Rikos- ja prosessioikeus

Rikos- ja prosessioikeus

Rikos on rangaistavaksi säädetty teko

Milloin teko on rikos? Teko on rikos, jos se täyttää tekohetkellä laissa olevat rikoksen tunnusmerkistön, eikä ole lain mukaan oikeutettu. Rikosoikeudellinen laillisuusperiaate Syyttömyysolettama Taannehtiva oikeudenkäyttö on kiellettyä perustuslain mukaan. Tästä poikettiin sotasyyllisyysoikeudenkäyntien aikana, kun presidentti Ryti tuomittiin 10 vuoden kuristushuonerangaistukseen.

Rikoksen tunnusmerkistö Rikosnimikekohtaiset erityiset tunnusmerkit Tekojen rangaistavuutta määrittelevä yleinen tunnusmerkistö rikoksella on oltava tekijä myös yllyttäjä ja avustaja, joskus yrityskin, ovat rangaistavia teko on oltava luettavissa tekijän syyksi eli sen on oltava tahallinen tuottamuksellisuudesta eli huolimattomuudesta johtuvat teot rangaistaan lievemmin esimerkiksi kuolemantuottamus tekomuodot: tavallinen, törkeä ja lievä teon on oltava oikeudenvastainen esimerkiksi hätävarjeluna tai pakkotilassa tehty teko ei ole oikeudenvastainen

Rikoksentekijät Tekijän on oltava syyntakeinen ja yli 15-vuotias, jotta hänet voidaan tuomita rangaistukseen. rikosoikeudellinen vastuu Alle 15 -vuotias ei voi joutua rangaistusvastuuseen. lastensuojelu hoitaa Syyntakeettomia ovat henkilöt, jotka eivät ymmärrä tekonsa luonnetta tai oikeudenvastaisuutta. esimerkiksi kehitysvamma, mielisairaus, tajunnan- tai mielenhäiriö Kaikki ovat vahingonkorvausvelvollisia.

Tuntitehtävä (n. 20 min.) Pohtikaa, ovatko seuraavat teot rikoksia, ja voitaisiinko kyseiset henkilöt tuomita teoista. a) 7-vuotias Ville näpistää samanikäisen kaverinsa Kallen kanssa karkkeja kaupasta. b) 18-vuotias Miko myy pullon viiniä 16-vuotiaalle Jennalle. c) Kun mies yrittää kadulla käydä käsiksi Nellaan, Nella potkaisee miestä ja pakenee paikalta. d) Pentti ajaa 50 km/h nopeudella alueella, jossa nopeusrajoitus on 40 km/h. e) Kaija eksyy metsään ja harhailee siellä tuntikausia, kunnes törmää tyhjään lomaasuntoon. Hän murtautuu sinne ja syö komerosta löytämiään ruokia. f) Opiskelija A murtautuu kouluun ja rikkoo siellä olleet tietokoneet. Syyksi hän kertoo, että äänet hänen päässään kehottivat tekemään niin, jotta tietokoneet eivät voisi lähettää hänelle enää salaisia viestejä. g) Mari ja Kari päättävät tehdä kattoremontin ja kiipeävät talon katolle. Epähuomiossa Mari tönäisee Karia, niin että tämä tippuu katolta ja kuolee. h) Juho kehottaa Annia heittämään poliisia kivillä mielenosoituksessa. i) Timo näkee pihallaan varkaan ja ottaa tämän kiinni sekä ottaa tältä pois polkupyöränsä.

Vastaukset a) Ville ja Kalle eivät ole rikosoikeudellisesti vastuunalaisia. Kauppias voi ilmoittaa asiasta poikien vanhemmille tai poliisille. Asia hoidetaan lastensuojelun avulla. b) Alkoholin välittäminen alaikäiselle on rikos. Miko voi saada esimerkiksi sakkorangaistuksen, mikäli teko on vähäinen. c) Kyse on hätävarjelusta, joten kyseessä ei ole varsinaisesti rikos. d) Pentti ajaa selkeästi ylinopeutta, joten hänelle voi tulla sakkorangaistus. e) Kaijan tapauksessa kyse on pakkotilasta, joten kyse ei ole varsinaisesti rikoksesta. Hän on kuitenkin vahingonkorvausvelvollinen. f) A kärsii ilmeisesti mielenhäiriöstä, joten hän ei ole syyntakeinen. Hänet voidaan tuomita tahdosta riippumattomaan mielenterveyshoitoon ja lisäksi hän on vahingonkorvausvelvollinen. g) Marin teko on tahaton eli vahinko. Hänet voidaan mahdollisesti tuomita kuolemantuottamuksesta, jos hän toimii huolimattomasti. h) Juho yllyttää Annia rikokseen. Mikäli Anni toteuttaa Juhon käskyn, niin heidät molemmat voidaan tuomita yhtä ankarasti. i) Timo saa ottaa varkaan kiinni ja ottaa tältä polkupyöränsä pois. Timon tulee kuitenkin ilmoittaa asiasta poliisille, eikä hän saa käyttää väkivaltaa varasta kohtaan.

Rikoksesta rangaistukseen

Miten rikoksesta edetään oikeudenkäyntiin?

Poliisi aloittaa rikoksen tutkinnan Rikoksen voi havaita esimerkiksi poliisi liikennevalvonnassaan tai jokainen voi tehdä myös itse rikosilmoituksen poliisille. Asianomistajarikoksessa (esimerkiksi kunnianloukkaus) syyttäjä voi nostaa syytteen vain uhrin vaatimuksesta. Suppeassa esitutkinnassa voidaan määrätä rikesakko esimerkiksi ylinopeutta ajaneelle tai määrätä muu sakkorangaistus. Syyttäjä voi myös antaa rangaistusmääräyksen. Jos kyseessä on monimutkaisempi asia, poliisi aloittaa esitutkinnan, jossa voidaan kuulustella asiaan liittyviä henkilöitä, ottaa lausuntoja sekä ottaa rikoksesta epäilty kiinni vuorokaudeksi. Pidätys voi kestää enintään 3 päivää. Tutkintavankeudesta päättää tuomioistuin. Jos esitutkinnan aikana ei saada selville, kuka rikoksen on tehnyt, tutkinta keskeytetään. Kuulusteltavalle pitää kertoa hänen oikeuksistaan, ja hänellä on oikeus saada oikeusapua.

Syyttäjä syyttää Esitutkinta ei johda syyteharkintaan, jos ei ole tapahtunut rikosta, tai siitä ei saada näyttöä. Jos näyttöä on, syyttäjä arvioi sen syyteharkinnassaan. Syyttäjä päättää, jätetäänkö asiassa syyte nostamatta vai tehdäänkö haastehakemus käräjäoikeudelle. Jos syyteoikeus on vanhentunut syytettä ei voi nostaa. Mikäli asianomistaja haluaa, hän voi itse ajaa syytettä käräjäoikeudessa, jos syyttäjä on päättänyt jättää syytteen nostamatta. VI Rikos- ja prosessioikeus

Tuomioistuin tuomitsee Käräjäoikeus antaa haastehakemuksen perusteella haasteen vastaajalle. Vastaaja voidaan haastaa tulemaan suoraan suulliseen pääkäsittelyyn yksinkertaisessa asiassa. Monimutkaisessa asiassa on ensin valmisteluistunto. Oikeudenkäynnit ovat yleensä julkisia. Vastaaja voidaan tuomita vain siitä teosta, josta syytteessä on vaadittu rangaistusta. Tuomioistuin voi muuttaa rikosnimikettä esimerkiksi törkeästä petoksesta tavalliseksi petokseksi. Vastaaja voidaan tuomita vain, jos syyllisyydestä ei jää varteenotettavaa epäilyä. Tuomio annetaan joko heti tai viimeistään 14 päivän kuluessa pääkäsittelyn päättymisestä.

Yksinkertaisessa asiassa paikalla on yksi tuomari. Monimutkaisemmassa tapauksessa 1 tuomari + 2 lautamiestä. Vaikeissa tapauksissa on 3 tuomaria. Todistaminen on velvollisuus, eikä siitä voi kieltäytyä ellei kyse ole esim. lähisukulaisesta. Todistajan pitää pysyä totuudessa. Lautamiehet ovat kunnanvaltuuston valitsemia maallikkotuomareita. Lautamiesten ääni painaa yhtä paljon kuin tuomarin. Avustaja voi olla asianajaja, julkinen oikeusavustaja tai lupalakimies.

Rikoksella voi olla monia seuraamuksia Tuntidiat, oppikirjan sivut 163 169 VI Rikos- ja prosessioikeus

Rangaistukset 1. Sakot a) Rikesakko kiinteähintainen enintään 20 kpl b) Päiväsakko 1 120 pv sidottu tulotasoon maksamaton voidaan sovittaa vankeutena c) Yhteisösakko oikeushenkilölle (850-850 000 ) 2. Yhdyskuntaseuraamukset a) Nuorisorangaistus 15 17-v 4 kk 1 v valvonta sekä tehtäviä ja ohjelmaa b) Yhdyskuntapalvelu 14 240 tuntia palkatonta työtä voidaan suorittaa myös avohoidossa c) Valvontarangaistus valvotaan teknisillä välineillä esimerkiksi jalkapannalla tuomitun tulee pysytellä asunnossaan, ellei hänellä ole lupaa poistua muualle Voidaan muuttaa kovemmaksi rangaistuslajiksi, jos tuomittu rikkoo törkeästi ehtoja.

Rangaistukset 3. Vankeusrangaistukset a) Ehdollinen vankeus (max 2v.) Koeaika 1-3 v. Mahdollisuus päiväsakkoon tai yhdyskuntapalveluun b) Ehdoton vankeus (vankila, avolaitos, nuorisovankilassa) Mahdollisuus ehdonalaiseen vapauteen (2/3 jälk. tai aiemmin) Loppurangaistus koeajalla Määräaikainen (14 vrk 15 v) Elinkautinen (12 v.)

Tapausesimerkki Ehdollinen ja ehdoton vankeus A oli tuomittu törkeästä pahoinpitelystä 1 vuoden 1 kuukauden pituiseen ehdolliseen vankeuteen. A oli noin kahdeksan kuukauden kuluttua törkeään pahoinpitelyyn syyllistymisestä ja noin kuukausi ehdollisen vankeuden koeajan alkamisesta syyllistynyt neljään pahoinpitelyyn, joissa tekovälineenä oli käytetty alumiinista pesäpallomailaa. Korkeimman oikeuden ratkaisusta ilmenevin perustein ehdollinen vankeus määrättiin pantavaksi täytäntöön kokonaan ja A tuomittiin yhteiseen 1 vuoden 4 kuukauden ehdottomaan vankeusrangaistukseen. (KKO:2016:56)

Rangaistukset 4. Muut seuraamukset a) Vahingonkorvaukset b) Menettämisseuraamukset (rikoksesta saatu hyöty, tekovälineet jne.) c) Turvaamistoimenpiteet (ajokielto, lähestymiskielto jne.) d) Rikosrekisterimerkintä vankeusrangaistus tai yhdyskuntaseuraamus merkintä säilyy 5 20 vuotta

Tapausesimerkki Vahingonkorvaus A oli saanut 12-vuotiaana sikainfluenssan torjumiseksi rokotuksen, jonka seurauksena hän oli sairastunut vakavasti narkolepsiaan ja katapleksiaan. Sairautensa vuoksi hän oli käyttäytynyt ajoittain aggressiivisesti ja arvaamattomasti ja aiheuttanut kotihoidossa ollessaan esinevahinkoja. Valtio rokotuksen toimeenpanijana velvoitettiin korvaamaan esinevahingot A:n isälle. (KKO:2016:86)

Mitkä tekijät vaikuttavat rangaistuksen määrään? Tekijän ikä. Esimerkiksi alle 15-vuotiasta kohdellaan eri tavoin kuin yli 15-vuotiasta. Onko tekijä syyntakeinen vai syyntakeeton. Onko tekijä ensikertalainen vai rikoksenuusija. Onko tekijä ymmärtänyt tekemänsä rikoksen. Esimerkiksi alaikäinen, joka on näpistänyt vähäisen määrän kaupasta. Onko teko ollut tahallinen vai tuottamuksellinen eli huolimattomuudesta tehty. Jos teko on ollut tahallinen, niin kuinka suunnitelmallisesta teosta on kyse. Esimerkiksi murha on eri asia kuin tappo.

Mitkä tekijät vaikuttavat rangaistuksen määrään? Onko kyse yllytyksestä, avunannosta vai itse teosta. Onko teko jäänyt yritykseksi vai toteutunut. Onko teko ollut lievä vai törkeä. Esimerkiksi pahoinpitely vai törkeä pahoinpitely. Rangaistusta voidaan lieventää, mikäli tekijä on tuntenut voimakasta inhimillistä myötätuntoa tekoa tehdessään. Esimerkiksi vanhempi, joka on auttanut lastaan. Rangaistusta voidaan lieventää, mikäli tekijä on edesauttanut merkittävästi sen selvittämisessä. Rangaistusta voidaan koventaa, mikäli teolle löytyy lisäksi esimerkiksi rasistinen peruste. Tuomioistuin harkitsee jokaisen rikoksen ja tekijän kohdalla, miten rangaistusasteikkoa sovelletaan ja pyrkii antamaan tuomion, joka on oikeudenmukaisessa suhteessa teon vahingollisuuteen, vaarallisuuteen, teon vaikuttimiin sekä tekijän muuhun syylisyyteen.

Tapausesimerkki Törkeä vai lievä pahoinpitely? A oli tietoisena HIV-infektiostaan ollut lukuisia kertoja suojaamattomassa sukupuoliyhteydessä aviopuolisonsa B:n kanssa kertomatta tälle sairaudestaan. HIV-infektio oli tarttunut B:hen. HIVinfektio katsottiin törkeän pahoinpitelyn tunnusmerkistössä tarkoitetuksi vakavaksi sairaudeksi ja A:n syyksi luettiin törkeä pahoinpitely. (Ään.) (KKO:2017:8)

Tuntitehtävä (30 40 min.) Etsi tietoa Finlex.fi -sivuilta tai netistä seuraaviin tehtäviin. Pohdi mikä rikosnimike voisi olla kyseessä ja ota selville millaisia rangaistuksia kyseisistä rikoksista voi saada. Pohdi, ovatko teoista saatavat rangaistukset mielestäsi kohtuullisia. 1. Hasse kasvattaa kotonaan kannabista. Hän käyttää siitä osan itse ja myy osan kavereilleen. 2. Terttu urkkii tietoonsa tuttavansa henkilötiedot sekä luottokortin numeron ja tekee niillä ostoksia tuttavansa nimiin eri verkkokaupoista. 3. Jasmin epäilee poikaystävänsä pettävän häntä ja lukee siksi salaa poikaystävänsä viestejä tämän kännykästä. 4. Kullervo saa tietoonsa, että eräs hänen naapureistaan on lapsiinsekaantuja. Kullervo päättää oitis käynnistää laajan somekampanjan, jossa hän levittää naapurinsa kuvalla varustettua tiedotetta, joka on varustettu tekstillä: Varo pedofiiliä! Myöhemmin paljastuu ettei naapurilla ole mitään tekemistä asian kanssa.

5. Sari on ihastunut palavasti laulaja Jari Sillanporttiin, joten hän lähettää miehelle satoja viestejä, soittaa tämän puhelimeen useita kertoja päivässä sekä vaanii hänen ikkunansa ulkopuolella ja ottaa Jarista kuvia. 6. Viljami virittää veljensä Valdemarin kanssa moponsa niin, että se kulkee 65 km/h. 7. Jykä ja Jake tyhjentävät varastostaan kaikki vanhat romunsa erään metsän laitaan. Kuormassa on muun muassa sohva, jääkaappi sekä vanhoja autonrenkaita. 8. Alaikäinen Lumi haluaa päästä sisälle yökerhoon ja väärentää henkilötodistukseensa syntymävuotensa. 9. Nautittuaan pari lasia viiniä ja muutaman pullon olutta Reijo päättää ajaa autolla kotiinsa. 10. Oikeudenkäynnissä todistajana oleva Irina valehtelee ettei tiedä, minne hänen tuttavansa on kätkenyt pizzerian ryöstöstä saadut rahat. VI Rikos- ja prosessioikeus

Vastaukset tehtäviin: 1. Huumausainerikos. Voidaan tuomita sakkoihin tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi (Rikoslaki, 50 luku, 1 ). 2. Maksuvälinepetos. Voidaan tuomita sakkoon tai enintään kahden vuoden vankeusrangaistukseen (Rikoslaki, 37 luku, 8 ). 3. Viestintäsalaisuuden loukkaus. Voidaan tuomita sakkoihin tai enintään kahdeksi vuodeksi vankilaan (Rikoslaki 38 luku, 3 ). 4. Kunnianloukkaus tai törkeä kunnianloukkaus. Törkeästä kunnianloukkauksesta voidaan tuomita sakkoihin tai enintään kahdeksi vuodeksi vankeuteen (Rikoslaki, 24 luku, 9-10 ).

Vastaukset tehtäviin: 5. Salakatselusta voidaan tuomita sakkoihin tai enintään vuodeksi vankeuteen (Rikoslaki, 24 luku, 6 ). Vainoamisesta voidaan tuomita sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi (Rikoslaki 25 luku, 7a ). 6. Ajoneuvon muuttaminen, rakentaminen ja korjaaminen. (Ajoneuvolaki, 1luku, 7 ). Trafi: http://www.trafi.fi/mopoilu/mopolla_liikenteessa/viritetty_mopo_on_moottor ipyora 7. Ympäristön turmeleminen, josta voidaan tuomita sakkoihin tai enintään kuudeksi kuukaudeksi vankeuteen (Rikoslaki, 48 luku, 1, 1 momentti ja 3 ). 8. Väärentäminen, josta voidaan tuomita sakkoon tai enintään kahdeksi vuodeksi vankeuteen (Rikoslaki 33 luku, 1-3 ). 9. Rattijuopumus tai törkeä rattijuopumus. Rattijuopumuksesta voidaan tuomita sakkoihin tai enintään puoleksi vuodeksi vankeuteen. Törkeästä rattijuopumuksesta voidaan tuomita vähintään 60 päiväsakkoon ja enintään kahdeksi vuodeksi vankeuteen (Rikoslaki 23 luku, 3-4 ). 10. Perätön lausuma tai törkeä perätön lausuma tuomioistuimessa (Rikoslaki 15 luku, 1 ja 3 ). Perättömästä lausumasta voidaan tuomita enintään kolmeksi vuodeksi vankeuteen. Törkeästä perättömästä lausumasta voidaan tuomita vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään kuudeksi vuodeksi vankeuteen.

Tuntitehtävä (n. 10 min.) Tee testi: Oletko tiukka vai lempeä tuomari? Linkki: http://yle.fi/uutiset/3-7935776

Riita-asian oikeudenkäynti

Riita-asia Riita-asian oikeudenkäynti on yksityishenkilöiden välinen eli siviiliprosessi. Prosessi lähtee liikkeelle vain asianosaisen aloitteesta. Tuomioistuin ei tutki väitteiden paikkansapitävyyttä. Kantajan ja vastaajan on näytettävä toteen väitteensä. Tuomio perustuu vain asianosaisten vaatimuksiin. Riita voidaan usein sovitella myös oikeudenkäynnin aikana. Oikeus voi vahvistaa sovinnon voidaan panna täytäntöön viranomaisten toimesta. Esimerkiksi isyyden vahvistamista tai kumoamista ei voi sovitella.

Riita-asian oikeudenkäynti 1. Kantaja jättää haastehakemuksen käräjäoikeudelle = kanne. 2. Käräjäoikeus päättä hyväksyykö vai hylkääkö kanteen. 3. Vastaajalle lähetetään haaste. 4. Vastaaja ilmoittaa kirjallisesti hyväksyykö vai hylkääkö kanteen. Muuten julistetaan yksipuolinen tuomio. 5. Käräjäoikeus suorittaa kirjallisen valmistelun. tuomio yksinkertaisissa jutuissa 6. Pääkäsittelyssä annetaan tuomio. tuomio annetaan heti tai viimeistään 14 vuorokauden kuluessa pääkäsittelyn päättymisen jälkeen

Miten rikos- ja riita-asiat eroavat toisistaan?

Tuntitehtäviä (n. 30 min) Pohtikaa, miten seuraavat tapaukset voisi ratkaista ilman oikeudenkäyntiä. Jos tapaukset etenevät oikeuteen saakka, niin pohtikaa kuka on kantaja ja kuka on vastaaja mitä asiaa kanne voisi koskea ja mitä seikkoja kantaja voisi tuoda asiansa hyväksi miten vastaaja voisi vastata kanteeseen miten asialle voisi käydä käräjäoikeudessa ja mitä oikeudellisia seikkoja tuomioistuin voisi tuoda esiin?

Tapaus A Petteri osti kännykän, mutta jo parin viikon kuluttua sen akku alkoi reistailemaan. Petterin mielestä uuden kännykän akun olisi pitänyt kestää huomattavasti pidempään, ja hän palasi kauppaan vaatimaan uutta akkua laitteeseen. Kauppiaan mielestä kyseessä oli tietyn halvan merkin tyyppivika, jolle hän ei voinut mitään, eikä siksi suostunut Petterin vaatimuksiin. Pohdi asiaa oikeudelliselta kannalta.

Vastaus Mikäli Petteri ei saa asiaansa ratkottua kauppiaan kanssa, hän voi kääntyä maistraatin kuluttajaneuvonnan puoleen. Jos tämä ei auta, niin sitten kuluttajariitalautakunnan puoleen, joka voi antaa suosituksen asiasta. Petterin kannattaa kuitenkin yrittää vielä neuvotella kauppiaan kanssa hinnanalennuksesta, tuotteen korjaamisesta tai kaupan purkamisesta. Hän voi olla myös yhteydessä kännykän maahantuoneeseen yritykseen. Mikäli kauppa on antanut tuotteelle takuun, Petterin kannattaa vedota siihen. Mikäli edellä mainitut keinot eivät tuota tulosta, Petteri voi nostaa kanteen käräjäoikeudessa. Petterin tosin kannattaa harkita tarkoin ennen kanteen nostamista, sillä oikeudenkäyntikulut voivat kohota melko suuriksi. Oikeudessa: Petteri on kantaja ja kännykän myynyt kauppias on vastaaja. Petterin kanne voisi koskea akun heikkoa laatua ja siten tuotteessa ollutta valmistusvirhettä. Petteri voisi vedota siihen, että kännykän akun tulisi kestää muutamaa viikkoa pidempi aika, vaikka kyseessä olikin edullinen laite. Vastaaja eli kauppias voisi vedota siihen, että hän oli siinä uskossa, että Petteri tiesi kyseisen merkin laitteiden yleensä olevan heikkolaatuisia ja ostaessaan laitteen Petteri otti riskin. Käräjäoikeudessa Petterin asian puolesta puhuisi kuluttajansuojalaki, joka mukaan Petterillä on oikeus saada hinnanalennus, tuotteen korjaaminen (akun vaihtaminen toimivaan) tai mahdollisuus purkaa kauppa. Kuluttajansuojalaki 5 luku, 12, 15, 15a, 16, 18-19

Tapaus B Puhelinmyyjä soitti Sonjalle ja tarjosi tälle ilmaista kuukauden kokeilujaksoa suoratoistopalveluun. Puhelimessa Sonja sanoi suostuvansa kokeilemaan kuukauden palvelua, mutta ei haluaisi sitä pidemmäksi aikaa. Kuukausi kului, eikä Sonja ehtinyt juuri katsella palvelun kautta näkyviä sarjoja tai elokuvia, joten hän oli vain tyytyväinen, ettei sopimus jatkuisi pidempään. Yllätys oli kuitenkin melkoinen, kun Sonja sai muutaman kuukauden kulutta laskun suoratoistopalvelusta, joka oli jatkunut maksullisena. Sonjan mielestä lasku oli aiheeton, joten hän kieltäytyi maksamasta sitä. Yhtiön mukaan Sonjan olisi pitänyt tutusta sähköpostiin, joka hänelle tuli palvelun aloituksen jälkeen, sillä siitä nimitäin kävi ilmi, että palvelu jatkuu maksullisena ellei sitä peruuta erikseen kuukauden kokeilujakson jälkeen.

Vastaus Sonjan kannattaa kääntyä ensin maistraatin kuluttajaneuvonnan puoleen. Jos tämä ei auta, niin sitten kuluttajariitalautakunnan puoleen, joka voi antaa suosituksen asiasta. Mikäli yhtiö ja Sonja pääsevät sopuun asiasta, laskun summaa voi sovitella. Mikäli Sonja haluaa viedä asian oikeuteen, niin tilanne olisi seuraava: Sonja on kantaja ja suoratoistopalveluyritys vastaaja. Sonja voisi perustella kannettaan sillä, että puhelinmyynnissä kuluttajalle on ennen sopimuksen tekemistä, jo puhelimessa, ilmoitettava tarvittaessa sopimuksen kesto ja se, että sopimus pitää erikseen perua tai se jatkuu automaattisesti (kuluttajansuojalaki 6 luku, 9, 1 mom., 17 kohta ja 12 4 mom.). Yhtiö puolestaan voisi vedota siihen, että palvelun tilaajan tulee tutustua huolellisesti heidän lähettämiinsä sopimusehtoihin ja katsoa, että sopimus on syntynyt, kun Sonja on sen hyväksynyt. Käräjäoikeus ratkaisisi asian todennäköisesti Sonjan eduksi, koska yritys ei ollut noudattanut etämyyntiä koskevia säännöksiä.

Oikeudenkäynnin pelisäännöt

Muutoksenhaku Riita- ja rikosasiassa: 7 päivän kuluessa ilmoitettava tyytymättömyys käräjäoikeuden tuomioon Valitus hovioikeudelle 30 päivän kuluttua tuomiosta ja jatkokäsittelyluvan hakeminen Riita-asiassa muutosta voivat hakea kantaja ja vastaaja Rikosasiassa syyttäjä, vastaaja ja asianomistaja Hovioikeus ei saa muuttaa tuomiota muutoksenhakijan vahingoksi (esimerkiksi koventaa rangaistusta), jos muutoksenhakijan vastapuoli ei ole hakenut muutosta Korkeimpaan oikeuteen tarvitaan valituslupa Ennakkotapaukset

Etsikää oikeus.fi-sivuilta hovioikeuksien tekemiä päätöksiä. Etsikää Finlex.fi sivuilta, millaisia asioita Korkein oikeus on käsitellyt ja millaisiin ratkaisuihin se on päätynyt.

Kannattaako valittaa? Jos häviät riita-asian, sinun tulee maksaa omat oikeudenkäyntikilusi ja vastapuolen kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. Jos sovinto ei ole sallittu, niin molemmat vastaavat omista kuluistaan. Jos sinut tuomitaan rikosasiassa, joudut maksamaan omat oikeudenkäyntikulusi ja valtiolle aiheutuneet todistelukulut sekä asianomistajan kulut, jos tämä vaatii niitä. Valtio korvaa kulusi, jos sinut todetaan syyttömäksi.

Oikeudenkäynnin vaihtoehdot 1. Sovittelu vapaaehtoista sovittelijana käräjäoikeuden tuomari sovittelija voi vahvistaa sopimuksen ja se voidaan panna täytäntöön (esimerkiksi vahingonkorvausvaatimus) rikosasiassa voidaan sovitella oikeudenkäynnin lisäksi 2. Välimiesmenettely riita-asioissa välimiehet ovat osapuolten hyväksymiä puolueettomia henkilöitä 3. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusvaltuutetut syrjintätapauksissa oikeudellinen neuvonta, kannanotot ja ohjeistus 4. Maistraattien kuluttajaneuvojat ja kuluttajariitalautakunta

Videotehtävä (n. 10 min.) Katso Ylen Aamu TV:n ohjelma Rikoksentekijä ja uhri kohtaavat kasvokkain sovittelussa ja vastaa sen perusteella kysymyksiin: Mitä hyötyä sovittelusta on? Millaisia tapauksia yleensä sovittelussa on? Miksi sovittelu voidaan joutua joskus keskeyttämään? Ketkä toimivat sovittelijoina?

Mistä voi saada oikeudellista apua? Oikeudenkäynnissä avustajan tulee yleensä olla asianajaja, julkinen oikeusavustaja tai luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja. Asianajajien yhteystiedot löytyvät Suomen Asianajaliiton sivujen kautta (http://www.asianajajaliitto.fi/etsi_asianajaja). Julkisen oikeusavustajan voi saada valtion oikeusaputoimiston kautta. Oikeusaputoimistojen yhteystiedot löytyvät Oikeus.fi-sivuilta kohdasta Oikeusapu (https://oikeus.fi/oikeusapu/fi/index/yhteystiedot.html). Samalta sivulta löytyy myös tietoa siitä, mihin asioihin oikeusapua voi saada, kohdasta Asiakkaaksi oikeusapuun (https://oikeus.fi/oikeusapu/fi/index/hakeminen.html). Luvan saanut oikeudenkäynti avustaja eli niin sanottu lupalakimies löytyy yleensä lakiasiantoimiston kautta, joita on Suomessa useita. Voit tarkistaa oikeushallinnon asiointipalvelusta, josta löytyy listaus henkilöistä, onko lakimiehellä lupa toimia avustajana (https://asiointi.oikeus.fi/web/asiointi/oikeudenkayntiavustajaluettelo).