Ketterä kaupunki Innovatiiviset asumisen ja palveluiden ratkaisut 7.2.2018 // Liisa Häikiö / Tampereen yliopisto/ Yhteiskuntatieteiden tiedekunta NUORTEN ASUMISEN AJANKOHTAISPÄIVÄ
KETTERÄ KAUPUNKI -HANKE DAC Dwellers in Agile Cities / Ketterä kaupunki on Suomen Akatemian vuosina 2016-2019 rahoittama Strategisen Tutkimuksen hanke. DAC koostuu kuudesta osahankkeesta. Osahankkeiden keskeiset teemat ovat kaupunkikehityksen ytimessä: Kartoitamme tulevaisuuden kaupunkien megatrendejä ja heikkoja signaaleja Teemme toimintatutkimusta sosiaalisen moninaisuuden ja ekologisesti kestävien ratkaisujen parissa Pohdimme kaupungissa tapahtuvaa vuorovaikutusta toiminnan mahdollistavana alustana Tuotamme tilallisia esimerkkejä innovatiivisista ja joustavista asumisen muodoista 1
LÄHESTYMME ASUMISTA MONITASOISESTI Globaalit ja paikalliset ideat Kaupunki, sen toimijat ja säätely Kaupunkisuunnittelu Asuntosuunnittelu ja rakentamisen ehdot Asuminen ja eläminen 2
SOSIAALINEN MONIMUOTOISUUS OSIOSSA Jonkinlaista tukea tarvitsevien ihmisten tarpeet ja osallisuus Ikääntyneet sekä nuoret (työn ja koulutuksen ulkopuolella, maahanmuuttajanuoret) toimijoina ja kaupungin tekijöinä Nuorten kanssa olemme toteuttaneet toiminnallisia prosesseja: Lähiössä asuvat nuoret Maahanmuuttajanuoret 3
ASUMINEN ASUNTO VAIKKA ASUNTO ONKIN TÄRKEÄ ELÄMISEN MAHDOLLISUUKSIEN MÄÄRITTÄJÄ 4
5
V: Vaikka kämpätkin on näin huonoja, niin senkään takia ei ole hakenut pois tästä, kun on niin hyvä, että aina saa kyllä apua. Niin rahallista tukea kuin lastenhoitotukea ja mitä tahansa. K: Mitkä asiat on auttanut sitä, että verkosto on muodostunut tai muodostuu? Onko ne vanhoja tuttuja tai sukulaisia vai? V: No ei. Tässä asuu serkku perheineen, mutta ei muita sukulaisia. Tämä on aika vahva ympyrä, että tähän on ulkopuolisen aika vaikea päästä. Että kyllä minäkin varmaan vuoden kaksi tein töitä ennen kun pääsin tähän rinkiin mukaan. Mutta sitten huomasin, että ehkä sen takia, että kun tässä on niin tiivis yhteisö että autetaan kaikkia, niin ne vähän katsookin että, oletko valmis tähän hommaan. Pelisääntöjä siinä piti opetella. Mutta tosi tiivis ja hyvä yhteisö. (Nainen, 26) 6
TARVEPERUSTAINEN KAUPUNKISUUNNITTELU Monet yhteiskunnalliset käytännöt ovat tarvelähtöisiä. Esimerkiksi asunnot ja asuminen suunnittelaan vastaamaan tiettyihin tarpeisiin. MUTTA! Mitä tarpeet ovat? 7
TARPEET OVAT PERUSTARPEET = kriittinen autonomia & osallistuminen = objektiivisia tarpeita (Ian Gough) TUNNISTETUT TARPEET = oikeutetut ja hyväksytyt tarpeet = kulttuurinen ja poliittinen tulkinta osallisuudesta ja syrjäytymisestä (Nancy Frasier) Tunnistamattomat tarpeet? Perustarpeiden idea auttaa ymmärtämään, että näitä on Tunnistettujen tarpeiden idea auttaa ymmärtämään, miksi niitä on 8
TÄSTÄ LÄHTÖKOHDASTA Practices from social policies to everyday living are structured with stabilized understanding of (welfare) needs and by struggles over need identifications Diverse and conflicting understandings of needs What is recognized and accepted as a need? Stabilized understandings of needs structure activities and policies Locigs of inclusion/ exclusion; material distribution
ESIMERKKI: LÄHIÖSSÄ ASUVAT NUORET Coping with scare resourses; a need for social networks Linear youth transitions to adulthood; a need for skills A need for individual skills with labour market value for the future A need for basic social security Stabilized understandings of needs: youth with individualised needs Policy practices focusing on the individuals and excluding families and/ or social networks?
KUITENKIN! ASUMINEN ON OSALLISUUTTA JA OSALLISUUS KEHÄMÄISTÄ 11
MITÄ MERKITYSTÄ TÄLLÄ ON ASUMISEEN? Tyypilliset asumisratkaisut on suunniteltu yksittäisille, eri väestöryhmiin ja sosio-ekonomiseen asemiin kuuluville yksilöille Asuntopoliittiset ratkaisut (myös innovatiiviset ja kekseliäät ratkaisut) hyvin erilaisia keskiluokan asuntokysymyksessä kuin tulottomien asuntokysymyksessä tavoitteena on kohtuuhintainen ja turvallinen asuminen Asumista ajatellaan yksilön tai perheen asunnon valintakysymyksenä 12
JOS ASUMISTA AJATELTAISIIN TARPEIDEN & OSALLISUUDEN LÄHTÖKOHDISTA? PERUSTARPEET: Hengissä pysyminen: ruoka & lämpö Arki: selviäminen Toiminnallisuus: liikkuminen Sosiaalisuus: pelaaminen Yhteiskunnan uudistaminen: oppiminen TUNNISTETUT TARPEET: Osaaminen: elämässä eteenpäin! Palvelut: toimeentulo ja hyvinvointi 13
NUORTEN ASUMISEEN, PALVELUIHIN JA ELÄMISEEN LIITTYVÄT INNOVATIIVISET RATKAISUT JA KÄYTÄNNÖT Asuminen & palvelut & työ & vapaa-aika & sosiaaliset suhteet Asumisen innovatiiviset ratkaisut tukevat: Osallistumista Suhteita: tiiviitä & väljiä Selviytymistä Autonomiaa Ne ovat enemmän konsepteja kuin tietynlaisia rakenneratkaisuja: Esimerkiksi kaksoisvuokra-asuminen: nuori ja (tuki)perhe asuvat toistensa lähellä Yhteisölliset asumisratkaisut Lähiympäristöön ohjaavat korttelimaiset ratkaisut 14
INNOVATIIVISET ASUMISEN JA PALVELUIDEN RATKAISUT: MITEN NIITÄ SYNTYY? Tarve & osallisuus perustainen suunnittelu: Tarpeiden ymmärtäminen (vrt. Asuminen tarpeena: mihin se vastaa?) Sosiaaliset innovaatioprosessit Yhteiskehittämisen käytännöt Integroiminen rakentamisen ja kaupunkisuunnittelun perusprosesseihin Kansainväliset esimerkit Monialaisen tiedon vaihtoviikot Asuminen elämisenä 15
MITEN NUORTEN OSALLISTUMISTA VOITAISIIN TUKEA? Ymmärtämällä, että nuoret(kin) pyrkivät elämään sosiaalisesti merkityksellistä elämää ja selviytymään arkipäivästä itselleen mahdollisilla keinoilla ja voimavaroilla Ymmärtämällä, että yksilöille avautuvat mahdollisuudet muodostuvat toisiaan tukevilla osallisuuden kehillä, ja erityisesti taloudellisen, sosiaalisen ja poliittisen osallisuuden yhteen kietoumissa yhteiskunnassa tai sen ulkopuolella
JA INNOVATIIVSET RATKAISUT KIINNITTYVÄT YHTEISKUNTAAN! SIKSI ON TÄRKEÄÄ HUOMIOIDA: Peruspalveluiden ylläpito ja kehittäminen! koulutus, terveydenhuolto, asuminen, työllisyys Palvelut kaikille maassa asuville ja erityisesti köyhillä alueilla! Palvelut toimintaympäristöinä ja mahdollistajina, ei kontrollivälineinä! Turvallisen toimeentulon mahdollistaminen! Ei kannata muodostaa ulkopuolisuuden tiloja yhteiskuntaan rikkaille tai köyhille!