MODERNIN NAISEN JÄLJILLÄ Etsi alkuperäinen teos! Tämän tehtäväkortin väri ja teoksesta poimittu yksityiskohta johdattavat sinut oikean taiteilijan jäljille. Lue rauhassa teokseen liittyvä tarina. Kuvitteelliset tarinat on toteutettu yhteistyössä Valveen Sanataidekoulun kanssa. Kääntöpuolelta löydät faktatietoa kyseisestä taiteilijasta/teoksesta. Muistathan pitää turvavälin teoksiin.
Kukkaseppele hiuksillaan hän on ja odottaa. Suvituulen hellä tanssi ja kukkivan maan makea tuoksu. Aurinko maalaa taivaanrantaa vaaleanpunaisin vedoin. Yön usva kurkottaa kohmeisia käsiään kohti auringon kultaamia hiuksia, muttei kuitenkaan saa otetta. Puun lehdillä tanssivissa pisaroissa on lupaus huomisesta.
Ellen Thesleff Suomen kevät 1942 Öljy kankaalle Ellen Thesleff kulki paljon luonnossa ja teki jatkuvasti luonnoksia ja piirroksia. Hänellä oli aina mukanaan pieni vihko ja kynät. Tutustu vitriinissä oleviin luonnoskirjoihin! Teoksessaan Suomen kevät näkyy Thesleffin kiinnostus antiikin legendoihin ja Suomen kauniiseen luontoon Ruoveden Muroleessa. Sota-ajasta huolimatta teoksen tunnelma on leikkisä ja optimistinen. Anu Utriainen, Ateneumin taidemuseon amanuenssi, kuraattorikierros 25.4.2018.
Ikkunasta avautuva maisema oli tuttu ja turvallinen: pienten jalkojen alle tallautunut nurmi ja sen yllä puut suojaamassa iltapäivän paahtavalta auringolta. Hymyilin upottaessani käteni vaahtoavaan veteen. Lusikat kilisivät altaan pohjalla kun hankasin kahvikuppeja puhtaaksi. Kauniimpaa kesäpäivää en olisi paluulleni voinut toivoa. Minua hymyilytti. Tämä oli vieläkin minun Helsinkini. Pieni talo, jonka keittiöstä näki puutarhaan. Vehreään ja kutsuvaan puutarhaan keskellä kaupungin hälinää. Minun kotini.
Sigrid Schauman Puutarha Töölössä 1946 Öljy pahville Sigrid Schauman eli pitkän elämän taiteen parissa: maalarina, kriitikkona, opettajana ja taidevaikuttajana. Oman uransa taidemaalarina hän aloitti jäätyään eläkkeelle taidekriitikon työstään 1949. Etelä-Ranskassa hän löysi maalaamisen innon uudelleen - värin ja valon vuoropuhelun. Schauman pyrki maalaustensa kautta tuomaan esiin mahdollisimman suuren kauneuden. Schauman maalasi paljon maisema-aiheita ja alastonkuvia, joiden kautta hän työsti valoa ja värejä. Anu Utriainen, Ateneumin taidemuseon amanuenssi, kuraattorikierros 25.4.2018.
Minun, sinun, meidän. Niin kaunis, niin pieni, niin tärkeä. Katsoit minuun ja sanoit: Nyt se on sinun. Kiedoit sen käteeni hellästi, hitaasti, päättäväisesti. Minun, sinun, meidän. Ikuisesti.
Helene Schjerfbeck Perhekoru 1915-1916 Öljy kankaalle, kiinnitetty levylle Helene Schjerfbeck ei tavoitellut muotokuvissaan valokuvamaista yhdenmukaisuutta vaan mallin luonteenomaisia piirteitä. Työskennellessään hän ei välittänyt keskustella mallin kanssa sillä se häiritsi hänen maalausrytmiään ja keskittymistään. Malleina ovat olleet hyvinkääläiset sisarukset Jenny ja Impi Tamlander. Holger, L. 2016. Ateneumin taiteilijat: Helene Schjerfbeck. Porvoo: Bookwell.
Kävelin raskaan päivän jälkeen rantaa pitkin kotiin päin. Kevyt tuulenvire kutitteli kasvojani. Se tuntui ihanalta. Oikeastaan päivä ei edes todellisuudessa ollut kovin raskas, mutta silti hartiani olivat lysyssä. Eriväriset talot kohosivat ja polveilivat vieressäni kuin vuorenhuiput. Jostain kaukaa kuului meren pauhuna, jostain loittoneva ajoneuvon ääni. Enää tämä mäki, yksi käännös oikealle ja toinen vasemmalle, niin olen kotona, ajattelin. Kauppakassi ja sen sisällä hölskyvät ostokset painoivat hartioitani yhä alemmas. Silti kannoin niitä mielelläni sillä tiesin, että seuraavana aamuna kiittäisin itseäni, kun kattaisin ruokapöydälle kauan kaipaamani herkkuaamiaisen.
Elga Sesemann Katu 1945 Öljy kankaalle Elga Sesemann on näyttelyn neljästä taiteilijasta tuntemattomin. Hän oli ekspressionisti, rohkea värinkäyttäjä joka debytoi 1945-46 saaden suuren suosion. Teoksissaan hän kuvaa usein yksinäistä ihmistä maisemassa tai huoneessa. Teosten tunnelmat liikkuvat melankolian, ahdistavuuden ja unenomaisuuden tunnelmissa. Sesemanille on tyypillistä hurja ekspressiivinen ote ja vahva värien käyttö. Omakuvissa Sesemann on tyypillisesti jättänyt silmät maalaamatta. Anu Utriainen, Ateneumin taidemuseon amanuenssi, kuraattorikierros 25.4.2018.
Nainen maailmaa nähnyt, muodikas. Kullan hohteessa kimaltaen. Aurinko ympärillä, kietoutuneena kirkkaan kesäpäivän liiviin. Minne olet matkalla, mistä tulossa?
Helene Schjerfbeck Eydtkuhnenin tyttö II 1927 Öljy kankaalle Schjerfbeck sai inspiraation kubistiseen muotokuvaan L`amour de l`art lehdessä julkaistuista Cezannen ja Picasson teosten kuvista. Kesäkuussa 1926 hän kirjoitti Maria Wiikille: Olen löytänyt hienon mallin, hän on käynyt 2 kertaa, taitaa olla viidentoista. On kotoisin Eydtkuhnenista siis Eydtkuhnen- Wirballenista! Pieni suu ja suuret silmät, himmeänvaaleat hiukset. Kaikki mallit saa kuitenkin vain muutamaksi kerraksi ehkä he tulisivat useammin, jos olisin mies! Holger, L. (toim.) 2011. Helene Schjerfbeck. Silti minä maalaan: taiteilijan kirjeitä Maria Wiikille. Hämeenlinna: Kariston Kirjapaino Oy. Kenestä sinä haluaisit maalata muotokuvan? Millainen se olisi?
Puun lehdet humisevat vienossa tuulessa, auringon tuoksu leijuu ilmassa, jossain laulavat linnut. Tunnen pehmeän nurmimaton jalkojeni alla. Silmissäni tanssivat kirkkaat sinisen ja vihreän sävyt. Mielessäni on kimmeltävän kesäpäivän rauha ja mahdollisuus.
Ellen Thesleff Koristeellinen maisema 1910 Öljy kankaalle Ellen Thesleff maalasi palettiveitsellä nopeasti, energisesti, paksusti ja kerroksittain. Yksi syy tähän maalaustapaan oli kiinnostus vitalismiin, luonnon elinvoimaan ja luonnon ja ihmisen harmoniaan. Thesleff on kertonut maanneensa hiekalla kuunnellen universumin sydämensykettä ja kokien samalla voimakasta yhteyttä luontoon. Koristeellinen maisema on Thesleffin ihannekuva, jossa ihminen on osa luontoa. Anu Utriainen, Ateneumin taidemuseon amanuenssi, kuraattorikierros, 25.4.2018. Millaisen ihannekuvan, koristeellisen maiseman, sinä maalaisit?