhempien ja kasvattajien tarkkaavaisuus ei koskaan ole liioiteltua. Kritiikin kohteena oleminen voi murentaa nuoren maailman hetkessä. Sairaalloinen itsensä tarkkailu, omaan ulkonäköön keskittyminen ovat keinoja päästä kaveripiirin hyväksyntään. Syömishäiriöt ja viiltelyt koulumaailmassa ovat yleistyneet. Nuoren huonot välit vanhempiinsa heijastuu myös koulunkäyntiin. Kapinointi ja asioiden kyseenalaistaminen kuuluvat osana vanhemmista irtautumiseen. Ellei vanhemmilla ole resursseja eikä valmiuksia kohdata näitä haasteita, tilanne helposti riistäytyy käsistä. Vanhemmilta vaaditaan ymmärrystä ja rajojen asettamista nuorelleen. Ellei rajoja aseteta kotona, kokeillaan niiden pitävyyttä sitten muualla. Vuoden 2015 kouluterveyskyselyyn on osallistunut Pellossa 49 perusopetuksen 8. ja 9. vuosiluokkien oppilasta. Kouluterveyskyselyn avulla saadaan monipuolista ja laadukasta seurantatietoa seurantatietoa eri ikäisten lasten Keskeneräinen 44/75

ja nuorten hyvinvoinnista, terveydestä, koulunkäynnistä ja opiskelusta, osallisuudesta sekä avun saamisesta ja palvelujen tarpeisiin vastaavuudesta. Joka toinen vuosi toteutettavan kyselyn tuloksia voidaan hyödyntää hyvinvointijohtamisessa. Kyselyn mukaan Pellon vastaajat olivat pääosin tyytyväisiä asioihinsa. Yli puolet pitää koulunkäynnistä ja kokevat oikeudenmukaisuuden toteutuvan opettajien osalta, mutta osuus on pienentynyt vuoden 2013 tuloksesta. Luokan tai ryhmän ilmapiiri rohkaisee oman mielipiteen ilmaisuun eikä 69 % ole osallistunut kiusaamiseen. Läheisen alkoholin käytöstä aiheutuneiden ongelmien osuus on kasvanut yläkoulussa. Lähes puolet vastaajista nukkuu alle 8 tunnin yöunet. Aamupalan tärkeyden tiedostaa 59 % vastaajista. Kouluruoan syömättä jättäneiden osuus on kasvanut. 35 % nuorista on kokenut, ettei kouluruokaa ole tarjolla riittävästi. Niska- tai hartiakivut ovat lisääntyneet. Viikoittaista päänsärkyä koki 37 % ja niska- tai hartiakipuja 33 % yläkoululaisista, osuudet ovat myös kasvaneet aiemmasta. Nuoret kaipaavat ergonomiaan (tuolit ja pöydät) parannusta. Netissä vietetyn ajan aiheuttamat ongelmat vuorokausirytmiin ovat lisääntyneet. Hyvinvointilautakunnan keväällä 2016 hyväksymän seuraamusjärjestelmän mukaisesti koulussa noudatetaan KiVa-koulun periaatteita, työtapoja ja -järjestystä. Vuosittain koulussa järjestetään kaikille oppilaille suunnattu kiusaamiskysely. Yli puolet kouluterveyskyselyyn vastanneista on kokenut, että koulun aikuiset eivät ole puuttuneet kiusaamiseen. 46 % vastaajista kokee, ettei oppilaiden mielipiteitä huomioida koulutyön kehittämisessä. 43 % ei tiedä miten voi vaikuttaa koulun asioihin. Yli puolet (58 %) kokee, etteivät opettajat ole kiinnostuneita oppilaan kuulumisista. Keskeneräinen 45/75

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) astui voimaan 1.8.2014. Lain tarkoituksena on edistää opiskelijoiden oppimista, terveyttä, hyvinvointia ja osallisuutta sekä ehkäistä ongelmien syntymistä ja turvata varhainen tuki sitä tarvitseville. Oppilashuoltoryhmä kokoontuu käsiteltävän asian edellyttämällä kokoonpanolla aina tarvittaessa. Lisäksi työrauhan turvaamiseksi ja epäasialliseen käyttäytymiseen puuttumiseksi käytetään kasvatuskeskustelua ja kurinpitokeinoja. Tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin saatua valtionavusta on ohjattu yläkouluikäisille pojille suunnattuun Moto-ryhmään. Tavoitteena on ollut tukea koulumotivaatiota, elämänhallintaa ja hyvinvointia. Moniammatillisen viranomaisyhteistyöryhmän tehtävänä on tukea niitä nuoria, joille yhden sektorin palvelut eivät ole riittäviä. Kouluterveyskyselyn opiskeluhuoltoa koskevissa kysymyksissä kartoitettiin kokemusta terveystarkastuksesta ja kokemusta vastaanotolle pääsystä. Enemmistö kouluterveydenhoitajan, koululääkärin, kuraattorin ja psykologin vastaanotolle haluavista pääsee sinne helposti. Myös viimeisin terveystarkastus on ollut lähes kaikille myönteinen kokemus. TEA-viisarilla mitataan organisaatioiden kykyä integroida terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen perustoimintaan siten, että sillä saavutetaan vaikutuksia kuntalaisten terveydessä ja hyvinvoinnissa. Toimialueiden aktiivisuutta syvällisemmin mittaavia ulottuvuuksia ovat sitoutuminen, johtaminen, seuranta ja tarveanalyysi, voimavarat, yhteiset käytännöt, osallisuus ja muut ydintoiminnat. Keskeneräinen 46/75

TOP-10 lista kuvaa organisaation keskeisimmät vahvuudet ja kehittämiskohteet verrattuna koko maan tilanteeseen. Pellon perusopetuksessa oppilaiden vaikutusmahdollisuudet koejärjestelyiden ja vertaistoiminnan suunnitteluun toteutuvat hyvin. Sen sijaan oppilashuoltosuunnitelman sisällössä, sen laatimisessa ja osallistujien kokoonpanossa on kehitettävää. Yhteistyö kodin ja koulun kanssa korostuu, kun huoli nuoren oppimisesta ja koulunkäynnistä herää. Perusopetuslain mukainen oppimisen ja koulunkäynnin tuki ei edellytä nuoren tai huoltajan suostumusta. Sen sijaan oppilashuoltolain mukaiset yksilökohtaiset oppilashuollolliset toimenpiteet edellyttävät nuoren tai tarvittaessa huoltajan suostumusta. Henkilöstömitoitus perusopetuksessa sekä moniammatillinen yhteistyö oppilaiden terveyden ja hyvinvoinnin raportoinnista toteutuu hyvin. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena koulupäivän aikana ovat kouluterveydenhoitaja, psykologi, koulukuraattori, koulunkäynninohjaajat ja opettajat sekä koululääkäri. TEAviisari osoittaa moniammatillisen yhteistyön oppilaiden terveyden ja hyvinvoinnin raportoimisesta toteutuvan hyvin. Liikkuva koulu -ohjelma on tuonut liikuntavälitunteja koulupäivän keskelle Pellossa. Ohjelman tavoitteena on lisätä liikkumisen avulla kouluviihtyvyyttä. Liikunnan virkistävä vaikutus niin oppimisen tehostumiseen kuin psyykkiseen hyvinvointiin on totta. Pellon yläkoulussa viikoittaiset kävelylenkit sekä taukojumpat koulupäivän aikana on otettu myönteisesti vastaan. Kuukausittainen liikunnallinen aamunavaus puolestaan mahdollistaa yläja alakoulun liikkumaan yhdessä. Alakoululla on koulutettu välkkäriohjaajia sekä aloitettu ryhmäytystoimintaa. Yläkoulu on toiminut Liikkuva koulu -pilottikouluna 2010-2012. Keskeneräinen 47/75

Yhteenveto lasten, varhaisnuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnista: Nuorilla huumekokeilut sekä päivittäinen tupakointi vähentyneet. Lapsimäärät päiväkodeissa kasvaneet. Psyykkisten ongelmien määrä nuorilla on vähentynyt vuodesta 2013 (huom! vallitsevat hoitokäytännöt, resurssit sairaaloissa) Nuorista 95 %:lla on vähintään yksi läheinen ystävä. Hoitoajat päivähoidossa ilmoitetaan sähköisesti. Lapsiperheillä lisääntynyt tarve toimeentulotukeen. Lastensuojelun avohuollon tukitoimenpiteiden lisääntyminen. Nuorten liikunnan harrastaminen vähäistä vapaa-ajalla. Kouluruokailumahdollisuus jätetään hyödyntämättä. Pienituloisuusrajan alapuolelle jääneiden lisääntyminen - toimeentulovaikeudet lapsiperheillä. Kouluajalla tapahtuviin kiusaamisiin ei puututa riittävästi. Läheisen alkoholin käytöstä aiheutuvat ongelmat. 2.3 Nuoret ja nuoret aikuiset Mielenterveys ja päihdetyön toimintaohjelmassa on huomioitu pellolaisten nuorten syrjäytymisen ehkäisy. Varusmies- ja siviilipalveluksen keskeyttäneille tai sen ulkopuolelle jääneille on käytössä Time Out-toimintamalli. Lisäksi on otettu käyttöön TE- toimiston tarjoama harjoitteluraha nuorille työllistymisen edistämiseen tai uudelleen kouluttautumisen innostajaksi. Terveystarkastusten yhteyteen otettiin Audit-kysely (alkoholin käytön riskit) sekä siepparitoiminta syrjäytymisvaarassa oleville alle 30-vuotiaille. Keskeneräinen 48/75

Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saaneiden osuudessa on hieman laskua vuodesta 2013, mutta osuus on vertailukohteisiin nähden suurin. Vakavan ja pitkäaikaista lääkitystä vaativan sairauden vuoksi erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuus on lisääntynyt reilusti. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden osuus on kasvanut ja on huomioitava, että nuoret ovat usein syrjäytymisvaarassa olevia. Etsivä nuorisotyön kohderyhmänä Pellossa ovat työttömät tai ilman opiskelupaikkaa olevat alle 29-vuotiaat. Etsivä nuorisotyö perustuu vapaaehtoisuuteen ja tavoitteena on saada nuoren elämänhallinta kuntoon. Rikoksista syyllisiksi epäiltyjen (15-17 -vuotiaat) osuus on ollut Pellossa korkein vertailukuntiin nähden, mutta 18-20 -vuotiaiden rikosepäilyjä ei ollut laisinkaan vuosina 2013 ja 2015-2016. Vuoden 2015 kouluterveyskyselyyn osallistui 37 lukiolaista. Kyselyn mukaan oppilaat olivat pääosin tyytyväisiä asioihinsa. Yli puolet pitää koulunkäynnistä ja kokee oikeudenmukaisuuden toteutuvan opettajien osalta, mutta osuus on pienentynyt vuoden 2013 tuloksesta. Luokan tai ryhmän ilmapiiri rohkaisee oman mielipiteen ilmaisuun eikä 89 % ole osallistunut kiusaamiseen. Läheisen alkoholin käytöstä aiheutuneiden ongelmien osuus on kasvanut. Lähes puolet lukiolaisista nukkuu alle 8 tunnin yöunet. Uudistettu oppilas- ja opiskelijahuoltolaki tuli voimaan 1.8.2014 ja koskee perusopetuksessa sekä lukiossa ja ammatillisessa peruskoulutuksessa olevien oppilaiden oikeutta opiskeluhuoltoon. Laki sisältää kirjaamista, henkilötietojen käsittelyä, salassapitoa sekä rekisteripitoa koskevia säännöksiä. Lisäksi se sisältää uusia opiskeluhuollon järjestämistä ja menettelyjä koskevia säännöksiä. Laki edistää opiskelijoiden oppimista, terveyttä, hyvinvointia ja osallisuutta sekä ehkäisee ongelmien syntymistä ja turvaa varhaisen tuen sitä tarvitseville. Opiskeluhuoltoa koskevissa kysymyksissä kokemus viimeisimmän terveystarkastuksen rakenteesta on ollut myönteinen kokemus. Ainoastaan 3 % on kokenut, ettei perheen hyvinvoinnista ole keskusteltu. Vastaanotolle lukiolaiset ovat päässeet suhteellisen helposti. Koulukuraattorin ja koulupsykologin vastaanotolle pääsyn erittäin vaikeaksi on kokenut 3 %. Keskeneräinen 49/75

Lukiolaisten kokemus päivittäisestä väsymyksestä on kaksinkertaistunut vuodesta 2013. Netissä vietetyn ajan aiheuttamat ongelmat vuorokausirytmissä ovat myös lisääntyneet. Aamupalan tärkeyden tiedostaa 68 %, mutta kouluruoan syömättä jättäneiden osuus on kasvanut. Yli puolet lukiolaisista on kokenut, ettei kouluruokaa ole tarjolla riittävästi. Nuuskan käyttö on hieman lisääntynyt ja tupakoivien osuus on 32 % ja 60 %:n mielestä tupakointi oppilaitoksessa on sallittua. Reilusti yli puolet (65 %) kokee, ettei tupakointirajoituksia valvota juuri laisinkaan. Pellolaiset asuvat savuttomuuspäätöksen tehneessä kunnassa. Savuttomalla toimintakulttuurilla pyritään vaikuttamaan kuntalaisten terveyteen ja terveeseen ympäristöön. Työntekijää ja asiakasta tuetaan tupakoinnin lopettamiseen kaikkia kuntalaisia koskevin pelisäännöin. Savuttomalla toimintakulttuurilla tuetaan lasten ja nuorten terveystottumusten valintaa. Opetuksen sähköistäminen aloitettiin 2012 ja nyt oppilailla on käytössään henkilökohtainen kannettava tietokone. Sähköisiä kurssikokeita on järjestetty suljetussa digabi-järjestelmässä syksystä 2014 lähtien. Kyselyssä tuli ilmi, että niska- tai hartiakivut ovat lisääntyneet. Oppilaat kaipaavatkin ergonomiaan (tuolit ja pöydät) parannusta. Yli puolet lukiolaisista koki sopimattoman lämpötilan haittaavan opiskelua. Lähes puolet Keskeneräinen 50/75

kokevat huonon ilmanvaihdon tai huoneilman haittaavan opiskelua.työilmapiiriin ja osallisuuteen oltiin tyytymättömimpiä lukiossa. 100 % on kokenut, että koulun aikuiset eivät ole puuttuneet kiusaamiseen. Valtiotasolla tunnistettu rakenne- ja pitkäaikaistyöttömyyden ongelma koskettaa myös Pellon kuntaa. Tyhjän päälle jäävien nuorten innostaminen ja aktivoiminen oman elämänsä rakentajaksi vaatii yhteiskunnalta yhteisvastuullista ajattelutapaa. Väärälle polulle poikkeamiseen on tarjolla koukuttavia tapoja Pellossakin. Häiritsevä käyttäytyminen on nuoren hätähuuto aikuisille mihinkä tulee vastata. Tehtävänä on napata kiinni ajoissa syrjäytymisvaarassa olevat nuoret ja ohjata heidät koulutukseen sekä työelämään. Työllisyyden edistäminen on keskeinen elinvoiman prosessi, jota on tarkasteltu vuonna 2016 aktiivisesti. Pellossa järjestetyn kuntalaisraadin 2016 loppuraportin mukaan, kehitysideaksi nousivat mm. opintoohjauksen kehittäminen ja oppisopimuspaikkojen lisääminen kunnassa sekä yksityisellä sektorilla. Ammattikoulutusta toivotaan kehitettävän hyödyntämällä etäopiskelumahdollisuuksia. Nuoret voisivat opiskella Pellosta käsin ja kotona asuen. Pellon kunta on osallistunut alueelliseen sekä seutukunnalliseen TYP-työskentelyyn. Sähköinen Virtuasiointipiste valmistui keväällä 2016. Kunnan työllistämispalveluun kuuluvien Varikko-työpajan ja Ritavaaran kohderyhmänä ovat alle 28-vuotiaat työttömät, ammattiin kouluttamattomat ja työkokemusta tarvitsevat nuoret. Pellon osalta nuorisotyöttömien osuus on vähentynyt alittaen vertailukuntien osuudet. Yhteenveto nuorten ja nuorten aikuisten hyvinvoinnista: Nuorisotyöttömyys vähentynyt 21,24 % ajalla 2011-2016. Syrjäytymisen ennakointi. 78 % lukiolaisista asuu yhdessä äidin ja isän kanssa. Keskeneräinen 51/75

Opiskelupaikka 92,3 %:lla. Opiskeluhuollon saatavuus hyvä. P ello - Hyvinvointikertomus 2013-2016 Pitkäaikaissairauksien lisääntyminen. Läheisen alkoholin käytöstä aiheutuvat ongelmat. Riippuvuus toimeentulotuesta kasvattaa riskiä syrjäytymiseen. Koululounasmäärän riittävyyden uudelleen arviointi. Lukiolaisten kiusaamistilanteisiin reagoiminen. 2.4 Työikäiset Pellolaisten keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä on 60 ja vertailukuntalaisilla 62. Ministeriö tuottaa vuosittain palkansaajien haastatteluihin perustuvan työolobarometrin. Barometrissä kuvataan suomalaisen työelämän tilaa työpaikoilla. Vuoden 2016 haastatteluun osallistui 1631 palkansaajaa. Työolobarometrin mukaan luottamus työnsaantiin työttömyystilanteessa on noussut. Yli 55-vuotiaista alle puolet uskoo työllistyvänsä ammattiaan ja työkokemustaan vastaavaan tehtävään, mikäli jäisi työttömäksi. Lisäksi yhä harvempi kyselyyn vastanneista voi olla täysin varma työpaikastaan. Huolestuttavaa on se, että joka kahdeksas palkansaaja hoitaa työtehtäviä vapaa-ajallaan tai päivittäin. Naiset kokevat miehiä useammin työskentelevänsä tiukkojen aikataulujen mukaan tai nopeammalla tahdilla. Harva nuori kokee nuoria syrjittävän työpaikallaan, mutta entistä useampi iäkäs työntekijä kokee työpaikallansa syrjittävän iäkkäitä. Työhyvinvointikysely suoritettiin kunnan työtekijöille lokakuussa 2016. Kyselyyn vastanneita oli 133 ja heistä 107 teki kyselyn loppuun saakka. Työhyvinvointikyselystä tuli mm. ilmi, että Pellossa kaivataan työnantajan järjestämää liikuntaa, taukotilojen päivittämistä, lyhyempiä jonotusaikoja työterveyslääkärille sekä työterveyshuollon aktiivisempaa näkymistä. Kunnassa vuonna 2016 käynnistynyt prosessityöstäminen tavoittelee asiakaslähtöisyyttä, sisäisten palvelurakenteiden läpivalaisua, tehtäväkuvien täsmentämistä, selkeyttä perehdyttämiseen sekä näkyvän ja hiljaisen tiedon jakamista organisaatiossa. Työhyvinvointikyselystä tuli ilmi, että työilmapiirin parantamiseksi tarvitaan työnkierron kehittämistä, avoimen keskustelun lisäämistä, yhdessä laadittuja pelisääntöjä ja työntekijöiden osallistamista päätöksentekoon. Esimiehiltä toivotaan löytyvän enemmän aikaa henkilöstöjohtamiseen sekä läsnäolemiseen, välitöntä puuttumista työyhteisön ongelmiin ja positiivisen palautteen antamista. Työntekijällä on valta vaikuttaa omaan hyvinvointiinsa. Työnantaja voi osaltaan vaikuttaa terveelliseen ja turvalliseen työympäristöön, ammattitaidon ylläpitämiseen, toimivaan työyhteisötyöhön sekä yhteistyöhön työterveyshuollon kanssa. Työterveyshuollon toteuttamia toimintoja Pellossa ovat työyhteisötyö ja yksilöihin kohdistuvat kuntoutustoimenpiteet. Se voi olla ohjausta, neuvontaa, ristiriitojen selvittelyä, työstressin torjuntaa sekä esimiestyön ja johtamisen tukemista. Työyhteisöön kohdistuvat haastatteluin/kyselyin tehdyt kartoitukset toimivat apuvälineenä. Työpaikkaselvitysten ja terveystarkastusten pohjalta tehdään yksilölle räätälöity tai työyhteisölle työkykyä ylläpitävä toimintasuunnitelma yhteistyössä työnantajan ja työntekijöiden kanssa. Pellolaisten työterveyshuollon käynneissä on nähtävissä selvää lisääntymistä ja määrä on selvästi vertailukohteita korkeampi. Aktiivinen tuki -toimintamallin mukaisesti työntekijöitä uhkaavat tekijät pyritään tunnistamaan varhaisessa vaiheessa sekä ongelmiin puututaan välittömästi. Puuttuminen tapahtuu sekä yksilö että työyhteisötasolla. Työterveyshuollon yleisimpiä kirjattuja käyntisyitä vuonna 2015 Pellossa olivat selkäsärky ja hartianseudun pehmytkudossairaudet sekä verenpainetauti. Keskeneräinen 52/75

Pelloon on perustettu eri sektorien edustajista koostuva terveyden edistämisen työryhmä. Tavoitteena on edistää poikkihallinnollisesti terveysnäkökulman toteutumista kunnan toiminnassa. Vuosittaisten avustusten jakaminen paikallisille seuroille ja yhteistyö näiden kanssa tukee liikuntatarjonnan kattavuutta. Kunnassa on järjestetty hyvinvointiin liittyviä tempauksia, kuten Hyvinvointipäivä -tapahtumia. SuomiMies seikkailee -rekkakiertue on pysähtynyt Pelloon kolme kertaa kannustamaan kuntalaisia terveellisen ja liikunnallisen elämäntavan pariin. Terveydenhuoltolain (2010/1326) mukaan terveyttä ja hyvinvointia edistävä liikunta tulee näkyä eri hallinnonalojen suunnitelmissa ja toimintaohjelmissa. Eri hallinnonalojen suunnatessa voimavaroja ennaltaehkäisyyn, tuetaan terveyttä ja hyvinvointia edistävää liikuntaa käytännönläheisesti. Pellon liikuntapalveluiden toteutuksen työvälineeksi laadittu Liikuntaohjelma 2013-2017 on hyväksytty valtuustossa 7.9.2015. Ajantasaisen tiedon saamiseksi liikunnan tilasta ja ihmisten mielipiteistä, järjestettiin kunnan työntekijöille liikuntakysely. Vastauksista tuli ilmi, että suurin osa harrastaa liikuntaa aktiivisesti. Viidesosan vastaajista pitäisi liikkua terveysliikuntasuosituksiin nähden enemmän. Työelämän ulkopuolelle jääneiden terveysliikunta voi jäädä suppeaksi työttömyyden tuomien haasteiden viedessä voimavarat. Työttömien tavoittamisessa ja ohjaamisessa terveysliikunnan pariin, on hallintokuntarajat ylittävällä yhteistyöllä suuri merkitys. Terveys- ja liikuntapalvelujen järjestäminen työelämän ulkopuolisille edistää sosiaalista hyvinvointia sekä ennaltaehkäisee syrjäytymistä. Mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneiden osuudet ovat vähentyneet. Työkyvyttömyyseläkettä saaneiden osuudessa on tapahtunut myös laskua vuodesta 2013 lähtien, mutta Pellossa osuus on suurin vertailukuntiin nähden. Työkyvyttömyyseläkkeen taustalla ei aina ole sairaus, syynä voi olla henkilön taloudellinen tilanne ja työttömyys. Sosiaalihuoltoon kuuluvaa viimesijaista taloudellista tukea eli toimeentulotukea saaneiden osuus on kasvanut lähes vuoden 2011 tasolle. Pitkäaikaisesti toimeentulotukea saaneiden määrä on reilusti puolittunut vuodesta 2013, mutta pitkäaikaistyöttömien määrä on lisääntynyt jatkuvasti. Keskeneräinen 53/75

Pellon mielenterveys- ja päihdetyön toimintaohjeen tavoite työikäisten osalta painottuu depression hoitoon ja varhaiseen toteamiseen. Työterveystarkastuksissa on käytössä Audit-kysely. Lisäksi työttömille tehdään terveystarkastuksia. Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidossa olleita on ollut Pellossa eniten vertailukohteista. Myös tuki- ja liikuntaelinten- sekä sidekudoksen sairauksien vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavien osuudet ovat suurimmat. Silti muutosta positiivisempaan ajalla 2011-2016 on - 19,15 %. On otettava huomioon, että varhaiseläkkeen ikärajojen muutokset, pitkäaikaistyöttömyys sekä työttömyyseläkkeellä olevien määrät vaikuttavat indikaattorin sisältöön. Yhteenveto työikäisten hyvinvoinnista: Tules-työkyvyttömyyseläkkeiden osuus pysynyt ennallaan (2014-2016). Kunnan työntekijöistä suurin osa aktiivisen liikunnan harrastajia. Työttömien hyvinvoinnista huolehditaan terveystarkastuksin. Työkyvyttömyyseläkkeellä olevien terveydentilan seuranta. Tapaturmien väheneminen, muutos viiden vuoden takaiseen -14,20. Pitkäaikaistyöttömien lisääntyminen. Työterveyslääkärille pääsyn pitkittyminen. Keskeneräinen 54/75

Työilmapiirin huonontuminen. Vuodeosaston päihdesairaus-asiakkaat lisääntyneet. Työterveyshuollon käyntien lisääntyminen. Työmatkaliikuntaan motivoiminen kiinnittämällä huomio työpaikkakiinteistöjen olosuhteisiin (sosiaalitilat, pyörätelineet jne.). 2.5 Ikäihmiset Kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden lisääntynyt osuus on kasvanut Pellossa ja vertailukohteissa. Valtakunnallisen laatusuosituksen mukaan yli 75-vuotiaista 91 92 prosenttia tulisi asua omassa kodissaan. Pellon osalta prosenttiosuus 97,6 ylittää reilusti valtakunnallisen tavoitteen. Pellon kunnanvaltuusto on hyväksynyt Ikääntyvän väestön palvelut -ohjelman vuosille 2015-2020. Suunnitelmaan on kirjattu toimenpiteet liittyen hyvinvointiin, terveyteen, toimintakykyyn, itsenäiseen suoriutumiseen, palveluihin ja omaishoitoon. Suunnitelmassa painotetaan kotona asumista ja kuntouttavia toimenpiteitä. Kuntouttavan työotteen myötä potilasta/asukasta motivoidaan arjen askareissa käyttämään voimavarojaan ja suorittamaan kaikki ne asiat itse, joihin hän kykenee. Pellon kunta on osallistunut IKÄEHYT -hankkeeseen. Vuosina 2011-2013 toteutetun hankkeen tarkoitus oli ikäihmisille suunnattujen hyvinvointia tukevien palvelumallien ja työmenetelmien kehittäminen. Ikäneuvosto ja eläkeläisjärjestöt pyydettiin mukaan kehittämään kotiin annettavia palveluja ja ennaltaehkäiseviä palveluja. Hankkeen myötä Pellossa on otettu käyttöön RAI-järjestelmä asiakkaan palvelutarpeen arviointiin sekä hoito-, kuntoutus- ja palvelusuunnitelman laatimiseen. Ennaltaehkäisevinä/kuntouttavina palveluina terveyskeskuksen fysioterapeutit vetävät ryhmiä eri toimintayksiköissä. Seniorikerhot kokoontuvat Lampsijärvellä, Konttajärvellä ja Turtolassa. Lisäksi sosiaalityön palveluna järjestetään ohjausta ja neuvontaa. Kotona annettavia palveluja ovat kotipalvelu, kotisairaanhoito ja omaishoidontuki. Palveluohjaajalta saa tietoa kunnan ja yksityisten palvelutuottajien tarjoamista palveluista ikääntyville. Palvelusuunnitelman laatimisen yhteydessä selvitetään arjessa selviytyminen sekä asiat, joissa iäkäs tarvitsee apua. Lisäksi tarvittaessa kartoitetaan asumisen turvallisuus, ympäristön esteettömyys ja omaishoidontuen mahdollisuus. Keskeneräinen 55/75

Kuntoutuspalveluista vastaavat fysioterapeutti ja toimintaterapeutti. Kotikäyntejä tekevät tarvittaessa myös eri toimijat ja lisäksi muistihäiriöiset ja heidän omaiset saavat sairaanhoitajan ohjausta. Ikäihmisten laatusuosituksen (STM:n julkaisuja 2013:11) mukaan jatkuvan kotihoidon piirissä tulisi olla n. 12 %. Pellossa osuus on ollut laskusuuntainen sekä pienin vertailukohteisiin nähden. Osuus vuonna 2016 on ollut 8,2 %. Kotipalvelu tukee asiakkaiden itsenäistä selviytymistä ja elämänhallintaa. Ensisijaisena kohderyhmänä ovat henkilöt, jotka tarvitsevat päivittäisissä huolen- ja hoivanpitoon liittyvissä toiminnoissa apua. Palvelukoti Kyllinkeidas, Kotitien palveluasumisyksikkö sekä Iltarusko ovat tehostetun palveluasumisen yksiköitä. Asuminen on tarkoitettu asiakkaille, jotka eivät kotiin annettavien palveluiden / tukitoimien turvin enää kykene selviytymään turvallisesti omassa kotonaan. Lisäksi jokaisessa tehostetussa palveluasumisessa on yksi intervallipaikka. Kyllinkeitaan Pirtti ja palveluasumisyksikkö Kammari ovat tarkoitettu asiakkaille, jotka tarvitsevat arkiaskareissaan toisen henkilön apua, mutta selviytyvät yön yli itsenäisesti. Lisäksi Pellossa on vielä kehitysvammaisten asumisyksikkö Koivula-koti sekä mielenterveyskuntoutujien asumisyksikkö Meän koti. Tehostetussa palveluasumisessa olevien osuus on ollut 2,8 % vuonna 2014, osuus on vähäinen vertailukuntiin nähden. On huomioitava, että indikaattoritiedossa ovat mukana sekä kuntien, kuntayhtymien että yksityisten palveluntuottajien ylläpitämät yksiköt. Palveluasumisjonossa olevien määrä on Pellossa ollut viime vuosina noin 36. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa terveyskeskuksissa olevien osuus on valtakunnallisen suosituksen mukainen, edellisvuosina osuus ylittyi. Kunnassa suoritetaan vuosittain 75 vuotta täyttäneille vapaaehtoisuuteen perustuvia ennaltaehkäiseviä kotikäyntejä. Tehtyjen käyntien perusteella huolta aiheuttavina on noussut esiin muistihäiriöiden lisääntymiset, asiointivaikeudet sekä vaikeudet hoitaa siivouksia ja pihatöitä kotona. Muistiasioissa Pellon kunta totetuttaa matalan kynnyksen periaatetta ja siten nopeutetaan muistihäiriöisten hoitoon ohjaamista. Käytössä on muistipolku -toimintamalli. Kotikäynneillä selvisi, että 75 vuotta täyttäneet ovat fyysiseltä toimintakyvyltään hyväkuntoisia. Sen sijaan yksinäisyys ja tyhjyyden tuntemukset kuormittavat psyykkistä hyvinvointia. Keskeneräinen 56/75

Kotonaan yksinasuvien 75 vuotiaiden osuus on ollut korkein vertailukuntiin nähden viime vuosina. Tulevaisuuden haasteita palvelujen kehittämisessä ovat mm. kotiin annettavien palvelujen kehittäminen sekä ikäihmisten turvattomuus, puutteet asuinoloissa ja terveydentilan heikentyminen, jotka lisäävät painetta asumispalveluihin. Pello on mukana Toimiva kotihoito Lappiin - Monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen -hankkeessa. Hanke on yksi sosiaali- ja terveysministeriön rahoittamista kahdeksasta alueellisesta kokeiluhankkeesta 2016-2020. Hankkeen myötä kehitetään kuntalaisten kotihoitoa sekä päivitetään kriteerejä omaishoidontuen myöntämiseen. Lisäksi kotihoidon asiakkaille testataan teknologia välineitä. Omaishoidon tuen piirissä olevia vuonna 2014 on Pellossa ollut 8,8 % ja vuotta myöhemmin 8,9 %. Osuus ylittää valtakunnallisen suosituksen ( 6-7 %). Ylitorniolla osuus oli 6 ja Kolarissa 7,4 prosenttia. On huomioitava, että palveluiden järjestämistavat voivat vaihdella kunnittain ja kunnassa voi olla paljon muita palveluja. Omaishoidon tuki muodostuu hoidettavalle annettavista tarvittavista palveluista sekä hoitajalle annettavasta hoitopalkkiosta, vapaasta ja omaishoitoa tukevista palveluista. Kunta ja hoitaja tekevät omaishoidon järjestämisestä toimeksiantosopimuksen. Pellossa toimii omaishoitajien tukemiseksi suunnattu Ikätupa -toiminta. Omaishoidettaville järjestetään ohjattua toimintaa, ja sillä välin omaishoitajalla on mahdollisuus hoitaa asioitaan tai levätä. Lisäksi Länsi-Pohjan omaishoitajat ja Läheiset ry:n järjestämä vertaisryhmä kokoontuu kuukausittain. Kuntalaisraadin loppuraportin (2016) mukaan kunta voisi tarjota omaishoitajille kotiin annettavaa sijaistamispalvelua jaksamisen tukemiseksi ja asiointien helpottamiseksi. Sairaalahoitoa vaativat tapaturmat ovat hieman lisääntyneet 65 vuotta täyttäneillä pellolaisilla. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin psykoosin vuoksi oikeutettujen osuus on korkein vertailukuntiin, Lappiin ja koko maahan nähden. Pellossa mielenterveysongelmat ovat vuosittain lisääntyneet 65 vuotta täyttäneiden osalta. Pellossa perhe- ja mielenterveyskeskukseen voi hakeutua varaamalla ajan puhelimitse. Asiakkailla on mahdollisuus saada keskusteluapua ihmissuhteisiin, jaksamiseen, mielenterveyteen ja päihteisiin liittyvissä asioissa. Mielenterveyskuntoutujille järjestään leirejä ja seurakunta tukee osaltaan mielenterveys- ja päihdeasioissa. Lisäksi Aikuisten Olohuone on kaikille avoin kohtaamispaikka, jossa on ohjattua toimintaa. Keskeneräinen 57/75

Kotipalvelun asiakaskäyntien yhteydessä huolta aiheuttaviin asioihin puututaan ja yhdessä sovitaan jatkotoimenpiteistä. Lisäksi huomioidaan etuusasioiden ajankohtaisuus sekä avuntarve hakuprosessin käynnistämiseksi. Pellossa toimeentulotukea saaneiden 65 vuotta täyttäneiden osuus on kasvanut vuodesta 2014 ylittäen reilusti vertailukuntien osuudet. Työ- ja/tai kansaneläkejärjestelmästä omaa eläkettä saavien kokonaiseläkkeen euromäärä on vertailukunnissa, Lapissa ja koko maassa noussut tasaisesti. Pellolaisille maksettu kuukausieläke on kuitenkin pienin. Täyttä kansaneläkettä (vain vähän tai ei lainkaan ansioeläkkeitä saavat) saaneiden osuus on koko maan tasolla. TEAviisarin mukaan Pellossa on käytössä palvelutarpeen selvittämisen yhteydessä pätevä mittari toimintakyvyn arvioimiseen. Maan keskiarvoa paremmin on järjestetty palveluja sotaveteraaneille ja omaishoitajille. Ikääntyneille järjestetään terveystarkastuksia. Kuntoutusta edistäviä tekijöitä on arvioitu suunnitelmassa ja yhteistyötä paikallisten tahojen kanssa. Liikkeellä voimaa vuosiin -ohjelma on esitelty johtoryhmässä. Lisäksi on arvioitu asuin- ja elinympäristön esteettömyyttä ja toimivuutta huomioimalla julkinen liikenne ja päivittäiset palvelut. Ikääntyneiden palveluissa kokonaisuudessaan on parannettavaa TEAviisarin mukaan, mutta osakokonaisuuksia tarkastellessa osallisuus näyttää hyvää tulosta. Keltaisen alueen osakokonaisuuksien kehittämiskohteiksi nousivat ohjelmien käsittely luottamushenkilöhallinnossa sekä johtoryhmässä ja henkilöstömäärien seuranta. Riskiryhmiin kuuluville yksinasuville muistisairaille, päihteiden käyttäjille, vähävaraisille, äskettäin leskeksi jääneille, yksin asuville, asuinpaikkaa tai asuntoa muuttaneille, kaatumisriskin omaaville (huono tasapaino) tai päivystyspoliklinikoiden suurkäyttäjille ei ole kohdennettuja palveluja. Keskeneräinen 58/75

Yhteenveto ikääntyneiden hyvinvoinnista: 75 ikävuoden ylittäneistä 97,6 % asuu edelleen kotona. Muistihäiriöisten ohjaamisen ja seurannan tehostuminen. Ennaltaehkäisevät kotikäynnit otettu myönteisesti vastaan ja ne koetaan tarpeellisiksi. Pitkäaikaisen vuodeosastohoidon väheneminen, muutos -55,10 % / 2010-2015. Toimeentulon riittämättömyys. Sairaalahoitoa vaativien tapaturmien lisääntyminen. Psyykkisen hyvinvoinnin heikentyminen. Palveluasumispaikkojen riittämättömyys. Omaishoitajien arvokasta työpanosta tuettava tarjoamalla sijaistamispalvelua kotiin. Riskiryhmille kohdennettujen palvelujen puutteellisuus. 2.6 Kaikki ikäryhmät Kuntajohdon ja kunnan keskushallinnon terveydenedistämisaktiivisuus on toteutunut vuonna 2013 hyvin, pistein 87/100. Kuntajohdon toimialueelta ei ole toimitettu tietoja vuoden 2013 jälkeen. Keskeneräinen 59/75

Perusterveydenhuollon kaikki lääkärikäynnit ovat vähentyneet vuosittain vuodesta 2013 lähtien, mutta käyntejä on eniten vertailukohteisiin nähden. Yleisimpiä käyntisyitä vuonna 2015 olivat selkäsärky ja polven nivelrikko. Erikoissairaanhoidon lääkärikäynneissä on tapahtunut lisääntymistä ajalla 2014-2015 ja muutos viiden vuoden takaiseen arvoon on +20,36 %. Keskimääräinen hoitoaika vuodeosastolla vuonna 2013 on ollut 16,8 ja vuotta myöhemmin 25,4. Indeksi kuvaa vuodeosaston hoitokäytäntöjä, mutta potilaan diagnoosi ja ennuste vaikuttavat myös hoitojakson pituuteen. Vammaispalvelulakiin perustuvien palvelujen ja taloudellisten tukitoimien kustannukset ovat Pellossa kääntyneet laskuun ja olivat myös vertailukuntien alhaisimmat. Luku ei täysin kerro vammaispalveluihin panostamisesta, koska osavammaispalvelulain mukaisista palveluista on subjektiivisia oikeuksia, jotka on aina järjestettävä asiakkaalle. Kustannuksiin vaikuttaa myös vammaisuuden esiintyvyys alueella. Kunnassa voidaan järjestää vammaisille palveluja myös muiden lakien perusteella. Pellon kunnan vammaispoliittinen ohjelma 2012-2018 on tehty yhdessä vammaisneuvoston ja viranhaltijoiden kesken. Toimiva palveluohjaus on kirjattu yhdeksi tavoitteeksi. Sillä tarkoitetaan asiakkaan tilanteen kartoittamista ja ohjaamista tarvittavien palvelujen piiriin. Koska Pellossa ei työskentele varsinaista palveluohjaajaa, henkilökuntaa pidetäään ajantasalla eri sosiaali- ja terveystoimen palveluista säännöllisin tiedotuksin. Sairastavuutta kuvaava aikasarja osoittaa loituntumista maan keskiarvosta (100). Vertailukunnissa tilanne on parempi eli väestö on terveempää. Sairastavuusindeksi kertoo yleistilanteen kunnan sairastavuudesta ja perustuu kolmeen tilastomuuttujaan: kuolleisuuteen, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuteen työikäisistä (16-64-vuotiaat) sekä lääkkeiden ja ravintovalmisteiden korvausoikeuksien haltijoiden osuuteen väestöstä. Kansantaudeilla tarkoitetaan sairauksia, jotka ovat yleisiä väestössä ja usein yleisiä kuolleisuuden aiheuttajia. Keskeneräinen 60/75

Kansantaudit vaikuttavat työkykyyn, ja niiden hoito kuormittaa terveydenhuollon palveluita.tästä johtuen niillä on suuri vaikutus myös kansantaloudelle. Suomessa kroonisia kansantauteja ovat sydän- ja verisuonitaudit, diabetes, astma ja allergia, krooniset keuhkosairaudet, syöpäsairaudet, muistisairaudet, tuki- ja liikuntaelimistön sairaudet ja mielenterveyden ongelmat. Kansansairauksien ehkäisyyn voidaan vaikuttaa valitsemalla terveelliset elämäntavat yhdessä riittävän liikunnan sekä terveellisen ruokavalion kanssa. (Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos) Jokaiselle Suomen kunnalle on laskettu Kelan rekisteritietojen avulla indeksilukuja, jotka kertovat, kuinka yleisiä niin sanottujen kansantautien erityiskorvausoikeudet ovat suhteessa koko maan keskiarvoon (= 100). Kansantauti-indeksi oli Pellossa 115,6 vuonna 2012 ja 120,2 vuonna 2016. Perusterveydenhuollon terveydenedistämisaktiivisuus on toteutunut vuonna 2016 edellisvuosiin verrattuna heikommin. Vahvuuksia kuvaavassa TOP-10 listassa Pellon henkilöstöresursseissa on huomioitu kuraattori- ja psykologitoiminnan voimavarat kouluissa maan keskiarvoa paremmin. Määräaikaisia yleisiä terveystarkastuksia on tarjottu kaikille ikäryhmille ja terveyskeskuksessa toteutuu johtamisvastuu. Yhteistyöstä/hoitoketjusta sairaanhoitopiirin kanssa on sovittu, koskien ehkäisevää kuntoutustoimintaa, päihdehaittojen vähentämistä ja lasten ja nuorten käytöshäiriöiden viiveetöntä hoitoa. Kokemusasiantuntijoita on otettu mukaan palvelujen suunnitteluun ja kehittämiseen. Lisäksi lukiossa seurataan vuosittain opiskeluympäristön terveellisyyteen ja turvallisuuteen liittyvien puutteiden korjaamista. Keskeneräinen 61/75

Tarkasteltaessa TEA-näkökulmia, niin kuntalaisten terveydentilan ja siihen vaikuttavien tekijöiden seuranta/tarveanalyysi väestöryhmittäin osoittaa huonoa tulosta. Raportointi yksikön johtoryhmälle ja luottamushenkilölorganisaatiolle toteutuu heikosti. Kunnan sitoutuminen strategiatasolla terveyden edistämiseen on puutteellista (strategia- ja ohjelma-asiakirjat ja talous- ja toimintasuunnitelmat). Tilanne henkilöstön ja muiden voimavarojen mitoituksen osalta on heikko vertailukohteisiin nähden. Kuntalaisten mahdollisuudet osallistua toiminnan kehittämiseen ja arviointiin ovat heikentyneet. Alla olevassa TOP-10 listassa ovat kehittämiskohteet, joissa tilanne on maan keskiarvoa heikommin. Terveydenedistämisaktiivisuus liikunnan toimialueella osoittaa myönteistä kehitystä. Pellon pistemäärä 37/100 osoittaa kuitenkin, että toiminnassa on vielä parannettavaa. Myönteistä kehitystä kuvaavat koulupäiviin sisälletyn liikunnan lisääntyminen ja oppilaiden aktivoiminen koulumatkaliikuntaan. Positiivista on myös se, että sisäliikuntatiloja on hyödynnetty koulupäivän aikana oppilaiden välitunnilla tapahtuvaan liikkumiseen. Liikuntapaikkojen osalta kunnan tilanne on myös maan keskiarvoa paremmin. Pellon kunnan alueella ovat erinomaiset liikunta ja ulkoilumahdollisuudet. Ulkoilureitistö talvisin ja kesäisin mahdollistaa monipuolisen liikunnan harrastamisen. Eri vaativuustason liikkujille hiihtolatureitistöä on yhteensä 240 km, joista 31 km on valaistu. Kelkkailijoille löytyvät omat moottorikelkkareitit ja moottorikelkkaurat. Laskettelijoita palvelee Ritavalkean hiihtokeskuksen laskettelurinteet. Pururadat ja ulkoilureitit tarjoavat kuntalaisille erinomaiset liikkumismahdollisuudet kesäisin. Lähimmät uimahallit sijaitsevat Ruotsin puolella Svansteinissa sekä Ylitorniolla. Uimarannat sijoittuvat keskustan ympäristöön sekä järvikyliin. Lisäksi kunnasta löytyy keskusurheilukenttä, jäähalli, jääkenttiä, keilahalli, Rohkihalli, urheilukenttiä sekä frisbeegolfrata. Keskustan ja ympäristökylien liikuntasaleihin pellolaiset voivat varata käyttövuoron. Kuntakeskuksessa on Pellon Ponnen liikuntahalli, koulukeskuksessa liikuntasali sekä kuntosali ja hirsipuolen liikuntasali. Keskeneräinen 62/75

Liikunnan toimialueen kehittämiskohteiksi TOP-10 listauksen mukaan nousivat kuntalaisten mahdollisuudet osallistua talouden suunnitteluun, ennakkoarviointimenetelmän puuttuminen kuntastrategian valmistelussa. Myös toiminta- ja taloussuunnitelman tavoitteissa on ollut puutteita. Gini-kerroin ilmaisee alueen asuntokuntien rahatulojen jakautumista. Keskeisimpiä tuloeroihin vaikuttavia tekijöitä ovat työllisyys ja työttömyys. Mitä suuremman arvon Gini-kerroin saa, sitä epätasaisempi tulonjako on. Pellon osalta tulonjako on pysynyt tasaisena, vuoden 2011 piikkiä lukuun ottamatta. Toimeentulotuki voi olla perustoimeentulotukea, täydentävää toimeentulotukea, ehkäisevää toimeentulotukea tai kuntouttavan työtoiminnan tukena maksettavaa toimintarahaa tai matkakorvausta. Toimeentulotuen euromäärä asukasta kohden vuonna 2013 oli vertailukuntiin nähden suurin. Ahtaasti asuvien asuntokuntien osuus on hieman lisääntynyt, mutta muutos viiden vuoden takaiseen osuuteen verrattuna on laskenut. Kuntalaiskysely Pellon kunnan palveluista toteutettiin vuonna 2016 sähköisessä muodossa Pellon kunnan Keskeneräinen 63/75

kotisivuilla. Vastauksia saatiin yhteensä 167 kpl. P ello - Hyvinvointikertomus 2013-2016 Vastausten perusteella tehdyssä yhteenvedossa todetaan, että kunnan asiakaspalvelussa ja palvelutasossa olisi kehitettävää. Kunnan johto sai moitteita näkyvyyden puutteesta ja luottamushenkilöt puolestaan kielteisestä asenteesta kunnan asioihin liittyen. Kunnan taloudenhoito sai hieman paremman yleisarvosanan verrattuna vuoteen 2014, mutta viestintään ja tiedottamiseen kaivataan parannusta. Pello on kyselyn mukaan kaunis ja turvallinen paikka elää sekä asua. Vaikka palvelut keskittyvät kuntakeskukseen, kuntarajojen sisäpuolella sijaitsee 13 elinvoimasta kylää. Kyselystä selvisi, ympäristökylien asukkaat toivovat enemmän huomioon ottamista. Naapurikuntien sekä yhdistyksien ja järjestöjen välisen kuntayhteistyön toivotaan vilkastuvan. Elinvoimapalveluissa oli nähtävissä mielipide-eroja enemmän kuin hyvinvoinnin edistämisen palveluissa. Kylämiljöön yleisilmeen siistiminen, rakennuspolitiikka/rakennustarkastus, teiden/katujen talvikunnossapito, joukkoliikenne, työllisyys- ja työllistämispalveluiden kehittäminen saivat asukkailta huonon arvosanan. Ritavalkean kehittäminen, kierrätys, jätehuolto ja viheralueet saivat positiivista arviointia. Hyvinvoinnin edistämisen palveluihin on pääosin oltu tyytyväisiä, positiivisempi arviointi on hieman kasvanut jopa vuoteen 2014 verrattuna. Erityisesti kirjasto, hammashuolto, perusopetus, lukio,varhaiskasvatus, päivähoito ja senioripalvelut saivat positiivisen arvosanan. Myös urheiluharrastusmahdollisuuksiin ja hiihtoreitteihin oltiin tyytyväisiä. Yleisesti kuitenkin palveluita toivotaan kehitettävän edelleen. Valtakunnallisen poliisibarometrin (2016) mukaan rattijuoppous huolestutti vastaajia mainituista rikosilmiöistä eniten. Yleensäkin henkeä, terveyttä ja henkilökohtaista vapautta ja koskemattomuutta loukkaavat rikokset huolestuttavat eniten. Kaikki rikokset eivät tule poliisin tietoon. Vakuutusehdot usein edellyttävät rikosilmoituksen ja siksi autovarkaudet, asuntomurrot ja omaisuuden varastamiset ilmoitetaan poliisille. Väkivaltarikostilastoissa tapahtuvat muutokset heijastavat suurelta osin päihteiden käytössä tapahtuvia muutoksia. Alkoholin ja väkivallan yhteys liittyy nimenomaan alkoholihumalan ja väkivallan yhteyteen. Väkivallan riski kasvaa vuorovaikutustilanteissa, joissa osapuolet tai ainakin joku paikallaolijoista on humalassa. Kohtuukäyttö ei lisää väkivaltaisen käyttäytymisen todennäköisyyttä. Poliisin tietoon tulleiden rikosten määrässä on ollut Pellossa heilahduksia ja suunta on menossa huonompaan. Huumausainerikosten määrä vuosina 2013-2014 oli suurempi kuin vertailukunnissa. Rattijuopumustapausten määrä vuonna 2014 oli Pellossa myöskin suurin mutta seuraavana vuonna alhaisimmillaan. Päihtyneiden säilöönottojen osuus kertoo osaltaan myös viranomaisten aktiivisuudesta ja resursseista. Putkaan toimitettujen määrässä on tapahtunut vähenemistä, vuoden 2015 piikkiä lukuun ottamatta. Osuudet ovat vertailukuntia pienimmät. Keskeneräinen 64/75

Yhteenveto kaikkien ikäryhmien hyvinvoinnista: Sairauspäivärahaa saaneiden osuus vähentynyt. Ahtaasti asuvien asuntokuntien osuuden %-muutos -17,39 /2011-2016. Rattijuopumustapaukset vähentyneet, %-muutos -21,43 /2011-2016. Monipuoliset liikunta- ja ulkoilumahdollisuudet tukevat kuntalaisten hyvinvointia. Kuraattori- ja psykologipalvelut osoittautuneet tarpeellisiksi. Aivohalvaustapahtumien määrä kasvanut vuodesta 2011 (35-79 -vuotiaat). Sosiaalihuollon viimesijaista taloudellista tukea saaneiden kotitalouksien määrä on lisääntynyt. Erikoissairaanhoidon vastaanottokäynnit lisääntyneet. Vuodeosaston hoitoajat ovat pidentyneet. Kuntalaisten sairastavuus lisääntynyt, %-muutos +11,56 / 2011-2016. Kuntamiljöön yleisilme ankea. 3 Yhteenveto Vallitsevan suuntauksen mukaan, maaseutumainen asuinympäristö houkuttelee luonnon läheisyyteen ja rauhallisuuteen. Peruspalveluiden toimivuus, helppous, saatavuus ja nopeus ovat paikkakunnan etu kuin myös houkutin paluumuuttajille. Pienen kunnan valttikortteina ovat myös asukkaiden tunnettavuus ja etenkin ympäristökylistä henkivä yhteisöllisyys. Paluumuuttajat tiedostavat jo muuttolaatikoita pakatessaan ympäröivän luonnon suomat mahdollisuudet sekä paikalliskulttuurin rikkaudet. Houkuttavuutta tulevat lisäämään vielä kyläkeskuksen viihtyisyyden parantamiseksi suunnitellut maisemoinnit ja viherrakentamiset. Nykyinen ankea ja rapistunut yleisilme ei miellytä kuntalaisia. Talvella lumi peittää armollisesti silmiinpistävimmät epäkohdat alleen. Palvelujen vähäisyydestä kielivät tyhjät, hylätyt kiinteistöt. Pellon kunnan ikärakenne painottuu yli 65-vuotiaisiin, mikä näkyy huoltosuhteen kasvuna. Ikääntyvän väestön hyvinvoinnista huolehtiminen lisää paineita kotipalvelun saatavuuteen ja palveluasumispaikkojen riittävyyteen. Myönteisinä kehityssuuntina on nähtävissä päivähoitolasten huima lisääntyminen sekä avioerojen vähäisyys. Huolta aiheuttaa lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien lisääntyminen. Huolestuttavana havaintona on myös se, että lapsille ja nuorille aiheutuu ongelmia läheisen alkoholin käytöstä. Ongelmavyyhden ratkaiseminen huolen herätessä vaatii ripeää toimintaa ja yhteisiä käytänteitä eri toimijoiden kesken. Työntekijöiden käytössä on Varhainen tuki malli. Sen avulla arvioidaan syntynyttä huolta ja tarvetta puuttua asiaan sekä järjestetään tukea. Lastensuojelun tarkoitus on turvata ensisijaisesti lapsen etu. Yleistäminen ei kuulu sosiaalityöhön, asiakkuuden syntymisen taustalla on aina syy-seuraus suhde. Tukihenkilö- ja tukiperhetoiminnan lisääntynyt tarve on otettu huomioon Pellossa järjestämällä siihen tarvittavaa koulutusta. Yhteistyö eri toimijoiden kesken toteutuu neuvolan ja sosiaalityön välillä. Työpareittain tehtyjen kotikäyntien tarkoituksena on varhaisen tuen edistäminen lapsiperheille. Nuorten työllistyminen on parantunut Keskeneräinen 65/75

sekä koulutuksen ulkopuolelle jääneitä on vähän. Kuntaan kaivataan toisen asteen kouluttautumismahdollisuuksia lukion lisäksi. Digitalisoinnin tuomille opiskelumahdollisuuksille nuoriso on kohderyhmänä oikea. Kännykkäsukupolven ennakkoluuloton ja rohkea suhtautuminen nettiin ovat valttikortteja verkko-opiskelussakin - paikkakunnasta riippumatta. Ylisukupolviseen syrjäytymiseen liittyy useimmiten pitkäaikainen riippuvuus toimeentulotuesta. Toimeentulotuen siirtyminen (2017) Kelan hoidettavaksi vapauttaa resursseja sosiaalihuollosta ennaltaehkäisevään asiakaspalveluun. Pitkäaikainen riippuvuus toimeentulotuesta voi johtua omaksutuista asenteista ja arvoista. Arkitoimintojen sujuminen ovat lääke periytyvään uusavuttomuuteen. Ylisukupolvisen syrjäytymisen kierteen katkaisemiseksi on puututtava konkreettisella tavalla arjen käytänteisiin silloin, kun arkielämän kontrolli on hukassa. Työikäisten kohdalla huolen aiheeksi nousi kunnan työntekijöiden työssäjaksaminen. Kuntarakenneuudistuksen mainingeissa keinuvan henkilöstön työhyvinvointi on koetuksella. Muutoksien sisäistäminen ja omaksuminen vievät aikaa henkilökunnan keskuudessa. Ajan tasalla pysyminen vaatii jatkuvaa itsensä kehittämistä, eikä eläkeiän jatkuva loitontuminen tuo lohtua. Työikäisten työhyvinvoinnin rasitteena olevien esteiden poistaminen vaikuttaa ratkaisevasti työn tuloksellisuuteen. Työhyvinvointikyselyyn perustuen yhteishengen puuttuminen kuormittaa työyhteisöjä. Esimiehiltä toivotaan löytyvän enemmän aikaa henkilöstöjohtamiseen sekä läsnä olemiseen, välitöntä puuttumista työyhteisön ongelmiin ja positiivisen palautteen antamista. Ikääntyvän väestön kokema yksinäisyys ja sosiaalisen verkoston supistuminen ovat valtakunnallisesti tiedostettuja ongelmia. Teknologian suomia mahdollisuuksia hyödynnetään sujuvamman tiedonsiirron ja asioinnin välineenä. Ikäihmisille siirtymävaihe luo haasteita palveluiden saatavuuden suhteen. Henkilökohtainen kontakti koetaan inhimillisemmäksi ja mielekkäämmäksi. Löytyisikö apu etsivä työ toimintamallin soveltamisesta kotipalvelun, kerhojen, seuratoiminnan yms. ulkopuolella olevien tavoittamiseksi. Omaisten viettämä aika ikääntyvien vanhempiensa luona on rajattua ja siten hyvinvoinnissa havaitut muutoksetkin nähdään myös helpommin. Omaisten huolen herääminen näkyy kotipalveluun otettujen yhteydenottojen lisääntyvänä määränä. Omaishoitajien antama arvokas työpanos keventää kotipalvelutarvetta ja palveluasumistarvetta kunnassa. Lakisääteisten vapaapäivien lisäksi kaivataan kotiin annettavaa sijaistamispalvelua omaishoitajien jaksamisen tukemiseksi sekä asiointien helpottamiseksi. On huomioitava, että osa omaisiaan hoitavista tekee hiljaista työtään ilman virallista sopimusta eli ilman rahallista korvausta. Yksinäisyyden ja syrjäytymisen ennaltaehkäisyyn satsaaminen ei ainoastaan rikastuta ikääntyvien elämänlaatua. Myös lapset ja nuoret tarvitsevat puolueetonta kuuntelijaa, neuvonantajaa ja tukijaa. Iäkkäiden kuntalaisten, supersenioreiden, jalkautuminen päiväkoteihin ja kouluihin yhdistäisi sukupolvien välistä kuilua. Nuorten ajatusmaailma ja näkemykset sekä ikääntyneiden elämänkokemus ja elämänviisaus yhdistävät kumpaisenkin ikäluokan olemassa olevia vahvuuksia. 4 Hyvinvoinnin edistämistä tukevat ohjelmat ja suunnitelmat Ohjelmat ja suunnitelmat Painopisteet Tarkoitus, tavoitteet, toimenpiteet Hyvinvointikertomus 2013 kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen lastensuojelun määrällisen kasvun ja toimintakulujen pysäyttäminen ennaltaehkäisevän työn avulla ikääntyvän väestön palvelutarpeen ja tarkoituksenmukaisen hoidon kartoitus päihdehuollon riittävä ja Toteumat Keskeneräinen 66/75

Ikääntyvän väestön palvelut -ohjelma 2015-2020 P ello - Hyvinvointikertomus 2013-2016 kotiin annettavien palvelujen kehittäminen toimiva avohuollon tarjonta ja laitospäivien väheneminen sekä alenevat päihdehuollon kustannukset pitkäaikaistyöttömien palveluiden järjestäminen eri toimijoiden kanssa palvelukeskustoiminnan vakiinnuttaminen ja syrjäytymisuhan alaisten työllistäminen maahanmuuttajien alkuvaiheen ohjauksen tehostaminen ikäihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen asumispalvelupaineisiin ikääntyneiden hyvinvointi- ja vastaaminen terveyserojen kaventaminen (asuonolojen puutteet, palveluiden laadun ja turvattomuus, vaikuttavuuden parantaminen terveydentilan heikentyminen) geroteknologiset ratkaisut ja niiden juurruttaminen käytäntöön ennaltaehkäisevä toiminta yli hallintokuntarajojen muistihäiriöisten lisääntynyt palveluntarve toimintakyvyn arvioinnin hyödyntäminen uusien palvelumuotojen kehittäminen hoitotason nostaminen palvelurakenteiden keventäminen palveluohjaus Kotouttamisohjelma 2013 Kotoutumislakiin (33 ) sisältyvät pääasialliset suuntaukset: ohjelman kytkeyminen kunnan strategiseen suunnitteluun sekä seurantaan yleisten palveluiden toteuttaminen maahanmuuttajille työllistämisasioiden hoitaja määrärahat visiot ja arvot samat ohjelman tarkistus 1x/valtuustokausi näkyvyys kunnan kotisivuilla ja Intrassa maahanmuuttajilla normaalit palvelut Keskeneräinen 67/75

Liikuntaohjelma 2013-2017 soveltuvina sekä kotoutumista edistävien ja tukevien toimenpiteiden toteutus vastuuhenkilön nimeäminen (kotouttamisasiat ja eri toimenpiteet) lasten ja nuorten sekä työvoiman ulkopuolella olevien ryhmien kotouttaminen sekä sosiaalinen vahvistaminen erilaiset tapatumat (liikunta-, 2 :n ja 2 ja 3 nuoriso- ja kulttuuritoimi), momentissa kirjasto, tenavatupa, tarkoitettujen henkilöiden kerhotoiminta, perusturva kuntaan osoittaminen ja suunnittelmien ja ohjelmien kotoutumisen päivitys edistäminen alueellisen asiantuntijuuden etnisten suhteiden ja hyödyntäminen ja kulttuurien välisen palvelutarjonta vuoropuhelun koulutus ja edistäminen keskustelutilaisuuksia kotouttamisohjelman henkilökunnalle ja kuntalaisille seuranta ja ajan tasalla pitäminen turvataan kuntalaisen koko elämänkaaren mittainen liikunnallinen elämäntapa aktivoidaan vähän liikkuvat ja kannustetaan kuntalaiset arkiliikunnan pariin lisätään liikuntamahdollisuuksia laajoja käyttäjäryhmiä palvelevien, esteettömien lähiliikuntapaikkojen avulla vahvistetaan liikunnan asemaa peruspalveluna poikkihallinnollisella yhteistyöllä ja vastuunjaolla noudatetaan päätöksenteossa "Terveys kaikissa politiikoissa" -periaatetta ja ymmärretään liikunta osana hyvinvointipolitiikkaa huomioidaan liikunnan tulkkauspalvelu kunnan henkikunnalle koulutusta lakisäädökset/opetushallituksen asetukset ohjaavat keskeiset yhteistyötahot ja yhteistyö järjestöjen, kolmannen sektorin ja seurakunnan kanssa perheen tukipalveluiden tukeminen ja suomen kielen vahvistumisen tukeminen liikunta huomioidaan eri hallinnonalojen ratkaisuissa ja toimenpiteissä: -lasten ja nuorten arki sisältää kasvua tukevaa liikuntaa -terveydenhuollossa liikunta on osa hoitoketjua ja ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa -lapsiperheille on tarjolla liikuntaneuvontaa - työikäisten liikkuminen lisääntyy liikkumisreseptien avulla - työmatkaliikkujien olosuhteiden kehittäminen - työntekijöitä kannustetaan liikkumaan työkyvyn ylläpitämiseksi - ikääntyvien ja erityistä tukea tarvitseville tasapuoliset mahdollisuudet Keskeneräinen 68/75

Mielenterveys- ja päihdetyön toimintaohjelma 2011-2018 Pellon kunnan elinkeinoohjelma 2015-2018 Suunnitelma lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi sekä lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi 2014 P ello - Hyvinvointikertomus 2013-2016 yksityisen ja kolmannen sektorin toimijat potentiaalisina yhteistyötahoina liikuntapalveluiden toteutuksessa lapset, nuoret ja lapsiperheet voivat hyvin työikäisten depression hoito ja varhainen toteaminen ikäihmisten kotona selviytymisen tukeminen ja raittiuden vahvistaminen matkailuelinkeinon kehittäminen yrityskannan vahvistaminen ennaltaehkäisevä perhetyö (2013) satsaus peruspalveluihin ja ennaltaehkäisevyys: moniammatillisen yhteistyön tiivistäminen ja laadun säilyttäminen kunnan muutosprosessissa vuonna 2013 valmistuneen liikuntastrategian hyödyntäminen etsivä nuorisotyön organisointi liikunnanharrastamiseen - esteettömiä liikuntapaikkoja liikkumisen helpottamiseksi vahvistaa ja tehostaa jo olemassa olevia rakenteita selkeyttää tietoisuutta palveluista ja niiden saatavuudesta lisätä asioista puhumista ja helpottaa vaikeidenkien asioiden puheeksi ottamista vahvistaa ja kehittää Pellon yritysympäristöä keinoilla, jotka perustuvat Pellon olemassa oleviin vahvuuksiin ja palveluihin pyritään vastaamaan niin yritysten kuin kunnan tarpeisiin nykytilanteessa ja lähitulevaisuudessa lapsen ja vanhemman puheeksi otto; ensisijainen kasvatusvastuu on vanhemmilla TUKEVA hankkeesta saadun tiedon hyödyntäminen ja hyväksi koettujen käytäntöjen juurruttaminen nuorisotakuun velvotteisiin vastaaminen Lapset puheeksi -koulutus järjestetty 2013 syksyllä Pellossa Tukeva hanke: ryhmäyttämiset ovat jatkuneet, hyvinvointiprofiilia hyödynnetty, alakoulun tehty leikkivihko nuorisotakuu: - työpajatoiminta vakinaistettu 2012, yhteistyö työllistämisasioiden peruspalveluihin satsaaminen kanssa, ja ennaltaehkäisevyys työpajatoiminta henkilöstön liikunta tietotaidon lisääminen koulutuksella mukana enemmän aktiivista, toiminta liikunnan lisääminen koulutoiminnassa koulupäivään - opinto-ohjaajan Liikkuva koulu -toiminnan ja virka täytetty kerhotyön tukeminen toistaiseksi tuetaan seurojen yhdistysten - Moto-ryhmä tasaarvoa edistävänä toimintaa avukstuksin ja huomioidaan käyttövuorojaossa toimenpiteenä ja lähiliikuntapaikkojen - nuorisotyön Keskeneräinen 69/75

Vammaispoliittinen ohjelma 2012-2018 kunnan olemassa olevien palveluiden tunnetuksi tekeminen palveluohjauksen kehittäminen palveluiden laadun parantaminen rakentamisessa vapaa-aika ohjaaja 20 % / htv etsivänä nuorisotyöntekijänä ja yksilövalmentajasta työpari esteetön kotikunta niin henkisesti kuin fyysisesti ehkäistään syrjäytymistä ja huono-osaisuuden kasautumista kuntalaisilla mahdollisuus osallistua omaan elämäänsä ja asuinympäristöönsä vaikuttavaan päätöksentekoon lisätään tietoa vammaisuudesta luodaan vammaisille mahdollisuus hyvään ja mielekkääseen elämään omien kykyjensä, tarpeidensa ja tavoitteidensa mukaisesti omatoimisuuden, itsemääräämisoikeuden ja valinnanvapauden turvaaminen julkisen, yksityisen, kolmannen sektorin ja vammaisneuvoston välisen yhteistyön lujittaminen ja vahvistaminen tukemiseksi monitoimibussi - moniammatillinen työryhmä toiminnassa - 1.1.2015 alkaen vapaa-aikaohjaaja 20/htv etsivänä nuorisotyöntekijänä ja yksilövalmentaja työparina Varhaiskasvatussuunnitelma lapsen edun 2011 ensisijaisuus lapsen oikeus lasten tasapainoisen kasvun, kehityksen ja oppimisen edistäminen yhteistyössä hyvinvointiin,huolenpitoon huoltajien kanssa ja suojeluun lasten tasa-arvon ja llapsen mielipiteen yhdenvertaisuuden edistäminen huomioon ottaminen syrjäytymisen ennaltaehkäisy yhdenvertaisen ja tasaarvoisen kohtelun aktiivisen toimijuuden lasten osallisuuden ja vaatimus vahvistaminen lapsen syrjintäkielto huoltajien tukeminen kasvatustyössä mahdollistetaan huoltajien osallistuminen työelämään tai opiskeluun Keskeneräinen 70/75

5 Kuntastrategian painopisteet ja linjaukset P ello - Hyvinvointikertomus 2013-2016 Kunnanvaltuusto on hyväksynyt Pellon kuntastrategian 15.12.2014. (http://www.pello.fi/pello/wpcontent/uploads/2015/10/pello_kuntastrategia_28092015.pdf) Seuravissa kuvioissa ovat Pellon tahtotilasta johdetut yksityiskohtaisemmat strategiset painopistealueet vuosille 2015-2018. Keskeneräinen 71/75

Keskeneräinen 72/75