Verkkoklinikka Horisontaaliset periaatteet ja viestintä 11.4.2018
2 Koulutuksen materiaalit ja lisätietoa Rakennerahastot.fi Etelä-Suomen materiaalipankki - Tilaisuuksien materiaalit Uudenmaan liitto
Verkkoklinikan sisältö Horisontaaliset periaatteet Horisontaalisten tavoitteiden tarkoitus Sukupuolten tasa-arvoa koskevat kysymykset Kestävää kehitystä koskevat kohdat Ekologinen kestävyys, Taloudellinen kestävyys, Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus Kysymyksiä ja vastauksia Hankkeen viestintä Webinaarin aikana voi kirjoittaa kysymyksiä keskusteluosioon. Kysymykset käsitellään osion tai koko esityksen lopussa 3
4 Horisontaalisten periaatteiden tarkoitus
Horisontaaliset tavoitteet rakennerahastoohjelmassa Sukupuolten tasa-arvo, yhdenvertaisuus ja kestävä kehitys ovat rakennerahasto-ohjelmiin sisältyviä ns. horisontaalisia periaatteita. Niitä tarkastellaan kaikissa hankkeissa hankkeen sisällöstä riippumatta. Hanke voidaan valita rahoitettavaksi ainoastaan, jos horisontaaliset periaatteet on otettu huomioon hankesuunnitelmassa. 5
Horisontaalisten periaatteiden tarkoitus Horisontaalisten periaatteiden tarkoitus on herätellä hakijoita tarkastelemaan ko. asioita suhteessa omaan hakemukseen ja sen sisältöihin Tarkasteltavat asiat ovat ohjelmatasolla ja yhteiskunnallisesti merkittäviä ja siksi hakemuksissa on hyvä huomioida sisällöt Horisontaaliset periaatteet eivät ole hakemuksen keskeisin kohta, mutta niillä voi olla selkeää vaikutusta hakemusta ja sen sisältöä arvioitaessa Periaatteiden huomioimisella hakemuksesta saa tasapainoisemman ja harkitumman 6
Horisontaalisten periaatteiden tarkastelu Horisontaalisia periaatteita tarkastellaan erityisesti hakuvaiheessa sekä loppuraportin yhteydessä Myös tiivistelmään lyhyt kuvaus horisontaalisten periaatteiden huomioimisesta Seurannan yhteydessä todettava lyhyesti myös horisontaalisten periaatteiden huomioiminen toiminnassa. Näin ne osaltaan pysyvät mielessä toteutusvaiheessa. Horisontaaliset periaatteet kannattaa sulauttaa osaksi jokapäiväistä toiminnan tarkastelua 7
8 Sukupuolten tasa-arvo
Sukupuolten tasa-arvo Yleisin oikea rivi: Kyllä, kyllä, ei 9
Sukupuolten tasa-arvo Hankkeiden tulee edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa joko siten, että hanke on erityisesti sukupuolten tasa-arvon kehittämiseen keskittyvä hanke tai siten, että sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa. Sukupuolinäkökulman huomioiminen tarkoittaa, että hankkeessa arvioidaan toteutuksen eli valittujen toimintamallien vaikutusta sukupuolten tasa-arvon kannalta. Sukupuolten välisen tasa-arvon valtavirtaistaminen edellyttää aina hankkeen toimintaympäristön, tilanteen ja ratkaistavan ongelman analyysia. Valtavirtaistamisen strategiaan voi tutustua osoitteessa: http://standard.gendercop.com/ 10
Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta Onko hankkeessa tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta? Kirjoita perustelu-kenttään, onko analyysiin käytetty asiantuntijoita ja miten sukupuolen vaikutusta on analysoitu. Hanketta suunniteltaessa on syytä tarkastella ja analysoida sukupuolen vaikutusta juuri kyseisen hankkeen toteutuksessa ja toimintaympäristössä, jotta tasa-arvo tulee huomioiduksi hankkeen ongelmanasettelussa ja tavoitteissa. 11
Esimerkki hyvä kuvaus Tasa-arvotarkastelu esitetty hyvin: 12 Tilastotietojen perusteella yrittäjien ja työntekijöiden sukupuolijakaumassa on selkeitä sukupuolieroja toimialoittain. Tilannekartoituksessa, koulutusmoduuleissa ja yrityskohtaisissa toimenpiteissä varmistetaan, että eri sukupuolten edustajien tarpeet tulevat kuulluiksi niin nais- kuin miesvaltaisillakin aloilla ja yrityksissä. Naisten varovainen suhtautuminen yrittäjyyteen ja naisten pieni osuus kasvuyrittäjissä on noussut esille useissa tutkimuksissa. Hankkeessa huomioidaan erityisesti yrittäjänaisten tarvitsema tuki tuote- ja palvelukehittämiseen ja sitä kautta liiketoiminnan kasvattamiseen. Naisten osuus Suomen yrittäjistä on kuitenkin kasvussa ja heistä yli puolet toimii palvelualoilla ja palvelualojen muutokset haastavat yrittäjänaiset muutokseen. Muutospaineet koskevat myös miesvaltaisten alojen mikroyrityksiä ja erityisesti miehiä, jotka ovat lähteneet yrittäjäksi substanssiosaajina ja ovat hankkineet yrittäjyysosaamisen tekemällä. Sukupuolen mukaisella segregaatiolla on vaikutus niin yksilön valintoihin, työmarkkinoihin kuin kykyjen hyödyntämiseenkin ja niiden kautta myös esimerkiksi uusien yritysten syntyyn. Kuitenkin liikkumiseen liittyvien palvelujen osalta tutkimuksissa ja selvityksissä on tasa-arvoa tarkasteltu lähinnä sosiaalisen ja maantieteellisen tasa-arvon näkökulmista. Sukupuoleen perustuvan tasa-arvon nykytilanne on selvästi havaittavissa. Hankkeen valmistelun aikana tarkasteltiin muassa Euroopan liikennealan (EUR-Lex: v. 2011 naisten osuus 21,1%), Helsingin start-up yritysten (v. 2016 naisten osuus 8 %) sekä liikkumiseen liittyvien alojen (tekniikka ja liikenne) opiskelijoiden ja tutkinnon suorittaneiden sukupuolijakaumaa mm. ammattikorkeakouluissa (Tilastokeskus: v. 2014 alle 17 % naisia). Tiedonhaku kertoi, että ala ja siihen liittyvät tukitoiminnot ovat vahvasti miesvaltaisia. Tämä tarkoittaa, että hankkeen toimintojen suunnittelussa, tilaisuuksien järjestämisessä ja yritysosallistujien hankkimisessa, samoin kuin viestinnässä yleisesti, pyritään huomioimaan naisnäkökulma. Naisten ja miesten osallistuminen myös raportoidaan hankkeen aikana.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen) Onko hankkeen toiminnassa huomioitu sukupuolinäkökulma? Kirjoita perustelu-kenttään, millaisia valtavirtaistamisen menetelmiä hankkeessa käytetään. Tavoitteiden ja toimenpiteiden suunnittelussa tulee varautua tarkastelemaan niiden vaikutusta erikseen naisiin ja miehiin sekä analysoimaan mahdollisia eroja (sukupuolivaikutusten arviointi). 13
Esimerkki hyvä kuvaus Sukupuolinäkökulma esitetty hyvin: Hankkeen suunnitteluvaiheessa on tunnistettu alojen sukupuolittuneisuus sekä naisten pieni osuus kasvuyrittäjistä. Hankkeen rekrytoinnissa huomioidaan erityisesti yrittäjänaiset. Hankkeen tilannekartoituksessa huomioidaan, että eri sukupuolet ovat edustettuina ja heidän eri sukupuolten tarpeet tulevat kuulluiksi sekä huomioiduksi koulutusprosessin suunnittelussa. Hankkeen toteutuksessa seurataan sitä, miten hyvin eri sukupuolten tarpeet tulevat huomioiduiksi ja tarvittaessa toimintasuunnitelmaan tehdään muutoksia. Hankkeessa rohkaistaan erityisesti naisia vahvistamaan tuote- ja palvelukehitystä. Yrityksiä tuetaan huomioimaan sukupuolinäkökulma tuotteiden ja palveluiden kehittämisessä. Hankkeen arvioinnissa kiinnitetään huomioita sukupuolivaikutuksiin. Sukupuolten huomiointi kuvataan myös hankkeen koulutuksesta tuotettavassa toimintamallissa niin, että se on myös muiden kuin hankkeen osatoteuttajien toteutettavissa. 14 Ks. toimintaympäristöanalyysi yllä. Yhtenä esimerkkinä pyritään järjestämään erityisesti naiset huomioivia tai pelkästään naisille suunnattuja tilaisuuksia. Tämän kautta pyritään varmistamaan myös vertaistuki. Hankkeen toiminta tähtää varsinaisesti uuden liiketoiminnan ja uusien yritysten syntymiseen älykkään liikkumisen teemaan. Uusien palvelujen ja tuotteiden asiakkaat eli loppukäyttäjät ovat niin alueen asukkaita, työmatkalaisia sekä muun muassa tavarakuljetusta hoitavien yritysten työntekijöitä ja näissä on yhtä paljon naisia kuin miehiäkin. Hankkeen aikana toteutettavissa aktiviteeteissa muistutetaan yritystoimintaa aloittavia ja uusia palveluja ja tuotteita kehittäviä kohderyhmän yrityksiä huomioimaan niin loppukäyttäjien kuin organisaatiokumppaneiden ja -ostajien sukupuoliset erot.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen Onko hankkeen päätavoite sukupuolten tasa-arvon edistäminen? Kirjoita perustelu-kenttään, millaisia toimenpiteitä hankkeessa toteutetaan sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi. Näitä hankkeita on hyvin vähän ja EAKR:ssa tuskin yhtään 15
16 Kestävä kehitys
17 Kestävä kehitys
Ekologinen kestävyys Vastataan viiteen kysymykseen välittömistä ja välillisistä vaikutuksista Luonnonvarojen käytön kestävyys Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) Natura 2000 -ohjelman kohteet Voisiko hankkeen toimintaa suunnata siten, että sillä olisi myönteinen vaikutus em. asioihin? Euran kysymysmerkin alta löytyvät ohjeet auttavat arvioinnissa huomattavasti 18
Luonnonvarojen käytön kestävyys Arvioi hankkeen toimenpiteiden ja toteutusmallin vaikutusta luonnonvarojen käytön kestävyyteen ja ympäristön tilaan. Luonnonvarojen kestävä käyttö tarkoittaa luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen tai parantamiseen kohdistuvia välittömiä toimia. Katso lisätietoja EU:n monimuotoisuusstrategiasta: http://ec.europa.eu/environment/pubs/pdf/factsheets/biodiv ersity_2020/2020%20biodiversity%20factsheet_fi.pdf 19
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen Arvioi, miten hanke vaikuttaa ilmaston muutoksen aiheuttamien riskien vähentämiseen. Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentämiseen voi olla tulosta mm. annettavasta koulutuksesta tai muusta toiminnasta. Tästä syystä monipuolinen tarkastelu voi olla tarpeen. Perustelussa on mahdollista tarkentaa vastausta ja sen perusteita. 20
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus, Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen), sekä Natura 2000 -ohjelman kohteet Arvioi, miten hankkeen toiminta vaikuttaa tai kohdistuu kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen. Perustelussa on syytä eritellä mihin vaikutus kohdistuu. Arvioi, miten hankkeen toiminta vaikuttaa tai kohdistuu pinta- ja pohjavesiin, maaperään sekä ilmaan (ja kasvihuonekaasujen vähenemiseen). Perustelussa on syytä eritellä mihin vaikutus kohdistuu. Arvioi hankkeen Natura-alueisiin (www.ymparisto.fi/natura) kohdistuvat vaikutukset. 21
Taloudellinen kestävyys Kysymys kohdistuu vähähiiliseen talouteen ja sen ilmenemismuotoihin Taloudellinen kestävyys tarkoittaa vähähiilistä, luonnonvara- ja energiatehokasta taloutta, joka ylläpitää tai jopa kasvattaa luontopääomaa ja sen tarjoamia hyötyjä. Vihreä talous perustuu elinkeinotoiminnan jatkuvuuden turvaamiseen. Se luo uudenlaista kilpailukykyä, joka perustuu hyvinvoinnin luomiseen talouden haitallisia vaikutuksia vähentämällä ja maailman biokapasiteettiä turvaamalla. Se tarjoaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia mm. biotalouden ja cleantechin avulla ja kasvattaa kestävää kehitystä tukevien ratkaisujen ja toimintamallien kysyntää maailmalla. Kestävä talous mahdollistaa talouden kasvun, jos hyvinvoinnin lisääminen kyetään kytkemään irti aineellisten resurssien käytöstä. Se luo työllisyyttä, uudenlaisia kestävän kulutuksen ja tuotannon toimintamalleja ja yhteistyömahdollisuuksia sekä tukee paikallisten voimavarojen hyödyntämistä. Vähähiilisyyteen panostava toteutusmalli on suositeltava. 22
Taloudellinen kestävyys Vastataan viiteen kysymykseen välittömistä ja välillisistä vaikutuksista Materiaalit ja jätteet Uusiutuvien energialähteiden käyttö Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen Liikkuminen ja logistiikka Voisiko hankkeen toimintaa suunnata siten, että sillä olisi myönteinen vaikutus em. asioihin? Euran kysymysmerkin alta löytyvät ohjeet auttavat arvioinnissa huomattavasti 23
Materiaalit ja jätteet Arvioi hankkeen vaikutusta mm. seuraaviin: jätteiden määrä, materiaalien hyötykäyttö ja kierrätys sekä energia- ja materiaalitehokkuus. Uusiutuvien energialähteiden käyttö Arvioi miten uusiutuvien energialähteiden käytön edistäminen toteutuu hankkeessa. Rakennerahasto-ohjelmassa vähähiilisyyteen kannustaminen on tärkeä tavoite. Tässä uusiutuvien energialähteiden käytöllä on oma roolinsa. 24
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen Paikallisen elinkeinorakenteen monipuolistaminen on yleensä suositeltavaa, samoin paikallisten resurssien hyödyntäminen. Tässä näkökulmana on kestävältä pohjalta tapahtuva kehittäminen, joka sisältää paikallisten palveluiden hyödyntämisen sekä toisaalta uusiutuvat luonnonvarat ja raaka-aineet, kuten elintarvikkeet ym. Arvioi, miten hanke toteuttaa em. asioita. 25
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen Arvioi, millaisia vaikutuksia hankkeella on aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen. Aineettomilla tuotteilla ja palveluilla on tulevaisuudessa nykyistäkin merkittävämpi rooli ja niitä edistämällä voidaan luoda edellytyksiä mm. paikallistalouden vahvistamiseen ja vähähiiliseen yhteiskuntaan. EAKR-hankkeissa tyypillisesti tuotetaan aineettomia hyödykkeitä 26
Liikkuminen ja logistiikka Arvioi hankkeen vaikutusta mm. seuraaviin: kuljetusja/tai liikkumistarpeen väheneminen ja logistiikka, henkilöautoliikenteen osuuden väheneminen sekä joukkoliikenteen tai kevyen liikenteen osuuden kasvattaminen. On syytä tarkastella objektiivisesti muuttaako, lisääkö tai vähentääkö hanke ja sen toiminta energiatehokkuutta ja vähähiilisyyttä. 27
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus Vastataan viiteen kysymykseen välittömistä ja välillisistä vaikutuksista Hyvinvoinnin edistäminen Tasa-arvon edistäminen Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus Kulttuuriympäristö Ympäristöosaaminen Voisiko hankkeen toimintaa suunnata siten, että sillä olisi myönteinen vaikutus näihinkin asioihin? Perustelussa on syytä tarkentaa vaikutuksen kohdistumista 28
Hyvinvoinnin edistäminen Arvioi hankkeen vaikutusta mm. seuraaviin: terveys, hyvinvointi, esteettömyys, osallisuus, osallistuminen, työllisyys, tiedon saatavuus, harrastemahdollisuudet ja luovuuden toteuttaminen. Tarkastelu kattaa monia hyvinvoinnin osatekijöitä, joista hankkeella voi olla vaikutusta yhteen tai useaan. Mm. kohdassa tiedon saatavuus ovat esimerkiksi koulutusmahdollisuudet sekä kirjastojen yms. saavutettavuus. 29
Tasa-arvon edistäminen Arvioi hankkeen vaikutusta mm. seuraaviin: naisten ja miesten taloudellisen ja sosiaalisen tasa-arvon edistäminen sekä perinteisten sukupuolikäsitysten purkaminen mm. koulutuksessa tai työelämässä. Tavoitteena ei ole neutraalius vaan toiminnan erilaisten vaikutusten huomioiminen eri ryhmien kannalta. 30
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus Arvioi hankkeen vaikutusta mm. seuraaviin: yhteiskuntaryhmien suhteet, erilaisuuden hyväksyminen, eriarvoisuuden vähentäminen, kulttuuri-identiteetti, monikulttuurisuus ja kulttuuristen oikeuksien toteuttaminen. Vaikutuksia on syytä arvioida minkä tahansa kohderyhmän näkökulmasta. Tarkastelu pohjautuu yhdenvertaisuuden periaatteeseen. Ao. kohdissa on syytä huomioida samantyyppinen arviointitapa kuin sukupuolten tasa-arvoa tarkasteltaessa eli tavoitteena ei ole neutraalius vaan toiminnan erilaisten vaikutusten huomioiminen eri ryhmien kannalta. 31
Kulttuuriympäristö Arvioi hankkeen vaikutusta mm. seuraaviin: maisema, virkistysalueet, kulttuuriperintö, kaupunkirakenne ja rakennuskanta. Ympäristöosaaminen Arvioi hankkeen vaikutusta mm. seuraaviin: ympäristöteknologian, ympäristöjärjestelmien käyttöönoton, ympäristöosaamisen ja tietoisuuden vahvistuminen. 32
33 Kysymyksiä ja keskustelua!
Ennakkokysymys Miten määritellä taso horisontaalisissa tavoitteissa? Mikä riittää tasolle +5 ja mitä lisää tarvitaan tasolle +8? 34
35 Anu Heinonen Hankkeen viestintä
Viestintäohje rahoituspäätöksen liitteenä Tiedottamista ja viestintää koskevien rahoituspäätösten ehtojen noudattaminen on edellytys hankkeen kustannusten tukikelpoisuudelle. Viestinnän tueksi on laadittu viestintäohje, jonka lopusta löytyy graafinen ohjeistus. Suositeltavaa käyttää ohjelmakaudelle 2014 2020 suunniteltua graafista ilmettä voidaan laatia myös sen oma graafinen ilme tai hyödyntää emoorganisaation ilmettä, kunhan EAKR-hankkeelle asetetut viestinnän vaatimukset täyttyvät (vrt. mallipohjat, logojen asettelut, koko jne ) 36 Anu Heinonen
Kaikessa hankkeen viestinnässä on käytettävä hankkeen nimen lisäksi EU-lippulogoa (EU-lippu+ maininta Euroopan Unionista ja Euroopan aluekehitysrahastosta) sekä Vipuvoimaa EU:lta logoa tai tekstiä Hankkeeseen osallistuville on tiedotettava hankkeen toteuttamisesta EAKR-tuella yleisölle tai osallistujille tarkoitetuissa asiakirjoissa oltava em. logot (esim. kutsut tilaisuuksiin, osallistumistodistukset, osallistumislistat) 37 Anu Heinonen
EU-lippulogo Pääsääntöisesti käytetään värillisenä Huomioi logon näkyvyys ja logon koko EU-lippulogon tulee olla selvästi näkyvillä ja sijoitettuna huomattavalle paikalle. Jos esillä on unionin symbolin lisäksi muita logoja, unionin symbolilla on oltava leveytenä tai korkeutena mitattuna vähintään sama koko kuin suurimmalla toisella logolla. Myös pienissä mainos- ja markkinointituotteissa on oltava vähintään EU-lipputunnus 38 Anu Heinonen
Vipuvoimaa EU:lta Kaikessa viestinnässä on käytettävä myös Vipuvoimaa EU:lta -logoa tai slogania Vipuvoimaa EU:lta tekstimuotoisena (esimerkiksi otsikkona). Rakennerahastot.fi sivuilta on saatavilla em. logot eri muodoissaan ja kieliversioina sekä erilaisia mallipohjia: Logot Mallipohjat 39 Anu Heinonen
Ennakkokysymys: Tuleeko sosiaalisen median viestinnässä käyttää EU-lipputunnusta ja Vipuvoimaa EU:sta -logoa? Vastaus: Kyllä. Sosiaalinen media on nettisivuihin rinnastettava ja usein aktiivisemminkin käytetty viestintäkanava. Myös sosiaalisen median välineissä tulee noudattaa rakennerahastohankkeiden viestintäohjetta. 40 Anu Heinonen
Ennakkokysymys: Voiko EU-lippulogoa ja Vipuvoimaa EU:sta -logoa käyttää mustavalkoisena ja negatiivina (EU-lipussa musta pohja ja valkoiset tähdet)? Vastaus: Tietyissä tilanteissa kyllä. Ensisijaisesti käytetään kuitenkin värillisiä logoja. Molempia logoja voi käyttää negatiivina, jos käytetään mustavalkoisia logoja, mikäli se on tarkoituksenmukaista esimerkiksi visuaalisuuden suhteen. Mustavalkoista logoa käytettäessä on kuitenkin syytä muistaa, että aina käytetään ensisijaisesti värillistä logoa. Nettiviestinnässä logojen tulee aina olla värillisiä. 41 Anu Heinonen
42 Anu Heinonen
Muut rahoittajien logot Huom! Tarkista rahoituspäätöksestä viranomaisen täydentävät ehdot: Edellytetäänkö hanketta käyttämään viestinnässään maakunnan liiton logoa/vaakunaa tai 6Aika-logoa? Etelä-Suomen maakunnan liittojen logot löytyvät Etelä-Suomen materiaalipankista rakennerahastot.fi-verkkopalvelussa 6Aika-logo www.6aika.fi 43 Anu Heinonen
Verkkoviestinnästä Tuensaajan on omilla verkkosivullaan esitettävä lyhyt kuvaus hankkeesta ja tuotava esiin EAKR-tuki hankkeen toteuttamiseen. Verkkosivulla logot tulee sijoittaa näkyville siten, ettei sivua tarvitse vierittää alaspäin sivustolle mentäessä. 44 Anu Heinonen
Viestintäsuunnitelma Usein on tarpeen tehdä myös erillinen viestintä- ja tiedotussuunnitelma. Tiedotussuunnitelma tukee ja konkretisoi hankkeen toteutusta Laaditaan erityisesti silloin, jos hankkeen budjetissa on varattu merkittävä rahoitus viestintään. Ei edellytä rahoittajan hyväksyntää Toimitetaan ohjausryhmän käsiteltäväksi Myös viestintäsuunnitelman tulee perustua hankesuunnitelmaan ja sen budjettiin 45 Anu Heinonen
Juliste näkyvälle paikalle Vähimmäiskoko A3 Mallipohja on saatavilla rakennerahastot.fi-sivuilta oman julisteen voi tehdä hyödyntäen hankkeen tai organisaation visuaalista ilmettä, kunhan EAKRviestinnän vaatimukset täyttyvät juliste tarkastetaan paikan päällä tehtävissä varmennuksissa 46 Anu Heinonen
Ennakkokysymys: Voiko A3-kokoinen juliste olla digitaalisessa muodossa? Vastaus: Kyllä. Vähintään A3-kokoinen juliste voi olla näkyvällä paikalla myös digitaalisessa muodossa esimerkiksi tuensaajan aulan digitaalisessa opastusnäytössä. 47 Anu Heinonen
VINKKEJÄ Tee viestintäsuunnitelma erilaiset kohderyhmät huomioiden Käytättekö taustaorganiosaatioiden jo olemassa olevia viestintäkanavia kohderyhmän ja suuren yleisön tavoittamiseksi vai teettekö hankkeelle täysin omat viestintäkanavat? Huomioi monikanavainen viestintä (nettisivut, some, perinteinen media, bloggaajat, videot) Kirjoita selkeästi ja ytimekkäästi Visualisoi Mahdolliset sisäänheittotuotteet herättämässä kiinnostusta Mene sinne, missä ihmisetkin ovat! Muista viestintäohjeet! 48 Anu Heinonen
Myös rahoittaja haluaa tuoda näkyväksi hankkeiden toimintaa ja tuloksia! Linkitä tapahtumia, julkaisuja ja uutisia sosiaalisessa mediassa 49 Anu Heinonen
Myös rahoittaja haluaa tuoda näkyväksi hankkeiden toimintaa ja tuloksia! Etelä-Suomen rakennerahastojen uutiskirje Etelä-Suomen EAKR Facebook Toimita helposti julkaistavaa tietoa, kuvia, videomateriaalia: eakr@uudenmaanliitto.fi 50 Anu Heinonen
KIITOS OSALLISTUMISESTA! Alustavaa tietoa: 8.6. Verkkoklinikka: Miten laadin hyvän loppuraportin? Syksyllä uusia verkkoklinikoita toiveiden ja tarpeiden pohjalta Lisätietoa (etunimi.sukunimi@uudenmaanliitto.fi): Tiina Huotari Hanna Laaksonen Antti Taronen Anu Heinonen Rakennerahastot.fi Etelä-Suomi yhteystiedot 51