Keski-Pohjanmaa biotaloudella nousuun Keski-Pohjanmaan Biolaakso Biotaloudesta maaseudun veturi 09.09.2014 Anne Pesola Kehitysjohtaja, projektipäällikkö Biolaakso-hanke Kannuksen kaupunki (31.8.2014 saakka)
- Biotalous voisi olla koko Suomen veturi, jos niin halutaan - Mm. Venäjältä tuleva kaasu voitaisiin korvata lähes kokonaan kotimaisella biokaasulla - Esteitä: Verotus turpeen energiavero johtanut kivihiilen lisääntyvään käyttöön Tariffit esim. pienet CHP-laitokset eivät tariffien piirissä, tuulivoimalle hyvät tariffit valuuko ulkomaille? Lupaprosessien hitaus Rahoitus Referenssit
Osataanko toimia yhdessä vai kilpailevatko alueet keskenään? Osataan toimia yhdessä ja haetaan aktiivisesti yhteistyötä ja yhteishankkeita Suomeen mahtuu useita erilaisia bioenergiaa ja biotuotteita tuottavaa laitosta Yritykset perustavat uusia laitoksia sinne missä on parhaat tuotantoedellytykset
Asukasluku 31.12.2012: 182 800 (3 %)
Elinkeinorakenne Biolaakso Suomi 1,2 % 1,3 10,2 % 3,7 60,4 % 28,2 % Alkutuotanto Jalostus Palvelut Muut 22,1 Alkutuotanto Jalostus Palvelut Muut 72,9
Biotalouselinkeinojen merkitys alueella Biolaakso liiketoimintaympäristönä
Puunjalostus (n. 1100-1200 htv)
Bioenergia (n. 1000 htv ml. korjuu ja logistiikka)
Maidontuotanto Maidontuotanto 2012 Tuotanto kunnittain Biolaakso 17 % Muu Suomi 83 %
Maidontuotanto
Naudan- ja sianlihantuotanto 2012 Naudanliha Sianliha Biolaakso 17 % Biolaakso 9 % Muu Suomi 83 % Muu Suomi 91 %
Elintarviketeollisuus (n. 1200-1300 htv)
Elintarviketeollisuus
Maataloustuotanto Ruokaperunan viljelyala Maatalouden myyntitulot Biolaakso 22 % Kananmunat 0 % Muu liha 0 % Sianliha 9 % Viljat 6 % Muut kasvit 6 % n. 165 milj. Muu Suomi 78 % Naudanliha 14 % Maito 65 %
Turkistuotanto 2010-2011 Turkistilojen lukumäärä Nahkamyynnin arvo Muu Suomi 54 % Biolaakso 46 % Muu Suomi 41 % Biolaakso 59 % Nahkoja SagaFurs Oyj:lle toimittaneet tilat, osuus 85% Biolaakson osuus 177 milj., suurin osa vientituloja
Turkistuotanto tänään
Sektoritutkimuslaitokset Metla Kannus Tukimusaiheita Metsäenergia Biojalostus Suometsät Maankäytön muutokset Metsäsuunnittelu Polttoaineanalytiikkaan erikoistunut laboratorio 25 henkilöä MTT Kannus Tutkimusaiheita Turkiseläinten ravitsemus ja hyvinvointi Eläinsuojien ympäristövaikutukset 4 henkilöä + Tutkimustila Luova Oy GTK Länsi-Suomi, Kokkola Tutkimusaiheita Maankäyttö ja ympäristö Energia ja raaka-aineet Noin 40 henkilöä
Yliopistotason koulutus ja tutkimus Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Jyväskylän, Oulun ja Vaasan yliopistot tieteenaloja mm. soveltava kemia (bioenergia), luonnontieteet, tietotekniikka, yhteiskunta/aluetieteet ja sosiaalityö, kauppatieteet, terveystieteet Noin 5000 opiskelijaa ja 100 htv Oulun Eteläisen Instituutti Oulun yliopiston alueyksikkö Nivalassa Laguna-tutkimuskeskus ja maanalaisfysiikan tutkimusryhmä mikroyrittäjyyden tutkimus, RFMedialaboratorio
Centria ammattikorkeakoulu AMK-tutkintoja mm. Kemiantekniikka (kaivosala, uusiutuva energia, environmental chemistry and technology, teknologiajohtaminen) Tuotantotalous (mm. puutuotetekniikan syventävät opinnot, toimitusketjun hallinta, robotiikka ja tuotantoautomaatio) Kone- ja tuotantotekniikka (mekaniikka ja rakennesuunnittelu, käynnissäpito, lämpö- ja energiatekniikka) Tradenomi Turkistuotteiden jatkojalostuksen koulutusta Monipuoliset laboratoriot Aktiivista t&k-toimintaa n. 3300 opiskelijaa
Keski-Pohjanmaan tutkimusinfra Laboratoriot AMK: kemian laboratoriot (yhteiskäytössä yliopistokeskuksen kanssa): tehdasmittakaavainen kemian koelaboratorio Chemplant, akkulaboratorio (kuivatestitila) Ketek Oy: 14 laboratoriota Metla: polttoaineanalytiikka, orgaanisten komponenttien määritys MaintPartner-tutkimuslaboratoriot Tutkimusmetsät ja suot Huomioitava, että alueella on potentiaalista käyttää uusia, nykyiaikaisia karjatiloja sekä elintarvikealaa yritysympäristönä Lisäksi meillä on Pohjois-Euroopan suurin epäorgaanisen kemian keskittymä (60 yritystä), joka tarjoaa mahdollisuuksia biomassojen jatkojalostukseen, aine- ja energiavirtojen hyödyntämiseen ja /tai lopputuotteiden käyttöön.
Tutkimuksella ja innovaatioilla kasvua Osaamisen kärjet Biomassojen jalostus korkean lisäarvon tuotteiksi (ml. turvebiomassa) Biotalouden sivutuotevirrat uusien tuotteiden raaka-aineena Luonnonvara-alan maankäytön ohjaaminen, optimointi ja ympäristövaikutusten hallinta (esim. ravinne-talous, happamien sulfaattimaiden vaikutukset ja haittojen minimointi, turvetuotanto ja turvesoiden jälkikäyttö sekä pohja- ja pintavesien mallinnus/hallinta) Energiatuotannon hybridiratkaisut (bio- ja geoenergia) Bioenergian kestävä tuotanto Paikkatietojen hyödyntäminen biomassojen arvoketjussa (esim. puubiomassat ja turve energian ja biojalosteiden raaka-aineena)
Biolaakson potentiaali metsät kasvavat vuosittain 300.000 m3 enemmän kuin niitä hyödynnetään, alue tuottaa n.20 % maamme maidosta, 12 % naudanlihasta, 12 % sianlihasta ja suurimman osan turkiksista, 22 % ruokaperunasta puutaloteollisuus vahvasti keskittynyt alueelle Lämpö- ja voimalaitosten kirjo yltää pienistä energiaosuuskunnista maailman suurimpaan biomassavoimalaitokseen Kokkolassa sijaitsee Pohjois-Euroopan suurin epäorgaanisen kemian keskittymä Kokkola Industrial Park (KIP, www.kip.fi) sekä maamme kolmanneksi suurin satama. Teollisuusalueen investoinnit 2013 yli 100 milj. euroa Biomassoista ja niiden sivuvirroista on mahdollista valmistaa lukuisia tuotteita, joita kemianteollisuus voi jalostaa globaaleille markkinoille Biotalouden ja kemian yhdistäminen Biolaaksossa on ainutlaatuinen mahdollisuus
Esimerkkejä biotalouden uusista arvoketjuista
Biolaakson kevään 2014 toimintaa -Tutkimus- ja kehitysyhteistyö BioFuelRegionin (Uumajan yliopisto, SLU) ja - yhteistyö Joensuun INKA-ohjelman toteuttajien kanssa ja yhteinen workshop 21.5 -Vierailu (Biolaakso+Joensuun INKA) maaliskuussa BioFuelRegionin alueelle ja vastavierailu toukokuussa Biolaakson alueelle - Biolaakson esite (suomi/englanti), myös sähköinen versio (www.biolaakso.fi) - Luonnonvarakeskuksen sidosryhmätilaisuus 10.6.2014 - Biofuel in rural areas seminaari Brysselissä 25.6, puheenvuoropyyntö - Biolaakson toimintamallin, arvoketjujen sekä hankesalkun kokoaminen
Biolaakson toiminta- ja organisoitumismalli Biolaakson neuvottelukunta ja hankkeen hallinnointi Neuvottelukunnassa ovat mukana alueen keskeiset julkiset ja yritystoimijat. Neuvottelukunta toimii pitkäjänteisenä yritys- ja aluerahoituksen vuorovaikutuskenttänä. Neuvottelukunta käyttää ryhmien asiantuntemusta hyväkseen lausunnoissa ja mm. rahoituksesta keskusteltaessa. Neuvottelukunta ei ole päätösvaltaelin vaan foorumi. Päätökset tehdään luonnollisesti niistä vastaavissa organisaatioissa. Biolaaksoon muodostetaan kattohanke, johon tulee hankehallinnointi (???) ja koko Biolaaksoa koskevat toimenpiteet ja hanketoiminnan edistäminen. Kattohankkeelle muodostetaan ohjausryhmä, joka toimii käytännön toimijana Biolaakson eteenpäinviemisessä Biolaakson. tieteellisen. Biolaakson palvelu- ja tutkimustoiminnan ryhmä kehittämisryhmä Luova-verkoston, Centrian KYC, Luke ja GTK luovat ja vahvistavat ASIAKKUUS koulutuskuntayhtymien ja Ketekin kansallista ja kansainvälistä tutkimuskompetenssia mm yhteisten tutkimus- Yritykset ympärille syntyy neuvonta,- koulutus- ja kehittämishankkeiden hankkeiden kautta. Samalla luodaan Julkiset toimenpideryhmä yhteisiä koulutusväyliä yliopisto- ja toimijat ammattikorkeakoulutasolle. Yhtenä mahdollisuutena yhteisprofessuurit. Biolaakson tutkimusinfrarakenteet Kampusalueella sijaitsee nykyaikainen laboratoriokeskittymä, joka palvelee niin tutkimusta, opetusta kuin yritysten tarpeita. Laboratorioihin kuuluu mm. Chemplant-koetehdas, Kannuksessa oleva vahva ja monipuolinen laboratoriokokonaisuus ja tutkimuskoealueet, GTK:lla on Kokkolassa tutkimusympäristö ja KETEKillä useita laboratorioita. Tutkimuslaitoksilla on verkostojensa kautta käytössä laaja laboratorio- ja muu tutkimusympäristö. Kokkolan rannan teollisuusalueen yrityksillä on myös mittavavat tutkimusympäristöt.