Sisällysluettelo MV, :30, Pöytäkirja

Sisällysluettelo MV, 11.12.2017 09:30, Pöytäkirja -1 Pöytäkirjan kansilehti (läsnäolijat)... 1 36 Kokouksen avaaminen... 3 37 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen... 4 Liite: Maakuntavaltuusto 11.12.2017, jäsenluettelo kunnittain... 5 Liite: Läsnä 11.12.2017... 8 38 Pöytäkirjantarkastajien valitseminen... 11 39 Ääntenlaskijain valitseminen... 12 40 Ajankohtainen katsaus maakuntavaltuustolle... 13 41 Lausunto koskien arviointikertomuksessa 2016 esitettyjä toimenpiteitä... 14 42 Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen 1.1. - 30.9.2017 sekä talousarvion 2017 tarkistus... 18 43 Vuoden 2018 talousarvio ja vuosien 2018-2019 taloussuunnitelma... 20 Liite: Kuntien esitykset... 22 Liite: TA2018 mv20171211... 25 44 Varsinais-Suomen maakuntaohjelman 2018-2021 hyväksyminen... 56 Liite: Maakuntaohjelma 2018-2021_ptk... 58 45 Maakunnan tila syksy 2017 -katsaus... 90 Liite: Maakunnan-tila-syksy-2017... 91 46 Luettelo toimivallan siirtämispäätöksistä... 123 Liite: Siirtämispäätökset 2016... 124 47 Sidonnaisuusilmoitukset ja sidonnaisuusrekisteri... 126 48 Valtuustoryhmän tai valtuutetun aloitteet 2017... 128 49 Valtuustoryhmän tai valtuutetun aloitteet... 131 50 Valtuutetun kyselyt... 133 51 Muutoksenhakuohjeet ja kokouksen päättäminen... 134 9998 Oikaisuvaatimussivu... 135

-1, MV 11.12.2017 09:30 Sivu 1

-1, MV 11.12.2017 09:30 Sivu 2 Maakuntavaltuusto Pöytäkirja 3/2017 KOKOUSAIKA 11.12.2017 klo 9.30-12.28 KOKOUSPAIKKA Turun kristillinen opisto PYKÄLÄT 36-51 Sivut 43-69 SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET MUUT SAAPUVILLA OLLEET LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS PÖYTÄKIRJAN TARKASTUSTAPA Saapuvilla 85 jäsentä, liite 1 37 Saapuvilla 22 henkilöä, liite 1 37 37 38 ALLEKIRJOITUKSET Pekka Myllymäki puheenjohtaja Petra Määttänen sihteeri PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. 18.12.2017 Maakuntavirasto Jaana Shelby Mira Aaltonen Pöytäkirja on yleisesti nähtävillä liiton verkkosivuilla Todistaa Hallintojohtaja

36, MV 11.12.2017 09:30 Sivu 3 KOKOUKSEN AVAAMINEN Asia Ehdotus Päätös Maakuntavaltuuston puheenjohtaja Pekka Myllymäki avaa kokouksen. Puheenjohtaja Pekka Myllymäki avaa kokouksen. Ehdotus hyväksyttiin.

37, MV 11.12.2017 09:30 Sivu 4 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN Asia Varsinais-Suomen liiton hallintosäännön 63 :n mukaan kokous on lähetettävä vähintään neljätoista (14) päivää ennen maakuntavaltuuston kokousta kullekin valtuutetulle sekä niille, joilla on kokouksessa läsnäolo-oikeus tai -velvollisuus. Samassa ajassa on kokouksesta tiedotettava kuntayhtymän verkkosivuilla. Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat. Kokouskutsu esityslistoineen on lähetetty 27.11.2017 postilähetyksenä maakuntavaltuuston jäsenille sekä lisäksi kokouskutsu esityslistoineen on lähetetty maakuntahallituksen jäsenille ja asetettu nähtäväksi Varsinais-Suomen liiton verkkosivuille. Maakuntavaltuuston kokouksen ajasta ja paikasta sekä tarkastetun pöytäkirjan pitämisestä yleisesti nähtävillä liiton verkkosivuilla on julkaistu ilmoitus 25.11.2017 tai heti sen jälkeen seuraavissa sanomalehdissä: Turun Sanomat ja Åbo Underrättelser. Varsinais-Suomen liiton hallintosäännön 70 :n mukaan läsnä olevat valtuutetut ja varavaltuutetut todetaan sähköisesti tai nimenhuudolla, joka toimitetaan jäsenkunnittain aakkosjärjestyksessä. Todettuaan läsnä olevat valtuutetut puheenjohtaja toteaa esteen ilmoittaneet valtuutetut ja läsnä olevat varavaltuutetut sekä onko kokous laillisesti koolle kutsuttu ja päätösvaltainen. Nimenhuudon jälkeen saapuvan valtuutetun on ilmoittauduttava välittömästi puheenjohtajalle. Poistumisesta kesken kokouksen on ilmoitettava puheenjohtajalle. Kun varavaltuutettu osallistuu kokoukseen ja varsinainen valtuutettu saapuu kesken kokouksen, tulee valtuutettu välittömästi varavaltuutetun tilalle. Puheenjohtaja voi kokouksen kestäessä tai kokoustauon päätyttyä tarvittaessa todeta uudelleen läsnäolijat. Mikäli puheenjohtaja toteaa maakuntavaltuuston menettäneen päätösvaltaisuuden, hänen on keskeytettävä tai lopetettava kokous. Maakuntavaltuuston kokonaisjäsenmäärä on 102 jäsentä, jolloin vähintään 2/3 valtuutetuista on 68 jäsentä, joka on päätösvaltaisuuden ehto. (Kuntalaki 103) Ehdotus Päätös Puheenjohtaja toteaa esteen ilmoittaneet valtuutetut ja läsnä olevat varajäsenet sekä toteaa onko maakuntavaltuusto laillisesti koolle kutsuttu ja päätösvaltainen. Puheenjohtaja Pekka Myllymäki totesi läsnäolevat valtuutetut liitteen 1 37 mukaisesti. Puheenjohtaja Pekka Myllymäki totesi kokouksen laillisesti koollekutsutuksi ja koska läsnä oli 85 valtuutettua myös päätösvaltaiseksi.

37, MV 11.12.2017 09:30 / Liite: Maakuntavaltuusto 11.12.2017, jäsenluettelo kunnittain VARSINAIS-SUOMEN LIITTO Maakuntavaltuusto 11.12.2017 Jäsenluettelo 1 Kunta Varsinainen jäsen Puolue Varajäsen Puolue Sivu 5 Aura Leino Jukka SDP Vainio Ritva SDP Kaarina Sirkiä Hanna KOK Hamburg Nina KOK Järvinen Jere SDP Nikkonen Kari SDP Virta Sofia VIHR Leiwo Liinaleena VIHR Saario Mari VIHR Eriksson Terttu VIHR Kurkilahti Tomi VIHR Lampikoski Jukka VIHR Kallio Pentti VAS Kapanen Katri VAS Shelby Jaana KD Toivonen Toni KD Kemiönsaari Wilson Daniel RKP Lindroos Kristian RKP Wretdal Inger RKP Karlsson Jill RKP Koski Tl Jalli Marja KESK Niemelä-Laaksonen Anne KESK Kustavi Koskinen Sirpa SDP Nieminen Tarja SDP Laitila Perkkola Jussi KOK Peltola Heikki KOK Kuusisto Pekka KESK Laurila Juha KESK Lieto Mikkola Mari KOK Lindholm Hannele KOK Lindberg Marko VIHR Ristolainen Birgitta VIHR Heikkilä Juha VAS Föhr Matti VAS Repo Sari PS Friberg Marko PS Loimaa Mäki-Punto-Ristanen Tarja KOK Onnela Anne KOK Hällfors-Laaksonen Tuula SDP Tamminen Timo SDP Ala-Nissilä Olavi KESK Rautavuori Paavo KESK Lundgren Esko VAS Heinonen Riina VAS Marttila Heikkilä Lauri PS Kylämäki Kimmo PS Masku Salo Maija SDP Lehtilä Jaana SDP Alastalo Jyrki PS Ylhäinen Taito PS Mynämäki Vanhanen Juha KOK Setälä Marko KOK Myllymäki Pekka KESK Maisila Päivi KESK Naantali Saksi Anita KOK Seppälä Saara KOK Lindström Jani KOK Tavio Tero KOK Hagsberg Sirpa SDP Aho Kimmo SDP Valtonen Lasse KESK Jalkanen Heini KESK Nousiainen Järvenpää Jukka VAS Rantanen Reima VAS Oripää Kiertonen Sanna KOK Kössi Päivi KOK Paimio Turpeinen Heikki KOK Ilola Timo KOK Lehikoinen Jouni KESK Ansio Sanna-Maija KOK Jalonen Kimmo KD Heurlin Eeva KD Parainen Orell Markku KOK Lindstedt Kim KOK Särkijärvi Helena VIHR Autio Sanna VIHR Friis Christer RKP Åberg Staffan RKP Björk Maj RKP Rönnholm Mona RKP Pyhäranta Aaltonen Sari SDP Fredriksson Veikko SDP Pöytyä Loponen Marika KESK Naire-Koivisto Laura KESK Keloniemi Katri PS Harala Farid PS Raisio Parkko Tanja KOK Allén Pipsa KOK Lehto-Laurila Hannele SDP Virko Maria SDP Laulumaa Janne SDP Rosama Jarmo SDP Niemi Merja KESK Haavisto Erkki KESK Toivonen Niko VIHR Erasvuo Eija VIHR

37, MV 11.12.2017 09:30 / Liite: Maakuntavaltuusto 11.12.2017, jäsenluettelo kunnittain VARSINAIS-SUOMEN LIITTO Maakuntavaltuusto 11.12.2017 Jäsenluettelo 2 Kunta Varsinainen jäsen Puolue Varajäsen Puolue Sivu 6 Rusko Söderling Ismo SDP Helenius Tarja SDP Mattila Antti KESK Laine Mauri KESK Salo Lundström Sanna KOK Suonio-Peltosalo Elina KOK Liede Heikki KOK Tapio Marko KOK Viitanen Annika KOK Yli-Jama Anna-Leena KOK Parttimaa Satu SDP Ahonen-Ojala Leena SDP Kymäläinen Pekka SDP Nikkanen Saku SDP Kanerva Tauno KESK Riski Johanna KESK Mänkäri Marjaana KESK Vierjoki-Väätäinen Karoliina KESK Savolainen Päivi KESK Huittinen Ulla KESK Aaltonen Mira VIHR Schneider Kai VIHR Olkinuora Antti PS Hirvimäki Jani PS Vallittu Pertti KD Halkilahti Marjatta KD Sauvo Simelius Satu KESK Ervelä Risto KESK Somero Kotti Antti SDP Lehtinen Riitta SDP Kurki Kirsti PS Mäkinen Matias PS Taivassalo Kurkilahti Pauli KOK Uotila Juha KOK Turku Sirén Saara-Sofia KOK Arve Minna KOK Ruohonen Sini KOK Rostedt Jethro KOK Vierimaa Ulla-Maija KOK Orpo Petteri KOK Takatalo Janika KOK Hartiala Kaija KOK Aaltonen Niko KOK Kattelus Lauri KOK Kanerva Ilkka KOK Valkonen Ville KOK Euro Alvar KOK Alas Ali KESK Huovinen Pentti KOK Manni Olli KOK Azizi Muhis KOK Lindholm Lasse KOK Ahmadi Berhan SDP Kantola Ilkka SDP Maaskola Mika SDP Lundahn Kjell SDP Lehtinen Seppo SDP Rosenlöf Jarmo SDP Elo Piia SDP Eklund Toni SDP Pietari Päivi SDP Eloranta Eeva-Johanna SDP Koivusalo Mari-Elina SDP Hellsten Kristiina SDP Saarikko Annika KESK Kossila Pauli KESK Ratilainen Niina VIHR Rantanen Elina VIHR Sarlund Katri VIHR Sundqvist Mikaela VIHR Ilvessalo Saara VIHR Weber Konsta VIHR Rantanen Laura VIHR Hassan Roda VIHR Lumme Riina VIHR Andersson Janina VIHR Laine Lasse VIHR Vornanen Jukka VIHR Niinistö Ville VIHR Vähä-Heikkilä Matti VIHR Andersson Li VAS Muhiadin Hersi VAR Yrttiaho Johannes VAS Lähteenmäki Alpo VAS Rinne Pirjo VAS Saarinen Sauli VAS Sandelin Elina VAS Oksanen Riikka VAS Kärkkäinen Jukka VAS Uusitalo Mervi VAS Mäkipää Anna VAS Lunden Merja VAS Niinivirta Pirjo PS Auvinen Jaana - Tavio Ville PS Miikkola Mikael PS

37, MV 11.12.2017 09:30 / Liite: Maakuntavaltuusto 11.12.2017, jäsenluettelo kunnittain VARSINAIS-SUOMEN LIITTO Maakuntavaltuusto 11.12.2017 Jäsenluettelo 3 Kunta Varsinainen jäsen Puolue Varajäsen Puolue Sivu 7 Turku Wulff Nicke RKP Schauman Ida RKP Uusikaupunki Löfstedt Raimo KOK Salo Tomi KOK Sjölund Janne SDP Tähtinen Esko SDP Kontu Mauri KESK Laivo Olli KESK Grönlund Li VAS Laaksonen Sami VAS Vehmaa Tammelin Pirkko VAS Söderholm Eira VAS Yhteensä 102 jäsentä

37, MV 11.12.2017 09:30 / Liite: Läsnä 11.12.2017 Sivu 8 Kokouksen otsikko: Maakuntavaltuusto 11. 12. 2017 Present delegates list Seat number Name First name Group Voting right 1 Björk Maj RKP 3 Azizi Muhis KOK 5 h-luovinen Pentti KOK 6 Ala-Nissilä Olavi KESK 7 Jalli Marja KESK 8 Alastalo Jyrki PS 9 Heikkilä Lauri PS 10 Aaltonen Mira VIHR 11 Aaltonen Sari SDP 13 Elo Piia SDP 15 Laaksonen Sami VAS 16 Friis Christer RKP 17 Valkonen Ville KOK 18 Kiertänen Sanna KOK 19 Kurkilahti Pauli KOK 20 Liede Heikki KOK 21 Kanen/a Tauno KESK 22 Kontu Mauri KESK Tm e 23 Keloniemi Katri PS 24 Kurki Kirsti PS 25 Ilvessalo Saara VIHR 26 Kurkilahti Tomi VIHR 27 Hagsberg Sirpa SDP 28 Hällfors-Laaksonen Tuula SDP 31 Heikkilä Juha VAS 32 Jän/enpää Jukka VAS 33 Kapanen Katri VAS 34 Wilson Daniel RKP 35 Wretdal Inger RKP 36 Lindström Jani KOK maanantai 11, joulukuuta 2017 10. 04. 37 1/3

37, MV 11.12.2017 09:30 / Liite: Läsnä 11.12.2017 Sivu 9 Kokouksen otsikko: Maakuntavaltuusto 11. 12. 2017 37 Elina Elina KOK 38 Löfstedt Raimo KOK 39 Kuusisto Pekka KE5K 40 Lehikoinen Jouni KESK 41 Naire-Koivisto Laura KESK 42 Niinivirta Pirjo PS 43 Olkinuora Antti PS 44 Laine Lasse VIHR 45 Lindberg Marko VIHR 46 Koskinen Sirpa SDP 48 Kymä Iäinen Pekka SDP 49 Laulumaa Janne SDP 51 Lundgren Esko VAS 52 Lunden Merja VAS 54 Mäki-Punto-Ristanen Tarja KOK 55 Orell Markku KOK 56 Parkko Tanja KOK 57 Perkkola Jussi KOK 58 Ruohonen Sini KOK 59 Mattila Antti KESK 62 Repo Sari PS 63 Miikkola Mikael PS 66 Lehtinen Seppo SDP 67 Lehto-Laurifa Hannele SDP 68 Leino Jukka SDP 69 Maaskola Mika SDP 71 Rinne Pirjo VAS 72 Sandelin Elina VAS 75 Sirkiä Hanna KOK 76 Ta katala Janika KOK 77 Turpeinen Heikki KOK 78 Vanhanen Juha KOK maanantai 11. joulukuuta 2017 10.04. 37 2/3

37, MV 11.12.2017 09:30 / Liite: Läsnä 11.12.2017 Sivu 10 Kokouksen otsikko: Maakuntavaltuusto 11. 12.2017 79 Niemi Merja KESK 81 Savolainen Päivi KESK 82 Rantanen Laura VIHR 83 Rantanen Elina VIHR 84 Eriksson Terttu VIHR 85 Sundqvist Mikaela VIHR 86 Särkijän/i Helena VIHR 87 Erasvuo Eija VIHR 88 Pietari Päivi SDP 89 Salo Maija SDP 90 Sjölund Janne SDP 91 Söderling Ismo SDP 92 Tammelin Pirkko VAS 93 Yrttiaho Johannes VAS 94 Saksi Anita KOK 95 Vierimaa Ulla-Maija KOK 97 Simelius Satu KESK 98 Valtonen Lasse KESK 99 Vallittu Pertti KD 100 Shelby Jaana KD 101 Jalonen Kimmo KO 102 Virta Sofia VIHR 130 Myllymäki Pekka KESK maanantai 11. joulukuuta 2017 10.04.37 3/3

38, MV 11.12.2017 09:30 Sivu 11 PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALITSEMINEN Asia: Varsinais-Suomen liiton hallintosäännön 81 :n mukaan maakuntavaltuusto valitsee jokaisessa kokouksessa kaksi valtuutettua tarkastamaan kokouksesta laaditun pöytäkirjan siltä osin kuin pöytäkirjaa ei tarkasteta kokouksessa. Pöytäkirja on tarkastusta varten valmiina maakuntavirastossa maanantaina 18.12.2017 klo 10.00. Ehdotus Päätös Maakuntavaltuusto valitsee kaksi valtuutettua tarkastamaan kokouksen pöytäkirjan. Maakuntavaltuusto valitsi pöytäkirjantarkastajiksi valtuutettu Saara Ilvessalon ehdotuksesta valtuutettu Mira Aaltosen ja valtuutettu Kimmo Jalosen ehdotuksesta valtuutettu Jaana Shelbyn.

39, MV 11.12.2017 09:30 Sivu 12 ÄÄNTENLASKIJAIN VALITSEMINEN Asia Ehdotus Päätös Mahdollisia muita kuin suhteellisia vaaleja ja äänestyksiä varten valitaan ääntenlaskijat. Maakuntavaltuusto valitsee vähintään kaksi jäsentään ääntenlaskijoiksi. Maakuntavaltuusto valitsi ääntenlaskijoiksi valtuutettu Raimo Löfstedtin ehdotuksesta valtuutettu Sanna Kiertosen ja valtuutettu Juha Heikkilän ehdotuksesta valtuutettu Merja Lundénin.

40, MV 11.12.2017 09:30 EDUNV: 94/2017 Sivu 13 AJANKOHTAINEN KATSAUS MAAKUNTAVALTUUSTOLLE Maakuntahallitus 20.11.2017 179 Asia Maakuntavaltuustossa pidetään ajankohtainen katsaus. Valmistelija JV/kr Maakuntajohtajan ehdotus Maakuntahallitus päättää, että maakuntavaltuuston kokouksessa 11.12.2017 ajankohtaisen katsauksen pitää sote- ja maakuntauudistuksen sote-muutosjohtaja Antti Parpo. Päätös Ehdotus hyväksyttiin. Maakuntavaltuusto 11.12.2017 Maakuntahallituksen ehdotus Maakuntavaltuusto totesi, että maakuntavaltuuston kokouksessa 11.12.2017 ajankohtaisen katsauksen pitää sote- ja maakuntauudistuksen sote-muutosjohtaja Antti Parpo. Päätös Ehdotus hyväksyttiin. Merkittiin, että Mikaela Sundqvist lähti kokouksesta ja Katri Sarlund saapui kokoukseen klo 10.37. Lisätietoja Edunvalvontajohtaja Janne Virtanen, puh. 040 583 6950, etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

41, MV 11.12.2017 09:30 HALL: 33/2017 Sivu 14 LAUSUNTO KOSKIEN ARVIOINTIKERTOMUKSESSA 2016 ESITETTYJÄ TOIMENPITEITÄ Maakuntahallitus 20.11.2017 172 Asia Uuden kuntalain 121 mukaan Kunnanhallitus antaa valtuustolle lausunnon toimienpiteistä, joihin arviointikertomus antaa aihetta. Varsinais-Suomen liiton tarkastuslautakunta esittää arviointikertomuksessaan 2016 (mv 12.6.2017 12) toimenpiteitä, jotka antavat aihetta maakuntahallituksen lausuntoon. Lausunto viedään tiedoksi maakuntavaltuustolle. (Tarkastuslautakunnan esittämät toimenpiteet merkitty kursiivilla.) Valmistelija KH/PM/TN/JV/HS/MK Maakuntajohtajan ehdotus Maakuntahallitus 1. antaa lausunnon arviointikertomuksessa 2016 esitettyihin kehittämistarpeisiin. 2. vie lausunnon tiedoksi maakuntavaltuustolle. Vuoden 2016 arviointikertomuksen käsittely ja siitä johdetut toimenpiteet Tarkastuslautakunnan esitys Tarkastuslautakunta toteaa, että Central Baltic Interreg 2007 2013 ohjelmaan liittyvät teknisen tuen ja arvonlisäveron käsittelyä koskevat asiat on liitossa loppuunkäsitelty. Tarkastuslautakunta toteaa, että saadut maakuntahallituksen selvitykset ja niissä johdetut toimet vastaavat vuoden 2015 esitettyihin kehittämis- ja parantamisehdotuksiin Maakuntahallituksen lausunto Maakuntahallitus merkitsee esityksen tiedoksi. Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen ja talousarvion sitovuus maakuntavaltuustoon nähden Tarkastuslautakunnan esitys Tarkastuslautakunta toteaa, että kuntien jäsenmaksuosuudet ovat säilyneet muuttumattomina budjetoidulla tasolla. Tarkastuslautakunta kiinnittää huomiota hyvään taloussuunnitteluun ja riittävään ennakointiin. Tarkastuslautakunta pitää saavutettua taloudellista tulosta erittäin hyvänä. Ylijäämiä on kertynyt vajaat 0,8 milj. euroa ja rahat- ja pankkisaamiset ovat vajaat 1,4 milj. euroa. Kertynyt ylijäämä tukee liittoa tarvittaessa tulevan maakuntauudistuksen suunnittelussa ja toteutuksessa sekä kasvavan hanketoiminnan turvaamisessa. Maakuntahallituksen lausunto Maakuntahallitus merkitsee esityksen tiedoksi. Toiminnalliset tavoitteet tehtäväalueittain Tarkastuslautakunnan esitys Tarkastuslautakunta toteaa, että kuntayhtymän tehtävät ovat alueellisesti merkittäviä. Tarkastuslautakunta edellyttää huomion kiinnittämisen strategian tavoitteista johdettujen toiminnan painopis-

41, MV 11.12.2017 09:30 HALL: 33/2017 Sivu 15 teiden priorisointiin, konkretisointiin ja vaikuttavuuden lisäämiseen. Tavoitteiden asettamisessa konkreettisia mittareita on vähän. Tavoitteet on asetettava niin, että ne ovat mitattavia. Lisäksi tarkastuslautakunta kiinnittää huomiota toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen taulukoiden esitystavan yhdenmukaisuuteen, johdonmukaisuuteen ja luettavuuteen. Maakuntahallituksen lausunto Alustava talousarviossa 2018 ja taloussuunnitelmaluonnoksessa 2018 2019 (mh 28.8.2017 23) on edelleen tiivistetty tavoitteiden ja toimenpiteiden esitystapaa ja lisätty vaikuttavuusmittarien konkreettisuutta. Myös toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen 1.1. - 30.6.2017 (mh 16.10.2017 156) -asiakirjassa on parannettu taulukoiden esitystavan yhdenmukaisuutta ja luettavuutta. Kuntarahoitteinen toiminta Tarkastuslautakunta toteaa, että liiton omarahoitusosuus kuntarahoitteisesta hanketoiminnasta on 187 000 euroa. Tarkastuslautakunta merkitsi tiedoksi hanketoiminnan esittelyn. Maakuntahallituksen lausunto Maakuntahallitus merkitsee esityksen tiedoksi. Yhteiset toiminnot ja hallinto Tarkastuslautakunnan esitys Tarkastuslautakunta on saanut Parempi työyhteisö -kyselyn tulokset ja kehittämisehdotukset tiedoksi. Tarkastuslautakunta toteaa, että henkilöstön työterveyden hyvinvoinnista on pidetty huolta ja sairaspoissaolot ovat säilyneet alhaisella tasolla. Maakuntahallituksen lausunto Syyskuussa 2016 toteutettiin Parempi työympäristö -kysely. Kyselyn tulokset käsiteltiin työyhteisöpäivillä 18.10.2016 ja saatuja kehittämisehdotuksia hyödynnetään viraston toiminnan kehittämisessä. Järjestettiin henkilöstölle kolme koulutustilaisuutta Menestys syntyy ihmisistä. Sisäinen valvonta ja riskien hallinta Tarkastuslautakunnan esitys Tarkastuslautakunta toteaa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan osalta, että liiton säännöt ja ohjeet ovat ajan tasalla. Hallintosääntöön tulee kirjata tarvittavat lain edellyttämät muutokset riskienvalvonnan osalta. Maakuntajohtajan päättämiä päivityksiä tai täydennyksiä Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnon -asiakirjaan ei ole ollut vuonna 2016. Käytännön riskienhallintatyötä tehdään ja dokumentoidaan viikottain esim. vastuualueiden kokouksissa. Tarkastuslautakunta on saanut tiedoksi Sisäisen tarkastuksen asiakirjan ja toteaa sisäisessä tarkastustoimessa tapahtuneen positiivisen kehityksen. Maakuntahallituksen lausunto Maakuntahallitus (mh 14.12.2015 195) hyväksyi Varsinais-Suomen liiton sisäinen valvonta ja riskienhallinta -asiakirjan ja valtuutti maakuntajohtajan päättämään siihen jatkossa tarvittavat päivitykset ja täydennykset sekä edellytti, että se saa tiedoksi sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan päivityksiä ja seurantaa koskevat asiakohdat.

41, MV 11.12.2017 09:30 HALL: 33/2017 Sivu 16 Varsinais-Suomen hallintosääntö hyväksyttiin mv 12.6.2017 15 ja se tuli voimaan 1.7.2017 alkaen. Hallintosääntö sisältää sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan muuttuneet säännökset. Aluekehittäminen Tarkastuslautakunnan esitys Tarkastuslautakunta kiinnittää huomiota siihen, että jäsenkuntia osallistetaan liiton kansalliseen ja kansainväliseen toimintaan. Tarkastuslautakunta toteaa, että Varsinais-Suomen liiton alueella tulee aktiivisesti panostaa tarpeenmukaisiin EU-hankerahoituksen hankehakuihin. Vuoden 2016 aikana ei ole tehty hanketarkistuksia. Suomessa valtion kansallista vastinrahaa myöntää Varsinais-Suomen liitto, joka edustaa kaikkia muita ohjelma-alueen maakuntaliittoja ja valtion alueviranomaisia (ELY) vastinrahaasioissa. Liiton vastinrahapäätökset tekee maakuntajohtaja. Vuonna 2016 on tehty 23 päätöstä, 2,7 milj. euroa. Tarkastuslautakunta toteaa aluekehittämisestä, että asetetut tavoitteet on pääosin saavutettu. Tarkastuslautakunta kehottaa, että kumppanuusbarometrissä esille tulleisiin kehittämiskohteisiin kiinnitetään erityistä huomiota. Liitto on laatinut kattavan asiakirjan jossa kuvataan kansainvälisten toimien nykytilaa. Asiakirja lähetettiin jokaiseen kuntaan kommenteille tammikuussa 2016 ja vastauksia saatiin muutamasta kunnasta. Maakuntahallitus käsitteli asiakirjan kommentteineen keväällä 2016. Syksyllä 2016 järjestettiin keskustelutilaisuus kuntien edustajien kanssa tiedonkulun parantamiseksi ja kansainvälistymistarpeiden kartoittamiseksi. Tiedotusta EU-rahoitusmahdollisuuksista on lisätty ja kuntia on aktivoitu osallistumaan EU-hankehakuihin. Liiton tavoitteena on aktivoida kattavasti maakunnan toimijoita osallistumaan EU-hankerahoitushakuihin perimmäisenä tavoitteena ulkoisen hankerahoituksen maksimaalinen kotiuttaminen maakuntaan. Syksyllä 2016 toteutettiin Kumppanuusbarometri, jonka tuloksia käytettiin hyväksi syksyllä 2017 hyväksyttävän maakuntaohjelman 2018-2021 päivityksessä. Lisäksi maakuntaohjelman päivitystyön yhteydessä arvioitiin voimassa olevan maakuntaohjelman toimenpiteiden toteutumistilanne sekä lisäpanostus- tai uudelleen suuntaamistarpeet. Maankäyttö ja ympäristö Tarkastuslautakunnan esitys Tarkastuslautakunta toteaa maakuntakaavoitukselle asetettujen tavoitteiden toteutuneen ja että kaavoituksella on suuri vaikuttavuus jäsenkunnille. Maakuntahallituksen lausunto Maakuntahallitus merkitsee esityksen tiedoksi. Edunvalvonta ja kuntapalvelut Tarkastuslautakunnan esitys Tarkastuslautakunta pitää tärkeänä, että liitto onnistuu edunvalvonnassa ja on aktiivinen kuntayhteistyössä. Maakuntahallituksen lausunto Maakuntahallitus merkitsee esityksen tiedoksi.

41, MV 11.12.2017 09:30 HALL: 33/2017 Sivu 17 Arviointikertomuksen yhteenveto Tarkastuslautakunnan esitys Tarkastuslautakunta katsoo, että maakuntavaltuuston vuoden 2015 talousarviossa asettamat toiminnalliset tavoitteet on pääsääntöisesti saavutettu maakuntavaltuuston hyväksymällä tavalla. Taloudelliset/numeeriset tavoitteet ovat toteutuneet merkittävästi parempina kuin ne on budjetoitu. Tarkastuslautakunta toteaa, että liiton toiminta ja tavoitteiden toteutuminen on ollut tuloksellista ja tarkoituksenmukaista. Tarkastuslautakunta toivoo edelleen kiinnitettävän huomiota vaikuttavuuden mittaamiseen ja kunnille tuotetun hyödyn esiintuomiseen. Maakuntahallituksen lausunto Maakuntahallitus merkitsee esityksen tiedoksi. Päätös Ehdotus hyväksyttiin. Maakuntavaltuusto 11.12.2017 Maakuntahallituksen ehdotus Maakuntavaltuusto merkitsee tiedoksi lausunnon koskien arviointikertomuksessa 2016 esitettyjä kehittämistarpeita. Päätös Lisätietoja Ehdotus hyväksyttiin. Hallintojohtaja Petra Määttänen p. 041 502 5246, etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

42, MV 11.12.2017 09:30 HALL: 117/2016 Sivu 18 TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN 1.1. - 30.9.2017 SEKÄ TALOUSARVION 2017 TARKISTUS Maakuntahallitus 20.11.2017 175 Asia Maakuntahallitus (mh 27.2.2017 23) vahvisti Varsinais-Suomen liiton talousarvion 2017 käyttötalousosan käyttösuunnitelman siten, että käyttötalouden tuottojen ja kulujen sitovuustasot ovat seuraavat: 1. kuntarahoitteisilla kustannuspaikoilla tiliryhmätaso ja 2. ohjelma- ja hankerahoitteisilla kustannuspaikoilla toimintakatetaso (0 euroa). Talousarvion toteutumaraportin 1.1.- 30.9.2017 perusteella kuntarahoitteisilla kustannuspaikoilla ei talousarvion 2017 käyttötalouden tiliryhmätasoilla ole ennakoitavissa sellaisia kulupoikkeamia, jotka edellyttäisivät välittömiä toimenpiteitä. Ohjelma- ja hanketoiminnan kustannuspaikoilla ei ole ennakoitavissa toimenpiteitä edellyttäviä poikkeamia. Valtionvarainministeriö on myöntänyt liitolle vuonna 2017 uudistuksen esivalmisteluun valtionavustusta yhteensä 1 556 431 euroa. Esivalmisteluvaiheen on arvioitu kestävän 31.5.2018 asti. Valtionavustuksen ehtona on, että liitot maksavat omakustannusosuutena 10 % esivalmisteluvaiheen hyväksyttävistä arvonlisäverottomista kustannuksista. Maakuntauudistuksen saamasta valtionrahoituksesta johtuen esivalmisteluun varattua kuntarahaa ei tulla kokonaisuudessaan käyttämään. Marraskuun 2017 laaditun ennusteen mukaan tilikauden tulos tulisi kuntayhtymärahoitteisten toimintojen osalta olemaan 180 000 euroa alijäämäinen. Tällöin talousarvioon 2017 (alijäämä 446 000 euroa) verrattuna toteutumaan olisi 266 000 euroa alle suunnitellun. Alle suunnitellun ovat toteutumassa etenkin seuraavat tiliryhmät: Palkat 76 000 euroa Palvelujen ostot 172 000 euroa Aineet ja tarvikkeet 10 000 euroa Muut kulut 8 000 euroa Oheismateriaali: Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen yhteenveto 1.1. 30.9.2017 Valmistelija PM/EP/mk Maakuntajohtajan ehdotus Maakuntahallitus 1. merkitsee tiedoksi taloudellisten tavoitteiden toteutumisen ajalla 1.1. - 30.9.2017. 2. esittää maakuntavaltuustolle, että se hyväksyy talousarvion 2017 tuloslaskelmassa tilikauden tulokseksi 180 000 euroa alijäämää. Päätös Ehdotus hyväksyttiin. Maakuntavaltuusto 11.12.2017 Maakuntahallituksen ehdotus

42, MV 11.12.2017 09:30 HALL: 117/2016 Sivu 19 Maakuntavaltuusto hyväksyy talousarvion 2017 tuloslaskelmassa tilikauden tulokseksi 180 000 euroa alijäämää. Päätös Lisätietoja Ehdotus hyväksyttiin. Hallintojohtaja Petra Määttänen p. 041 502 5246, etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

43, MV 11.12.2017 09:30 HALL: 99/2017 Sivu 20 VUODEN 2018 TALOUSARVIO JA VUOSIEN 2018-2019 TALOUSSUUNNITELMA Maakuntahallitus 20.11.2017 176 Asia Maakuntahallitus 28.8.2017 123 käsitteli alustavan talousarvion ja taloussuunnitelmaluonnoksen sekä varasi jäsenkunnille mahdollisuuden esityksien tekemiseen kuntayhtymän toiminnan kehittämiseksi 31.10.2017 mennessä. Jäsenkuntien esitykset sekä lopullinen talousarvio- ja taloussuunnitelmaesitys käsitellään maakuntahallituksessa 20.11.2017 ja viedään maakuntavaltuuston päätettäväksi 11.12.2017. Varsinais-Suomen liiton yhteistyökomitea käsitteli talousarvion ja -suunnitelmaluonnoksen kokouksessaan 18.8.2017 13 ja tarkastuslautakunta käsitteli asian kokouksessaan 3.11.2017 44. Talousarviossa 2018 tuloslaskelman tilikauden tulos on nettositova maakuntavaltuustoon nähden. Nettoperiaate tarkoittaa, että talousarviossa sitovuus määrätään nettomääräisesti tulojen ja menojen erotuksena. Maakuntahallitus vahvistaa helmikuussa 2018 käyttötalousosan käyttösuunnitelman, jossa asetetaan vastuualuekohtaiset tavoitteet ja talousarvion sitovuus maakuntahallitukseen nähden ulotetaan käyttösuunnitelman tiliryhmätasolle. Talousarviossa 2018 jäsenkuntien maksuosuudet ovat 3 799 900 euroa. Euromäärä on sama kuin talousarvioiden 2014-2017 maksuosuustuloarvio. Vuoden 2019 taloussuunnitelmassa määrärahat ja tuloarviot perustuvat siihen, että kuntien maksuosuudet eivät kasva. Edellisten vuosien tilinpäätöksiin sisältyy ylijäämiä, jolloin vuodelle 2018 voidaan tehdä alijäämäinen budjetti (192 900 euroa). Alijäämästä 110 000 euroa on budjetoitu maakuntauudistuksen valmisteluun ja 74 400 euroa lentokentän viranomaistoimintojen turvaamiseen. Alijäämä suunnitellaan katettavaksi edellisten vuosien ylijäämätililtä. Valmisteilla oleva maakuntauudistus vaikuttaa taloussuunnitteluun tulevinakin vuosina. Liiton toiminta jatkuu vuodet 2018 ja 2019 pääosin ennallaan, mutta toiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa on huomioitava nykyisen maakuntaliiton alasajo ja toiminnan siirto uudelle maakunnalle. Varsinais-Suomen liitolla on merkittävä tehtävä sote- ja maakuntauudistuksen esivalmisteluvaiheen koordinoimisessa ja uudistuksen alueellisessa valmistelussa. Maakuntaliitto jatkaa uudistuksen esivalmistelua hallituksen kesällä päättämän uuden aikataulun mukaisesti. Esivalmisteluvaiheen valtionavustus, yhteensä 1 556 431 euroa, on osoitettu maakuntaliitolle ja on siten osa maakuntaliiton toimintaa. Maakuntauudistuksen valmistelua varten on perustettu oma kustannuspaikka, jonka kautta esivalmisteluvaiheen valtionrahoitus ohjataan sote- ja maakuntauudistuksen valmistelutyöhön. Väliaikaishallinnon toimintaa ei ole huomioitu budjetissa enää sen jälkeen, kun väliaikaishallinto liitosta erillisenä organisaationa aloittaa toimintansa kesäkuussa 2018. Vuoteen 2017 verrattuna vuonna 2018 luottamustoimielinten kokouksia on odotettavissa vaalivuotta vähemmän. Esityksen kuntayhtymän toiminnan kehittämisestä on 13.11.2017 mennessä toimittanut 16 jäsenkuntaa. Laitila, Kustavi ja Kaarina pitävät tärkeänä positiivisen rakennemuutoksen tukemista ja sen luomien mahdollisuuksien hyödyntämistä. Laitila ehdottaa, että talousarvio 2018 sekä taloussuunnitelmaluonnosta 2018-2019 tarkennetaan siltä osin, mitä elinkeinoministeri Mika Lintilän pyytämänä Esko Ahon selvitys ehdottaa toimenpiteiksi Lounais-Suomen positiiviseen rakennemuutokseen. Esityksissä todettiin myös, että liitto valmistautuu maakuntauudistukseen, mutta valtion tulisi turvata uudistuksen taloudelliset resurssit.

43, MV 11.12.2017 09:30 HALL: 99/2017 Sivu 21 Valmistelija PM/EP/mk Maakuntajohtajan ehdotus Yksityiskohtaiset toiminnan kehittämisesitykset otetaan huomioon talousarvion 2018 käyttösuunnitelman laadinnan yhteydessä Oheismateriaalit: 1. Talousarvio 2018 ja taloussuunnitelma 2018-2019 2. Jäsenkuntien esitykset liiton toiminnan kehittämiseksi Maakuntahallitus päättää esittää maakuntavaltuustolle, että 1. maakuntavaltuusto hyväksyy Varsinais-Suomen liiton talousarvion 2018 ja taloussuunnitelman 2018 2019. 2. talousarvion 2018 tuloslaskelmassa tilikauden tulos on nettositova maakuntavaltuustoon nähden 3. maakuntahallitus vahvistaa myöhemmin vuoden 2018 talousarvion käyttötalousosan käyttösuunnitelman. Päätös Ehdotus hyväksyttiin. Maakuntavaltuusto 11.12.2017 Oheismateriaalit: 1. Talousarvio 2018 ja taloussuunnitelma 2018-2019 2. Jäsenkuntien esitykset liiton toiminnan kehittämiseksi Maakuntahallituksen ehdotus Maakuntavaltuusto päättää, että 1. maakuntavaltuusto hyväksyy Varsinais-Suomen liiton talousarvion 2018 ja taloussuunnitelman 2018 2019. 2. talousarvion 2018 tuloslaskelmassa tilikauden tulos on nettositova maakuntavaltuustoon nähden 3. maakuntahallitus vahvistaa myöhemmin vuoden 2018 talousarvion käyttötalousosan käyttösuunnitelman. Päätös Lisätietoja Ehdotus hyväksyttiin. Hallintojohtaja Petra Määttänen, p. 041 502 5246, etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

43, MV 11.12.2017 09:30 / Liite: Kuntien esitykset Varsinais-Suomen liitto Talousarvio 2018 ja taloussuunnitelmaluonnos 2018 2019 Sivu 22 Kuntien esitykset liiton toiminnan kehittämiseksi (16 kuntaa) Aura Kaarina Kemiönsaari Koski Tl. Kustavi Laitila Lieto Loimaa Marttila Masku Mynämäki Naantali Ei huomautettavaa. Kaarinan kaupunki näkee myönteisenä, että Varsinais-Suomen liitto on noudattanut tarkkaa taloudenpitoa ja tiukkaa kulukuria edelleen vuoden 2018 talousarvion laadinnassa. Liiton tuleekin sopeuttaa aktiivisesti toimintaansa ja varautua tulevaan sote- ja maakuntauudistukseen. Kaarinan kaupunki näkee tärkeänä, että maakunnan liitto edistää vahvasti positiivista rakennemuutosta alueella. Osaavan työvoiman houkuttelu Turun seudulle on ehdottoman välttämätöntä, jotta positiivisen rakennemuutoksen mahdollisuudet saadaan täysimääräisesti hyödynnettyä. Varsinais-Suomen liiton aktiivisuus maakunnan tunnettuuden lisäämiseksi onkin mitä kannatettavin tavoite ensi vuodelle. Varsinais-Suomen liiton talousarvio 2018 ja taloussuunnitelma 2018-2019 on laadittu jäsenkuntien maksuosuuksien osalta samansuuruiseksi kuin vuosien 2014-2017 maksuosuusarviot. Jäsenkuntien taloudenhoidon kannalta on ollut myönteistä, että maksuosuudet eivät ole nousseet. Maakuntauudistukseen valmistautumisessa on tarpeen huolehtia myös siitä, että jatkossakin käytettävissä olevin keinoin vahvistetaan Varsinais-Suomen positiivista rakennemuutosta. Kuntien maksuosuuden pitäminen nykyisellä tasolla on tarpeen, koska kuntien valtionosuuksia leikataan edelleen vuonna 2018. Laitilan kaupunginhallitus ehdottaa, että talousarvio 2018 sekä taloussuunnitelmaluon-nosta 2018-2019 tarkennetaan siltä osin, mitä elinkeinoministeri Mika Lintilän pyytämänä Esko Ahon selvitys ehdottaa toimenpiteiksi Lounais-Suomen positiiviseen rakennemuutokseen. Ei huomautettavaa. Ei huomautettavaa. Ei huomautettavaa. Ei huomautettavaa. Olisi kohtuullista, että valtio turvaisi riittävät resurssit maakuntauudistuksen valmisteluun, koska valmistelutyö on mittava ja vaatii resursseja. Naantalin kaupunki pitää tärkeänä, että edunvalvontaa terävöitetään. Tarvitaan entistä tehokkaampaa edunvalvontaa, jolla varmistetaan maakunnallisesti tarpeellisten koulutus- ja liikennehankkeiden nostamista entistä selkeämmin esiin. Meriteollisuuden laajentuminen alueella nostaa logistiikan kehittämisen entistä merkittävämpään asemaan. E18-tien kehittäminen on koko seudun kannalta välttämätöntä. Maakunnan positiivisen rakennemuutoksen ja Suomen talouden kasvun antamat mahdollisuudet tulee hyödyntää täysimääräisesti. Naantalin kaupunki painottaa, että Varsinais-Suomen liiton tulee aktiivisesti edistää positiivista rakennemuutosta toimenpiteillä, jotka liittyvät mm. työvoiman saamiseen koti- ja ulkomailta, muuton edistämiseen Varsinais-Suomeen ja teknisen koulutuksen lisäämiseen alueella. Osaavan työvoiman kouluttamiseen on panostettava. Kumppanuusfoorumi on Varsinais-Suomen maakuntaohjelman päätoimenpide. Verkostoituminen ja kokoontuminen on monilla tavoin hyödyllistä ja tärkeää, mutta työtapoja konkreettisten tulosten saavuttamiseksi on tarpeellista kehittää yhteistyössä verkoston jäsenten kanssa. Nousiainen Oripää Paimio EU-hankkeet edellyttävät kansainvälisiä yhteyksiä, raskasta projektihallintoa ja usein monimutkaista hakuprosessia. Varsinais-Suomen liitolla voisi olla eri osapuolia (mm. kunnat, oppilaitokset, kansainväliset kumppanit) yhteen saattava ja aktivoiva rooli, jotta hankkeista saadaan riittävän laajoja ja vaikuttavuudeltaan merkittäviä koko maakunnan kannalta. Ei huomautettavaa. Kunnanhallitus kuitenkin toteaa, että mahdollisen maakuntauudistuksen sujuvan toteutumisen turvaamiseksi ko. asia on syytä huomioida V-S liiton talousarviossa ja taloussuunnitelmassa, kuitenkin niin, että jäsenkuntien vuosittaiset maksuosuudet eivät nykyisestään kasva, vaan mahdollinen rahoitus saadaan järjestettyä valtionrahoituksella. Ei huomautettavaa. Ei huomautettavaa.

43, MV 11.12.2017 09:30 / Liite: Kuntien esitykset Varsinais-Suomen liitto Talousarvio 2018 ja taloussuunnitelmaluonnos 2018 2019 Sivu 23 Kuntien esitykset liiton toiminnan kehittämiseksi (16 kuntaa) Parainen Pyhäranta Pöytyä Raisio Rusko Salo Ei huomautettavaa. Ei huomautettavaa. Kuntalain 110 :n mukaan talousarvio ja taloussuunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarviossa ja taloussuunnitelmassa hyväksytään kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet. Kuntalain 118 :ssä ovat määräykset erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan arviointimenettelystä. Tarkastelussa ovat kuntakonsernin alijäämä, vuosikate, lainamäärä ja suhteellinen velkaantuminen. Salon kaupunki edellyttää, että kuntayhtymä ei vuoden 2018 talousarvioehdotuksellaan heikennä miltään osin arviointimenettelyn tunnuslukuja Salon kaupungin konsernin osalta. Kaupungin valtuusto on hyväksynyt Salon kaupungin perustehtävän, arvot ja vision sekä strategiset tavoitteet vuosille 2018-2021. Tavoitteet sitovat koko kuntakonsernia. Kaupunginhallitus lähettää kaupunginvaltuuston hyväksymät strategiset tavoitteet konserniyhteisöille sitovasti noudatettavaksi. Salon kaupungin strategia vuosille 2018-2021 on jaettu neljään näkökulmaan: Elinvoima ja työpaikat Luo edellytyksiä uusille työpaikoille Vahvistaa ja monipuolistaa salolaista osaamista Toimii vahvana kumppanina yrityksille ja muille toimijoille Viestii ja markkinoi rohkeasti Saloa Uudistuvat palvelut ja hyvinvoiva kuntalainen Uudistaa ennakkoluulottomasti ja rohkeasti palveluja ja toimintatapoja Edistää palveluratkaisuilla kuntalaisten hyvinvointia ja alueen vetovoimaa Edistää kuntalaisten ja henkilöstön vaikuttamismahdollisuuksia Visio 2025 Salo on monipuolisen elinkeinoelämän sekä älykkään teknologian osaamisen kaupunki, joka toimii tehokkaasti ihmisen ja ympäristön parhaaksi Vakavarainen talous Tasapainottaa vastuullisesti talouttaan niin, että arviointimenettelyn kriteerit eivät täyty Edistää kustannustehokkuutta, tuottavuutta ja vaikuttavuutta Uudistaa toimintaansa ennakoimalla ja tiedolla Johtaminen ja osaava henkilöstö Varmistaa strategisen ja ennakoivan johtamisen sekä päätöksenteon Mahdollistaa innostavan ja vaikuttavan esimiestyöskentelyn Tukee ja kannustaa henkilöstön osaamista, hyvinvointia ja aloitteellisuutta Talousarvioesityksessään kuntayhtymän tulee huomioida Salon kaupungin elinkeinopoliittinen erityistilanne, työvoiman koulutustarve, viranomaisten yhteistyömahdollisuudet, työllisyystilanne, väestönkehitys sekä edelleen

43, MV 11.12.2017 09:30 / Liite: Kuntien esitykset Varsinais-Suomen liitto Talousarvio 2018 ja taloussuunnitelmaluonnos 2018 2019 Sivu 24 Kuntien esitykset liiton toiminnan kehittämiseksi (16 kuntaa) Sauvo Somero Taivassalo Turku Uusikaupunki Vehmaa 6.11.2017 mk jatkuvat taloudelliset haasteet. Erityistä painoarvoa Salo näkee kantatie 52 jatkon rahoituksen turvaamisessa mahdollisimman nopeasti ja että Tunnin juna -hanke etenee suunnitellusti. Toimintamenoja budjetoitaessa on otettava huomioon tulevat rakenteelliset muutokset, joiden tarkoituksena on hillitä julkisten menojen kasvua. Valtakunnalliset suunnitelmat sote- ja maakuntauudistuksesta muuttavat toimintaympäristöä merkittävästi. Esim. tilatarpeita ja henkilöstön asemaa on tarkasteltava koko konsernin näkökulmasta. Vuoden 2018 talousarvioehdotuksessa on otettava täysimääräisenä huomioon kilpailukykysopimuksen tuomat henkilöstökuluihin kohdistuvat leikkaukset. Investointisuunnitelman tulee olla myös maltillinen. Sote- ja maakuntauudistuksen tulee olla valtion rahoittama. Näin totesi myös maakuntajohtaja alustavan talousarvion katsaus-osiossa. Maakuntaliitolla tulee myös olla merkittävä tehtävä sote- ja maakuntauudistuksen esivalmisteluvaiheen koordinoimisessa ja uudistuksen alueellisessa valmistelussa. Talousarvion osalta Vehmaan kunta edellyttää, etteivät jäsenkuntien maksuosuudet nouse vuoden 2017 tasosta.

43, MV 11.12.2017 09:30 / Liite: TA2018 mv20171211 Sivu 25 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO Maakuntavaltuusto 11.12.2017 Oheismateriaali TALOUSARVIO 2018 JA TALOUSSUUNNITELMA 2018-2019

43, MV 11.12.2017 09:30 / Liite: TA2018 mv20171211 Sivu 26 2 Varsinais-Suomen liiton talousarvio 2018 ja taloussuunnitelma 2018-2019 Varsinais-Suomen liitto PL 273 (Ratapihankatu 36) 20101 Turku Puh. (02) 210 0900 kirjaamo@varsinais-suomi.fi www.varsinais-suomi.fi

43, MV 11.12.2017 09:30 / Liite: TA2018 mv20171211 Sivu 27 3 SISÄLTÖ MAAKUNTAJOHTAJAN KATSAUS...4 LANDSKAPSDIREKTÖRENS ÖVERSIKT...5 1. LIITON TOIMINNAN PERUSTEET...7 1.1 TOIMINTA-AJATUS JA AVAINTEHTÄVÄT...7 1.2 MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN VISIO JA TOIMINTASTRATEGIAT...9 2. TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN PERUSTEET...10 3. TOIMINNALLISET TAVOITTEET...14 3.1 LUOTTAMUSHENKILÖHALLINTO...14 3.2 YHTEISET TOIMINNOT JA HALLINTO...16 3.3 ALUEKEHITTÄMINEN...17 3.4 MAANKÄYTTÖ JA YMPÄRISTÖ...18 3.5 EDUNVALVONTA JA KUNTAPALVELU...21 4. HENKILÖSTÖ...22 5. TALOUDEN TUNNUSLUVUT...24 5.1 KÄYTTÖTALOUSOSA...24 5.2 TULOSLASKELMAOSA...27 5.3 INVESTOINTIOSA...28 5.4 RAHOITUSOSA...28 LIITE 1. JÄSENKUNTIEN MAKSUOSUUDET 2013 2018...29 LIITE 2. MAKSUOSUUKSIEN KEHITYS 1993 2019...30 LIITE 3. MAKSUOSUUKSIEN MÄÄRÄYTYMINEN VUONNA 2018...31

43, MV 11.12.2017 09:30 / Liite: TA2018 mv20171211 Sivu 28 4 MAAKUNTAJOHTAJAN KATSAUS Maakunnan tila Varsinais-Suomessa on käynnissä voimakas positiivinen rakennemuutos. Meri- ja autoteollisuuden tuotanto kasvaa voimakkaasti ja lääketeollisuus sekä rakentaminen ovat nousussa ja Varsinais-Suomen työllisyysaste on kasvanut nopeasti viimeisen vuoden aikana. Työllisyysasteen kehitystrendi on kasvanut vuoden 2016 alusta noin kolmella prosenttiyksiköllä ja ohitti koko maan kehitystrendin vuoden 2017 ensimmäisellä neljänneksellä. Jos kehitys jatkuu nykyisen kaltaisena, saavuttaa maakunnan työllisyysaste 72 prosentin rajan jo kuluvan vuoden lopussa. Työllisyyden nopean kasvun rinnalla myös työttömyysaste on kääntynyt selvään laskuun. Varsinais-Suomen työttömyysaste oli maaliskuun lopussa 11,6 %, mikä oli 1,3 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuotta aiemmin. Varsinais-Suomen työttömyysaste on viime aikoina vakiintunut jonkin verran alemmalle tasolle kuin koko maassa keskimäärin. Varsinais-Suomen liitto markkinoi Varsinais-Suomea houkuttelevana alueena, jossa on töitä sekä hyvä elämä tarjolla. Maakunta- ja soteuudistus Maan hallituksen tavoitteena oli, että ensimmäiset maakuntavaalit olisi pidetty tammikuussa 2018 ja että uudet maakunnat olisivat aloittaneet vuoden 2019 alussa. Uudistus siirtää kuntien ja kuntayhtyminen sosiaali- ja terveyshenkilökunnan maakunnan palvelukseen ja fuusioi maakuntien liitot, ELY-keskukset ja TE-toimistot perustettavaan maakuntaan. Eduskunnan perustuslakivaliokunta kuitenkin lausui, erityisesti kaavaillusta sote-mallista, hyvin kriittisesti. Tästä seuraa, että sote-valmisteluun tarvitaan lisää aikaa ja kun hallitus on sopinut, että uudistus etenee kokonaisuutena, siirtyivät maakuntavaalit lokakuulle 2018 ja uudet maakunnat aloittavat vuoden 2020 alusta. Tämä merkitsee myös sitä, että Varsinais-Suomen liiton toiminta tulee jatkumaan vuoden 2019 loppuun. Kun maakunta ja maakunnan liitto ovat kaksi erillistä oikeushenkilöä (toinen on valtion rahoittama, toisen omistavat ja resursoivat VS-kunnat), on alueellamme toista vuotta kaksi maakuntahallitusta ja maakuntavaltuustoa, mikäli uudistus etenee suunnitellusti. Vuoden lisäaika merkitsee maltillisuutta erityisesti uudistusta valmistelevan henkilökunnan rekrytoinnissa. Valtion raha maakuntauudistukseen on kanavoitu tähän saakka maakunnan liiton kautta. Liitto ei kuitenkaan tehnyt laajamittaisia rekrytointeja, koska uudistuksen aikataulu ja rahoitus on koko ajan ollut epävarma. Kokopäivätoimisesti maakuntauudistusta valmistelee liitossa tällä hetkellä kolme henkilöä. Sotea valmistelee Turun kaupungin palkkaama sote-muutosjohtaja. Tämän lisäksi kymmenet henkilöt sulautuvien organisaatioiden palveluksessa ovat mukana työryhmätyössä. Vuoden 2018 talous- ja toimintasuunnitelmaehdotukseen on merkitty uudistuksen valmisteluun 110 000 euroa. Kovin tarkkoja arvioita tarvittavan rahan osalta on liiton vaikea tehdä, koska valtion rahoitus ei tätä kirjoitettaessa vielä ratkennut. Perusperiaatteena on, että uudistus on valtion rahoittama. Liitto varautuu omalta osalta määrärahallaan kuitenkin esimerkiksi mahdollisiin rahoituksen omavastuihin. Epäselvää myös on, milloin liiton hallituksen nimeämä väliaikainen toimielin pääsee aloittamaan työnsä. Lakia toimielimestä ei toistaiseksi ole hyväksytty. Kun toimielin aloittaa, siirtyy valmisteluvalta liitolta toimielimelle siirtyäkseen aikanaan uuden maakunnan hallitukselle ja valtuustolle. Liiton toimet 2018 Jos maan hallituksen alkuperäinen tavoite olisi toteutunut, olisi vuosi 2018 ollut liiton toiminnan alasajovuosi. Kun uudistus lykkääntyy ainakin vuodella, ei vuonna 2018 tapahdu vielä oleellisia muutoksia. Toiminta jatkuu normaalina, kuitenkin niin, että ainakin johtavien viranhaltijoiden työpanoksesta osa tulee kohdistumaan maakuntauudistukseen.

43, MV 11.12.2017 09:30 / Liite: TA2018 mv20171211 Sivu 29 5 Erityistä huomiota kuitenkin kiinnitetään henkilökunnan valmiuksiin siirtyä uuden maakunnan palvelukseen jakamalla tietoa uudistuksesta avoimesti ja nopeasti. Varsinais-Suomen talouden kehitys näkyy liiton toimissa. Merkittävä panos suunnataan positiivisen rakennemuutoksen PORE:n valmisteluun myös tulevana vuonna. Selvityshenkilö Esko Ahon mietinnössä esittämien asioiden kehitystyö vaatii myös liiton aktiivista työpanosta. Vuonna 2018 vaihemaakuntakaava etenee, merialuesuunnittelu alkaa, uuteen rakennerahastokauteen valmistaudutaan, kiertotaloutta edistetään ja liitto on edelleen aktiivinen Varsinais-Suomen kehitystä ja nimeä tunnetuksi tekevissä projekteissa ja tapahtumissa. Erityisesti varsinaissuomalaista infraa koskevissa hankkeissa ollaan aktiivisia. Liiton talous on hyvin vakaalla pohjalla. Siitä huolimatta, että kunnilta tuleva raha on pysynyt vakiona, on kyetty tekemään vuodesta toiseen ylijäämäinen tilinpäätös. Ilman maakunta- ja soteuudistusta, se olisi ollut mahdollista myös vuodelle 2018. LANDSKAPSDIREKTÖRENS ÖVERSIKT Landskapets tillstånd En kraftig positiv strukturomvandling pågår i Egentliga Finland. Produktionen inom marin- och bilindustrin växer kraftigt och läkemedelsindustrin samt byggandet är på uppgång och sysselsättningsgraden i Egentliga Finland har ökat snabbt under det senaste året. Utvecklingstrenden för sysselsättningsgraden har tilltagit från början av år 2016 med cirka tre procentenheter och passerade utvecklingstrenden för hela landet under det första kvartalet av år 2017. Om utvecklingen fortgår likt den nuvarande, uppnår landskapets sysselsättningsgrad gränsen 72 procent redan i slutet av innevarande år. Parallellt med den snabba ökningen av sysselsättningen har även arbetslöshetsgraden svängt om i en klar nedgång. Egentliga Finlands arbetslöshetsgrad var i slutet av mars 11,6 %, vilket var 1,3 procentenheter mindre än ett år tidigare. Arbetslöshetsgraden för Egentliga Finland har de senaste tiderna stabiliserats på en i någon mån lägre nivå än för hela landet i genomsnitt. Egentliga Finlands förbund marknadsför Egentliga Finland som en lockande region, där det erbjuds arbete och ett bra liv. Landskaps- och vårdreformen Målet för landets regering var att det första landskapsvalet skulle ha hållits i januari 2018 och att de nya landskapen skulle ha inlett verksamheten i början av år 2019. Reformen överflyttar kommunernas och samkommunernas social- och hälsovårdspersonal till att vara anställd hos landskapet och fusionerar landskapens förbund, NMT-centralerna och arbets- och näringsbyråerma i det landskap som ska inrättas. Riksdagens grundlagsutskott yttrade sig mycket kritiskt, särskilt om den planerade social- ocjh hälsovårdsmodellen. Av detta följer att det behövs mera tid för vårdberedningen och då regeringen har kommit överens om att reformen framskrider som en helhet, framflyttas landskapsvalet till oktober 2018 och de nya landskapen inleder verksamheten från början av år 2020. Detta innebär också att verksamheten för Egentliga Finlands förbund kommer att fortsätta till slutet av år 2019. Eftersom landskapet och landskapets förbund är två skilda juridiska personer (det ena statsfinansierat, det andra ägs och resurseras av Eg.F.-kommunerna), har vår region för andra året två landskapsstyrelser och landskapsfullmäktige, ifall reformen framskrider som planerat. Ett år tilläggstid innebär återhållsamhet speciellt med att rekrytera personal för beredningen av reformen. Statliga medel för landskapsreformen har hittills kanaliserats via landskapets förbund. Förbundet har dock inte företagit omfattande rekryteringar, eftersom tidtabellen och finansieringen för reformen hela tiden varit osäker.

43, MV 11.12.2017 09:30 / Liite: TA2018 mv20171211 Sivu 30 6 Landskapsreformen bereds hos förbundet i detta nu av tre personer på heltid. Vårdreformen bereds av en förändringsdirektör för vårdreformen, anställd av Åbo stad. Dessutom är tiotals personer med i arbetet av arbetsgrupper hos de organisationer som fusioneras. I förslaget till ekonomi- och verksamhetsplan för år 2018 har för beredningen av reformen antecknats 110 000 euro. Det är svårt för förbundet att göra mycket exakta uppskattningar av de medel som behövs, eftersom statens finansiering ännu inte har avgjorts i skrivande stund. Den grundläggande principen är att reformen är statsfinansierad. Förbundet reserverar sig dock för egen del med sitt anslag exempelvis för eventuella egna ansvar för finansieringen. Det är också oklar när det interimistiska organ som utses av förbundets styrelse kan inleda sitt arbete. Lagen om organen har inte hittills antagits. Då organet inleder verksamheten, övergår beredningsrätten från förbundet till organet för att i sinom tid övergå till landskapets styrelse och fullmäktige. Förbundets åtgärder 2018 Om det ursprungliga målet för landets regering hade uppnåtts, skulle året 2018 har varit ett år för att köra ned förbundets verksamhet. Då reformen uppskjuts med åtminstone ett år, sker det ännu år 2018 inte väsentliga förändringar. Verksamheten fortsätter som normalt, dock så att åtminstone en del av de ledande tjänsteinnehavarnas arbetsinsatser kommer att inriktas på landskapsreformen. Särskild uppmärksamhet blir dock fäst på personalens beredskap för att övergå till att vara anställd hos det nya landskapet genom att information om reformen öppet och snabbt delas ut. Utvecklingen för Egentliga Finlands ekonomi kommer till synes i förbundets åtgärder. En betydande insats inriktas på beredningen av den positiva strukturomvandlingen PORE även det år som kommer. Utvecklingsarbetet av de saker som förs fram i betänkandet av av utredningsman Esko Aho kräver också en aktiv arbetsinsats av förbundet. Etapplandskapsplanen år 2018 framskrider, planering av havsområdena börjar, man förbereder sig för den nya strukturfondsperioden, cirkulationsekonomin främjas och förbundet är alltjämt aktivt i projekt och evenemang som gör Egentliga Finlands utveckling och namn kända. Särskilt i projekt som berör infrastrukturen i Egentliga Finland är man aktiv. Förbundets ekonomi står på en mycket stadig grund. Det oaktat att de medel som ska komma från kommunerna har bevarats konstant, har man från år till år förmått göra att bokslut med överskott. Utan landskapsoch vårdreformen hade det varit möjligt även för år 2018. Täydentyy myöhemmin.

43, MV 11.12.2017 09:30 / Liite: TA2018 mv20171211 Sivu 31 7 1. LIITON TOIMINNAN PERUSTEET 1.1 TOIMINTA-AJATUS JA AVAINTEHTÄVÄT Toiminta-ajatus Kehitämme kokonaisvaltaisesti Varsinais-Suomesta menestyvää aluetta, jossa elämisen laatu on Suomen parasta. Ohjaamme ja tuemme aktiivisesti alueemme toimijoita kohti maakunnan yhteisesti sovittuja päämääriä ja kokonaisetua demokraattiseen päätöksentekoon tukeutuen. Edistämme kuntien seudullista ja muuta yhteistyötä maakunnan kehittämisen kannalta keskeisten sidosryhmien kanssa sekä maakuntien välistä yhteistoimintaa. Olemme tunnustettu toimija koko Itämeren alueella. Avaintehtävät Varsinais-Suomen liitto on 27 jäsenkunnan muodostama lakisääteinen kuntayhtymä, joka maankäyttö- ja rakennuslain mukaan hoitaa alueensa maakuntakaavoituksen ja alueiden kehittämislainsäädännön mukaan vastaa alueensa yleisestä kehittämisestä ja edunvalvonnasta. Varsinais-Suomen liitto vastaa maakunnan yleisestä kehittämisestä ja erityisesti elinkeinoelämän toimintaedellytysten kehittämisestä yhteistyössä valtion viranomaisten ja muiden sidosryhmien kanssa; osallistuu kansallisia rakennerahasto-ohjelmia koskevien ohjelmaehdotusten laatimiseen ja toimeenpanoon yhdessä alueen muiden toimijoiden ja keskushallinnon kanssa laissa; edistää kuntien seudullista ja muuta yhteistyötä sekä maakuntien välistä yhteistyötä ja yhteistyötä maakunnan kehittämisen kannalta keskeisten sidosryhmien kanssa; hoitaa tehtäviinsä liittyviä kansainvälisiä asioita ja yhteyksiä; vastaa kulttuuria koskevien suunnitelmien ja kehittämistoimenpiteiden yhteensovittamisesta; vastaa alueellisten maakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelman suunnitteluprosessista sekä laajaalaisten vesi- ja jätehuoltoa sekä luonnonvaroja ja ympäristöä koskevien maakunnallisten suunnitelmien laadinnasta sekä hoitaa muut laissa säädetyt tehtävät. Varsinais-Suomen liitto hoitaa Central Baltic 2014-2020 -ohjelman hallinnoinnin jäsenvaltioiden (Suomi, ml. Ahvenanmaa, Ruotsi, Viro ja Latvia) toimeksiannosta. Liitto hoitaa sekä hallinto- että tarkastusviranomaistehtävät, jotka jatkuvat vuoteen 2022. Lisäksi Varsinais-Suomen liitolla on merkittävä tehtävä sote- ja maakuntauudistuksen esivalmisteluvaiheen koordinoimisessa ja uudistuksen alueellisessa valmistelussa.

43, MV 11.12.2017 09:30 / Liite: TA2018 mv20171211 Sivu 32 8 Valonian (Varsinais-Suomen kuntien kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus) toiminnot siirrettiin vuoden 2015 alusta Turun kaupungilta Varsinais-Suomen liiton yhteyteen (mh 15.12.2014 214). Varsinais-Suomen kunnat osallistuvat Valonian perustoimintojen rahoitukseen 45 senttiä/asukas. Sopimus jatkuu vuoteen 2020. Suurin osa Valonian toimintojen rahoituksesta kerätään hankerahoituksella. Varsinais-Suomi ja Satakunta muodostavat alueiden kehittämislainsäädännön mukaisen yhteistoimintaalueen. Yhteistoimintasopimuksen (mh 23.11.2009 267) mukaan päätökset maakuntaohjelmiin sisältyvistä yhteistoiminnan piiriin kuuluvista asioista tehdään maakuntavaltuustojen yhtäpitävillä päätöksillä. Päätökset maakuntaohjelmien toimeenpanosuunnitelmiin tai muihin alueiden kehittämiseen merkittävästi vaikuttaviin suunnitelmiin sisältyvistä yhteistoiminnan piiriin kuuluvista asioista tehdään maakuntahallitusten yhtäpitävillä päätöksillä. Maakuntaohjelmien ja niiden toimeenpanosuunnitelmien yhteiset, ylimaakunnalliset strategiset osat muodostavat pohjan tulosohjausprosessissa keskushallinnon kanssa. Liitto osallistuu elinkeino, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY) strategiasopimusten laadintaan ja vuosittaisia neuvotteluja käydään myös aluehallintoviranomaisen (AVI) kanssa. Maakuntauudistus Maan hallitus päätti 5.7.2017 perustuslakivaliokuntaa kuultuaan jatkaa vuodella sote- ja maakuntauudistuksen valmistelua. Uuden aikataulun mukaan sote- ja maakuntauudistus tulee voimaan 1.1.2020 alkaen ja maakuntavaalit järjestetään lokakuussa 2018. Eduskunnan käsittelyssä oleviin lakiesityksiin tehdään perustuslakivaliokunnan 29.6.2017 lausunnon edellyttämät muutokset. Valinnanvapauslain osalta hallitus antaa uuden hallituksen esityksen alkuvuodesta 2018. Sote- ja maakuntauudistuksen esivalmisteluvaiheen arvioidaan jatkuvan kesään 2018 saakka. Sote- ja maakuntauudistuksen lakipaketin eduskuntakäsittely on alustavasti suunniteltu tapahtuvan eduskunnassa kevätkaudella 2018. Maakunta-, sote- ja valinnanvapauslait käsitellään eduskunnassa yhtäaikaisesti. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen valinnanvapauslainsäädäntö valmistellaan ministeriössä uudelleen. Valinnanvapauslainsäädännön tulevasta sisällöstä ei ole vielä tietoa ja se vaikeuttaa uudistuksen valmisteluaikataulun arviointia. Valmistelun päärahoitusvastuu on valtiolla. Uudistuksen valmisteluun on kuitenkin varattava vuonna 2018 merkittävä osa liiton henkilötyöpanoksesta, koska uudistuksen valmistelu tapahtuu pääosin henkilökuntaa ja tehtäviä luovuttavissa organisaatioissa. Maakunnan liiton asema sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa vahvistuu lisäajan myötä, kun esivalmisteluvaiheen rahoitus kanavoidaan pääosin maakunnan liiton kautta alueen valmisteluun. Maakuntahallitus asetti 26.6. uudistusta valmistelemaan väliaikaisen valmistelutoimielimen maakunta- ja voimaanpanolakiluonnosten mukaisesti. Väliaikainen valmistelutoimielin vastaa maakuntavaalien valmistelusta sekä maakunnan perustamiseen liittyvistä talouden ja hallinnon valmistelusta siihen saakka kunnes uuden maakunnan maakuntavaltuusto on valittu ja sen asettama maakuntahallitus on aloittanut toimintansa. Väliaikainen valmistelutoimielin aloittaa toimintansa, kun sote- ja maakuntauudistuksen lakipaketti hyväksytään eduskunnassa.

43, MV 11.12.2017 09:30 / Liite: TA2018 mv20171211 Sivu 33 9 1.2 MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN VISIO JA TOIMINTASTRATEGIAT Työ- ja elinkeinoministeriö on ohjeistanut uusien maakuntaohjelmien laadintaa kaudelle 2018 2021. Maakuntaohjelman laadinnassa ja valmistelussa liitto huomioi tulevan maakuntauudistuksen etenemisen. Nyt laadittavat maakuntaohjelmat valmistellaan muutostilanteessa ja niiden rooli on keskeinen aluekehittämisen linjausten ja jatkuvuuden pohjana uusien maakuntien aloittaessa työnsä. Varsinais-Suomen liiton maakuntahallitus käsitteli maakuntaohjelmaluonnosta 26.6.2017 pidetyssä kokouksessa. Valmisteltavana oleva maakuntaohjelma viedään hyväksyttäväksi vuoden 2017 viimeiseen valtuustoon. Maakuntastrategian visio on: VARSINAIS-SUOMESSA ELÄMISEN LAATU ON PARASTA. MENESTYVÄÄ JA HYVINVOIVAA MAAKUN- TAA RAKENNETAAN YHTEISTYÖLLÄ JA KUMPPANUUDELLA Kumppanuudella tarkoitetaan tässä ajattelutapaa, jossa yhteinen päämäärä nähdään tärkeämpänä kuin yksittäinen hyöty. Varsinais-Suomen jokaisella alueella ja toimijalla on oma identiteettinsä ja merkityksellinen roolinsa osana kokonaisuutta. Lopulta merkitystä on vahvuuksien ja ominaispiirteiden kehittämisellä, ei henkisillä ja maantieteellisillä rajoilla. Maakuntasuunnitelma 2035+ Maakuntasuunnitelman läpileikkaavana teemana on alueen toimijoiden kumppanuus ja yhdessä tekeminen. Suunnitelman neljä kärkiteemaa edustavat kumppanuus-yhteistyöajattelua laajasti. 1. Vastuullisuus Tulevaisuus muodostuu valinnoista nyt 2. Yhteistyötaidot Yhdessä rajat ylittäen 3. Saavutettavuus Lähestyttävä Itämeren portti 4. Resurssiviisaus Innovoivaa edelläkävijyyttä Maakuntaohjelman 2018-2021 päätoimenpide on kumppanuusfoorumi 2.0 Maakuntaohjelma 2018-2021 hyväksyttäneen maakuntavaltuustossa joulukuussa 2017. Se pohjautuu vahvasti maakuntastrategiaan 2035+, ns. kumppanuusstrategiaan. Sen päätoimenpide on edelleen kumppanuusfoorumi 2.0. Maakuntaohjelman temaattisiksi pääteemoiksi on nostettu älykkääseen erikoistumiseen liittyen sininen kasvu ja teollisuuden modernisointi, innovatiiviset ruokaketjut sekä life sciences ja terveysteknologia. Päätoimenpiteenä edelleen vahvistuu kumppanusfoorumi, joka on ajatus, malli, ideologia. Se on näkökulma maakunnalliseen yhteistyöhön, toimintamuotoihin ja yhteistyörakenteisiin. Ihmisten luomat verkostot ja tieto ovat kumppanuusfoorumien perusta. Foorumi kokoaa yhteen avoimen tiedon sekä tekijät, joiden tavoite on saavuttaa yhdessä ja tietoa jakamalla enemmän. Kumppanuusfoorumi lisää kohtaamisia, joissa maakuntastrategian toteutumista edistetään ja toimijaverkostoja luodaan ja vahvistetaan. Päivitetyssä maakuntaohjelmassa on esitetty 27 toimenpidettä, jotka on liitetty edellä mainittuihin kärkiteemoihin ja ohjelmassa kuvattuihin toiminnallisiin kokonaisuuksiin. Ne kaikki tukevat kumppanuusfoorumin perusideologiaa.

43, MV 11.12.2017 09:30 / Liite: TA2018 mv20171211 Sivu 34 10 2. TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Kuntalain (410/2015) 110 mukaan Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio ottaen huomioon kuntakonsernin talouden vastuut ja velvoitteet. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnitelmakausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Kunnan tulee taloussuunnitelmassa päättää yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla alijäämä mainittuna ajanjaksona katetaan. Talousarvioon otetaan tehtävien ja toiminnan tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto- tai nettomääräisenä. Talousarviossa ja -suunnitelmassa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Edellä 3 momentissa säädettyä alijäämän kattamisvelvollisuutta sovelletaan myös kuntayhtymiin. Varsinais-Suomen liiton perussopimuksen 20 mukaan: Taloussuunnitelmaa valmisteltaessa jäsenkunnille on varattava tilaisuus esityksen tekemiseen kuntayhtymän toiminnan kehittämiseksi. Talousarvio ja - suunnitelma tulee käyttötalouden osalta eritellä tehtävittäin ja investointien osalta hankkeittain. Talousarvion sitovuus Varsinais-Suomen liiton talousarviossa vuodelle 2018 tuloslaskelman tilikauden tulos on nettositova maakuntavaltuustoon nähden. Nettoperiaate tarkoittaa, että talousarviossa sitovuus määrätään nettomääräisesti tulojen ja menojen erotuksena. Maakuntahallitus vahvistaa myöhemmin käyttötalousosan käyttösuunnitelman, jossa asetetaan tarkemmat vastuualuekohtaiset tavoitteet ja talousarvion sitovuus maakuntahallitukseen nähden ulotetaan käyttösuunnitelman tiliryhmätasolle. Talousarviossa nimetään tilivelvolliset viranhaltijat vastuualueittain. Käsittelyaikataulut Maakuntahallitus 28.8.2017 käsittelee alustavan talousarvion ja taloussuunnitelmaluonnoksen sekä varaa jäsenkunnille mahdollisuuden esityksien tekemiseen kuntayhtymän toiminnan kehittämiseksi. Jäsenkuntien esitykset sekä lopullinen talousarvio- ja taloussuunnitelmaesitys käsitellään maakuntahallituksessa 20.11.2017 ja viedään maakuntavaltuuston 11.12.2017 päätettäväksi. Varsinais-Suomen liiton yhteistyökomitea käsitteli alustavan talousarvion ja -suunnitelmaluonnoksen 18.8.2017. Jäsenkuntien maksuosuudet Jäsenkuntien maksuosuustuloarvion perusteena ovat tilikauden määrärahat ja tuloarviot. Varsinais-Suomen liiton perussopimuksen 24 mukaan se määrä, joka talousarvion mukaan muiden tuottojen lisäksi tarvitaan kulujen suorittamiseen, kootaan varainhoitovuoden maksuosuuksina. Jäsenkuntien maksuosuudet määräytyvät edellisenä varainhoitovuotena toimitetussa verotuksessa jäsenkunnissa määrättyjen veromäärien suhteessa. Veromäärien vertailuluku lasketaan jakamalla talousarviovuoden 1. tammikuuta laskentatilanteen mukainen kunnallisveron ja yhteisöveron kuntaosuuden yhteenlaskettu tuotto kunnallisveroprosentilla. Maksuosuuksien määräytymisen laskentataulukko vuodelta 2017 on liitteenä 3.

43, MV 11.12.2017 09:30 / Liite: TA2018 mv20171211 Sivu 35 11 Tilikauden tunnusluvut Talousarviossa 2018 jäsenkuntien maksuosuudet ovat 3 799 900 euroa. Euromäärä on sama kuin talousarvioiden 2014-2017 maksuosuustuloarvio. Vuosien 2002 2009, 2012 sekä 2014 2016 tilinpäätökset ovat olleet ylijäämäisiä. Maakuntauudistuksen valmistelusta johtuen vuoden 2017 talous- ja lisätalousarvio tehtiin alun perin 446 000 euroa alijäämäiseksi. Heinäkuussa 2017 sote- ja maakuntauudistuksen valmistelua päätettiin jatkaa vuodella ja valtio myönsi maakunnille rahaa uudistuksen valmisteluun. Valtionvarainministeriö on myöntänyt liitolle vuonna 2017 uudistuksen esivalmisteluun valtionavustusta yhteensä 1 556 431 euroa. Esivalmisteluvaiheen on arvioitu kestävän 31.5.2018 asti. Valtionavustuksen ehtona on, että liitot maksavat omakustannusosuutena 10 % esivalmisteluvaiheen hyväksyttävistä arvonlisäverottomista kustannuksista. Maakuntauudistuksen saamasta valtionrahoituksesta johtuen esivalmisteluun varattua kuntarahaa ei tulla kokonaisuudessaan käyttämään. Marraskuun 2017 laaditun ennusteen mukaan tilikauden tulos tulisi kuntayhtymärahoitteisten toimintojen osalta olemaan 180 000 euroa alijäämäinen. Valtion odotetaan rahoittavan maakuntauudistusta myös tulevana vuonna. Maakuntaliiton talousarviossa varaudutaan valmistelun omavastuuosuuteen (10%) 110 000 eurolla. Vuoden 2018 talousarvio laaditaan yhteensä 192 900 e alijäämäisenä. Alijäämä suunnitellaan katettaviksi edellisten tilikausien ylijäämätililtä. Maakuntaliiton toiminta jatkuu vuosina 2018 2019 pääosin ennallaan. Toiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa huomioidaan kuitenkin nykyisen maakuntaliiton alasajo ja toiminnan siirto uudelle maakunnalle. Uudistuksen etenemisen vaikutuksia vuoden 2019 taloussuunnitelmaan seurataan jatkuvasti. Vuoden 2019 taloussuunnitelmassa määrärahat ja tuloarviot perustuvat siihen, että kuntien maksuosuudet eivät kasva. Tilikauden tuloksen osalta tavoitteena on nolla euroa. TULOSLASKELMAN KESKEISET TUNNUSLUVUT TA 2018 TA 2017 TS 2019 TULOSLASKELMA _Toimintatuotot 8 325 353 7 324 900 6 564 900 _Toimintakulut -8 508 253-7 494 900-6 562 900 TOIMINTAKATE -182 900-170 000 2 000 VUOSIKATE -172 900-160 000 18 000 TILIKAUDEN TULOS -192 900-180 000 0 TA = talousarvio, TS= taloussuunnitelma

43, MV 11.12.2017 09:30 / Liite: TA2018 mv20171211 Sivu 36 12 Talousarvio 2018 kulut toimialoittain MAAKUNTAUUDISTUS 12 % TIETOPALVELU + HANKKEET 12 % VALONIA TOIMINNOT 9 % KUNTARAHOITTEINEN TOIMINTA 49 % CENTRAL BALTIC OHJELMA 20 %

43, MV 11.12.2017 09:30 / Liite: TA2018 mv20171211 Sivu 37 13 Talousarvion vastuualueet MAAKUNTAJOHTAJA Maakuntauudistuksen toimeenpano Aluekehittäminen Edunvalvonta ja kuntapalvelu Maankäyttö ja ympäristö Yhteiset toiminnot ja hallinto Central Baltic - ohjelma Valonia toiminnot Hanketoiminta Yhtenäisvirasto on hallinnollisesti jaettu neljään vastuualueeseen: 1) aluekehittäminen, 2) edunvalvonta ja kuntapalvelu, 3) maankäyttö ja ympäristö sekä 4) yhteiset toiminnot ja hallinto. Maakuntauudistuksen toimeenpano on kaikkien vastuualueiden toimintasuunnitelmissa tärkeä tehtäväalue. Maakuntauudistuksen valmistelua varten on perustettu oma kustannuspaikka, jonka kautta esivalmisteluvaiheen valtion rahoitus ohjataan sote- ja maakuntauudistuksen valmistelutyöhön. Central Baltic -ohjelman hallinnointi (mh 26.5.2014 89) on osa aluekehittämisen vastuualuetta, mutta ko. toiminta rahoitetaan ulkopuolisella, teknisen tuen rahoituksella. Hallinnointi jatkuu vuoteen 2022. Valonian toiminnot ovat osa maankäytön ja ympäristön vastuualuetta. Valonian kustannuspaikat ovat omakatteisia (mh 15.12.2014 214) ja perustoiminta rahoitetaan erillisellä kuntarahoituksella (45 senttiä asukas). Vastuualueiden johtajat ovat kustannuspaikkojensa tilivelvollisia. Yhtenäisvirastomallin mukaisesti virastossa toimii useita vastuualuerajat ylittäviä teemakohtaisia asiantuntijaryhmiä. Hanketoiminnan tilivastuut määrätään maakuntahallituksen tekemän käynnistämispäätöksen yhteydessä. Viraston organisaatiorakenteeseen ei ole suunniteltu olennaisia muutoksia vuodelle 2018.

43, MV 11.12.2017 09:30 / Liite: TA2018 mv20171211 Sivu 38 14 3. TOIMINNALLISET TAVOITTEET 3.1 LUOTTAMUSHENKILÖHALLINTO JÄSENKUNNAT (27) EDUSTAJAINKOKOUS MAAKUNTAVALTUUSTO (102) TARKASTUSLAUTAKUNTA (4) MAAKUNTAHALLITUS (19) Hankerahoitusjaosto (7) Maankäyttojaosto (7) Saaristotoimikunta (16) Kulttuuritoimikunta (11) Kielellisten palvelujen toimikunta (6) Valintatoimikunta (6) Kaaviossa ovat luottamushenkilöhallinnon keskeiset toimielimet vuonna 2017. Suluissa ovat toimielimen jäsenten lukumäärät. Toimielimien asiakirjat ovat nähtävillä osoitteessa www.varsinais-suomi.fi. Toiminta-ajatus Liiton luottamushenkilöhallinto huolehtii demokraattisesta päätöksenteosta ja ohjauksesta. Luottamushenkilötoimielimien toimikausi on kunnallisvaalikausi. Luottamustoimielimet Edustajainkokous Edustajainkokous on kuntayhtymän perussopimuksen mukaisesti liiton toimielin. Sen tehtävänä valtuustokauden alussa valita jäsenkuntia edustavat maakuntavaltuuston jäsenet ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Edustajainkokous kutsutaan koolle kuntavaalien jälkeen. Maakuntavaltuusto Kuntayhtymän ylin päättävä toimielin, maakuntavaltuusto kokoontuu toimintavuoden aikana 2 kertaa. Kesäkuussa asialistalla ovat tilinpäätösasiat ja muut ajankohtaiset asiat. Joulukuussa asialistalla ovat talousarvio ja muut ajankohtaiset asiat. Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunta työskentelee laatimansa tarkastussuunnitelman mukaisesti. Tarkastuslautakunta ja tilintarkastaja arvioivat ja tarkastavat vuoden 2018 toukokuun loppuun mennessä toimintavuoden 2017 talouden ja hallinnon tehokkuuden ja tuloksellisuuden sekä antavat valtuustolle tarkastuslautakunnan osalta arviointikertomuksen ja tilintarkastuksen osalta tilintarkastuskertomuksen.

43, MV 11.12.2017 09:30 / Liite: TA2018 mv20171211 Sivu 39 15 Maakuntahallitus Kuntayhtymän toimeenpano- ja hallintoelin, maakuntahallitus kokoontuu toimintavuoden aikana 11 12 kertaa. Maakuntahallitus seuraa ja ohjaa maakuntavaltuuston hyväksymän talousarvion ja taloussuunnitelman tavoitteiden toteutumista sekä maakuntajohtajan ja liiton viraston toimintaa. Lisäksi hallitus päättää maakuntajohtajan esittelystä liiton toimenpiteistä, lausunnoista ja kannanotoista. Hallitus toimii liiton edunvalvojana ja edustaa liittoa ulospäin. Muut luottamustoimielimet Liiton luottamushenkilöt toimivat seuraavissa vuonna 2013 asetetuissa jaostoissa ja toimikunnissa yms.: maakunnan yhteistyöryhmä, saaristotoimikunta, hankerahoitusjaosto, maankäyttöjaosto, valintatoimikunta, kulttuuritoimikunta, yhteistyökomitea sekä kielellisten palvelujen toimikunta. Uudet luottamustoimielimet asetetaan ja niille nimetään jäsenet syys-lokakuussa 2017. Maakuntahallitus on asettanut sote- ja maakuntauudistuksen valmistelua varten poliittisen ohjausryhmän. Sote- ja maakuntauudistuksen poliittinen ohjausryhmä jatkaa toimintaansa, kunnes vaaleilla valittu maakuntavaltuusto ja sen asettama maakuntahallitus aloittavat toimintansa. Tavoitteiden toteutumisen arviointi Luottamushenkilöhallinnolle asetettuja tavoitteita demokraattisesta päätöksenteosta ja liiton toiminnan ohjauksesta seurataan saadun palautteen perusteella. Vastuualueen tilivelvollinen on hallintojohtaja Petra Määttänen.

43, MV 11.12.2017 09:30 / Liite: TA2018 mv20171211 Sivu 40 16 3.2 YHTEISET TOIMINNOT JA HALLINTO Toiminta-ajatus Liiton hallinto huolehtii viraston hallinto- ja henkilöstöpalveluista, taloudesta ja kirjanpidosta, it-palveluista ja arkistotoimesta sekä hankinnoista siten, että luottamushenkilöhallinto ja viraston vastuualueet pystyvät parhaalla mahdollisella tavalla toteuttamaan niille asetetut tavoitteet ja tehtävät. Erityisinä vastuualueina ovat maakuntavaltuuston ja maakuntahallituksen esityslistat ja pöytäkirjat sekä liiton talouteen liittyvät suunnittelu ja seurantatehtävät. Tavoitteet Keinot/toimenpiteet Vaikuttavuusmittarit Henkilöstö- ja koulutussuunnitelman päivittäminen. Tasa-arvosuunnitelmaan sisällytetään yhdenvertaisuussuunnitelma. Kiinnitetään erityisesti huomiota henkilöstön terveydelliseen toimintakykyyn ja työhyvinvointiin. Muutostuki ja -viestintä yhteistoiminnassa henkilöstön kanssa Riskien hallinnan, sisäisen valvonnan ja tarkastuksen kehittäminen. Henkilöstöpolitiikan kehittämisen painopisteitä ovat: 1) työtehtävät ja toimintamallit, 2) tasa-arvo ja yhdenvertaisuus 3) työyhteisötaidot, 4) terveydellinen toimintakyky ja 5) sisäinen viestintä. Maakuntauudistuksen toimenpanon rinnalla edelleen kehitetään liiton riskien hallinnan, sisäisen valvonnan ja tarkastuksen sekä työsuojelun menettelytapoja. Kehittämiskeskustelujen yhteenveto muodostaa kokonaiskuvan henkilöstöpolitiikan onnistumisista ja kehittämistarpeista. Keskeiset seurantaindikaattorit raportoidaan henkilöstökertomuksessa. Seurannan mittareina ovat sidosryhmiltä saadut palautteet sekä tilintarkastajien, järjestelmätarkastajien, hanketarkastajien ja sisäisen tarkastajan raportit. Maakuntauudistuksen valmistelu Valmisteluvaiheessa luodaan edellytyksiä tehtävien ja omaisuuden siirtämiselle uusille maakunnille sekä uusien maakuntien toiminnan käynnistämiselle. Talous- ja henkilöstöhallinnon järjestelyt.

43, MV 11.12.2017 09:30 / Liite: TA2018 mv20171211 Sivu 41 17 3.3 ALUEKEHITTÄMINEN Toiminta-ajatus Aluekehittämisellä parannetaan maakunnan omatoimista ja tasapainoista kehitystä ja pyritään lisäämän maakunnan kilpailukykyä. Maakunnan aluekehittämistyö tukeutuu maakunnan olemassa oleviin vahvuuksiin ja erityisesti osaaminen, elinkeinotoiminnan ja työllisyyden vahvistaminen sekä kestävä kehitys ovat Varsinais- Suomen aluekehittämisen keskeisiä elementtejä. Kansainvälisellä verkostoyhteistyöllä lisätään maakunnan tunnettavuutta ja edistetään maakunnan roolia Itämeren alueen yhtenä keskeisenä toimijana. Aluekehitystyö pohjautuu laaja-alaiseen ja vuorovaikutteiseen yhteistyöhön jäsenkuntien, valtion aluehallintoviranomaisten, elinkeinoelämän ja muiden maakunnan toimijoiden kanssa. Tässä yhteistyössä maakunnan toimijat määrittelevät kehitystavoitteet ja keinot niihin pääsemiseksi ja samalla sitoutuvat omalta osaltaan niiden toteutukseen. Työkaluina aluekehittämisessä käytetään mm. EU:n rakennepoliittisia ohjelmia ja valtion erillisiä budjettimäärärahoja. Tavoitteet Keinot/toimenpiteet Vaikuttavuusmittarit Uuden (päivitetyn) maakuntaohjelman (2018-2021) toimeenpano, toimenpiteiden käynnistäminen ja maakunnan alueelle kohdistuvan ulkoisen rahoituksen toteutumisen seuranta. Joulukuussa 2017 käsitellyn/hyväksytyn uuden maakuntaohjelman ensimmäinen toimintavuosi käynnistetään. Toimeenpanossa tuetaan erityisesti älykkääseen erikoistumiseen liittyviä teemoja (sininen kasvu ja teollisuuden modernisointi, innovatiiviset ruokaketjut sekä life science ja terveysteknologia). Panostetaan hankekumppanuuksien alueelliseen tukemiseen tavoitteena ulkoisen EU-rahoituksen maksimaalinen hyödyntäminen maakunnan alueella. Lisäksi hyödynnetään omia rahoitusmahdollisuuksia (Euroopan aluekehitysrahasto, Central Baltic kansallinen vastinrahoitus, AIKO-rahoitus) maakuntastrategian toimeenpanon tukemisessa. Kansainvälisessä toiminnassa panostetaan erityisesti vuonna 2016 laaditun kv-toiminnan nykytilan kuvauksessa esille tulleisiin toimenpiteisiin ja edunvalvonnallisiin teemoihin sekä vahvistetaan luottamushenkilöiden osallistumista erityisesti CPMR-yhteistyöhön. Maantieteellisenä painopisteenä ovat erityisesti Itämeren alueet Saksa, Ruotsi, Baltian maat sekä Puola. Seurataan kumppanuusbarometrin avulla maakuntastrategian toteutumista. Tavoitteena on, että vähintään puolet ohjelman toimenpiteistä on käynnistynyt toimintavuonna. Seurataan myös maakuntaohjelman toteuttamiseen sitoutuneiden toimijoiden määrää. Seurataan alueelle kohdistuvaa ulkoisen hankerahoituksen (erit. EU:n suorat rahoitukset) määrää (hyväksyttyjen hankkeiden kpl- ja -määrä). Central Baltic Interregohjelmakauden 2014-2020 tehokas ja vaikuttava hallinnointi ja toimeenpano. Toiminnallisena painopisteenä on erityisesti käynnissä olevien hankkeiden toiminnan tukeminen sekä päättyneiden hankkeiden tuloksista ja vaikuttavuudesta tiedottaminen. Toimintavuoden 2018 aikana laaditaan ohjelman ulkoinen väliarviointi ja järjestetään tarvittaessa täydentävä haku mahdollisesti vielä sitomattomalle ohjelmarahoitukselle. Osallistutaan uuden (2020+) ohjelmakauden valmisteluun yhdessä jäsenvaltioiden ja muiden sidosryhmien kanssa. Rahoitushakemusten ja sidontojen määrä suhteessa koko ohjelmakauden kokonaisvolyymiin, tavoitteena on, että ohjelmarahoitus on kokonaisuudessaan sidottua vuoden 2018 aikana. mennessä. Hakemusten ja maksatusten käsittelyn nopeus (vrk, maksatusten osalta tavoitearvo enintään 90 vrk).

43, MV 11.12.2017 09:30 / Liite: TA2018 mv20171211 Sivu 42 18 Maakuntauudistuksen valmistelu Valmistellaan ja kehitetään maakuntauudistuksessa uudelle maakunnalle siirtyviä aluekehitykseen liittyviä tehtäväkokonaisuuksia (mm. aluekehitysviranomaisen tehtävät, rahoitusohjelmat, kasvupalvelut) yhteistyössä muiden viranomaisten (mm. ELY, AVI) ja kuntien kanssa. Osana tätä valmistelua osallistutaan aktiivisesti uuden EU:n ohjelmakauden sisällölliseen ja hallinnolliseen valmisteluun. Valmistellaan toiminnallisesti perusteltu ja tehokas toimintamalliehdotus päätöksenteon pohjaksi. 3.4 MAANKÄYTTÖ JA YMPÄRISTÖ Toiminta-ajatus Maakunnan suunnittelun lähtökohtana on maankäyttö- ja rakennuslain toteuttaminen maakuntatasolla. Suunnittelun tavoitteena on maakunnan vetovoiman ja tasapainoisen kehityksen edistäminen. Tavoitteiden määrittelyssä sovitetaan yhteen kuntien kehittämistarpeet valtakunnallisten tavoitteiden kanssa. Suunnittelulla luodaan edellytykset alueen erityisarvoille rakentuvalle hyvälle asuin- ja toimintaympäristölle ja elämisen laadulle. Maakuntasuunnitelmassa osoitetaan maakunnan tavoiteltu kehitys ja aluerakenne. Maakuntakaavoituksella täsmennetään ja toteutetaan maakunnan strategiset tavoitteet kuntakaavoitusta ohjaavaksi alueidenkäytön suunnitelmaksi. Maakunnan muuhun suunnitteluun synkronoidulla liikennejärjestelmätyöllä edistetään alueen toiminnallista rakennetta. Merialuesuunnittelulla luodaan edellytykset merialueiden kestävälle käytölle ja meriympäristön hyvän tilan saavuttamiselle. Hankkeisiin ja eri sektoreiden yhteistyöhön aktiivisesti osallistumalla edistetään maakunnan keskeisten tavoitteiden toteutumista, tuotetaan maakunnan ja kuntien suunnittelussa ja kehittämisessä tarvittavaa tietoa sekä tuetaan maakunnan toimijoita parantamaan ympäristövastuullisuuttaan (Valonia). Tavoitteet Keinot/toimenpiteet Vaikuttavuusmittarit Seurataan maakuntastrategian, sen tavoitteiden ja aluerakenteellisen vision toteutumista ja edistetään niitä maakuntakaavoituksella ja liikennejärjestelmätyöllä päätavoitteena maakunnan vetovoiman ja kilpailukyvyn kehittäminen. Osallistutaan aktiivisesti maakuntastrategian toteuttamiseen järjestämällä vastuualueen teemojen mukaisia kumppanuusfoorumeita. Viimeistellään taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaava maakuntavaltuuston hyväksyttäväksi. Valmistellaan luonnonarvojen ja -varojen vaihemaakuntakaavaehdotus viranomaislausunnoille. Vastataan alueellisten laajaalaisten ympäristöä ja kiertotaloutta koskevien suunnitteluprosessien yhteensovittamisesta maakunnan muuhun suunnitteluun. Kehitetään strategian, maakuntakaavan ja liikennejärjestelmän edunvalvonta- ja toteuttamismenetelmiä-/työkaluja. Käynnistetään maakunnallinen jatkuva rakennemallityö maakunnan suunnittelu-, aluekehitys- ja edunvalvontaprosessien tueksi. Toteutetaan kiertotalouden tiekarttaa yhdessä Valonian kanssa. Laaditaan merialuesuunnitelmaa. Toimitaan merialuesuunnitteluyhteistyön koordinaatioliittona. Osallistutaan viranomaisyhteistyöhön ja muuhun Pitkällä aikavälillä: maakunnan menestystä ja kestävää alue- ja yhdyskuntarakennetta edistävät, suunnitelmat ja niiden toteutuminen. Onnistuminen maakunnan luonnon ja kulttuuriperinnön vaalimisessa ja hyödyntämisessä osana maakunnan vetovoiman kehittämistä. Kunnilta ja sidosryhmiltä saatava palaute. Alueelliset seurantaindikaattorit ja niiden antamat tulokset. Maakunnan kehitystä ja elinvoimaa kuvaavat seurantaraportit. Maankäyttöjaoston ja maakuntahallituksen antamat lausunnot ja niiden vaikuttavuus. Järjestettävät foorumit ja yhteistyöryhmien kokoukset, osallistuvien toimijoiden määrä.

43, MV 11.12.2017 09:30 / Liite: TA2018 mv20171211 Sivu 43 19 sidosryhmätyöskentelyyn alueellisella ja valtakunnallisella tasolla. Kehitetään maankäytön, palveluiden ja liikenneinfran kysymyksiä käsittelevää kumppanuusfoorumitoimintaa. Hyödynnetään luonnonvarafoorumityötä vaihemaakuntakaavan valmistelussa ja kiertotalouden edistämisessä. Valmistellaan lausuntoja kuntakaavoista sekä muista alueellisista ja valtakunnallisista suunnitelmista ja hankkeista. Kehitetään suunnitelmien edistämis- ja seurantamenetelmiä ja täydennetään suunnittelussa tarvittavaa tietopohjaa. Tavoitteet Keinot/toimenpiteet Vaikuttavuusmittarit Valmistellaan ja toteutetaan yhteistyöhankkeita ja tuotetaan selvityksiä maakunnan suunnittelun ja kehityksen tarpeisiin. Osallistutaan aktiivisesti maakunnan suunnitteluun liittyviin kansallisiin ja kansainvälisiin yhteistyöhankkeisiin ja niiden valmisteluun maakunnan, naapuriliittojen ja Itämeren alueella. Painopisteinä ovat maakunnan tavoitellun kehityksen edistäminen, aluerakenteellisen aseman vahvistaminen (Pohjoinen kasvuvyöhyke / Tukholma-Pietari -akseli), liikenne ja logistiikka sekä maakuntastrategian kärkiteemojen toimenpiteitä edistävät hankkeet ja merialuesuunnittelu. Toteutetaan hankkeiden ja eri yhteistyömallien avulla Varsinais-Suomen kestävän kehityksen 2015 2020 -ohjelmaa (Valonia). Vuonna 2018 jatkuvat liiton kuntarahoitusta sisältävät hankkeet: Circwaste, Civitas Eccentric, Virkistys- ja luontomatkailukohdetietoa avoimeen käyttöön, Varsinais-Suomen kaupunkiseutujen ylijäämä- ja uusiomaa-ainesselvitys, Plan4Blue sekä Merialuesuunnittelun lähtötiedot- ja koordinaatiohanke. Valonian toiminnan keskeisenä painopisteenä on kuntapalveluiden kehittäminen. Kuntia kannustetaan hiilineutraali maakunta -tavoitteen mukaisiin toimenpiteisiin. Vesihuoltoyhteistyö on laajentunut kattamaan jätevesineuvonnan lisäksi luonnonvesien suojelu- ja kunnostuspalveluita. Laajennettu vesiyhteistyösopimus vuosille 2017 2020 on tehty 19 kunnan kanssa. Viisaan liikkumisen suunnittelussa vahvistetaan osallistavia menetelmiä. Yhä useampi kunta on mukana konkreettisissa viisaan liikkumisen pilottihankkeissa. Maakunnallista kiertotaloustyötä edistetään ja hankkeistetaan yhteistyössä sidosryhmien kanssa laaditun tiekartan pohjalta. Syksyllä 2017 on käynnistynyt neljä uutta hanketta. ELLE energiaan liittyvän liiketoiminnan kehittäminen -hanke mahdollistaa mm. uuden- Maakunnan menestystä ja kestävää alue- ja yhdyskuntarakennetta edistävät hankkeet, hankkeiden raportointi. Kunnilta ja sidosryhmiltä saatava palaute. Alueellisen kiertotalouden sivuston ylläpito sekä lisätiedon kerääminen yhdessä valtakunnallisten toimijoiden kanssa. Kuntien osallistuminen Ohjelma2020:n toteuttamiseen.

43, MV 11.12.2017 09:30 / Liite: TA2018 mv20171211 Sivu 44 20 Maakuntauudistuksen valmistelu. laisten energianeuvontamallien kehittämisen. Lisäksi Elle-hankkeessa sekä ruoantuotantoon ja kilpailutuksiin keskittyvässä Tarjousosaamista ruoantuottajille -hankkeessa edistetään kuntien ja yritysten välistä yhteistyötä mm. markkinavuoropuhelua kehittämällä. Koulujemme lähivedet Varsinais-Suomessa - hankkeessa tuetaan kouluja uusien opetussuunnitelmien toteuttamisessa ulkona oppimisen keinoin. Tavoitteena on tutustuttaa oppilaat omaan lähiveteen ja sen suojeluun. Multaa ja Mukuloita ruoan ja ravinteiden kierto varhaiskasvatuksen opetuksessa -hankkeessa lapset oppivat kiertotalouden konkreettisesti pienimuotoisen viljelyn avulla. Toimitaan alueellisten yhteistyöryhmien (alueidenkäytön yhteistyöryhmä, palveluverkkotyöryhmä sekä luonnonvarafoorumi) vetäjänä. Valmistelussa kartoitetaan, yhteensovitetaan ja kehitetään maakuntauudistuksessa uudelle maakunnalle siirtyviä maankäytön, liikenteen ja ympäristön suunnitteluun liittyviä tehtäväkokonaisuuksia yhteistyössä muiden viranomaisten (mm. ELY, AVI) ja kuntien kanssa. Toiminnallisesti perustellun ja tehokkaan toimintamalliehdotuksen valmistelu päätöksenteon pohjaksi.

43, MV 11.12.2017 09:30 / Liite: TA2018 mv20171211 Sivu 45 21 3.5 EDUNVALVONTA JA KUNTAPALVELU Toiminta-ajatus Edunvalvonnan ja kuntapalvelujen tavoitteena on valvoa maakunnan etuja kansallisesti ja kansainvälisesti, toimia kuntien puolesta kuntayhteistyötä edistäen, olla maakunnallinen tiedonvälittäjä sekä nykyaikaisen maakuntahengen ja maakuntakulttuurin vaalija. Tietopalveluryhmään on keskitetty liiton tilastotietopalvelut, tutkimustoiminta sekä avoin data ja siihen liittyvä tiedonhallinta. Lounais-Suomen aluetietopalvelu, www.lounaistieto.fi on osa ryhmän toimintaa. Tietopalveluja kehitetään ja tarjotaan liiton jäsenkunnille ja maakunnan muille toimijoille. Tavoitteet Keinot/toimenpiteet Vaikuttavuusmittarit Proaktiivinen, suunnitelmallinen ja ajantasaiseen tietoon perustuva edunvalvonta Edunvalvonnan painopisteiden asettaminen ja edistäminen, kansanedustajayhteistyö, sidosryhmätyöskentely, oikea-aikainen vaikuttaminen, edunvalvontaprosessin kehittäminen kytkemällä siihen vahvasti alueen toimijoita Edunvalvontatavoitteiden toteutuminen Ajantasaisen ja helposti avautuvan tiedon tarjoaminen sekä avoimen datan saatavuuden edistäminen Tiivis kuntayhteistyö ja laadukkaat asiantuntijapalvelut Nykyaikainen, vuorovaikutteinen ja aktiivinen kaksikielinen viestintä Maakunnan vetovoiman ja kiinnostavuuden lisääminen Vaalitaan varsinaissuomalaisen kulttuurin edelläkävijyyttä Tietopalvelu- ja tutkimustoiminnan jatkuva kehittäminen, aluetietopalvelu Lounaistiedon uudistaminen ja Paikkatietokeskus Lounaispaikan toiminnan kehittäminen Kuntajohdon ja asiantuntijoiden tapaamiset sekä yhteistyön edistäminen Eri kanavien hyödyntäminen (printti, verkkosivut, blogit, sosiaalinen media, videot), mediatiedotteet ja - tapaamiset, sidosryhmälehti Viiri, uutiskirjeet. Tapahtumat ja tilaisuudet, markkinointiyhteistyö mm. eri tapahtumien kanssa Varsinais-Suomen kulttuuristrategian toteuttaminen Lounaistiedon ja sosiaalisen median käyttäjäseuranta, analyysien näkyvyys medioissa, avattujen aineistojen lukumäärä Sidosryhmäpalaute Jatkuva mediaseuranta, verkkosivujen ja sosiaalisen median kävijäseuranta markkinointiyhteistyön laadullinen ja määrällinen arviointi Kulttuuristrategian määrällinen ja laadullinen toteutuminen

43, MV 11.12.2017 09:30 / Liite: TA2018 mv20171211 Sivu 46 22 4. HENKILÖSTÖ Kaksi henkilöä saavuttaa vuoden 2018 loppuun mennessä vanhuuseläkkeelle siirtymisen mahdollistavan, vähintään 63 vuoden iän. Tavoitteena on osin sisäisin järjestelyin korvata eläköitymisistä johtuvia aukkoja toimenkuvissa. Henkilöstömääräraha-arvio perustuu siihen, että työehtosopimusten mukaisten palkantarkistusten ja sotumaksujen korotusten kustannusvaikutus vuonna 2018 on 0,8 %. Työsopimuslainsäädännön nojalla 5 vuotta pidemmäksi ajaksi tehdyt määräaikaiset työsopimukset muuttuvat (hiljaisesti) toistaiseksi voimassa oleviksi. Työsopimus on tällöin irtisanottavissa vain samoin perustein kuin muutkin toistaiseksi voimassa olevat työsopimukset. Edellä mainittuun perustuen maakuntahallitus (mh 23.6.2014 104) päätti, että Varsinais-Suomen liitossa yli 5 vuotta kestäneiden määräaikaisten työsuhteiden sopimukset muutetaan maakuntajohtajan päätöksillä toistaiseksi voimassa oleviksi. Yhteiset toiminnot ja hallinto (11 henkilöä) Vastuualueen tehtävien organisoinnissa ei ole vuodelle 2018 suunnitteilla olennaisia muutoksia. Liiton eläkemenoperusteiset ja varhaiseläkemenoperusteiset maksut ovat noin 10 % henkilökustannuksista ja ne on kokonaisuudessaan budjetoitu yhteisten toimintojen ja hallinnon kustannuspaikalle. Aluekehittäminen (27 henkilöä) Suunnitelmakauden aikana vastuualueella eläkeiän saavuttaa yksi henkilö. Vastuualueen tehtävien organisoinnissa ei ole vuodelle 2018 suunnitteilla olennaisia muutoksia. Nimikkeiden ja toimenkuvien määrittelyssä otetaan huomioon liiton aluekehittämistoimialan uudet tehtävät ja muuttuvat painopistealueet. Central Baltic 2014 2020 -ohjelman henkilöstön työsopimukset (17 henkilöä) ulottuvat osalla vuoteen 2020 ja osalla vuoteen 2022. Maankäyttö ja ympäristö (29 henkilöä) Maakunnan suunnittelu, maakuntakaavoitus ja liikennejärjestelmätyö edellyttävät henkilöstöltä monialaista asiantuntijuutta ja näkemystä yhteiskunnan kaikkien sektoreiden kytkeytyneisyyksistä. Painopisteen siirtyminen teknisiltä luonnontieteellisille aloille vastaa lainsäädännössä tapahtunutta kehitystä. Teknispainotteiset tehtävät eivät ole samassa suhteessa vähentyneet, minkä vuoksi vastuualueella tullaan jatkossakin tarvitsemaan teknillisen koulutuksen saanutta henkilökuntaa. Suunnittelutehtävissä oli elokuussa 2017 kahdeksan vakituisessa ja neljä määräaikaisessa työsuhteessa olevaa henkilöä. Valonian toiminnot siirrettiin liiton yhteyteen vuoden 2015 alusta. Valonian toimintojen laajuus ja henkilöstön määrä riippuu saadun hankerahoituksen määrästä. Nykyisillä kuntarahoitussopimuksilla toiminta jatkuu vuoden 2020 loppuun vaihtelevin henkilöstömäärin. Valoniassa oli elokuussa 2017 17 henkilöä. Työsuhteiden pituudet vaihtelevat kuudesta kuukaudesta neljään vuoteen. Suunnitelmakauden aikana vastuualueella ei ole eläkeiän saavuttavia henkilöitä

43, MV 11.12.2017 09:30 / Liite: TA2018 mv20171211 Sivu 47 23 Edunvalvonta ja kuntapalvelu (7 henkilöä) Suunnitelmakauden aikana vastuualueella eläkeiän saavuttaa yksi henkilö. Avautuvien virkojen ja toimien täytössä sekä nimikkeen ja toimenkuvan määrittelyssä otetaan huomioon liiton edunvalvonnan ja kuntapalvelun muuttuvat painopistealueet. Vastuualueen varsinaisessa kuntarahoitteisessa toiminnassa on seitsemän vakinaisessa työsuhteessa olevaa henkilöä. Tietopalvelujen tarkoituksenmukaisuutta ja laatua varmistamaan perustettiin vuonna 2016 tietopalveluryhmä, jossa toimii syksyllä 2017 vakinaisten henkilöiden lisäksi neljä määräaikaista hanketyöntekijää. Maakuntauudistuksen esivalmistelua ja uuteen organisaatioon siirtymistä varten palkataan lisäresurssia. Uudistuksen valmistelutyön ensisijainen rahoitusvastuu on valtiolla. Talousarvioon on varattu maakuntauudistuksen valmisteluun vuodelle 2018 yhteensä 110 000 euroa. Henkilöstö toimialoittain 8/2017 TIETOPALVELU+ HANKKEET; 13 YHTEISET TOIMINNOT JA HALLINTO; 11 ALUEKEHITTÄMINEN; 8 VALONIA ; 17 MAANKÄYTTÖ JA YMPÄRISTO; 8 EDUNVALVONTA JA KUNTAPALVELU; 7 CENTRAL BALTIC ; 17 MAAKUNTAUUDISTUS; 3

43, MV 11.12.2017 09:30 / Liite: TA2018 mv20171211 Sivu 48 24 5. TALOUDEN TUNNUSLUVUT 5.1 KÄYTTÖTALOUSOSA KÄYTTÖTALOUS 2018 KUNTARAHOITTEINEN TOIMINTA TUOTOT TA 2018 TA 2017 TA 17/18 % TA 17/18 TS 2019 Kuntien maksuosuudet 3 799 900 3 799 900 0,0 0 3 799 900 Myyntituotot 69 000 69 000 0,0 0 72 000 Muut tuotot 82 000 82 000 0,0 0 3 000 TUOTOT YHT. 3 950 900 3 950 900 0,0 0 3 874 900 KULUT LUOTTAMUSHENKILÖHALLINTO Henkilöstökulut -156 840-190 840-17,8-34 000-135 000 Palvelujen ostot -157 700-157 700 0,0 0-140 000 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -2 000-2 000 0,0 0-2 000 Vuokrat -2 000-4 000-50,0-2 000-2 000 Muut toimintakulut -13 500-13 500 0,0 0-18 000 YHTEENSÄ -332 040-368 040-9,8-36 000-297 000 YHTEISET TOIMINNOT JA HALLINTO Henkilöstökulut -849 619-809 817 4,9 39 802-860 000 Palvelujen ostot -443 600-394 500 12,4 49 100-340 000 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -92 361-85 300 8,3 7 061-80 000 Vuokrat -261 000-259 000 0,8 2 000-250 000 Muut toimintakulut -64 100-64 100 0,0 0-70 000 YHTEENSÄ -1 710 680-1 612 717 6,1 97 963-1 600 000 ALUEKEHITTÄMINEN Henkilöstökulut -486 915-573 451-15,1-86 536-570 000 Palvelujen ostot -216 500-185 500 16,7 31 000-200 000 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -3 500-3 500 0,0 0-5 900 Muut toimintakulut -12 000-20 000-40,0-8 000-17 000 YHTEENSÄ -718 915-782 451-8,1-63 536-792 900 MAANKÄYTTÖ JA YMPÄRISTÖ Henkilöstökulut -427 790-477 857-10,5-50 067-480 000 Palvelujen ostot -119 000-118 500 0,4 500-140 000 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -6 500-6 500 0,0 0-2 000 Muut toimintakulut -2 000-2 000 0,0 0-6 000 YHTEENSÄ -555 290-604 857-8,2-49 567-628 000 EDUNVALVONTA JA KUNTAPALVELUT Henkilöstökulut -470 475-479 835-2,0-9 360-450 000 Palvelujen ostot -299 400-235 000 27,4 64 400-70 000 Muut toimintakulut -47 000-38 000 23,7 9 000-35 000 YHTEENSÄ -816 875-752 835 8,5 64 040-555 000 KULUT YHT. -4 133 800-4 120 900 0,3 12 900-3 872 900 TOIMINTAKATE -182 900-170 000 7,6 12 900 2 000 TA = talousarvio, TS = taloussuunnitelma

43, MV 11.12.2017 09:30 / Liite: TA2018 mv20171211 Sivu 49 25 KÄYTTÖTALOUS 2018 OHJELMA- JA HANKETOIMINTA TA 2018 TA 2017 TA 17/18 % TA 17/18 TS 2019 CENTRAL BALTIC 2014-2020 Tuet ja avustukset 1 677 000 1 680 000-0,2-3 000 1 690 000 Henkilöstökulut (V-S liitto) -1 242 000-1 203 000 3,2-39 000-1 210 000 Muut toimintakulut -435 000-477 000-8,8 42 000-480 000 TOIMINTAKATE 0 0 0 0 VALONIA TOIMIINNOT Tuet ja avustukset 750 000 800 000-6,3-50 000 800 000 Muut tuotott 50 000 30 000 66,7 20 000 50 000 Henkilöstökulut (V-S liitto) -650 000-550 000 18,2-100 000-680 000 Muut toimintakulut -150 000-280 000-46,4 130 000-170 000 TOIMINTAKATE 0 0 0 0 0 MAAKUNTAUUDISTUKSEN VALMISTELU Tuet ja avustukset 1 000 000 414 000 141,5 586 000 Muut tuotott 0 Henkilöstökulut (V-S liitto) -800 000-200 000 300,0-600 000 Muut toimintakulut -200 000-214 000-6,5 14 000 TOIMINTAKATE 0 0 0 0 HANKETOIMINTA Tuet ja avustukset 897 453 450 000 99,4 447 453 766 953 Henkilöstökulut -457 083-250 000 82,8-207 083-392 635 Muut toimintakulut -440 370-200 000 120,2-240 370-374 318 TOIMINTAKATE 0 0 302 0 0 TUOTOT YHT 4 374 453 3 374 000 29,7 1 000 453 3 306 953 KULUT YHT -4 374 453-3 374 000 29,7-1 000 453-3 306 953 TOIMINTAKATE 0 0 Central Baltic -ohjelman käyttötalousarvio täsmentyy seurantakomitean päätöksillä. Valonian ja hanketoiminnan käyttötalousarviot täsmentyvät, kun uusia hankkeita käynnistetään ja niiden kustannusarviot vahvistetaan maakuntahallituksen päätöksillä. Hankkeiden päättyessä niiden toiminta ja tulokset raportoidaan maakuntahallitukselle.

43, MV 11.12.2017 09:30 / Liite: TA2018 mv20171211 Sivu 50 26 Yhteenveto kuntarahoitteisen toiminnan käyttötaloudesta 2018 KUNTARAHOITTEINEN TOIMINTA KÄYTTÖTALOUS TA 2018 TA2017 TA 17/18 % TA 17/18 TS 2019 TUOTOT Kuntien maksuosuudet 3 799 900 3 799 900 0,0 0 3 799 900 Myyntituotot 69 000 69 000 0,0 0 72 000 Muut tuotot 82 000 82 000 0,0 0 3 000 TUOTOT YHT. 3 950 900 3 950 900 0,0 0 3 874 900 KULUT Henkilöstökulut -2 391 639-2 531 800-5,5-140 161-2 495 000 Palvelujen ostot -1 236 200-1 091 200 13,3 145 000-890 000 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -104 361-97 300 7,3 7 061-89 900 Vuokrat -263 000-263 000 0,0 0-252 000 Muut toimintakulut -138 600-137 600 0,7 1 000-146 000 YHTEENSÄ -4 133 800-4 120 900 0,3 12 900-3 872 900 TOIMINTAKATE -182 900-170 000 7,6 12 900 2 000 TA = talousarvio, TS = taloussuunnitelma, TP = tilinpäätös

43, MV 11.12.2017 09:30 / Liite: TA2018 mv20171211 Sivu 51 27 5.2 TULOSLASKELMAOSA TALOUSSUUNNITELMA 2018 KÄYTTÖTALOUSOSA (ulkoinen ja sisäinen) TA 2018 TA 2017 TA17/18 TA17/18 TS 2019 % euroa KUNTARAHOITTEINEN TOIMINTA Tuotot 3 950 900 3 950 900 0,0 0 3 874 900 Kulut -4 133 800-4 120 900 0,3 12 900-3 872 900 Netto -182 900-170 000 7,6 12 900 2 000 OHJELMA- JA HANKETOIMINTA Tuotot 4 374 453 3 374 000 29,7-1 000 453 2 690 000 Kulut -4 374 453-3 374 000 29,7 1 000 453-2 690 000 Netto 0 0 0 TULOSLASKELMAOSA (ulkoinen/sisäinen) TA 2018 TA 2017 TA17/18 TA17/18 TS 2019 % euroa Toimintatulot 8 325 353 7 324 900 13,7-1 000 453 6 564 900 Kuntien maksuosuudet 3 799 900 3 799 900 0,0 0 3 799 900 Tuet, avustukset, korvaukset 4 374 453 3 374 000 29,7-1 000 453 2 690 000 Muut tuotot 151 000 151 000 0,0 0 75 000 Toimintamenot -8 508 253-7 494 900 13,5 1 013 353-6 562 900 Henkilöstömenot -5 540 722-4 734 800 15,5 234 326-4 380 000 Palvelujen ostot -1 236 200-1 091 200 4,1 37 174-890 000 Muut toimintakulut -1 731 331-1 668 900-14,0-26 500-1 292 900 TOIMINTAKATE -182 900-170 000 7,6 12 900 2 000 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Korkotulot 10 000 10 000 0,0 0 16 000 Muut rahoitustulot Korkomenot Muut rahoituskulut VUOSIKATE -172 900-160 000 8,1 12 900 18 000 Siirrot rahastoon Poistot -20 000-20 000 0,0 0-18 000 Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut TILIKAUDEN TULOS -192 900-180 000 7,2 12 900 0

43, MV 11.12.2017 09:30 / Liite: TA2018 mv20171211 Sivu 52 28 5.3 INVESTOINTIOSA INVESTOINTIOSA TA 2018 TA 2017 TA17/18 TA17/18 TS 2019 % euroa Tuotot Kulut 0 0 0 0 Netto 0 0 0 0 5.4 RAHOITUSOSA RAHOITUSOSA euroa TA 2018 TA 2017 TA17/18 TA17/18 TS 2019 % euroa VARSINAISEN TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN KASSAVIRTA TULORAHOITUS _Vuosikate -172 900-160 000 8,1 12 900 18 000 Tulorah.korjauserät INVESTOINNIT _Käyttöom.investoinnit 0 0 0 0 Käyttöom. myyntitulot NETTOKASSAVIRTA -172 900-160 000 8,1 12 900 18 000

43, MV 11.12.2017 09:30 / Liite: TA2018 mv20171211 Sivu 53 29 Liite 1. Jäsenkuntien maksuosuudet 2013 2018 Kunta 2 013 2 014 2 015 2 016 2 017 2 018 _17/18 % Aura 27 406 27 898 28 268 28 194 28 057 28 272 0,77 Kaarina 278 007 287 481 290 003 288 844 292 634 293 092 0,16 Kemiönsaari 45 551 46 016 44 786 44 745 43 646 44 175 1,21 Koski Tl 14 541 14 463 14 685 14 658 14 554 14 889 2,30 Kustavi 5 796 6 127 6 281 6 085 6 388 6 181-3,24 Laitila 58 579 57 781 58 739 59 285 58 496 57 824-1,15 Lieto 137 190 143 141 159 990 160 161 161 334 161 755 0,26 Loimaa 110 581 110 200 109 778 109 843 108 223 107 490-0,68 Marttila 12 805 12 953 12 760 12 986 12 886 13 213 2,54 Masku 78 682 79 507 81 075 81 412 80 689 81 201 0,63 Mynämäki 53 261 54 311 54 637 54 094 53 919 54 501 1,08 Naantali 173 356 180 260 182 154 179 021 182 423 184 867 1,34 Nousiainen 33 833 34 240 34 801 34 959 34 674 35 070 1,14 Oripää 8 547 8 707 8 984 8 774 8 806 8 782-0,27 Paimio 83 058 85 687 84 812 83 414 84 823 84 427-0,47 Parainen 125 991 127 351 127 694 126 520 126 767 126 930 0,13 Pyhäranta 16 921 16 581 16 369 16 160 15 493 15 408-0,55 Pöytyä 52 667 53 192 53 770 53 889 53 657 53 894 0,44 Raisio 208 620 209 959 209 404 208 465 205 484 204 269-0,59 Rusko 46 060 46 507 47 620 47 854 48 866 50 517 3,38 Salo 460 576 423 221 393 450 389 642 387 811 386 163-0,42 Sauvo 20 327 20 488 20 608 20 645 20 919 21 237 1,52 Somero 56 905 58 344 57 962 58 085 57 391 57 543 0,26 Taivassalo 10 454 11 132 11 033 11 265 11 022 10 976-0,42 Tarvasjoki 13 043 13 141 Turku 1 517 960 1 539 811 1 554 704 1 562 376 1 563 591 1 561 532-0,13 Uusikaupunki 121 555 117 011 120 894 123 907 122 601 121 118-1,21 Vehmaa 14 039 14 390 14 639 14 617 14 746 14 574-1,17 YHT 3 786 311 3 799 900 3 799 900 3 799 900 3 799 900 3 799 900 0,00

43, MV 11.12.2017 09:30 / Liite: TA2018 mv20171211 Sivu 54 30 Liite 2. Maksuosuuksien kehitys 1993 2019 Varsinais-Suomen liiton tilinpäätösten ja talousarvioiden mukaan jäsenkuntien maksuosuudet ovat kehittyneet seuraavasti: vuosi maksuosuudet muutos edelliseen vuoteen mk euroa % 1993 9 937 529 1 671 372 1994 9 145 993 1 538 246-8,0 1995 10 343 056 1 739 577 13,1 1996 10 948 585 1 841 420 5,9 1997 12 478 460 2 098 726 14,0 1998 13 131 783 2 208 607 5,2 1999 13 531 783 2 275 883 3,0 2000 13 931 783 2 343 158 3,0 2001 13 931 786 2 343 158 0,00 2002 2 569 895 9,68 2003 2 698 388 5,00 2004 2 860 291 6,00 2005 3 006 166 5,10 2006 3 147 456 4,70 2007 3 257 617 3,50 2008 3 371 634 3,50 2009 3 489 641 3,50 2010 3 489 641 0,00 2011 3 559 434 2,00 2012 3 693 995 3,78 2013 3 786 311 2,50 2014 3 799 900 0,36 2015 3 799 900 0,00 2016 3 799 900 0,00 2017 3 799 900 0,00 TA 2018 3 799 900 0,00 TA 2019 3 799 900 0,00

43, MV 11.12.2017 09:30 / Liite: TA2018 mv20171211 Sivu 55 Liite 3. Maksuosuuksien määräytyminen vuonna 2018 Nimi Kunnallisvero 2016 Yhteisöveroosuus 2016 yhteensä 2016 kunnan tulovero-% maksuosuuden perusteena oleva kpl-määrä 2018 maksuosuudet 2017 maksuosuudet muutos 2017 -> 2018 Aura 13 429 303 443 635 13 872 938 21,75 63 783 624 28 272 28 057 0,77 % Kaarina 122 718 869 4 566 849 127 285 718 19,25 661 224 512 293 092 292 634 0,16 % Kemiönsaari 18 873 737 809 062 19 682 799 19,75 99 659 742 44 175 43 646 1,21 % Koski tl 6 120 859 428 982 6 549 841 19,50 33 588 929 14 889 14 554 2,30 % Kustavi 2 519 601 164 733 2 684 334 19,25 13 944 594 6 181 6 388-3,24 % Laitila 25 134 749 1 934 264 27 069 013 20,75 130 453 074 57 824 58 496-1,15 % Lieto 68 169 969 2 990 321 71 160 290 19,50 364 924 562 161 755 161 334 0,26 % Loimaa 46 347 172 3 365 493 49 712 665 20,50 242 500 803 107 490 108 223-0,68 % Marttila 5 752 549 283 675 6 036 224 20,25 29 808 515 13 213 12 886 2,54 % Masku 36 412 270 1 600 012 38 012 282 20,75 183 191 720 81 201 80 689 0,63 % Mynämäki 24 824 303 996 646 25 820 949 21,00 122 956 898 54 501 53 919 1,08 % Naantali 69 256 898 7 900 483 77 157 381 18,50 417 066 926 184 867 182 423 1,34 % Nousiainen 16 214 183 400 824 16 615 007 21,00 79 119 081 35 070 34 674 1,14 % Oripää 3 418 671 444 756 3 863 427 19,50 19 812 445 8 782 8 806-0,27 % Paimio 38 070 504 1 451 804 39 522 308 20,75 190 468 955 84 427 84 823-0,47 % Parainen 54 392 881 2 162 810 56 555 691 19,75 286 357 931 126 930 126 767 0,13 % Pyhäranta 6 999 061 300 602 7 299 663 21,00 34 760 300 15 408 15 493-0,55 % Pöytyä 24 195 193 1 641 887 25 837 080 21,25 121 586 260 53 894 53 657 0,44 % Raisio 85 480 120 5 535 385 91 015 505 19,75 460 837 999 204 269 205 484-0,59 % Rusko 21 413 570 1 095 052 22 508 622 19,75 113 967 705 50 517 48 866 3,38 % Salo 170 294 842 10 478 495 180 773 337 20,75 871 196 803 386 163 387 811-0,42 % Sauvo 9 671 176 390 303 10 061 479 21,00 47 911 802 21 237 20 919 1,52 % Somero 23 989 265 1 325 437 25 314 702 19,50 129 818 986 57 543 57 391 0,26 % Taivassalo 4 909 112 228 845 5 137 957 20,75 24 761 239 10 976 11 022-0,42 % Turku 600 249 495 86 709 599 686 959 093 19,50 3 522 867 146 1 561 532 1 563 591-0,13 % Uusikaupunki 53 104 533 3 594 019 56 698 552 20,75 273 246 034 121 118 122 601-1,21 % Vehmaa 6 690 706 378 471 7 069 177 21,50 32 879 892 14 574 14 746-1,17 % 1 558 653 591 141 622 444 1 700 276 035 8 572 696 477 3 799 900 3 799 900 0,00 %

44, MV 11.12.2017 09:30 ALUEK: 3/2017 Sivu 56 VARSINAIS-SUOMEN MAAKUNTAOHJELMAN 2018 2021 HYVÄKSYMINEN Maakuntahallitus 20.11.2017 177 Asia Varsinais-Suomen maakuntavaltuusto hyväksyi nykyisen Varsinais-Suomen maakuntastrategian kesäkuussa 2014. Maakuntastrategia sisältää pitkän tähtäimen maakuntasuunnitelman 2035+ sekä lyhemmän aikavälin maakuntaohjelman. Maakuntastrategia on nimetty kumppanuusstrategiaksi. Nykyinen maakuntaohjelma on voimassa vuoden 2017 loppuun saakka. Maakuntaohjelma sisältää maakunnan mahdollisuuksiin, tarpeisiin ja erityispiirteisiin perustuvat lähivuosien kehittämisen tavoitteet, maakunnan kehittämisen kannalta keskeisimmät hankkeet ja muut olennaisimmat toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi ja suunnitellun ohjelman rahoittamiseksi. Työ- ja elinkeinoministeriö on ohjeistanut uusien maakuntaohjelmien laadintaa kaudelle 2018 2021. Laadittavat maakuntaohjelmat valmistellaan maakuntauudistusprosessin aikana ja niiden rooli on keskeinen aluekehittämisen linjausten ja jatkuvuuden pohjana uusien maakuntien aloittaessa työnsä. Maakuntavaltuustot hyväksyvät maakuntaohjelmat vuoden 2017 viimeisessä valtuustossa, jolloin maakunnilla on vuonna 2018 voimassaoleva maakuntaohjelma. Vuonna 2019 aloittava uusi maakuntavaltuusto voi tarvittaessa tarkistaa maakuntaohjelman. Maakuntahallitus käsitteli maakuntaohjelman päivitystyötä 30.1.2017 pidetyssä kokouksessa ja linjasi valmistelun lähtökohdaksi, että maakuntastrategian laajassa yhteistyössä valmistellut neljä arvokärkeä pidetään ennallaan. Nämä ovat Vastuullisuus tulevaisuus muodostuu valinnoista nyt, Yhteistyötaidot yhdessä rajat ylittäen, Saavutettavuus lähestyttävä Itämeren portti ja Resurssiviisaus innovoivaa edelläkävijyyttä. Käynnissä olevasta maakuntauudistusprosessista johtuen maakuntaohjelman päivitys päätettiin tehdä normaalia maakuntaohjelmaprosessia kevyemmällä menettelyllä. Maakuntaohjelman päivitystyön keskeisiä sisältöjä ovat aluekehityksen tilannekuvan päivittäminen sekä maakuntaohjelman toimenpiteiden täsmentäminen. Tilannekuvan osalta puhutaan erityisesti positiivisesta rakennemuutoksesta, jonka haasteisiin pyritään vastaamaan mm. lisäämällä teknillisten alojen koulutusta, edistämällä työvoiman liikkuvuutta ja varmistamalla asuntojen saatavuus liikkuvan työvoiman tarpeisiin. Maakunnan kehityksen kannalta on tärkeää, että alueen tuotannon kasvutavoitteille pystytään rakentamaan suotuisa toimintaympäristö. Maakuntaohjelmapäivitys valmisteltiin kevään 2017 aikana yhdessä nykyistä maakuntastrategiaa valmistelleiden työryhmien kanssa. Neljään ryhmään kuuluu kuhunkin toistakymmentä asiantuntijaa, jotka edustavat valtion viranomaisia, kuntia ja alueiden kehittämiseen osallistuvia yhteisöjä ja järjestöjä sekä muita vastaavia tahoja. Valmistelun tuloksena syntynyt maakuntaohjelmaluonnos käsiteltiin maakuntahallituksen kokouksessa 26.6.2017 ja maakuntahallitus päätti lähettää sen kommentoitavaksi. Syyskuussa päättyneen kommentointiajan kuluessa 52 toimijaa lähetti kommenttinsa luonnoksesta. Saatujen kommenttien perusteella maakuntastrategian arvokärjet ja tavoitteet ovat edelleen laajalti hyväksyttyjä ja ajankohtaisia. Päivitettyyn maakuntaohjelmaan tarkennetut älykkään erikoistumisen painopisteet, teemakokonaisuudet, verkostot ja toimenpiteet ovat myös hyväksyttyjä ja tuettuja. Kommenttien perusteella onkin lähinnä täsmennetty ja stilisoitu maakuntaohjelman tekstejä ja konkretisoitu kumppanuusfoorumin toimintaa. Maakuntaohjelmaan tehty vaikutusten arviointi (SOVA) on tarkistettu toimenpiteiden osalta, ja toimenpiteiden vaikutus on arvioitu päivitystyössä samalla tavalla ja tasolla kuin nykyisessä maakuntaohjelmassa. Maakuntaohjelman valmistelusta on tehty osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS), joka on nähtävissä Varsinais-Suomen liiton nettisivuilla. Ehdotus Varsinais-Suomen maakuntaohjelmaksi 2018 2021 on oheismateriaalina.

44, MV 11.12.2017 09:30 ALUEK: 3/2017 Sivu 57 Valmistelija TN/HS/PP/EH/SH/TJ/KÄ/SML/kk Maakuntajohtajan ehdotus Maakuntahallitus esittää, että maakuntavaltuusto hyväksyy Varsinais-Suomen maakuntaohjelman kaudelle 2018 2021. Päätös Ehdotus hyväksyttiin. Maakuntavaltuusto 11.12.2017 Maakuntahallituksen ehdotus Varsinais-Suomen maakuntaohjelma 2018-2021 on oheismateriaalina. Maakuntavaltuusto hyväksyy Varsinais-Suomen maakuntaohjelman kaudelle 2018 2021. Päätös Aluekehitysjohtaja Tarja Nuotio esitteli Varsinais-Suomen maakuntaohjelman kaudelle 2018-2021. Satu Simelius ehdotti kahta uutta muutosesitystä toimenpiteiksi sivuille 22 ja 23: TP V9 Jatketaan Varsinais-Suomen vahvan ruoantuotannon ja elintarviketeollisuuden kehittämistä TP R7 Varmistetaan kone- ja materiaalitekniikan DI-koulutuksen aloittaminen varsinaissuomalaisessa korkeakoulussa Katri Sarlund ehdotti lisäystä sivulle 33: Varmistetaan tunnin junan suunnittelun ripeä eteneminen. Maakuntavaltuusto hyväksyi yksimielisesti ehdotukset ohjelmaan. Merkittiin, että Pentti Huovinen poistui kokouksesta klo 11.18, Piia Elo poistui kokouksesta klo 11.28, Mika Maaskola poistui klo 11.30 ja Juha Vanhanen poistui kokouksesta klo 11.35. Lisätietoja Erikoissuunnittelija Salla-Maria Lauttamäki, p. 040 520 0761, etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi, Elinkeinopäällikkö Petteri Partanen, p. 040 776 0630, etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi, Aluekehitysjohtaja Tarja Nuotio, p. 040 506 3715, etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi, Suunnittelujohtaja Heikki Saarento, p. 040 720 3056, etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

44, MV 11.12.2017 09:30 / Liite: Maakuntaohjelma 2018-2021_ptk Sivu 58 VARSINAIS-SUOMEN MAAKUNTAOHJELMA 2018 2021 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND

44, MV 11.12.2017 09:30 / Liite: Maakuntaohjelma 2018-2021_ptk Sivu 59 MAAKUNTAOHJELMA 2018 2021 Varsinais-Suomen liitto PL 273 (Ratapihankatu 36) 20101 Turku (02) 2100 900 www.varsinais-suomi.fi ISBN 978-952-320-016-6

44, MV 11.12.2017 09:30 / Liite: Maakuntaohjelma 2018-2021_ptk Sivu 60 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 5 2. Kytkentä maakuntauudistukseen 6 3. Maakuntaohjelman 2014 2017 toteutuminen 7 4. Tilannekuva, vaikuttavuustavoitteet ja mittarit 8 4.1. Megatrendit, trendit ja globaalit kehityssuunnat 8 4.2. Varsinais-Suomen tilannekuva 9 4.3. Vaikuttavuustavoitteet, mittarit ja seuranta 10 5. Älykäs erikoistuminen 11 5.1. Sininen kasvu ja teollisuuden modernisointi 11 5.2. Innovatiiviset ruokaketjut 11 5.3. Lääke- ja bioteknologia 11 6. Verkostot, teemakokonaisuudet ja toimenpiteet 12 6.1. Kumppanuusfoorumi 12 6.2. Teemakokonaisuudet ja yhteistyöverkostot 12 6.2.1. Avoin tieto 12 6.2.2. Lounais-Suomen ympäristöohjelman viisi kehityspolkua 12 6.2.3. Älykäs erikoistuminen 13 6.2.4. Yhteinen alue- ja yhdyskuntarakenne 13 6.2.5. Itämeren alueen kansainvälinen keskus 13 6.2.6. Koulutuksen ja elinkeinoelämän yhteistyö 14 6.2.7. Kiertotalouden tiekartta 14 6.2.8. Luova Varsinais-Suomi 14 6.2.9. Vetovoimaisen ympäristön ja matkailun synergia 15 6.3. Arvokärkiin liittyvät toimenpiteet 18 6.3.1. Vastuullisuus tulevaisuus muodostuu valinnoista nyt 18 6.3.2. Yhteistyötaidot yhdessä rajat ylittäen 19 6.3.3. Saavutettavuus lähestyttävä Itämeren portti 21 6.3.4. Resurssiviisaus innovoivaa edelläkävijyyttä 23 7. Rahoitus 25 8. Ympäristöselostus 26 Liite: Maakuntaohjelma 2018 2021 pähkinänkuoressa 30 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND 3

44, MV 11.12.2017 09:30 / Liite: Maakuntaohjelma 2018-2021_ptk Sivu 61 4 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND

44, MV 11.12.2017 09:30 / Liite: Maakuntaohjelma 2018-2021_ptk Sivu 62 1. JOHDANTO Varsinais-Suomen maakuntavaltuusto hyväksyi nykyisen Varsinais- Suomen maakuntastrategian 16. kesäkuuta 2014. Maakuntastrategia on aluekehittämisen asiakirja, joka ohjaa maakunnan viranomaisten toimintaa ja muun muassa hankerahoitusta. Se esittelee maakuntamme erityispiirteet, vahvuudet ja uhkatekijät ja määrittelee visiomme, arvomme ja tavoitteemme. Maakuntastrategiassa yhdistyvät lakisääteiset maakuntaohjelma ja maakuntasuunnitelma. Varsinais-Suomen maakuntasuunnitelmassa osoitetaan maakunnan tavoiteltu kehitys vuoteen 2035+ saakka ja neljän vuoden välein, valtuustokausittain, laadittava maakuntaohjelma esittelee suunnitelman siitä, miten tavoitteet saavutetaan. Varsinais-Suomen maakuntastrategia on nimetty kumppanuusstrategiaksi. Sen vision mukaan Varsinais-Suomessa elämisen laatu on parasta. Menestyvää ja hyvinvoivaa maakuntaa rakennetaan yhteistyöllä ja kumppanuudella. Maakuntasuunnitelmassa määritelty Varsinais-Suomen aluerakenteellinen kokonaisuus tukee aidosti tasapainoisen, monikeskuksisen ja vuorovaikutteisen aluerakenteen syntymistä. Varsinais-Suomen asema on tunnustettu osana Pohjoista Tukholma Turku Helsinki Pietari -kasvuvyöhykettä ja se kytkeytyy Suomen aluerakenteeseen erityisesti pääkaupunkiseudulle, Tampereelle ja Poriin suuntautuvien kehitysvyöhykkeiden kautta. Tämä dokumentti päivittää maakuntaohjelman kaudelle 2018 2021 ja on hyväksytty maakuntavaltuuston kokouksessa 11. joulukuuta 2017. Maakuntastrategian erittäin laajassa yhteistyössä valmistellut neljä arvokärkeä säilyvät päivityksen valmistelussa. Arvokärjet ovat Vastuullisuus tulevaisuus muodostuu valinnoista nyt, Yhteistyötaidot yhdessä rajat ylittäen, Saavutettavuus lähestyttävä Itämeren portti ja Resurssiviisaus innovoivaa edelläkävijyyttä. Maakuntaohjelman päivityksen valmistelu on tehty normaalia maakuntaohjelmaprosessia kevyemmällä menettelyllä maakuntauudistuksen ollessa samanaikaisesti valmisteilla. Työskentelyssä on hyödynnetty maakuntastrategiaa valmistelleita maakunnan toimijoista koostuneita työryhmiä, jotka ovat käsitelleet päivitystä talouden, osaamisen, ympäristön sekä arvojen ja ilmapiirin näkökulmista. Maakuntaohjelman päivitystyön keskeisiä sisältöjä ovat aluekehityksen tilannekuvan päivittäminen sekä maakuntaohjelman toimenpiteiden täsmentäminen. Päivitykset perustuvat muun muassa positiivisen rakennemuutoksen tuomiin tarpeisiin, valmistavan teollisuuden kasvunäkymiin, merialuesuunnittelun käynnistymiseen, aluerakenteellisesti oleellisten avausten kuten Tunnin juna ja Pohjoinen kasvuvyöhyke edistymiseen sekä kumppanuusstrategian mukaisten ohjelmien laadintaan ja jo edistyneisiin toimenpiteisiin. Maakuntaohjelman päivitystä laadittaessa on tarkasteltu myös toimenpiteiden tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusvaikutuksia toimenpiteiden kohderyhmien kautta. Maakuntastrategiaa toteutetaan maakuntaohjelman lisäksi myös muilla maakunnan liiton lakisääteisillä työkaluilla maakuntakaavoituksella ja liikennejärjestelmäsuunnittelulla minkä vuoksi maakuntaohjelmassa ei käsitellä kaikkia maakunnan kehittämisteemoja samassa laajuudessa. Lisäksi maakunnan toimijoiden kanssa yhteistyössä on laadittu useita täydentäviä teemakohtaisia strategioita ja ohjelmia, kuten Lounais-Suomen ympäristöohjelma ja Varsinais-Suomen kiertotalouden tiekartta. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND 5

44, MV 11.12.2017 09:30 / Liite: Maakuntaohjelma 2018-2021_ptk Sivu 63 2. KYTKENTÄ MAAKUNTAUUDISTUKSEEN Maakuntaohjelma 2018 2021 on laadittu muutostilanteessa. Sen rooli on keskeinen aluekehittämisen linjausten ja jatkuvuuden pohjana kun uudet maakunnat aloittavat työnsä. Maakuntavaltuusto hyväksyi maakuntaohjelman vuoden 2017 viimeisessä valtuustossa, joten maakunnalla on vuonna 2018 voimassaoleva maakuntaohjelma. Vuonna 2019 aloittava uusi maakuntavaltuusto voi tarvittaessa tarkistaa maakuntaohjelman. Valmisteilla oleva maakunta- ja soteuudistus muokkaa merkittävällä tavalla maakuntien toimintaa ja toimintaympäristöä. Sote-uudistuksessa koko julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto uudistetaan ja kuntien nykyisin järjestämien julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu siirtyy 18 uudelle maakunnalle. Maakuntauudistuksen myötä myös aluekehittämisjärjestelmää ja aluekehittämisen strategista suunnittelua uudistetaan. Uudet maakunnat laativat maakuntalakiin perustuvat maakuntastrategiat, jotka ovat nykyisiä paljon laaja-alaisempia. Maakuntalakiesityksen mukaan niissä tulee linjata ja asettaa pitkän aikavälin tavoitteet ainakin maakunnan asukkaiden hyvinvoinnin edistämiseen, palvelujen järjestämiseen ja tuottamiseen, maakunnan tehtäviä koskevissa laeissa säädettyihin palvelutavoitteisiin, alueiden, alueiden käytön, elinympäristön laadun ja alueen elinkeinojen kehittämiseen, omistajapolitiikkaan, henkilöstöpolitiikkaan sekä maakunnan asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksiin. Valtion ja uusien maakuntien yhteistyöprosesseja valmistellaan parhaillaan. Jatkossa valtion ja maakuntien vuosittaiset keskustelut aluekehittämisestä muodostavat yhteisen foorumin, jossa käsitellään maakuntien tilannekuvaa, aluekehittämisen tarpeita ja niihin liittyvien strategioiden toimeenpanoa. Ensimmäiset aluekehittämistä koskevat keskustelut käydään tammi-helmikuussa 2018 osana valtion ja uusien maakuntien rahoitus- ja ohjausprosessien simulointia. Keskustelut ovat osa julkisen talouden suunnitteluprosessia ja edeltävät maakuntalain 13 :n mukaisia valtion ja maakuntien neuvotteluja taloudesta. Keväällä 2018 toteutetaan myös varsinaisten neuvottelujen simulointi. Loppuvuoden 2018 aikana käydään aluekehittämistä koskevat keskustelut ja niiden jälkeen, alkuvuonna 2019, ensimmäiset varsinaiset maakuntalain 13 mukaiset valtion ja maakuntien neuvottelut taloudesta. Maakuntastrategian lisäksi uusissa maakunnissa laaditaan aluekehittämistehtäviä tarkentavat maakuntaohjelmat. Maakuntaohjelman suhde maakuntastrategiaan määritellään valmisteilla olevassa lainsäädännössä. 6 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND

44, MV 11.12.2017 09:30 / Liite: Maakuntaohjelma 2018-2021_ptk Sivu 64 3. MAAKUNTAOHJELMAN 2014 2017 TOTEUTUMINEN Kolmen Suomen suurimman maakunnan, Uudenmaan, Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen maakuntastrategioiden lakisääteinen väliarviointi toteutettiin vertaisarvioinnilla kevään 2016 aikana. Tavoitteena oli strategioiden ja ohjelmien kehittäminen ja laadun varmistaminen ja toisaalta tulevaisuuteen varautuminen seuraavissa suunnitteluprosesseissa. Vaikka sinänsä prosessi ja sen tavoitteet on nykyisessä suunnittelujärjestelmässä ja aluekehityslaissa kuvattu hyvin, oli mielenkiintoista havaita, kuinka paljon eri maakuntien strategiat erosivat toisistaan niin sisällön, esitystavan kuin painotustenkin osalta. Uudenmaan strategiaa voi luonnehtia systemaattisimmaksi asiakirjaksi, Pirkanmaan strategian tarinallisuutta pidettiin hyvänä ja lukijaystävällisenä lähestymistapana, Varsinais-Suomen ominaispiirre ja vahvuus oli kumppanuuteen perustuvassa toimintamallissa. Prosessi oli loistava oppimis- ja yhteistyöprosessi mukana olleille asiantuntijoille ja vertaisarviointi menetelmänä on selkeästi lisäarvoa tuottava menetelmä erityisesti strategia-asiakirjojen ja menetelmien arviointiin. Varsinais-Suomen osalta kehittämisehdotuksina tuotiin esiin muun muassa tarve syvällisempään, ajantasaisempaan ja tulevia muutoksia kartoittavaan analyysiin, kehittämisrahoituksen parempaan huomioimiseen, kumppanuusfoorumikonseptin selkeyttämiseen, Euroopan unionin strategioiden laajempaan huomioimiseen, yhteisissä tulevaisuustarkasteluissa löydettyjen kehittämismahdollisuuksien ja varautumistarpeiden jäsentämiseen ja kytkemiseen strategisiin valintoihin, ohjelmatyölle rinnakkaisissa prosesseissa tehtyjen aluerakenne- ja saavutettavuustavoitteiden (karttojen) tarkempaan analysointiin suhteessa ohjelman tavoitteisiin sekä kumppanuustoimijoiden roolin ja niiden työn merkityksen selkeämpään kuvaamiseen. Näihin ehdotuksiin onkin muun muassa tässä dokumentissa pyritty tarttumaan. Varsinais-Suomen kehitystä maakuntastrategian tavoitteiden valossa tarkastellaan kumppanuusbarometrilla. Syksyllä 2017 neljännen kerran toteutettu barometrikysely antaa erittäin vahvan tuen maakunnan kehittämiselle kumppanuuden kautta, sillä kyselyyn vastanneista 88 % oli samaa mieltä strategian vision Varsinais- Suomessa elämisen laatu on parasta - Menestyvää ja hyvinvoivaa maakuntaa rakennetaan yhteistyöllä ja kumppanuudella kanssa. Tuki kumppanuusajattelulle on kasvanut selvästi, sillä maakuntastrategian hyväksymisen jälkeen vuonna 2014 visiolauseeseen yhtyi vain 68 % vastaajista. Kumppanuusvision lisäksi myös arviot maakuntastrategian neljästä arvokärjestä ovat kehittyneet myönteiseen suuntaan. Kun tarkastellaan koko strategiakautta, ovat selvimmin edistyneet yhdessä tekemisen ilmapiiri sekä resurssiviisauteen ja kiertotalouteen liittyvät tavoitteet. Odotukset tulevasta kehityksestä ovat kumppanuusbarometrin tulosten perusteella lähes yksinomaan myönteisiä. Yhteistyön ja yrittämisen lisäksi maakunnan kansainvälistymisen ja avoimen tiedon saatavuuden arvioitiin edistyvän nopeimmin. Pessimistisimpiä vastaajat olivat kunta- ja sektorirajat ylittävien palvelujen kehittämisen suhteen. Kolme vastaajaa neljästä piti maakuntastrategian päätoimenpidettä, kumppanuusfoorumia, toimivana tapana kehittää maakuntaa. Yli puolet vastaajista arvioi myös, että kumppanuustapaamisissa on syntynyt uusia ideoita ja yhteistyöverkostoja maakunnan kehittämiseksi. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND 7

44, MV 11.12.2017 09:30 / Liite: Maakuntaohjelma 2018-2021_ptk Sivu 65 4. TILANNEKUVA, VAIKUTTAVUUSTAVOITTEET JA MITTARIT 4.1. MEGATRENDIT, TRENDIT JA GLOBAALIT KEHITYSSUUNNAT Megatrendejä ja trendejä tarkastellaan, kun halutaan tutkia tai ennakoida toimintaympäristön muutoksia tai muutosvoimia. Megatrendillä tarkoitetaan sellaista yksittäistä ilmiötä tai ilmiöiden joukkoa, joka määrittää hallitsevasti tulevaisuuden suunnan tai kokonaislaadun. Megatrendit ovat kehityksen suuria aaltoja ja linjoja, joiden historiaa voidaan tarkastella ja joiden uskotaan vahvasti jatkuvan samansuuntaisina myös tulevaisuudessa. Usein megatrendeillä - kuten esimerkiksi ilmastonmuutoksella - on myös globaalin tason vaikutuksia ja alailmiöitä. Trendi puolestaan - kuten vaikkapa digitalisaatio - on piirre nykyhetkessä: suuntaus tai virtaus, joka ohjaa päätöksentekoa vaikuttamalla valintoihin, makuun, arvostuksiin ja niin edelleen. Globalisaatio eli maailman verkottuminen eri tavoin on megatrendi, joka yksittäisen toimijan näkökulmasta käytännössä merkitsee yhtäältä kasvavaa mahdollisuutta ja tarvetta verkottua ja toisaalta vastuuta toimia luotettavana maailmankansalaisena. Monesti globalisaatiota tarkastellaan vain taloudellisena ilmiönä. Globalisaatio voidaan ymmärtää myös kulttuurin, informaation, politiikan, ympäristön ja hallinnon tasoilla globalisoitumisprosessina. Asiayhteydestä riippuen globalisaatio on siis joko ihmisten lähentymistä toisiaan kohti, markkinoiden lähentymistä toisiaan kohti tai jopa kehitystä kohti globaalia hallintoa. Joissain määrittelyissä globalisaatio-termi korostaa valtioiden rajojen hämärtymistä ja etenemistä kohti tietynlaista maailmankansalaisuutta. Globalisaatio käsittää siis lähes kaiken ihmisten välisen toiminnan. Talouteen liittyvät ilmiöt ovat kaksijakoisia. Toisaalta syntyy uutta talouskasvua ja työllisyyttä mutta toisaalta monet niin sanotut vanhat teollisuuden alat esimerkiksi Euroopassa tai USA:ssa supistavat toimintaansa tai modernisoivat sitä voimakkaasti, mikä voi johtaa kasvavaan työttömyyteen ja yhteiskunnan eriarvoistumiseen. Alueellisella tasolla on tärkeää tavoitella koulutuksen keinoin sekä kilpailukyvyn vahvistamista että korkeaa työllisyysastetta. Erityisen tärkeänä voidaan pitää nuorisotyöttömyyyden ehkäisemistä tarkasteltaessa globalisaation haittavaikutuksia. Ilmastonmuutos on megatrendi ja globaali riski, joka pahimmillaan voi uhata elämää perustarpeiden tasolla. Maailman köyhimmillä alueilla ilmastonmuutoksen vaikutukset voivat olla joiltain osin Suomeen kohdistuvia vaikutuksia suuremmat. Muutoksella on kuitenkin suoria vaikutuksia esimerkiksi sääilmiöihin tai maankäyttöön, ja erityisesti maa- ja metsätalouteen sekä vesistöihin liittyen. Vaikutukset ruuantuotantoon voivat olla merkittäviä, ja nämä voivat näkyä ja vaikuttaa elintarviketuotantoon myös Varsinais-Suomessa uusien lajikkeiden, rikkakasvien ja kasvintuhoajien myötä. Epäsuorasti ilmastonmuutoksen voi myös arvioida lisäävän ympäristötietoisuutta ja painetta etsiä ekologisia vaihtoehtoja läpi tuotteiden ja palvelujen elinkaaren alkutuotannosta kulutukseen ja kierrätettävyyteen saakka. Oikea ja aktiivinen reagointi muutokseen varmistaa, että alueiden toimintakyky tältäkin osin säilyy. Väestön kehitykseen ja rakenteisiin liittyvät ilmiöt ovat yksi megatrendien osa-alue. Väestön kasvu painottuu niin sanottujen kehittyvien talouksien ja kehitysmaiden osalle, kun taas ikääntyminen aiheuttaa rakenteellisen ongelman kehittyneissä länsimaissa, kun työtä tekevien suhteellinen määrä laskee. Elinolosuhteiden erojen vuoksi kansainvälinen muuttoliike on kasvanut radikaalisti 1990-luvulta alkaen ja kasvun arvioidaan jatkuvan seuraavien vuosikymmenten ajan. Kaupungistuminen on vahvaa globaalisti mutta näkyy myös Suomessa, missä kaupunkien koot kasvavat ja vuonna 2050 arvioidaan alle 10 prosenttia väestöstä asuvan taajamien ulkopuolella. Esimerkiksi Turun kaupunkiseutu on kasvanut ja kehittynyt vahvasti maakunnan sisällä muihin seutuihin verrattuna. Samalla kun on tärkeää, että Turun kaupunkiseutu menestyy entistäkin paremmin myös kansallisesti ja kansainvälisesti, tuo muiden seutujen kehittäminen maakunnalle tarvittavaa laajempaa menestystä. Seudut hyötyvät toistensa kehityksestä ja koko maakunta sen myötä. Teknologian nopeaan kehitykseen liittyvät kokonaisuudet kuten digitalisaatio, robotisaatio, tekoäly ja automatisaatio muokkaavat lähes kaikkia tuntemiamme toimialoja trenditasolla. Tällä hetkellä ei kuitenkaan ole selvyyttä siitä, mitä niihin liittyvä työn murros lopulta tarkoittaa. Työelämän muuttuessa on mahdollista, että työtä on runsaasti ja kaikille riittää palkkatöitä. Toisaalta on mahdollista, että työtä löytyy vain harvoille ja vielä harvempi hyötyy sen tuloksista. Muutosta voidaan pitää selvänä mutta sen vaikutuksista ja keinoista vaikuttaa esimerkiksi henkilöstöjen asemaan ei ole löytynyt selkeää linjaa. Varsinais-Suomessa käynnistynyt valmistavan teollisuuden uusnousu perustuu korkean teknologian suomiin mahdollisuuksiin ja osaamiseen. Kehityksen kärjessä pysyminen edellyttää mittavia investointeja niin osaamiseen kuin erilaiseen tuotekehitykseen. Länsimaiseen demokratiaan liittyvät haasteet ovat yksi trendien osa-alue. Toimiakseen demokratia kaipaa vahvistamista, uusia toimintatapoja ja parempaa osallisuuden toteutumista. Se voi nousta uuteen kukoistukseen avoimena ja vuorovaikutuksellisena kansalaisosallistumisena teknologiaa hyödyntäen. Toisaalta synkimmissä näkemyksissä valta keskittyy yhä harvempien käsiin ja levottomuudet yltyvät, mikä heijastuisi myös paikallisdemokratian tasolle. Kansalaisten osallistaminen ja erilaiset kansalaisyhteiskunnan kehittämiseen tähtäävät toimet ovat erittäin tärkeitä myös Varsinais-Suomessa ja esimerkiksi järjestöjen toiminnan kehittämiseen tähtäävät toimet ovat myös maakuntaohjelman ytimessä. Taloudelliseen kehitykseen ja kasvuun liittyvät ilmiöt ovat yksi trendien osa-alue. Talouden kehityksen osalta tärkeintä on pohtia mitä lopulta ensisijaisesti tavoittelemme, talouskasvua vai hyvinvointia? Teollisen yhteiskunnan peruslupaus siitä, että kasvava talous parantaa ihmisten hyvinvointia ei välttämättä toteudu tulevaisuudessa kuten menneinä vuosikymmeninä. Eriarvoisuuden kasvu ja ympäristön pilaantuminen saattavat vaikuttaa hyvinvointiimme merkittävästi. Kansalaisyhteiskunnan toimivuuden ja taloudellisen kasvun näkökulmasta on esimerkiksi hyvin tärkeää, ettei maakuntauudistus etäännytä kansalaisia hallinnosta ja että käynnissä oleva positiivinen rakennemuutos toteutuu kestävällä tavalla muun muassa työllisyyden osalta. Maailmantalouden syklien voidaan katsoa noudattavan uusien teknologioiden aiheuttamia kehityskaaria, eli globaaleja kehityssuuntia. Useista talouden sykleihin liittyvistä teorioista niin 8 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND

44, MV 11.12.2017 09:30 / Liite: Maakuntaohjelma 2018-2021_ptk Sivu 66 kutsutun Kondratieffin teorian mukaan 50 tai 60 vuotta kestäviä maailmantalouden kasvuaaltoja määrittää kunakin aikana tyypillisten teknologioiden ja yhteiskunnallisten rakenteiden muodostama kokonaisuus. Tällä hetkellä syntyviä teknologia-aloja ovat muun muassa ympäristöteknologiat, bioteknologia, nanoteknologia ja terveydenhuollon teknologiat. Väestön demografisten muutosten, kasvun ja ympäristötietoisuuden vuoksi resurssitehokkuus on keskeinen muutosajuri. Lisäksi keskustelu on kääntynyt kompleksisiin, älykkäisiin ja autonomisiin digitaalisiin järjestelmiin (muun muassa automatisoidut liikennevälineet kuten autot ja laivat), joiden on ajateltu kiihdyttävän talouden kasvua seuraaviksi vuosikymmeniksi. Positiivinen rakennemuutos ja teollisuuden modernisaatio Lounais-Suomessa ovat osaltaan edesauttaneet maakunnan asemaa tässä kilpailussa. Teknologian tuoma muutos etenkin arkeen ja työelämään, lisääntyvä ja jatkuva globaali kanssakäyminen sekä vahvistuva vaatimus luoda kestäviä ympäristöratkaisuja ovat keskeisiä ajureita maakuntatasolla. Erilaiset kehityskulut eivät tapahdu eristyksissä toisistaan vaan niiden vaikutus on samanaikaista ja vuorovaikutuksellista. Trendien ja megatrendien vaikutus voi olla myös välillistä. Esimerkiksi terveydenhuollon palveluiden kysyntä kasvaa väestön rakennemuutosten vuoksi ja vaihtoehtoisten energiatuotantomuotojen ja -teknologioiden kysyntä ilmastonmuutoksen seurauksena. Toisaalta maailmanlaajuisesti tarkastellen ostovoima kasvaa, mikä johtaa väistämättä resurssien kasvavaan kysyntään samalla kun osa maailman raakaainevarannosta käytetään loppuun. Edelleen liiketoiminta on muuttumassa palvelulogiikkaa toteuttavaksi, mikä teknologistumisen ja globalisaation myötä tarkoittaa kasvavaa palveluvientiä. Vaikutukset voivat olla negatiivisiakin, kuten teknologiamurroksen mahdollisesti tuoma eriarvoistuminen. Varsinaissuomalaisille toimijoille on tärkeää asemoitua markkinakohtaisesti tuotteiden ja palveluiden kokonaisuuksista koostuvien huippulaadukkaiden pakettien tuottajiksi kansainvälisissä arvoverkostoissa. Vaikka trendit, kuten ympäristötietoisuus ja ekologisuus, ovat selvästi havaittavissa julkisesta keskustelusta, joutuu julkishallinto lähivuosikymmeninä vastaamaan erilaisiin vielä piileviin tarpeisiin muun muassa kulutukseen ja liiketoimintaan liittyen. Erityisesti ympäristöön ja terveyteen vaikuttavat seikat näkyvät heikkoina signaaleina, jotka voivat olla ajureja nopeisiin kollektiivisiin muutoksiin. Esimerkkejä heikoista signaaleista voisivat olla vapaaehtoinen kulutuksen vähentäminen, kaupunkiviljelyn ja lähiruoan kysyntä, keskustelu hajautuneesta energiantuotannosta tai erilaisten kollektiivien muodostuminen (asuminen, yhteisostot, vertaispalveluiden tuottaminen ja niin edelleen). Näistä mikään ei yksin vielä suurimittaisesti tai trendinomaisesti välttämättä toteudu, mutta vastaavat muutokset voivat tulevaisuudessa vaikuttaa yksin tai yhdessä esimerkiksi keskitetysti alueella tuotettujen palveluiden kysyntään. Yritysten toiminta samanaikaisesti globaaleilla, kansallisilla ja alueellisilla markkinoilla voi luoda haastavia tilanteita. Esimerkiksi maineeseen, imagoon ja brändiin liittyvät, liiketoimintaa suosivat tai haittaavat tekijät voivat liittyä suoraan alueen vastaaviin tekijöihin, mutta myös alueella saatavissa olevat resurssit voivat rajoittaa yritysten mahdollisuuksia palvella globaalia asiakaskuntaansa. Lisäksi erityisesti ilmastonmuutos voi luoda etukäteen arvaamattomia, niin sanottuja villejä kortteja ääri-ilmiöitä tai kriisejä ja näiden seurauksena poliittista ja fyysistä liikehdintää kansallisesti ja maiden rajojen yli. Aktiivinen tulevaisuuskuvien ylläpito ja proaktiivinen reagointi on olennainen osa maakunnallista strategiatyötä. 4.2. VARSINAIS-SUOMEN TILANNEKUVA Varsinais-Suomella menee 2010-luvun jälkimmäisellä puoliskolla vahvasti. Taloudellisen laskusuhdanteen ja sitä entisestään syventäneen elektroniikkateollisuuden rakennemuutoksen jälkeen maakunnassa on käynnissä poikkeuksellisen vahva valmistavan teknologiateollisuuden nousu, jonka kärkinä ovat Turun telakalta ja Uudenkaupungin autotehtaalta toistuvasti kuuluvat hyvät uutiset. Lounaisessa Suomessa onkin alettu puhua positiivisesta rakennemuutoksesta: uusia työpaikkoja syntyy niin kiivaasti, että työvoiman saatavuus aiheuttaa kysymyksiä. Positiivisen rakennemuutoksen haasteisiin pyritään vastaamaan lisäämällä teknillisten alojen koulutusta, edistämällä työvoiman liikkuvuutta ja varmistamalla asuntojen saatavuus liikkuvan työvoiman tarpeisiin. Käytännön työkaluna toimii muun muassa Lounais-Suomen ja valtion välinen siltasopimus, jossa määritetään tarvittavien toimenpiteiden vastuut, työnjako sekä rahoituskeinot. Maakunnan kehityksen kannalta on tärkeää, että alueen tuotannon kasvutavoitteille pystytään rakentamaan suotuisa toimintaympäristö. Positiivinen rakennemuutos on osoitus Varsinais-Suomen muutosjoustavuudesta. Varsinais-Suomi on toimialaprofiililtaan poikkeuksellisen monipuolinen ja teolliselta elinkeinorakenteeltaan kansallisesti monipuolisin. Tämä on näkynyt maakunnan kyvyssä nousta Salon matkapuhelinteollisuuden ja Kemiönsaaren terästeollisuuden äkillisistä negatiivisista rakennemuutoksista myönteisen kehityksen kierteeseen ja positiivisen rakennemuutoksen alueeksi. Maakunnan vahvuuksiin kuuluvat monipuolisen elinkeinorakenteen lisäksi myös sijainti Itämeren alueen tärkeässä solmukohdassa Tukholman ja Pietarin välisellä Pohjoisella kasvuvyöhykkeellä sekä vahva koulutustarjonta. Varsinais-Suomen ulkomaankaupan satamat, hyvät maantie- ja rautatieyhteydet muualle Suomeen ja sekä matkustaja- että rahtiliikennettä palveleva Turun kansainvälinen lentoasema luovat hyvät edellytykset alueen vientiyritysten toiminnalle. Maakunnan koulutustarjonta ja tutkimusosaaminen ovat kansallisesti kärkitasoa ja monet tutkimusalat toimivat maailman huipulla, mikä näkyy muun muassa lääketeollisuuden menestyksessä. Selkein koulutukseen liittyvä haaste on teknillisen korkeakoulutuksen vähäisyys, mikä pitää ratkaista maakunnan kehityksen turvaamiseksi pitkällä aikavälillä. Positiivinen rakennemuutos näkyy myös tilastoissa. Varsinais- Suomen selvästi maan keskiarvon alapuolelle vajonnut työllisyysaste on lähtenyt nopeaan nousuun. Jos kehitystrendi jatkuu nykyisellään myös lähitulevaisuudessa, nousee Varsinais-Suomen työllisyysaste takaisin maan korkeimpien joukkoon reilusti ennen vuosikymmenen loppua. Työllisyysasteen kasvun rinnalla myös Varsinais-Suomen työttömyysaste on kääntynyt nopeaan laskuun, ja on muutaman vuoden tauon jälkeen palannut maan keskiarvoa matalammaksi. Vaikka positiivisen rakennemuutoksen näkyvimmät myönteiset VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND 9

44, MV 11.12.2017 09:30 / Liite: Maakuntaohjelma 2018-2021_ptk Sivu 67 uutiset tulevat Turun seudulta ja Vakka-Suomesta, näkyy talouden elpyminen kaikkien seutukuntien kehityksessä. Työttömyys on kääntynyt selvään laskuun lähes kaikilla maakunnan alueilla, myös Salon seudulla, vaikka seutukunnan työttömyysaste on yhä maakunnan korkein. Vain Turunmaalla, jonka työttömyysaste on perinteisesti ollut maakunnan alhaisin, on työttömyyden lasku käynnistynyt muuta maakuntaa hitaammin. Loimaan seutu onkin kuromassa eroa Turunmaahan kiinni, ja vaikka Vakka-Suomen työttömyysaste oli vuosituhannen alussa maakunnan korkein, on sen työllisyys nyt lähtenyt nousuun. Varsinais-Suomen väestö on kasvanut tasaisesti jo pitkään. 2010- luvulla väestönkasvu on kuitenkin aavistuksen hidastunut johtuen ennen kaikkea syntyvyyden vähenemisestä ja kuolleisuuden lisääntymisestä, sillä muuttoliikkeessä ei ole tapahtunut suuria muutoksia. Maakunnan asukasluku kasvaa kuitenkin yhä yli tuhannella asukkaalla vuodessa muuttovoiton ansiosta, minkä seurauksena Varsinais-Suomessa asui vuoden 2016 lopussa 476 000 asukasta, kun vielä vuosituhannen vaihteessa asukkaita oli 30 000 vähemmän. Varsinais-Suomen asukkaista ruotsinkielisiä on 5,7 %. Muita kuin kotimaisia kieliä puhuu yhteensä 6,4 % maakunnan väestöstä suurimpien yksittäisten kieliryhmien ollessa venäjä, viro, arabia ja kurdi. Suurin muutos Varsinais-Suomen väestön kehityksessä on tapahtunut väestönkasvun jakautumisessa maakunnan sisällä ja etenkin Turun kaupunkiseudulla. Varsinais-Suomen väestönkasvu on pitkään ollut suurelta osin Turun seudun varassa. Tämä on korostunut viime vuosina Salon seudun muututtua muuttotappioalueeksi, minkä jälkeen Turun seutua lukuun ottamatta koko muussa maakunnassa asukasluku on laskenut, joskin Uudessakaupungissa ja muuallakin Vakka-Suomessa asukasluku on kääntynyt positiivisen rakennemuutoksen myötä selvään kasvuun. Turun seudun sisäinen väestömuutoksen jakautuminen on puolestaan muuttunut täysin. Kun vielä 2000-luvun alussa Turun kaupungin asukasluku laski ja seudun kehysalueiden asukasluku kasvoi nopeasti, on 2010-luvulla trendi kääntynyt päinvastaiseksi, ja Varsinais-Suomen väestönkasvu on nykyään lähes yksinomaan Turun kaupungin varassa. 4.3. VAIKUTTAVUUSTAVOITTEET, MITTARIT JA SEURANTA Maakuntastrategian vaikuttavuustavoitteet kumpuavat strategian läpileikkaavasta kumppanuusvisiosta sekä sen neljästä arvokärjestä: vastuullisuus, yhteistyötaidot, saavutettavuus ja resurssiviisaus. Varsinais-Suomen maakuntastrategian keskeinen vaikuttavuustavoite on yhteistyön ja kumppanuuden lisääminen maakunnan toimijoiden välillä. Tavoitetilassa maakunnan toimijoilla on yhteinen näkemys Varsinais-Suomen kehittämisen suunnasta ja he ovat sitoutuneita työskentelemään yhdessä yhteisin keinoin tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Vaikuttavuustavoitteiden toteutumista seurataan kumppanuusbarometrin avulla. Kumppanuusbarometri on vuosittain maakunnan keskeisille toimijoille tehtävä verkkokysely, jolla mitataan vastaajien näkemyksiä maakuntastrategian keskeisten tavoitteiden toteutumisesta sekä heidän sitoutumistaan kumppanuusajatteluun. Kumppanuusbarometri toteutettiin ensimmäisen kerran syksyllä 2014, ja sen toteutusta jatketaan myös uudella ohjelmakaudella pääpiirteissään saman sisältöisenä vertailtavuuden mahdollistamiseksi. Kumppanuusbarometrillä seurataan maakuntastrategian yleisen tason vaikuttavuustavoitteiden toteutumista. Yleisiä tavoitteita konkretisoidaan maakuntaohjelman toimenpiteillä, jotka itsessään muodostavat maakuntastrategian lyhyen tähtäimen vaikuttavuustavoitteet ohjelmakaudelle 2018 2021. Toimenpiteistä nousevien vaikuttavuustavoitteiden seuranta edellyttää asiantuntemusta kyseessä olevista kehityskuluista, minkä vuoksi niiden toteutumista ei voida mitata yleisen tason kyselyillä. Tämän vuoksi toimenpiteiden toteutumista seurataan asiantuntijapaneeleilla, joissa valitut asiantuntijat arvioivat toimenpiteiden toteutumista joko työpajatyöskentelyllä tai esimerkiksi Delfoi-paneelia hyödyntäen. Näiden lisäksi aluekehityksen yleistä tilaa seurataan maakunnan liiton toimesta numeeristen mittarien avulla. Tilastopohjaiset numeeriset mittarit eivät kykene suoraan vastaamaan maakuntastrategian tavoitteiden toteutumiseen, sillä strategian toimenpiteiden vaikutusta esimerkiksi työllisyysasteen kehitykseen on mahdoton osoittaa, vaikka se perimmäisenä tavoitteena olisikin. Tämän vuoksi tilastomittareilla ei pyritä kuvaamaan suoraan maakuntastrategian vaikuttavuutta, vaan välillisesti maakunnan kehityksen suuntaa. Aluekehityksen seurannan indikaattorit on listattu alla. Indikaattoreiksi on pyritty valitsemaan pääasiassa nopeita, alle vuoden viiveellä päivittyviä mittareita ohjelmakauden lyhyen aikajänteen vuoksi. Indikaattoreista ja niiden kehityksestä on saatavilla tietoa Lounais- Suomen aluetietopalvelussa. Indikaattorilista vastaa soveltuvin osin työ- ja elinkeinoministeriön tuottamia valtakunnallisia aluekehitystä kuvaavia mittareita. Aluetalous ja kilpailukyky Yritysten liikevaihdon kehitys päätoimialoittain Palkkasumman kehitys Kuntien välinen muuttovetovoima (muuttovoitto/-tappio alueittain) Resilienssi-indeksi Työmarkkinatilanne Työllisyysasteen kehitys Työttömyysasteen kehitys alueittain Väestökehitys ja hyvinvointi Väestömuutos ja muuttoliike alueittain Väestön koulutustasoindeksi Vieraskielisten osuus Sairastavuusindeksi Sosiaalinen osallisuus Työn ja koulutuksen ulkopuolella olevat nuoret (NEET) Toimeentulotukea saavien osuus Vähähiilinen talous ja kestävä kehitys Kasvihuonekaasupäästöt Väestön osuus kannattavan joukkoliikenteen alueilla (vähintään 20 as./ha) 10 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND

44, MV 11.12.2017 09:30 / Liite: Maakuntaohjelma 2018-2021_ptk Sivu 68 5. ÄLYKÄS ERIKOISTUMINEN Älykäs erikoistuminen on keskeinen osa maakunnan elinvoimaisuutta ja kilpailukykyä. Se on Euroopan unionin lanseeraama politiikkamalli, jonka mukaisesti alueiden tulee itse tunnistaa omat vahvat osaamisalueensa, joihin kehittämisresurssit kohdennetaan ja luoda niiden pohjalta omat älykkään erikoistumisen strategiansa. Varsinais-Suomen kaudelle 2014 2017 määrittelemät painopistealueet olivat sinivihreä teollisuus, älykkäät ja kestävät elinympäristöt, älykäs oppiminen ja innovatiiviset oppimisympäristöt, älykäs bioenergia, sekä räätälöidyt terveys- ja hyvinvointipalvelut. Maakuntaohjelman päivityksen yhteydessä painopisteet vuosille 2018 2021 on priorisoitu alla esiteltyihin kolmeen pääteemaan. Älykkään erikoistumisen kautta tavoitellaan maakunnallisille toimijoille lisäarvoa hyödyntämällä eurooppalaisia yhteistyöverkostoja ja -alustoja esimerkiksi silloin kun kilpaillaan Euroopan unionin rahoitusresursseista. Uudet painopisteet edellyttävät onnistuakseen muun muassa toimintaympäristön älykkyyttä asumisen tai kestävän elinympäristön muodossa. Painopisteet on valittu ennen kaikkea alueellisen kehittämistyön hyvinvointia tuottavasta näkökulmasta. 5.1. SININEN KASVU JA TEOLLISUUDEN MODERNISOINTI Sininen kasvu tarkoittaa mereen liittyvien elinkeinojen kasvua, yhteistyön lisäämistä ja innovaatioita kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Siihen kuuluvat muun muassa liikenne ja logistiikka, kalastus, uusiutuva energia, bioteknologia, turismi, vesiviljely sekä Varsinais-Suomessa erityisen vahva meriteollisuus: laivanrakennus ja korjaus. Merellisissä elinkeinoissa on valtava potentiaali talouskasvulle. Varsinais-Suomessa on maailmanlaajuisestikin erittäin kilpailukykyinen korkean teknologian meriteollisuuden keskittymä, jonka menestyksen vaikutukset ulottuvat koko maakuntaan. Meriklusteria on itse asiassa syytä tarkastella monipuolisina globaaleina markkinakohtaisina arvoverkostoina. Arvoverkoston yläpäässä voidaan suunnitella ja rakentaa laajempia kokonaisuuksia ja tarjota eri tuotteista tai palveluista muodostuvia paketteja. Näin ollen pitkäjänteisesti kehittyvillä markkinoilla, kuten esimerkiksi offshoreenergian markkinoilla, suomalaisten ei ole mielekästä asemoitua alihankkijoiksi vaan kunnianhimoisesti tähdätä merkittävämpiin asemiin arvoketjuissa. Alueen korkeakoulujen laadukas tutkimus ja koulutus ovat alalle elintärkeitä. Meriteollisuuden lisäksi myös muu valmistava teollisuus ja sen modernisointi nykypäivän tarpeita vastaavaksi ovat olennaisia positiivisen rakennemuutoksen vauhdittamisessa. Teollisuudessa toimivien yritysten toimintaedellytyksiin kiinnitetään erityistä huomiota, jotta ne pystyisivät vastaamaan entistä paremmin kansainväliseen kilpailuun aloilla, joiden teknologinen kehitys on jatkuvaa ja nopeatahtista. Tiede- ja yrityspuistot auttavat korkeakoulujen, yritysten ja julkisen sektorin välisen yhteistyön syventämisessä, uusien innovaatioiden levittämisessä sekä uusien menestystarinoiden luomisessa. Valmistavan teollisuuden modernisaation keskiössä on käsite teollisuus 4.0. Se tarkoittaa teollisuuden uutta aikakautta, jossa keskeisiä asioita ovat muun muassa digitalisaation luomat tehokkuusedut, virtuaalimaailman hyödyntäminen, integraatio eri laitteiden ja järjes-telmien välillä sekä dataan perustuvat uudet palvelut ja liiketoimintamallit. Teollisuus 4.0 -visiossa koko tuotantoketju alihankkijoista asiakkaisiin yhdistetään digitaalisesti. Tavoitteena on, että kaikki tuotantoketjuissa mukana olevat tahot voivat reaaliaikaisesti sopeuttaa toimintansa muiden mukana olevien tahojen kanssa. 5.2. INNOVATIIVISET RUOKAKETJUT Varsinais-Suomea kutsutaan syystä Suomen ruoka-aitaksi: maakunnastamme löytyvät monen kategorian johtavat ruoantuottajat ja -jalostajat. Tälläkin alalla on kuitenkin mahdollisuuksia vahvistaa osaamista, lisätä maaseudun elinvoimaisuutta ja valjastaa elintarvikealan huippuosaaminen kaupalliseen käyttöön, myös viennin edistämiseksi. Esimerkiksi elintarvikeketjuista syntyy tällä hetkellä hukkaan meneviä sivuvirtoja, joita kiertotalouden periaatteen mukaisesti käyttöön valjastamalla tuotteiden arvo nousisi ja sekä jätemäärä että ympäristöjalanjälki pienenisivät. Maakuntamme valmiiksi vahva asema alkutuotannossa ja elintarviketeollisuudessa yhdistettynä korkeakoulujemme kemian ja elintarvikealan huippuammattilaisiin ja -tutkimukseen on tulevaisuudessa valtava mahdollisuus alueellemme. 5.3. LÄÄKE- JA BIOTEKNOLOGIA Varsinais-Suomi on jo pitkään ollut lääke- ja bioteknologian huippuosaamisen alue: puolet suomalaisen lääketeollisuuden liikevaihdosta syntyy tällä hetkellä Turussa. Esimerkiksi Turku Science Parkin vetämässä BioTurku -yhteisössä on mukana lähes sata oman alansa huippuyritystä. Bio- ja lääketieteet ovat myös Turun yliopiston tunnistamia tutkimuksen kärkiä. Tutkimusinstituuttien ja bioalan yritysten saumaton yhteistyö luo edellytykset sekä innovaatioille että niiden kaupallistamiselle. Biotieteiden alalla kotimaan markkinoiden pienen koon vuoksi ulkomaan markkinat ovat erityisen tärkeitä, minkä vuoksi yritysten kansainvälistymisvalmiuksien on oltava kunnossa. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND 11

44, MV 11.12.2017 09:30 / Liite: Maakuntaohjelma 2018-2021_ptk Sivu 69 6. VERKOSTOT, TEEMAKOKONAISUUDET JA TOIMENPITEET 6.1. KUMPPANUUSFOORUMI Kumppanuusfoorumi on varsinaissuomalaisten maakuntastrategian tavoitteita toteuttavien toimijoiden työkalu ja verkosto: ikkuna maakunnalliseen yhteistyöhön, toimintamuotoihin ja yhteistyörakenteisiin ja samalla varsinaissuomalaisen yhteistyön sytyttäjä. Kumppanuus ja kumppanuuksien mahdollistaminen ovat maakuntastrategian mukaan avain menestykseen ja hyvinvointiin. Yhdessä maakunnallisen aluetietopalvelun kanssa Kumppanuusfoorumi kokoaa avoimen datan ja yhdistää tiedon, tekijät ja verkostot, joiden tavoite on saavuttaa yhdessä enemmän. Se koostuu työryhmistä, yhteistyöverkostoista ja lukuisista maakunnan toimijoista ja lisää kohtaamisia, joissa maakuntaohjelman toteutumista edistetään, toimijaverkostoja luodaan ja vahvistetaan ja paitsi tavoitellaan uusia, myös hyödynnetään ja kehitetään nykyisiä toimintatapoja. Yhdessä tekeminen ja verkostoituminen yhtä aikaa useilla eri tahoilla on yksi menestymisen ehdoista. Samalla uusien kumppanuuksien ja yhteistyöverkostojen löytyminen edellyttää itsensä ja ideansa näkyväksi tekemistä. Kumppanuusfoorumi ja aluetietopalvelu tarjoavat väylän ja välineet tiedon jakeluun sekä toimivat analysoidun ja visualisoidun tiedon viestintäkanavana. Maakunnan liitto toimii työn tukena yhteistyön sytyttäjänä, kumppanuusmahdollisuuksien esiintuojana ja kumppanuusfoorumin kehittäjänä yhdessä verkostojen kanssa. Ihmisten muodostamat verkostot, avoin tieto ja tietojohtamisen työkalut ovat Kumppanuusfoorumin peruspilareita. Maakuntaohjelman tunnistamien teemakokonaisuuksien ympärille rakentuneet verkostot ovat vetovoimatekijä niin kansainvälisesti kuin kansallisestikin. Maakuntaohjelman päivitys ja siihen liittynyt sidosryhmätyö sekä kumppanuusbarometrikyselyn antama tuki osoittavat, että kumppanuusajattelulle on Varsinais-Suomessa kysyntää ja kumppanuusstrategian peruslähtökohtaa, kumppanuuteen perustuvaa yhteistyötä halutaan vahvistaa. Alueet, joiden toimijoiden hyvät yhteydet ja verkostot tunnistetaan, ovat vahvoilla. 6.2. TEEMAKOKONAISUUDET JA YHTEISTYÖVERKOSTOT Maakuntaohjelman tunnistamat teemakokonaisuudet muodostavat kehyksen yhteistyöverkostoille, jotka koordinoidusti toteuttavat toimenpiteitä ja nostavat esiin maakunnan elinvoimaisuuden ja hyvinvoinnin kannalta keskeisiä edistettäviä teemoja. Yhteistyöverkostojen rakentaminen ja keskeisten toimijoiden tunnistaminen edellyttää pitkäjänteistä työtä ja konkreettisten suunnitelmien laadintaa sekä koordinointia. Teemakokonaisuuksien kautta ja verkostojen avulla havaitsemme paremmin ratkaisua vaativia pullonkauloja, ongelmia ja haasteita sekä kehitämme uusia toimintamalleja ja vuorovaikutustapoja. Maakunnassa on runsaasti aktiivisia ja innostuneita toimijoita, jotka omilla tahoillaan toteuttavat maakuntastrategiaa. Koordinointi on onnistunut, kun työ jatkaa elämäänsä itsenäisesti. 6.2.1. AVOIN TIETO Avoin tieto on tietoa, joka on avattu organisaation ulkopuolisille vapaasti ja maksutta hyödynnettäväksi. Avoin data, joka on avointa tietoa koneluettavassa muodossa, on tulevaisuuden digitalisoituneessa yhteiskunnassa keskeinen raaka-aine ja arvonlisäyksen lähde. Tämän edellytyksenä on, että dataa on yhtäältä laajasti ja avoimesti saatavilla ja toisaalta että dataliiketoiminnan ekosysteemi on kehittynyt ja kykenee hyödyntämään saatavilla olevaa dataa. Dataliiketoiminnan syntymisen edellytyksenä on yritysten halu ja kyky hyödyntää dataa liiketoiminnassaan. Julkiset toimijat voivat kuitenkin parantaa yritysten dataliiketoiminnan edellytyksiä varmistamalla julkisesti tuotettujen tietoaineistojen saatavuuden ja tuomalla esiin sen hyödyntämismahdollisuuksia. Varsinais-Suomessa dataliiketoiminnan edellytyksiä on edistetty muun muassa Paikkatietokeskus Lounaispaikan, Turun kaupungin ja Turku Science Parkin yhteistyöllä. Lounaispaikan ja sen taustalla toimivan paikkatietoverkoston toiminta on vuonna 2017 päättyvän 6Aika-hankkeen myötä laajentunut paikkatietoasioista yleisempiin avoimen tiedon kysymyksiin. Tulevaisuudessa Lounaispaikka pyrkiikin edistämään Lounais-Suomen alueella sekä paikkatietojen että muiden avoimien tietojen saatavuutta yhteistyössä muun muassa Turun kaupungin Smart and Wise Turku -kärkihankkeen kanssa. Lounais-Suomen aluetietopalvelu toimii keskeisenä avoimen tiedon ja datan jakelukanavana. 6.2.2. LOUNAIS-SUOMEN YMPÄRISTÖOHJELMAN VIISI KEHITYSPOLKUA Lounais-Suomen ympäristöohjelma toteuttaa maakunnan strategiaa kumppanuushengessä. Ympäristöohjelma on tehty rohkeiden ja kekseliäiden ympäristötekojen moottoriksi, jota toteutetaan viiden kehityspolun avulla. Lähivuosien painopisteet ovat 1) Kestävät valinnat, 2) Luonto ja kulttuuriympäristö, 3) Lähivedet, 4) Ruokalautanen ja 5) Resurssiviisaus. Ympäristöohjelman kehityspolut tarttuvat varsinaissuomalaisille tärkeisiin ympäristöteemoihin. Sillä tavoitellaan muun muassa puhtaampaa ja vetovoimaista Saaristomerta, ilmastoystävällistä liikkumista ja jätehuoltoa, toimivaa ja kestävää yhdyskuntarakennetta, monimuotoista luonnonympäristöä ja kulttuuriympäristöä arvostavaa yhteiskuntaa. Ympäristöohjelmaa toteutetaan konkreettisesti Haasteareenalla, jossa opitaan kumppaneilta, kehitetään toimintamalleja, jaetaan hyviä käytäntöjä ja haastetaan lisää toimijoita mukaan toteuttamaan ympäristötekoja. Haastajana voi olla yritys, kunta tai muu yhteisö. Areenalla on esillä mallikkaita ympäristötekoja ja edelläkävijöiden kertomukset siitä, miten he ovat onnistuneet kannustavat muita mukaan. Haasteareena on avoin kaikille. 12 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND

44, MV 11.12.2017 09:30 / Liite: Maakuntaohjelma 2018-2021_ptk Sivu 70 6.2.3. ÄLYKÄS ERIKOISTUMINEN Varsinais-Suomi on mukana eurooppalaisessa älykkään erikoistumisen verkostossa ja on samalla määritellyt omat painopisteensä alueen vahvuuksien mukaan. Varsinais-Suomen kolme älykästä pääteemaa ovat sininen kasvu ja teollisuuden modernisointi, innovatiiviset ruokaketjut sekä lääke- ja bioteknologia. Kaikissa kolmessa teemassa tavoitteena on uusilla tavoilla ja tekniikoilla tuottaa hyvinvointia ja kasvua kestävällä tavalla niin sanotun teollisuus 4.0 -ajattelun pohjalta, digitaalisuutta edistäen. Innovatiivisuus tai älykäs erikoistuminen ei välttämättä ole huipputiedettä tai nanoteknologiaa vaikka voi toki olla sitäkin. Innovatiivisuus tarkoittaa uudistus- ja uudistumisvalmiutta. Kumppanuustyö sisältää älykkään erikoistumisen periaatteen, ja innovatiivisuutta voi myös olla esimerkiksi uusi tehokas tapa käsitellä tuhkaa tai prosessoida ravinteet irti jokivesistä uusiokäyttöön. Se voi tuottaa laadukkaita hoivapalveluja edullisesti tai viedä koulutustamme Brasiliaan. Tai se voi olla jotain aivan muuta, jotain jota emme osaa vielä nähdä, vaikka ratkaisun osaset olisivat jo olemassa ja vain luova innovatiivinen yhdistäminen puuttuu. Varsinais-Suomessa älykkään erikoistumisen erityinen painopiste on sinisen kasvun edistäminen Itämeren alueella. Varsinais-Suomi on myös viime aikoina hyödyntänyt oivallisella tavalla niitä tekijöitä, jotka luovat vaurautta ja kehitystä. Globaalien yritystoimijoiden (muun muassa Meyer Oy, Daimler AG, Bayer) rantautuminen maakuntaan yhdessä alueen vahvan osaamispotentiaalin kanssa on hyvä osoitus tästä. 6.2.4. YHTEINEN ALUE- JA YHDYSKUNTARAKENNE Alue- ja yhdyskuntarakenteen kysymykset ovat maakunta- ja kuntarajat ylittäviä ja ilmastotavoitteiden näkökulmasta globaaleja. Varsinais-Suomella on valtakunnallisessa aluerakenteessa merkittävä rooli. Erityispiirteiden ja vahvuuksien näkyminen osana valtakunnallisen aluerakenteen kehittämistä on keskeinen osa maakunnan elinvoimaisuuden edistämistä. Varsinais-Suomen sijainti Itämeren porttina mahdollistaa kehittymisen merkittäväksi Itämeren toimijaksi ja vahvistaa koko eteläisen Suomen merkitystä Itämeren markkina-alueella. Tämä edellyttää kansainvälistä näkyvyyttä ja monipuolista fyysisen saavutettavuuden kehittämistä sekä kansainvälisten verkostojen vahvistamista. Varsinais-Suomi kuuluu aluetaloudellisesti merkittävään Suomen kasvukolmioon ja kytkeytyy Suomen aluerakenteeseen erityisesti pääkaupunkiseudulle, Tampereelle ja Poriin suuntautuvien pääyhteyskäytäviensä kautta. Varsinais-Suomen asema tunnustettuna osana Pohjoista kasvuvyöhykettä on vahvistunut valtion ja alueellisten toimijoiden välisellä kasvuvyöhykesopimuksella (2016). Vyöhykkeen aluerakenteen pitkän tähtäimen kehittäminen tukeutuu käynnistyneen Tunnin juna -suunnittelun moniulotteisuuteen. Tämä käsittää Uudenkaupungin radan sähköistyksen lyhyemmän aikavälin toimenpiteet ja pitkän aikavälin tavoitteet tiheämmän paikallisjunavuoroliikenteen saamiseksi Loimaan ja Tampereen suuntaan. TEN-T -ydinverkkoon kuuluvan Turun kehätien suunnittelun edistämisellä varmistetaan sekä pitkämatkaisen tavara- ja henkilöliikenteen että Turun seudun sisäisen liikenteen kehittäminen. Tavoitteena on tasapainoinen, koko maakunnan sisäistä saavutettavuutta parantava monikeskuksinen aluerakenne, jonka vahvuus on erityyppisten keskuksien tärkeä ja toisiaan täydentävä rooli. Tämän elinvoimaisuustekijän vahvistaminen edellyttää edelleen alueen sisäisen, keskusten välisen vuorovaikutuksen ja verkostorakenteen kehittämistä. Yhteiseen, eheään yhdyskuntarakenteeseen voidaan liittää paljon laadullisia sisältöjä, joista yksi keskeisimpiä on arjen sujuvuuden varmistaminen ja palveluverkon turvaaminen ja saavutettavuuden parantaminen. Tämä on merkityksellistä erityisesti harvemman taajamaverkoston elinvoimaisuuden vahvistamisessa ja maaseudun palvelujen turvaamisessa. Kaupungistumiseen liittyvien kysymysten ratkaiseminen koko seudun kannalta kestävällä tavalla tapahtuu pääasiallisesti Turun kaupunkiseudulla. Kaupunkiseudun ja valtion välisen MAL-sopimuksen (maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimus) toteuttamisella on tässä keskeinen rooli. Positiivisen rakennemuutoksen käynnistämän kasvun mahdollisuudet tulee tunnistaa erityisesti kestävän yhdyskuntarakenteen kehityksen mahdollistajana. Nyt on todellinen mahdollisuus kasvun kohdentamiseen joukkoliikenteeseen tukeutuville vyöhykkeille ja suunnitella johdonmukaista ja vaiheistettua yhdyskuntarakennetta kestävällä tavalla. Kaikkien MALPE-näkökulmien (maankäyttö, asuminen, liikenne, palvelut ja elinkeinot) mukanaolo suunnittelun alusta lähtien on edellytys tavoiteltaessa eheän ja kestävän alue- ja yhdyskuntarakenteen kautta saavutettavaa yhteistä etua. Tässä onnistuminen edellyttää toimivia yhteistyöverkostoja ja tiedon kulun varmistamista toimijoiden ja verkostojen välillä. Alue- ja yhdyskuntarakenteen kysymyksiä ratkotaan maakunnassa ja seuduilla aihe- ja teemakohtaisesti kootuissa työryhmissä. Tavoitteena on vahvistaa näiden toimijoiden ja työryhmien välistä yhteistyöverkostoa ja tiedonkulkua yhteisen Suunnittelufoorumin muodos-tamalla alustalla. 6.2.5. ITÄMEREN ALUEEN KANSAINVÄLINEN KESKUS Varsinais-Suomi on aidosti kansainvälinen maakunta, joka profiloituu osaamisensa, saavutettavuutensa sekä positiivisen henkisen ilmapiirinsä kautta. Tunnistamme vahvuutemme asiantuntevana ja älykkäästi erikoistuneena kansainvälisenä kumppanina. Toimimme aktiivisesti kansainvälisissä järjestöissä ja olemme avoin uusille ideoille ja kumppanuuksille elinkeinoelämän tukemiseksi. Varsinais-Suomi kehittää jatkuvasti omaa kansainvälistä saavutettavuuttaan monipuolisesti ja on saavutettavissa myös kielellisesti ja verkkoyhteisöjen kautta. Yhdistämällä Itämeren alueen toimijat ja olemalla yhteistyön ja kumppanuuksien rakentaja niin tekijöiden kuin teemojenkin välillä tunnistetaan maakunnalle merkittävät kansainväliset verkostot ja tehdään ne maakunnassa näkyviksi. Samalla tuetaan asiantuntijoiden osallistumista kansainvälisiin foorumeihin. Johtava Itämeritoiminta on näkemystä ja vastuuta toimia aktiivisena yhteistyön käynnistäjänä ja vetäjänä. Varsinais-Suomi ja maakunnan toimijat ovatkin näkyvänä esimerkkinä muille kun seuraamme ja toteutamme muun muassa Euroopan unionin Itämeri-strategiaa. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND 13

44, MV 11.12.2017 09:30 / Liite: Maakuntaohjelma 2018-2021_ptk Sivu 71 6.2.6. KOULUTUKSEN JA ELINKEINOELÄMÄN YHTEISTYÖ Koulutuksen ja elinkeinoelämän yhteistyön lähtökohtana on yritysten ja koulutuksen tuottajien tiiviin strategisen kumppanuuden toteuttaminen, jolla pyritään kansainvälisesti ja kansallisesti kilpailukykyisen osaamisen tuottamiseen. Tämä tapahtuu jatkamalla ja edelleen kehittämällä prosessia, jossa koulutuksen tuottajat, yritykset ja muut keskeiset toimijatahot toimivat tiiviinä yhteenliittyminä ja luovat otolliset olosuhteet sekä opiskelun työelämälähtöisyydelle että yritysten kasvulle ja kehittymiselle. Tavoitteellisen kumppanuuden vetureina toimivat muun muassa julkisen sektorin ja keskeisten yritysten johtotason verkostot sekä kunnallinen päätöksentekokoneisto. Hyviä esimerkkejä yhteistyöstä tarjoaa Turku Future Technologies TFT eli teknologiateollisuutta palveleva, maakuntarajat ylittävä tutkimus-, kehitys- ja innovaatioverkosto. TFT tarjoaa räätälöityjä ratkaisuja teknologiayritysten tuotteiden, tuotannon, liiketoiminnan ja osaamisen kehittämiseen muodostamalla kohdeyritykselle sopivan kombinaation kahdeksan korkeakoulun sovituista osaamiskärjistä. Positiivisen rakennemuutoksen yhteydessä on käynnistetty muitakin vastaavia toimintoja ja hankkeita, jotka tähtäävät esimerkiksi maakunnan teknisen osaamiskapasiteetin vahvistamiseen. Aloite maakunnallisen ennakointiakatemian perustamiseksi on esimerkki uusista tavoitteista. Maakunnallinen ennakointiakatemia on toteutuessaan viranomaisten, oppilaitosten ja elinkeinoelämän sekä keskeisten työelämän järjestöjen vapaaehtoinen yhteenliittymä toiminnan painopisteen ollessa osaamis- ja koulutustarveennakoinnissa. Ennakointiakatemian keskeinen tavoite on toteuttaa ja organisoida toimintaa, jossa uusinta ennakointi- ja tulevaisuustietoa kyetään systemaattisesti tuottamaan ja analysoimaan verkostoyhteistyönä maakunnallisten toimijoiden käyttöön tukemaan niiden suunnittelu- ja kehitystoimintaa yhdessä ja erikseen. Lähtökohtana on painottaa laajempien arvioitujen tulevaisuuden kehityskulkujen tarkastelua toimialarajat ylittäen. Visiot ja tulevaisuuskuvat sekä analyysit palvelevat sekä yleisempiä että kohdennettuja ennakointitarpeita. 6.2.7. KIERTOTALOUDEN TIEKARTTA Luonnonvaraviisaassa Varsinais-Suomessa luonnonvaroina nähdään niin neitseelliset, luonnosta uusiutuvina saatavat, käytössä olevat kuin kierrätykseen tulevat raaka-aineet. Kiertotalouden näkökulmasta on keskeistä havaita ja tunnistaa alueelliset potentiaalit ja tarpeet niin materiaalien kuin palvelutarpeiden osalta. Hiilineutraali maakunta perustuu kestävään energiajärjestelmään huomioiden niin energiantuotannon kuin yksittäisten kansalaisten mahdollisuudet tavoitteen saavuttamiseksi. Kiertotalouden ja hiilineutraaliuden tavoitteet on asetettu korkealle ja niiden tarve on laajasti tunnustettu välttämättömyydeksi maapallon kestokyvyn ja luonnonvarojen riittävyyden turvaamiseksi. Kansalliset ja kansainväliset sopimukset ohjaavat työtä. Varsinais- Suomen alueellisista tavoitteista keskeisimpiä ovat kiertotalouden tiekartta sekä ilmasto- ja energiastrategian linjaukset. Keskeistä on myös se, että maakunta voidaan nähdä sekä kiertotalouden että hiilineutraaliudessa edelläkävijänä, joka luo parempaa sosiaalista viihtyvyyttä, kestävämpää luonnon ympäristöä sekä mahdollistaa uusia avauksia kestävälle taloudelle. Kiertotalouden tiekartan tavoitteet ja tunnistetut toimenpidetarpeet luovat pohjan alueellisten vahvuuksien edistämiselle. Tavoitteita toteutetaan temaattisesti eri vastuullisten sidosryhmien toimesta. Energiatehokkaassa yhteiskunnassa energiaa ensisijaisesti säästetään niin rakenteellisin kuin teknisin ratkaisuin. Rakenteellisia ratkaisuja ovat esimerkiksi energiatehokkuutta tukeva maankäytön suunnittelu, joka huomioi muun muassa liikkumisen tarpeet ja muutospaineet eri polttoaineiden logistiikan ja keruun kehittämisessä kestävällä tavalla. Hiilineutraalin maakunnan tavoitteet etenevät vahvasti erityisesti alueellisesti aktiivisten kuntien, Hinku-kuntien ja Turun kaupungin, toimesta. Uusiutuvan energian hajautetun tuotannon ja pientuotannon ratkaisut tuovat osaltaan energiantuotantoa lähelle kuluttajaa. Tavoitteiden toteuttaminen edellyttää laaja-alaista yhteistyötä eri sidosryhmien kanssa erityisesti alueellisella tasolla kattavan kokonaisnäkemyksen saavuttamiseksi. Varsinais-Suomen alueella toimiva luonnonvarafoorumi toimii puolueettomana alustana teeman aiheiden käsittelyssä luoden eri sidosryhmille pohjan verkostoitumiselle. Yhteistyön ydin on alueellisella tiedon vaihdolla, jossa julkisen tahon toimien, alueellisten hankkeiden sekä yritysten kehityshankkeiden välillä käydään avointa ja kehittävää keskustelua. Tavoiteltu vähähiilinen kiertotalouden maakunta tarjoaa yksilöille uusia innovatiivisia tapoja toimia, korkeakouluille uutta tutkimustyötä, yrityksille uutta liiketoimintaa sekä viranomaisille ja kunnille uusia mahdollisuuksia toteuttaa kestävää yhteiskuntaa. 6.2.8. LUOVA VARSINAIS-SUOMI Varsinaissuomalainen kulttuuri perustuu alueen erityispiirteisiin, luovaan osaamiseen ja vahvaan kulttuuri-identiteettiin, uuteen innovatiiviseen ja avoimeen toimintakulttuuriin sekä monialaiseen yhteistyöhön, jossa kansalaisyhteiskunnalla on entistä vahvempi rooli. Maakunnan imago ja vetovoima matkailijoiden, asukkaiden, taide- ja kulttuurialan ammattilaisten sekä investointien houkuttelemisessa pohjautuu pitkään historiaan ja rikkaaseen kulttuuriperintöön, laadukkaaseen ja korkeatasoiseen kulttuurin perustoimintaan yhdistettynä elävään kaupunkikulttuuriin, kylien vireään kotiseututyöhön sekä luovaan ja innovatiiviseen ilmapiiriin. Luova talous Luova talous on alueemme kilpailukyvyn kärkiarvo ja ala, jolla luodaan kasvua ja työllisyyttä. Digitalisoituminen tarjoaa monipuolisia mahdollisuuksia, ja kansallisen edelläkävijäaseman saavuttaminen siinä hyödyttäisi merkittävästi esimerkiksi matkailu- ja ravitsemuspalveluita, alihankkijoita, asiantuntijoita rekrytoivia yrityksiä kuin alueen asukkaitakin. Luova Varsinais-Suomi on innovatiivinen kumppani myös kansainvälisessä yhteistyössä. Turussa sijaitsevasta Logomosta on kehittynyt merkittävä luovan talouden keskus, mut- 14 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND

44, MV 11.12.2017 09:30 / Liite: Maakuntaohjelma 2018-2021_ptk Sivu 72 ta sen ohella tarvitaan yhä uusia ja rohkeita yhteistyön ja vuorovaikutuksen avauksia samalla kun vanhoja tukitoimia, muun muassa luovien alojen yrityshautomoita ja kolmannen sektorin välittäjäportaita vahvistetaan. Taiteen yhteiskunnallinen merkitys Kulttuuri ja taide ovat Varsinais-Suomen keihäänkärkiä. Maakuntamme on oltava ammattitaiteilijoita kiinnostava ja arvostava paikka elää, tehdä töitä ja verkostoitua, myös kansainvälisesti. Kulttuuri kuuluu Varsinais-Suomessa kaikille, ja sen saavutettavuus kaikissa ikäryhmissä huomioidaan. Monikulttuurisuutta tuetaan ja vahvistetaan, ja kulttuuri onkin merkittävä osallisuuden ja osallistamisen keino. Kulttuuri laadukkaina kunnan peruspalveluina, kuten monipuolisena kirjastoverkkona, koulujen ja kulttuuritoimijoiden yhteistyönä, taiteen perusopetuksen laajuutena ja erilaisina tapahtumina ympäri maakuntaa tukee näitä tavoitteita. Kulttuuri hyvinvoinnin lähteenä Kulttuurilla on moninainen merkitys ihmisten hyvinvoinnille. Kulttuurin hyvinvointityöllä on tärkeä rooli osana sosiaali- ja terveyspalveluja ja Varsinais-Suomi onkin kulttuurihyvinvointikysymyksissä edelläkävijä. Teemojen ympärille on rakentunut yhteistyöverkostoja, jotka kartoittavat ja kehittävät hyviä toimintamalleja uuden maakunnan toimintaa silmällä pitäen. Kulttuurifoorumi Yhteistyö eri sektorien ja toimijoiden välillä kaipaa voimistuakseen ja kehittyäkseen pysyviä käytäntöjä ja koordinointia. Kulttuurifoorumin tavoitteena on tehokas tiedonvälitys ja hyvien toimintamallien kehittäminen ennakkoluulottomasti eri sektorien, hallinnon tasojen ja toimijoiden kesken. Kulttuurifoorumilla edistetään sen kolmen keskeisen osa-alueen toimintaa ja roolia: kulttuuri hyvinvoinnin lähteenä, luova talous ja taiteen yhteiskunnallinen merkitys. Varsinais-Suomessa on runsaasti toimijoita, jotka tuottavat tietoa lähiympäristöstämme niin kuntalaisten kuin matkailijoidenkin käyttöön. Säätiöt, museot, yhdistykset ja matkailualan yrittäjät kehittävät toimintaansa kukin tahoillaan ja tuottavat hienoja palveluja ja tietoa Lounais-Suomen alueella. Haasteena on, että niin pienet kuin isommatkin matkailu- ja kulttuurialan toimijat tekevät samankaltaista sisällöntuottamista omilla tahoillaan ja pienillä resursseilla. Tämän vuoksi tuotettu tieto on hajallaan eikä tule selkeästi esille. Olisi kuitenkin tärkeää hyödyntää kerättyä tietoa muun muassa matkailun yhteydessä ympäristön lukutaidon ja arvostuksen vahvistamiseksi. Lounais-Suomen aluetietopalvelu voisikin olla avainasemassa kulttuurimatkailun tietopohjan hyödyntämisessä. Koko maakunnan laajuisen matkailun kehittäminen edellyttää laajaa toimijoiden yhteistyötä, verkostojen hallintaa ja tätä kautta resurssien oikeaa kohdentamista. Maakunnallinen matkailufoorumi toimii matkailusektorin yhteistyöverkostona Varsinais-Suomessa. Varsinais-Suomen matkailuelinkeino on ottanut merkittäviä kehitysaskelia sähköisen markkinoinnin, varausjärjestelmien ja liikenneyhteyksien kehittymisen sekä kohteiden tuotteistamisen ansiosta. Matkailu toimialana muodostaa tärkeän kasvualan, jonka keskeiset perustavoitteet liittyvät laadukkaiden sekä kansainväliset että kotimaan matkailun tarpeet täyttävien palvelujen kehittämiseen ja uudenaikaisten markkinointitekniikoiden hyödyntämiseen sekä yleisesti matkailuvolyymien kasvattamiseen. On tärkeää saada näkyvyyttä pienille toimijoille ja auttaa heitä muodostamaan entistä kiinnostavampia matkailukokonaisuuksia yhdessä ja erikseen. Varsinais-Suomen maakunta ei ole matkailuelinkeinon suhteen homogeeninen, vaan jakautuu kehittämismielessä useaan eri vyöhykkeeseen. Voidaan puhua kaupunkikeskuksista, matkailukeskittymistä ja luonnonvyöhykkeistä. Kaikille näille tulee kohdentaa tarvelähtöisiä kehittämistoimia, joilla vaikutetaan saavutettavuuden, osaamisen, tuotekehityksen, markkinoinnin sekä investointien lisääntymiseen ja vahvistumiseen. 6.2.9. VETOVOIMAISEN YMPÄRISTÖN JA MATKAILUN SYNERGIA Varsinais-Suomi on kulttuuriympäristöltään erittäin rikas ja mielenkiintoinen maakunta. Pitkä historia, arvokkaat kaupunkimaiset ympäristöt ja keskiaikaiset kivikirkot sekä maisema-alueet ja niissä kiintopisteinä sijaitsevat vanhat kantatilat, edustavat kartanomiljööt ja saariston ainutlaatuiset yhdyskunnat tarjoavat matkailijalle monia kulttuurisia virkistäytymismahdollisuuksia. Maakunnassa on myös suuri määrä matkailuyrittäjiä, jotka tarjoavat korkeatasoista palvelua, mukaan lukien niin kutsuttuja outdoor-matkailupalveluja. Varsinais-Suomessa on lisäksi maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen saaristoluonto, jonka nostaminen valtakunnalliselle tasolle matkailukohteena on koko maakunnan etu. Hyödyntämättömiä mahdollisuuksia on edelleen kuitenkin paljon. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND 15

44, MV 11.12.2017 09:30 / Liite: Maakuntaohjelma 2018-2021_ptk Sivu 73 KUMPPANUUSFOORUMI ON VARSINAISSUOMALAISEN YHTEISTYÖN SYTYTTÄJÄ SEN PERUSTA OVAT IHMISTEN MUODOSTAMAT VERKOSTOT JA AVOIN TIETO Näkyvät verkostot ovat kansainvälinen ja kansallinen vetovoimatekijä Näkyvät verkostot ovat suuri vetovoimatekijä niin kansainvälisesti kuin kansallisestikin. Alueet, joiden toimijoiden hyvät yhteydet ja verkostot tunnistetaan, ovat vahvoilla. Ihmisten muodostamat yhteistyöverkostot ovat Kumppanuusfoorumin toinen peruspilari. Data on tulevaisuuden digitalisoituneessa yhteiskunnassa keskeinen raaka-aine ja arvonlisäyksen lähde. Avoin tieto ja tietojohtamisen työkalut ovat Kumppanuusfoorumin toinen peruspilari. Lounais-Suomen aluetietopalvelu tarjoaa välineet alueellisen tiedon jakeluun sekä toimii analysoidun ja visualisoidun tiedon viestintäkanavana. Yritys TEEMAKOKONAISUUDET MUODOSTAVAT KEHYKSEN YHTEISTYÖVERKOSTOJEN TOIMINNALLE, JOTKA KOORDINOIDUSTI TOTEUTTAVAT TOIMENPITEITÄ Teemakokonaisuudet Yhteistyöverkostot ja -alustat AVOIN TIETO Avoin tieto on tulevaisuuden digitalisoituneessa yhteiskunnassa keskeinen raaka-aine. Lisäarvoa siitä saadaan kun dataa on yhtäältä laajasti saatavilla ja toisaalta dataliiketoiminnan ekosysteemi on kehittynyt. YMPÄRISTÖOHJELMAN KEHITYSPOLUT Lounais-Suomen Ympäristöohjelmaa toteutetaan viiden kehityspolun avulla, joita pitkin suunnataan kestävään tulevaisuuteen. Lähivuosien painopisteet 1) Kestävät valinnat, 2) Luonto ja kulttuuriympäristö, 3) Lähivedet, 4) Ruokalautanen ja 5) Resurssiviisaus osoittavat, mitä juuri nyt pidetään tärkeänä ja tavoittelemisen arvoisena. HAASTEAREENA Haasteareenalla edelläkävijät kertovat miten he ovat onnistuneet ja haastavat muita mukaan ympäristötekoihin. Haastajana voi olla yritys, kunta tai muu yhteisö. Ympäristö Nyt -sivuston Haasteareenalla on esillä mallikkaita ympäristötekoja. ÄLYKÄS ERIKOISTUMINEN Älykäs erikoistuminen on EU:n poikkileikkaava politiikkamalli, jossa EUROOPPALAINEN ÄLYKKÄÄN OSAAMISEN VERKOSTO VARSINAIS-SUOMESSA alueet tunnistavat omat vahvat osaamisalueensa. Varsinais-Suomi on Varsinais-Suomi on mukana eurooppalaisessa älykkään määritellyt omat painopisteensä alueen vahvuuksien mukaan (Sininen erikoistumisen verkostossa ja muodostanut maakuntaan oman kasvu ja teollisuuden modernisointi, Innovatiiviset ruokaketjut, Lääke- vahvan toimijaverkoston. ja bioteknologia). YHTEINEN ALUE- JA YHDYSKUNTARAKENNE SUUNNITTELUFOORUMI Alue- ja yhdyskuntarakenteen kysymykset ovat maakunta- ja Alue- ja yhdyskuntarakenteen kysymyksiä ratkotaan maakunnassa ja seuduilla aihe- ja teemakohtaisesti kootuissa työryhmissä. kuntarajat ylittäviä ja ilmastotavoitteiden näkökulmasta globaaleja. Vetovoimaisuus edellyttää kansainvälistä ja kansallista näkyvyyttä ja monipuolista fyysisen saavutettavuuden välistä yhteistyöverkostoa ja tiedon kulkua Suunnittelufoorumin Tavoitteena on vahvistaa näiden toimijoiden ja työryhmien kehittämistä sekä keskusten välisen vuorovaikuttamisen sekä muodostamalla alustalla. verkostojen vahvistamista. ITÄMEREN ALUEEN KANSAINVÄLINEN KESKUS ITÄMERIFOORUMI Varsinais-Suomi on aidosti kansainvälinen maakunta, joka profiloituu Itämerifoorumi edistää avointa vuoropuhelua, yhteistyötä, os- osaamisella, saavutettavuudella sekä positiivisella henkisellä aamisen, koulutuksen ja tutkimuksen sekä ihmisten ja ajatusten ilmapiirillä. Johtava Itämeritoiminta edellyttää näkemystä ja vastuuta liikkuvuutta Itämeren alueella nyt ja tulevaisuudessa. toimia aktiivisena yhteistyön käynnistäjänä ja vetäjänä. Tavoitteena on yhdistää Itämeren alueen toimijat ja olla yhteistyön ja kumppanuuksien rakentajana. KOULUTUS- JA ELINKEINOELÄMÄYHTEISTYÖ VARSINAIS-SUOMEN ENNAKOINTIAKATEMIA Lähtökohtana on yritysten ja koulutuksen tuottajien tiiviin strategisen Maakunnallinen ennakointiakatemia on toteutuessaan viranomaisten, kumppanuuden toteuttaminen, jolla pyritään kansainvälisesti ja oppilaitosten ja elinkeinoelämän sekä keskeisten kansallisesti kilpailukykyisen osaamisen tuottamiseen. työelämän järjestöjen vapaaehtoinen yhteenliittymä toiminnan painopisteen ollessa osaamis- ja koulutustarve-ennakoinnissa. KIERTOTALOUDEN TIEKARTTA Kiertotalouden ja hiilineutraaliuden tavoitteet on asetettu korkealle ja niiden tarve on laajasti tunnustettu välttämättömyydeksi maapallon kestokyvyn ja luonnonvarojen riittävyyden turvaamiseksi. Kansalliset ja kansainväliset sopimukset ohjaavat työtä. Varsinais-Suomen alueellisista tavoitteista keskeisimpiä ovat kiertotalouden tiekartta sekä ilmasto- ja energiastrategian linjaukset. Keskeistä on myös se, että maakunta voidaan nähdä sekä kiertotalouden että hiilineutraaliudessa edelläkävijänä. LUOVA VARSINAIS-SUOMI Varsinaissuomalainen kulttuurin edelläkävijyys perustuu alueen erityispiirteisiin pohjautuvaan luovaan osaamiseen ja vahvaan kulttuuriidentiteettiin, uuteen innovatiiviseen ja avoimeen toimintakulttuuriin, sekä monialaiseen yhteistyöhön, jossa kansalaisyhteiskunnalla on entistä vahvempi rooli. VETOVOIMAISEN YMPÄRISTÖN JA MATKAILUN SYNERGIA Varsinais-Suomi on kulttuuri- ja luonnonympäristöltään rikas ja mielenkiintoinen maakunta, joka tarjoaa matkailijalle monia virkistäytymismahdollisuuksia. Matkailu toimialana muodostaa merkittävän kasvualan, jonka keskeiset perustavoitteet liittyvät laadukkaiden sekä kansainväliset että kotimaan matkailun tarpeet täyttävien palvelujen kehittämiseen ja uudenaikaisten markkinointitekniikoiden hyödyntämiseen sekä yleisesti matkailuvolyymien kasvattamiseen. LOUNAISPAIKKA JA AVOIMEN TIEDON VERKOSTO Alueellisen datayhteisön ja avoimuuden edistämiseen keskitytään Lounaispaikassa ja avoimen tiedon verkostossa. Toiminnan erityinen painopiste on paikkatietoyhteistyö. LUONNONVARAFOORUMI Tavoitteiden toteuttaminen edellyttää laaja-alaista yhteistyötä eri sidosryhmien kanssa erityisesti alueellisella tasolla kattavan kokonaisnäkemyksen saavuttamiseksi. Varsinais-Suomen alueella toimiva luonnonvarafoorumi toimii puolueettomana alustana teeman aiheiden käsittelyssä luoden eri sidosryhmille pohjan verkostoitumiselle. Yhteistyön ydin on alueellisella tiedon vaihdolla, jossa julkisen tahon toimien, alueellisten hankkeiden sekä yritysten kehityshankkeiden välillä käydään avointa ja kehittävää keskustelua. KULTTUURIFOORUMI Yhteistyö eri sektorien ja toimijoiden välillä kaipaa voimistuakseen ja kehittyäkseen pysyviä käytäntöjä ja koordinointia. Kulttuurifoorumin tavoitteena on tehokas tiedonvälitys, sekä hyvien toimintamallien kehittäminen eri sektorien, hallinnon tasojen ja toimijoiden kesken. Kulttuurifoorumilla edistetään sen kolmen keskeisen osa-alueen toimintaa ja roolia: kulttuuri hyvinvoinnin lähteenä, luova talous ja taiteen yhteiskunnallinen merkitys. MATKAILUFOORUMI Matkailun ja vapaa-ajantoimintojen (retkeily) merkitys tulee kasvamaan ja toimijoiden tulee olla mukana kehittämässä uusia toimintatapoja. Koko maakunnan laajuisen matkailun kehittäminen edellyttää laajaa toimijoiden yhteistyötä, verkostojen hallintaa ja tätä kautta resurssien oikeaa kohdentamista. Maakunnallinen matkailufoorumi toimii matkailusektorin yhteistyöverkostona Varsinais-Suomessa. SUUNNITTELUFOORUMI LUONNONVARAFOORUMI NÄKEMYKSIÄ KOKONAISUUKSIA VERKKOPAL Kunta KI HAASTEAREE Malli kuvaa toimijoiden muodostamia kehittyviä kumppanuusverkos liittyviä maakuntastrategian ja -ohjelman tunnistamia teemakokona teemakokonaisuuksia tukevia tietopalveluja. MV hyväksynyt 11.12.2 MAAKUNNAN TOIMIJAT TOTEUTTAVAT MAAKUNTASTRATEGIAA LÖYDÄ OMA PAIKKASI JA TÄYDENNÄ VERKOSTOA TULEVAISUUS MUODOSTUU VALINNOISTA NYT VASTUULLISUUS 16 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND

44, MV 11.12.2017 09:30 / Liite: Maakuntaohjelma 2018-2021_ptk Sivu 74 MATKAILUFOORUMI KULTTUURIFOORUMI VELUJA SEMINAAREJA KUMPPANEITA YHTEINEN ALUE- JA YHDYSKUNTA- RAKENNE ERTOTALOUDEN TIEKARTTA YMPÄRISTÖ- OHJELMAN KEHITYSPOLUT TKUMPPANUUSFOORUMI: VETOVOIMAISEN YMPÄRISTÖN JA MATKAILUN SYNERGIA LOUNAIS-SUOMEN Kiertotalouden sivusto Ympäristö NYT ALUETIETOPALVELU MIP LOUNAIS-SUOMEN ALUETIETOPALVELU Tilannekuva ÄLYKÄS ERIKOISTUMINEN LAAJENEVIA VERKOSTOJA Turku LUOVA VARSINAIS- SUOMI Karttapalvelu Dataportaali MALseuranta Kumppanuus barometri Ennakointi AVOIN TIETO ITÄMEREN ALUEEN KANSAINVÄLINEN KESKUS KOULUTUKSEN JA ELINKEINOELÄMÄN YHTEISTYÖ TYÖPAJOJA AVOINTA TIETOA INNOSTUNEITA IHMISIÄ TOIMIJOITA ITÄMERIFOORUMI Yritys VARSINAIS-SUOMEN ENNAKOINTIAKATEMIA VSL TOTEUTTAJIA NA IDEOITA KOHTAAMISPAIKKOJA TY TTK LOUNAISPAIKKA JA AVOIMEN TIEDON VERKOSTO toja sekä niihin isuuksia ja 017 EUROOPPALAINEN ÄLYKKÄÄN OSAAMISEN VERKOSTO VARSINAIS-SUOMESSA Yritys YHDESSÄ RAJAT YLITTÄEN YHTEISTYÖTAIDOT LÄHESTYTTÄVÄ ITÄMEREN PORTTI SAAVUTETTAVUUS INNOVOIVAA EDELLÄKÄVIJYYTTÄ RESURSSIVIISAUS VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND 17

44, MV 11.12.2017 09:30 / Liite: Maakuntaohjelma 2018-2021_ptk Sivu 75 6.3. ARVOKÄRKIIN LIITTYVÄT TOIMENPITEET 6.3.1. VASTUULLISUUS TULEVAISUUS MUODOSTUU VALINNOISTA NYT TP V1. Vahvistetaan kuluttajavalintojen voimaan perustuvia lähitoimintamalleja ja edistetään Lounais-Suomen ympäristöohjelman viittä kehityspolkua. TP V2. Muodostetaan Lounais-Suomesta positiivisen rakennemuutoksen pilottialue. TP V3. Luodaan aktiivisen vuoropuhelun malli maakunnallisen päätöksenteon ja eri koulutusasteiden opiskelijajärjestöjen välille sekä pilotoidaan maakunnallinen nuorisoparlamentti. TP V4. Jatketaan nuorten maakunnallisen työ- ja harjoittelumallin toteuttamista sekä kummiyritystoimintaa ja kohdistetaan toimenpiteitä eri koulutusasteilla oleviin nuoriin. TP V5. Kehitetään opiskelijoiden työelämätaitoja sekä yrittäjyys- ja innovaatiovalmiuksia huomioimalla teollisen uudistumisen asettamat vaatimukset, vahvistetaan sekä syvennetään tekniikan alan koulutustarjontaa ja tuetaan valmistumassa olevien opiskelijoiden työllistymistä tai jatko-opintoihin pääsyä. TP V6. Tuetaan maahanmuuttajien etenemistä toiselta asteelta korkea-asteelle, vähennetään työllistymisen esteitä sekä osallistetaan maahanmuuttajat poliittiseen päätöksentekoon ja kehitetään kunnissa aktiivista elinvoimapolitiikkaa kotouttamisen edistämiseksi. TP V7. Kehitetään ympäristön monipuolista lukutaitoa laajentamalla ympäristökasvatuksen sisältöä ja vakiinnuttamalla toimijaverkoston toiminta. TP V8. Edistetään varsinaissuomalaisten hyöty- ja arkiliikuntaa sekä kestäviä liikennevalintoja. TP V9. Jatketaan Varsinais-Suomen vahvan ruoantuotannon ja elintarviketeollisuuden kehittämistä. Kumppanuustoimijoita: Kunnat, koulut ja oppilaitokset, opiskelijajärjestöt, työnantaja- ja työntekijäjärjestöt, ympäristö- ja liikuntajärjestöt, yritykset, yrittäjäjärjestöt, kauppakamari, elintarvikeala, Varsinais-Suomen liitto, Varsinais-Suomen ELY-keskus Selitteet: TP V1. Vahvistetaan kuluttajavalintojen voimaan perustuvia lähitoimintamalleja ja edistetään Lounais-Suomen ympäristöohjelman viittä kehityspolkua. Ympäristö ja siinä tapahtuvat muutokset ovat näkyviä ja vaikuttavat ihmisten hyvinvointiin. Saaristomeren, maailmanlaajuisesti ainutlaatuisen saaristo- ja meriympäristön merkityksen ja sen mahdollisuuksien ymmärtäminen nykyistä paremmin on välttämätöntä. Saaristomeri ja koko Itämeri tarvitsee vahvaa yhteistyötä ja rahoitusta vesienhoidon ja merenhoidon tavoitteiden toteutumiseksi. Merialuesuunnittelu on uusi yhteistyöprosessi, joka mahdollistaa uusien avauksien löytämisen Saaristomeren ekologisen tilan ja meren sinisen kasvun yhteensovittamisessa. Luonnon- ja kulttuuriympäristöissä on vetovoimaa, jota lisätään pitämällä huolta niiden ainutlaatuisuudesta. Puhdas ympäristö, ilma, maaperä, pinta- ja pohjavesi ovat turvallisen ja viihtyisän asumisen ja elämisen perusta. Kuluttajavalintojen voimaan perustuvilla toimintamalleilla vaikutetaan suoraan ja tehokkaasti. Lähellä puhtaasti tuotettu ruoka, palvelu tai tuote on tae elinvoimaiselle maaseudulle ja saaristolle ja koko maakunnalle. Toimiva lähiruokakonsepti tarkoittaa lähellä tuotetun lisäksi tiivistä yhteistyötä tuotanto- ja jakeluketjun toimijoiden kesken. Energia on teemana vaikeasti ennustettava ja siihen liittyvät ratkaisut vaativat isoja investointeja. Toimialan globaalit tai Euroopan unionin tasoiset linjaukset eivät ole käsissämme, joten sekä joustavat että lähellä sijaitsevat energiaratkaisut tuovat strategista etumatkaa maakunnalle. Lounais-Suomen ympäristöohjelma 2030 toteuttaa viiden kehityspolun edistämistä. Ympäristöohjelman haasteareenalla esitellään mallikkaita ympäristötekoja ja haastetaan uusia toimijoita mukaan areena ohjaa valintoja ja päätöksiä kestävämmän ja vetovoimaisemman ympäristön hyväksi. TP V2. Muodostetaan Lounais-Suomesta positiivisen rakennemuutoksen pilottialue. Lounais-Suomessa on käynnissä poikkeuksellisen vahva valmistavan teknologiateollisuuden rakennemuutos. Alueen vahvaa teollista imua on ruokittava joustavalla, ennakoivalla ja reagoivalla päätöksenteolla. Maan hallituksen on vahvistettava alueen kykyä vastata voimakkaaseen työvoiman kysyntään muodostamalla Lounais-Suomesta positiivisen rakennemuutoksen pilottialue. Kokeilualueella voidaan pilotoida erilaisia nopeita ja joustavia tapoja vastata teolliseen rakennemuutokseen. Pilottialueella vahvistetaan koko Suomen työllisyyttä ja rakennetaan valtakunnallisesti monistettavia ratkaisuja. Erilaisten pilottikokeilujen avulla edistetään työvoiman liikkumista ja etätyömahdollisuuksia sekä maakunnan sisällä että koko maan eri osien välillä yhteistyössä valtiovallan kanssa. Positiivinen rakennemuutos ja lounaisrannikon nousu kasvun veturiksi on nostanut esille maassamuuton jäykkyydet ja suoranaiset esteet. Lisäksi työn tekemiseen liittyvät muutokset sekä edellyttävät että antavat mahdollisuuden muun muassa etätyömallien kehittymiselle. TP V3. Luodaan aktiivisen vuoropuhelun malli maakunnallisen päätöksenteon ja eri koulutusasteiden opiskelijajärjestöjen välille sekä pilotoidaan maakunnallinen nuorisoparlamentti. Luodaan aktiivisen vuoropuhelun malli maakunnallisen päätöksenteon ja eri koulutusasteiden opiskelijajärjestöjen välille. Osana 18 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND

44, MV 11.12.2017 09:30 / Liite: Maakuntaohjelma 2018-2021_ptk Sivu 76 tätä prosessia pilotoidaan maakunnallinen nuorisoparlamentti, joka kokoaa vuosittain laajasti yhteen nuorisojärjestöt, oppilaitokset ja päättäjät hakemaan ratkaisuja ajankohtaisiin haasteisiin. Toiminnassa huomioidaan jo olemassa olevat ja kehittyvät toimintamallit kuten Turun korkeakoulujen Ryhmä 40 000 -verkosto mutta myös toisen asteen opiskelijoiden tarpeet. Lisäksi huomioidaan nuorisoparlamentin sukupuolijakauma ja tasa-arvoisuus osallisuuden mahdollisuuksien osalta, sekä syrjäytymisvaarassa olevat. TP V4. Jatketaan nuorten maakunnallisen työ- ja harjoittelumallin toteuttamista sekä kummiyritystoimintaa ja kohdistetaan toimenpiteitä eri koulutusasteilla oleviin nuoriin. Jatketaan nuorten maakunnallisen työ- ja harjoittelumallin toteuttamista sekä kummiyritystoimintaa ja kohdistetaan toimenpiteitä eri koulutusasteilla oleviin nuoriin. Tavoitteena on koota keskeisten toimijoiden palvelut yhteen sujuviksi palvelukokonaisuuksiksi. Lisäksi kehitetään asiakastiedotusta nuorille palveluista ja harjoittelupaikoista ja kehitetään toimintaan liittyvää yritysyhteistyötä. Tuetaan valmistumassa olevien opiskelijoiden työllistymistä tai jatko-opintoihin pääsyä. TP V5. Kehitetään opiskelijoiden työelämätaitoja sekä yrittäjyysja innovaatiovalmiuksia huomioimalla teollisen uudistumisen asettamat vaatimukset, vahvistetaan sekä syvennetään tekniikan alan koulutustarjontaa ja tuetaan valmistumassa olevien opiskelijoiden työllistymistä tai jatko-opintoihin pääsyä. Kehitetään opiskelijoiden työelämätaitoja sekä yrittäjyys- ja innovaatiovalmiuksia huomioimalla laajasti teollisuuden modernisaation vaatimukset (teollisuus 4.0) ja työn muutokset (muun muassa digitalisaatio ja robotisaatio) yhteistyössä niiden toimenpiteiden kanssa, jotka tähtäävät työn ja opiskelun tiiviimpään yhteyteen. Huomioidaan yrittäjyys- ja innovaatiovalmiuksien kehittyminen sekä arviointi myös opetussuunnitelmissa ja niiden toteutuksessa. Vahvistetaan edelleen maakunnallisesti tekniikan alan koulutustarjontaa sekä opiskelijoiden kykyä hakeutua alalle. Syvennetään matematiikan ja luonnontieteiden opetusta peruskouluissa sekä toisella asteella. Luodaan maakunnallisia opintopolkuja peruskoulusta toiselle asteelle ja edelleen korkeakouluihin. Lisätään ja uudistetaan tekniikan alan koulutusta toisella asteella ja korkeakouluissa työelämän kehittämistarpeiden perusteella. TP V6. Tuetaan maahanmuuttajien etenemistä toiselta asteelta korkea-asteelle, vähennetään työllistymisen esteitä sekä osallistetaan maahanmuuttajat poliittiseen päätöksentekoon ja kehitetään kunnissa aktiivista elinvoimapolitiikkaa kotouttamisen edistämiseksi. Tuetaan maahanmuuttajien, miesten ja naisten, etenemistä toiselta asteelta korkea-asteelle sekä osallistetaan maahanmuuttajat poliittiseen päätöksentekoon ja kehitetään kunnissa aktiivista elinvoimapolitiikkaa. Maahanmuuttajien osaamista ja potentiaalia ei edelleenkään täysimääräisesti hyödynnetä yhteiskunnassa. Tilanne maahanmuuton osalta on muuttunut merkittävästi ja sekä kotouttamisen että osallistamisen tarpeet ovat kasvaneet selvästi. Kunnilta edellytetään laaja-alaista elinvoimapolitiikkaa myös maahanmuuttajien integraation onnistumiseksi. TP V7. Kehitetään ympäristön monipuolista lukutaitoa laajentamalla ympäristökasvatuksen sisältöä ja vakiinnuttamalla toimijaverkoston toiminta. Ympäristössämme tapahtuvien muutosten hallinta edellyttää tiedostavaa ymmärrystä siitä, mistä asioista ja arvoista ympäristömme rakentuu. Tämä on mahdollista kun ympäristökasvatukseen lisätään luonnonympäristön taitojen rinnalle ympäristön lukutaito. Ympäristökasvatustyön kehittäminen edellyttää toimijaverkoston vakiinnuttamista. Tavoitteena on saada ympäristökasvatuksen ja edistämisen parissa toimivat tahot tiivistämään yhteistyötä ja täydentämään yhdessä ympäristökasvatuksen kokonaisuutta ja tarjontaa edelleen. Toimenpiteen toteuttaminen edellyttää yhdistysten, järjestöjen ja vapaaehtoistoimijoiden mukaan saamista. Julkishallinnolla on tehtävä ympäristökasvatuksen koordinoijana. TP V8. Edistetään varsinaissuomalaisten hyöty- ja arkiliikuntaa sekä kestäviä liikennevalintoja. Vastuu terveistä elämäntavoista on ihmisillä itsellään. Samalla maakunnassa tulee kuitenkin olla puitteet terveyden edistämiseen ja rakenteet, jotka tukevat ja kannustavat ihmisiä hyvinvointia edistäviin päätöksiin. Työyhteisöjen tulee huolehtia tärkeimmän resurssinsa hyvinvoinnista kannustamalla terveyttä edistäviin valintoihin arkiliikunnan lisäämiseksi. Vastuulliseen liikennekäyttäytymiseen ja valintoihin vaikutetaan siten, että myös fyysinen rakennettu ympäristö mahdollistaa kävelyn ja pyöräilyn työ- ja vapaa-ajan matkoilla. TP V9. Jatketaan Varsinais-Suomen vahvan ruoantuotannon ja elintarviketeollisuuden kehittämistä. Varsinais-Suomea kutsutaan syystä Suomen ruoka-aitaksi: maakunnastamme löytyvät monen kategorian johtavat ruoantuottajat ja -jalostajat. Tälläkin alalla on kuitenkin mahdollisuuksia vahvistaa osaamista, lisätä maaseudun elinvoimaisuutta ja valjastaa elintarvikealan huippuosaaminen kaupalliseen käyttöön muun muassa kansainvälisen viennin edistämiseksi. Maakunnan vahva asema alkutuotannossa ja elintarviketeollisuudessa yhdistettynä korkeakoulujemme kemian ja elintarvikealan huippututkimukseen vahvistaa alaa edelleen. 6.3.2. YHTEISTYÖTAIDOT YHDESSÄ RAJAT YLITTÄEN TP Y1. Edistetään kumppanuutta ja rohkeita kokeiluja dynaamisen yhteistyökulttuurin edistämiseksi maakunnassa. TP Y2. Luodaan maakunnalliset järjestö- ja kulttuuriyhteistyömallit. TP Y3. Varmistetaan osaavan työvoiman saatavuus ja elinikäisen oppimisen edellytykset eri aloilla maakunnan kilpailukyvyn takaamiseksi. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND 19

44, MV 11.12.2017 09:30 / Liite: Maakuntaohjelma 2018-2021_ptk Sivu 77 TP Y4. Edistetään kasvuyrittäjyyttä, omistajanvaihdoksia ja innovaatiovalmiuksia sekä yrittäjyyskasvatusta. TP Y5. Kehitetään toimijoiden välistä yhteistyötä maakunnan ulkopuolisen rahoituksen haussa. TP Y6. Varmistetaan tiedonkulku kestävän alue- ja yhdyskuntarakenteen suunnittelu- ja kehittämisyhteistyössä sekä lisätään innovatiivisuutta ja yhteisvastuullisuutta maankäytön suunnitteluun ja vuorovaikutukseen vetovoimaisen ympäristön rakentamiseksi. TP Y7. Luodaan merialuesuunnittelusta vahva yhteistyöalusta. Kumppanuustoimijoita: Kunnat, Varsinais-Suomen liitto, järjestöt, Turku Science Park, Salon IoT -osaamiskeskus, yrittäjäjärjestöt, seutukunnat, Varsinais-Suomen ELY-keskus, Varsinais-Suomen TE-toimisto, korkeakoulut, koulutuksen järjestäjät, oppilaitokset Selitteet: TP Y1. Edistetään kumppanuutta ja rohkeita kokeiluja dynaamisen yhteistyökulttuurin edistämiseksi maakunnassa. Näkyvät verkostot ovat vetovoimatekijä. Vakiinnutetaan Kumppanuusfoorumin toiminta maakunnallisen yhteistyön toimintamallina. Tämä edellyttää keskeisistä toimijoista koostuvan verkoston ja sen maakunnan elinvoimaisuuden eteen tekemien asioiden näkyväksi tekemistä. Kokeilut mahdollistavat uusien ja nopeiden avausten tekemisen alueen kehittämisessä. Tavoitteita voidaan saavuttaa innovatiivisessa ilmapiirissä, jossa on mahdollista tehdä rohkeita kokeiluja ja toimia uusilla tavoilla sekä saa myös erehtyä ja epäonnistua menettämättä kasvojaan. Varman päälle pelaamalla ei välttämättä saavuteta todellisia uusia avauksia. TP Y2. Luodaan maakunnalliset järjestö- ja kulttuuriyhteistyömallit. Sote- ja maakuntauudistuksen myötä kunnille tulee uudenlainen rooli ja maakunnista tulee kentälle uusi vahva toimija. Tämä rakenteellinen uudistus koskettaa koko järjestökenttää, mutta erityisesti sosiaali- ja terveysyhdistyksiä muutoksen suuruuden ja kattavuuden takia. Maakuntauudistus on merkittävä seikka järjestöille muun muassa rahoituksen ja toiminnan jatkuvuuden näkökulmasta. Tilanne on erilainen sote-sektorilla toimivien järjestöjen ja muiden järjestöjen osalta. Sote-puolen järjestöillä on muutoksen keskellä voimakas tarve palvelutarjonnan kokoamiseen, hinnoitteluun ja brändäämiseen. Samalla laajaa joukkoa maakunnan järjestöistä yli sektorien yhdistää muun muassa tarve paremman yhteistyön, keskinäisen tuttuuden ja viestinnän osalta. Järjestökentän moninaisuus ja laajuus ovatkin järjestöyhteistyön perushaasteita yhteistyömalleja rakennettaessa. Perusyhteistyömallina voisivat toimia 1-2 kertaa vuodessa järjestettävät laajat järjestöfoorumit. Foorumit kokoaisivat sekä järjestöt laajasti mutta myös poliittisen kentän käsittelemään ajankohtaisia asioita. Myös koko järjestökenttää koskeva yhteinen strategia- ja tiekarttatyö on perusteltua toteuttaa foorumin puitteissa. Strategiatyössä tulee huomioida järjestökentän moninaisuus ja erilaiset palvelumallit. Edelleen on perusteltua harkita järjestötoimijoiden ja viranomaisten yhteistyön tukemiseksi eräänlaisen neuvottelukunnan tai jaoston perustamista. Foorumityö ja neuvottelukunta- tai jaostotyö voidaan jaotella palvelutuotannon (lähinnä sote-) ja muun järjestötoiminnan perusteella. Varsinaissuomalainen kulttuurin edelläkävijyys perustuu alueen erityispiirteisiin pohjautuvaan luovaan osaamiseen ja vahvaan kulttuuri-identiteettiin, uuteen innovatiiviseen ja avoimeen toimintakulttuuriin, sekä monialaiseen yhteistyöhön, jossa kansalaisyhteiskunnalla on entistä vahvempi rooli. Näillä varmistetaan kulttuuripalveluiden alueellinen tasa-arvo, sekä fyysinen ja sosiaalinen saavutettavuus. Kulttuurin ammattilaiset ja harrastajat toimivat yhdessä, sekä läheisessä vuorovaikutuksessa elinkeinoelämän kanssa. Kulttuurin ja taiteen merkitys on ymmärretty päätöksenteossa. Kulttuuri on resursoitu keskeiseksi osaksi kuntien perus- ja hyvinvointipalveluita ja maakunnassa edistetään taiteilijoiden moniammatillista yhteistyötä. Luova talous ja osaaminen nähdään alueemme kilpailukyvyn kärkiarvona ja alana jolla luodaan kasvua ja työllisyyttä. Kulttuurin hyvinvointia tuottavat vaikutukset on yksi keskeisimpiä teemoja, jonka edistämisessä kunnilla, järjestöillä, vapailla taiteenharjoittajilla ja uusilla maakunnilla on kaikilla roolinsa. Varsinais- Suomi on kulttuurihyvinvointikysymyksissä edelläkävijä ja oppilaitoksistamme löytyy teemaan vahvaa osaamista. Näiden teemojen ympärille onkin jo syntynyt erilaisia yhteistyöverkostoja. Tavoitteena on pysyvä, maakunnallinen koordinaatiorakenne, joka mahdollistaisi avoimen, tehokkaan tiedonvälityksen, sekä hyvien toimintamallien ja yhteistyökäytäntöjen kartoittamisen, kehittämisen edelleen ja levittämisen eri sektorien, hallinnontasojen ja toimijoiden kesken. Roolia tällaisen yhteistyömallin eteenpäin viemisessä voisi ottaa uuteen maakuntaan perustettava, nykyisistä verkostoista ja toimijoista koottava kulttuuriyhteistyön ryhmä, jonka toiminnasta vastaisi maakunnallinen kulttuurikoordinaattori. Myös kulttuuritoimikunnalla olisi luontevaa olla koordinoinnissa oma roolinsa. Jos ja kun tällainen yhteistyömalli saadaan hyvin toimimaan kulttuurihyvinvoinnin osalta, voidaan samaa mallia tai yhteistyöryhmää hyödyntää myös muiden kulttuurin liittyvien teemojen eteenpäin viemisessä yhteisvoimin. TP Y3. Varmistetaan osaavan työvoiman saatavuus ja elinikäisen oppimisen edellytykset eri aloilla maakunnan kilpailukyvyn takaamiseksi. Varmistetaan osaavan työvoiman saatavuus eri aloilla maakunnan kilpailukyvyn takaamiseksi huomioiden sekä toimintaympäristön, teknologian että työn sisältöjen muutokset. Osaamisen ja koulutuksen ennakointi tuodaan kiinteäksi osaksi opetussuunnitelmatyötä, opetustyötä ja opiskelijaohjausta kaikilla koulutusasteilla ja varmistetaan tälle rahoitus. Toteutetaan erilaisia ennakointiosaamiseen 20 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND

44, MV 11.12.2017 09:30 / Liite: Maakuntaohjelma 2018-2021_ptk Sivu 78 perustuvia pilottikokeiluja. Esimerkiksi työn muuttuminen, alojen mahdollinen sukupuolittuneisuus, teollinen uudistuminen ja sen osana erityisesti digitalisaatio ja robotisaatio tulee huomioida opiskelumenetelmien valinnassa, opiskelijoiden ohjauksessa ja kaikissa koulutuksen kehittämistoimissa. Lisäksi edistetään työn tarjonnan ja kysynnän kohtaantoa elinikäisen oppimisen avulla. Positiivisen rakennemuutoksen haasteeseen vastaamiseksi tehdään alueellista yhteistyötä muun muassa viestinnän keinoin valtiollisen tuen saamiseksi koulutuspaikkojen lisäykseen, täydennyskoulutukseen, pilottikokeiluihin ja niin edelleen. TP Y4. Edistetään kasvuyrittäjyyttä, omistajanvaihdoksia ja innovaatiovalmiuksia sekä yrittäjyyskasvatusta. Edistetään kasvuyrittäjyyttä, omistajanvaihdoksia sekä innovaatiovalmiuksien kehittämiseen tähtäävää toimintaa. Yrittäjyyden edistämisessä yhtenä toimintamuotona käytetään yrittäjyyskasvatusta. Muun muassa Varsinais-Suomen YES-verkosto on tehnyt konkreettista ja pitkäjänteistä työtä yrittäjyyskasvatuksen edistämiseksi. Yhtenä esimerkkinä on maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen työkirja opettajille, rehtoreille ja työelämän yhteistyökumppaneille. Siihen pohjautuen valtakunnallinen YES-verkosto julkaisi koko maata varten suunnatun työkirjan syyskuussa 2016. Yrittäjyyskasvatuksen roolia tulee vahvistaa edelleen maakunnan oppilaitoksissa. Yrityksen omistajanvaihdoksella vahvistetaan elinkelpoisen yrityksen jatkuvuus yrittäjän luopuessa yritystoiminnasta eläköitymisen tai muun syyn vuoksi. Valtakunnallisen omistajanvaihdosbarometrin (2015) mukaan Varsinais-Suomessa omistajanvaihdosvaiheeseen tulee seuraavan kymmenen vuoden aikana 7350 yritystä, mikä on noin 28 prosenttia koko Varsinais-Suomen yrityskannasta. Varsinais-Suomen nyt jo erittäin monipuolinen elinkeinorakenne antaa hyvät mahdollisuudet uusien innovaatioiden ja kokeilujen toteuttamiseen. Suuri potentiaali löytyy yritysten sekä tutkimus- ja kehittämisorganisaatioiden kansainvälistymisestä. Alueen kilpailukyvyn tehostamisen kannalta keskeistä on toimijoiden yhteistyö maakunnan sisällä, kansallisesti ja kansainvälisesti. TP Y5. Kehitetään toimijoiden välistä yhteistyötä maakunnan ulkopuolisen rahoituksen haussa. Yhä suurempi osa hankerahoituksesta on haettava maakunnan ulkopuolisista lähteistä. Keskeisessä asemassa ovat suoraan Euroopan unionilta haettava rahoitus ja kansallinen, esimerkiksi TEKES-rahoitus. On tärkeää varmistaa aktiivinen tiedonhaku ja -välitys avoinna olevista sekä ennen kaikkea tulevista rahoitushauista. Maakunnan toimijoiden välinen yhteistyö hakemusten valmistelussa edistää myönteisten rahoituspäätösten saamista. TP Y6. Varmistetaan tiedonkulku kestävän alue- ja yhdyskuntarakenteen suunnittelu- ja kehittämisyhteistyössä sekä lisätään innovatiivisuutta ja yhteisvastuullisuutta maankäytön suunnitteluun ja vuorovaikutukseen vetovoimaisen ympäristön rakentamiseksi. Vetovoimaisen, toimivan ja kestävällä tavalla eheän toimintaympäristön saavuttaminen edellyttää tiivistä yhteistyötä maankäyttöä ja liikennettä suunnittelevien, alueellisten toimijoiden ja kehittäjien kesken. Kaikkien osapuolten osallistumista sekä tiedon ja toiminnan avoimuutta rajat rikkovaa suunnittelu- ja kehittämisyhteistyötä tarvitaan, jotta maankäytön, asumisen, liikenteen, palvelujen ja elinkeinoelämän (MALPE) muodostama kokonaisuus saadaan tasapainoiseksi. Tämä edellyttää, että kehittämisen, suunnittelun tai toteuttamisen kannalta keskeisistä asioista keskustellaan ja olennaista tietoa välitetään vuorovaikuttamisen eri tasoilla toimiville kohderyhmille oikea-aikaisesti. Toimenpide edellyttää maakunnallisen Suunnittelufoorumitoiminnan kehittämistä sekä kohdennettujen kumppanuuskokoonpanojen koordinoitua kokoontumista aihealueittain. Esimerkkinä on muun muassa maakunnallisen jatkuvan aluerakennetyön käynnistäminen. Tiedon keruu, välittäminen ja viestintä tapahtuu yhteisellä tietoalustalla aluetietopalvelussa. TP Y7. Luodaan merialuesuunnittelusta vahva yhteistyöalusta. Merialuesuunnittelulla edistetään kestävää sinistä kasvua ja meren hyvän ekologisen tilan saavuttamista. Tämä vaatii eri toimintojen yhteensovittamista ja toimijoiden saamista mukaan yhteiseen suunnittelutyöhön alusta alkaen. Erityisesti huomioitavia teemoja ovat energia-alat, meriliikenne, kalastus ja vesiviljely, matkailu, virkistyskäyttö sekä ympäristön ja luonnon säilyttäminen, suojelu ja parantaminen. Merialuesuunnittelussa on kiinnitettävä huomiota merialueen ominaispiirteisiin sekä maa- ja meritoimintojen vuorovaikutukseen ja maanpuolustuksen tarpeisiin. Merialuesuunnittelu vie maakuntastrategiaa aiempaa voimakkaammin merialueelle talousvyöhykettä myöden ja tukee maakuntakaavatyötä. Suunnitelman aktiivinen ja menestyksekäs toteuttaminen edellyttää rajat ylittävän merialuesuunnitteluekosysteemin rakentamista. Suomen merialuesuunnittelua koordinoidaan Varsinais-Suomen liitosta käsin. 6.3.3. SAAVUTETTAVUUS LÄHESTYTTÄVÄ ITÄMEREN PORTTI TP S1. Edesautetaan digitaalisten ja fyysisten, myös kielellisesti saavutettavien kohtaamispaikkojen luomista, joissa toimijat voivat verkostoitua. TP S2. Kehitetään Varsinais-Suomesta kansainvälisten yhteyksien ja toiminnan keskus Itämeren alueella hyödyntäen Pohjoisen kasvuvyöhykkeen potentiaalia. TP S3. Varmistetaan Tunnin juna -suunnittelun ripeä eteneminen sekä rannikon, sisämaan sekä maakunnan sisäisten liikenneyhteyksien toimivuuden ja kehittämisen edistäminen. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND 21

44, MV 11.12.2017 09:30 / Liite: Maakuntaohjelma 2018-2021_ptk Sivu 79 TP S4. Toteutetaan kokonaisvaltainen kaikki koulutustasot käsittävä myyntiosaamisen maakunnallinen malli. TP S5. Jatketaan koulutusosaamisen tuotteistamista ja yhteisen koulutusviennin kehittämistä hyödyntäen maakunnallisia ja valtakunnallisia yhteenliittymiä. TP S6. Rakennetaan kestävää ja näkyvää vapaa-aikakonseptia, jossa elävä ja elinvoimainen saaristo, vetovoimaiset kansallispuistot sekä maakunnan rikas kulttuuriympäristö niin rannikko- kuin sisämaaalueillakin tarjoavat elämyksiä ympäri vuoden. Kumppanuustoimijoita: Kunnat, elinkeinoelämän järjestöt, Varsinais-Suomen ELY-keskus, Visit Turku, Varsinais-Suomen liitto, koulutuksen järjestäjät, oppilaitokset, Metsähallitus, yhdistykset, matkailuyrittäjät Selitteet: TP S1. Edesautetaan digitaalisten ja fyysisten, myös kielellisesti saavutettavien kohtaamispaikkojen luomista, joissa toimijat voivat verkostoitua. Luodaan saavutettavuuden ilmapiiri maakunnalliset erityispiirteet ja vahvuudet huomioiden ja mahdollistetaan päättäjien, yrittäjien, opiskelijoiden, sidosryhmien edustajien ja muiden toimijoiden kohtaaminen ja verkostoituminen. Saavutettavat kohtaamispaikat voivat olla digitaalisia tai fyysisiä. Kansainvälisesti vetovoimainen kohtaaminen edellyttää kielellistä saavutettavuutta sekä kansainvälisten verkostojen näkyvyyttä. Toteutetaan käytännössä sekä tapahtumia että pysyviä yhteistyö- ja kohtaamisalustoja. TP S2. Kehitetään Varsinais-Suomesta kansainvälisten yhteyksien ja toiminnan keskus Itämeren alueella hyödyntäen Pohjoisen kasvuvyöhykkeen potentiaalia. Pohjoinen kasvuvyöhyke kokoaa Etelä-Suomen 13 merkittävää kaupunkia ja kuusi maakuntaa yhteistyöverkostoksi. Pohjoisen kasvuvyöhykkeen rakentaminen luo kasvumahdollisuuksia koko vyöhykkeen elinkeinoelämälle. Tavoitteena on Pohjoisen kasvuvyöhykkeen toiminnallisen kokonaisuuden kokonaisvaltainen kehittäminen siten, että kasvuvyöhyke linkittää eri keskuksia laajemmaksi työmarkkina- ja talousalueeksi, joka tarjoaa yrityksille kansainvälisesti houkuttelevia investointikohteita. Pohjoinen kasvuvyöhyke on alusta digitaalisten palvelukonseptien kokeiluille ja piloteille sekä kansainvälisesti houkutteleva elinkeinoelämän toimintaympäristö. Se tarjoaa kehitysalustan innovaatioille, Suomen yhä vahvemmalle kansainvälistymiselle ja uusiin, digitaalisiin sovelluksiin perustuvien ratkaisujen kokeiluille ja kaupallistamiselle. Varsinais-Suomen satamat ja Turun lentoasema muodostavat valtakunnallisesti merkittävän rahtiliikenteen logistisen keskuksen. TP S3. Varmistetaan Tunnin juna -suunnittelun ripeä eteneminen sekä rannikon, sisämaan sekä maakunnan sisäisten liikenneyhteyksien toimivuuden ja kehittämisen edistäminen. Liikenneyhteyksien kehittämisen tavoite on maakunnan sisäisten ja maakunnan rajat ylittävien työmarkkinavyöhykkeiden toimivuuden parantaminen, asukkaiden arjen sujuvuuden varmistaminen kestävillä liikkumismuodoilla sekä elinkeinoelämän tarpeisiin vastaaminen. TEN-T -verkkoa vahvistavaan Tunnin Juna -konseptiin tulee sisällyttää pääkaupunkiseudun yhteyden nopeuttamisen lisäksi moniulotteinen ajatus maakunnan aluerakenteen ja työmarkkinaalueen kehittämisestä, mukaan lukien Uudenkaupungin radan sähköistys. Lisäksi pitkällä tähtäimellä harkittavaksi tulee yhteyden täydentäminen Loimaan ja Tampereen suunnan paikallisjunaliikennöinnin palauttamisen avulla. Sisämaan yhteyksien kehittäminen vahvistaa Turusta Loimaan kautta Tampereelle ja Hämeenlinnaan ulottuvaa työmarkkinavyöhykettä sekä parantaa valtatien 9 liikenneturvallisuustilannetta. Länsirannikon liikenneyhteyksien kehittäminen parantaa valtatien 8 liikenneturvallisuutta ja toimivuutta vastauksena Turun, Uudenkaupungin, Rauman ja Porin seutujen metalli- ja meriklusteriin tukeutuvan teknologiateollisuuden ja satamien työvoima- ja kuljetustarpeisiin. Myös Turun kehätien kehittäminen TEN-T -ydinverkkokäytävän osana on tärkeää. TP S4. Toteutetaan kokonaisvaltainen kaikki koulutustasot käsittävä myyntiosaamisen maakunnallinen malli. Toteutetaan kokonaisvaltainen myyntiosaamisen kehittämiseen tähtäävä maakunnallinen malli ja kehitetään teemaan liittyvää viestintää. Myyntiosaamisen kehittäminen nähdään maakunnassa edelleen merkittävänä osaamisen pullonkaulana tehdyistä toimenpiteistä huolimatta. Tavoitteena on saada teemasta kattava maakunnallinen osaamisen kehittämismissio erityisesti koskien vientialoja. TP S5. Jatketaan koulutusosaamisen tuotteistamista ja yhteisen koulutusviennin kehittämistä hyödyntäen maakunnallisia ja valtakunnallisia yhteenliittymiä. Koulutusviennissä tavoitellaan nykyistä isompia viennin volyymeja toimijoiden yhteistyönä esimerkiksi verkko-opetuksessa. Koulutusosaamista tuotteistetaan ja kehitetään hyödyntäen maakunnallisia ja valtakunnallisia yhteenliittymiä samalla panostaen koulutusviennin laatuun ja palvelulähtöisyyteen. Toiminnassa huomioidaan myös eettisen liiketoiminnan periaatteet. Esimerkiksi Turun yliopiston koulutusvienti toteutetaan pääosin Finland University Oy:n kautta, missä mukana ovat myös Tampereen ja Itä-Suomen yliopisto. Turun ammattikorkeakoulun koulutusvienti on suuntautunut muun muassa Lähi-itään ja Singaporeen sekä myös joiltain osin Kiinaan. Euroopan unionin rahoittamien projektien kautta myyntiä on ollut myös Euroopan ja Etelä-Amerikan alueilla. Varsinais-Suomessa FinnWay learning -yhteistyökonsortio kokoaa yhteen maakunnalliset toimijat. Koulutusasteiden välinen yhteistyö maakuntatasolla antaa paremmat mahdollisuudet viennin edistämiselle. 22 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND

44, MV 11.12.2017 09:30 / Liite: Maakuntaohjelma 2018-2021_ptk Sivu 80 TP S6. Rakennetaan kestävää ja näkyvää vapaa-aikakonseptia, jossa elävä ja elinvoimainen saaristo, vetovoimaiset kansallispuistot sekä maakunnan rikas kulttuuriympäristö niin rannikkokuin sisämaa-alueillakin tarjoavat elämyksiä ympäri vuoden. Varsinais-Suomi on monipuolinen kohde matkailijalle. Matkailun ja vapaa-ajantoimintojen, kuten retkeilyn merkitys tulee kasvamaan, ja varsinaissuomalaisten toimijoiden tulee olla mukana kehittämässä uusia toimintatapoja. Strategisena linjauksena tulee olla matkailuelinkeinojen ja -tuotteiden kehittäminen iskukuntoon ja niiden hyvä markkinointi. Saaristo ja merellisyys, rikas luonnon- ja kulttuuriympäristö sekä arvokkaat kulttuurimaisemat tarjoavat erinomaiset mahdollisuudet tähän. Yhteydet Turkuun sekä kaupungin ja lähiseudun lukuisat tapahtumat ja nähtävyydet toimivat porttina maakuntaan sekä kansallisen mutta erityisesti kansainvälisen matkailun osalta. Matkailu toimialana muodostaa merkittävän kasvualan, jonka keskeiset perustavoitteet liittyvät laadukkaiden kansainväliset ja kotimaan matkailun tarpeet täyttävien palvelujen kehittämiseen ja uudenaikaisten markkinointitekniikoiden hyödyntämiseen sekä yleisesti matkailuvolyymien kasvattamiseen. Matkailuelinkeinon perustan luo kotimainen kysyntä mutta kasvu syntyy ennen kaikkea kansainvälisistä asiakkaista. Tärkeänä painopisteenä tuleekin olla saavutettavuuden, tuotteiden ja palveluiden laadukkuuden ja sopivuuden kehittäminen kansainvälisille asiakkaille sekä henkilöstön osaamisen (mukaan lukien kielitaito ja digi-osaaminen) sekä korkeatasoisen infrastruktuurin vahvistaminen. Erityisesti on panostettava sekä ulkoiseen saavutettavuuteen, kuten lentoyhteyksiin ja Tunnin juna -kokonaisuuteen, että sisäiseen saavutettavuuteen, kuten yhteyksiin Aurajoelta saaristoon, matkailukeskittymien matkaketjuihin sekä sujuviin saariston pyöräreitteihin. Matkailupalveluja tarjoavien verkkosivustojen asiakaslähtöinen lähestymistapa sekä sähköiset, esimerkiksi varausten yhteydessä käytettävät järjestelmät ovat tärkeitä saavutettavuuden parantamisessa. Varsinais-Suomen saavutettavuus matkailunäkökulmasta on vahvistunut erityisesti opasteiden, palvelusivustojen, varausjärjestelmien, sosiaalisen median kanavien, uusien yhteysreittien sekä kuljetusketjujen myötä. Riittävä kehittämisrahoitus ja toimiva matkailun vaikuttavuuden seuranta luovat edellytyksiä alan kehittämiselle. Moderni ja laadukas majoituskapasiteetti sekä toimivat yhteydet ovat välttämättömiä perusedellytyksiä matkailijan viihtyvyydelle. Markkinointia toteutetaan yhteistyössä Suomen Saaristo -yhteismarkkinoinnin sekä kansallisten (Visit Finland) ja kansainvälisten verkostojen kanssa. Markkinointi kohdennetaan valituille kohdealueille ja -ryhmille. Tavoitteena on, että Varsinais-Suomesta löytyy laadukkaita ja mielenkiintoisia palveluita, jotka ovat sekä helposti myytävissä että ostettavissa. Tuotekehityksessä painotetaan erityisesti tuotteiden saavutettavuutta, kestävyyttä sekä laadukkuutta. Toteutus tapahtuu nimettyjen koordinaatiovastuutahojen vetämien verkostojen avulla. 6.3.4. RESURSSIVIISAUS INNOVOIVAA EDELLÄKÄVIJYYTTÄ TP R1. Tuetaan materiaali-, energia-, ravinne-, ja resurssitehokkaita sekä hiilineutraaleja ratkaisuja Varsinais-Suomen kiertotalouden tiekartan mukaisesti. TP R2. Vauhditetaan julkisen sektorin innovatiivisia hankintoja uusien liiketoimintojen kehittämiseksi ja varsinaissuomalaisen elinkeinoelämän edistämiseksi. TP R3. Tehdään Varsinais-Suomesta dataliiketoiminnan edelläkävijä. Edistetään laajasti avoimen tiedon saatavuutta ja dataperustaisen liiketoimintaekosysteemin kehittymistä. TP R4. Edistetään korkeakoulujen syvempää yhteistyötä alueen ja sen elinkeinoelämän kilpailukyvyn vahvistamiseksi. TP R5. Osana toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformia varmistetaan koulutustarjonnan toiminnallinen ja sisällöllinen uudistuminen sekä tarvelähtöinen toimiva järjestäjäverkko. TP R6. Edistetään rakennusten innovatiivista käyttöä ja tehostetaan julkisten tilojen monikäyttöä. TP R7. Varmistetaan kone- ja materiaalitekniikan DI-koulutuksen aloittaminen varsinaissuomalaisessa korkeakoulussa. Kumppanuustoimijoita: Kunnat, yritykset, Varsinais-Suomen liitto, Valonia, Lounais-Suomen aluetietopalvelu, Varsinais-Suomen ELY-keskus, järjestöt, korkeakoulut, oppilaitokset Selitteet: TP R1. Tuetaan materiaali-, energia-, ravinne-, ja resurssitehokkaita sekä hiilineutraaleja ratkaisuja Varsinais-Suomen kiertotalouden tiekartan mukaisesti. Varsinais-Suomen tahtotilan, toimintakulttuurin ja päätösten tulee tukea materiaali- ja resurssitehokkaita ratkaisuja ja luoda edellytyksiä näiden elinkeinojen vahvistumiseen. Maakunnan profiilia vahvana ympäristöteknologiaosaajana tulee edelleen vahvistaa parantamalla toimijoiden liiketaloudellisia kehitysmahdollisuuksia ja luomalla tehokkaita toimintaympäristöjä. Osaamispääoma kasvattaa myös alueen houkuttelevuutta kansainvälisiä investointipäätöksiä tehtäessä. Neitseellisten luonnonvarojen niukkeneminen haastaa meidät lisäämään omaa uusiutuvien luonnonvarojen tuotantoamme sekä innovoimaan kiertotaloutta, kierrätystä, materiaalitehokkuutta ja resurssien viisasta käyttöä. Kuntasektorin toimintaa tulee tukea kestävämmäksi ja hiilineutraaliksi, esimerkiksi rakennusten energiatehokkuutta parantamalla. Kuntien tulee olla toiminnan katalysaattori omilla päätöksillään ja hankinnoillaan. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND 23

44, MV 11.12.2017 09:30 / Liite: Maakuntaohjelma 2018-2021_ptk Sivu 81 Biosektorin luonnonvarat, metsät, pellot, vedet ja vesiviljely, ja niihin syntyvät uudet toimialat ovat Varsinais-Suomelle erittäin tärkeitä. Meillä on Suomen monipuolisin mahdollisuus kehittää niin ruoka-, energia- ja materiaaliratkaisuja ja tuotteita, joilla luomme hyvinvointia alueellemme, mutta myös arvoa jalostusketjuun, elinkeinoelämään ja vientiin. Bioalojen mahdollisuus tulee vahvasta korkeakoulujen ja innovaatioiden taustasta ja sen osaamisen tuotteistamisesta. Varsinais-Suomeen on valmistunut kiertotalouden tiekartta, joka konkretisoi tarvittavia toimenpiteitä ja askeleita matkalla materiaali- ja resurssiviisaaseen maakuntaan. Varsinais-Suomen materiaalivirtojen potentiaali kiertotalouden näkökulmasta on valmistunut selvitys, joka osoittaa, että Varsinais-Suomen keskeisimmät kiertotalouden potentiaalit löytyvät maatalouden sivuvirroista, joista voidaan tuottaa energiaa ja kierrätysravinteita. TP R2. Vauhditetaan julkisen sektorin innovatiivisia hankintoja uusien liiketoimintojen kehittämiseksi ja varsinaissuomalaisen elinkeinoelämän edistämiseksi. Uudistuneen hankintalain keskeisenä tavoitteena on edistää laadukkaiden, innovatiivisten ja kestävien hankintojen tekemistä. Maan hallituksen tavoitteena on viiden prosentin innovatiivisten hankintojen osuus julkisista hankinnoista. Miettimällä julkisia hankintoja uudella tavalla voidaan tarjota laadukkaampia palveluja sekä luoda uutta liiketoimintaa. Tarvitaan erityisesti kuntien, palvelujen käyttäjien sekä palveluntuottajien yhteistyötä ja oivalluksia sekä hankintaosaamisen lisäämistä. TP R3. Tehdään Varsinais-Suomesta dataliiketoiminnan edelläkävijä. Edistetään laajasti avoimen tiedon saatavuutta ja dataperustaisen liiketoimintaekosysteemin kehittymistä. Data on tulevaisuuden digitalisoituneessa yhteiskunnassa keskeinen raaka-aine ja arvonlisäyksen lähde. Tämä edellyttää, että dataa on yhtäältä laajasti ja avoimesti saatavilla ja toisaalta että dataliiketoiminnan ekosysteemi on kehittynyt ja kykenee hyödyntämään saatavilla olevaa dataa. Julkisesti tuotetun datan avaaminen on lähtenyt Suomessa hiljalleen käyntiin, joskin pääasiassa suurimpien kaupunkien toimesta. Datan avaamisen arkipäiväistäminen laajasti osaksi kaikkien (julkisten) toimijoiden perustoimintaa mahdollistaa datan kattavan saatavuuden ja laajentaa sen hyödyntämispotentiaalia merkittävästi, mikä taas parantaa dataperustaisen liiketoiminnan edellytyksiä. TP R4. Edistetään korkeakoulujen syvempää yhteistyötä alueen ja sen elinkeinoelämän kilpailukyvyn vahvistamiseksi. Vahvistetaan elinkeinoelämän ja korkeakoulutuksen, tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan yhteyttä muun muassa positiivisen rakennemuutoksen ja globalisaation haasteisiin vastaamiseksi. Tämä tapahtuu luomalla ja edelleen kehittämällä korkeakoulujen yhteistyöalustoja sekä toteuttamalla pitkälle menevää koulutusyhteistyötä sekä maakunnan sisällä, että muiden korkeakoulujen kanssa. TP R5. Osana toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformia varmistetaan koulutustarjonnan toiminnallinen ja sisällöllinen uudistuminen sekä tarvelähtöinen toimiva järjestäjäverkko. Toisen asteen ammatillisen koulutuksen uudistuksen keskeinen lähtökohta on osaamisperusteisuuden vahvistaminen muun muassa tutkintojärjestelmän ja osaamisen arvioinnin muutoksilla. Maakunnan järjestäjäverkon tulee kyetä uudistamaan koulutustarjonta toiminnallisesti mutta myös sisältöjen osalta. Järjestäjäverkkoja koskevien maakunnallisten ratkaisujen tulee varmistaa alueellisesti elinvoimainen ja kilpailukyinen koulutuksen tarjonta ja laatu. TP R6. Edistetään rakennusten innovatiivista käyttöä ja tehostetaan julkisten tilojen monikäyttöä. Käyttötarkoitukseltaan muuttuvat rakennukset ovat resurssi. Tilojen innovatiivinen ja joustava uusiokäyttö sekä monen käyttömuodon konseptit tuovat uusia mahdollisuuksia, lisäävät palvelujen saavutettavuutta ja luovat yhteistyöalustoja. Kulttuurivaikutteisen ympäristön ja rakennuskokonaisuuksien muutostilanteet edellyttävät toimijoilta tietoa, taitoa ja tahtoa toimia vastuullisesti. Julkisten tilojen monikäytön tehostaminen edellyttää tilojen saavutettavuutta. TP R7. Varmistetaan kone- ja materiaalitekniikan DI-koulutuksen aloittaminen varsinaissuomalaisessa korkeakoulussa. Maakunnan koulutustarjonta ja tutkimusosaaminen ovat kansallisesti kärkitasoa ja monet tutkimusalat toimivat maailman huipulla. Positiivisen rakennemuutoksen tuomat työvoimatarpeet ovat osoittaneet, että teknillisen korkeakoulutuksen vähäisyys on kuitenkin merkittävä haaste. Kone- ja materiaalitekniikan diplomi-insinöörikoulutuksen käynnistäminen varsinaissuomalaisessa korkeakoulussa tukee maakunnan positiivista kehitystä pitkällä aikavälillä. 24 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND

44, MV 11.12.2017 09:30 / Liite: Maakuntaohjelma 2018-2021_ptk Sivu 82 7. RAHOITUS Maakuntaohjelman toimenpiteiden toteutumista edistetään kuntien, yritysten ja monien muiden toimijoiden omilla panostuksilla, valtion rahoituksella sekä Euroopan unionin että kansallisella hankerahoituksella. Valtion rahoitusta tarvitaan muun muassa suurimpien infrastruktuurihankkeiden toteutukseen. Myös uuden, vuoden 2020 alussa aloittavan maakunnan rahoitus tulee valtiolta. Julkisin varoin toteutetuilla toimintaympäristön kehittämishankkeilla voidaan edesauttaa yksityisten investointien toteutumista. Hyödynnettäviä EU-ohjelmia ovat muun muassa rajat ylittävää, valtioiden välistä ja alueiden välistä yhteistyötä tukevat Interregohjelmat, Kestävää kasvua ja työtä -rakennerahasto-ohjelma, Maaseutuohjelma sekä Meri- ja kalatalousohjelma. Keskitetysti EU:sta tutkimus-, koulutus- sekä pienten ja keskisuurten yritysten hankkeisiin haettava rahoitus (esimerkiksi Horizon 2020, Erasmus+, Cosme) tarjoaa monipuolisia mahdollisuuden toiminnan kehittämiseen ja muun muassa kansainvälisten verkostojen luomiseen. Kansallisessa rahoituksessa volyymiltaan merkittävä on yritysten liiketoiminnan kehittämiseen ja viennin kasvuun sekä tutkimus- ja kehitystyöhön kohdistuva TEKES-rahoitus. Alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO) -rahoitus puolestaan mahdollistaa pienimuotoiset kokeilut sekä tarjoaa kohtuullisen panostuksen Turun kaupunkiseudun kasvusopimuksen toteuttamiseen. Maakunnan omassa päätösvallassa olevan hankerahoituksen suuntaamisen linjaukset määritellään vuosittain maakunnan yhteistyöryhmän hyväksymässä maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelman rahoitussuunnitelmassa. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND 25

44, MV 11.12.2017 09:30 / Liite: Maakuntaohjelma 2018-2021_ptk Sivu 83 8. YMPÄRISTÖSELOSTUS Varsinais-Suomen maakuntaohjelman päivitys on tehty kevennetyllä menettelyllä ja vaikutusten arviointi suhteutettu päivityksen vaatimalle tasolle. Varsinais-Suomen suunnittelu Maakunnan suunnittelu pitää sisällään maakuntasuunnitelman, maakuntakaavan ja maakuntaohjelman. Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1991) sekä laki alueiden kehittämiseksi (esitys 190/2013) määrittelevät maakunnan suunnittelun yleiset lähtökohdat ja tavoitteet. Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma muodostavat yhdessä maakuntastrategian. Varsinais-Suomen ympäristön nykytila ja sen kehitys Varsinais-Suomen ympäristön nykytila ja sen kehitys on kuvattu Ympäristö NYT -sivuilla. Sivustoon on koottu yhteen tilastoja eri järjestelmistä. Niiden avulla saadaan kuva lähiympäristömme tilasta, siihen vaikuttavista tekijöistä ja kehityksen suunnasta. Tiedot löytyvät osoitteesta http://www.lounaistieto.fi/ymparistonyt/. Arvioinnin toteuttaminen Varsinais-Suomen maakuntastrategiaan päivitystyössä ei tehty erillistä vaihtoehtotarkastelua, koska se perustuu koko strategiatyössä ja maakuntasuunnitelmassa tehtyihin arvovalintoihin. Ohjelman vaikutustarkastelu on tehty yleisellä tasolla vastaten kysymykseen, mitkä ovat valittujen arvokärkien ja niiden merkittävimpien toimenpiteiden vaikutukset. Maakuntaohjelma-asiakirjassa tehdyt valinnat perustuvat laajaan ja vuorovaikutteiseen prosessiin. Maakuntaohjelman päivityksen laadinnassa ympäristövaikutusten arviointi on sisällytetty osaksi ohjelmaprosessia painottuen ohjelman laatimisen loppuvaiheeseen ja koskien ohjelman luonnosta sekä tulevan ohjelman hyväksymistä. Mahdollisina vaikutuksina on tarkasteltu ekologisia, sosiaalisia, taloudellisia sekä yhdyskuntarakenteellisia ja kulttuurisia vaikutuksia. Tausta- ja lähdemateriaalina on ollut Lounais-Suomen ympäristöstrategia ja -ohjelma, sen seuranta-arvioinnit, Ympäristö NYT -sivusto sekä maakuntakaavatyön aineistot, kaavaselostukset ja niiden liitemateriaalit. Vaikutuksen arvioinnissa on myös hyödynnetty muun muassa liikennejärjestelmäsuunnitelmatyötä, käynnissä olevia ympäristöön liittyviä strategiatöitä sekä useita muita lähteitä. Maakuntastrategiasta ohjelmaosaan nousseet toimenpiteet tullaan arvioimaan vuosittain tehtävien toteutumisen arvioinnissa ja seurannassa. Maakuntaohjelmassa esitettyjen toimenpiteiden konkretisointi hankkeiksi tapahtuu vasta ohjelman toteutuksen yhteydessä, joten toimenpiteiden varsinainen arviointi on mahdollista vasta siinä vaiheessa. Arviointi tehdään hankekohtaisesti rahoitusvalmistelun yhteydessä. Lisäksi hankkeiden toteuttajien tulee jo hankehakuvaiheessa arvioida kokonaisvaltaisesti hankkeensa vaikutuksia. Varsinais-Suomen maakuntaohjelman päivityksen vaikutukset Maakuntaohjelman perustavoite on yhtäältä mahdollisimman myönteisten vaikutusten saavuttaminen sekä toisaalta kielteisten vaikutusten minimointi kaikilla ohjelman vaikutusalueilla (sosiaaliset, ekologiset, yhteiskuntarakenteelliset ja kulttuuriset sekä taloudelliset vaikutukset). Maakuntaohjelmalla halutaan parantaa Varsinais-Suomen ympäristön tilaa sekä luoda uudet yhdessä toimimisen tavat tavoitteisiin pääsemiseksi. Kestävän kehityksen tahtotilaa vahvistavan maakuntaohjelman vaikutukset ovat jo lähtökohtaisesti myönteisiä. Maakuntaohjelman vaikutukset konkretisoituvat lopulta tavalla, jolla ohjelman esittämiä toimenpiteitä tehdään. Ohjelman mahdollisuus vaikuttaa toimenpiteiden yksityiskohtaiseen toteuttamistapaan on rajallinen. Maakuntaohjelmaa toteuttavat hankkeet tulee suunnitella ja suorittaa siten, että niillä on myönteisiä vaikutuksia. Tarvittaessa toimenpiteisiin sovelletaan hankkeista vastaavien toimesta lain mukaista YVA-menettelyä tai ympäristölupaprosessia. Maakuntaohjelman päätoimenpide on kumppanuusfoorumi joka: sisältää työpajoja, verkkopalveluita, laajenevia verkostoja, tietoa, toimijoita ja innostuneita ihmisiä, tarjoaa keinoja koota ja hallita sirpaloitunutta tietoa, tarjoaa kohtaamispaikan hankkeiden ideoijille, jotka etsivät kumppaneita ja toteuttajia, auttaa integroimaan maakunnan opiskelijoista muodostuvan suuren resurssin ja antaa mahdollisuuden siirtyä työelämään entistä joustavammin ja tehokkaammin, ja auttaa koordinoimaan, hahmottamaan kokonaisuuden ja luomaan näkemyksen. Kumppanuusfoorumin kautta Varsinais-Suomi toimii avoimen tiedon ja toiminnan periaatteella, ja kaikkien ääntä kuullaan ihmisten hyvinvoinnin ja maakunnan menestyksen parantamiseksi. Ihmiset ja tieto ovat kumppanuusfoorumin perusta. Foorumi kokoaa yhteen avoimen tiedon sekä tekijät, joiden tavoite on saavuttaa enemmän yhdessä ja tietoa jakamalla. Maakunnan liitto toimii sparraajana ja johtaa maakunnan kehittämistä. Liitto järjestää kumppanuustapaamisia, joissa maakuntastrategian toteutumista edistetään ja esille tulleita ideoita välitetään oikeille tahoille. Päätoimenpiteen lisäksi taulukossa 1 on arvioitu kaikkien maakuntastrategian neljän arvokärjen ohjelmalliset toimenpiteet. Strategiassa valitut arvokärjet ovat: Vastuullisuus tulevaisuus muodostuu valinnoista nyt Yhteistyötaidot yhdessä rajat ylittäen Saavutettavuus lähestyttävä Itämeren portti Resurssiviisaus innovoivaa edelläkävijyyttä 26 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND

44, MV 11.12.2017 09:30 / Liite: Maakuntaohjelma 2018-2021_ptk Sivu 84 Taulukko 1: Maakuntaohjelmaosan päivitystyön toimenpiteiden vaikutusten arviointi. MERKKIEN SELITYS Selvästi myönteisiä vaikutuksia ++ Lievästi myönteisiä vaikutuksia + Ei merkittäviä vaikutuksia 0 Ei tietoa tai arviointi vaikeaa? Sosiaaliset Ekologiset Yhdyskuntarakenteelliset ja kulttuuriset Päätoimenpide: KUMPPANUUSFOORUMI ++ ++ ++ ++ Arvokärjet ja niiden toimenpiteet: VASTUULLISUUS Tulevaisuus muodostuu valinnoista nyt TP V1. Vahvistetaan kuluttajavalintojen ++ ++ + + voimaan perustuvia lähitoimintamalleja ja edistetään Lounais-Suomen ympäristöohjelman viittä kehityspolkua. TP V2. Muodostetaan Lounais-Suomesta ++ +/0 + ++ positiivisen rakennemuutoksen pilottialue. TP V3. Luodaan aktiivisen vuoropuhelun ++ +/0 ++ ++ malli maakunnallisen päätöksenteon ja eri koulutusasteiden opiskelijajärjestöjen välille sekä pilotoidaan maakunnallinen nuorisoparlamentti. TP V4. Jatketaan nuorten maakunnallisen ++ +/? ++ ++ työ- ja harjoittelumallin toteuttamista sekä kummiyritystoimintaa ja kohdistetaan toimenpiteitä eri koulutusasteilla oleviin nuoriin. TP V5. Kehitetään opiskelijoiden + 0/? + ++ työelämätaitoja sekä yrittäjyys- ja innovaatiovalmiuksia huomioimalla teollisen uudistumisen asettamat vaatimukset, vahvistetaan sekä syvennetään tekniikan alan koulutustarjontaa ja tuetaan valmistumassa olevien opiskelijoiden työllistymistä tai jatkoopintoihin pääsyä. TP V6. Tuetaan maahanmuuttajien ++ 0 ++ ++ etenemistä toiselta asteelta korkea-asteelle sekä osallistetaan maahanmuuttajat poliittiseen päätöksentekoon ja kehitetään kunnissa aktiivista elinvoimapolitiikkaa kotouttamisen edistämiseksi. TP V7. Kehitetään ympäristön monipuolista ++ ++ ++ +/0 lukutaitoa laajentamalla ympäristökasvatuksen sisältöä ja vakiinnuttamalla toimijaverkoston toiminta. TP V8. Edistetään varsinaissuomalaisten ++ ++ ++ ++ hyöty- ja arkiliikuntaa sekä kestäviä liikennevalintoja. TP V9. Jatketaan Varsinais-Suomen vahvan ruoantuotannon ja elintarviketeollisuuden kehittämistä. + 0/? 0 ++ Taloudelliset ja aluetaloudelliset VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND 27

44, MV 11.12.2017 09:30 / Liite: Maakuntaohjelma 2018-2021_ptk Sivu 85 Sosiaaliset Ekologiset Yhdyskuntarakenteelliset ja kulttuuriset Taloudelliset ja aluetaloudelliset YHTEISTYÖTAIDOT yhdessä rajat ylittäen TP Y1. Edistetään kumppanuutta ja rohkeita kokeiluja dynaamisen yhteistyökulttuurin edistämiseksi maakunnassa. TP Y2. Luodaan maakunnalliset järjestö- ja kulttuuriyhteistyömallit. TP Y3. Varmistetaan osaavan työvoiman saatavuus ja elinikäisen oppimisen edellytykset eri aloilla maakunnan kilpailukyvyn takaamiseksi. TP Y4. Edistetään kasvuyrittäjyyttä, omistajanvaihdoksia ja innovaatiovalmiuksia sekä yrittäjyyskasvatusta. TP Y5. Kehitetään toimijoiden välistä yhteistyötä maakunnan ulkopuolisen rahoituksen haussa. TP Y6. Varmistetaan tiedon kulku kestävän alue- ja yhdyskuntarakenteen suunnitteluja kehittämisyhteistyössä sekä lisätään innovatiivisuutta ja yhteisvastuullisuutta maankäytön suunnitteluun ja vuorovaikutukseen vetovoimaisen ympäristön rakentamiseksi. TP Y7. Luodaan merialuesuunnittelusta vahva yhteistyöalusta. ++ +/? ++ ++ ++ +/0 ++ + ++ +/0 + ++ + +/0 + ++ + +/? + + + + ++ + + ++ + ++ SAAVUTETTAVUUS lähestyttävä Itämeren portti TP S1. Edesautetaan digitaalisten ja ++ +/0 ++ ++ fyysisten, myös kielellisesti saavutettavien kohtaamispaikkojen luomista, joissa toimijat voivat verkostoitua. TP S2. Kehitetään Varsinais-Suomesta + +/0 + ++ kansainvälisten yhteyksien ja toiminnan keskus Itämeren alueella hyödyntäen Pohjoisen kasvuvyöhykkeen potentiaalia. TP S3. Varmistetaan Tunnin juna + +/? ++ ++ -suunnittelun ripeä eteneminen sekä rannikon, sisämaan sekä maakunnan sisäisten liikenneyhteyksien edistäminen. TP S4. Toteutetaan kokonaisvaltainen kaikki + 0 0 ++ koulutustasot käsittävä myyntiosaamisen maakunnallinen malli. TP S5. Jatketaan koulutusosaamisen + +/0 0 ++ tuotteistamista ja yhteisen koulutusviennin kehittämistä hyödyntäen maakunnallisia ja valtakunnallisia yhteenliittymiä. TP S6. Rakennetaan kestävää ja näkyvää vapaa-aikakonseptia, jossa elävä ja elinvoimainen saaristo, vetovoimaiset kansallispuistot sekä maakunnan rikas kulttuuriympäristö tarjoavat elämyksiä ympäri vuoden. ++ ++ ++ ++ 28 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND

44, MV 11.12.2017 09:30 / Liite: Maakuntaohjelma 2018-2021_ptk Sivu 86 Sosiaaliset Ekologiset Yhdyskuntarakenteelliset ja kulttuuriset Taloudelliset ja aluetaloudelliset RESURSSIVIISAUS innovoivaa edelläkävijyyttä TP R1. Tuetaan materiaali-, energia-, + ++ + ++ ravinne-, ja resurssitehokkaita sekä hiilineutraaleja ratkaisuja Varsinais-Suomen kiertotalouden tiekartan mukaisesti. TP R2. Vauhditetaan julkisen sektorin + +/0 + ++ innovatiivisia hankintoja uusien liiketoimintojen kehittämiseksi ja varsinaissuomalaisen elinkeinoelämän edistämiseksi. TP R3. Tehdään Varsinais-Suomesta + +/? + ++ dataliiketoiminnan edelläkävijä. Edistetään laajasti avoimen tiedon saatavuutta ja dataperustaisen liiketoimintaekosysteemin kehittymistä. TP R4. Edistetään korkeakoulujen syvempää + +/0 + ++ yhteistyötä alueen ja sen elinkeinoelämän kilpailukyvyn vahvistamiseksi. TP R5. Osana toisen asteen ammatillisen + +/0 + + koulutuksen reformia varmistetaan koulutustarjonnan toiminnallinen ja sisällöllinen uudistuminen sekä tarvelähtöinen toimiva järjestäjäverkko. TP R6. Edistetään rakennusten innovatiivista + + + ++ käyttöä ja tehostetaan julkisten tilojen monikäyttöä. TP R7. Varmistetaan kone- ja materiaalitekniikan DI-koulutuksen aloittaminen varsinaissuomalaisessa korkeakoulussa. + 0 + ++ VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND 29

44, MV 11.12.2017 09:30 / Liite: Maakuntaohjelma 2018-2021_ptk Sivu 87 LIITE: MAAKUNTAOHJELMA 2018 2021 PÄHKINÄNKUORESSA MV hyväksynyt 11.12.2017 Visiota toteutetaan kumppanuudella, jossa yhdessä asetetaan tavoitetila maakunnan tulevaisuuden rakentamiseksi. Se tarkoittaa sitoutumista yhteiseen työhön ja yhteisiä keinoja tavoitteiden saavuttamiseksi. Maakuntastrategia haluaa mukaan varsinaissuomalaiset asukkaat, yritykset, koulutuksen tuottajat, järjestöt - kaikki maakunnan toimijat. VARSINAIS-SUOMESSA ELÄM Menestyvää ja hyvinvoivaa maakuntaa rak KUMPP Visio voidaan saavuttaa innovatiivisessa ilmapiirissä, jossa on mahdollista tehdä kokeiluja ja toimia uusilla tavoilla - saa myös erehtyä ja epäonnistua menettämättä kasvojaan. Maakunnassa keskitytään erityisesti osallisuutta, avoimuutta, kohtaamista, vuorovaikutusta ja yhteisöllisyyttä parantaviin toimenpiteisiin. TULEVAISUUS MUODOSTUU VALINNOISTA NYT VASTUULLISUUS Tänään tekemämme päätökset ovat tärkeitä. Rakennamme tulevaisuuttamme aktiivisesti ja huolehtien kaikkien ihmisten henkisestä ja fyysisestä hyvinvoinnista luoden samalla perusteet turvalliselle ja yhdenvertaiselle yhteiskunnalle. Muutoksia ei ennakoida, vaan niihin vaikutetaan omalla toiminnalla. Varsinais-Suomessa tekeminen ja yrittäminen ovat arvostettuja ja sisäistettyjä toimintatapoja. Ympäristömme ainutlaatuisuutta pitää vaalia jokaisella päätöksellä ja ratkaisulla. Varsinais-Suomen menestys rakentuu uudistuvalle elinkeinoelämälle, työlle ja hyvinvoinnille, jota luodaan vastuullisilla, kestävillä valinnoilla. YHDESSÄ RAJAT YLITTÄEN YHTEISTYÖTAIDOT Entistä vankemmalla yhdessä tekemisellä ja kumppanuudella saavutetaan uudenlaista innostusta ja tekemisen kulttuuria maakuntaamme. Kumppanuus on toimintatapa, joka hyödyttää kaikkia osapuolia. Yhteistyökyky lisää osaamista. Korkeatasoinen lopputulos syntyy monialaisen osaamisen luovasta yhteensovittamisesta. Maakunnassa ei jumiuduta olemassa oleviin rakenteisiin, vaan vahvistetaan uuden luomisen perustaa. KUMPPANUUSFOORUMI ON S Kumppanuusfoorumi on varsinaissuomalaisten maakuntastrategiaa toteuttavien toimijoiden verkosto ja varsinaissuomalaisen yh kokoaa avoimen datan ja yhdistää tiedon, tekijät ja verkostot, joiden tavoite on saavuttaa yhdessä enemmän. Se koostuu työryhmis paitsi tavoitellaan uusia, myös hyödynnetään ja kehitetään nykyisiä toimintatapoja. Yhdessä tekeminen ja verkostoituminen samana itsensä ja ideansa näkyväksi tekemistä. Kumppanuusfoorumi ja aluetietopalvelu tarjoavat väylän ja välineet tiedon jakeluun sekä to Ihmisten muodostamat verkostot ja avoin tieto ovat Kumppanuusfoorumin peruspilareita. Näkyvät verkostot ovat vetovoimatekijä TP V1. Vahvistetaan kuluttajavalintojen voimaan perustuvia TP Y1. Edistetään kumppanuutta ja rohkeita kokeiluja dynaamisen yhteistyökulttuurin edistämiseksi maakunnassa. lähitoimintamalleja ja edistetään Lounais-Suomen ympäristöohjelman viittä kehityspolkua. TP Y2. Luodaan maakunnalliset järjestö- ja kulttuuriyhteistyömallit. TP V2. Muodostetaan Lounais-Suomesta positiivisen rakennemuutoksen pilottialue. TP Y3. Varmistetaan osaavan työvoiman saatavuus ja elinikäisen oppimisen edellytykset eri aloilla maakunnan kilpailu- TP V3. Luodaan aktiivisen vuoropuhelun malli maakunnallisen päätöksenteon ja eri koulutusasteiden opiskelijajärjestöjen välille sekä pilotoidaan maakunnallinen nuorisoparlamentti. kyvyn takaamiseksi. TP V4. Jatketaan nuorten maakunnallisen työ- ja harjoittelumallin toteuttamista sekä kummiyritystoimintaa ja kohdiste- innovaatiovalmiuksia sekä yrittäjyyskasvatusta. TP Y4. Edistetään kasvuyrittäjyyttä, omistajanvaihdoksia ja taan toimenpiteitä eri koulutusasteilla oleviin nuoriin. TP Y5. Kehitetään toimijoiden välistä yhteistyötä maakunnan ulkopuolisen rahoituksen haussa. TP V5. Kehitetään opiskelijoiden työelämätaitoja sekä yrittäjyys- ja innovaatiovalmiuksia huomioimalla teollisen uudistumisen asettamat vaatimukset, vahvistetaan sekä syvennetään TP Y6. Varmistetaan tiedon kulku kestävän alue- ja yhdyskuntarakenteen suunnittelu- ja kehittämisyhteistyössä sekä tekniikan alan koulutustarjontaa ja tuetaan valmistumassa olevien opiskelijoiden työllistymistä tai jatko-opintoihin pääsyä. lisätään innovatiivisuutta ja yhteisvastuullisuutta maankäytön suunnitteluun ja vuorovaikutukseen vetovoimaisen ympäristön rakentamiseksi. TP V6. Tuetaan maahanmuuttajien etenemistä toiselta asteelta korkea-asteelle sekä osallistetaan maahanmuuttajat poliittiseen päätöksentekoon ja kehitetään kunnissa aktiivista TP Y7. Luodaan merialuesuunnittelusta vahva yhteistyöalusta. elinvoimapolitiikkaa kotouttamisen edistämiseksi. TP V7. Kehitetään ympäristön monipuolista lukutaitoa laajentamalla ympäristökasvatuksen sisältöä ja vakiinnuttamalla toimijaverkoston toiminta. TP V8. Edistetään varsinaissuomalaisten hyöty- ja arkiliikuntaa sekä kestäviä liikennevalintoja. TP V9. Jatketaan Varsinais-Suomen vahvan ruoantuotannon ja elintarviketeollisuuden kehittämistä. TEEMAKOKONAISUUDET MUODOSTAVAT KEHYKSEN YHTEISTYÖVERK Näkyvät verkostot ovat kansainvälin AVOIN TIETO YMPÄRISTÖ- OHJELMAN KEHITYSPOLUT ÄLYKÄS ERIKOISTUMINEN YHTEINEN ALUE- JA YHDYSKUNTA- RAKENNE ITÄME ALUE KANSAINV KESK 30 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND

44, MV 11.12.2017 09:30 / Liite: Maakuntaohjelma 2018-2021_ptk Sivu 88 ISEN LAATU ON PARASTA ennetaan yhteistyöllä ja kumppanuudella ANUUS Varsinais-Suomessa panostetaan osallistumisen edistämiseen, asukaslähtöisen palvelukulttuurin kehittämiseen, hyvään uudistuvaan johtamiseen sekä henkilöstön osaamisen parantamiseen. Lähivaikuttamisesta tehdään helppoa ja innostavaa. Asukaslähtöisen kansalaisyhteiskunnan aktiivisuutta ja luovuutta tuetaan ja edistetään. LÄHESTYTTÄVÄ ITÄMEREN PORTTI SAAVUTETTAVUUS Henkinen ja fyysinen saavutettavuus on alueemme elinehto ja voimavara. Kansainvälinen Varsinais-Suomi on Pohjoisen kasvuvyöhykkeen keskeinen toimija. Näkyvät kansainväliset verkostot ovat vahva vetovoimatekijä. Varsinais-Suomessa on toimiva infrastruktuuri kestävä yhdyskuntarakenne ja älykäs liikennejärjestelmä. Avoin, innostava ja keskusteleva Varsinais- Suomi on hyvä paikka asua ja toimia. Puhdas Itämeri ja vetovoimainen ympäristö sekä helposti lähestyttäväksi ja yhteistyökykyiseksi tunnistettu alue mahdollistavat toimimisen keskeisenä kumppanina ja yhteistyöalustana. TRATEGIAN PÄÄTOIMENPIDE TP S1. Edesautetaan digitaalisten ja fyysisten, myös kielellisesti saavutettavien kohtaamispaikkojen luomista, joissa toimijat voivat verkostoitua. TP S2. Kehitetään Varsinais-Suomesta kansainvälisten yhteyksien ja toiminnan keskus Itämeren alueella hyödyntäen Pohjoisen kasvuvyöhykkeen potentiaalia. TP S3. Varmistetaan Tunnin juna -suunnittelun ripeä eteneminen sekä rannikon, sisämaan sekä maakunnan sisäisten liikenneyhteyksien toimivuuden ja kehittämisen edistäminen. TP S4. Toteutetaan kokonaisvaltainen kaikki koulutustasot käsittävä myyntiosaamisen maakunnallinen malli. TP S5 Jatketaan koulutusosaamisen tuotteistamista ja yhteisen koulutusviennin kehittämistä hyödyntäen maakunnallisia ja valtakunnallisia yhteenliittymiä. TP S6. Rakennetaan kestävää ja näkyvää vapaa-aikakonseptia, jossa elävä ja elinvoimainen saaristo, vetovoimaiset kansallispuistot sekä maakunnan rikas kulttuuriympäristö niin rannikko- kuin sisämaa-alueillakin tarjoavat elämyksiä ympäri vuoden. REN EN ÄLINEN US KOULUTUKSEN JA ELINKEINOELÄMÄN YHTEISTYÖ KIERTOTALOUDEN TIEKARTTA Kumppanuus on ajattelutapa, jossa yhteinen päämäärä nähdään tärkeämpänä kuin yksittäinen hyöty. Jokaisella alueella on oma identiteettinsä ja merkityksellinen rooli kokonaisuudessa, jossa merkitystä on vahvuuksien ja ominaispiirteiden kehittämisellä, ei lopulta enää henkisillä ja maantieteellisillä rajoilla. INNOVOIVAA EDELLÄKÄVIJYYTTÄ RESURSSIVIISAUS Varsinais-Suomi on toimintatavoiltaan kokonaisvaltaisesti resurssiviisas ja hiilineutraali maakunta, jossa avoin tieto on kaikkien käytössä. Maakunnassa hyödynnetään kestävästi luonnon- ja kulttuuriympäristön, aluerakenteen ja ihmisten sekä organisaatioidenkin voimavaroja yhdessä tulevaisuuteen tähdäten. Resursseja kohdennetaan toimenpiteisiin, joilla Varsinais-Suomesta tulee kiertotalouden ja resurssiviisauden edelläkävijä ja mallialue. Toiminta yhteisten voimavarojen hyväksi on tapa ajatella ja kykyä nähdä kaikille osapuolille toimintatavasta tuleva suuri hyöty. teistyön sytyttäjä: ikkuna maakunnalliseen yhteistyöhön ja toimintaan. Yhdessä aluetietopalvelun kanssa Kumppanuusfoorumi tä, teemafoorumeista ja lukuisista maakunnan toimijoista. Se lisää kohtaamisia, joissa toimijaverkostoja luodaan ja vahvistetaan ja ikaisesti eri tahoilla on yksi menestymisen ehdoista, mutta uusien kumppanuuksien ja yhteistyöverkostojen löytyminen edellyttää imivat analysoidun ja visualisoidun tiedon viestintäkanavana. niin kansainvälisesti kuin kansallisestikin. Alueet, joiden toimijoiden hyvät yhteydet ja verkostot tunnistetaan, ovat vahvoilla. OSTOILLE, JOTKA KOORDINOIDUSTI TOTEUTTAVAT TOIMENPITEITÄ en ja kansallinen vetovoimatekijä TP R1. Tuetaan materiaali-, energia-, ravinne-, ja resurssitehokkaita sekä hiilineutraaleja ratkaisuja Varsinais-Suomen kiertotalouden tiekartan mukaisesti. TP R2. Vauhditetaan julkisen sektorin innovatiivisia hankintoja uusien liiketoimintojen kehittämiseksi ja varsinaissuomalaisen elinkeinoelämän edistämiseksi. TP R3 Tehdään Varsinais-Suomesta dataliiketoiminnan edelläkävijä. Edistetään laajasti avoimen tiedon saatavuutta ja dataperustaisen liiketoimintaekosysteemin kehittymistä. TP R4. Edistetään korkeakoulujen syvempää yhteistyötä alueen ja sen elinkeinoelämän kilpailukyvyn vahvistamiseksi. TP R5. Osana toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformia varmistetaan koulutustarjonnan toiminnallinen ja sisällöllinen uudistuminen sekä tarvelähtöinen toimiva järjestäjäverkko. TP R6. Edistetään rakennusten innovatiivista käyttöä ja tehostetaan julkisten tilojen monikäyttöä. TP R7. Varmistetaan kone- ja materiaalitekniikan DI-koulutuksen aloittaminen varsinaissuomalaisessa korkeakoulussa. LUOVA VARSINAIS- SUOMI VETOVOIMAISEN YMPÄRISTÖN JA MATKAILUN SYNERGIA MAAKUNTAOHJELMA TOTEUTTAA MAAKUNTASUUNNITELMAA VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND 31

44, MV 11.12.2017 09:30 / Liite: Maakuntaohjelma 2018-2021_ptk Sivu 89 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND PL 273 (Ratapihankatu 36) 20101 Turku +358 2 2100 900 kirjaamo@varsinais-suomi.fi www.varsinais-suomi.fi Y 0922305-9

45, MV 11.12.2017 09:30 EDUNV: 93/2017 Sivu 90 MAAKUNNAN TILA SYKSY 2017 -KATSAUS Maakuntahallitus 20.11.2017 180 Asia Valmistelija Varsinais-Suomen liitossa laaditaan kaksi kertaa vuodessa katsaus maakunnan viimeaikaisesta kehityksestä. Syksyn 2017 katsauksessa tarkastellaan, miten positiivinen rakennemuutos näkyy Varsinais-Suomen eri osissa sekä aiheuttaako rakennemuutos eriytymistä eri alueiden välillä. Aihetta lähestytään väestö- ja työllisyyskehityksen sekä rakennustuotannon kautta. JV/AV/kl Maakuntajohtajan ehdotus Maakuntahallitus päättää, että katsaus esitellään maakuntavaltuustolle. Päätös Ehdotus hyväksyttiin. Maakuntavaltuusto 11.12.2017 Maakunnan tila syksy 2017 -katsaus on oheismateriaalina. Maakuntahallituksen ehdotus Maakuntavaltuusto merkitsee tiedoksi Maakunnan tila syksy 2017 -katsauksen. Päätös Maakuntajohtaja Kari Häkämies esitteli Maakunnan tila syksy 2017 -katsauksen. Ehdotus hyväksyttiin. Merkittiin, että Merja Lundén ja Johannes Yrttiaho poistuivat kokouksesta klo 11.55. Lisätietoja Tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, p. 050 410 2294, etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi

45, MV 11.12.2017 09:30 / Liite: Maakunnan-tila-syksy-2017 Sivu 91 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND MAAKUNNAN TILA KATSAUS VARSINAIS-SUOMEN KEHITYKSEEN SYKSYLLÄ 2017 LANDSKAPETS TILLSTÅND ÖVERSIKT AV UTVECKLINGEN I EGENTLIGA FINLAND HÖSTEN 2017

45, MV 11.12.2017 09:30 / Liite: Maakunnan-tila-syksy-2017 Sivu 92 Maakunnan tila Katsaus Varsinais-Suomen kehitykseen syksyllä 2017 Landskapets tillstånd Översikt av utvecklingen i Egentliga Finland hösten 2017 Julkaisupäivä / Publiceras 11.12.2017 Varsinais-Suomen liitto / Egentliga Finlands förbund PL 273 (Ratapihankatu 36), 20101 Turku puh. (02) 2100 900 fax (02) 2100 901 ISBN 978-952-320-014-2

45, MV 11.12.2017 09:30 / Liite: Maakunnan-tila-syksy-2017 Sivu 93 LYHYESTI TURUN SEUTU JA VAKKA-SUOMI MAAKUNNAN KEHITYKSEN VETUREITA Sivulla 5 esitetään tämän katsauksen keskeinen sisältö ja johtopäätökset. Tehtyjen tarkastelujen valossa Turun seutu ja Vakka-Suomi näyttäytyvät monella mittarilla maakunnan kehityksen vetureina, mutta esimerkiksi myönteinen työllisyyskehitys jakautuu tasaisemmin koko maakuntaan. VAKKA-SUOMEN VÄESTÖNKASVU ENNÄTYKSELLISEN NOPEAA Sivuilla 6 14 tarkastellaan väestökehityksen muutoksia Varsinais- Suomen eri alueilla. Positiivinen rakennemuutos näkyy selvimmin muuttoliikkeen kehityksessä, sillä Vakka-Suomi on noussut lyhyessä ajassa muuttotappioalueesta koko maakunnankin mittakaavassa merkittäväksi muuttovoittoalueeksi. ASUNTORAKENTAMINEN KESKITTYY TURUN SEUDULLE Sivuilla 15 23 pureudutaan rakennustuotannon alueellisiin vaihteluihin Varsinais-Suomessa sekä asunto- että liike- ja teollisuusrakentamisen näkökulmista. Asuntorakentaminen on voimakkainta Turun seudulla, jossa väestökehityskin on nopeinta. Sen sijaan liikeja teollisuusrakentamisessa Uusikaupunki erottuu Turun seudun rinnalla hyvin voimakaan rakentamisen alueena. TYÖTTÖMYYS VÄHENEE JOKAISESSA VARSINAIS-SUOMEN KUNNASSA Sivuilla 24 31 tarkastellaan Varsinais-Suomen työllisyystilanteeseen. Työttömyysaste on pienentynyt jokaisessa maakunnan kunnassa, ja uusien avoimien työpaikkojen määrä on kasvussa erityisesti Uudessakaupungissa ja Laitilassa. I KORTHET ÅBOREGIONEN OCH NYSTADSREGIONEN DRIVKRAFTER I LANDSKAPETS UTVECKLING På sidan 5 presenteras översiktens centrala innehåll och slutsatser. Mot bakgrund av de granskningar som gjorts framstår Åboregionen och Nystadsregionen (Vakka-Suomi) på många sätt som drivkrafter för utvecklingen i landskapet, men exempelvis den positiva sysselsättningsutvecklingen fördelar sig jämnare över hela landskapet. BEFOLKNINGSTILLVÄXTEN I NYSTADSREGIONEN REKORDSNABB På sidorna 6 14 granskas förändringarna i befolkningsutvecklingen i de olika regionerna i Egentliga Finland. Den positiva strukturomvandlingen tar sig tydligast uttryck i migrationsutveckling, eftersom Nystadsregionen på kort tid gått från att vara ett område med flyttningsunderskott till ett område med betydande inflyttningsöverskott också på landskapsnivå. BOSTADSBYGGANDET KONCENTRERAS TILL ÅBOREGIONEN Sidorna 15 23 behandlar de regionala växlingarna inom byggnadsproduktion i Egentliga Finland, med tanke på såväl bostads-, affärs- som industribyggande. Det mest intensiva bostadsbyggandet sker i Åboregionen, som också har den snabbaste befolkningsutvecklingen. Vad gäller affärs- och industribyggande utmärker sig däremot Nystad vid sidan av Åboregionen som en region med intensivt byggande. ARBETSLÖSHETEN MINSKAR I ALLA KOMMUNER I EGENTLIGA FINLAND På sidorna 24 31 granskas sysselsättningsläget i Egentliga Finland. Arbetslöshetsgraden har sjunkit i var och en av landskapets kommuner, och antalet nya lediga arbetsplatser ökar i synnerhet i Nystad och Letala. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND 3

45, MV 11.12.2017 09:30 / Liite: Maakunnan-tila-syksy-2017 4 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND Sivu 94

45, MV 11.12.2017 09:30 / Liite: Maakunnan-tila-syksy-2017 Sivu 95 TURUN SEUTU JA VAKKA-SUOMI MAAKUNNAN KEHITYKSEN VETUREITA Positiivinen rakennemuutos yhdistetään ennen kaikkea meri- ja autoteollisuuden nopeaan kasvuun ja sen kautta Vakka-Suomen ja Turun seudun myönteiseen taloudelliseen kehitykseen. Varsinais- Suomen kehityksen kannalta on kuitenkin tärkeää tietää, miten positiivisen rakennemuutoksen vaikutuksen näkyvät koko maakunnan mittakaavassa. Tämänkertaisessa maakunnan tila -katsauksessa positiivisen rakennemuutoksen alueellista vaikutusta tarkastellaan kolmesta eri näkökulmasta: väestökehityksen, rakennustuotannon ja työllisyyskehityksen kautta. Näiden lisäksi tarkasteluun voisi ottaa monia muita tärkeitä näkökulmia, kuten työpaikkakehitys tai asuntojen saatavuus. Ajantasaisen ja alueellisesti riittävän tarkan tiedon saatavuus asettaa kuitenkin valittaville näkökulmille rajoitteita, sillä liian vanhat ja liian laajaa aluetta koskevat tilastot ovat hyödyttömiä maakunnan sisäisen tilannekuvan rakentamisessa. Positiivisen rakennemuutoksen vaikutuksen näkyvät korostuneesti juuri Vakka-Suomessa ja Turun seudulla. Selvimmin tämä näkyy väestökehityksessä, sillä Turun seudun voimakkaana jatkuneen väestönkasvun lisäksi Vakka-Suomen ja erityisesti Uudenkaupungin asukasluku on kääntynyt nopeaan kasvuun. Positiivisen rakennemuutoksen näkökulmasta on merkittävää, että Vakka-Suomen väestönkasvu on nimenomaa seurausta muualta Suomesta tulevasta muuttovoitosta. Tuhannet uudet työpaikat ovat siis kasvattaneet merkittävästi Uudenkaupungin muuttovetovoimaa, ja tämä heijastuu koko Vakka-Suomeen. Uudenkaupungin nopea muuttovoitto ei kuitenkaan näy vielä asuntorakentamisessa, vaan suurin osa maakunnan uusista asunnoista valmistuu Turun seudulle. Asuntorakentaminen näyttääkin reagoivan Vakka-Suomen väestönkasvuun viiveellä, ja asuntotuotannon hidas käynnistyminen on pitkän väestön vähenemiskauden jälkeen ymmärrettävästikin varovaista. Sen sijaan positiivisesta rakennemuutoksesta suoraan kertova liike- ja teollisuusrakentamisen kehitys erottaa Vakka-Suomen selvästi muista maakunnan pienemmistä seutukunnista. Tuotantorakennuksiin tehtävien investointien näkökulmasta positiivinen rakennemuutos näkyy korostuneesti juuri Vakka-Suomessa ja Turun seudulla. Sen sijaan positiivinen rakennemuutos ei näytä eriyttävän työllisyyskehitystä samalla tavalla kuin väestökehitystä tai tuotantotilojen rakentamista. Vaikka positiivinen rakennemuutos korostuukin kahdessa veturiseutukunnassa, heijastuu yleinen myönteinen taloustilanne laajasti koko maakunnan työllisyyskehitykseen. Lisäksi esimerkiksi työvoiman liikkuvuus ja alihankintaketjujen ulottuminen koko maakuntaan tasoittaa myönteisen työllisyyskehityksen alueellista jakautumista. Positiivisen rakennemuutoksen vaikutuksia tarkasteltaessa on hyvä tunnistaa eri ilmiöiden reagointinopeus ympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Esimerkiksi toimitilojen rakentaminen usein ennakoi tuotannon kasvua ja myönteistä talouskehitystä, kun taas tästä johtuva muuttovoitto näkyy huomattavalla viiveellä asuntorakentamisen nopeutumisessa. Samoin työttömyyskehitys reagoi nopeasti talouden sykleihin, kun taas väestökehityksen melko hitaiden trendien kääntämiseen tarvitaan voimakkaita yksittäisiä alkuunpanijoita, josta Valmet Automotiven massarekrytoinnit on hyvä esimerkki. ÅBOREGIONEN OCH NYSTADSREGIONEN DRIVKRAFTER I LANDSKAPETS UTVECKLING Den positiva strukturomvandlingen förknippas främst med den snabba tillväxten inom sjöfarts- och bilindustrin, och därigenom med den positiva ekonomiska utvecklingen i Nystadsregionen och Åboregionen. Det är dock med tanke på utvecklingen i Egentliga Finland viktigt att veta hur effekterna av den positiva strukturomvandlingen visar sig på landskapsnivå. Översikten över landskapets tillstånd granskar denna gång den positiva strukturomvandlingens regionala effekter ur tre olika synvinklar: befolkningsutveckling, byggnadsproduktion och sysselsättningsutveckling. Granskningen skulle utöver dessa kunna omfatta många andra viktiga synvinklar, såsom utvecklingen av antalet arbetsplatser eller tillgången på bostäder. Tillgången på aktuella och regionalt tillräckligt exakta data begränsar dock valet av aspekter, eftersom föråldrad statistik eller statistik som gäller ett alltför vidsträckt område inte är till någon nytta när man vill skapa en inre situationsbild för landskapet. Effekterna av den positiva strukturomvandlingen syns tydligt just i Nystadsregionen och Åboregionen. Detta visar sig främst i befolkningsutvecklingen, eftersom befolkningstillväxten förblivit kraftig i Åboregionen och invånarantalet dessutom vuxit snabbt i Nystadsregionen, i synnerhet i Nystad. När det gäller den positiva strukturomvandlingen är det anmärkningsvärt att befolkningstillväxten i Nystadsregionen uttryckligen är en följd av ett inflyttningsöverskott från övriga Finland. Tusentals nya arbetsplatser har alltså i betydande grad ökat Nystads dragningskraft, och detta återspeglas i hela Nystadsregionen. Det snabba inflyttningsöverskottet i Nystad visar sig dock inte ännu i bostadsbyggandet, utan största delen av landskapets nya bostäder byggs i Åboregionen. Bostadsbyggandet ser ut att reagera med fördröjning på befolkningstillväxten i Nystadsregionen, och bostadsproduktionens långsamma start är förståeligt nog försiktig efter en lång period av befolkningsminskning. Utvecklingen av affärs- och industribyggandet, som direkt återspeglar den positiva strukturomvandlingen, gör däremot att Nystadsregionen tydligt utmärker sig bland övriga mindre regionkommuner i landskapet. När det gäller investeringar i produktionsbyggnader syns den positiva strukturomvandlingen tydligt just i Nystadsregionen och Åboregionen. Den positiva strukturomvandlingen verkar däremot inte differentiera sysselsättningsutvecklingen på samma sätt som befolkningsutvecklingen eller byggandet av produktionslokaler. Trots att den positiva strukturomvandlingen är särskilt tydlig i de två drivande regionkommunerna ger det allmänna positiva ekonomiska läget omfattande återverkningar på sysselsättningsutvecklingen i hela landskapet. Exempelvis arbetskraftens rörlighet och det faktum att underleverantörskedjorna omfattar hela landskapet gör dessutom att den positiva sysselsättningsutvecklingen fördelas jämnare över landskapet. När man granskar den positiva strukturomvandlingens effekter är det bra att identifiera hur lång tid det tar för olika företeelser att reagera på förändringar i omgivningen. Byggande av affärslokaler förebådar exempelvis ofta produktionsökning och positiv ekonomisk utveckling, medan det därpå följande inflyttningsöverskottet med betydande fördröjning visar sig i att bostadsbyggandet tar fart. Också arbetslöshetsutvecklingen reagerar snabbt på ekonomiska cykler, medan det i fråga om befolkningsutveckling behövs kraftiga enskilda initiativ för att få de ganska långsamma trenderna att vända. Valmet Automotives massrekryteringar är ett gott exempel på sådana initiativ. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND 5

45, MV 11.12.2017 09:30 / Liite: Maakunnan-tila-syksy-2017 Sivu 96 VAKKA-SUOMEN VÄESTÖNKASVU ENNÄTYKSELLISEN NOPEAA Varsinais-Suomen asukasluku on ollut pitkään tasaisella kasvuuralla. Maakunnan asukasluku on kasvanut noin 1500 2000 henkilöllä vuodessa, mikä tarkoittaa noin 0,4 % vuotuista väestönkasvua. Alueellisesti tarkasteltuna väestönkasvu keskittyy selvästi Turun seudulle, joka on viime aikoina vastannut lähes yksin koko maakunnan väestönlisäyksestä muiden seutukuntien asukasmäärän laskiessa. Vakka-Suomen asukasluku on kuitenkin kääntynyt kuluneen vuoden aikana nopeaan kasvuun. Vakka-Suomen väestönkasvu on merkittävää sekä määrällisesti että ennen kaikkea suhteellisesti tarkasteltuna. Vakka-Suomen asukasluku kasvaa tällä hetkellä noin 500 asukkaan vuosivauhdilla. Seutukunnan suhteellinen väestönkasvu on kasvanut kuitenkin kuluvan vuoden aikana ennätyslukemiin, sillä väestön kasvunopeus saavutti syyskuussa 2 prosentin rajan. Vertailun vuoksi viime vuosikymmeninä väestönkasvu on ollut nopeimmillaan Turun seudulla 1990-luvun puolivälissä, jolloin seudun väestön kasvoi noin 1 % vuosivauhdilla. Uusikaupunki kasvaa Vakka-Suomen kunnista selvästi nopeimmin ja on uusien asukkaiden määrällä mitattuna selvästi maakunnan kakkoskaupunki Turun jälkeen. Turun ja Uudenkaupungin nopea väestönkasvu heijastuu myös lähikuntiin, joskin Uudenkaupungin väestönkasvun nopeus ja Turun määrä ovat omaa luokkaansa. Kuvaavaa onkin, että Turun seudun ja Vakka-Suomen ulkopuolella väestö kasvoi vain yhdessä kunnassa, Oripäässä. Varsinais-Suomen väestönkasvu on kokonaan seurausta muuttovoitosta. Kuluvan vuoden aikana etenkin maan sisäinen muuttovoitto on vahvistunut maahanmuuton rinnalla. Kotimaisen muuttovoiton lisääntyminen johtuu ennen kaikkea Uudenkaupungin muuttovoiton kasvusta, mikä on jo lähes puolet Turun noin tuhannen hengen vuosittaisesta muuttovoitosta. Valmet Automotiven massarekrytoinnit näkyvät siis hyvin selvästi Uudenkaupungin väestökehityksessä. Yksinasuvia koskevasta tarkastelusta esitettiin toive kesäkuun 2017 maakuntavaltuustossa. Varsinais-Suomessa yksinasuvien osuus kaikista kotitalouksista on noin 44 %, mikä on hieman enemmän kuin koko maassa keskimäärin. Maakunnan sisällä yksinasuvien osuus vaihtelee suuresti. Suhteellisesti eniten yksinasuvia on kaupunkikeskuksissa ja osassa maaseutukuntia. Turun kehyskunnissa yksinasuvien osuus on sen sijaan huomattavan matala, vain noin neljäsosa kaikista asuntokunnista. Yksinasuvien osuus on viime vuosina tasaisesti kasvanut tasaisesti kaikilla alueilla. Asukasluvun ja väestökehityksen ajantasainen tilannekuva löytyy Lounaistieto.fi-palvelusta. BEFOLKNINGSTILLVÄXTEN I NYSTADSREGIONEN REKORDSNABB Invånarantalet i Egentliga Finland har länge följt en jämn tillväxtkurva. Landskapets invånarantal har vuxit med cirka 1 500 2 000 personer per år, vilket innebär en årlig befolkningstillväxt på cirka 0,4 %. Vid en granskning regionvis är det tydligt att befolkningstillväxten koncentreras till Åboregionen, som under senare tid nästan på egen hand stått för hela landskapets befolkningstillväxt medan invånarantalet sjunkit i de övriga regionkommunerna. Invånarantalet i Nystadsregionen har dock ökat snabbt under det senaste året. Befolkningstillväxten i Nystadsregionen är betydande kvantitativt sett, och framförallt relativt sett. Invånarantalet i Nystadsregionen växer för närvarande med cirka 500 invånare per år. Den relativa befolkningstillväxten i regionkommunen har dock nått rekordnivåer under det innevarande året, eftersom takten på befolkningstillväxten i september uppnådde gränsen på 2 %. Som jämförelse kan nämnas att befolkningstillväxten under de senaste årtiondena varit som snabbast i Åboregionen i mitten av 1990-talet, då regionens befolkning växte med cirka 1 % per år. Det är uppenbart att Nystad är Nystadsregionens snabbast växande kommun och, mätt i antalet nya invånare, tydligt är landskapets andra stad efter Åbo. Den snabba befolkningstillväxten i Åbo och Nystad återspeglas också i de angränsande kommunerna, om än befolkningstillväxttakten i Nystad, liksom befolkningstillväxten i Åbo, är i en klass för sig. Det är talande att befolkningen ökat i en enda kommun utanför Åboregionen och Nystadsregionen, nämligen Oripää. Befolkningstillväxten i Egentliga Finland är helt och hållet en följd av inflyttningsöverskottet. Under det innevarande året har särskilt det inhemska inflyttningsöverskottet förstärkts vid sidan av invandringen. Ökningen av det inhemska inflyttningsöverskottet beror framför allt på ökningen av Nystads inflyttningsöverskott, som redan uppgår till nästan hälften av Åbos årliga inflyttningsöverskott på cirka 1 000 personer. Valmet Automotives massrekryteringar återspeglas därmed mycket tydligt i befolkningsutvecklingen i Nystad. Vid landskapsfullmäktigemötet i juni 2017 framfördes ett önskemål om granskning av antalet ensamboende. De ensamboende utgör cirka 44 % av alla hushåll i Egentliga Finland, vilket är en aning mer än hela landets medelnivå. Andelen ensamboende varierar mycket inom landskapet. Antalet ensamboende är proportionellt störst i stadscentrumen och i en del av landsbygdskommunerna. Andelen ensamboende är däremot anmärkningsvärt liten i Åbo kranskommuner: endast cirka en fjärdedel av alla bostadshushåll. Andelen ensamboende har under de senaste åren vuxit stadigt inom alla regioner. En aktuell situationsbild av invånarantalet och befolkningsutvecklingen finns i tjänsten Lounaistieto.fi. 6 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND

45, MV 11.12.2017 09:30 / Liite: Maakunnan-tila-syksy-2017 Sivu 97 Asukasluvun vuosimuutoksen kuukausittainen kehitys (%) +2,5 % +2,0 % Vakka-Suomi +1,5 % +1,0 % +0,5 % Turun seutu Varsinais-Suomi 0,0 % -0,5 % -1,0 % Turunmaa Loimaan seutu Salon seutu -1,5 % 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 2015 2016 2017 Asukasluvun vuosimuutoksen kuukausittainen kehitys (henkilöä) +3 000 +2 500 +2 000 Turun seutu Varsinais-Suomi +1 500 +1 000 +500 Vakka-Suomi 0-500 Turunmaa Loimaan seutu Salon seutu -1 000 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 2015 2016 2017 Kuva 1 Asukasluvun vuosimuutoksen kuukausittainen kehitys Varsinais-Suomessa. Tietolähde: Tilastokeskus, väestönmuutosten kuukausitiedot. Ylempi kuvio kuvaa suhteellista väestönmuutosta ja alempi väestön määrällistä kehitystä. Figur 1 Utvecklingen per månad av invånarantalets årsförändring i Egentliga Finland. Informationskälla: Statistikcentralen, månadsuppgifter om befolkningsförändringar. Den övre figuren visar den relativa befolkningsförändringen, av den nedre figuren framgår den kvantitativa befolkningsutvecklingen. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND 7

45, MV 11.12.2017 09:30 / Liite: Maakunnan-tila-syksy-2017 Sivu 98-0,3 Pyhäranta 2,9 1,7 Kustavi 1,1 Laitila Uusikaupunki 0,1 Vehmaa Mynämäki 2,1-0,1 Nousiainen 1,1 Taivassalo 1,5 Rusko -0,3 Masku Raisio -0,1 Naantali Turku 0,9 0,4 Parainen Oripää 1,2-0,7 Pöytyä 0,2 Aura 1,1 Lieto Kaarina 0,9 0,2 Paimio Sauvo -0,9 Loimaa -0,9-1,0 Koski Tl -2,2 Marttila Salo -1,0 Somero -0,5 Kemiönsaari -0,5-1,0-0,7 Asukasluvun suhteellinen vuosimuutos (09/2017) Vähenee yli 1,0 % Vähenee 0,6-1,0 % Vähenee 0,1-0,5 % Ei muutosta Kasvaa 0,1-0,5 % Kasvaa 0,6-1,0 % Kasvaa yli 1,0 % Kuva 2 Väestön suhteellinen vuosimuutos syyskuussa 2017. Tietolähde: Tilastokeskus, väestönmuutosten kuukausitiedot. Figur 2 Den relativa årsförändringen av befolkningen i september 2017. Informationskälla: Statistikcentralen, månadsuppgifter om befolkningsförändringar. 0,9-0,5-0,6 0,4 0,1-0,3-0,5-0,2 0,4-0,3-0,6 1,1-1,2-0,5-1,1-0,5-1,1-0,8 8 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND

45, MV 11.12.2017 09:30 / Liite: Maakunnan-tila-syksy-2017 Sivu 99-7 Pyhäranta 451 15 Kustavi Uusikaupunki Vehmaa 49 Taivassalo 25 95 84 Laitila 5 Mynämäki -3 Nousiainen 69 Rusko -31 Masku Raisio -18 Turku Naantali 1642 Parainen Oripää 16-60 Pöytyä 8 Aura 218 Lieto Kaarina 282 17 Paimio Sauvo -26 Loimaa -152-25 Koski Tl -45 Marttila Salo -533 Somero -42 Kemiönsaari -81-72 -1263 Asukasluvun vuosimuutos (09/2017) Kunnat Maakunnat 279-903 Vähenee yli 100 henkilöä Vähenee 51-100 henkilöä Vähenee 10-50 henkilöä Muutos alle 10 henkilöä Kasvaa 10-50 henkilöä Kasvaa 51-100 henkilöä Kasvaa yli 100 henkilöä Vähenee yli 1000 henkilöä Vähenee 501-1000 henkilöä Vähenee 100-500 henkilöä Muutos alle 100 henkilöä Kasvaa 100-500 henkilöä Kasvaa 501-1000 henkilöä Kasvaa yli 1000 henkilöä Kuva 3 Asukasluvun vuosimuutos syyskuussa 2017. Tietolähde: Tilastokeskus, väestönmuutosten kuukausitiedot. Figur 3 Årsförändringen av invånarantalet i september 2017. Informationskälla: Statistikcentralen, månadsuppgifter om befolkningsförändringar. 274-887 -1293 1881-197 -905-584 2286-521 -994 18680-1184 -1615-594 -1901-1383 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND 9

45, MV 11.12.2017 09:30 / Liite: Maakunnan-tila-syksy-2017 Sivu 100 Maan sisäisen nettomuuton kuukausittainen kehitys suhteessa alueen asukaslukuun (%) +2,5 % +2,0 % Vakka-Suomi +1,5 % +1,0 % +0,5 % 0,0 % -0,5 % Turun seutu Varsinais-Suomi Turunmaa Loimaan seutu Salon seutu -1,0 % 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 2015 2016 2017 Maan sisäisen nettomuuton kuukausittainen kehitys (henkilöä) +2 000 Varsinais-Suomi +1 500 Turun seutu +1 000 Vakka-Suomi +500 0 Turunmaa Loimaan seutu Salon seutu -500 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 2015 2016 2017 Kuva 4 Maan sisäisen nettomuuton kuukausittainen kehitys Varsinais-Suomessa. Tietolähde: Tilastokeskus, väestönmuutosten kuukausitiedot. Luvut kuvaavat vuosimuutosta, jossa kullekin kuukaudelle on laskettu yhteen edellisen vuoden muuttovoitto tai -tappio. Ylemmässä kuviossa muuttovoitto- tai tappio on suhteutettu alueen asukaslukuun. Alempi kuvio esittää nettomuuton määrällistä kehitystä. Figur 4 Utveckling per månad av nettomigrationen inom landet i Egentliga Finland. Informationskälla: Statistikcentralen, månadsuppgifter om befolkningsförändringar. Siffrorna visar en årsförändring, där det föregående årets inflyttningsöverskott eller -underskott räknats samman för varje månad. I den övre figuren har flyttningsöverskottet eller -underskottet ställts i relation till regionens invånarantal. Den nedre figuren visar den kvantitativa utvecklingen av nettomigrationen. 10 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND

45, MV 11.12.2017 09:30 / Liite: Maakunnan-tila-syksy-2017 Sivu 101-0,1 Pyhäranta 3,0 2,0 Kustavi 0,8 Laitila Uusikaupunki 0,3 Vehmaa Mynämäki 2,7-0,4 Nousiainen 0,6 Taivassalo 2,4 Rusko -0,5 Masku Raisio -0,2 Turku Naantali 0,6 0,5 Parainen Oripää 0,8-0,6 Pöytyä -0,1 Aura 0,8 Lieto Kaarina 0,7 0,1 Paimio Sauvo -0,7 Loimaa -0,3-0,4 Koski Tl -1,3 Marttila Salo -0,6 Somero 0,3 Kemiönsaari -0,2-0,4-0,6 Maan sisäisen nettomuuton vuosimuutos suhteessa alueen asukaslukuun (09/2017) -0,4-0,9 Vähenee yli 1,0 % Vähenee 0,6-1,0 % Vähenee 0,1-0,5 % Ei muutosta Kasvaa 0,1-0,5 % Kasvaa 0,6-1,0 % Kasvaa yli 1,0 % Kuva 5 Suhteellinen muuttovoitto- tai tappio vuositasolla syyskuussa 2017. Tietolähde: Tilastokeskus, väestönmuutosten kuukausitiedot. Figur 5 Relativt flyttningsöverskott eller -underskott på årsnivå i september 2017. Informationskälla: Statistikcentralen, månadsuppgifter om befolkningsförändringar. 0,3-0,9-0,4 0,3-0,8-0,4-0,2 0,4-0,2-0,5 0,6-0,2-0,6-0,3-0,8-0,6 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND 11

45, MV 11.12.2017 09:30 / Liite: Maakunnan-tila-syksy-2017 Sivu 102-2 Pyhäranta 468 18 Kustavi Uusikaupunki Vehmaa 62 Taivassalo 39 65 95 Laitila 25 Mynämäki -21 Nousiainen 39 Rusko -44 Masku Raisio -56 Turku Naantali 1069 Parainen Oripää 11-51 Pöytyä -3 Aura 162 Lieto Kaarina 219 10 Paimio Sauvo -20 Loimaa -41-9 Koski Tl -26 Marttila Salo -334 Somero 30 Kemiönsaari -35-31 -1089-1831 -647 Kuva 6 Muuttovoitto- tai tappio vuositasolla syyskuussa 2017. Tietolähde: Tilastokeskus, väestönmuutosten kuukausitiedot. Figur 6 Flyttningsöverskott eller -underskott på årsnivå i september 2017.. Informationskälla: Statistikcentralen, månadsuppgifter om befolkningsförändringar. 86-1644 -938 1639-544 -674-536 1825-394 -914 9958-611 -928-340 -1420-998 12 VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND

45, MV 11.12.2017 09:30 / Liite: Maakunnan-tila-syksy-2017 Sivu 103 Yksinasuvien osuus kaikista alueen asuntokunnista (%) 47 % 45 % 43 % 41 % Turun seutu Varsinais-Suomi Salon seutu Vakka-Suomi Loimaan seutu 39 % Turunmaa 37 % 35 % 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Kuva 7 Yksinasuvien osuuden kehitys Varsinais-Suomessa. Tietolähde: Tilastokeskus, asunnot ja asuinolot. Figur 7 Utvecklingen av andelen ensamboende i Egentliga Finland. Informationskälla: Statistikcentralen, bostäder och boendeförhållanden. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND 13