Päijät-Hämeen kyläohjelma 2004 2008 Tiivistelmä Viihtyisät ja elinvoimaiset kylät! Maakunnallinen kyläohjelma on päijäthämäläisten kylien yhteinen tahdonilmaisu kylien, kylätoiminnan ja maaseudun kehittämisen tulevaisuudesta. Samalla se on maakunnallinen kehittämisstrategia, jonka tavoitteena on viihtyisät ja elinvoimaiset kylät. Päijät-Hämeen kyläohjelma vastaa kysymykseen: mitä on tehtävä, että alueen kylät säilyvät viihtyisinä ja elinvoimaisina? Kyläohjelma on koottu alhaalta ylöspäin. Sen kokoajana on toiminut Päijät-Hämeen kylät ry ja sen tekemiseen ovat osallistuneet maaseudun asukkaat sekä viranomais-, rahoittaja- ja kehittäjätahot. Ohjelman toteuttamiseen tarvitaan kyläläisiä, maaseudun asukkaita, yrittäjiä, vapaa-ajan asukkaita. Kyläyhdistyksissä on oivallettu, että ottamalla itse vastuuta lähiympäristöstä sekä omista ja yhteisistä asioista, saadaan paljon aikaan. Vapaaehtoistoimijoiden tueksi tarvitaan monessa asiassa kuntia, muita viranomaisia ja muita toimijoita. Yrittäkäämme kaikki yhdessä vastata tulevaisuuden haasteisiin tehdäksemme kylistämme viihtyisiä ja elinvoimaisia! 14.3.2005 www.phnet.fi/kylat
2 Visio Kylät positiiviseen kierteeseen Jotta kylässä on turvallista asua, tehdä työtä, elää ja viihtyä, on siellä oltava myös asukkaita. Kun asukkaita on enemmän, on palvelujen käyttäjiäkin enemmän. Nyt haasteena on räätälöidä ja yhdistää ja ylittää rajoja niin, että kylien palvelut säilyvät ja monipuolistuvat. Toimivat palvelut houkuttelevat muuttajia, jos taloja ja tontteja on tulijoille. Samalla kylän viihtyisyys nykyisillekin asukkaille lisääntyy. Moni asia kytkeytyy toiseen. Uhkakuvana voidaan nähdä päinvastainen kierre, jossa kylä lähtee autioitumaan. Kylässä kannattaa valita tärkeä asia, jolla lähdetään liikkeelle tai jolla jatketaan eteenpäin. Parhaiten kierre lähtee eteenpäin, jos kaikkia osa-alueita vahvistetaan. Kun kyläläiset toimivat ensin ja osoittavat, että ollaan tosissaan, lähtee kunta ja moni muukin taho mukaan. Seuraavassa esitellään kyläohjelman tavoitteet painopisteittäin, sekä tärkeimpiä toimenpiteitä ja esimerkkejä. 1. Kehitetään hyviä toimintatapoja ja uutta yhteistyötä 2. Kylässä on turvallista asua, tehdä työtä, elää ja viihtyä. 3. Palvelut säilyvät ja monipuolistuvat kylässä. 4. Uusia asukkaita tulee kylälle
3 1. Hyviä toimintatapoja ja uutta yhteistyötä 1.1 kylä paikalliskehittäjänä Kyläsuunnitelma on kylän asukkaiden yhdessä kokoama näkemys kylän tulevaisuudesta. Kyläsuunnitelmassa asiat laitetaan tärkeysjärjestykseen, mutta samalla tuodaan esille kokonaisuus. 1. Kylässä sovitaan koko kylän yhteisestä kehittäjätahosta. Perustetaan kyläyhdistys tai annetaan koordinaatiovastuu jollekin muulle kylän yhdistykselle tai lyöttäydytään yhteen muiden kylien kanssa isommaksi kehittämisyhdistykseksi. 2. Kyläsuunnitelmaa käytetään kylän kehittämisvälineenä. Se pidetään ajan tasalla, esimerkiksi vuosikokouksen yhteydessä mietitään sen toteutumisen tilannekatsaus. Valitaan tärkeimmät asiat toteutettaviksi. Tarvittaessa syvennetään kyläsuunnitelmaa maankäytön suunnittelulla tai liiketoimintasuunnitelmalla. 3. Uusia kyläsuunnitelmia laaditaan ja vanhoja päivitetään. Järjestetään kylien tulevaisuusiltoja, joista tehdään yhteenveto, joka toimii kyläsuunnitelman kevytversiona. 1.2 Kunnat paikalliskehittäjien vahvoina kumppaneina Kylä on osa kuntaa. Kylän paikallinen asukastoiminta, asiantuntemus, kehittämis- ja talkootyöpanos oman asuinpaikan eteen hyödyttävät myös kuntaa. Kylien ja kuntien yhteistyö on selvästi parantunut. Kuntien kyläyhdyshenkilöt ovat kaikissa kunnissa, vaikkakin oman toimensa ohella. 1.3 Päijät-Hämeen viranomaiset ja muut toimijat kehittävät maaseutua yhteistyössä Kyläohjelma on ruohonjuuritasolta kummunnut kylien kokonaisvaltainen kehittämisohjelma. Sen toteuttamiseksi tarvitaan kuntia, viranomaisia, tutkimusta, monenlaista osaamista ja kumppaneita kylien rinnalle. Kyläohjelma sisältää kehittämishankkeilla rahoitettavia asioita, joille tarvitaan rahoitusta eri lähteistä. Mutta myös tärkeitä tarpeita, joihin tarvitaan maaseutumyönteistä, poliittista päätöksen tekoa ja toimintatapojen muutoksia. 1.4 Kylien omaleimaisuus sekä myönteinen kylä- ja maaseutukuva vahvistuvat Jokainen kylä on omanlaisensa. Erityisyydet jäävät mieleen ja voivat tuoda saman alan ystäviä yllättävistäkin paikoista. Kulttuuria tai vaikka uusia asumismuotoja voidaan luoda niiden pohjalta. Jokainen kyläläinen on tärkeä oman alueensa markkinoijana. 17. Sovitaan pelisäännöt avoimeen ja eri yhdistykset yhdistävään tiedottamiseen. Kytketään tiedottaminen itsestään selvyydeksi kaikkeen toimintaan. Ollaan aktiivisia lehtiin, radioon ja televisioon päin. Valitaan kiinnostuneista kylän tiedotustiimi, joka tekee kylälehden tai tiedotteen ja kylän kotisivut. 1.5 Kaupunkilaisten ja maaseudun vuorovaikutus syvenee Moni tämän päivän suomalainen on puoliksi kaupunkilainen ja puoliksi maalainen. Vuorovaikutuksessa on oleellista löytää yhteiset kiinnostuksen kohteet, joiden kehittämisestä on hyötyä molemmille osapuolille. 5. Kyläsuunnitelmat viedään kunnan suunnitelmiin. Esimerkiksi ajan tasalla pidettävä kunnan kylien kehittämisohjelma on väline tähän. Kunnan virkamiehiä ja päättäjiä kutsutaan kyläsuunnitelman tekoon mukaan. 6. Joka kunnassa järjestetään kunnanjohdon ja kylien kesken neuvotteluja vähintään kerran vuodessa. Kyläsuunnitelmien asioita viedään vuosittain kunnan talousarvioon. Kyläneuvottelukuntien toimintaa kehitetään toteavasta kehittäjäksi. 8. Kannustetaan kuntia myöntämään kylärahaa/toimintaavustusta vastuulliselle kylän kehittäjäyhdistykselle ja kylien pieniin kehittämishankkeisiin sekä myöntämään yhdistyksille korottomia lainoja paikallisten hankkeitten välirahoituksen järjestämiseksi. 22. Edistetään kaupungin ja maaseudun kohtaamista mm. asukas- ja kyläyhdistysten, koulujen, päiväkotien, harrastusyhdistysten yhteen saattamisella sekä kesäasukkaiden, uusien muuttajien, paluumuuttajien, entisten kyläläisten ja metsänomistajien kautta.
4 2. Kylässä turvallista asua, tehdä työtä, elää ja viihtyä 2.1 Kylien liikenneturvallisuus paranee Kylien liikenneturvallisuuden parantamiseksi on lähdettävä miettimään tieasioita uudella tavalla. Erilaiset hidasteet, ajoradan kavennukset tai taajamaportit tukevat alennettuja nopeusrajoituksia. Kylässä voidaan miettiä, mitä me voisimme tehdä liikenneturvallisuuden parantamiseksi. Tieasioissa kylän kannattaa olla aloitteellinen sekä kuntaan että suoraan Hämeen tiepiiriin. 24. Asukkaat osallistuvat kylänsä maankäytön ja infrastruktuurin (tiet, vedet ja jätevedet, tietoliikenne) suunnitteluun ja mahdollisuuksien mukaan käytännön toteuttamistyöhön. Kyläyhdistykset tekevät aloitteita ja miettivät myös kyläläisten mahdollisuuksia antaa omaa työpanostaan näitten asioitten toteuttamiseksi. 25. Lähdetään keskustelemaan yhteisistä vesihuoltoratkaisuista erityisesti jätevesiasetuksen mukana tuomien muutosten täyttämiseksi. Niitä voivat olla yhteishankinnat, vesiosuuskunta tai vesihuoltolaitoksen toiminnan laajentaminen. 27. Edistetään useamman tiekunnan kattavia tieisännöintejä ja -urakointeja, myös alempiluokkaisten paikallisteiden hoidon parantamiseksi. 2.3 Maaseutu tasa-arvoisena tietoyhteiskunnassa Maaseudun yrittäjille ja asukkaille on oleellista, että tulevaisuudessa maaseudulla voidaan saada sähköisesti vastaavia palveluja kuin kaupungeissa. Esimerkki Kyläläiset rakentavat kevytväylää Pakaalla maantien 167 viereen. Pakaalaisten tavoitteena on 2,5 km kevytväylä, josta on valmista kilometri sekä siihen liittyvä silta. Tieasia on edennyt yhteistyössä Orimattilan kaupungin ja Hämeen tiepiirin kanssa. Kaupunki teki tiesuunnitelman. Kyläjohtokunta kokosi työryhmän, joka vastaa töiden suunnittelusta ja työnjaosta. Talkoolaisia on toistakymmentä, pääasiassa erilaisina konetöinä. Kaupungilta on saatu materiaalia, kuten soraa sekä avustusta siltaa varten. Maanomistajat ovat lahjoittaneet maankäyttöoikeuden väylän kohdalta. Kyläläiset voivat mielestään näin toimia kylänsä kehittämiseksi parhaiten. Pyörätie lisää kylän houkuttelevuutta ja viihtyisyyttä asuinpaikkana. 28. Kehitetään tietotekniikkaan, internetiin ja kännykkään perustuvia sähköisiä palveluja, välitysjärjestelmiä ja yhteismarkkinointia kyläläisten palvelusaatavuuden sekä paikallisten tuotteiden kysynnän parantamiseksi. 2.4 Elinkeinotoiminta monipuolistuu Maaseudun elinkeinojen kehittämistä ja siihen liittyvää ohjaus- ja yritysneuvontaa hoitavat Hämeen TE-keskus ja Lahden Alueen Kehittämisyhtiö Oy (LAKES). Yrityksen perustajia tai sitä vasta harkitsevia auttaa Lahden Alueen 2.2 Kylien vesihuoltoon etsitään yhteisratkaisuja Esimerkki Sysmän maaseudun vesihuoltoa hoitavat vesiosuuskunnat: Leenharju, Pohjois-Sysmä ja Etelä-Sysmä. Vesiosuuskunnat ovat ottaneet taloudellisen vastuun hankkeiden toteuttamisesta. Kunta on auttanut suunnittelussa, rahoituksen hankinnassa, sopimusten laadinnassa ja töiden valvonnassa. Lisäksi kunta on antanut kaikille vesiosuuskunnille 20 % avustusta rakentamiskustannuksista ja taannut lainat. Edulliset rahoitusratkaisut olivat lähtökohtana toteuttamisessa.
5 Uusyrityskeskus ry - Silta Yrittäjyyteen. Kyläyhdistykset voivat edistää paikallisten palvelujen ja tuotteiden käyttöä, esimerkiksi kokoamalle palveluoppaita ja ylläpitämällä kotisivuja. Kylätorit ja markkinatapahtumat lisäävät tietoisuutta kylien tuotteista ja palveluista toimien näin markkinointikeinona. Paikallisten tuotteiden pysyvät myyntipisteet tarjoavat jatkuvamman tulon. 2.5 Vesistöjä, maisemia ja ympäristöjä hoidetaan ja kunnostetaan Vuonna 2004: Kylistä on toteuttanut vesistön kunnostusta käytännössä tai kylän rannan kunnostusta 51 %, ympäristönhoitotoimenpiteitä 40 % ja yhteistilojen kunnostusta 60 %. Tavoite 2008: löytyy 10 esimerkkiä, jossa yhteisistä ympäristöhoidollisista toimista saadaan korvausta. 2.7 Kylän yhteishenki ja yhteisvastuu vahvistuvat Minkälaiset ovat kyläyhdistyksen ja muiden kylällä toimivien yhdistysten roolit, suhteet ja työnjako? Kuinka toimintaa johdetaan sillä tavalla, että saadaan porukat mukaan? Osataanko jakaa johtajuutta ja vastuuta? Jokaisessa kylässä on osaamista, kiinnostusta ja lahjakkuutta, joka voidaan saada toimimaan yhteiseksi hyväksi. Onko kylässä huomioitu nuoret, vapaa-ajanasukkaat, kansainvälisyys? Tavoite 2008: - Kaikilla kylillä järjestetään vähintään 4 kaikille avointa tapahtumaa, juhlaa tai talkoita vuodessa. Kyselyn 2004 mukaan näin toimittiin 87 % kylistä jo nyt. - 70 % kylillä on kylän tilaisuuksien järjestämisessä tai aktiivisesti kylän kehittämisessä mukana vähintään 10 ihmistä. Kyselyn 2004 mukaan näin oli 53 % kylistä. 2.6 Kylien liikuntapaikat ja -reitistöt palvelevat paikallisia ja matkailijoita Esimerkki Koitti ry hoitaa Itä-Hartolan liikuntapaikkoja sovittuaan asiasta kunnan kanssa. Kyläyhdistys pitää kunnossa uimarantaa, valaistuja latuja, pururatoja, päivälatua, vaelluspolkua ja jääkiekkokaukaloa. Hoidosta on sovittu kunnan kanssa niin, että tekninen toimi maksaa hoidosta nettokustannukset. Lisäksi kyläläiset ovat rakentaneet voimailuvälineet ja pukukopin. Tavoite 2008: Liikuntapaikkojen ja reittien hoidosta on sovittu sopimuksin kolmas osassa kyliä. 3. Kylien palvelut säilyvät ja monipuolistuvat Uutta työtä hoivasta ja asumista tukevista palveluista 3.1 Yhteistilojen käyttö paranee ja monipuolistuu Esimerkki Kuivannon koulu toimii monitoimikeskuksena. Kyläkoulussa on 59 oppilasta, 3 opettajaa ja 2 kouluavustajaa. Orimattilan kaupungin järjestämiä palveluja koululla ovat päiväkoti, pienoisuimahalli, neuvola, terveydenhoitajan vastaanotto sekä kotipalvelun toimipiste. Pienoisapteekki on avoinna 2 h päivässä. Koulun tiloja käyttävät myös kansalaisopisto, 4H-kerho, nuorisoseura ja kyläjohtokunta. Pihapiirissä nuorisoseuran ylläpitämässä nuorisotilassa järjestetään nuorteniltoja, koululaisten iltapäiväkerho sekä seurakunnan kerhot. 39. Edistetään kylien yhteistilojen kuten koulujen, kylätalojen ja myös kyläkauppojen moninaiskäyttöä. Neuvotellaan kuntien kanssa eri sektoreiden toimirajojen ylittämisestä eri palvelumuotojen yhdistelemiseksi esim. lastenhoito ja vanhusten päivätoiminta, kouluruokailu ja ateriapalvelu /-myynti. Otetaan mukaan myös yksityiset palvelut. 3.2 Asumista tukevia palveluja saadaan helposti ja läheltä 40. Luodaan toimintatapoja kylien palvelujen, erityisesti täydentävien hoivapalvelujen, järjestämiseksi, jotta vanhenevat ihmiset voivat asua kotona sekä lapsiperheet, maalle muuttajat ja osa-aika-asukkaat saavat palveluja kylässä. 41. Aktivoidaan mökkitalkkari-kyläisäntätoimintaa, jossa asiantunteva henkilö auttaa kiinteistötehtävissä. 42. Neuvotellaan kuntien kanssa vastikkeellisten sopimusten solmimisesta joko ostopalveluperiaatteella tai toiminta-avustuksena vanhusten täydentävien hoivapalvelujen järjestämiseksi, ympäristönhoitotöissä, infrastruktuurin parantamisessa jne. 43. Kannustetaan ihmisiä lisäansioihin ja tilapäistyöhön esimerkiksi monitaito-osuuskuntien tai työllistämiseen harjaantuneiden yhdistysten kautta, jotka toimivat työnantajina tai laskuttajina. Kannustetaan tällaisten tahojen perustamista, jotta saadaan monitaito-osuuskuntia kattavasti koko maakuntaan. 44. Edistetään kylien palvelujen saatavuutta luomalla kun-
6 nittaisia palvelunvälitysjärjestelmiä sekä hoiva- että muille palveluille. Palvelu-Santra toimii jo kuuden kunnan alueella. 45. Edistetään logististen järjestelmien ja matkojen yhdistelemistä kuten kirjastoautot, kauppakassi, postipalvelut, kutsutaksit, harrastusmatkat. 46. Koululaisten iltapäiväkerhotoimintaan ja kuntien nuorisotyöhön etsitään ratkaisuja, jotka palvelevat myös kyliä. 3.3 (Kylä)yhdistyksen rooli vahvistuu uudenlaisena toimijana ja sopijana Kyläyhdistys on oman alueensa asiantuntija, joka tuntee asukkaansa. Se ottaa uudenlaisen roolin palvelujen linkittäjänä, sopijana ja välittäjänä. Kylässä on monenlaisia osaajia, emäntiä ja monitoimimiehiä. Kyläyhdistys voi lähteä kartoittamaan kyläläisten osaamista ja etsimään alkuun vaikka osa-aikaisia työntekijöitä, jotta palvelutarjonta saadaan paikalleen. Tavoitteena on, että nykyiset peruspalvelut, kuten koulut ja kaupat eivät vähene. Esimerkki Heinolan kirkonkylän Kyläpirtti tarjoaa ja välittää palveluja. Kyläpirtin palvelutoimisto tarjoaa veloituksetta palvelua valtion-, kunnan- ja työvoimahallintoon liittyvissä asioissa sekä matkailu- ja asuntoasioissa. Kyläyhdistyksen palkkalistoilla on hankevaroin palkattu koordinaattori. Yhdistys on palkannut työllistämistuella tupaemäntiä ja kylätalkkarin. Lisäapua on saatu koulujen työharjoittelijoista, työssä oppijoista ja työhön tutustujista. Kyläläisten talkoopanos on myös merkittävä. Kyläpirtin tiloissa toimii lisäksi pitopalvelukahvila omana yrityksenään. Pirtillä myydään myös noin 50 paikallisen tuottajan tuotteita. Esimerkki Monitaito-osuuskunta Hämeenkosken Ratas tarjoaa palveluita; siivousta, kotitöitä, pihatöitä, pieniä remonttitöitä, entisöintiä, pienkonekorjausta, kirjanpitoa, ATK tukea... Tällä hetkellä Rattaassa on 10 osuuskuntayrittäjää ja kirjoilla työskentelee yli 20 henkilöä. Työntekijät ovat osa-aikatyöntekijöitä, työttömiä tai sivutoimisesti työskenteleviä. Työtilaukset hoidetaan keskitetysti Rattaan toimiston kautta. Toimistotyöntekijä ottaa vastaan tilaukset, hoitaa laskutukset sekä mainonnan. Osuuskunta huolehtii työntekijöiden palkanmaksusta, henkilösivukuluista, arvonlisäverosta ja muista pakollisista yrittäjävelvoitteista. Kotitaloudenverovähennys on lisännyt palvelujen käyttöä huomattavasti. Kuvassa Osuuskunta Rattaan työntekijä Kaija Pantke (vas.) asiakkaansa Anja Lindemanin (edessä) luona. Minna Heikkilä (oik.) kertoo Tyyne-hankkeesta. 47. Kylien yhdistyksiä lähtee työnantajaksi hyödyntäen työvoimapoliittisia keinoja kuten yhdistelmätukea. Mietitään työllistämistä voittoa tavoittelemattomiin yleishyödyllisiin tehtäviin kuten kylätalon/kylätoimiston hoitajat, kerhojen vetäjät, kyläavustajat, kyläkulttuurin tekijät.
7 4. Uusia asukkaita kylälle 4.1 Maakuntakaavakylissä myynnissä yksityisten ja kunnan tontteja Tavoite 2008: Maakuntakaavan kylissä on kussakin myynnissä vähintään viisi tonttia ja 2/3:aan näistä kylistä myös kunnan tonttitarjontaa. 48. Kunta etsii kyläläisten kanssa yhdessä hyviä rakennuspaikkoja, jotka kootaan tonttipörssiksi. Kunta laatii kyläläisten kanssa maankäytönsuunnitelmia. 49. Kunnat hankkivat maakuntakaavan mukaisista kylistä tonttimaata ja markkinoivat niitä aktiivisesti kuten myös yksityisten omistajien tontteja. Kunnat hankkivat kylistä vaihtomaata tonttien saamiseksi hyville paikoille. 4.2 Kylillä on uusia ja vanhoja taloja myynnissä Kyliin rakentamisen edistämiseksi on löydettävä väliaikaisrahoittajia ja edullisia tapoja rakentaa. Rakennusyrittäjät olisi saatava kiinnostumaan kyliin rakentamisesta. Kylän rakennusyrittäjät, taitajat tai kylän rakentamisosuuskunta voisivat hiljaisena kautena rakentaa runkovalmiita taloja tai avaimet käteen taloja. Esimerkki Urajärvellä paikallinen rakennusyrittäjä rakensi kaksi avaimet käteen taloa omalla riskillä Kyläasumisen messuille 2004. 4.3 Maalle muuttoa helpottava maakunnallinen palvelu toimii Kylien tonttien, joista suurin osa on vielä yksityisien tontteja, markkinointi ontuu. Lahden seutu markkinoi kuntien tontteja yhdessä. Maaseudun asumismarkkinointia on viety eteenpäin hankkeilla: www.lahdenseutu.net www.onniasuumaalla.fi www.etpaha.fi/rauha 51. Kunnan, seudun ja maakunnan markkinoinnissa panostetaan myös maaseutuasumisen markkinointiin. Luodaan Maalle muuton verkko- ja neuvontapalvelu yhtenäisesti koko Päijät-Hämeeseen ja pysyväksi järjestelmäksi. Palvelussa toimii maalle muuttajan palveluhenkilö sekä verkosto, joka auttaa tulijaa kunnassa ja kylässä asti. 4.4 Vapaa-ajanasuminen lähenee ympärivuotista asumista Päijät-Hämeessä on noin 22 000 vapa-ajanasuntoa. Varustetaso kasvaa jatkuvasti, kuten myös kakkosasunnolla vietettävä aika. Oleellista olisi saada tyhjillään olevat ja vajaakuntoiset mökit tehokkaampaan käyttöön. 52. Edistetään ympärivuotista asumista rannoilla tukemaan kylien elinvoimaisuutta. Tehdään rantayleiskaava- ja rantakaavoja ja niiden muutoksia siten, että loma-asuntorakennuspaikat muutetaan ympärivuotiseen asumiseen. Edistetään loma-asuntojen vuokraamista esimerkiksi luomalla selkeä välitysjärjestelmä. 4.5 Uudenlaisia asumismuotoja syntyy Uudenlaisia asumismuotoja ja uuskyliä sopiville paikoille? Laiturikyliä suurten vesien ääreen? Ikääntyvien asumispalveluja siirtolapuutarhamalliin? Golfkyliä, kulttuurikyliä, ekokyliä? Pieniä palvelukoteja?
Päijät-Hämeen kylät Etelä-Suomea, aitoa hämäläistä maaseutua Lahti ja Heinola ovat keskellä ja pääkaupunkiseutu tunnin, parin päässä. Kylät ovat vanhoja ja usein arvokkaita kylämiljöitä, joissa on toimivaa maa- ja metsätaloutta sekä yrittäjyyttä. Maisemat ovat hienot; Salpausselkien eteläpuolen kumpareiset ja viljavat pellot sekä pohjoisen laajat metsät ja puhtaat vedet. Aktiivisia ja omaleimaisia kyliä reilut 90 Puolella kylistä kyläsuunitelma Kylien internet-sivuja 35 Asukkaita kylissä vajaat 40 000 Työpaikkoja kylissä reilut 8 000 Vapaa-ajan asuntoja 22 000 Toimivia maatiloja 2 200 Kyläkouluja 49 Kyläkauppoja 19 Päijät-Hämeen kylät ry vie kyläohjelmaa eteenpäin ja auttaa kyliä sen asioitten toteuttamisessa Päijät-Hämeen kylät ry toimii kylien kehittämisessä kylien, kuntien ja muiden tahojen tukena sekä yhteistyön edistäjänä. Yhdistys toimii kylien ja kyläaktiivien tukena niiden kehittäessä toimintaansa ja työtapojaan. Kylämarkkinat Lahden satamassa vuosittain toukokuussa. Kotisivuilla, sähköpostilistalla ja kyläkirjeissä on ajankohtaista tietoa kylien kehittämisestä. Kyliemme kotisivut: www.phnet.fi/kylat Maakunnallinen kyläpäivä järjestetään Vuoden Kylän kanssa sekä muita tilaisuuksia ajankohtaisista aiheista. Kehittämishankkeita, joilla viedään kyläohjelmaa eteenpäin, yhteistyössä Päijänne-instituutin kanssa. Kyläohjelmatyöryhmässä on ollut Päijät-Hämeen kylät ry:n lisäksi edustajat Päijät-Hämeen liitosta, Hämeen TEkeskuksesta, Päijät-Hämeen maaseudun kehittämisyhdistyksestä ja ETPÄHÄ ry:stä. Päijät-Hämeen kyläohjelman 2004 2008 hyväksyi Päijät-Hämeen kylät ry:n vuosikokous 14.3.2005. Se on kokonaisuudessaan 48-sivuinen ja löytyy www.phnet.fi/kylat Toimitus: Elina Leppänen, taitto: Johanna Sahinoja, valokuvat: Henna Jartti, Tapio Kiviniemi, Helena Lamminsivu, Tero Pajukallio, Tapani Pietari, Outi Rautkoski, Ilkka Vuorio. Paino: Lahti-Kopio, toukokuu 2005