Pohjois-Suomen EAKR ohjelman toteumakatsaus P-S EAKR seurantakomitea 12.6.2014 Kokkola ohjelmakoordinaattori Tuija Puumala
Pohjois-Suomen EAKR ohjelman keskeinen strategia Yritysten kasvun edistäminen Pohjois-Suomen innovaatiokilpailukyvyn vahvistaminen Alueen saavutettavuuden ja vetovoimatekijöiden vahvistaminen
P-S EAKR julkinen kehys on sidottu Julkisen rahoituksen toteutuminen toimintalinjoittain (30.5.2014 tilanne) Julkinen kehys Sidottu julkinen Sidonta aste Maksettu julkisesta kehyksestä 10.6.2014 TL 1 Yritystoiminta 223 672 002 239 065 209 106,9 % 74,2 % TL 2 Osaaminen 232 152 422 253 282 640 109,1 % 81,8 % TL 3 Saavutettavuus ja vetovoima 141 820 028 178 904 454 126,1 % 116,1 % TL 4 tekninen tuki 24 901 852 24 820 000 100,0 % 74,5 % Yhteensä 622 546 304 696 072 303 111,8 % 82,1 %
Paikalla on väliä! toimintaympäristö ratkaisee minne yritykset sijoittuvat elinympäristön laatu ja palvelujen toimivuus ratkaisevat minne osaajat sijoittuvat yritykset seuraavat osaajia Painopiste siirtynyt ja siirtyy yhä enemmän suorista yritystuista toiminta- ja innovaatioympäristöjen kehittämiseen Tuottavuuden (myös julkisen sektorin) lisääminen Hyvinvoinnin lisääminen ja vastuu ympäristöstä Yhä enemmän lisäarvoa saadaan aluelähtöisesti (uusi teknologia ja uudet innovaatiot poistavat suuruuden ekonomian skaalaetuja)
Kaikkien rattaiden pitää pyöriä! SAAVUTETTAVUUS JA VETOVOIMA Alueen saavutettavuuden ja toimintaympäristön parantaminen YRITYSTOIMINNAN EDISTÄMINEN OSAAMINEN Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistämien sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen
Kuntien osuus julkisesta rahoituksesta on ollut merkittävä ja kasvattanut ohjelman volyymia ja vaikuttavuutta (30.5.2014) Kuntarahavaade 82 628 918 Toteutunut kuntaraha 160 748 593 Toteuma % 195 % Kunnan osuus sidotusta julkisesta toimintalinjoittain TL 1 Yritystoiminta 7 % TL 2 Osaaminen 25 % TL 3 Saavutettavuus ja vetovoima 45 % TL 4 Tekninen tuki 0 % Yht 23 %
Myös alueen yritykset ovat osallistuneet ohjelman rahoittamiseen arvioitua suuremmalla osuudella Arvioitu yksityinen rahoitus 480 064 832 Toteutunut yksityinen rahoitus 587 091 226 Toteuma % 122 %
TL 1 Yritysten kehittäminen Varoilla ollut huomattava merkitys yksityisten työpaikkojen luomisessa rakennemuutoksen (metsä, metalli, ict, maatalous)kautta menetettyjen sekä alueelta vähentyneiden valtiontyöpaikkojen tilalle Rakennemuutoksesta selviämisessä ja sen edistämisessä Uuden yritystoiminnan ja yritysten synnyttämisessä Uusien palveluiden, tuotteiden ja tuotantomenetelmien kehittämisessä ja sekä uuden teknologian soveltamisessa ja käyttöönotossa Yritysten liiketoimintaosaamisen vahvistamisessa Yritysten verkostoitumisessa
Yrityskysely (tehty Keski-Pohjanmaan liiton rahoittamille EAKR hankkeille, joiden kautta tarjottu palveluja yrityksille, ei siis koske suoria yritystukia. Kyselyyn vastannut 95 yritystä) + Hankkeiden kautta luodut kontaktit ja verkostot koettu erityisen merkittäviksi, samoin saatu asiantuntija-apu + Uusien markkinoiden ja liiketoimintamahdollisuuksien edistäminen + Liiketoimintaosaamisen lisääntyminen - Laatujärjestelmät/laadun hallinta - Kansainvälistyminen - Rekrytointiosaaminen
1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Yksityisten työpaikkojen määrän kehitys 100000 90000 80000 77915 87204 90563 85756 89689 70000 60000 50000 40000 30000 42027 47934 29153 34237 35246 Keski-Pohjanmaan maakunta Pohjois-Pohjanmaan maakunta Lapin maakunta 20000 10000 19001 20393 8280 8921 11643 14866 14990 0
ALUEKEHITTÄMINEN ON OSAAMISEN SUUNTAAMISTA TULEVAISUUDEN KANNALTA RELEVANTTEIHIN ASIOIHIN
TL 2 Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen ja osaamisrakenteiden vahvistaminen Toimintalinjan keskeisenä tavoitteena on ollut vahvistaa yritysten kehittymistä tukevia innovaatioympäristöjä sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen tutkimus- ja koulutusjärjestelmän ja oppimisympäristöjen osalta.
Alueen kunniahimoisena tavoitteena on LAPPI On Euroopan johtava kestävän luonto- ja elämysmatkailun kohde vuonna 2020 Matkailun alueellisen vaikuttavuuden kehittämisen kokonaisuus, jossa: - Panostetaan kv- matkailuun yhteistyössä matkailutoimijoiden kanssa (Lapland the North of Finland) - Kehitetään alueen matkailua matkailukeskuspainotteisesti - Hyödynnetään matkailun sisältöjä kaikilla toimialoilla - Matkailukeskukset toimivat living lab alustana koulutus-,tuotekehitys innovaatiotyössä - Matkailun turvallisuus on vientituote Tavoitteena matkailutulon ja työllistävyyden kasvu (1,5 mrd/ 10 000htv) Toimijoina: TEM, MEK, Lapin yliopisto, Lapin amk:t, 2. aste, sektoritutkimuskeskukset; osaamiskeskusverkosto, matkailukeskukset, kunnat ja elinkeino) POHJOIS-POHJANMAA Maailmanluokan painetun älyn teollistamisyksikkö Ouluun PrintoCent noin 15 milj. hankekokonaisuus vuosina 2009-2012 (P-P liitto/eakr+tekes) Uusi ponnahduslauta koko Suomen vientiteollisuudelle (tavoitteena 10 000 vientiteollisuuden työpaikkaa Suomeen vuoteen 2030 mennessä) Tavoitteena 1 % odotetusta 250 miljardin painettavan älyn markkinoista Pohjois- Suomeen ja Ouluun vuoteen 2030 mennessä Toimijoina VTT, Oulun yliopisto, Oulun ammattikorkeakoulu ja Business Oulu sekä yritykset KESKI-POHJANMAA Kokkolassa sijaitsee pohjoismaiden merkittävin kemianteollisuuden keskittymä (OMG, Boliden, Kemfine) Alueella Euroopan merkittävimmät Litiumvarannot (P-S:ssa myös muut keskeiset mineraalivarannot), joilla kasvava merkitys globaaleina akkuteollisuuden kemikaaleina. Kokkolaan rakennettu kemian prosesseja testaava koetehdas sekä kansainvälisesti ainutlaatuinen kuivatila akkukennojen valmistukseen ja testaukseen. Alueella on vahvaa prosessi- ja kemiantekniikan osaamista ja koulutusta (Tutkimusverkosto, AMK, aikuisopisto) Alueelle syntymässä vahva kemian osaamiseen ja mm. litiumin ja akkukemikaalien mahdollisuuksiin perustuva osaamiskeskittymä. Noin 4 milj. panostus EAKR ohjelmavaroin
Pohjois-Suomeen syntyneet vahvat osaamiskeskittymät, joissa EAKR rahoituksen merkitys suuri Matkailu (kv-markkinointi, luonnonvaraosaaminen) Luovat alat ja kulttuuri (Poikkisektoraalisuus, elokuva, musiikki) Hyvinvointi (Palvelurakenteet; fysiologia;kylmäosaaminen) Kaivannaisteollisuus (2. asteen koulutus, sosiaaliset vaikutukset; kv-yhteistyö) Kansainvälinen toiminta (yhteistyö/venäjä, Ruotsi, Norja) Teollisuus (Suurteollisuus/alihankinta) Saamelaiskulttuuri Kemia (mm. akkumateriaalien tutkimus- ja testausympäristö) Prosessiosaaminen (mm. prosessiteollisuuden testausympäristö) Hyvinvointiosaaminen (esteettömyys, toimintakyvyn mittaustekniikka, ikääntyminen) ICT (Langaton tiedonsiirto) Oppimisympäristöt (mm. verkko-opetus) ICT Painettava elektroniikka Metalli (ultralujat teräkset) Kaivannaisteollisuus (koulutus ja innovaatioympäristöt) Puhtaat teknologiat ja energia (vesi- ja ilmasto-osaaminen, uusiutuva energia) Matkailu Yrittäjyyden toimintaympäristö
T&K toiminnan kasvu 2000-2012 (P-S t&k volyymi 1 022 milj. v. 2012, josta yritysten osuus 788 milj. ) Kasvu 2000-2012 T&k menot T&k henkilöstö Tutkimus vuodet Pohjois-Suomi Yhteensä - Yritykset - Julkinen sektori +YVT - Korkeakoulusektori 45 % 46 % 40 % 44 % 16 % 9 % -17 % 32 % 14 % 17 % -2 % 11 % Muu Suomi Yhteensä - Yritykset - Julkinen sektori + YVT - Korkeakoulusektori 34 % 31 % 23 % 47 % 13 % 5 % -10 % 31 % 1 % 3 % -14 % 3 %
TL 3 Alueiden saavutettavuus ja toimintaympäristön parantaminen Mitä TL 3 toimenpiteillä on tavoiteltu? Alueen vetovoimaisuuden kasvua Yritysten saavutettavuuden ja tuotteiden markkinoille pääsyn parantumista ja tätä kautta alueen ja sen yritysten kilpailukyvyn kasvua
TL 3 rahoituksen kohdistuminen päämenoluokittain 31.12.2013 mennessä 5% 2% 11% 11% 31% Matkailu Liikenneinfra Ympäristön suojelu ja riskien ehkäisy Kulttuuri TTK, innovointi ja yrittäjyys Tietoyhteiskunta Energia 16% 23%
TL 3 vaikuttavuus Alueen väestökehitys positiivinen Lapin matkailu teki uuden selkeän ennätyksen yöpymisvuorokausissa v. 2012 ja siitä parannettiin vielä hiukan v. 2013 yli 2,4 milj. rekisteröityä yöpymistä v. 2012 ja 2013, joista ulkomaisia 43 % (koko maa 29 %) Alueen työpaikkakehitys Alue on nähty potentiaalisena sijoittumiskohteena ja alueelle on myös investoitu voimakkaasti (mm. suurteollisuus) Paikalla on väliä!
1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013* P-S yöpymisvuorokaudet (kaikki majoitusliikkeet) 3000000 2500000 2000000 1500000 1000000 Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Lappi 500000 0 Koko vuosi
Yöpymisvuorokausien kehitys maakunnittain 1995-2013 (pl. Uusimaa) 3000000 2500000 2000000 1500000 1000000 500000 0 2399486 1569320 166094 Varsinais-Suomi Satakunta Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi
Lentoliikenteen matkustajamäärät P-S kentillä 2006-2013 1 200 000 1 000 000 1 078 533 800 000 600 000 400 000 200 000 0 877 080 427 367 237 222 146 314 68 991 20 169 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Enontekiö Ivalo Kemi-Tornio Kittilä Rovaniemi Oulu Kuusamo Kokkola-Pietarsaari
Ydinindikaattoreiden toteutuminen (31.12.2013 tilanne) Uudet työpaikat - josta naiset Uudet yritykset - josta naiset Uudet t&k työpaikat - josta naiset Tavoite Toteutunut Toteuma % 11 000 4 200 1 500 630 12 058 3 719 1 931 677 109,6 % 88,5 % 128,7 % 107,5 % 1 000 1 331 133,1 % Lissabonin strategian mukaiset hankkeet 76,2 % 77,5 % Tasa-arvohankkeet 10 % 9,2 % Ympäristöpositiiviset hankkeet 20 % 31,9 %
Työpaikat toimintalinjoittain TL 1 70 % Suorat yritystuet StartUp and Crow! TL 2 22 % mm. hautomotoiminta/- verkosto TL 3 8 % mm. toimintaympäristöt (mm. Rajatorihanke) Vetovoima- ja markkinointihankkeet
EAKR ohjelman työpaikkavaikutuksen maakunnittain 31.12.2013 lopussa Pohjois- Pohjanmaa Lappi Keski- Pohjanmaa Osuus syntyneistä työpaikoista 68 % 21 % 11 % Osuus syntyneistä t&k - työpaikoista Osuus syntyneistä uusista yrityksistä 79 % 15 % 6 % 70 % 26 % 4 % Maakunnan osuus rahoituksesta 53 % 47 % 10 %
.indikaattorit jatkuu Huomioin arvoista on, että erityisesti TL 2 ja 3 toiminnan tuloksena työpaikat syntyvät useimmiten vasta viiveellä tai ne ovat välillisiä!
Yhteenveto Valittu strategia koettu onnistuneeksi ja toteutus edennyt sen mukaisesti Sidonta ja maksatustilanne hyvä Kunnat ja yksityinen taho panostaneet ohjelmaan merkittävästi T&k&i- ja oppimisympäristöt keskiössä Fokus ollut (ja tulee edelleen olemaan) yritysten kasvun laajaalaisessa tukemisessa (ketju monipuolisia toimenpiteitä tukee tätä parhaiten) Hautomotoiminta ja Start Up Onnistuttu rakennemuutos negatiivisten vaikutusten minimoinnissa kääntäminen mahdollisuudeksi uuteen
Tuoretta viestintämateriaalia P-S EUohjelmatyöstä Tulevaisuus on Pohjoisessa -esite EU-rahoitusohjelmien tuloksia Pohjois-Suomessa - painettuna ja nettilehtenä Maakunnittaiset esittelyvideot Lappi Pohjois-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa www.pohjois-suomi.fi Youtube
Tärkeää jatkossa Määrätietoinen pitkäjänteinen kehittämistyö Ennakointi- ja reagointikyky tarvittaviin muutoksiin Osaamisen perustan kunnossa pitäminen Itsearviointi Yhteistyö ja verkostot (kv, P-S ja IP tason verkostot, maakunnittainen) Valinnat Mitkä asiat priorisoidaan ylitse muiden? Mitä jätetään tekemättä?
ALKE LAKI 7/2014 Alueiden kehittämisen tavoitteet 1) Vahvistaa alueiden tasapainoista kehittymistä sekä kansallista ja kansainvälistä kilpailukykyä 2) Vahvistaa ja monipuolistaa kestävällä tavalla alueiden elinkeinorakennetta sekä edistää taloudellista tasapainoa 3) Edistää kestävää työllisyyttä sekä väestön osaamista, yhtäläisiä mahdollisuuksia ja sosiaalista osallisuutta 4) Vähentää alueiden välisiä sisäisiä kehityseroja ja kannustaa käytettävissä olevien voimavarojen täysimääräiseen käyttöön kestävällä tavalla 5) Parantaa alueiden omia vahvuuksia ja erikoistumista sekä edistää niiden kulttuuria 6) Parantaa elinympäristön laatua ja kestävää alue- ja yhdyskuntarakennetta
Seurantakomitean huomiot ohjelman toteuttamiseen?
Kiitos.