TUOTANTOELÄINTEN HOIDON JA HYVINVOINNIN AMMATTITUTKINNON PERUSTEET ON UUDISTETTU. Uudistustyön tarkoitus

TUOTANTOELÄINTEN HOIDON JA HYVINVOINNIN AMMATTITUTKINNON PERUSTEET ON UUDISTETTU Uudistustyön tarkoitus Tuotantoeläinten hoidon ja hyvinvoinnin ammattitutkinnon tutkinnon perusteet on uudistettu vastaamaan nykyisiä tutkinnon perusteiden edellyttämiä ammattitaitovaatimuksia ja työelämätarpeita. Tutkintonimike on muuttunut, joten uudet tutkinnon perusteet tulevat korvaamaan aiemman karjatalouden ammattitutkinnon perusteet. Tuotantoeläinten hoidon ja hyvinvoinnin ammattitutkinnon perusteiden uudistamisen yksi lähtökohta on ollut uudistaa vuonna 2004 hyväksytyt karjatalouden ammattitutkinnon perusteet vastaamaan nykyisiä työelämätarpeita. Karjatalousammattilaisen ammattikuva on muuttunut yli kymmenen vuoden aikana ja myös näyttötutkintojärjestelmä on kehittynyt. Tuotantoeläinten hyvinvointiin liittyvien asioiden edistäminen ja tuoteturvallisuus sekä eläinsairauksien leviämisen ehkäisy ovat nykyisin keskeistä alan osaamista. Myös alan lainsäädännön muutokset ovat asettaneet uudenlaisia vaatimuksia alalla työskenteleville. Uudistuksessa on otettu huomioon alan viimeaikainen kehitys ja tulevat kehitystrendit sekä näyttötutkintojärjestelmän muutokset. Uusi tutkinnon peruste on laadittu kolmikantaisessa työryhmässä, jossa oli työnantajien ja työntekijöiden sekä koulutuksen järjestäjien edustus. Ennen hyväksymistä se on käynyt läpi keskeisten asiantuntijatahojen lausuntokierroksen. Lausuntojen pohjalta työryhmä teki asiantuntemuksena mukaisesti tarvittavat muutokset. Tutkinnon sisältö ja osaamisvaatimukset Tuotantoeläinten hoidon ja hyvinvoinnin ammattitutkinnon suorittanut toimii tuotantoeläintalouden parissa edistäen eläinten hyvinvointia ja hyvää kohtelua. Hän toimii joko yrittäjänä, työntekijänä tai esimiehenä. Hän ottaa työssään huomioon eläinten fysiologiset ja muut käyttäytymistarpeet ja osaa käsitellä eläimiä turvallisesti. Tuotantoeläinten hoidon ja hyvinvoinnin ammattilainen käyttää tarvittavaa tuotantoteknologiaa työssään sekä toimii vastuullisesti ja itsenäisesti. Hän tunnistaa työhönsä liittyvät turvallisuustekijät. Tuotantoeläinten hoidon ja hyvinvoinnin ammattilaisella on kokonaisnäkemys maatalousalasta hänen toimiessa osana turvallista elintarvikeketjua. Uudistetuissa tutkinnon perusteissa keskeisinä ammattitaitovaatimuksina korostuvat tuotantoeläinten hoitoon ja hyvinvoinnin edistämiseen liittyvä esimies-, yrittäjä- tai työntekijäosaaminen. Tutkinnon osaamisalat ovat tuotantoeläinyrittämisen, tuotantoeläintilan esimiehenä toimimisen, tuotantoeläinten hoitamisen, lomitustyön ohjaamisen, maatalouslomittamisen sekä sorkkien hoitamisen osaamisalat. Tutkinnon perusteiden rakenne on muutettu siten, että tuotantoeläinten hoidon ja hyvinvoinnin ammattitutkinnon suorittamiseksi tulee suorittaa osaamisalan pakollinen tutkinnon osa sekä kaksi valinnaista tutkinnon osaa. Valinnaisina tutkinnon osina voi suorittaa toisen osaamisalan pakollisen tutkinnon osan. Valinnaisten tutkinnon osien kautta tutkinnon suorittaja voi suuntautua maidon, naudanlihan, sianlihan ja porsaiden, siipikarjan lihan ja munien tai lampaan lihan ja villan tai turkisten tuottamiseen, hevosten hoitoon tuotantoeläintilalla tai tarhattavien eläinten hoitoon. Valinnaisena tutkinnon osana voi suuntautua myös eläinten kuljetukseen. Aiemmin omana tutkintonaan ollut luonnonmukainen tuotanto on valinnaisena tutkinnon osana luonnonmukainen kotieläintuotanto. Tuotantoeläinten hoidon ja hyvinvoinnin ammattitutkinnon perusteissa on tarkasti kuvattu tutkinnon osittain ammattitaitovaatimukset, arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit sekä ammattitaidon osoittamistavat. Uudet tuotantoeläinten hoidon ja hyvinvoinnin ammattitutkinnon perusteet otetaan käyttöön 1.8.2012 alkaen. Anne Liimatainen, opetusneuvos

Tuotantoeläinten hoidon ja hyvinvoinnin ammattitutkinnon perusteiden uudistaminen Yhteenveto lausunnoista, 19.3.2012 Suomen Eläinlääkäriliitto Ammattitutkinnon perusteluonnos on kattava ja antaa hyvät perusteet ammattitaidon arvioinnille. Tuoteturvallisuuden varmistaminen (tuotteiden laatu, kuluttajaturvallisuus) tulisi olla laajemmin huomioituna. Lausunnossa on esitetty yksityiskohtaisia täsmennyksiä arviointikriteereihin kohdistuen useassa tutkinnon osassa Naseva-seurantajärjestelmän käyttöön sekä rehujen valintaan ja laadun tarkkailuun sekä yksittäisiä huomioita mm. sorkkahoitajien työvälineiden hoitoon. Sivulle 9 esitetään lisättäväksi arviointikriteeriksi tuotantosektorikohtainen omavalvonnan kuvaus lakisääteisenä vaatimuksena. Eläinten kuljetus -tutkinnon osaan tulisi lisätä hyvät toimintatavat tautien leviämisen ehkäisemiseksi. Maa- ja metsätalousministeriö Eläinsuojelulainsäädännössä ei ole asetettu erillisiä pätevyysvaatimuksia tuotantoeläinten hoitajien ammattitaidolle lukuun ottamatta broilereiden pitäjää, jolle Eläinsuojelulaki asettaa ehdot ja osaamissisältöä määritellään neuvoston direktiivissä 2007/43/EY. Direktiivin liitteessä IV esitetyistä broilerin hyvinvointiin liittyvistä näkökohdista puuttuu seuraavien kohtien hallitseminen: siipikarjan fysiologia laajemmin kuin pelkästään ruokinnan osalta, stressin käsite sekä lintujen lopetus. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Alkutuotannon ketjuinformaatiovaatimusten tunteminen tulisi olla kaikissa tuotantoeläinosioissa samoin kuin eläinten lääkitykseen ja kirjanpitoon liittyvät asiat. Eläintautien oireiden tunnistaminen ja tarvittavat toimenpiteet ja torjuntaan liittyvät asiat tulisi olla esillä tutkinnon perusteissa. Eläintautien havaitseminen ja ennaltaehkäiseminen tulisi olla mukana eläinten kuljetus -osiossa, ja esityksenä on lisäys ammattitaitovaatimuksiin: tutkinnon suorittaja tarkistaa, ettei siirrettävissä tai muissa lähtöpitopaikan eläimissä ole tarttuvien tautien oireita. Eläinsuojelulain muutoksessa (321/2011) ja broilerien suojelua koskevassa valtioneuvoston asetuksessa (375/2011) on asioita, jotka tulisi ottaa huomioon koulutuksen vaatimuksia suunniteltaessa. Koska tuotantoeläinten pitoon ja hoitoon liittyvä lainsäädäntö ja vaatimukset muuttuvat nopeasti, tutkinnossa tulisi olla mukana vaatimus säännöllisestä jatkokoulutuksesta. Kohtaan 2.1 tulisi lisätä osaamisena eläinlääkintölainsäädäntö ja lainsäädäntöön liittyvät ohjeet. Eläinten kuljetuksen osioon maininta myös kansallisesta lainsäädännöstä ja ko. tutkinnon osan ammattitaidon osoittamistapoihin lausunnossa on ehdotus. Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto ry. SEY Tutkinnon perusteissa käsitellään eläinten hyvinvointia lähinnä terveyden kautta, mutta hyvinvointi sisältää muutakin kuin sairauden puutteen. Tutkinnon perusteisiin tulisi sisällyttää kunkin lajin lajityypillisen käyttäytymisen ja lajityypillisten tarpeiden tunteminen ja tunnistaminen sekä sairauteen liittyvä käyttäytyminen. Eläinten kohtelun osalta eri tuotantoeläimissä eroavaisuutta; osassa on eläinten käsittely rauhallisesti, mutta osasta se puuttuu. Ehdotuksena on, että kaikkien eläinten kohdalla määritellään: eläintä käsitellään rauhallisesti ottaen huomioon lajityypillinen käyttäytyminen sekä eläinsuojelulainsäädäntö. Eläinten hyvinvointiin ja eläinosaamiseen liittyviä asioita ei sisälly pakollisiin tutkinnon osiin 3.1-3.3. Tutkinnon tulisi antaa välineitä ammattitaidon jatkuvalle kasvattamiselle ja tutkimustiedon seuraamiselle.

Maatilatalouden tutkintotoimikunta Tutkinnon perusteet on laadittu laaja-alaisesti työelämän lähtökohdista osaamisaloineen, mikä on hyvä asia ja joustavuutta lisäävät monipuoliset valinnaisten tutkinnon osien valintamahdollisuudet. Valinnaisuus on hyvä työelämän kannalta, mutta toteutus voi olla hankalaa sekä valmistavan koulutuksen että tutkintojen järjestämisen kannalta. Asiakaspalvelun vahva mukanaolo on tärkeätä. Tutkinto on vaativa ja mahdolliselle erikoisammattitutkinnolle ei jää kovin paljon tilaa. Hevosten hoitoon liittyvässä osiossa on turhia kohtia, ja toisaalta ko. tutkinnon osa vaikuttaa helpolta verrattuna nautoihin liittyvään tutkinnon osaan. Nautojen merkitseminen ja rekisteröinti ovat päivittäistä rutiinia, joten näiden tärkeyttä tulisi korostaa tutkinnon perusteissa. Maatalousyrittäjien eläkelaitos Mela Tutkinnon peruste on työelämälähtöinen. Valinnaisuus on hyvä ja tutkinnon osat ovat monipuolisia ottaen huomioon eläinten fysiologiaan ja käyttäytymiseen liittyvät tarpeet, työntekijän työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin sekä elintarviketurvallisuuden. Työterveys ja -turvallisuus on otettu ammattitaitovaatimuksissa ja arvioinnin kohteissa huomioon. Yrittäjyyteen liittyvissä ammattitaitovaatimuksissa yrittäjän oman sosiaaliturvan osaamista tulisi painottaa enemmän, esimerkiksi lisäämällä riskienhallinnan kohtaan yrittäjän oman sosiaali- ja eläketurvan mitoittaminen. Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry. Tutkinnon perusteissa esitetyt osaamisvaatimukset ovat linjassa alan käytännön toiminnan kanssa. Ammattitutkinnossa tulisi painottaa enemmän eläintautien ennaltaehkäisyä ja omana osaamisalueenaan tilan ja eläinten tautisuojausta, sillä kotieläintalouden muutokset ja eläinkaupan lisääntyminen lisäävät tarttuvien eläintautien leviämisriskiä. Kotieläintalouden ammattilaisella on tärkeä rooli Suomen eläinaineksen pitämisessä tautivapaana. Erityisesti sorkkien hoitamisen osaamisalalla on tärkeätä osata sorkkasairauksien leviämisreitit ja näiden katkaisu. Kansallisen eläinsuojelulainsäädännön ja eri eläinlajien pitovaatimusten tunteminen on myös tärkeätä, ja eläinsuojelulainsäädännön vähimmäisvaatimukset tulisi tuntea myös luonnonmukaisen kotieläintuotannon osalta. Koulutuskeskus Salpaus Tutkinnon nimi voisi olla tuotantoeläinten hoidon ammattitutkinto, sillä hyvinvointi kuuluu normaalin hoidon yhteyteen. Tutkinnon perusteissa hyvinvointiin liittyvät asiat voisivat olla vahvemmin esillä. Tutkinnon perusteiden valinnanmahdollisuus on laaja, joskin maatilamatkailun ym. osioita ei ole, mutta hyvä lisä on mahdollisuus valita tutkinnon osa toisesta ammatti- tai erikoisammattitutkinnosta. Tutkinnon osien nimet voisivat olla samanmuotoiset. Johtaminen ja kehittäminen -tutkinnon osassa voisi painottaa enemmän vaihtoehtoisia toimintatapoja, joita mm. maatalouspolitiikka aiheuttaa. Muiltakin osin ko. tutkinnon osaa voisi selkiyttää; oman toiminnan johtaminen vs. työnantajana toimiminen ym. yksittäisiä huomioita. Esimiehenä toimiminen -tutkinnon osassa kirjallisen kehittämissuunnitelman lisäksi tutkintotilaisuudessa tulisi olla käytännön työtehtäviä, kuten työntekijän perehdytys, työhaastattelu, lomittajien työkokouksen suunnittelu ja toteutus. Tilan työnjohdollista osaamista voisi lisätä. Resurssien mitoituksen voisi laittaa muotoon: mitoittaa aika- ja työntekijäresurssit työtehtävien mukaan. Asiakaspalvelu ja työelämätaidot -tutkinnon osassa tulisi olla asiakkaan tilauksen mukaisen palvelun tuottamisen kokonaisuus, ja tutkintotilaisuuksina voisivat olla näihin liittyvät käytännöt, kuten oman laatujärjestelmän toteutumisen seuranta ja raportointi, asiakkaiden palveleminen sekä työkokouksen aktiivisena jäsenenä toimiminen sekä perehdyttäminen ja opastaminen. Em. tutkinnon osan nimi on yleinen ja sitä tulisi täsmentää. Sorkkien hoitamisen

osaamisalan tutkinnon osassa tulisi korostaa enemmän yrittäjyyttä arvioinnin kohteissa ja kriteereissä ammattitaitovaatimusten mukaisesti; tietotekniikan hallinta, yritystoiminnan kriteerit, markkinointi- ja myyntiosaaminen, tuotteiden hinnoittelu, ajanvaraussuunnitelmien teko ja laskun laatiminen. Lausunnossa on yksityiskohtaisia huomioita tutkinnon osista 3.5-3.14., kuten täsmennyksiä sanamuotoihin ja sisältöihin. Hevosten hoito ja hyvinvoinnista huolehtiminen nimeksi sopisi hevospalveluiden tuottaminen ja ylipäänsä tulisi harkita ko. tutkinnon osan sisällyttämistä tutkintoon, sillä osaamisvaatimukset ovat perustutkinnon tasolla eikä siinä oteta huomioon hevostalouden tuotantosuuntaa. Turkiseläinten hoito ja hyvinvoinnista huolehtiminen voisi olla nimeltään Turkisten tuottaminen ja sisältöön voisi lisätä osaamisvaatimuksiksi nahkominen ja nahkojen luokitus. Luonnonmukainen kotieläintuotanto -tutkinnon osaan tulisi lisätä viljelypuoli. Eläinten kuljetus - tutkinnon osa vaikuttaa suppealta verrattuna muihin osiin. Ahlmanin koulun Säätiö Ahlman-instituutti Asiakaspalvelu ja työelämätaidot maaseutuyrityksessä ja lomitustoimessa ovat sama tutkinnon osa näillä eri osaamisaloilla. Näillä eri osaamisaloilla tulisi olla erilliset tutkinnon osat, koska käytännön työnkuva on erilainen. Maataloustyöntekijän käsitteen sijaan olisi parempi puhua karjataloustyöntekijästä. Osa arvioitavista kriteereistä ei sisälly työnkuvaan tai ovat vaikeasti arvioitavissa, kuten vieraan kielen taito, liikunnan harrastaminen säännöllisesti tai työpaikan viihtyisyydestä huolehtiminen. Tutkinnon osien nimet voisivat olla samantyyppiset, eli tuotteiden tuottaminen kaikkiin tutkinnon osiin. Lisäksi lausunnossa on muutamia käsitteellisiä ja pieniä arviointikriteereihin kohdistuvia muokkausehdotuksia. Suomen Sorkkahoitajien Yhdistys Lausunnossa on esitetty muokattavaksi tai poistettavaksi osa arvioinnin kriteereistä, kuten kommunikointi toisella kotimaisella ja vieraalla kielellä, ympäristöystävällisyyden huomioiminen valinnoissa sekä työskentely vettä ja energiaa säästäen. Laatujärjestelmän mukaiseen toimintaan sekä kestävän kehityksen näkökohtien huomioon ottamiseen liittyvät asiat esitetään poistettavaksi. Lausuntojen huomioon ottaminen Tuotantoeläinten hoidon ja hyvinvoinnin ammattitutkinnon perusteiden uudistamistyöstä vastannut työryhmä käsitteli lausunnot kokouksessaan 19.3.2012. Tutkinnon osien nimiä muokattiin ehdotusten mukaisesti siten, että ne pääosin kuvaavat jonkin tuotteen tuottamista. Tehtiin lisäys kaikkiin osiin, että eläintä käsitellään rauhallisesti ottaen huomioon lajityypillinen käyttäytyminen ja eläinsuojelulainsäädäntö. Sorkkien hoitamisen tutkinnon osaan lisättiin tarttuvien sorkkatautien leviämisen ennaltaehkäiseminen. Lisäksi lisättiin eläinten käsitteleminen rauhallisesti. Hevosten hoidon tutkinnon osio jätettiin tutkinnon perusteisiin, koska useat lomittajat toimivat myös hevostiloilla, mutta tutkinnon osan nimi muutettiin sisältämään sana tuotantoeläintila. Eläketurva-asia lisättiin tutkinnon osaan 3.1. samoin kuin vakuutustarjonnan käytön osaaminen sekä tuotantosektorikohtainen omavalvonnan kuvaus. Siipikarjalihan tuottamisen tutkinnon osa tarkistettiin sisältämään säädösten vaatimat asiat. Kaikkia lausunnoissa esitettyjä yksityiskohtia ei kuvattu tutkinnon perusteisiin, sillä osa esitetyistä asioista sisältyy tutkinnon perusteisiin, mutta ehkä hieman toisin sanoin ja siten, että tutkinnon perusteet toimivat erilaisilla tiloilla (mm. koneiden ja laitteiden nimeäminen). Hoitotietojen ja -havaintojen kirjaaminen muutettiin siten, että se vastaa tutkinnon suorittajan tehtäviä. Rehujen valinnan ja laadun tarkkailun osalta tutkinnon perusteet muokattiin siten, että lausunnossa esitetty täsmennys otettiin huomioon (täsmennys: koskee tuontirehuja). Uudeksi arviointikriteeriksi lisättiin kaikkiin tuotannon tutkinnon osiin lääkkeiden ja rokotteiden säilyttäminen ohjeiden mukaisesti. Esitetyt

sanamuokkaukset käytiin läpi ja tutkinnon perusteet muokattiin pääsääntöisesti ehdotusten mukaisesti. Eläinten kuljetuksen tutkinnon osa muokattiin ehdotusten mukaan muilta osin, mutta hyvien toimintatapojen listausta ei laadittu tutkinnon perusteisiin, koska tämä on liian yksityiskohtaista kirjattavaksi tutkinnon perusteisiin ollen valmistavassa koulutuksessa läpi käytävä asia. Ketjuinformaatio lisättiin sianlihan tuottamisen tutkinnon osioon, kun taas muissa tutkinnon osissa asia oli sisällytettynä muiden arviointikriteerien yhteyteen. Osa poistettaviksi ehdotetuista arviointikriteereistä ovat yleisiä tutkintojen NQF-tason 4 mukaisia osaamisvaatimuksia, joten ne jätettiin tutkinnon perusteisiin (mm. kielitaitovaatimus, vuorovaikutus- ja viestintäosaaminen). Osa lausunnoissa esitetyistä ehdotuksista koskivat koulutuksen ja tutkintotilaisuuksien järjestämistä, joten ne jätettiin tutkinnon perusteissa huomioimatta.

TUOTANTOELÄINTEN HOIDON JA HYVINVOINNIN AMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET

SISÄLTÖ 1 NÄYTTÖTUTKINNOT... 4 1.1 Näyttötutkintojen järjestäminen... 4 1.2 Näyttötutkinnon suorittaminen... 4 1.3 Näyttötutkinnon perusteet... 4 1.4 Henkilökohtaistaminen näyttötutkinnossa... 4 1.5 Ammattitaidon arviointi näyttötutkinnossa... 5 1.6 Todistukset... 5 1.7 Näyttötutkintoon valmistava koulutus... 6 2 TUOTANTOELÄINTEN HOIDON JA HYVINVOINNIN AMMATTITUTKINNON MUODOSTUMINEN... 6 2.1 Tuotantoeläinten hoidon ja hyvinvoinnin ammattitutkinnossa osoitettu osaaminen... 6 2.2 Tutkinnon osat... 8 3 TUOTANTOELÄINTEN HOIDON JA HYVINVOINNIN AMMATTITUTKINNOSSA VAADITTAVA AMMATTITAITO JA ARVIOINNIN PERUSTEET... 9 3.1 Johtaminen ja kehittäminen maaseutuyrityksessä... 10 Ammattitaitovaatimukset... 10 Arviointi (arvioinnin kohteet ja kriteerit)... 10 Ammattitaidon osoittamistavat... 16 3.2 Esimiehenä toimiminen maaseutuyrityksessä/lomitustoimessa... 16 Ammattitaitovaatimukset... 16 Arviointi (arvioinnin kohteet ja kriteerit)... 17 Ammattitaidon osoittamistavat... 20 3.3 Asiakaspalvelu- ja työelämätaidot maaseutuyrityksessä/lomitustoimessa... 20 Ammattitaitovaatimukset... 20 Arviointi (arvioinnin kohteet ja kriteerit)... 20 Ammattitaidon osoittamistavat... 23 3.4 Sorkkien hoitaminen... 24 Ammattitaitovaatimukset... 24 Arviointi (arvioinnin kohteet ja kriteerit)... 24 Ammattitaidon osoittamistavat... 26 3.5 Maidon tuottaminen... 26 Ammattitaitovaatimukset... 26 Arviointi (arvioinnin kohteet ja kriteerit)... 27 Ammattitaidon osoittamistavat... 31 3.6 Naudanlihan tuottaminen... 31 Ammattitaitovaatimukset... 31 Arviointi (arvioinnin kohteet ja kriteerit)... 32 Ammattitaidon osoittamistavat... 35 3.7 Sianlihan ja porsaiden tuottaminen... 35 Ammattitaitovaatimukset... 35 Arviointi (arvioinnin kohteet ja kriteerit)... 36 Ammattitaidon osoittamistavat... 39 3.8 Siipikarjanlihan ja/tai munien tuottaminen... 39 Ammattitaitovaatimukset... 39 Arviointi (arvioinnin kohteet ja kriteerit)... 39 Ammattitaidon osoittamistavat... 43 3.9 Hevosten hoitaminen tuotantoeläintilalla... 44 Ammattitaitovaatimukset... 44 Arviointi (arvioinnin kohteet ja kriteerit)... 44

Ammattitaidon osoittamistavat... 47 3.10 Turkisten tuottaminen... 48 Ammattitaitovaatimukset... 48 Arviointi (arvioinnin kohteet ja kriteerit)... 48 Ammattitaidon osoittamistavat... 50 3.11 Lampaanlihan ja/tai villan tuottaminen... 50 Ammattitaitovaatimukset... 50 Arviointi (arvioinnin kohteet ja kriteerit)... 51 Ammattitaidon osoittamistavat... 54 3.12 Tarhattavien eläinten hoitaminen... 55 Ammattitaitovaatimukset... 55 Arviointi (arvioinnin kohteet ja kriteerit)... 55 Ammattitaidon osoittamistavat... 59 3.13 Luonnonmukainen kotieläintuotanto... 59 Ammattitaitovaatimukset... 59 Arviointi (arvioinnin kohteet ja kriteerit)... 59 Ammattitaidon osoittamistavat... 60 3.14 Eläinten kuljettaminen... 61 Ammattitaitovaatimukset... 61 Arviointi (arvioinnin kohteet ja kriteerit)... 61 Ammattitaidon osoittamistavat... 63 3.18 Tutkinnon osa toisesta ammatti- tai erikoisammattitutkinnosta... 63 LIITE 1. Ammatin kuvaus... 64

1 NÄYTTÖTUTKINNOT 1.1 Näyttötutkintojen järjestäminen Opetushallituksen asettamat, työnantajien, työntekijöiden, opettajien ja tarvittaessa itsenäisten ammatinharjoittajien edustajista koostuvat tutkintotoimikunnat vastaavat näyttötutkintojen järjestämisestä ja valvonnasta sekä antavat tutkintotodistukset. Tutkintotoimikunnat tekevät sopimuksen näyttötutkintojen järjestämisestä koulutuksen järjestäjien ja tarvittaessa muiden yhteisöjen ja säätiöiden kanssa. Näyttötutkintoja ei saa järjestää ilman voimassa olevaa, tutkintotoimikunnan kanssa solmittua järjestämissopimusta. 1.2 Näyttötutkinnon suorittaminen Näyttötutkinto suoritetaan osoittamalla hyväksytysti tutkinnon perusteissa vaadittu osaaminen tutkintotilaisuuksissa käytännön työssä ja toiminnassa. Jokainen tutkinnon osa on arvioitava erikseen. Arvioinnin tekevät työnantajien, työntekijöiden ja opetusalan edustajat yhdessä. Aloilla, joilla itsenäinen ammatinharjoittaminen on tyypillistä, myös tämä taho otetaan huomioon arvioijien valinnassa. Lopullisen päätöksen arvioinnista tekee tutkintotoimikunta. Tutkintotodistus voidaan antaa, kun kaikki tutkinnon suorittamiseksi määrätyt tutkinnon osat on suoritettu hyväksytysti. 1.3 Näyttötutkinnon perusteet Tutkinnon perusteissa määritellään tutkintoon kuuluvat osat ja mahdollisesti niistä muodostuvat osaamisalat, tutkinnon muodostuminen, kussakin tutkinnon osassa vaadittava ammattitaito, arvioinnin perusteet (arvioinnin kohteet ja kriteerit) ja ammattitaidon osoittamistavat. Tutkinnon osa muodostaa ammatin osa-alueen, joka voidaan erottaa luonnollisesta työprosessista itsenäiseksi arvioitavaksi kokonaisuudeksi. Tutkinnon osissa määritellyissä ammattitaitovaatimuksissa keskitytään ammatin ydintoimintoihin, toimintaprosessien hallintaan ja kyseessä olevan alan ammattikäytäntöihin. Niihin sisältyvät myös työelämässä yleisesti tarvittavat taidot, esimerkiksi sosiaaliset valmiudet. ja kriteerit on johdettu ammattitaitovaatimuksista. Arvioinnin kohteilla ilmaistaan ne osaamisen alueet, joihin arvioinnissa kiinnitetään erityistä huomiota. Kohteiden määrittäminen helpottaa myös ammattitaidon arviointia asianomaisesta työtoiminnasta. Arvioinnin tulee kattaa kaikki tutkinnon perusteissa määritellyt arvioinnin kohteet. määrittelevät hyväksyttävän suorituksen laadullisen ja määrällisen tason. Ammattitaidon osoittamistavat sisältävät tutkinnon suorittamiseen liittyviä tarkentavia ohjeita. Ammattitaito osoitetaan pääsääntöisesti todellisissa työtehtävissä ja toimissa. Ammattitaidon osoittamistavat voivat sisältää mm. ohjeita siitä, kuinka tutkintosuoritusta voidaan tarvittaessa täydentää, jotta kaikki ammattitaitovaatimukset tulevat kattavasti osoitetuiksi. 1.4 Henkilökohtaistaminen näyttötutkinnossa Koulutuksen järjestäjä huolehtii näyttötutkintoon ja siihen valmistavaan koulutukseen hakeutumisen, tutkinnon suorittamisen sekä tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistamisesta. Henkilökohtaistamisessa tulee ottaa huomioon ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain (L 952/2011) 11 :n säännökset opiskelijan oikeuksista ja velvollisuuksista.

Opetushallitus on antanut henkilökohtaistamista koskevan erillisen määräyksen (43/011/2006). 1.5 Ammattitaidon arviointi näyttötutkinnossa Ammattitaidon arvioinnissa tulee perusteellisesti ja huolellisesti tarkastella sitä, miten tutkinnon suorittaja on osoittanut osaavansa sen, mitä tutkinnon perusteissa ko. tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksissa edellytetään. Arvioinnissa käytetään tutkinnon perusteissa määriteltyjä arviointikriteerejä. Arvioinnissa tulee käyttää monipuolisesti erilaisia ja ensisijaisesti laadullisia arviointimenetelmiä. Vain yhden menetelmän käytöllä ei välttämättä saada luotettavaa tulosta. Arvioinnissa otetaan huomioon ala- ja tutkintokohtaiset erityispiirteet tutkinnon perusteiden mukaisesti. Mikäli tutkinnon suorittajalla on luotettavia selvityksiä aikaisemmin osoitetusta osaamisesta, arvioijat arvioivat niiden vastaavuuden näyttötutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimuksiin. Arvioijat ehdottavat dokumentin tutkintotoimikunnalle tunnustettavaksi osaksi näyttötutkinnon suoritusta. Lopullisen päätöksen aiemmin osoitetun ja luotettavasti selvitetyn osaamisen tunnustamisesta tekee tutkintotoimikunta. Ammattitaidon arviointi on prosessi, jossa arviointiaineiston keräämisellä ja arvioinnin dokumentoinnilla on keskeinen merkitys. Työelämän sekä opettajien edustajat tekevät kolmikantaisesti huolellisen ja monipuolisen arvioinnin. Jokaisen tutkinnon suorittajan tulee selvästi saada tietoonsa arvioinnin perusteet. lle on annettava mahdollisuus suoritustensa itsearviointiin. Näyttötutkinnon järjestäjä laatii arvioinnin kohteena olevan tutkinnon osan suorittamisesta arviointipöytäkirjan, jonka arvioijat allekirjoittavat. lle tämän jälkeen annettava palaute on osa hyvää arviointiprosessia. Lopullisen päätöksen arvioinnista tekee tutkintotoimikunta. Arvioijat n ammattitaitoa arvioivilla henkilöillä tulee olla hyvä ammattitaito ko. näyttötutkinnon alalta. Tutkintotoimikunta ja näyttötutkinnon järjestäjä sopivat arvioijista näyttötutkintojen järjestämissopimuksessa. Arvioinnin oikaisu voi lainsäädännön mukaisen määräajan puitteissa pyytää arvioinnin oikaisua tutkintotoimikunnalta, jonka toimialaan ja -alueeseen kyseessä oleva tutkinto kuuluu. Kirjallinen oikaisupyyntö osoitetaan tutkintotoimikunnalle. Tutkintotoimikunta voi arvioijia kuultuaan velvoittaa toimittamaan uuden arvioinnin. Arviointia koskevasta oikaisuvaatimuksesta annettuun tutkintotoimikunnan päätökseen ei voi hakea muutosta valittamalla. 1.6 Todistukset Tutkintotodistuksen ja todistuksen tutkinnon osan tai osien suorittamisesta antaa tutkintotoimikunta. Todistuksen valmistavaan koulutukseen osallistumisesta antaa koulutuksen järjestäjä. Opetushallitus on antanut määräyksen todistuksiin merkittävistä tiedoista. Näyttötutkinnon osan tai osien suorittamisesta annetaan todistus silloin, kun näyttötutkintoon osallistuva sitä pyytää. Tutkintotodistuksen ja myös todistuksen tutkinnon osan tai osien suorittamisesta allekirjoittavat tutkintotoimikunnan edustaja ja näyttötutkinnon järjestäjän edustaja. Opetushallituksen hyväksymään ammattikirjaan tehty merkintä näyttötutkinnon suorittamisesta on tutkintotodistukseen rinnastettava todistus näyttötutkinnon suorittamisesta. Näyttötutkinnon järjestäjä hankkii ja allekirjoittaa ammattikirjan. Ammattikirja on näyttötutkinnon suorittajalle maksullinen.

1.7 Näyttötutkintoon valmistava koulutus Näyttötutkintoihin osallistumiselle ei voida asettaa koulutukseen osallistumista koskevia ennakkoehtoja. Pääsääntöisesti tutkinnot suoritetaan kuitenkin valmistavan koulutuksen yhteydessä. Koulutuksen järjestäjä päättää näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen sisällöstä ja järjestämisestä tutkinnon perusteiden mukaisesti. Koulutus ja tutkintotilaisuudet on jäsennettävä tutkinnon osien mukaisesti. Näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen osallistuvalle tulee osana koulutusta järjestää mahdollisuus osallistua tutkintotilaisuuksiin ja suorittaa näyttötutkinto. Näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa tulee ottaa huomioon ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain 11, 13, 13 a ja 16 :n säännökset. 2 TUOTANTOELÄINTEN HOIDON JA HYVINVOINNIN AMMATTITUTKINNON MUODOSTUMINEN 2.1 Tuotantoeläinten hoidon ja hyvinvoinnin ammattitutkinnossa osoitettu osaaminen Tuotantoeläinten hoidon ja hyvinvoinnin ammattilainen toimii maatalousalan työtehtävissä, jotka edistävät eläinten hyvinvointia ja hyvää kohtelua. Hän ottaa työssään huomioon eläinten fysiologiset ja muut käyttäytymistarpeet ja osaa käsitellä eläimiä turvallisesti. Tuotantoeläinten hoidon ja hyvinvoinnin ammattilainen hyödyntää monipuolisesti erilaisia koneita ja tuotantoteknologiaa tuotantoeläinten hoitamisessa ja hyvinvoinnin seurannassa ja edistämisessä. Hän toimii itsenäisesti, vastuuntuntoisesti ja maatalousalan kestävän kehityksen periaatteita edistäen. Hän tunnistaa työhönsä liittyvät vaarat ja terveyshaitat, osaa ennakoida ja suojautua niiltä sekä osaa noudattaa alansa työterveyteen ja -turvallisuuteen liittyvää lainsäädäntöä ja ohjeita. Hän ylläpitää työ- ja toimintakykyään ja päivittää tietoaan alasta. Hän osaa ehkäistä onnettomuuksia sekä toimia onnettomuus-, vaara- ja uhkatilanteissa. Tuotantoeläinten hoidon ja hyvinvoinnin ammattilaisella on kokonaisnäkemys maatalousalan harjoittamisesta toimiessaan osana turvallista kotimaista elintarvikeketjua. Hän tuntee ja noudattaa eläinlääkintölainsäädäntöä ja lainsäädäntöön liittyviä ohjeita. Hän työskentelee kustannustehokkaasti. Hän arvostaa ammattiaan ja edistää toiminnallaan myös alan arvostusta. Hän osaa toimia monikulttuurisessa työympäristössä ja selviytyy kielitaitoa vaativissa tilanteissa. Hänellä on hyvä ammattiosaaminen sekä vahva kokemus alalta. Työtehtävistä riippuen hän työskentelee joko itsenäisenä yrittäjänä, toisen palveluksessa eläimiä hoitaen, maatalouslomituksen tehtävissä tai sorkkahoitajana. Tuotantoeläinyrittämisen osaamisalan suorittanut saa valmiudet työskennellä omassa yrityksessä tuotantoeläintilalla. Ammatin keskeistä osaamista ovat maatilan johtaminen sekä yrittäjä- ja liiketalousosaaminen. Hän osaa suunnitella, organisoida ja johtaa tilan toimintaa tuottavuus- ja laatutavoitteiden saavuttamiseksi. Hän kehittää aktiivisesti omaa osaamistaan ja seuraa toimialansa kehitystä. Yrittäjä seuraa maatalouspolitiikkaa, osaa vaikuttaa päätöksentekoon ja on omalta osaltaan kiinnostunut edistämään maaseudun elinvoimaisuutta sekä kotimaisen elintarviketuotannon toimivuutta ja imagoa. Hän tiedostaa roolinsa elintarvikeketjussa hyvän raaka-aineen tuottajana ja elintarviketurvallisuuden edistäjänä. Yrittäjä mitoittaa voimavaransa ja resurssinsa oikein suhteessa tilan tuotannon vaatimaan työmäärään. Hän huolehtii omasta työhyvinvoinnistaan ja osaa käyttää tarvittaessa palveluja, kuten koneyhteistyö, urakointi, lomituspalvelut ja työterveyshuolto. Tuotantosuunnan mukaisesti hän syventää ammattitaitoaan tuotantoeläinten hoidossa ja hyvinvoinnin edistämisessä.

Tuotantoeläintilan esimiehenä toimimisen osaamisalan suorittanut saa valmiudet vastata itsenäisesti tuotantoeläintilan toiminnasta. Tuotantoeläintilan esimies on vastuussa pääasiassa tuotantoeläinten hoitamisesta ja hoitamisen organisoinnista ja on muiden työntekijöiden esimies. Ammatin keskeistä osaamista ovat esimiestaidot ja hyvä ammattitaito tuotantoeläinten hoitamisessa ja hyvinvoinnista huolehtimisessa. Tuotantoeläintilan esimies perehdyttää työntekijän sekä toimii kannustavana esimiehenä vastuunsa ja velvoitteidensa mukaisesti. Hän toimii yrittäjämäisesti tiedostaen roolinsa tuotantoeläintilan tuottavuus- ja laatutavoitteiden saavuttamiseksi. Esimies pystyy toimimaan puolueettomasti ja eri osapuolia tyydyttävää ratkaisua hakien erilaisissa ristiriita- ja ongelmatilanteissa. Hän antaa rakentavaa palautetta sekä vastaanottaa ja kerää säännöllisesti palautetta omasta toiminnastaan. Hän tunnistaa omat vahvuutensa ja kehittämistarpeensa sekä esimiestyössä että ammatillisessa osaamisessa. Esimiehenä hän huolehtii sekä itsensä että työntekijöidensä työturvallisuudesta ja työhyvinvoinnista. Tuotantoeläinten hoitamisen osaamisalan suorittanut saa valmiudet työskennellä tuotantoeläintilalla eläintenhoitotehtävissä. Ammatin keskeistä osaamista ovat tuotantoeläinten hoito sekä asiakaspalvelu- ja työelämätaidot. Tuotantoeläinten hoitaja vastaa tuotantoeläinten hoitamisesta itsenäisesti tai tiimin jäsenenä. Suurilla tuotantoeläintiloilla saattaa olla useita palkattuja työntekijöitä tuotantoeläinten hoitamiseen, jolloin työntekijät voivat erikoistua työtehtävissä kiinnostuksen ja osaamisen mukaan. Työntekijä tuo rakentavasti esiin oman mielipiteensä ja ottaa huomioon muiden näkökannat. Hän osallistuu ja sitoutuu oman roolinsa mukaisesti maatalousyrityksen tavoitteiden toteuttamiseen sekä ylläpitää hyvää ammattitaitoa, jakaa asiantuntemuksensa työyhteisön hyödyksi sekä seuraa aktiivisesti toimialan kehitystä. Lomitustyön ohjaamisen osaamisalan suorittanut saa valmiudet työskennellä maatalouslomituksen esimiestehtävissä, joko kunnan palveluksessa tai itsenäisenä yrittäjänä. Ammatin keskeistä osaamista ovat hyvät esimiestaidot, asiakaspalvelu- ja työelämätaidot sekä tuotantoeläinten hoitaminen. Lomitustyön ohjaaja rekrytoi työntekijän, solmii työsopimuksen ja perehdyttää työntekijän. Hän tekee työvuorolistat sekä lomittajia että lomitettavaa yrittäjää kuullen. Lomitustyön ohjaaja suunnittelee ja organisoi työtehtävät tasapuolisesti ja tarkoituksenmukaisesti kunkin lomittajan vahvuuksia ja osaamista hyödyntäen. Hän huolehtii työnantajavelvollisuuksista, kuten lomittajien työympäristön turvallisuuden varmistamisesta ja työhyvinvoinnin edistämisestä. Hän toimii puolueettomasti ja eri osapuolia tyydyttävää ratkaisua hakien erilaisissa ristiriita- ja ongelmatilanteissa. Hän antaa rakentavaa palautetta sekä vastaanottaa ja kerää säännöllisesti palautetta omasta toiminnastaan. Hän tunnistaa omat vahvuutensa ja kehittämistarpeensa sekä esimiestyössä että ammatillisessa osaamisessa. Maatalouslomittamisen osaamisalan suorittanut saa valmiudet työskennellä maatalouslomittajana joko kunnan tai yrityksen palveluksessa. Ammatin keskeistä osaamista ovat tuotantoeläinten hoitaminen sekä asiakaspalvelu- ja työelämätaidot. Maatalouslomittajan työkohteet voivat vaihtua lähes päivittäin, jolloin häneltä vaaditaan joustavuutta ja aktiivista perehtymistä uusiin työkohteisiin ja -menetelmiin. Työssään hän kohtaa erilaisia ihmisiä, joten hyvät ihmissuhde- ja asiakaspalvelutaidot korostuvat. Uuden tiedon omaksuminen, erilaisten koneiden ja teknologian käyttötaito, vaitiolovelvollisuuden noudattaminen ja tarttuvien tautien leviämisen ehkäiseminen ovat työkohteiden vaihtuvuuden vuoksi tärkeitä ammattitaitovaatimuksia. Maatalouslomittaja osallistuu ja sitoutuu oman roolinsa mukaisesti lomitettavan tilan ja oman työyhteisönsä tavoitteiden toteuttamiseen. Hän ylläpitää hyvää ammattitaitoa, jakaa asiantuntemuksensa työyhteisön hyödyksi sekä seuraa aktiivisesti toimialan kehitystä. Hän tuo rakentavasti esille huomaamansa kehittämiskohteet sekä osallistuu aktiivisesti työyhteisön järjestämiin tilaisuuksiin ja huolehtii omasta jaksamisestaan. Sorkkien hoitamisen osaamisalan suorittanut saa valmiudet hoitaa sorkkia itsenäisenä yrittäjänä, omalla tilalla tai työntekijän roolissa. Ammatin keskeistä osaamista ovat lypsylehmien sorkkien

hoitaminen sekä eläinten hyvinvoinnin edistäminen. Itsenäisenä yrittäjänä toimiessa sorkkahoitajan työssä korostuvat lisäksi yrittäjyys, vuorovaikutustaidot ja asiakaspalvelutaidot. Hän arvioi sorkkien hoidon tarpeen ja hoitaa sorkat tarkoituksenmukaisin välinein ja keinoin. Hän tunnistaa sorkkasairaudet ja arvioi eläinlääkärin hoidon tarpeellisuuden. Sorkkahoitaja opastaa ja kertoo sorkkien hoidosta ja sorkkasairauksien ennaltaehkäisystä. Hän pyrkii työskentelytavoissaan hyvään työergonomiaan sekä työhyvinvoinnin ja jaksamisen edistämiseen. Hän estää omalta osaltaan tarttuvien tautien leviämisen hyvää työhygieniaa noudattamalla. 2.2 Tutkinnon osat Tuotantoeläinten hoidon ja hyvinvoinnin ammattitutkinto muodostuu yhdestä pakollisesta ja kahdesta valinnaisesta tutkinnon osasta. Pakollinen osa on osaamisalan mukainen tutkinnon osa. Kaksi muuta osaa ovat valinnaisia. Valinnaisista tutkinnon osista vähintään yhden tulee olla osista 3.5-3.13 lukuun ottamatta sorkkien hoitamisen osaamisalaa. Valita voi myös toisen osaamisalan pakollisen tutkinnon osan. Tutkinto on valmis, kun kaikki kolme tutkinnon osaa on suoritettu hyväksytysti. Tuotantoeläinten hoidon ja hyvinvoinnin ammattitutkinnon osaamisalat ovat: Tuotantoeläinyrittämisen osaamisala Tuotantoeläintilan esimiehenä toimimisen osaamisala Tuotantoeläinten hoitamisen osaamisala Lomitustyön ohjaamisen osaamisala Maatalouslomittamisen osaamisala Sorkkien hoitamisen osaamisala Tuotantoeläinyrittämisen osaamisalan pakollinen tutkinnon osa: 3.1 Johtaminen ja kehittäminen maaseutuyrityksessä Tuotantoeläintilan esimiehenä toimimisen osaamisalan pakollinen tutkinnon osa: 3.2 Esimiehenä toimiminen maaseutuyrityksessä Tuotantoeläinten hoitamisen osaamisalan pakollinen tutkinnon osa: 3.3 Asiakaspalvelu ja työelämätaidot maaseutuyrityksessä Lomitustyön ohjaamisen osaamisalan pakollinen tutkinnon osa: 3.2 Esimiehenä toimiminen lomitustoimessa Maatalouslomittamisen osaamisalan pakollinen tutkinnon osa: 3.3 Asiakaspalvelu ja työelämätaidot lomitustoimessa Sorkkien hoitamisen osaamisalan pakollinen tutkinnon osa: 3.4 Sorkkien hoitaminen Valinnaiset tutkinnon osat: 3.5 Maidon tuottaminen 3.6 Naudanlihan tuottaminen 3.7 Sianlihan ja porsaiden tuottaminen 3.8 Siipikarjanlihan ja/tai munien tuottaminen 3.9 Hevosten hoitaminen tuotantoeläintilalla 3.10 Turkisten tuottaminen 3.11 Lampaanlihan ja/tai villan tuottaminen

3.12 Tarhattavien eläinten hoitaminen 3.13 Luonnonmukainen kotieläintuotanto 3.14 Eläinten kuljettaminen 3.15 Tutkinnon osa toisesta ammatti- tai erikoisammattitutkinnosta Tuotantoeläinten hoidon ja hyvinvoinnin ammattitutkintoon voidaan sisällyttää yksi ammattialan osaamista täydentävä tai syventävä ammatillinen tutkinnon osa toisesta ammattitutkinnosta tai erikoisammattitutkinnosta. Todistuksen tämän tutkinnon osan suorittamisesta antaa ko. alan tutkintotoimikunta. Karjatalouden tutkintotoimikunta tunnustaa tämän tutkinnon osan osaksi tuotantoeläinten hoidon ja hyvinvoinnin ammattitutkintoa todistuksen perusteella. 3 TUOTANTOELÄINTEN HOIDON JA HYVINVOINNIN AMMATTITUTKINNOSSA VAADITTAVA AMMATTITAITO JA ARVIOINNIN PERUSTEET Tutkinnon perusteissa vaadittu ammattitaito osoitetaan tutkintotoimikunnan hyväksymän tuotantoeläinten hoidon ja hyvinvoinnin ammattitutkinnon järjestämissuunnitelman perusteella henkilökohtaistetuissa tutkintotilaisuuksissa aidossa toiminnassa, jolloin tutkinnon suorittaja osoittaa kattavasti tutkinnon perusteiden edellyttämän ammatillisen osaamisen. Tutkintotilaisuuksissa tutkinnon suorittaja osoittaa valmiuksia ja kykyä soveltaa osaamistaan vaihtelevissa tilanteissa ja toimintaympäristöissä. Hän myös osoittaa kykynsä kokemusten arviointiin ja kokemuksista oppimiseen, toimintatapojen uudelleenajatteluun ja uusien toimintatapojen käyttöönottoon. Arvioijat, jotka on perehdytetty arviointitehtävään, arvioivat tutkinnon suorittajan ammattitaidon tutkintotilaisuuksissa. lle on annettava mahdollisuus suoritustensa itsearviointiin. Arvioijat arvioivat ja dokumentoivat tutkinnon suorittajan osoittaman osaamisen tutkinnon ammattitaitovaatimusten, arvioinnin kohteiden ja kriteerien mukaisesti. lle annettava palaute arvioinnista on osa hyvää arviointiprosessia. Palaute voidaan antaa tutkinnon suorittajalle esimerkiksi arviointiesityksen tekemisen jälkeen. lle voidaan antaa mahdollisuus täydentää tutkintosuorituksiaan suullisesti. Arvioijat kirjaavat keskustelun aikana tehdyt havainnot arviointilomakkeeseen. Näin varmistetaan tutkintosuoritusten kattavuus ja arvioinnin luotettavuus. Tämä mahdollisuus voidaan järjestää tutkinnon osan suorittamisen yhteydessä tai sitten kun kaikki tutkinnon osien suoritukset on tehty. Tuotantoeläinten hoidon ja hyvinvoinnin ammattitutkinto arvioidaan tutkinnon osa kerrallaan niin, että tutkinnon suorittajan ammattitaitoa verrataan tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksiin. Kolmikantainen arvioijaryhmä tekee tutkinnon osan kirjallisen arviointiesityksen tutkintotoimikunnalle sen jälkeen, kun tutkintosuoritukset on tehty kattavasti, luotettavasti ja tutkinnon perusteiden mukaisesti. Kolmikantaisen arvioijaryhmän jäsenet edustavat työnantajia, työntekijöitä ja opettajia. Erityispiirteet ja huomioitavaa seuraavien tutkinnon osien suorittamisessa: Siipikarjanlihan ja/tai munien tuottaminen: Eläinsuojelulain (247/1996) 26b :n mukaan broilereiden pitäjällä, joka on vähintään 500 linnun hoidosta vastuussa oleva luonnollinen henkilö, on oltava vähintään Opetushallituksen vahvistamaa lihasiipikarjaan erikoistunutta tutkinnon osaa vastaava osaaminen ja osaamista koskeva todistus, jonka on antanut koulutuksen järjestäjä, jolle opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt luvan järjestää ammatillista peruskoulutusta tai ammatillista lisäkoulutusta.

Luonnonmukainen kotieläintuotanto: Tutkinnon osa liittyy aina johonkin eläinkohtaiseen tutkinnon osaan, esimerkiksi maidon tuottaminen. Osaaminen voidaan osoittaa tässä tapauksessa yhdessä tutkintotilaisuudessa molempien tutkinnon osien osalta. Eläinten kuljettaminen: Kaupallisissa eläinkuljetuksissa tarvitaan eläinkuljettajalupa, joita on kahdenlaisia. Lyhyiden eläinkuljetusten luvalla voi kuljettaa eläimiä enintään kahdeksan (8) tunnin ajan ja pitkien kuljetusten eläinkuljettajaluvalla voi kuljettaa eläimiä myös yli kahdeksan tunnin ajan. Eläinkuljettajaluvat ovat voimassa enintään viisi vuotta myöntämispäivästä lukien. Eläinkuljettajaluvan lisäksi yli kahdeksan tunnin kuljetuksiin käytettävässä maantiekuljetusvälineessä on oltava hyväksymistodistus. Kuljetettaessa hevosia, nautoja, lampaita, vuohia, sikoja tai siipikarjaa tarvitsee kuljettaja ja hoitaja pätevyystodistuksen, jota varten tulee olla suoritettuna sekä koulutus että koe. Edellä mainittuja lupia ja todistuksia haetaan oman kotipaikan aluehallintovirastosta. Neuvoston asetus (EY) N:o 1/2005 eläinten suojelusta kuljetuksen ja siihen liittyvien toimenpiteiden aikana sekä direktiivien 64/432/ETY ja 93/119/EY ja asetuksen (EY) N:o 1255/97 muuttamisesta eli eläinkuljetusasetus säätää eläinten kaupallisen toiminnan yhteydessä tapahtuvista kuljetuksista. Lailla eläinten kuljetuksesta (1429/2006) eli eläinkuljetuslailla on pantu täytäntöön eläinkuljetusasetus ja säädetty eläinkuljetusasetuksen ulkopuolelle jäävistä eläinten kuljetuksista. Em. lainsäädännöt muutoksineen tulee ottaa huomioon tutkinnon suorittamisessa. Ammattitaitovaatimukset, arvioinnin kohteet ja kriteerit Tutkinnon osan työelämän tehtävä- ja taitoalueista muodostetut ammattitaitovaatimukset määritellään seuraavilla sivuilla lihavoidulla tekstillä. Sen alla ovat vasemmassa sarakkeessa ammattitaitovaatimuksesta johdetut arvioinnin kohteet, jotka ilmaisevat ne ammattitaidon kannalta keskeiset osaamisalueet, joihin arvioinnissa kiinnitetään erityisesti huomiota. Oikeanpuoleiseen sarakkeeseen on kirjoitettu arvioinnin kriteerit, jotka määrittelevät hyväksyttävän suorituksen laadullisen ja määrällisen tason. Näiden perusteella arvioidaan tutkintosuorituksen hyväksyminen. Tutkinnon osan jälkeen kuvataan ammattitaidon osoittamistavat. 3.1 Johtaminen ja kehittäminen maaseutuyrityksessä Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan ammattitaitovaatimukset ovat: osaa arvioida ja kehittää itseään maaseutuyrittäjänä toimia työnantajana kehittää maaseutuyritystään hoitaa maaseutuyritystä tuottavasti tehdä sidosryhmäyhteistyötä ja verkostoitua muiden yrittäjien kanssa markkinoida ja palvella asiakkaita kehittää maaseutuyritystään laatutavoitteiden ja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Arviointi (arvioinnin kohteet ja kriteerit) osaa arvioida ja kehittää itseään maaseutuyrittäjänä.

Itsensä johtaminen Työhyvinvoinnista huolehtiminen Tuloksekkaan työskentelyn edellytyksistä huolehtiminen osaa toimia työnantajana. Työnantajan ja työntekijän velvollisuuksien noudattaminen määrittelee johtamisen päätavoitteet arvioi objektiivisesti omia johtajan ominaisuuksiaan ja asettaa sen pohjalta omalle johtajuudelle realistiset kehittymistavoitteet arvioi onnistumistaan johtajana. arvioi riittävällä tarkkuudella yrityksessä tarvittavan työmäärän ja työn tekemiseen tarvittavan henkilöstön määrän määrittelee työhuippujen työmäärän ja työvoimatarpeen pitkällä aikavälillä työllistää ja tarvittaessa käyttää ulkopuolisia palveluita arvioi työhyvinvoinnin yrityksessä ja hyödyntää työhyvinvointiin liittyviä asiantuntijapalveluita tarvittaessa käy kuntotestissä tai arvioi muulla tavoin omaa työhyvinvointiaan ja huolehtii työhyvinvointinsa ylläpidosta. organisoi työt tuottavasti laatii yritystoiminnassa tarvittavia ajankäyttösuunnitelmia tekee osaamiskartoituksen ja hyödyntää sitä toiminnassaan ja toiminnan kehittämisessä huolehtii riittävässä määrin yrityksen sisäisestä viestinnästä hankkii tietoa toimintaympäristöstä etsien keinoja työskentelyn tehostamiseksi huolehtii omasta eläketurvastaan työuran aikana toimii ajantasaisen lainsäädännön ja ajankohtaisen tiedon mukaisesti päivittäen tarpeen mukaan osaamistaan. hallitsee alan työehdot, palkkaustavat sekä työnantajan ja työntekijän velvollisuudet ja oikeudet laskee realistisesti työntekijän palkkaamisesta aiheutuvat kulut perehdyttää työntekijän antaen selkeät työohjeet tai laatii perehdyttämissuunnitelman noudattaa vaitiolovelvollisuutta kunnioittaa kanssaihmisten arvoja ja oikeuksia sekä noudattaa tasa-arvon ja tasapuolisuuden

periaatteita. Työturvallisuuden huomioon ottaminen ja työkyvyn ylläpitäminen noudattaa alan työsuojelumääräyksiä ja - ohjeita toimii työnantajan työsuojeluvastuun mukaisesti hyödyntää tarvittaessa työterveyshuollon palveluja ja ylläpitää työyhteisön toiminta- ja työkykyä. Työntekijän rekrytoiminen käyttää eri rekrytointikanavia tarpeen mukaan hallitsee riittävässä määrin työhaastatteluprosessin saadakseen kokonaiskuvan työnhakijasta hoitaa tarvittavan asiakirjaliikenteen. osaa kehittää maaseutuyritystään. Toimialan nykytilan arvioiminen hankkii tietoa monipuolisin menetelmin toimialansa kehityssuunnista ja niiden vaikutuksista oman yrityksen toimintaan ja kehittämiseen hyödyntää tuloksellisesti erilaisia tunnuslukuja toimialansa nykytilan analyysissä seuraa muuttuvan toimintaympäristön vaikutuksia maaseutuyrittämiseen ja tarvittaessa reagoi muutokseen kehittää toimivan liikeidean ja testaa sitä arvioi objektiivisesti yrityksensä keskeisiä asiakas-, sidosryhmä- ja verkostosuhteita sekä niiden merkitystä yritykselle. Vision laatiminen laatii vision yritystoiminalleen ennakoi monipuolisesti tekijöitä, jotka vaikuttavat ja muuttavat yritystoimintaa 5-10 vuoden aikavälillä arvioi vision vaikutusta taloudelliseen tilanteeseen ja yhtiö-/yritysmuodon valintaan arvioi vision vaikutusta tuotantoketjuihin ja - teknologiaan ja logistisiin ratkaisuihin arvioi asiakkuuksia ja markkinointikanavia ja hyödyntää arviointitietoa toiminnassaan arvioi vision toteutumiseen tarvittavan henkilöstön määrän ja henkilöstön osaamisen tarpeen ja ottaa sen huomioon yrityksen toiminnassa. Strategian ja mittareiden laatiminen määrittää yritykselle ja sen toiminnalle tavoitteet vision saavuttamiseksi

määrittää selkeät tuotantostrategiat vision saavuttamiseksi, kuten ruokintastrategia määrittää ja aikatauluttaa riittävät toimenpiteet vision saavuttamiseksi määrittää tuotannon ja talouden mittarit, joita seurataan säännöllisesti. Riskien kartoittaminen laatii yritykseensä seikkaperäisen riskikartoituksen hyödyntää riskikartoituksen tuloksia yritystoiminnassaan käyttää vakuutustarjontaa tarpeen mukaan ottaa huomioon sopimusoikeuden ja toimii vähintään sopimusten edellyttämällä tavalla. Yritysmuodon valitseminen arvioi kattavasti eri yritysmuotojen soveltuvuutta toiminnalleen valitsee kokonaistaloudellisesti sopivimman yritysmuodon. osaa hoitaa maaseutuyritystä tuottavasti. Tuotannon suunnitteleminen Tuotantosuunnan mukaisten suunnitelmien tekeminen laatii yksittäisiä katetuottolaskelmia laatii yrityksessä tarvittavan budjetin laatii itse tai yhdessä asiantuntijan kanssa investointikustannuslaskelmia laatii itse tai yhdessä asiantuntijan kanssa tilan kannattavuuslaskelman arvioi huolellisesti laskelmien tarpeellisuutta muun muassa tilan elinkaaren mukaan ja valitsee kuhunkin tilanteeseen sopivan tulkitsee tehtyjä laskelmia objektiivisesti ja ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin. laatii itse tai yhdessä asiantuntijan kanssa ruokintasuunnitelmat eri eläinryhmille laatii itse tai asiantuntijan kanssa jalostussuunnitelman hyödyntää tietoteknisiä sovelluksia tuotannossa tarpeen mukaan laatii kirjanpidon tuotantosopimusten edellyttämällä tavalla kerää tuotannosta tietoa tuotannollisen ja taloudellisen päätöksenteon tueksi tekee muut tilakohtaiset tuotantoon liittyvät suunnitelmat tavoiteltujen terveys-, tuotos- ja tuottotasojen saavuttamiseksi laatii tuotantosektorikohtaisen omavalvonnan

kuvauksen laatii itse tai yhdessä asiantuntijan kanssa palontorjunta- ja pelastautumissuunnitelman. Tuotantoteknologian valitseminen vertailee eri menetelmiä teknisten, teknologisten ja taloudellisten tekijöiden kannalta valiten tai kehittäen sopivimman työmenetelmän ja -tekniikan muuttuvissa toimintaolosuhteissa vertailee kattavasti eri teknologiavaihtoehtojen tarvitsemaa työmenekkiä ja suunnittelee työvoiman tarpeen seuraa säännöllisesti alan teknologian kehitystä ja hyödyntää sitä toiminnassaan käyttää tehokkaasti oman ammattialansa koneita ja laitteita sekä tekee tarvittaessa koneyhteistyötä tai käyttää urakoitsijoita arvioi likimääräisesti tuotantoketjujen energiaja kustannustehokkuutta ja tekee ehdotuksia näiden parantamiseksi. Verotuksen suunnittelu hallitsee maatalousverotuksen sekä verotuksen antamat mahdollisuudet yrityksensä näkökulmasta laatii itse tai asiantuntijan kanssa maatalouden kirjanpidon. Rahoituksen järjestäminen laskee eri rahoitusmuotojen kustannusvaikutuksen hyödyntää eri rahoitusmahdollisuuksia kuhunkin tilanteeseen sopivasti. Tukien hyödyntäminen hyödyntää alueensa ja tuotantosuuntansa mukaisia maatalouden tuotantotukia hyödyntää alueensa ja tuotantosuuntansa mukaisia investointitukia noudattaa täsmällisesti tukiin liittyviä ehtoja. Tuotteiden ja palvelujen hankkiminen hankkii maaseutuyrityksensä tarvitsemia palveluita ja tuotteita kokonaistaloudellisesti toimii tarvittaessa hankintalain mukaan tuotteiden ja palveluiden hankinta- ja myyntitilanteessa. osaa tehdä sidosryhmäyhteistyötä ja verkostoitua muiden yrittäjien kanssa. Maaseudun yrittämiseen liittyvän yhteistyöverkoston luominen ja ylläpitäminen kartoittaa nykyiset ja mahdolliset verkostokumppanuudet oman toimintansa

kannalta kokoaa työtään edistävän yhteistyöverkoston hyödyntää yhteistyöverkostoaan yrittäjyyden edistämisessä osallistuu aktiivisesti kokemusten vaihtoon, ratkaisujen löytämiseen sekä ideoiden kehittämiseen toimii rakentavasti oman verkostoyhteistyön kehittämiseksi toimii yhteistyössä oman alansa, tuotantosuuntansa ja alueensa sidosryhmien kanssa verkostoituu muiden yrittäjien kanssa molemminpuolisen hyödyn edistämiseksi ja toimii luotettavana yhteistyökumppanina kehittää omaa osaamistaan itsearvioinnin ja vertaisoppimisen avulla sekä asiantuntijoita hyödyntäen. osaa markkinoida ja palvella asiakkaita. Markkinoinnin toteuttaminen laatii markkinointisuunnitelman vuositasolla ja pidemmällä aikavälillä yrityksensä tarpeiden mukaisesti laatii markkinoinnista aiheutuvan kattavan kuluselvityksen hinnoittelee ja kilpailuttaa tuotteen tai palvelun kannattavasti laatii tietotekniikkaa hyödyntäen asianmukaisen tarjouspyynnön, tarjouksen ja laskun hyödyntää erilaisia sähköisiä järjestelmiä yrityksen markkinoinnissa ja viestinnässä. Asiakaslähtöinen toiminta huomioi asiakaspalvelun näkökohdat maatilayrityksen tarpeiden mukaan ja reagoi asiakaspalautteeseen toimii luontevasti henkilökohtaisessa asiakaspalvelutilanteessa asiakkaan tarpeet huomioiden tuo omaa ammattialaansa esille myönteisesti asiakas- ja sidosryhmäyhteistyössä toimii luontevasti neuvottelutilanteessa tarvittaessa toisella kotimaisella ja vieraalla kielellä. osaa kehittää maaseutuyritystään laatutavoitteiden ja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Laadukas ja kestävän kehityksen mukainen toiminta yrityksen toiminnan suunnittelussa toimii tuotannolle asettamiensa