Maailman johtavana metsäklusterina vuoteen 2030 Suomen metsäklusterin tutkimusstrategia Suomen metsäklusteri ja sen asiakastoimialat, lokakuu 2006
Esipuhe Suomen metsäklusteri asiakastoimialoineen kohtaa globaalin kilpailun lähivuosina ennennäkemättömän voimakkaina. Metsäklusterin tuotteiden kysynnän kasvun painopiste on siirtymässä Euroopan ja Pohjois-Amerikan perinteisiltä markkinoilta Aasiaan ja Itä-Eurooppaan. Kysynnän myötä näille markkinoille rakennetaan nopeasti uutta tehokasta ja kustannuksiltaan edullista tuotantoa. Samanaikaisesti asiakkaiden ja loppukäyttäjien tarpeet ja tuotteiden käyttötavat muuttuvat. Asiakasyritykset ja kuluttajat edellyttävät tuotteilta uusia ominaisuuksia ja edullisempaa hintaa, ja asettavat samalla niiden valmistajille yhä suurempia kestävän kehityksen vaatimuksia. Korkean kustannustason Suomessa metsäklusteri kumppaneineen on saavuttanut vahvan asemansa parantamalla jatkuvasti tuottavuuttaan. Jatkossakaan tälle ei ole vaihtoehtoja. Globaalissa kilpailussa tuottavuudella ja tehokkuudella, korkealla jalostusasteella sekä innovatiivisuudella ja edelläkävijyydellä on voitettava kilpailijat, joiden kustannustaso ja sijainti ovat meitä edullisemmat. Metsäklusteri ja sen asiakastoimialat ovat sekä Suomessa että Euroopassa erittäin merkittävä työnantaja ja vahvistavat haja-asutusalueiden elinvoimaisuutta niin suurten tehtaiden kuin pienten ja keskisuurten yritysten sekä metsätalouden kautta. Siksi metsäklusterin kilpailukyvyn vahvistaminen on myös yleiseurooppalainen haaste, johon vastataan EU: n teknologiayhteisöhankkeella (Forest-Based Sector Technology Platform). Kansainvälinen verkostoituminen ja yhteistyö antavat suomalaiselle metsäklusterille ja yhteiskunnalle mahdollisuuden olla aktiivinen osa kehitystä. Kilpailukykyinen yhteiskunta ei ole mahdollinen ilman kilpailukykyisiä yrityksiä. Metsäklusteri, joka hyödyntää uusiutuvia luonnonvaroja, voi merkittävästi edistää kestävää kehitystä. Niin Suomen kuin Euroopankin metsävarat kasvavat enemmän kuin niitä käytetään. Ne tarjoavat myös tulevaisuudessa uusia mahdollisuuksia, sillä puun käyttömahdollisuuksia on vielä paljon tutkimatta ja hyödyntämättä. Suomen hyvinvointi edellyttää, että metsäklusteri ylläpitää ja tehostaa uudistumiskykyään ja korkeaa osaamistaan. Erityisesti Aasian, Etelä-Amerikan ja Itä-Euroopan nopeasti kehittyvät maat vahvistavat oman tuotantonsa asemaa panostamalla kasvavasti myös tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Koska globaalissa maailmassa teknologiaa on yhä helpompaa siirtää, Suomen asema edelläkävijänä ei ole itsestäänselvyys. Toimintamallien, kuten suomalaisen innovaatioympäristön ja toimijoiden hyvän yhteistyön, siirtäminen on huomattavasti vaikeampaa. Siten tiiviin kotimaisen ja kansainvälisen yhteistyön merkitys globaaliin kilpailuun vastaamisessa korostuu. Maailman johtavana metsäklusterina vuoteen 2030
Suomen metsäklusterin tutkimusstrategia linjaa metsäklusterin ja sen asiakastoimialojen kannalta keskeiset tutkimuksen painopisteet. Klusterin uudistamiseksi on tärkeää luoda yhteinen visio, asettaa yhteiset tavoitteet ja käynnistää yhteisesti toimet niiden toteuttamiseksi. Strategian tähtäin on asetettu vuoteen 2030. Koska metsäklusterin toimintaympäristö on kuitenkin jatkuvassa muutoksessa, on painopisteitä arvioitava jatkuvasti. Helsingissä 5.10.2006 Anne Brunila, toimitusjohtaja, Metsäteollisuus ry Roger Bagge, toimitusjohtaja, Suomen Pakkausyhdistys ry Jorma Eloranta, toimitusjohtaja, Metso Oyj Håkan Gabrielsson, toimitusjohtaja, Viestinnän Keskusliitto Michael Hornborg, puheenjohtaja, MTK Kai Hannus, johtaja, Ciba Speciality Chemicals Markku Hänninen, toimitusjohtaja, Andritz Oy Kari Jordan, pääjohtaja, Metsäliitto Osuuskunta Kalle Kantola, toimitusjohtaja Haapajärven Hasa Oy Tapani Kiiski, toimitusjohtaja, Raute Oyj Kai Korhonen, johtaja, Stora Enso Oyj Lasse Kurkilahti, pääjohtaja, Kemira Oyj Martti Mäenpää, toimitusjohtaja, Teknologiateollisuus ry Jyri Nenonen, toimitusjohtaja, Kinnaskoski Oy Sverre Norrgård, toimitusjohtaja, Myllykoski Oyj Jussi Pesonen, toimitusjohtaja, UPM-Kymmene Oyj Sari Rämö, toimitusjohtaja, SCA Packaging Finland Oy Veli-Pekka Saarnivaara, pääjohtaja, Tekes Heikki Takanen, toimitusjohtaja, Huhtamäki Oyj Jarmo Vaittinen, kansliapäällikkö, Maa- ja metsätalousministeriö Erkki Virtanen, kansliapäällikkö, Kauppa- ja teollisuusministeriö Hannu Vornamo, toimitusjohtaja, Kemianteollisuus ry Raimo Väyrynen, pääjohtaja, Suomen Akatemia Suomen metsäklusterin tutkimusstrategia
Tiivistelmä Suomen metsäklusterin tutkimusstrategia linjaa metsäklusterin ja sen asiakastoimialojen kannalta keskeiset tutkimuksen painopisteet. Tähtäin on asetettu vuoteen 2030. Tutkimusstrategia on luonnollinen jatke eurooppalaisen metsäsektorin teknologiayhteisölle. Suomen vahvuus on kuitenkin eurooppalaista laajempi verkostoituminen tärkeiden toimijoiden kesken. Tutkimusstrategian valmisteluun ovat osallistuneet metsäklusteri ja sen asiakastoimialat. Mukana on ollut metsä-, kemian- ja teknologiateollisuutta, viestintä- ja pakkausalat, metsänomistajat sekä näillä aloilla toimivia asiantuntijoita. Suomessa on maailman vahvin monipuoliseen puunjalostamisen osaamiseen perustuva klusteri asiakastoimialoineen. Se kohtaa kansainvälisen kilpailun lähivuosina ennennäkemättömän voimakkaana. Klusterin kolme keskeistä kehittämistarvetta ovat klusterin uudistuminen, yritysten ja metsätalouden kilpailukyky sekä kestävä kehitys. Tavoitteena on vuoteen 2030 mennessä kaksinkertaistaa metsäklusterin tuotteiden ja palveluiden arvo puolen arvosta tullessa uusista tuotteista, lisätä kotimaisen puun käyttöä neljänneksellä sekä kaksinkertaistaa klusterin tutkimus- ja kehityspanokset. Tavoitteena on, että Suomessa on menestyvä, maailman kannattavin ja kestävästi toimiva metsäklusteri asiakastoimialoineen myös tulevaisuudessa ja Suomen metsäklusterin tuotteet ovat maailman halutuimpia. Tutkimuksen painopisteitä on seitsemän: Älykkyyttä puu- ja kuitutuotteisiin Puusta ja sen ainesosista valmistetut materiaalit Puuta monipuolisesti hyödyntävä biojalostamo Metsien kestävä käyttö Puubiomassalle lisäarvoa Älykkäät ja resursseja säästävät tuotantoteknologiat Tulevaisuuden asiakasratkaisut Osaavat ihmiset ja toimiva koulutusjärjestelmä ovat edellytys Suomen metsäklusterin menestykselle myös tulevaisuudessa. Yliopistoilla, korkeakouluilla ja tutkimuslaitoksilla on klusterin yhteistyössä merkittävä rooli. Metsäklusterin strategisen huippuosaamisen keskittymä on tutkimusstrategian keskeinen toteutuskeino. Myös eurooppalaisten teknologiayhteisöjen, eurooppalaisen tutkimusrahoituksen sekä pohjoismaisen ja muun kansainvälisen yhteistyön hyödyntäminen ja suomalaiset osaamiskeskukset palvelevat tutkimusstrategian toteutusta. Koska metsäklusterin toimintaympäristö on jatkuvassa muutoksessa, on tutkimusstrategian painopisteitä arvioitava jatkuvasti. Maailman johtavana metsäklusterina vuoteen 2030
1 Älykkyyttä puuja kuitutuotteisiin 2 Puusta ja sen ainesosista valmistetut materiaalit 3 Puuta monipuolisesti hyödyntävä biojalostamo 4 Metsien kestävä käyttö 5 Puubiomassalle lisäarvoa 6 Älykkäät ja resursseja säästävät tuotantoteknologiat 7 Tulevaisuuden asiakasratkaisut Suomen metsäklusterin tutkimusstrategia
Summary The research strategy outlines the research priorities of Finland s forest cluster. It is a continuation of the European Forest-Based Sector Technology Platform and its Strategic Research Agenda. Its vision is in year 2030. The Finnish definition of forest cluster is broad covering all the important actors networking with each other, and this is where its strength lies. The forest, chemical and technology industries as well as the media and packaging sectors together with forest-owners participated in preparing the research strategy. Finland has the world s strongest forest cluster, which is based on broad knowledge and expertise. The cluster will face intensifying global competition in the coming years. Finland s forest cluster has three key development needs: modernising the cluster, enhancing the competitiveness of companies and forestry, and sustainable development. The objective is to double the value of the products and services supplied by the forest cluster by 2030 with a half of the value coming from new products, to increase the use of Finnish wood by a quarter and to double the cluster s investments in research and development. The seven priorities of the forest cluster s research are: Intelligent wood and fibre products New products manufactured from wood-based materials A biorefinery that utilises wood diversely Sustainable forest management Added value for wood biomass Intelligent, resource-efficient production technologies Customer solutions for the future Skilled people and a well-functioning education system are key factors for the success of Finland s forest cluster now and in the future. Universities and research organisations play a significant role in the cluster s cooperation. Actively participating in European technology platforms and European research funding as well as developing and utilizing the Finnish innovation system will serve the implementation of the research strategy s goals. The defined research priorities should be reassessed continuously as the forest cluster s operating environment is undergoing constant change. Maailman johtavana metsäklusterina vuoteen 2030
Sisältö 2 Esipuhe 4 Tiivistelmä 6 Summary 8 1 Metsäklusteri suomalaisen hyvinvoinnin rakentajana 10 1.1 Uusiutuvat, runsaat raaka-aineresurssit ovat kestävä lähtökohta 10 1.2 Tutkimus parantaa nykyistä ja löytää uutta 11 1.3 Metsäsektorin teknologiayhteisö vahvistaa Euroopan kilpailukykyä 12 2 Maailman johtavana metsäklusterina vuoteen 2030 18 3 Metsäklusterin tutkimuksen painopisteet 20 3.1 Älykkyyttä puu- ja kuitutuotteisiin 22 3.2 Puusta ja sen ainesosista valmistetut materiaalit 24 3.3 Puuta monipuolisesti hyödyntävä biojalostamo 26 3.4 Metsien kestävä käyttö 28 3.5 Puubiomassalle lisäarvoa 30 3.6 Älykkäät ja resursseja säästävät tuotantoteknologiat 32 3.7 Tulevaisuuden asiakasratkaisut 35 4 Liiketoimintaosaamisella yhä suurempi merkitys 36 5 Innovaatioita osaamisella ja koulutuksella 38 6 Loppusanat 39 Näin tutkimusohjelma tehtiin Suomen metsäklusterin tutkimusstrategia
1 Metsäklusteri suomalaisen hyvinvoinnin rakentajana Suomessa on maailman vahvin monipuoliseen puunjalostamisen osaamiseen perustuva klusteri asiakastoimialoineen. Metsäklusterin vaikutus maamme hyvinvointiin on merkittävä klusteri luo hyvinvointia sekä tuotteidensa ja palvelujensa kautta että työllistämällä ihmisiä erityisesti hajaasutusalueilla. Metsäklusteri on nyt ja tulevaisuudessa merkittävä suomalaisen ja eurooppalaisen hyvinvoinnin rakentaja. Se rakentuu kolmelle suomalaiselle vahvuudelle ja resurssille osaamiselle, klusterin yhteistyölle ja uusiutuvalle raaka-aineelle, puulle. Tällä hetkellä Suomen metsäklusteri käsittää metsä-, kemian- ja teknologiateollisuutta, viestintä- ja pakkausalan yrityksiä, rakennus- ja energiateollisuutta, kuljetussektorin yrityksiä, metsänomistajat sekä näihin aloihin liittyviä suunnittelu- ja asiantuntijapalveluita tarjoavia yrityksiä sekä yliopistoja, korkeakouluja ja tutkimuslaitoksia. Klusterissa on sekä isoja että pieniä yrityksiä ja toimijoita, ja näillä molemmilla on merkittävä rooli kasvun ja uudistumisen aikaansaamisessa. Tulevaisuuden metsäklusteri näyttää todennäköisesti toisenlaiselta ja se laajenee erityisesti asiakasklustereiden sekä ICT- ja energiaklustereiden suuntaan. Metsäklusteri on kuitenkin myös tulevaisuudessa vahva osa suomalaista yhteiskuntaa. Sen vahvuus on toimijoiden tiivis yhteistyö. Puusta on tulossa strategisesti tärkeä raaka-aine. Sillä on monia mahdollisuuksia tarjota tuotteita ja ratkaisuja ihmisten ja yhteiskunnan tarpeisiin. Huomattava osa esimerkiksi puun sisältämien kemikaalien mahdollisuuksista on vielä tunnistamatta. Osa käyttökohteista on löydetty, mutta niiden kaupallinen hyödyntäminen ei ole ollut vielä mahdollista. Maailman johtavana metsäklusterina vuoteen 2030
Metsäteollisuus Teknologiateollisuus Kemianteollisuus Metsätalous Viestintäala Pakkausala Suomen metsäklusteri nyt Muut alat Rakentaminen ja sisustus Metsä-, kemianja energiateollisuus Metsätalous Teknologiateollisuus Tulevaisuuden alat ja uudet toimijat Viestintäala Pakkausala Rakentaminen ja sisustus Suomen metsäklusteri tulevaisuudessa Suomen metsäklusterin tutkimusstrategia
1.1 Uusiutuvat, runsaat raaka-aineresurssit ovat kestävä lähtökohta Metsäklusterin tuotteet valmistetaan lähes kokonaan uusiutuvista raakaaineista, jotka voidaan kierrättää ja elinkaarensa päätteeksi käyttää bioenergiana. Kasvava metsä ja siitä valmistetut tuotteet sitovat ilmakehän hiilidioksidia. Metsäklusterin tuotteita valitsemalla voimme vaikuttaa maailmanlaajuisten ilmasto-ongelmien ratkaisemiseen. Suomen metsäklusterin kilpailukyky perustuu korkeaan osaamiseen ja tiiviiseen verkottumiseen. Suomi on metsäklusterin koulutuksen ja tutkimuksen kansainvälinen kärkimaa. Suomalaisia vahvuuksia ovat jo toteutuneet investoinnit, erinomainen teknologinen osaaminen sekä kyky hyödyntää teknologiaa tuotteissa, tuotannossa ja liiketoiminnassa. Teknologinen osaaminen on vahva kilpailukyvyn perusta myös tulevaisuudessa. Suomalaisen metsäklusterin menestys on pitkälti perustunut myös kotimaiseen raaka-aineeseen. Metsien tarjoamat mahdollisuudet ovat jatkuvasti kasvaneet, kun metsien hoidon laatuun ja menetelmiin on panostettu. Suomen metsissä on tällä hetkellä enemmän puuta kuin koskaan aikaisemmin, ja puuta käytetään vuotuista kasvua vähemmän. Kotimaisella raakaaineella on merkittävä rooli myös tulevaisuudessa. Klusterin kehittämiseksi ja sen kilpailukyvyn ylläpitämiseksi sekä uudistumiseksi on kehitettävä uusia tuotteita, palveluita, liiketoimintamalleja ja ansaintatapoja sekä luotava uusia yhteistyömalleja muiden klustereiden kanssa. Jatkossa oleellista on myös asiakastoimialojen ja kuluttajien tarpeiden ja mieltymysten ymmärtäminen sekä niihin soveltuvien ratkaisujen kehittäminen. Tärkeää on lisäksi sekä kuluttajien että klusterin toimijoiden myönteinen asenne metsäklusteriin ja sen kehittämiseen. Osaaminen, valittuihin painopisteisiin panostaminen ja verkottuminen ratkaisevat menestyksen kansainvälisessä kilpailussa. 1.2 Tutkimus parantaa nykyistä ja löytää uutta Tutkimus- ja kehitystoiminta sekä innovaatioiden kaupallistaminen ovat avainasemassa metsäklusterin uudistumisessa vastaamaan toimintaympäristön muutoksia. Tutkimuksella ja kehityksellä parannetaan metsäklusterin kannattavuutta ja kilpailukykyä sekä synnytetään uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Haasteena on löytää keskeiset tutkimus- ja kehitysalueet sekä kaupallistaa keksinnöt. Onnistuneilla tutkimus- ja kehityshankkeilla voidaan avata uusia mahdollisuuksia liiketoiminnalle, metsien ja puubiomassan käytölle sekä kasvuhakuisille korkean osaamisen yrityksille. Myös 10 Maailman johtavana metsäklusterina vuoteen 2030
suomalaisen metsätalouden kannattavuutta on parannettava, jotta uusiutuvan raaka-aineen jatkuva ja tasainen saatavuus kyetään turvaamaan myös tulevaisuudessa. Metsäklusterin on tuotettava lisäarvoa innovaatioilla, jotka yhdistävät eri osaamisen ja teknologian aloja ja tuottavat lisäarvoa asiakkaille. Metsäklusterin tulevaisuus riippuu ratkaisevasti siitä, kuinka hyvin se täyttää asiakkaidensa ja loppukäyttäjien vaatimukset sekä kehittää kilpailukykyisiä ja asiakaslähtöisiä tuotteita, ratkaisuja ja palveluja. Viestintäala, joka jalostusarvolla mitattuna on Suomen paperiteollisuuden merkittävä asiakas, on hyvä esimerkki vahvassa muutoksessa olevasta toimialasta. Mediamaisema sirpaloituu ja viestintä monikanavaistuu. Painetun viestinnän rooli mediapaketissa on mietittävä yhä tarkemmin. Kuluttajavetoisuuden korostuminen, vuorovaikutuksen kasvava merkitys, mainonnan hajautuminen ja sähköisten kanavien uudet päätelaitteet asettavat haasteita painetun viestinnän kehittämiselle. Painoalalla vallitsee pysyvä ylikapasiteetti ja myös Suomessa joudutaan vakavasti pohtimaan, miten paljon kapasiteettiin jatkossa investoidaan. Alalla on siirryttävä investointivetoisuudesta innovaatiovetoisuuteen. Jotta painettu viestintä voi jatkossakin menestyä, on painotuotteita ja palveluja kehitettävä aktiivisesti pitkäjänteisessä yhteistyössä eri toimijoiden kesken. Tarvitaan toisaalta uutta, painokustannuksia alentavaa ja kokonaistehokkuutta lisäävää teknologiaa ja toisaalta uusia tapoja tuottaa houkuttelevia ja vetovoimaisia painotuotteita. Yhteistyölle kustannus- ja painoalan kanssa on Suomessa luontaiset edellytykset johtuen painetun viestinnän poikkeuksellisen vahvasta asemasta mediamarkkinoilla. 1.3 Metsäsektorin teknologiayhteisö vahvistaa Euroopan kilpailukykyä Eurooppalainen metsäsektori on koonnut alan kannalta tärkeimmät tutkimusalueet metsäsektorin teknologiayhteisön (Forest-Based Sector Technology Platform) strategiseen tutkimusohjelmaan. Tavoitteena on parantaa alan kilpailukykyä globaaleilla markkinoilla ja luoda edellytykset sektorin kehittymiselle ja uudistumiselle. Tarkoituksena on vähentää eurooppalaisen tutkimuksen päällekkäisyyttä, nostaa sen tasoa sekä lisätä tutkimus- ja kehityspanoksia. Eurooppalainen yhteistyö on tärkeää myös suomalaisen metsäklusterin tutkimuksen edistämisessä. Suomen metsäklusterin tutkimusstrategia on luonnollinen jatke Euroopan tasolla tehdylle työlle ja painopisteiden määrittelylle. Suomalainen vahvuus Suomen metsäklusterin tutkimusstrategia 11
on kuitenkin eurooppalaista laajempi verkostoituminen tärkeiden toimijoiden kesken. Suomessa menestyksen perusta on omien alojensa johtavien toimijoiden yhteistyö. Tässä yhteistyössä ovat mukana metsä-, kemian- ja teknologiateollisuus (sekä kone- ja laitevalmistus että ohjelmisto- ja automaatiokehitys), viestintä-, pakkaus- ja rakennusalat sekä metsänomistajat. Myös asiantuntijaja palveluyrityksillä sekä tutkimuslaitoksilla, yliopistoilla ja korkeakouluilla on yhteistyössä merkittävä rooli. Laajemman eurooppalaisen tutkimus- ja kehitysyhteistyön sekä Suomen oman kansallisen tutkimusstrategian toteuttamisen myötä pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuudet osallistua innovaatioiden tuottamiseen tulevat paranemaan. 2 Maailman johtavana metsäklusterina vuoteen 2030 Suomen metsäklusterilla on ollut merkittävä rooli niiden nykyaikaisten teknologioiden kehittämisessä, joita klusterissa nyt sovelletaan kautta maailman. Nämä ratkaisut kehitettiin 1900-luvun puolivälin jälkeen, jolloin Suomi vei omat metsävaransa määrätietoisesti maailmanmarkkinoille mm. paperina ja sahatavarana. Samalla Suomeen kehittyi pohja nykyiselle vahvalle metsäklusterille, erityisesti konepaja-, kemian- ja metsäteollisuudelle. Kun nyt valmistaudutaan kehittämään seuraavan sukupolven ratkaisuja, tulee Suomen metsäklusterin ja sen asiakastoimialojen pyrkiä yhtä vahvaan rooliin. Globalisoituvassa taloudessa uusia liiketoimintamahdollisuuksia syntyy Euroopan lisäksi suurilla, kasvavilla markkinoilla sekä edullisen raaka-aineen alueilla. Globaalin metsäklusterin vahvin kasvu tapahtuu pitkälti EU: n ulkopuolella, samoin kasvavassa määrin myös uusi osaamisen kysyntä. Kansainvälinen toimintaympäristö on suomalaisille yrityksille ja yhteiskunnalle haaste. 12 Maailman johtavana metsäklusterina vuoteen 2030
Suomen metsäklusterin vahvuudet, mahdollisuudet ja haasteet Nykyiset vahvuudet puu uusiutuvana raaka-aineena vahva osaaminen ja korkeatasoinen koulutusjärjestelmä toimiva yhteistyö klusterin eri toimijoiden kesken teknologialtaan korkeatasoiset tuotteet ja tuotantoprosessit metsät kasvavat ja niitä hoidetaan kestävästi ala Suomelle tärkeä ja näkyvä Mahdollisuudet Haasteet UUDISTUMINEN uudenlaisen ja elinvoimaisen liiketoiminnan luominen eri klustereiden rajapinnoille poikkitieteellisten teknologiahyppyjen hyödyntäminen puubiomassan laaja ja tarkoituksenmukainen hyödyntäminen metsäklusterin ja yhteiskunnan uudistuminen riittävän nopeasti vastaamaan muutoksiin uusien teknologia- ja palveluyritysten lisääminen uusien tuotteiden ja teknologioiden luominen ja kaupallistaminen entistä nopeammin KILPAILUKYKY klusterin toimijoiden kilpailukyvyn vahvistaminen energialiiketoiminnasta syntyvien mahdollisuuksien hyödyntäminen asiakastarpeiden monipuolinen ymmärtäminen ja niihin vastaaminen metsäteollisuuden pääomavaltaisuus, joka rajoittaa nopeaa reagointia muutoksiin ja hidastaa uudistumista sähköisen median kehitys kilpailu raaka-aineesta ja nousevien kustannusten siirto hintoihin KESTÄVÄ KEHITYS uusiutuvuuden ja kestävän kehityksen merkityksen lisääntyvä ymmärtäminen vahva, myönteinen ja kestävän kehityksen mukainen imago ja sen hyödyntäminen klusterin arvoketjujen kestävyyden ja hyväksyttävyyden varmistaminen Suomen metsäklusterin tutkimusstrategia 13
Edellä kuvattujen vahvuuksien, mahdollisuuksien ja haasteiden luomassa ympäristössä Suomen metsäklusterin kolme keskeistä kehittämistarvetta ovat: klusterin uudistuminen yritysten ja metsätalouden kilpailukyky kestävä kehitys Klusterin uudistuminen edellyttää kokonaan uusien teknologioiden, tuotteiden ja uudenlaisen liiketoiminnan kehittämistä. Uudistuminen edellyttää myös uusien yritysten syntymistä sekä uusien toimintatapojen ja -mallien luomista ja käyttöönottoa metsäklusterin kaikissa arvoketjuissa. Koko metsäklusteri tulee ymmärtää nykyistä laajemmin uudistumista haettaessa. Uudistumisessa tarvitaan muutoshalua, riskinottoa ja eri tahojen innovatiivista yhteistyötä. Yritysten ja metsätalouden kilpailukyky edellyttää nykyistä parempaa raaka-aineiden ja muiden tuotannontekijöiden käytön tehokkuutta, suomalaisten vahvuuksien entistä tehokkaampaa hyödyntämistä kansainvälisessä toimintaympäristössä, asiakaslähtöisyyttä sekä koko klusterilta parempaa kannattavuutta. Energiaan liittyvät haasteet, energian käytön vähentäminen ja bioenergian mahdollisuuksien hyödyntäminen, korostuvat. Kestävä kehitys edellyttää metsäklusteriin kohdistuvien monipuolisten odotusten täyttämistä ja metsäklusterin myönteisten vaikutusten vahvistamista. Laaja-alainen kestävän kehityksen ymmärrys ja tulevaisuuden ennakointi korostuvat. Taloudellisen kilpailukyvyn ja ympäristövaikutusten lisäksi yhä tärkeämpää on ymmärtää metsäklusterin yhteiskunnallinen rooli ja sen valmistamien tuotteiden käytön sosiaaliset ulottuvuudet. Suomen metsäklusterin kolme keskeistä kehittämistarvetta Uudistuminen Kestävä kehitys Kilpailukyky 14 Maailman johtavana metsäklusterina vuoteen 2030
Tavoitteet + + = Vastaamalla aktiivisesti edellä esitettyyn kolmeen kehitystarpeeseen metsäklusteri voi saavuttaa seuraavassa esitettävät tavoitteet: Vuoteen 2015 mennessä: Suomalaisen metsäklusterin tuotteiden ja palveluiden arvo on puolitoistakertaistunut nykyisestä. Kolmasosa arvosta tulee tuotteista ja palveluista, joita ei tänään vielä valmisteta. Kotimaisen puun käyttö ja klusterin tutkimus- ja kehityspanokset ovat kasvaneet. Suomen metsävarat luovat hyvinvointia koko maahan. Vuoteen 2030 mennessä: Suomalaisen metsäklusterin tuotteiden ja palveluiden arvo on kaksinkertaistunut nykyisestä. Puolet arvosta tulee tuotteista, joita ei tänään valmisteta. Kotimaisen puun käyttö on neljänneksen nykyistä suurempi. Klusterin tutkimus- ja kehityspanokset ovat kaksinkertaistuneet nykyisestä. Suomessa on menestyvä, maailman kannattavin ja kestävästi toimiva metsäklusteri. Suomen metsäklusterin tuotteet ja palvelut ovat maailman halutuimpia. Suomen metsäklusterin tutkimusstrategia 15
Suomen metsäklusteri nyt ja tavoitteiden mukaisessa tulevaisuudessa Suomen metsäklusterin tuotannon arvo 1 Miljardia euroa, arvio 100 80 60 40 1 Suomen metsäklusterin tuotannon arvoa ja sen tavoitteen mukaista kehitystä kuvataan tässä arviolla metsäklusterin kokonaistuotoksesta. Tällä tarkoitetaan kaikkien klusterissa tuotettujen lopputuotteiden, ts. tavaroiden ja palveluiden, markkina-arvoa. Lähteet: Etla ja Metsäteollisuus ry 20 0 1990 1995 2000 2006 2015 2030 Suomen metsäklusterin tutkimus- ja kehityspanokset 2 Miljoonaa euroa, arvio 800 700 600 500 400 300 2 Suomen metsäklusterin tutkimus- ja kehityspanoksia sekä niiden tavoitteen mukaista kehitystä kuvataan tässä arviolla koko metsäklusterin (yritykset, tutkimuslaitokset, yliopistot ja korkeakoulut, julkiset tutkimuksen rahoittajat) tutkimus- ja kehityspanoksista. Lähde: Metsäteollisuus ry 200 100 0 1990 1995 2000 2006 2015 2030 Kotimaisen puun käyttö Suomessa 3 Miljoonaa m 3, arvio 100 80 60 40 20 3 Kotimaisen puun käyttöä Suomessa sekä sen tavoitteen mukaista kehitystä kuvataan tässä kotimaisen raakapuun käytöllä Suomessa. Raakapuulla tarkoitetaan jalostamatonta puuainesta, jota käytetään metsäteollisuuden raaka-aineena, energiantuotannossa, pientalokiinteistöjen lämmityksessä tai viedään ulkomaille. Lähde: Metla 0 1990 1995 2000 2006 2015 2030 16 Maailman johtavana metsäklusterina vuoteen 2030
Suomen metsäklusterin tutkimusstrategia 17
3 Metsäklusterin tutkimuksen painopisteet Suomen metsäklusterin kolme keskeistä kehittämistarvetta ovat metsäklusterin uudistuminen, yritysten ja metsätalouden kilpailukyvyn parantaminen sekä kestävä kehitys. Metsäklusterin tutkimuksen painopisteiden on vastattava näihin tarpeisiin. Metsäklusterin uudistumiseksi tutkimuksella tulee luoda uutta tietoa, teknologiaa ja osaamista sekä uusia tuotteita. Ne luovat perustaa uuden elinvoimaisen liiketoiminnan syntymiselle ja sitä kautta uusia toiminta-alueita ja asiakaskuntia metsäklusteriin. Keskeistä on selvittää, millä uusilla tuotteilla ja millä niihin liittyvillä liiketoimintamalleilla on globaalia kysyntää sekä mikä kehityspolku johtaa kilpailukykyisen ja merkittävän uuden liiketoiminnan syntymiseen. Yritysten ja metsätalouden kilpailukyvyn parantamiseksi tutkimuksen pitää tuottaa uusia ratkaisuja tuotantokustannusten alentamiseksi ja tuotteiden jalostusarvon nostamiseksi. Olennaista on selvittää, mitä ratkaisuja kehittämällä voidaan parantaa yritysten ja metsätalouden kannattavuutta ja luoda kilpailuetua, miten energian käyttöön liittyviin haasteisiin vastataan ja kuinka kotimainen raaka-aine hyödynnetään mahdollisimman hyvin. Kestävän kehityksen edistäminen tarkoittaa tutkimustoiminnassa kattavaa näkemystä ja arviointia metsäklusterin toiminnan sekä syntyvien innovaatioiden vaikutuksista yhteiskuntaan ja yritystoimintaan. Kestävällä kehityksellä on ulottuvuuksia klusterin arvoketjuihin metsätaloudesta, tuotantoon ja tuotteiden loppukäyttöön. Tutkimus tulee suunnata siten, että kehitettävät ratkaisut ovat taloudellisesta, yhteiskunnallisesta ja ympäristönsuojelun näkökulmasta edullisia. Olennaista on ennakoida tulevaisuuden haasteet ja tarjota työkaluja vastata niihin. Painopisteet yhdestä kolmeen tukevat erityisesti klusterin uudistumista, painopisteet neljä ja viisi kestävää kehitystä ja painopisteet kuusi ja seitsemän kilpailukykyä. Luvuissa 3.1 3.7 esitetään kukin painopiste yksityiskohtaisemminja kerrotaan painopisteeseen liittyvät tavoitteet sekä esimerkkejä keskeisimmistä tutkimuskohteista. 18 Maailman johtavana metsäklusterina vuoteen 2030
1 Älykkyyttä puuja kuitutuotteisiin 2 Puusta ja sen ainesosista valmistetut materiaalit 3 Puuta monipuolisesti hyödyntävä biojalostamo Uudistuminen Kestävä kehitys Metsäklusterin kehittämistarpeet ja tutkimusstrategian seitsemän painopistettä 4 Metsien kestävä käyttö 5 Puubiomassalle lisäarvoa Kilpailukyky 6 Älykkäät ja resursseja säästävät tuotantoteknologiat 7 Tulevaisuuden asiakasratkaisut Suomen metsäklusterin tutkimusstrategia 19
3.1 Älykkyyttä puu- ja kuitutuotteisiin Tavoitteet Kehittää liiketoimintapotentiaaliltaan merkittäviä uusia, älykkäitä puu- ja kuitutuotteita pakkaamiseen, rakentamiseen ja viestintään Kehittää teknologioita ja osaamista, jotka luovat pohjaa aidosti uudenlaiselle liiketoiminnalle ja uusille edistyksellisille, nykyisten liiketoimintojen tuotteiden kilpailukykyä vahvistaville tuoteratkaisuille Vahvistaa poikkitieteellistä ja -teknistä tutkimusta sekä eri osapuolten yhteistyötä, joka kattaa kaikki innovaatioketjun vaiheet tutkimuksesta markkinoille saattamiseen 20 Maailman johtavana metsäklusterina vuoteen 2030
Informaatio- ja tietoliikenne- sekä bio- ja nanoteknologioiden nopea kehittyminen mahdollistaa älykkäiden ja toiminnallisten puu- ja kuitutuotteiden kehittämisen. Uudet materiaalit ja tehokkaammat valmistusteknologiat tarjoavat edellytyksiä kehittää uutta toiminnallisuutta puu- ja kuitupohjaisiin materiaaleihin sekä liittää älykkäitä ominaisuuksia viestinnän, pakkaamisen, rakentamisen ja asumisen tuotteisiin sekä kuljetusvälineisiin. Suomessa on vahvoja teollisia klustereita, joilla on kansainvälisesti korkeatasoista teknologiaa sekä monipuolista ja syvällistä osaamista keskeisillä materiaali- ja valmistusteknologioiden aloilla. Lisäksi kehittyvää osaamista on elektroniikan valmistustekniikkojen erityisalueilla sekä innovatiivisessa teollisessa muotoilussa. Älykkäiden puu- ja kuitutuotteiden kehitys edellyttää erityisesti eri tieteiden ja teknologia-alojen tutkimuksen tehokasta yhdistämistä, erikokoisten toimijoiden tiivistä yhteistyötä sovelluskehitysvaiheessa sekä käyttäjälähtöisten sovellusten kehittämistä. Lisäksi tarvitaan liiketoimintamahdollisuuksien tunnistamista aikaisessa vaiheessa ja kehityksen ohjausta niiden mukaan sekä innovaatioprosessin hallintaa tutkimuksesta kaupallisiksi tuotteiksi. Tutkimuskohteita Puu, kuitu, paperi ja painotuote elektroniikan, esimerkiksi edullisen ja kierrätyskelpoisen elektroniikan, alustana Painetun elektroniikan prosessit ja niiden soveltaminen puu- ja kuitutuotteisiin sekä pinta-aktiivisten teknologioiden ja nanoteknologian hyödyntäminen älykkäiden puu- ja kuitutuotteiden kehityksessä Aktiivisten materiaalien, kuten polymeerien, käyttö uusien indikatiivisten ja toiminnallisten rakenteiden luomiseksi kulutustuotteisiin ja teknisiin tuotteisiin Monimediaratkaisuja tukevat, luontevat ja käyttäjäystävälliset menetelmät kytkeä yhteen painettua ja sähköistä viestintää, kuten www- ja ID-koodit sekä lähettimet Tuotteesta, pakkauksesta ja ympäristöstä informoivat ja niitä seuraavat älykkäät ja aktiiviset pakkaukset Älykkäät ja toiminnalliset puurakentamisen ja asumisen tuotteet, esimerkiksi rakenteisiin tai kalusteisiin upotetut anturit tärkeiden toimintojen tai ominaisuuksien seuraamiseen ja ohjaamiseen Tuotteiden logistiikan tehokkuutta, turvallisuutta ja väärennösten estoa parantavaa uutta toiminnallisuutta painetulla elektroniikalla ja muilla älykomponenteilla esimerkiksi rakennusosan asennustieto Kuva: UPM Älytarra tuoreuden sinettinä Elintarvikkeiden pakkaaminen suojakaasuun yleistyy. Tämä lisää tarvetta varmistaa pakkausten tiiviys sisällä olevien tuotteiden tuoreuden takaamiseksi. Happi-indikaattoritarra paljastaa, jos pakkaus vuotaa. Suomen metsäklusterin tutkimusstrategia 21