Päijät-Hämeen. kyläohjelma

Transkriptio

1 Päijät-Hämeen kyläohjelma

2 2 SISÄLLYS Mikä on Päijät-Hämeen kyläohjelma? Miksi sellainen tarvitaan? 3 Nykytilanne 6 Kylien haasteita 8 Visiona: Kylät positiiviseen kierteeseen eli kaikki painopisteet vahvistavat toisiaan 10 Päijät-Hämeen kyläohjelman painopisteet ja tavoitteet 1. Kehitetään hyviä toimintatapoja ja uutta yhteistyötä Kylä toimii paikalliskehittäjänä Kunnat toimivat paikalliskehittäjien vahvoina kumppaneina Päijät-Hämeen viranomaiset ja muut toimijat kehittävät maaseutua yhteistyössä Kylien omanlaisuus sekä myönteinen kylä- ja maaseutukuva vahvistuvat Kaupunkilaisten ja maaseudun vuorovaikutus syvenee Kylässä on turvallista asua, tehdä työtä, elää ja viihtyä Kylien liikenneturvallisuus paranee Kylien vesihuoltoon etsitään yhteisratkaisuja Maaseutu tasa-arvoisena tietoyhteiskunnassa Elinkeinotoiminta monipuolistuu Vesistöjä, maisemia ja tieympäristöjä hoidetaan ja kunnostetaan Kylien liikuntapaikat ja -reitistöt palvelevat kyläläisiä ja matkailijoita Kylän yhteishenki ja yhteisvastuu vahvistuvat Kylien palvelut säilyvät ja monipuolistuvat Yhteistilojen käyttö paranee ja monipuolistuu Asumista tukevia palveluja saadaan helposti ja läheltä (Kylä)yhdistyksen rooli vahvistuu uudenlaisena toimijana ja sopijana Uusia asukkaita tulee kylälle Maakuntakaavakylissä myynnissä yksityisten ja kunnan tontteja Kylillä on uusia ja vanhoja taloja myynnissä Maalle muuttoa helpottava maakunnallinen palvelu toimii Vapaa-ajan asuminen lähenee ympärivuotista asumista Uudenlaisia asumismuotoja syntyy 37 Liitteet Päijät-Hämeen kylien väestö ja työpaikat 39 Yhteenveto kylien tulevaisuus -kyselyistä kylille ja kunnille 41 Ympäristövaikutusten arviointi 44 Tavoitteiden seuranta 45 Kirjallisuutta 47 Kannen kuvat: Helena Lamminsivu

3 3 Mikä on Päijät-Hämeen kyläohjelma? Miksi sellainen tarvitaan? Maakunnallinen kyläohjelma on päijäthämäläisten kylien ja toimijoiden yhteinen tahdonilmaisu kylien, kylätoiminnan ja maaseudun kehittämisen tulevaisuudesta seuraavan viiden vuoden ajalle. Kyläohjelman tavoitteena ovat viihtyisät ja elinvoimaiset kylät. Ohjelma on laadittu, jotta saadaan kokonaisvaltainen kuva siitä, mitkä ovat oleellisia asioita elinvoimaisille kylille. Ja mitä kylien ja maaseudun kehittämiseksi olisi syytä tehdä. Ohjelma on toisaalta strategiapaperi, joka luo kehittämisen päälinjat. Tavoitteille on esitetty myös lukuisia toimenpiteitä, jotta käytännössä päästäisiin asioissa eteenpäin. Myös onnistuneita esimerkkejä ja toimintatapoja tuodaan esille. Kyläohjelma ei ole rahoitusohjelma, vaan sen asioitten toteuttamiseen tarvitaan rahoitusta monesta eri lähteestä. Mukana on kehittämishankkeilla rahoitettavia asioita, mutta myös tärkeitä tarpeita, joihin tarvitaan maaseutumyönteistä, poliittista päätöksen tekoa ja toimintatapojen muutoksia. Kylien asioiden toivotaan sisältyvän jatkossa niin kuntien, muiden viranomaisten strategioihin ja suunnitelmiin kuten myös maakuntasuunnitelmiin. Tarvitaan myös toteuttajakumppaneita kylien rinnalle. Tämä on toinen maakunnallinen kyläohjelma Päijät-Hämeessä. Edellinen, Päijät-Hämeen kylät Pälkähästä valmistui vuonna Siinä esitetyt ajatukset kylien tulevaisuudesta viihtyisät ja elinvoimaiset kylät ovat tietysti myös nyt tavoitteena. Suuret linjat ovat selkeytyneet, mutta asiat ovat pääpiirteissään samanlaiset kuin aiemmin, kuitenkin kokemusten kautta pidemmälle vietyjä. Myös toimijoiden kenttä on paljon laajempi ja moniulotteisempi kuin viisi vuotta sitten. Yhteistyötä on opittu tekemään. Sitä tarvitaan kuitenkin vielä lisää ennakkoluulottamasti rajoja ylittäen. Kyläohjelma on kirjoitettu kylille ja kylien kumppaneille ja viranomaisille. Kylä tarkoittaa tässä kyläläisiä, maaseudun asukkaita, yrittäjiä sekä myös vapaa-ajan asukkaita. Yhä useampi on jo oivaltanut, että ottamalla itse vastuuta lähiympäristöstä sekä omista ja yhteisistä asioista, saadaan aikaan tulosta. Harvoin enää kunta tai muu ulkopuolinen tuo kylälle mitään parempaa ilman kyläläisten aktiivisuutta. Kyläyhdistys, -toimikunta- tai johtokunta on useimmiten se paikallinen asukkaitten äänitorvi ja voimien yhteen kokoaja, joka ottaa päävastuun oman kylän kehittämisestä. Tärkeätä on myös se toiminta, jota erilaiset muut maaseudulla toimivat paikalliset yhdistykset tekevät omalla sarallaan maaseudun eteen. Tässä kyläohjelmassa on esitetty asioita, joista toivottavasti löydätte tukea ja ajatuksia omaan toimintaanne. Kylien kehittämisen haasteet ovat nyt niin suuria, että kylät eivät pärjää niissä yksin. Oma kunta on se läheisin kumppani. Kuntien tuki, niin rahallinen kuin asiantuntijuuskin, on ollut ja on jatkossa kylien kehittämisen edellytys. Jatkossa tarvitaan kunnilta erityisesti eri sektoreita ja toimialoja ylittävää otetta. Kyläohjelma sisältää paljon asiaa. Jotkut asiat ovat joillekin kylille ja kunnille jo arkipäivää ja itsestään selvyyksiä. Niitten hyviä toimintatapoja on haluttu nostaa esiin, jotta mahdollisimman moni kylä pääsisi eteenpäin. Kyläohjelmassa on myös hahmoteltu uusia asioita, jotta rohkeita kyliä lähtisi jälleen edelläkävijöiksi. Asioita on paljon. Kaikkien ei ole tarkoitus lähteä tekemään kaikkea, vaan löytää niistä omalle kylälle ja kunnalle sopivia asioita toteutettavaksi, sopivan kumppanin kanssa. Kylätoiminta on asukkaiden omaehtoista ja paikallista kehittämistoimintaa oman asuinalueensa elinkelpoisuuden, viihtyisyyden ja kyläidentiteetin vahvistamiseksi. Kylätoiminta on kylän ja laajemmin seudunkin kehittämistoimista vastuuta ottavaa, aloitteellista, suunnitelmallista ja konkreettista eduntekemistä, joka kokoaa asukkaat yhteen riippumatta ammatista, iästä, sukupuolesta, puoluekannasta, harrastuksista tai siitä, onko vakituinen asukas, vasta muuttanut tai vapaa-ajan asukas. Kylätoiminnan voima on siinä, että se edustaa paikallisdemokratiaa ja asukaslähtöisyyttä parhaimmillaan. Valtakunnallinen kylätoimintaohjelma Kylätoiminnassa on oivallettu sen monipuolisuus ja toisaalta kaksijakoisuus. Kylätoiminta on sekä virkistystoimintaa että hyvin määrätietoista ja merkittäviä työ- ja rahoituspanoksia vaativaa kehitystyötä. Kehittämisvastuun laajeneminen ei poista kylän roolia yhdessäolo-organisaationa. Päinvastoin kehitystyö voi rikastuttaa kylän kulttuuritoimintaa ja yhteisiä rientoja. Eero Uusitalo

4 4 Kyläohjelma on koottu yhdessä. Päijät-Hämeen kylät ry on toiminut aloitteellisena kyläohjelman kokoajana. Se on valmis myös ottamaan koordinaatiovastuun ohjelman toteuttamisesta, mutta tarvitsee silloin myös resursseja tähän. Tämä voi esimerkiksi tarkoittaa maakunnallista strategista koordinaatiohanketta, jossa olisi vähintään yksi kokopäiväinen työntekijä. Kyläohjelman sisältö on muotoutunut lukuisien tulevaisuuskeskustelujen pohjalta, joita on käyty niin kylissä kuin kunnittaisissa kylien ideailloissa, toimintaryhmissä, kehittämishankkeissa, monissa eri foorumeissa vuoden 2003 ja 2004 aikana. Viimeisten vuosien aikana valmistuneet reilut 40 kyläsuunnitelmaa nostavat esiin kylien tarpeita, tavoitteita ja toimenpiteitä Päijät-Hämeessä. Samat asiat toistuvat eri muodoin ja painotuksin. Niistä muodostettiin kylien kehittämisen kehä -kyläohjelman selkäranka. Myös Valtakunnallinen kylätoimintaohjelma tuo esiin asioita, joita on punnittu Päijät-Hämeen näkökulmasta. Samoin uusia haasteita maaseudun kehittämiseksi tuo neljäs maaseutupoliittinen kokonaisohjelma. Kyläohjelman sisällöstä vastaava kyläohjelmatyöryhmä kokoontui kuusi kertaa. Siihen kuuluvat: Mirja Karila-Reponen Päijät-Hämeen liitosta Timo Kukkonen Hämeen TE-keskuksen maaseutuosastolta Liisa Helanto Päijät-Hämeen Maaseudun kehittämisyhdistyksestä Jukka-Pekka Jauhiainen ETPÄHÄ ry:stä sekä Päijät-Hämeen kylät ry:stä ja kylistä: Sirpa Kerppilä Länsi-Hollolasta Tapio Kiviniemi Orimattilan Niinikoskelta Juha Räsänen Hollolan Tennilästä Ria Tulonen Hämeenkosken Putulasta Marja-Liisa Swantz Hartolan Koitista Erkki Saarinen Kärkölän kunnasta ja Järvelästä Virpi Salojoki Hämeenkosken kunnasta ja Uusi-Pätilästä kyläasiamies Elina Leppänen sihteerinä. Kevättalvella 2004 järjestettiin 4 teematilaisuutta, yksi jokaisen ohjelman painopisteen sisällön kartuttamiseksi. Ohjelmaraakiletta esiteltiin kylätoimintapäivillä Putulassa. Syksyllä 2004 kyläohjelma oli laajalla kannanottokierroksella kylissä, kunnissa ja muilla kylien kumppaneilla. Kannanottopyyntöön sisältyi Kylien tulevaisuus -kyselylomakkeet kylille ja kunnille sekä yhteistyöneuvotteluja kylien kumppaneiden kanssa. Kylien tulevaisuus -kyselyyn vastasi 36 kylää eli noin 40 % kylistä. Kannanottoja saatiin 20 keskeisiltä viranomaisilta, kunnilta ja muilta yhteistyötahoilta. Kyläohjelman toteutumista seurataan tavoitteiden kautta. Niiden seurantaan luotiin mittarit, joilla pyritään mittaamaan myös kylätoiminnan sosiaalisia vaikutuksia. Mittareiden määrittely tehtiin valtakunnallisen kylätaloushankkeen järjestämässä Sosiaalisen tilinpidon koulutuksessa. Mitattavan tavoitetason määritteli kyläohjelmatyöryhmä ja Päijät-Hämeen kylät ry:n hallitus Kylien tulevaisuus -kyselyn jälkeen. Tarkoitus on seurata tavoitteiden toteutumista kahden vuoden välein ja tehdä silloin kyläohjelman toteutumisesta sosiaalinen tilinpäätös. Samassa yhteydessä uusitaan myös neuvottelukierros yhteistyökumppaneiden kanssa ohjelman toteutumisen arvioimiseksi. Hämeen ympäristökeskuksen kehotuksesta kyläohjelmasta tehtiin itsearviointina myös ympäristövaikutusten arviointi (YVA). Kyläohjelman kokosi kyläasiamies Elina Leppänen, Päijät-Hämeen kylät ry:n ja Päijänne-instituutin yhteisten hankkeitten Kylätalous ja Kylien konstit puitteissa. Kyläohjelman hyväksyy Päijät-Hämeen kylät ry:n vuosikokous maaliskuussa Päijät-Hämeen kylät ry vie kyläohjelmaa eteenpäin Päijät-Hämeen kylät ry toimii kylien kehittämisessä kylien, kuntien ja muiden tahojen tukena sekä yhteistyön edistäjänä. Yhdistys on perustettu 1996 kyläyhdistysten, -toimikuntien ja muiden kylien kehittäjäyhdistysten maakunnalliseksi kattojärjestöksi. Yhdistys haluaa toimia kylien ja kyläaktiivien tukena niiden kehittäessä toimintaansa ja työtapojaan. - Vuosittaiset kylämarkkinat Lahden satamassa järjestetty äitienpäivän aattona jo 7 kertaa. - Kotisivujen kautta löytyy ajankohtaista tietoa kylien kehittämisestä, hyödyllisiä linkkejä ja pääsee kylien kotisivuille - Kyläkirjeet postitetaan jokaiselle kylälle ja jäsenille sekä tiedotetaan myös sähköpostilis-

5 5 tan kautta - Valitaan Päijät-Hämeen Vuoden Kylä yhdessä Päijät-Hämeen liiton ja TE-keskuksen kanssa - Maakunnallinen kylätoimintapäivä järjestetään Vuoden Kylän kanssa sekä muita tilaisuuksia ajankohtaisista aiheista. - Kehittämishankkeita. Kylien konstit- ja Kylätalous-hankkeitten kautta maakunnallinen kyläasiamies 2002-kesä 2005 yhteistyössä Päijänne-instituutin kanssa. Päijät-Hämeen Kylät ry:n hallitus Kylämarkkinoilla Lahdessa Kuva:Tapio Kiviniemi Urajärvi, Päijät-Hämeen Vuoden Kylä 2004, julkistettiin kylämarkkinoilla. Urajärveläiset mainostavat samalla Kyläasumisen messuja. Kuva: Tapio Kiviniemi.

6 6 Nykytilanne Päijät-Hämeen kylissä ollaan Etelä-Suomessa, aidolla hämäläisellä maaseudulla. Lahti ja Heinola ovat maakunnan keskellä ja pääkaupunkiseutu vajaan tunnin, parin päässä. Kylät ovat vanhoja ja usein arvokkaita kylämiljöitä, joissa on toimivaa maa- ja metsätaloutta sekä yrittäjyyttä. Jo keskiajalla kylät sijaitsivat keskeisillä reiteillä, kun kuljettiin Ylistä Viipurintietä ja Suurta Savontietä ja vesireittejä kyliemme kautta. Maisemat ovat hienot; Salpausselkien eteläpuolen kumpareiset ja viljavat pellot sekä pohjoisen laajat metsät ja puhtaat vedet. Täältä Järvi-Suomi alkaa. Päijät-Hämeessä on noin 90 kylää, joista useimmat ovat asukkaan kyliä. Suurimmat kylät ovat kuntien osataajamia, kun väkiluku ylittää tuhannen, kuten Heinolan kirkonkylä, Nastolan Uusikylä ja Villähde.. Kylissä toimii kyläyhdistys ja/tai muita maaseudun yhdistyksiä. Osittain kylät ovat kaupunkien läheistä maaseutua ja niistä voidaan käydä muualla töissä, mutta kauempana keskuksista saadaan toimeentulo pääosin kylältä. Päijät-Hämeen eteläpuoli voidaan katsoa kuuluvaksi metropolimaaseutuun, mikä käsitetään osittain jo pääkaupunkiseudun työssä käyntialueeksi. Pohjoista Päijät-Hämettä voidaan kutsua vapaa-ajan maaseuduksi, kun väkimäärä moninkertaistuu kesäisin osa-aika-asukkaista. Kylissä asuu Päijät-Hämeessä vajaa asukasta ja vapaa-ajan asuntoja on noin Päijät-Hämeessä Asukkaita kylissä (v.2002) Työpaikkoja kylissä Vapaa-ajan asuntoja Toimivia maatiloja, joiden keskikoko Rekisteröityjä kyläyhdistyksiä, vastaavia (ja kylätoimikuntia) Kyläsuunnitelmia, kylien tekemiä 20 2 % vuodessa enemmän (ja 37 kylätmk) 46 (joista päivitetty 9) Kuntien kyläohjelmia 1 ( työn alla 2) Kylien internet kotisivuja 9 35 Kyläkouluja 49 Kyläkauppoja 19 Suunnitelmallinen kylien omaehtoinen kehittäminen käynnistyi Päijät-Hämeessä vuonna 1995 viidessä pilottikylässä Päijät-Hämeen liiton pilottikyläprojektissa. Näillä sekä muutamilla muilla kylillä lähdettiin etsimään toimintatapoja asukaslähtöiseen kehittämiseen. Kylien kehittämisen kokonaisvastuu siirtyi Päijät-Hämeen kylät ry:lle edellisen kyläohjelman Päijät-Hämeen kylät pälkähästä valmistuessa vuonna Kehittämisinnostus on levinnyt uusiin kyliin. Kyläsuunnitelmien määrä on reilusti kaksinkertaistunut neljässä vuodessa. Useilla kylillä on saatu näkyvää aikaiseksi, kun kyläsuunnitelmien toimenpiteitä on lähdetty toteuttamaan. Kylissä nähdään selvä tarve yhteistoiminnalle. Kuitenkin paikallisten toimijoiden vastuun otto esimerkiksi lähipalvelujen kehittämisessä on edennyt hyvin varovaisesti. Tähän tarvitaan rinnalle myös yhteiskunnallisia muutoksia. Kylätoiminta on vahvistunut merkittävästi myös valtakunnallisesti. Maakunnalliset kylien yhteenliittymät toimivat ja kaikissa maakunnissa on palkatut kyläasiamiehet. Suomen Kylätoiminta ry sai ensimmäistä kertaa valtionapua vuonna Suomalainen kylätoiminta kiinnostaa yhä enemmän myös kansainvälisesti; sen toimintatavat ovat lähellä paikallisagendatyötä, jolla pyritään kestävään kehitykseen. Hanketyössä ollaan vauhdissa ja on opittu toimimaan myös jonkin verran kuntarajojen ylitse. Maaseudun kehittämisyhdistykset (PÄIJÄNNE-LEADER+ ja ETPÄHÄ ry) ovat tarjonneet rahoitusta erityisesti yhdistysten ja kylien yhteisöllisille hankkeille. Erityisesti on kunnostettu kylätaloja, ympäristöjä ja vesistöjä. Maallemuuttohankkeista on saatu kokemusta. Hämeen TE-keskus on rahoittanut maaseudun kehittämistä ja investointeja ALMAn (alueellinen maaseutuohjelma) kautta. Maaseudun kehittäminen onkin Hämeessä edennyt hyvin sekä kehittämis- ja investoin-

7 7 tihankkeiden osalta. Myös työpaikkojen synnyttämisessä ja uudistamisessa on onnistuttu kohtuullisen hyvin. Esimerkiksi vuoden 2003 aikana: uusia työpaikkoja on syntynyt kolmannes lisää ja uudistettuja yli 40%. Hanketoiminta on alueella osaavissa käsissä. Erityisen hyvin on alueella kehittynyt yhteistyö. Kuntien apu ja rahallinen tuki on ollut välttämätön ohjelmien rahoitukselle ja hankkeitten onnistumiselle. Toisaalta kuitenkin hankkeita toteutetaan liian pienillä resursseilla tavoitteisiin nähden, sillä erityisesti pienet hanketoimijat ovat väsyneet. Uudet toimijat eivät rohkene käynnistää isoa talkoopanosta ja yksityistä rahoitusta vaativia sekä liian hankalasti hallinnoitavia hankkeita. Yleinen ilmapiiri on muuttunut kylämyönteisemmäksi: on maallemuuttohalukkuutta, on tehty kunnittaisia kylien kehittämisohjelmia sekä etsitään kyliin sopivia toimintatapoja mm. liikenneturvallisuuteen ja maakäytönsuunnitteluun. Kaupunki-maaseutuvuorovaikutuksen tärkeys on tiedostettu. Seutuyhteistyö on lähentänyt kuntia toisiinsa. Kyläyhdistysten vastinpariksi on löytymässä kaupunginosien asukastoimijoita. Päijät-Hämeen kylämarkkinat on vakiintunut kylien yhteiseksi esiintymiseksi Lahdessa. Maaseudulla asuminen ja työskenteleminen on helpottunut valtavasti, tietoyhteiskuntavalmiuksien, sähköpostin, kännyköiden, yleistyessä. Laajakaistaliittymän saa jokaiseen yritykseen, kotiin ja kesäasuntoon, koska Päijät-Hämeen Puhelin Oyj (PHP) on rakentanut ADSL-tekniikkaan perustuvat laajakaista- ja valokaapeliyhteydet koko oman puhelinverkkonsa alueelle ja myös TeliaSoneran perinteisesti hoitamaan Padasjoen keskustaajamaan. Padasjoen maaseutukylissä ADSL-valmiuksia rakentaa TeliaSonera. Näiden verkko-operaattoreiden investointeja voi käyttää myös muiden laajakaistapalveluita tarjoavien yritysten tuotteilla. Maaseudun kehittämisyhdistys eli toimintaryhmä koostuu yhdistysten ja kuntien edustajista sekä alueen asukkaista. Työ on pilottiluonteista eli uusien ideoiden, menetelmien ja toimintatapojen kehittämistä. Toiminta on myös ruohonjuuritasoista; ideat, suunnittelu ja toteutus ovat lähtöisin alueen asukkailta. Yhdistyksen punainen lanka on sen laatima kehittämissuunnitelma, jonka mukaisille hankkeille yhdistys myöntää rahoitusta. Toimintaryhmä toimii lähellä paikallisia toimijoita ja avustaa hankesuunnittelussa ja toteutuksessa. Päijät-Hämeen maaseudun kehittämisyhdistys ry toteuttaa LEADER-rahoitteista maaseudun kehittämisohjelmaa vuoteen 2008 asti pohjoisessa Päijät-Hämeessä Asikkalan, Hartolan, Heinolan, Padasjoen, Sysmän ja Pertunmaan alueella. ETPÄHÄ ry toteuttaa ALMA-rahoitteista kehittämisohjelmaa vuoteen 2006 asti eteläisessä Päijät-Hämeessä eli Hollolan, Hämeenkosken, Kärkölän, Nastolan ja Orimattilan alueella. Artjärvi kuuluu Idässä Itää ry:hyn, joka toteuttaa Maa- ja metsätalousministeriön rahoittamaa POMO+ maaseudun kehittämisohjelmaa. Päijänne-instituutti, Koulutuskeskus Salpauksen luonnonvaraoppilaitos, toimii alueellisena maaseudun kehittäjänä. Sillä on opetustoiminnan lisäksi maaseutuyrittäjyyttä, luonnonvara-alaa ja kyliä kehittäviä hankkeita. Päijänne-instituutti / Koulutuskeskus Salpaus toimii tällä hetkellä Päijät-Hämeen kylät ry:n yhteistyökumppanina kylien kehittämishankkeissa.

8 8 Kylien haasteita Kylät ovat kyläsuunnitelmiinsa kirjanneet tulevaisuuden haasteita. Mirja Karila-Reponen kävi läpi 41 kyläsuunnitelmaa maakuntasuunnittelua varten. Määrällisesti nämä neljä kokonaisuutta nousivat esille: 1. Kylät pysyvät asuttuina tulevaisuudessa - Viihtyisyys ja kyläasumisen arvot - Luonnonläheisen asumistavan arvostus ja kylien erityispiirteet - Valmiudet vastaanottaa muuttajia - Loma-asuntoja vakituisiksi asunnoiksi - Turvallinen ympäristö, kulttuuri- ja perinnemaisemat, monipuolinen luonto 2. Yhteenkuuluvaisuus ja yhteisöllisyys säilyy: Kaikenikäiset voivat elää fyysisesti ja henkisesti turvallista elämää ketään erottelematta. - Kylähenki - Kylän omaehtoinen kehittäminen 3. Maatalouden rakennemuutosta korvaavien työpaikkojen luominen Kylien palvelutaso vastaamaan uusiin tarpeisiin. 4. Toimiva liikenneverkko ja sen ylläpito - Riittävän teknisen huollon järjestäminen kyliin Kyläsuunnitelmat sisälsivät lähes poikkeuksetta tarkastelun oman kylän hyvistä ja huonoista puolista. Useimmin esille tulleet asiat on tässä yhteenvetotaulukossa: Kylien SWOT kyläsuunnitelmien (41 kpl) mukaan VAHVUUDET (164 kpl mainintaa) - hyvä sijainti, taajamien läheisyys - luonto, maisema ja kylämiljöö - palvelujen saatavuus - kylähenki - harrastusmahdollisuudet - kylän erityisvahvuudet MAHDOLLISUUDET (100 kpl) - maaseudun arvostus asuinympäristönä - kylän yhteishenki - tahto säilyä ja uudistua - kyläpalvelut - kyläkoulut - liikenneyhteydet ja oikorata - elinkeinojen kehittäminen (puu, sivuelinkeinot) - matkailussa (kalastus, mökkivuokraus, siirtolapuutarhat ym.) - kesäasukkaat - yhteistyökyky kylän ulkopuolelle - kylän profiloituminen LÄHDE: Päijät-Hämeen kylien kyläsuunnitelmien analysointi maakunnan suunnittelua varten. Diplomityö Mirja Karila-Reponen 2003 HEIKKOUDET (105 kpl) - tiestön kunto, liikenneturvallisuus ym. - huonot joukkoliikenneyhteydet - palvelujen puute - vähäiset vapaa-ajanviettomahdollisuudet - ikärakenteen vanheneminen - pusikoituminen UHAT (95 kpl) - yleinen hiipuminen, rakennemuutos - toimijoiden väsyminen - pelko, että kunnat unohtavat kylät kokonaan - palveluiden katoaminen - koulujen lopettaminen - ikääntyminen - kylien ukkoutuminen - ympäristön tilan ja kylämiljöön heikkeneminen - maanmyyntihaluttomuus Päijät-Hämeen liitto laatii parhaillaan maakuntakaavaa. Sen oleellisimmat tavoitteet maaseutua ja kyliä koskien ovat - toimiva kyläverkosto, jossa on erikokoisia ja erityyppisiä kyliä sekä - lisääntyvä vapaa-ajanasutus, jota tukee kylien runkoasutus. Mitä nämä asiat merkitsevät käytännössä, sitä yritetään myös tällä kyläohjelmalla täsmentää. Päijät-Hämeen kylien kehittämisen SWOT (laatinut kyläohjelmatyöryhmä) kuvaa kylien kehittämisen haasteita katsottuna koko maakunnan kantilta ja kehittämistyön näkökulmasta.

9 9 PÄIJÄT-HÄMEEN KYLIEN KEHITTÄMISEN VAHVUUDET - Aktiivisia ja omaleimaisia kyliä - Kaikilla kylillä on osaamista ja kokemusta - Puolella kylistä on kyläsuunnitelma - Yhteistilat koululla ja seurantaloilla - Talkooperinne - Kehittämis- ja EU-hankekokemusta ja osaamista yhdistyksillä ja muilla - Yhteistyö lisääntyvää, erityisesti kuntatasolla - Kunnat sitoutuneet jollain tasolla kylien kehittämiseen: mm. kyläyhteyshenkilöt ja toimintaryhmien rahoitus - Toimintaan on organisaatioita - Maaseudun kehittämisverkosto pääosin kunnossa Päijät-Hämeessä (viranomaiset, kehittäjät, kylät) - Kyläsuunnitteluun ja rahoitukseen neuvontaa saatavilla - Kylien julkisuuskuva on positiivinen MAHDOLLISUUDET - Kokonaisvaltainen maaseudun kehittämisajattelu uudella ohjelmakaudella - Kunnan eri sektoreiden mukaan saaminen kylien kehittämiseen, eritt. palvelut, rakentaminen, harrastukset - Eri järjestöjen yhteistyö ja roolien selkeyttäminen maaseudun kehittämiseksi - Yliopiston ja oppilaitosten sitominen hankkeiden ja osallistavien tutkimusten kautta niin että tavallisten ihmisten tieto saadaan tutkimuksiin mukaan - Päättäjät ja julkisuus kylien kehittämisen taakse - Kyläpalvelujen tarve nyt ja tulevaisuudessa & palveluiden kehittäminen tuo kyliin lisäansioita, lastenpäivähoito, vanhuspalvelut ym. - Kyläasuminen & viihtyisän asuinympäristön kehittäminen, kiinteistönhoitopalvelut - yhteisötalous ja osuustoimintayrittäjyys - Kaupunkien ja maaseudun sitominen toisiinsa osa-aika-asukkaiden, poismuuttaneiden, paluumuuttajien sekä kaupunkien paikalliskehittäjien ja asukastoiminnan kanssa - Nuorten mukaan saaminen, esim. 4H:n ja koulujen kautta - Osa-aika-asukkaiden tarpeiden, osaamisen ja suhteiden huomioiminen Laatinut kyläohjelmatyöryhmä HEIKKOUDET UHAT - Osasta kyliä väki ja palvelut vähenee - Aktiivisia tekijöitä ja vetäjiä vähän. Ovat monessa mukana ja väsyvät. - Vastuun jakamista ei osata riittävästi - Eikö kylätoiminta kosketa maatalousyrittäjiä tai muita kylän yrittäjiä, koska heitä vähän mukana? - Nuoria toimijoita liian vähän - Kylällä ei ole virallista asemaa, joten vastuu kyläläisillä - Kylien yhteistyössä parantamisen varaa, niin sisäisesti kuin ulospäin - Hankkeiden hakeminen ja byrokratia hankalaa - Omarahoituksen löytäminen hankkeille - Päijät-Hämeen poliittinen tahto maaseudun kehittämiseksi ei riittävä - EU-rahoitetun hanketoiminnan lyhytjänteisyys - Kylien kehittämisen heikko kytkentä maaseudun elinkeinojen ja maatalouden kehittämiseen. - Maaseutuasumiseen ei virallisesti uskota ja sitä vaikeutetaan kaupunkiasumisen normeilla - Löytyykö kylästä toimijoita ja paikallista yhdistystä neuvottelukumppaniksi virallisille tahoille? Vaarana että osa kylistä taantuu. - Toimivatko kunnat, maakuntaliitto ja viranomaiset osaltaan kylien kehittämiseksi? - Kuntien talousvaikeudet - Palveluverkoston pienentäminen, lähinnä koulujen lakkautukset, kuljetusongelmat - Väestön vanheneminen ja väheneminen, jos ei saada uusia nuoria asukkaita - Toimintaan ei riittävästi resursseja (rahaa, ihmisiä) EU: uudella kaudella - Väsytään hankkeiden pyörittämiseen, ei riitä potkua uusille asioille

10 10 Visio eli tilanne, johon kylien kehittämisellä on tarkoitus päästä. Kylät positiiviseen kierteeseen Jotta kylässä on turvallista asua, tehdä työtä, elää ja viihtyä, on siellä oltava myös asukkaita. Kun asukkaita on enemmän, on palvelujen käyttäjiäkin enemmän. Nyt haasteena on räätälöidä ja yhdistää ja ylittää rajoja niin, että kylien palvelut säilyvät ja monipuolistuvat. Sen pitäisi synnyttää uutta työtä hoivasta ja asumista tukevista palveluista niin, että palveluja on saatavilla toimivasta verkostosta. Toimivat palvelut taas houkuttelevat muuttajia, jos taloja ja tontteja on tulijoille. Samalla kylän viihtyisyys nykyisillekin asukkaille lisääntyy. Moni asia kytkeytyy toiseen ja vahvistaa sitä. Uhkakuvana voidaan nähdä päinvastainen kierre, jossa kylä lähtee autioitumaan. Enää ei voida jäädä odottamaan, että joku muu tulee ja tekee. Jokaisessa kylässä on syytä valita tärkeä asia, jolla lähdetään liikkeelle, tai jolla jatketaan eteenpäin. Parhaiten kierre lähtee eteenpäin jos kaikkia osa-alueita vahvistetaan. Kun kyläläiset toimivat ensin ja osoittavat että tosissaan ollaan tosissaan, lähtee kunta ja moni muukin taho mukaan. Kylässä on turvallista asua, tehdä työtä, elää ja viihtyä. Uusia asukkaita tulee kylälle Palvelut säilyvät ja monipuolistuvat kylässä. Kehitetään hyviä toimintatapoja ja uutta yhteistyötä

11 1. Hyviä toimintatapoja ja uutta yhteistyötä hyvät toimintatavat ja uusi yhteistyö 11 Kylän menestys ei tutkimusten mukaan johdu sen sijainnista, pikemminkin kylän yhteistyökyvystä ja ilmapiiristä. Sama voidaan varmaan yleistää Päijät-Hämeen koko maaseutuun. Hyvään yhteistyön alkuun on päästy Päijät-Hämeessä monella tasolla. Kylien kannalta yhteistyö on oleellista oleellisempaa, koska Suomessa virallisesti alin hallinnollinen taso on kunta. Kunta on kyliensä lähin kumppani. Vapaaehtoisen kylätoiminnan vastuulle ei pidä jättää kylän kehitystä vaan erityisesti kunnan on vastattava paikallisiin kehittämisaloitteisiin. Kansalaistoiminta on tullut virallisen päätöksen teon rinnalle. Moni asia etenee parhaiten kuntien, viranomaisten, yrittäjien ja vapaaehtoisjärjestöjen yhteistyöllä. Erittäin tärkeää on myös se, kuinka yhteiskunta arvostaa maaseutua ja muuttuu uusien tarpeiden myötä. Kuntien kesken seutuyhteistyö voimistuu jatkuvasti, esimerkiksi Hollolalla, Asikkalalla, Padasjoella, Hämeenkoskella ja Kärkölällä on yhteinen kansanopisto. Kun asioita tarkastellaan yli kuntarajojen, ei kyliä pidä pieninä yksiköinä unohtaa vaan pyrkiä tätä kautta löytämään myös kyliä vahvistavia ratkaisuja. 1.1 kylä toimii paikalliskehittäjänä Jotta kylän, paikallisten, yhteinen näkemys asioista saadaan esille ja toiminnaksi, tarvitaan kylään yhteisesti sovittu kehittäjätaho. Porukka, kylätoimikunta tai vastaava, joka on aloitteellinen ja kokoaa eri yhdistykset, asukkaat ja yrittäjät yhteen. Kun toimintaan tulee mukaan raha, on hyvä että toimija on rekisteröitynyt esimerkiksi kyläyhdistykseksi. Silloin myös hankerahan hakeminen on mahdollista. Esimerkki Kärkölän kuntakeskuksen asukkaat perustivat kesällä 2003 Järvelän kyläyhdistyksen, joka toimii asukkaiden kehittämisyhdistyksenä vastaavasti kuin kyläyhdistys kylällä. Kansalaisten suoralle kehittämistoiminnalle on tilausta myös kuntien keskustaajamissa. Kyläsuunnitelma on kylän asukkaiden yhdessä kokoama näkemys kylän tulevaisuudesta. Kyläsuunnitelmaa tekemällä oman kylän idea kirkastuu porukalle. Yhdessä pohtien ja keskustellen löytyy yhteinen päämäärä ja toimenpiteet tavoitteiden toteuttamiseksi. Kyläsuunnitelma vakuuttaa. Sen avulla on helpompi saada kylän asioita kunnan ja muiden viranomaisten suunnitelmiin, samoin kuin saada kylälle hankerahaa. Kyläsuunnitelmassa asiat laitetaan tärkeysjärjestykseen, mutta samalla tuodaan esille kokonaisuus. Yhteisen tulevaisuusillan pohjalta voitaisiin opetella tekemään kevyt, pikakyläsuunnitelma tai kyläsuunnitelman päivitys. Kyläsuunnitelma tehdään yhteistyössä: ihmiset, jotka oikeasti tietävät asiasta kaikki kylän yhdistykset maanomistajat ja yrittäjät kuntien virkamiehet ja luottamusmiehet mukaan Toimet 1. Kylässä sovitaan koko kylän yhteisestä kehittäjätahosta. Perustetaan kyläyhdistys tai annetaan koordinaatiovastuu jollekin muulle kylän yhdistykselle tai lyöttäydytään yhteen muiden kylien kanssa isommaksi kehittämisyhdistykseksi. Päijät-Hämeen kylät ry ja kunta avustavat. Päijät- Hämeen kylät ry vastaa maakunnan kylärekisterin ylläpidosta. Suomen Kylätoiminta ry tekee tietopaketin internettiin yhdistystoiminnan perusteista. (Kylätoimikunta, kylän yhdistykset, aktiivinen kyläläinen kokoonkutsujaksi, PH kylät, kunnat, Suomen Kylätoiminta ry) 2. Kyläsuunnitelmaa käytetään kylän kehittämisvälineenä. Se pidetään ajan tasalla, esimerkiksi vuosikokouksen yhteydessä mietitään sen toteutumisen tilannekatsaus. Valitaan tärkeimmät asiat toteutettaviksi. Tarvittaessa syvennetään kyläsuunnitelmaa maankäytön suunnittelulla tai liiketoimintasuunnitelmalla. PH kylät tarjoaa asiantuntijatukea prosessissa (kyläyhdistykset, kunta, PH kylät ry)

12 12 hyvät toimintatavat ja uusi yhteistyö 3. Uusia kyläsuunnitelmia laaditaan ja vanhoja päivitetään. Järjestetään kylien tulevaisuusiltoja, joista tehdään yhteenveto, joka toimii kyläsuunnitelman kevytversiona. PH kylät tarjoaa asiantuntijatukea prosessissa. (kyläyhdistykset, kunta, PH kylät) 4. Järjestetään Päijät-Hämeen kylätoimintapäivä ja vastaavia kylätoiminnan kehittämistä koskevia maakunnallisia tilaisuuksia vähintään 2 kertaa vuodessa. (PH kylät, Päijät-Hämeen Vuoden Kylä) Tavoitetta seurataan: vuonna 2008: - 60 kylällä on rekisteröity kyläyhdistys tai muu vastaava kylän kehittäjäyhdistys (v arviolta 58, kyselyyn vastanneista 24.) - 60 kylällä on kyläsuunnitelma ja niistä 30 on ajan tasalla (v kyläsuunnitelmia on 46 kylällä, kyselyyn vastanneista päivitystarve 15 kylällä) - Kylät arvioivat, että Kyläsuunnitelma on toteutunut hyvin keskiarvolla > 4 (v ka 4,1 asteikko 1-6) - kylät arvioivat väittämää Seuraamme kerran vuodessa kyläsuunnitelman toteutumista keskiarvolla 4,5 ja alle 20 % vastaa 1,2 tai 3 (v ka 3,9 ja vastauksen 1,2 tai 3 antoi 35 % kylistä) Esimerkki Länsi-Hollolan kyläyhdistyksen toimintatapa Länsi-Hollolan kyläyhdistyksen muodostavat kahdeksan pientä kylää, jotka sijaitsevat valtatie 12:n molemmin puolin n. 20 km Lahdesta Tampereen suuntaan. Asukkaita on yhteensä noin 400. Alue on melko hajanainen. Kyläyhdistys toimi jo 1980-luvulla, mutta toiminta loppui välillä. Se elvytettiin 1990-luvun lopussa ja yhdistys rekisteröitiin Alueella toimivat perinteiset vanhat yhdistykset: 100-vuotias nuorisoseura, maamiesseura, martat, metsästysseura, koulun vanhempainyhdistys; kukin toimii hyvin omalla sektorillaan, laajimmin nuorisoseura tarjoten harrastustoimintaa kaikenikäisille. Kyläyhdistyksen rooli: - edunvalvoja käsitellen koko aluetta ja kaikkia asukkaita koskettavia asioita. - edistää kulmakunnan kehitystä ja lievää väkimäärän kasvua. - yhteydenpito eri viranomaisiin ja neuvottelukumppanina toimiminen eri suuntiin edustaen koko kylää. On paljon yhteisiä asioita, jotka eivät kuulu millekään yhdistykselle ja näitä kyläyhdistys pyrkii kokoamaan ja viemään eteenpäin. Usein yksittäisten kyläläisten aloitteet eivät tuottaneet tulosta, mutta samat asiat kyläyhdistyksen esittäminä koetaan alueen yhteiseksi mielipiteeksi ja ne ainakin otetaan käsiteltäviksi. - tukea muiden paikallisten yhdistysten toimintaa, kuten nuorisoseurantalon kunnostusta. - yhteinen ja yhdessä tehty hauskanpito; kaikki yhdistykset järjestävät yhdessä juhlat syksyisin. Tulot on jaettu tai lahjoitettu eniten tarvitsevalle seuralle. - kylätiedote tehdään yhteistyönä 4 krt/v: nuorisoseura vastaa siitä ja jakaa postilaatikkoihin; kaikki yhdistykset saavat ilmoittaa siinä ja monistuskulut maksetaan vuorotellen. - Päijät-Hämeen kylät ry:n jäsen ja saa sitä kautta maakunnallista tietoa kyläasioista, tilaisuuksista ja vaikuttamismahdollisuuksista. - kuitenkin yhteistyötä on edelleen lisättävä koko kylän etua ajatellen. Kyläyhdistyksen aikaansaannoksia vuosina : - kyläsuunnitelma, johon on yhdessä mietitty, kirjattu ja hyväksytty tavoitteet ja toimenpiteet, on tärkeä väline kylätoiminnassa. Se lisää uskottavuutta yhteydenpidossa eri tahoille. Sitä käytetään vuosittaisessa toiminnan suunnittelussa ja se olisi päivitettävä riittävän usein. - paikallishistoria koottiin talkoovoimin kirjaksi, jonka suosio yllätti tekijät täysin. - kylän palvelut ja tuotteet koottiin palveluesitteeseen, jota jaettiin oman kylän lisäksi lähialueille. - Länsi-Hollolan kotisivut, jotka ovat avoimet kaikille paikallisille yhdistyksille tiedottamista varten. - pikavuoropysäkki saatiin lopulta Sairakkalaan. - useita muita kannanottoja ja anomuksia on tehty ilman tulosta; esimerkiksi esikoulusta

13 hyvät toimintatavat ja uusi yhteistyö 13 ja iltapäivätoiminnasta, myymäläautoreitistä, kevyen liikenteen väylästä ja kyläkoulua on tietenkin puolustettu koko kylän voimin. - kunnan perustama vesihuollon toiminta-alue Länsi-Hollolaan. Kyläyhdistys otti asian esille ja järjesti sitkeästi tiedotustilaisuuksia, jotka lopulta johtivat myönteiseen tulokseen. Kyläyhdistyksen ongelmia: - kyläyhdistyksen alue on hajanainen ja asukasmäärä on pieni. Melkein kaikki aktiiviset ihmiset toimivat jo muissa yhdistyksissä ja osallistuminen kyläyhdistyksen toimintaan, etenkin kokouksiin, on laimeaa. - paikkakunnalta on hyvät yhteydet ja lyhyet matkat muualle harrastamaan ja osallistumaan, mikä tietenkin vähentää toimimista omalla kylällä. Muutenhan hyvä sijainti on positiivinen asia. - nopea tiedottaminen, kun ei ole varaa lehti-ilmoituksiin. Yhteenveto: Kaiken kaikkiaan kyläyhdistystä pidetään paikkakunnalla tarpeellisena, hyödyllisenä ja hyväksyttynä. Periaate kylän toiminnassa on, että jokainen yhdistys tekee sen minkä parhaiten osaa, ei ole tarpeen kaikkien tehdä kaikkea ja pyrkiä toisten reviireille pätemään! Yhdessä tehden saa pienikin kylä paljon hyviä tuloksia! Nuorisoseura Toivolan talo kunnostettiin pääosin talkoilla vuonna Talkoisiin osallistui noin 40 ihmistä, työtunteja kirjattiin Kuva: Nuorisoseura Toivola.

14 14 hyvät toimintatavat ja uusi yhteistyö 1.2 kunnat toimivat paikalliskehittäjien vahvoina kumppaneina Kylä on osa kuntaa. Kylän paikallinen asukastoiminta, asiantuntemus, kehittämis- ja talkootyöpanos oman asuinpaikan eteen hyödyttävät myös koko kuntaa. Kylien ja kuntien yhteistyö on selvästi parantunut. Kuntien kyläyhdyshenkilöt ovat kaikissa kunnissa, vaikkakin oman toimensa ohella. Säännöllisiä tapaamisia kunnan johdon ja kylien kanssa järjestetään suurimmassa osassa kuntia. Kyläsuunnitelmien nivominen kuntien strategioihin ja suunnitelmiin olisi otettava vakavasti ja löydettävä tähän toimivia käytäntöjä. Kuntalaisten ja kyläyhdistysten olisi osallistuttava kunnan kehittämiseen, vaikutettava kunnan kehittämisohjelmien esim. palvelustrategian ja muiden suunnitelmien tekemiseen. Kunnan kylien välisestä kilpajuoksusta on päästävä eroon ja löydettävä käytännön yhteistyömuotoja. Päijät-Hämeen kylät ry edistää kylien yhteistyötä joka tasolla. Toimet 5. Kyläsuunnitelmat viedään kunnan suunnitelmiin. Esimerkiksi ajan tasalla pidettävä kunnan kylien kehittämisohjelma tai kunnan maaseutuohjelma ovat välineitä tähän. Kunnan virkamiehiä ja päättäjiä kutsutaan kyläsuunnitelman tekoon mukaan. Kunta antaa tarvittaessa asiantuntija-apua kylien käyttöön suunnittelussa ja toteutuksessa. Kunnan johto tekee kyläkäyntejä. (Kunnat, kunnan eri virkamiehet, päättäjät, PH kylät ry, kyläyhdistykset) 6. Joka kunnassa järjestetään kunnanjohdon ja kylien kesken neuvotteluja vähintään kerran vuodessa. Kyläsuunnitelmien asioita viedään vuosittain kunnan talousarvioon. Kyläneuvottelukuntien toimintaa kehitetään toteavasta kehittäjäksi esimerkiksi seuraavilla tavoin: * Pohditaan, onko syytä laajentaa kyläneuvottelukuntaa muilla kunnan alueella toimivilla yhdistyksillä, esim 4H, MTK kunnan maaseutuneuvottelukunnaksi. * Kerran vuodessa kyläneuvottelukunnan kokous voitaisiin yhdistää kesäasukasneuvottelukunnan kokoukseen. Kunnan toimialajohtajat osallistuvat tarpeen mukaan kyläneuvottelukunnan kokoukseen. * Perustetaan kunnan kyläyhteyshenkilön tueksi työryhmä, jossa muutama kylätoimija, valmistelemaan kyläneuvottelukuntien asioita ja asioita talousarvioon. * Valitaan kulukorvauksia saava vapaaehtoistyöhön perustuva kunnan kyläasiamies edistämään kylien ja kunnan yhteistyötä, voisi mahdollisesti olla Päijät-Hämeen kylät ry:n hallituksen jäsen. * Tammelassa toimii kyläfoorumi, joka päivittää kunnan kylien kehittämisohjelmaa ja jossa sovitaan kunnan talousarvioon nostettavat asiat. (kunnan kyläyhteyshenkilöt, kunnanjohtajat, kyläyhdistykset, PH kylät) 7. Kuntien kyläyhteyshenkilöiden työaikaa kylien kehittämiseen lisätään. Kyläyhteyshenkilöille järjestetään koulutusta ja tapaamisia vähintään kerran vuodessa maakunnallisesti. (PH kylät, kunnat, Päijät-Hämeen liitto) 8. Kannustetaan kuntia myöntämään kylärahaa/toiminta-avustusta vastuulliselle kylän kehittäjäyhdistykselle ja kylien pieniin kehittämishankkeisiin sekä myöntämään yhdistyksille korottomia lainoja paikallisten hankkeitten välirahoituksen järjestämiseksi. (kunnat, kuntien liitot) 9. Päijät-Hämeen kylät ry auttaa tarvittaessa tilaisuuksien järjestämisessä yhteistyön edistämiseksi kunnissa, kylissä tai paikallisesti. (kunnat, kuntien kyläyhteyshenkilöt, kyläyhdistykset, PH kylät) Tavoitetta seurataan: vuonna 2008: - Kylät arvioivat, että Kunnan ja sen kylien yhteistyö toimii erinomaisesti. keskiarvolla 4 ja alle 25 % kylistä vastaa 1,2 tai 3. (v keskiarvo 3,4 ja 55 % kylistä vastasi 1,2 tai 3.) - Joka kunnasta löytyy 4 esimerkkiä, kuinka kyläsuunnitelmien asioita on viety kunnan suunnitelmiin. - Joka kunnalla yksi käytännön esimerkki toimintatavasta, kuinka kunta toimii paikalliskehittäjän vahvana kumppanina

15 hyvät toimintatavat ja uusi yhteistyö 15 PÄIJÄT-HÄME kylien ja kuntien yhteistyömuotoja: Kaikissa 11 kunnassa on kunnanhallituksen nimeämä kyläyhteyshenkilö. Päijät-Hämeen kylät ry pitää säännöllistä yhteyttä kyläyhteyshenkilöihin ja kutsuu heidät yhteistapaamisiin 1-2 kertaa /vuosi. KUNTA kyläyhteyshenkilö ARTJÄRVI Minna Anttila ASIKKALA Maija Mäkiaho kylien ja kunnan johdon tapaamiset niiden lkm/v niiden toiminnasta Ei toimielintä n. 1 Eri tahoilta (maaseudun kehittäminen, elinkeinotoimi, hankkeet jne.) tulevien tarpeiden ja aiheiden mukaan järjestetään kuntalaistilaisuuksia, joihin kutsutaan kylätoimikuntia ja yhdistyksiä. Kyläneuvottelukunta 1-2 Kyläyht.hlö (suunnittelusihteeri) kokoonkutsuja ja sihteeri, kunnanjohtaja pj, 1 hlö per kylä. Kokouksissa käsitellään kyliä koskevia ajankohtaisia asioita. muu yhteistyö Art tu (Artjärven tulevaisuus) hanke on artjärveläisten yhdistysten yhteishanke viihtyisyyden ja yhteisöllisyyden lisäämiseksi Asikkalan kylien kehittämisohjelma valmistunut Kylien yhteistyötä esim. Kyläasumisen messut 2004, sekä kyläpalvelu-hanke (=nettiin luotu palvelutarjonnan sivusto) HARTOLA Asko Salo HEINOLA Heidi Heikkilä HOLLOLA Harri Lemola HÄMEENKOSKI Virpi Salojoki KÄRKÖLÄ Heimo Mattila NASTOLA Asko Määttä ORIMATTILA Jari Montonen PADASJOKI Matti Järvinen Kyläneuvottelukunta 1-2 Kyläyht.hlö kokoonkutsuja Kyläneuvottelukunta Säänn. Kyläyht.hlö kokoonkutsuja (maaseutuasiamies), kaupunginjohtaja, maaseutulautakunnan pj toimii puheenjohtajana, 1-2 henkilöä / kylä Kunnanhallitus on perustanut kyläneuvottelukunnan vuoden 2005 alussa. Kyläneuvottelukunta Säänn. Kyläyht.hlö kokoonkutsuja Tekeillä Heinolan kylien kehittämisohjelma, joka tarkoitus hyväksyttää valtuustossa. (hanke) Talas ry = kylien yhteinen yhdistys, jolla on pieni maaseutukauppa, Talastori, Heinolan Keskustassa. Kunnanhallitus ja johtavat virkamiehet kiertävät eri kylissä. Kyläneuvottelukunta Säänn Kyläyht.hlö kokoonkutsuja Tekeillä Kärkölän kylien kehittämisohjelma (hanke). Kyläneuvottelukunta 1 ja Kyläyht.hlö kokoonkutsuja Kunnalla vuosittainen määräraha tarv. maaseudun kehittämiseen, josta myös annettu kyläyhdistyksille taloudellista tukea. Kyläjohtokuntien ja kaupungin tapaamiset SYSMÄ Kylätoimijoiden Erkki Suhonen yhteistapaaminen PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO Mirja Karila-Reponen väh. 4 Kyläyht.hlö (hankeasiamies) kokoonkutsuja ja sihteeri, kaupunginjohtaja pj., kyläjohtokuntien puheenjohtajat ja sihteerit. Kokouksissa käsitellään kyliä koskevia ajankohtaisia asioita. Kyläneuvottelukunta 2-4 Kyläyht.hlö (maaseutusihteeri) kokoonkutsuja ja sihteeri, kunnanjohtaja pj, 1-2 edustajaa per kylä Kokouksissa käsitellään kyliä koskevia ajankohtaisia asioita. Kyläesitteet tehtiin yhteishankkeena. Kaupungilta kyläjohtokunnille kyläraha 1000 /v Kaupungilta kylähankkeille korotonta lainaa. Kunnalta Nyystölän kyläyhdistykselle korotonta lainaa hankkeen välirahoitukseksi. tarv. Kyläyhteyshlö kokoonkutsuja Kylien pienimuotoisiin menoihin määräraha

16 16 hyvät toimintatavat ja uusi yhteistyö 1.3 Päijät-Hämeen viranomaiset ja muut toimijat kehittävät maaseutua yhteistyössä Kyläohjelma on ruohonjuuritasolta kummunnut kylien kokonaisvaltainen kehittämisohjelma. Sen toteuttamiseksi tarvitaan kuntia, viranomaisia, tutkimusta, monenlaista osaamista ja kumppaneita kylien rinnalle. Kyläohjelma sisältää kehittämishankkeilla rahoitettavia asioita, joille tarvitaan rahoitusta eri lähteistä. Mutta myös tärkeitä tarpeita, joihin tarvitaan maaseutumyönteistä, poliittista päätöksen tekoa ja toimintatapojen muutoksia. Kylien asioiden toivotaan sisältyvän jatkossa niin kuntien, muiden viranomaisten strategioihin ja suunnitelmiin kuten myös maakuntaohjelmaan ja sen toteuttamissuunnitelmaan (TOTSU). Myös seutuyhteistyössä on kylien elinvoimaisuus otettava tarkasteltavaksi. Lähes kaikki maaseudulla toimivat järjestöt ja yhdistykset kamppailevat samojen kysymysten kanssa: * Mistä saada riittävästi puuhamiehiä ja -naisia pyörittämään toimintaa? * Tuleeko tarpeeksi osallistujia kun yhteisiä rientoja järjestetään? * Miten saadaan nuoria mukaan? Yleisellä tasolla useimpien järjestöjemme tavoitteet ovat samansuuntaiset. elävä maaseutu ja ihmisten siellä hyvä olla. Voitaisiinko yhteistyöllä vähentää päällekkäistä työtä tai saada enemmän osallistujia, jos tarjottaisiin koulutusta toisillekin yhdistyksille? Voisiko olla kunnan maaseutuyhdistys tai vaikka koko maakunnan yhteinen maaseudun kehittämisyhdistys? Alkuun on tultava tutuiksi ja sitten katsottava, mitä avoin keskustelu voimien yhdistämiseksi tuo. toimet 10. Valmistellaan Päijät-Hämeen kyläohjelma vietäväksi maakuntaohjelmatyöhön sekä seutuyhteistyöhön. Kyläohjelma valmistellaan kylien kehittämisen maakunnalliseksi teemaohjelmaksi tai vastaavaksi. Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmaan (TOTSU) valmistellaan kyläasioita. Kyläohjelman koordinointi ja sen sisällön hankkeistus järjestetään esimerkiksi strategisena koordinaatiohankkeena. (PH kylät, Päijät-Hämeen liitto, TE-keskus, MYR:n maaseutujaosto, MYR, seutuhallinto, kunnat, toimintaryhmät). 11. Vahvistetaan toimintaryhmien (maaseudun kehittämisyhdistykset) toimintatapoja. Vaikutetaan siihen, että toimintaryhmien LEADER-tyyppinen työ jatkuu. (Toimintaryhmät, kunnat, Päijät-Hämeen liitto, kaikki) 12. Syvennetään vuoropuhelua kansalaistoiminnan ja viranomaisten kanssa osallistumalla työryhmiin, suunnitteluun ja kutsumalla viranomaisia kylätilaisuuksiin, sekä käyttämällä heitä asiantuntijoina. Viranomaiset nimeävät organisaatiostaan kylä/maaseutuasioista vastaavia yhdyshenkilöitä. Osallistutaan suunnitteluun mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Annetaan lausuntoja kyliä ja maaseutua koskevissa asioissa. (PH kylät, kunnat, Hämeen ympäristökeskus, Hämeen tiepiiri, kyläyhdistykset, yhdistykset, asukkaat) 13. Vaikutetaan poliittiseen päätöksentekoon kylien elinvoiman, kansalaisten tasapuolisten palvelujen ja elämisen edellytysten turvaamiseksi kunnassa, maakunnassa ja valtakunnallisesti. Vaikutetaan erityisesti kylätoiminnan valtionosuuden nostamiseen ja kyläkoulujen valtionosuuksiin sekä jätevesijärjestelmien parannustöiden saamiseen kotitaloustyön verovähennyksen piiriin. (kaikki) 14. Käynnistetään säännölliset kehittämisneuvottelut kylillä toimivien järjestöjen ja yhdistysten kanssa yhteistyön ja roolien selkeyttämiseksi sekä maakunta, kunta ja kylätasolla. (PH kylät, toimintaryhmät, Etelä-Hämeen Nuorisoseuraliitto, Etelä-Hämeen MTK, Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu, 4H-yhdistykset, Hämeen Proagria, Itä-Hämeen Martat ja muut yhdistykset maakuntatasolla, kuntatasolla ja kylätasolla) 15. Tutkitaan uusia tapoja yhdistysten varainhankinnaksi ja hankkeitten väliaikaisrahoitukseksi, kuten kylätoiminnan kehittämissäätiötä ja sponsoreita. (PH kylät ry, toimintaryhmät, muut yhdistykset, yritykset).

17 hyvät toimintatavat ja uusi yhteistyö 17 Tavoitetta seurataan, vuonna 2008: - Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmassa (TOTSU) on puolet enemmän asioita, jotka sisältyvät kyläohjelman painopisteisiin kuin v esimerkkiä, jossa muu kumppani kuin kunta toteuttaa kylien kehittämistä

18 18 hyvät toimintatavat ja uusi yhteistyö 1.4 Kylien omaleimaisuus sekä myönteinen kylä- ja maaseutukuva vahvistuvat Jokainen kylä on omanlaisensa. Erityispiirteiden tunnistaminen ja esille tuominen on tärkeää. Erityisyydet jäävät mieleen ja voivat tuoda saman alan ystäviä yllättävistäkin paikoista. Kulttuuria tai vaikka uusia asumismuotoja voidaan luoda niiden pohjalta. Edellisen kyläohjelman tavoite on vielä täysin ajankohtainen: kylät erikoistuvat ja löytävät omat juttunsa. Opitaan olemaan ylpeitä omasta kylästä ja myös koko maakunnasta. Kylät ovat pääasiassa tunnistaneet erityispiirteitään luonnosta, kulttuuriympäristöstään ja historiastaan. Päijät- Hämeen liitossa tehdään erilaisia kulttuuriympäristöön ja arkeologiaan liittyviä selvityksiä, joita voi hyödyntää kylien ominaispiirteitä haettaessa. Avoin ja säännöllinen tiedottaminen on tärkeää kyläläisten ja toimijoiden sitouttamiseksi toimintaan sekä ongelmien ja epäluulojen välttämiseksi. Tiedottamisella saadaan lisää osallistujia ja toimijoita mukaan sekä passiivisten hiljaista hyväksyntää toiminnalle. Tiedotusvälineitä ja internetiä oikein ja aktiivisesti käyttäen saadaan oma kylä ja asia maailmankartalle. Erityispiirteitä ja vahvuuksia kehittämällä, niitä esiin tuomalla, samoin kuin hyvällä tiedottamisella, sekä kyläläisten käsitys omasta kylästään että julkisuuden maaseutukuva vahvistuvat. Kylien kannattaisi etsiä omaleimaisia vahvuuksiaan ja lähteä kehittämään niitä ponnekkaasti. Esa Halme Jokainen kylä ja kyläläinen tärkeä oman alueensa markkinoija. Padasjoki toimet 16. Vahvistetaan kylän omanlaisuutta kylän vahvuuksien, mahdollisuuksien, historian, perinteiden tai ihmisten yhteisten kiinnostusten perusteella. Tallennetaan ja tehdään eläväksi kylähistoriaa ja erityispiirteitä. Käytetään hyväksi markkinoinnissa. (Kyläyhdistykset, muut yhdistykset, kiinnostuneet kyläläiset, PH kylät voi auttaa prosessissa). 17. Sovitaan pelisäännöt avoimeen ja eri yhdistykset yhdistävään tiedottamiseen. Kytketään tiedottaminen itsestään selvyydeksi kaikkeen toimintaan. Opetellaan tiedottamista tiedottamissuunnitelmia tekemällä ja järjestämällä tiedottamiskoulutusta. Ollaan aktiivisia lehtiin, radioon ja televisioon päin. Valitaan kiinnostuneista kylän tiedotustiimi, joka tekee kylälehden tai tiedotteen ja kylän kotisivut. Päijät-Hämeen kylät ry toimii kylien tiedontiedonvälittäjänä. (kyläyhdistykset, muut yhdistykset, PH kylät) 18. Kootaan kyläkirjat, historiat, kyläsuunnitelmat ja kylälehdet yhteen paikkaan joko sähköisesti tai Päijät-Hämeessä esim. maakuntakirjasto tai Putulan kyläkirjasto sekä kuntakohtaisesti omaan kirjastoon (maakuntakirjasto, kirjastot, kylät, PH kylät) 19. Päijät-Hämeen kylät ry:n kotisivuja kehitetään ja ylläpidetään monipuolisena maakunnan maaseudun kehittämissivustona. Kyläsivut linkitetään sinne. Kyläpäälliköille postitettavat kyläkirjeet laitetaan nettisivuille. Ylläpidetään maakunnallista kylien kehittämisen sähköpostilistaa. Kunnan nettisivujen pääsivuille laitetaan linkki KYLÄT. Ollaan mukana kehittämässä kännyköiden kautta tapahtuvaa tiedottamista ja markkinointia. (PH kylät, kyläyhdistykset, kunnat) 20. Etsitään toteutustapoja jatkaa vähintäänkin maakunnallisesti paikalliskehittämiseen innostavan maaseututalouksiin 2 kertaa vuodessa jaettavan lehden tekemiseksi Raitti-lehden jalanjäljiltä. Mietitään kyliä markkinoivan Kesä Päijät-Hämeen Kylissä -lehden vakiinnuttamista. Selvitetään onko muilla tahoilla vastaavia lehtiä voimien yhdistämiseksi. (Toimintaryhmät, PH kylät, muut yhdistykset, viranomaiset) Tavoitetta seurataan: vuonna 2008: - 4 esimerkkiä kylän omaleimaisuuden vahvistamisesta - Kylistä 70 % tekee vähintään kerran vuodessa ilmestyvää kylälehteä tai tiedotetta, jossa on eri yhdistysten asioita (tällä hetkellä 57 % tekee). - Puolella kylistä eli 45:llä on kotisivut (tällä hetkellä 35) ja niitä ylläpidetään

19 hyvät toimintatavat ja uusi yhteistyö Kaupunkilaisten ja maaseudun vuorovaikutus syvenee Moni tämän päivän suomalainen on puoliksi kaupunkilainen ja puoliksi maalainen. Kyliltä käydään kaupungissa töissä, muutetaan kaupunkiin opiskelemaan, käydään ostoksilla ja kulttuuririennoissa. Maaseudun vapaa-ajanasukkaista taas suurin osa on kaupunkilaisia, metsänomistajista iso joukko. Onko näillä kaupunkilaisilla nykyaikainen kuva maaseudusta vai ehkä aurinkoisten kesäpäivien romanttinen mansikanmaku? Ristiriitoja saattaa syntyä, kun kaupunkilaiset mieltävät maaseudun vapaa-ajanviettoidylliksi ja monelle vakiasukkaalle se toimii elinkeinonharjoittamisen ympäristönä. Kaupunkilasten ja maaseudun vuorovaikutus toimii yksilötasolla, saman suuntaisten toimijoiden kesken sekä kuntayhteistyönä. Oleellista on löytää yhteiset kiinnostuksen kohteet, joiden kehittämisestä on hyötyä molemmille osapuolille. Päijät-Hämeen kylämarkkinat on vakiintunut Lahdessa järjestettäväksi maaseudun ja kaupungin kohtaamispaikaksi. Heinolassa toimii Heinolan kylien ja tuottajien yhteinen maaseutupuoti Talastori. Pari vuotta on tehty Kesä Päijät-Hämeen kylissä -lehteä, joka on tarkoitettu erityisesti kaupunkilaisille ja mökkiläisille antamaan tietoa tämän päivän maaseudusta ja kylistä sekä kutsumaan kesällä kylille mitä erilaisimpiin tapahtumiin käymään. Kylätoiminnan ja kaupunkien asukastoiminnan yhdistävä tekijä on lähidemokratian edistäminen ja kansalaistoiminta oman asuinympäristön eteen. Yhteisiä kohtaamisia on viime vuosien aikana ollut lahtelaisten ja heinolalaisten kesken ja niitä kannattaa jatkaa. Lahden kaupungin valvonta- ja ympäristökeskuksen hallinnoima Vanamo-hanke voi toimia linkkinä kaupunkien asukasyhdistyksiin. Myös virallisella tasolla kaupunki ja maaseutukunnat kohtaavat yhä enemmän, kun tehdään seutuyhteistyötä ja toteutetaan aluekeskus- ja muita ohjelmia. toimet 21. Markkinoidaan kyliä yhteisesti. Päijät-Hämeen kylämarkkinoiden lisäksi tarjotaan kylille mahdollisuuksia olla esillä yhteisesti maakunnallisissa tai valtakunnallisissa tapahtumissa tai näyttelyissä. Kehitetään kylämarkkinoita esimerkiksi kaupungin asukastoiminnan ja kylätoiminnan kohtaamisfoorumiksi. (PH kylät, toimintaryhmät, kyläyhdistykset, asukasyhdistykset ja aluekummitoiminta, kunnat) 22. Edistetään kaupungin ja maaseudun kohtaamista mm. asukasyhdistysten ja kyläyhdistysten, koulujen, päiväkotien, harrastusyhdistysten yhteen saattamisella sekä kesäasukkaiden, uusien muuttajien, paluumuuttajien, entisten kyläläisten ja metsänomistajien kautta. (PH kylät, Lahden kaupungin asukastoiminta, kyläyhdistykset, asukasyhdistykset, nuorisoseurat, metsänhoitoyhdistykset, muut yhdistykset). 23. Järjestetään arvokeskusteluja maaseudun merkityksen monipuolistamiseksi. (PH kylät, toimintaryhmät, MYR:n maaseutujaosto, tiedotusvälineet, seurakunnat) Tavoitetta seurataan: vuonna 2008: - 4 esimerkkiä toimivasta vuorovaikutuksesta kaupunkilaisten kanssa Päijät-Hämeen kylämarkkinat ovat jo toukokuinen perinne Lahden satamassa. Kuva: Tapio Kiviniemi.

20 20 turvallisuus ja viihtyisyys 2. Kylässä turvallista asua, tehdä työtä, elää ja viihtyä Kylä on maaseudun ihmisten asuinpaikka. Perinteisesti kylä on kylä, kun siellä on myös yrittäjyyttä ja toimivaa maaja metsätaloutta. Kun maaseutu halutaan säilyttää elävänä, on oleellista, että tämä monipuolisuus säilyy. Tarvitaan ihmisiä, jotka työskentelevät, että peltoja viljellään ja maisemat säilyvät hoidettuina, järvet puhtaina. Monessa kylässä on mietitty, että kylä halutaan säilyttää viihtyisänä, jotta nykyiset asukkaat pysyvät ja viihtyvät. Kylä on toiminnallinen kokonaisuus. Jokainen maaseudun asukas osaa sanoa, missä kylässä asuu. Kylä on kyläyhteisö, jossa naapureista välitetään. Hämäläisessä kylässä voi olla kyläyhteisön jäsenenä haluamallaan tavalla: osallistua yhteisiin rientoihin, harrastuksiin ja talkoisiin, ottaa järjestelyvastuuta tai elellä omissa oloissaan. Kyläyhteisön turva on henkistä. Erityisesti Lahden läheisissä kylissä on kyläläisten keskusteluissa korostettu kyläyhteisön merkitystä. Ei haluta, että kylä muuttuu nukkumalähiöksi, joissa ei tunneta toisia. Toisaalta lähiökin voi olla kylä, josta käydään muualla töissä. Kun maalla puhutaan mennään kirkolle tai mennään kylille tarkoitetaan sillä usein kuntakeskusta. Kaupungista käsin maaseutukuntien kuntakeskukset voivat tuntua myös kyliltä. Monen päijäthämäläisen kylän asukkaita ovat myös vapaa-ajanasukkaat. Lisääntyvä osa-aika-asuminen tarvitsee tuekseen kylien vakituisia asukkaita. Haasteena on saada osa-aika asukkaat toimimaan paikallisesti ja tuomaan osaamistansa käyttöön. Kylien perusinfrastuktuurin on oltava kunnossa, että kylillä viihdytään, voidaan asua ja harjoittaa elinkeinoja: hyvää juomavettä, jätevedet ja jätteet hoidettu vaatimusten mukaisesti sekä tiet kunnossa. Turvallisuus on myös turvallista liikkumista. Tärkeää on turvallinen koulutie ja kylän raitti. Maaseudun infrastruktuurin parantamiseksi tarvitaan toimenpiteitä yhteiskunnalta, mutta myös asukkaat voivat tuoda tähän merkittävän panoksen. 2.1 Kylien liikenneturvallisuus paranee Liikenneyhteydet tuodaan kylissä lähes ensimmäisenä ongelmana esille. Tiet ovat kapeita, huonokuntoisiakin, pientareet ja kevyen liikenteen väylät puuttuvat usein. Valaistus ja linja-autopysäkit ovat puutteellisia. Ajoneuvoliikenne lisääntyy. Maaseudun alemman luokan tiestön kunnossa ja hoidossa löytyy epäkohtia. Erityisen huolestuneita ollaan lasten koulumatkojen turvallisuudesta. Päijät-Hämeessä on kevyen liikenteen väyliä yleisillä teillä 206 km ja rakentamistarpeita toista sataa kilometriä, mutta uutta kevytväylää Hämeen tiepiiri rakentaa esimerkiksi 3,1 km vuonna Kunnat päättävät, mitkä tieosuudet ovat vaarallisia ja voivat sillä perusteella myöntää koulukuljetuksen. Tiemäärärahat eivät yksinkertaisesti riitä kaikkeen. Hämeen tiepiiri laatii vuosittain toiminta- ja taloussuunnitelman, jonka pääpaino on, että tiestön hoito ja kunto säilyvät entisellään. Suunnitelmassa esitetään seuraavan viiden vuoden tienpidon hankkeet ja investoinnit. Päijät-Hämeen liitto antaa siitä lausunnon, jonka valmistelussa se kuulee kuntia. Kyläyhdistyksen kannattaa olla aloitteellinen sekä kuntaan että suoraan tiepiiriin. Kylien liikenneturvallisuuden parantamiseksi on lähdettävä miettimään asiaa uudella tavalla. Ratkaisuja liikenteen rauhoittamiseksi on muitakin kuin kalliin pyörätien rakentaminen. Tällä hetkellä Päijät-Hämeen taajamissa olevista valtion teistä 22 % on 40 km /h nopeusrajoitus ja 53 % 50 km/h rajoitus. Erilaiset hidasteet, ajoradan kavennukset tai taajamaportit tukevat nopeusrajoituksia. Tiepiiri on aloittanut tällaisten toimenpiteiden toteuttamisen myös kylissä. Kylässä voidaan lähteä miettimään, mitä me voisimme tehdä liikenneturvallisuuden parantamiseksi. Talkootyötä voidaan haluttaessa tehdä niin pyörätien rakentamalla kuin tieympäristöä hoitamalla. Pientiestön kunnossapidossa on kehittämisen paikkoja. Tiehoitokuntien toimihenkilöitä on paikoin vaikea löytää. Silloin useamman hoitokunnan yhdistäminen voi helpottaa tilannetta. Esimerkiksi Orimattilan Kuivannolla toimii koko kylän kattava Kuivannon tiehoitokunta. Ensimmäiset tieisännöijät ovat valmistuneet vuonna 2004, mutta lisää tieisännöintikoulutusta tarvitaan. Kunnossapidon tilaaminen paikallisilta urakoitsijoilta, myös alempiluokkaisilla yleisillä teillä, voi olla keino parantaa ja nopeuttaa teiden talvikunnossapitoa. Esimerkki Kyläläiset rakentavat kevytväylää Orimattilan Pakaalla Pakaalaiset lähtivät kyläjohtokunnan johdolla tekemään kevytväylää maantien 167 (seututie Lahti-Koskenkylä) viereen. Kaupunki on luokitellut tien vaaralliseksi, ja koululaiset saavat koulukyydin. Tiellä on huomattavasti raskasta liikennettä. Kevyen liikenteen väylä

21 turvallisuus ja viihtyisyys 21 ei ollut Hämeen tiepiirin suunnitelmissa. Kyläläiset ovat sitä mieltä, että tälla tavalla he voivat parhaiten toimia kylänsä kehittämiseksi. Pyörätie lisää kylän houkuttelevuutta ja viihtyisyyttä asuinpaikkana. Kaupungille tulee koulukuljetuksien loppumisesta yli 6000 /v säästöt. Naapurikylän esimerkki kannusti isoon urakkaan: Uudenkartanon väki on jo aiemmin tehnyt pyörätien koululle. Pakaalaisten tavoitteena on 2,5 km kevytväylä, josta nyt on valmista kilometri sekä siihen liittyvä silta. Tieasia on alusta alkaen edennyt tiiviissä yhteistyössä Orimattilan kaupungin ja Hämeen tiepiirin kanssa. Kaupunki anoi tiepiiriltä luvan tiesuunnitelman tekemiseen, jonka tiepiiri hyväksyi. Kyläjohtokunta kokosi työryhmän, joka vastaa töiden suunnittelusta ja työnjaosta. Tietä tehdään projektiluonteisesti, ja talkoolaisia on toistakymmentä tarkoittaen pääasiassa erilaista konetyötä. Maanomistajat ovat lahjoittaneet maankäyttöoikeuden väylän kohdalta. Mikäli tämä ei joka kohdassa onnistu, vastaavat kaupunki ja tiepiiri asian etenemisestä. Tieasian takana ollaan kylällä laajasti. Tulossa on rahankeräys, sillä moni on valmis antamaan rahalahjoituksen, koska ei pysty tämänlaiseen talkootyöhön. Kaupungilta on saatu materiaalia, pääasiassa soraa sekä avustusta siltaa varten. Pakaalaiset katsoivat, että ryhtymällä tähän isoon urakkaan he vaikuttavat kylänsä tulevaisuuteen parhaimmalla mahdollisella tavalla. 2.2 Kylien vesihuoltoon etsitään yhteisratkaisuja Veden riittävyys ja laatu ovat yllättävän yleisiä ongelmia haja-asutusalueiden kaivoissa. Jätevesien puhdistusvaatimukset tiukentuivat vuoden 2004 alusta voimaan tulleella haja-asutuksen jätevesiasetuksella. Tämä tarkoittaa, että kylissä noin 90 % kiinteistöistä joutuu uusimaan jäteveden käsittelyjärjestelmiään seuraavan 10 vuoden aikana. Hämeen haja-asutusalueiden vesihuoltostrategiassa on asetettu tavoitteeksi, että yhteinen vesihuolto toimii alueilla, joiden asukastiheys on yli 20 asukasta neliökilometrillä tai joilla terveydelliset tai ympäristösyyt sitä edellyttävät. Yhteinen vesihuolto on usein taloudellisesti, mutta erityisesti toimintavarmuuden ja ympäristön kannalta paras ratkaisu. Yhteinen vesihuolto kylissä tukee myös kyliin rakentamista. Siksi kylien vesihuoltosuunnittelun olisi kuljettava käsi kädessä maankäytönsuunnittelun kanssa. Kuntien vesihuollon turvaamiseksi laaditaan parhaillaan Päijät-Hämeen vesihuoltosuunnitelmaa. Se painottuu kuntakeskusten vesihuollon turvaamiseen runkoputkin, jolloin näillä reiteillä olevat kylät ja mahdolliset uudet asutusalueet on helpompi liittää yleiseen vesihuoltoon. Jokainen kunta on velvollinen laatimaan vesihuollon kuntakohtaisen kehittämissuunnitelman, jossa määritellään yhteisen ja kiinteistökohtaisen vesihuollon alueet. Kylien tulisi vaikuttaa näihin suunnitelmiin ja niiden tarkistamiseen tuomalla alueensa tarpeita ja aloitteita esille. Vesihuollon yhteisratkaisuja mietittäessä kyläyhdistys on ratkaisevassa kokoon kutsujan asemassa. Mahdollisuuksia voivat olla kunnalliseen vesihuoltolaitoksen toimialueen laajentaminen tai vaikkapa vesiosuuskunnat. Yhteisten hankintojen ja huoltojärjestelyjen avulla voidaan saada myös merkittäviä säästöjä sekä apua, ettei jokaisen asukkaan ole mietittävä vesihuoltoasioita yksinään. esimerkki Sysmän maaseudun vesihuoltoa hoitavat vesiosuuskunnat. Hartola, Joutsa ja Sysmä laativat yhdessä Hämeen ympäristökeskuksen kanssa vesihuollon kehittämissuunnitelman vuonna Sen myötä Sysmän kunnan hallitus linjasi hajaasutusalueiden vesihuollon rakentamista niin, että kylien tulee olla aktiivisia vesihuollon rakentamisessa. Tavoitteeksi asetettiin, että 90 % kunnan asukkaista saadaan yhteisen vesihuollon piiriin. Se on merkittävä tavoite, koska Sysmä on laaja kunta ja osittain harvaan asuttu. Sysmään on perustettu kolme vesiosuuskuntaa ja niiden toiminta-alueet ovat varsin laajat. Ensimmäisenä ehätti Leenharjun vesiosuuskunta rakennuttamaan vesijohtolinjoja ja vedenottamon vuonna Pohjois-Sysmän ja Etelä-Sysmän vesiosuuskuntien rakentaminen valmistuu kuluvan vuoden aikana. Vesiosuuskunnat ovat ottaneet taloudellisen vastuun hankeen toteuttamisesta. Kunta on auttanut suunnittelussa, rahoituksen hankinnassa, sopimusten laadinnassa ja töiden valvonnassa. Lisäksi kunta on antanut kaikille vesiosuuskunnille 20 % avustusta rakentamiskustannuksista ja taannut lainat. Edulliset rahoitusratkaisut ovat olleet lähtökohtana hankkeiden toteuttamisessa.

22 22 turvallisuus ja viihtyisyys toimet 24. Asukkaat osallistuvat kylänsä maankäytön ja infrastruktuurin suunnitteluun ja mahdollisuuksien mukaan käytännön kehittämis- ja toteuttamistyöhön. Kyläyhdistykset tekevät aloitteita ja miettivät myös kyläläisten mahdollisuuksia antaa omaa työpanostaan näitten asioitten toteuttamiseksi. Päijät-Hämeen kylät ry välittää tietoa ja kokemuksia kylissä toteutetuista ratkaisuista toteuttamalla osaltaan ylimaakunnallista Tyyne ja Vertti -hanketta. Infrastruktuuri= juomavesi, jätevesi, jätehuolto, pientiestö, kevyen liikenteen turvallisuus, energiantuotanto. (kunnat, kyläyhdistykset, PH kylät, Hämeen ympäristökeskus, Hämeen tiepiiri, Päijät-Hämeen liitto, toimintaryhmät, konsultit, yrittäjät, neuvontahankkeet ja -organisaatiot, Suomen Kylätoiminta ry) 25. Kylissä ja kunnissa lähdetään keskustelemaan yhteisistä vesihuoltoratkaisuista erityisesti jätevesiasetuksen mukana tuomien muutosten täyttämiseksi. Niitä voivat olla yhteishankinnat, vesihuoltoyhtymä kuten osuuskunta tai vesihuoltolaitoksen toiminnan laajentaminen (kyläyhdistykset, kunnat, PH kylät, Hämeen ympäristökeskus, vesihuoltolaitokset). 26. Päijät-Hämeeseen haja-asutusalueiden vesihuoltoneuvojia (2-3) kehittämishankkeiden kautta. (Hämeen ympäristökeskus, kunnat, kuntien vesihuoltolaitokset, ProAgria, kyläyhdistykset, muut yhdistykset) 27. Edistetään useamman tiekunnan kattavia tieisännöintejä ja -urakointeja, myös alempiluokkaisten paikallisteiden hoidon parantamiseksi. (kunnat, PH kylät, tiehoitokunnat, kyläyhdistykset, Hämeen tiepiiri) Tavoitetta seurataan: vuonna 2008: - Vähintään 3 kylää vuodessa saa pyörätien tai muun oleellisen liikenneturvallisuutta parantavan ratkaisun - Vähintään 1 kylä vuodessa saa vesijohdon sekä 1 kylä jäteveden yhteisratkaisun - Alemman tiestön hoidon taso säilyy niin, että alempien kunnossapitoluokkien (II ja III) määrä ei kasva, eikä tienkäyttäjätyytyväisyys laske. 2.3 Maaseutu tasa-arvoisena tietoyhteiskunnassa Maakunnassa laaditaan parhaillaan Päijät-Hämeen tietoyhteiskuntastrategiaa, jonka toimintalinjoina on hahmotettu seuraavia toimintalinjoja: - tietoliikenneverkot ja muu infrastruktuuri - sähköinen palvelutuotanto - kuntalaisvaikuttaminen ja -aktiivisuus -verkottuminen osaksi sähköistä Eurooppaa Maaseudun yrittäjille ja asukkaille on oleellista, että tulevaisuudessa maaseudulla voidaan saada sähköisesti vastaavia palveluja kuin kaupungeissa. Tämä edellyttää, että tietoliikenneverkot ovat kapasiteetiltaan riittävät. Nykyinen ADSL-tekniikka ei ole riittävää liikkuvan kuvan siirtämiseen. Kuituverkon rakentaminen saattaa tulla haja-asutusalueilla jopa taajaan rakennettua ympäristöä edullisemmaksi. Vesihuoltoa tai pyöräteitä rakennettaessa olisi valokuitu rakennettava samalla kertaa. Mobiiliratkaisut ovat jatkuvan kehitystyön alla. Ne tuovat mahdollisuuden myös vapaaajanasuntojen kytkemiseen tietoverkkoihin. Sähköinen palvelutuotanto voi parantaa kylien palvelujen saatavuutta oleellisesti. On kehitettävä palveluja, joille on todella tarvetta ja käyttäjiä. Kylien terveys-, vanhustenhoito-, asumis- ja kuljetuspalveluihin voisivat mobiiliratkaisut tuoda huomattaviakin parannuksia. Kylän tiedottamisjärjestelmien parantaminen vahvistaisi kylän yhteis- ja harrastustoimintaa sekä vaikuttamismahdollisuuksia. Asikkalan kylien palveluita on koottu Internetpalveluksi www. easikkala.fi, jossa yrittäjä voi itse tuottaa sisältöä tietokantaan. Yrittäjien, kylien ja kunnan palvelujen markkinointia internetissä ja siihen yhteensopivilla kännykkäpalveluilla olisi rohkeasti lähdettävä kehittämään. Kylien sähköisten palvelujen parantamiseksi ollaankin suunnittelemassa Kylät kännykkään -pilottihanketta. Maaseudun asukkaiden tietoyhteiskuntaosaamisen parantamiseksi on järjestetty ja jatkossakin järjestettävä koulutusta. Kylien palveluja ei voida parantaa sähköisesti, mikäli yrittäjät eivät riittävästi lähde niihin mukaan ja asukkaat opettele niitä käyttämään.

23 turvallisuus ja viihtyisyys 23 toimet 28. Kehitetään tietotekniikkaan, internetiin ja kännykkään perustuvia sähköisiä palveluja, välitysjärjestelmiä ja yhteismarkkinointia kyläläisten palvelusaatavuuden sekä paikallisten tuotteiden kysynnän parantamiseksi. (oppilaitokset, tutkimus, puhelinyhtiöt, kunnat, seutuhallinto, yrittäjät, PH kylät, kyläyhdistykset). 29. Rakennetaan valokuiturunkoverkkoa ja verkkoa Päijät-Hämeen maaseudulle. Vesihuolto- ja tienparannus ym. rakennustöiden yhteydessä rakennetaan valokuituverkkoa. (puhelinyhtiöt, kunnat, vesihuoltolaitokset ja tielaitos, kyläyhdistykset) Tavoitetta seurataan: vuonna 2008: - hyvä käytäntö, kuinka sähköisillä palveluilla on parannettu maaseudun elinoloja 2.4 Elinkeinotoiminta monipuolistuu Maatilayrittäjyyden lisäksi kylillä on monenlaista muuta yrittäjyyttä. Ansiotuloja saadaan myös tiloilla tuotetusta jatkojalostuksesta ja palveluista. Etätyön tekeminen maaseudulla on mahdollista, sillä Päijät-Hämeen kattava laajakaistaverkko on nopeuttanut kylien ihmisten tietoyhteyksiä. Kylillä saadaan ansiotuloja muualta eli käydään paljon taajamissa töissä. Tavoitteena on maaseudulla ja maatilalla tapahtuvan yritystoiminnan monipuolistaminen. Päijät-Hämeessä halutaan edistää puun jatkojalostusta, lämpöyrittäjyyttä, matkailua, elintarvikkeiden jatkojalostusta, lähiruokaa sekä palveluelinkeinoja. Myös alihankintayrittäjyys, erityisesti metallipuolella, voisi tuoda lisäansioita. Alueellisen maaseudun kehittämisohjelman (ALMA) kautta Hämeen TE-keskus on rahoittanut näitten alojen kehittämishankkeita. Sieltä voi myös yksittäinen maatila tai yritys saada tukea yritystoiminnan aloittamiseen, kehittämiseen ja laajentamiseen. Tulevalla EU:n ohjelmakaudella panostetaan edelleen maaseudun elinkeinojen kehittämiseen. Maaseudun yritystoiminnan vahvistamiseksi tarvitaan myös kyliltä pienyrityksille sopivia tontteja. Kylien maankäytöstä on enemmän painopisteessä 4. Päijät-Hämeessä on maatiloja noin Maatilojen lukumäärä on vähentynyt ja vähenee yhä, tilakoon samalla kasvaessa. Maatilat muodostavat maaseudun rungon, ilman niitä peltoja ei viljellä ja metsiä hoideta. Kun maatilojen tilakoot kasvavat, tarvitsevat maatalousyritykset myös lisätyövoimaa. Tätä helpottaisivat tilarenkaat tai tilatyöntekijöiden verkoston luominen. Myös pienemmillä tiloilla erikoistuminen sekä jatkojalostuksen lisäämien ja yhteistyö toisten saman alan tuottajien kanssa yhteisten, paikallisten tuotteiden tai tuoteperheiden kehittämiseksi voisi olla mahdollisuus. Suomen puhtaiden järvikalojen jatkojalostuksessa ja markkinoinnissa Keski-Eurooppaan on tulevaisuutta. Maa- ja metsätalousministeriössä valmistellaan parhaillaan maaseutusopimusta, jonka avulla voi tulla työtilaisuuksia mm. ympäristönhoitotoimissa tai muissa yleishyödyllisissä tehtävissä. Esimerkki Hollolan energiaosuuskunta lämmittää Paimelan koulua ja Pyhäniemen vanhainkotia. Osuuskunnassa on 45 jäsentä, joilla on oikeus toimittaa haketta osuuskunnan hoitamiin hakelämpölaitoksiin. Lämpölaitokset ovat Hollolan kunnan ja osuuskunta myy lämpöä kunnalle. Aktiivisia jäseniä puuntoimittajina on noin 20. Osuuskunta on toiminut kuusi vuotta hoitaen Pyhäniemen vanhainkotia neljän hengen porukalla. Kunta on ollut tulokseen tyytyväinen ja nyt Paimelan koulua on lämmitetty vuoden kuuden hengen porukalla. Lämpölaitoksen päivystäjällä on kerrallaan viikon päivystysvuoro. Parhaiten hyötyvät ne jäsenet, jotka saavat toimitettua omasta metsästä roskapuun hakkeena osuuskunnalle. Osuuskunnassa toimiminen on luonut jäsenten välille myös muuta yhteistyötä kuten koneyhteistyötä. Lämpöyrittäjyyden kehittämisessä avustaa Hämeen Puuenergiahanke. Maaseudun palveluelinkeinoista on luvussa 3. Päijät-Hämeessä maaseutumatkailua harjoittavat ensisijaisesti pienet perheyritykset. Niiden toimialaa ovat päätai sivutoimisesti lomamökkien vuokraus, pienimuotoinen majoitustoiminta (maatilamajoitus, aamiaismajoitus, leirintäalue tms.), maaseudun ruokailu- ja kokouspalvelut, ohjelmapalvelut ja matkailua tukeva käsityö tai paikallisten

24 24 turvallisuus ja viihtyisyys herkkujen tuottaminen. Majoitus-, ruokailu-, kokous- ja ohjelmapalveluita tarjoavia maaseutuyrityksiä noin 200, joista valtaosa tarjoaa majoituspalveluita. Maaseudun matkailuyrittäminen ei ole järjestäytynyttä. Matkailijat tulevat Päijät-Hämeeseen pääosin kotimaasta, pääkaupunkiseudulta. Matkailijat käyttävät palveluita lähinnä sesonkiaikoina kuten kesäisin ja juhlapyhinä. Yritysasiakkaat käyttävät palveluita tasaisemmin ympäri vuoden. Matkailuyritysten tekninen laatu (rakennukset, kalusteet, toimitilat, laitteet) on pääsääntöisesti hyvää. Yritysten matkailullisessa ammattitaidossa ja palvelun sekä markkinoinnin & tiedottamisen laadussa on vielä kehittämistä. Panostamalla näihin luodaan edellytyksiä yritysten keskinäisten yhteistoimintaverkostojen toimimiselle. Päijät-Hämeen maaseutumatkailun kehittämisen kannalta tärkeää: * Erilaisten kehitystä seuraavien mittareiden kehittäminen * Maaseudun matkailutoiminnan kokonaisvaltainen suunnittelu luontoa ja perinteitä hyödyntäen * Olemassa olevien yritysten ja palveluiden toimintaedellytysten parantaminen * Paikallisten ja alueellisten kehittämis- ja matkailutyötä tekevien työnjaon ja yhteistyön vahvistaminen * Laatuajattelu ja laadunhallintavälineiden laajempi käyttöönotto * Palveluiden kehitys- ja myyntityön pitkäjänteisyys ja tehokkuus * Palveluiden sisällön kehittäminen ja markkinointi Päijät-Hämeen maaseutumatkailun kehittämishanke antaa osaltaan toimijoille työkaluja omaan kehittämistyöhönsä, kuten laatutyöhön, sekä lisää alueen matkailullista näkyvyyttä. Hankkeen tarkoituksena on laajentaa yrittäjien osaamispohjaa erimuotoisina toteutetuilla koulutustapahtumilla ja tietoiskuilla sekä antaa tukea matkailupalveluiden kehittämisessä ja markkinoimisessa. Maaseudun elinkeinojen kehittämistä ja siihen liittyvää ohjaus- ja yritysneuvontaa hoitavat Hämeen TE-keskus ja Lahden Alueen Kehittämisyhtiö Oy (Lakes). Sitä toteuttavat yrittäjäjärjestöt, kuten Etelä-Hämeen MTK, metsänhoitoyhdistykset, Maaseutukeskus ProAgria, Päijät-Hämeen yrittäjät ry, Lahti Travel Oy, oppilaitokset ja tietysti yrittäjät itse. Koko Päijät-Hämeen alueella yrityksen perustajia tai sitä vasta harkitsevia auttaa Lahden Alueen Uusyrityskeskus ry - Silta Yrittäjyyteen. Näiden tahojen strategioissa ja ohjelmissa elinkeinojen kehittämiseen paneudutaan tarkemmin. Kyläyhdistykset voivat edistää yrittäjyyttä monin keinoin. Vaikuttamalla siihen, että tiet, vesihuolto ja tietotekniikka toimivat, parannetaan yrittäjien toimintaedellytyksiä. Myös kyläympäristönhoito ja viihtyisyys ovat eduksi yrityksille. Lisäksi kylät ovat edistäneet paikallisten palvelujen ja tuotteiden käyttöä esimerkiksi kokoamalle palveluoppaita ja ylläpitämällä kotisivuja. Kun sähköisiä palveluja kehitetään, olisi niiden sisällön tuottamiseen ja käyttämiseen ryhdyttävä rohkeasti. Kylätorien ja markkinatapahtumien merkitys on luultavasti yrityksen myynnin kannalta vähäinen, mutta ne lisäävät tietoisuutta kylien tuotteista ja palveluista toimien näin markkinointikeinona. Paikallisten tuotteiden pysyvät myyntipisteet tarjoavat jatkuvamman tulon. Niiden houkuttelevuus lisääntyy, kun niissä on tarjolla laaja valikoima erilaisia tuotteita. Heinolan keskustassa toimii esimerkiksi maaseututuottajien yhteinen myymälä Talastori. Tavoitetta seurataan: vuonna 2008: - Kylien työpaikkojen määrä pysyy ennallaan (V Kuntakeskusten ulkopuolella työpaikkoja 8250.). Esimerkki Padasjoelta Toritun kyläyhdistys ja metsästysseura ovat kehittäneet kylämatkailua. Mennään metsään - LEADER-hankkeella Toritussa on tuotteistettu pari vuotta metsästys-, kalastus- ja luontomatkailua sekä elvytetty käsityöperinteitä. Metsästys- ja luontomatkailun edellytyksiä on luotu rakentamalla 50 hirvitornia, kota sekä 27 kilometrin mittainen luontopolku siltoineen ja pitkospuineen. Kaupalliseen metsästykseen rajatusta alueesta on sovittu maanomistajien kanssa. Hirvenmetsästyksen ohjeet on laadittu suomeksi, englanniksi ja saksaksi ja ajo- ja passipaikkojen kartat ovat painettu. Metsästyksen testausryhmiä on tähän mennessä ollut 3 kpl. Muutamia saksalaisia vieraita on jahdeissa jo ollut suomalaisten metsä- ja metsästysalan vaikuttajien lisäksi. Metsästystä tarjotaan pienille ryhmille, jolloin jahdin turvallisuus pystytään varmistamaan. Perinteitä ja taitoja on siirretty nuorille mm. taonta-, himmeli-, pärekatto-, sahdinteko- ja rukiinleikkuutapahtumin ja kurssein. Kylän museoalue Sepänmäki on ollut heinäkuussa avoinna joka päivä, ja 400 kävijän tavoite saavutettiin kumpanakin kesänä. Kylän ohjelmapalvelut sopivat täydentämään Alatalon mökkimajoitusta.

25 turvallisuus ja viihtyisyys 25 Padasjoen Toritulla on rakennettu muun muassa metsästys- ja luontomatkailun tarpeisiin laavuja ja kotia. Paikkoja esittelevät Mennään metsään -hankkeessa toimineet Atte Härkälä ja Rauno Hännikäinen. Kuva: Johanna Sahinoja. 2.4 Vesistöjä, maisemia ja ympäristöjä hoidetaan ja kunnostetaan Kylien ympäristöasioita ei pidä vähätellä. Seurantalon kunnostus, uimarannan raivaus, kaislojen niitot tai muut ympäristön kunnostustalkoot ovat olleet usein ensimmäisiä yhteisiä kehittämistoimia, joihin kylällä on ryhdytty. Yhteisten paikkojen ja lähiympäristön kunnostuksella saadaan näkyvästi kylän viihtyisyyttä lisättyä. Samalla yhteiset talkoot luovat yhteishenkeä ja innostavat ottamaan vastuuta kyläympäristöstä ja lähivesistä sekä ehkä myöhemmin laajemmin moniulotteisimmista asioista. Maaseudun kylämaisemat ovat keskeinen osa suomalaisten kulttuuriperintöä. Kauniit ja tasapainoiset kylämaisemat ovat syntyneet, kun peltoja on viljelty, metsiä hoidettu ja taloja rakennettu ja kunnostettu sukupolvien ajan taidolla. Näin on oltava myös jatkossa. Kukaan muu ei kyläympäristöä hoida ja vaali kuin viljelijät ja kyläläiset itse. Kyläympäristöohjelmia tai vastaavia on tehty Päijät-Hämeessä noin kymmenellä kylällä. Niitä tehdessä tutun maiseman kauneus ja monikerroksisuus on kyläläisillekin auennut uudella tavalla. On voitu ehkä päästä lähemmäs omia juuria tai kylän identiteettiä. Kyläympäristöohjelmat antavat hoitotoimille pitkäjänteisyyttä mutta on tärkeää, että niihin yhdistetään käytännön toteutus. Viljelijöille on tukimuotoja maisemanhoitoon, mutta usein keskeisiä alueita jää niiden ulkopuolelle. Näiden hoitoa on tehty kyläläisten talkootyönä. Jatkossa olisi niiden hoitoon luotava tapoja, joilla tekijät saisivat myös korvausta työstään. Järvi-Suomi alkaa Päijät-Hämeestä. Runsaat vedet ovat pääosin Päijät-Hämeen pohjoisosissa Päijänteen vesistössä. Puhtaat vedet, kylän uimaranta ja venepaikat ovat monen kylän keskeisiä vetovoimatekijöitä. Valitettavasti vähittäinen rehevöityminen on kuitenkin sisävesien ongelmana. Pienten vesien uhkana on happamoituminen. Eniten vesistöjä kuormittavat maatalous ja haja-asutus. Järvien tilan nopea parantuminen edellyttää sekä kuormituksen vähentämistä että jatkuvia kunnostustoimia. Päijät-Hämeen järvien kunnostushankkeilla ja valtavalla talkootyöllä onkin tehty mittavia kunnostustöitä. Vesijärven kunnostus on ollut uraa uurtavana mallina, jossa tutkimuksen, kuntien ja asukkaiden yhteistyöllä järvi on saatu uimakuntoon. Järvien kunnostuksessa yhdistyy kalavesien hoito ja ympäristönhoito, sillä petokalojen kuten lohen, kuhan ja hauen istutuksista hyötyvät niin kalastajat kuin järven tila. Kalastuskunnat (virallisesti: yhteisten vesialueiden osakaskunnat) toivovat kunnostustoimiin myös vapaa-ajanasukkaita mukaan. Monipuolisella ympäristönhoidolla lisätään kylän viihtyisyyttä ja luodaan samalla edellytyksiä elinkeinojen kehittämi-selle, kuten matkailulle. Esimerkiksi raputaloudessa on kokeiluja meneillään ja sen tulevaisuus näyttää hyvältä. Helsingin Yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia on toteuttanut perinnemaisemiin ja esihistoriaan

26 26 turvallisuus ja viihtyisyys perustuvaa matkailua. Nyt siellä ollaan suunnittelemassa mittavaa maaseutu- ja kylämaisemien hoitoon liittyvää kehitys- ja neuvontahanketta. Lahden kaupungin valvonta- ja ympäristökeskuksen hallinnoima Vanamo-hanke voi välittää kylille ympäristöasiantuntijoita tai järjestää esim. talkoita perinnemaisemien hoitamiseksi. toimet 30. Kylät ottavat vastuuta vesistöjen ja kylätalojen kunnostustoimista sekä yhteisrannoista, maaseudun ympäristönhoidollisista toimenpiteistä, erityisesti kylämaiseman tärkeistä kohdista ja tienvierustoista umpeenkasvun torjumiseksi yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa esimerkiksi hyödyntäen työllistämistukia, kehittämällä ostopalvelusopimuksia tai hankkeitten kautta. Vapaa-ajanasukkaita otetaan mukaan kunnostustoimiin. (kyläyhdistykset, kalastuskunnat, maaseutuseurat, ym. yhdistykset, yrittäjät, Hämeen ympäristökeskus, Hämeen tiepiiri, Hämeen maaseutukeskus, kunnat, vapaa-ajanasukkaat) 31. Kartoitetaan kylän ympäristöhoitokohteita ja keskustellen valitaan niistä tärkeimmät toteutettaviksi. Järjestetään kylien maisemakävelyjä asukkaille motivoimaan lähiympäristön kunnostamiseen. Panostetaan ympäristönhoitoon laatimalla ja toteuttamalla kyläympäristösuunnitelmia yhdessä kyläläisten kanssa. (kyläyhdistykset, maaseutuseurat, ym. yhdistykset, yrittäjät, Hämeen ympäristökeskus, Hämeen tiepiiri, Hämeen maaseutukeskus, kunnat) Tavoitetta seurataan: vuonna 2008: - Puolet kylistä ovat toteuttaneet säännöllisesti joitain seuraavista ympäristönhoitotoimenpiteistä (kysely 2004): vesistön kunnostusta käytännössä tai kylän rannan kunnostusta (51 %), ympäristönhoitotoimenpiteitä (40 %), yhteistilojen kunnostusta (60 %) esimerkkiä, jossa yhteisistä ympäristöhoidollisista toimista saadaan korvausta. 2.6 Kylien liikuntapaikat ja -reitistöt palvelevat paikallisia ja matkailijoita Tutkimusten mukaan ulkoilu- ja liikuntamahdollisuudet ovat kolmanneksi tärkein tekijä asuinpaikkaa valitessa. Kylien ulkoilu- ja luontoreitistöt lisäävät paikallisten viihtyvyyttä ja voivat houkutella myös muualta retkeilijöitä ja matkailijoita. Pitkät reitistöt palvelevat erityisesti matkailijoita ja niihin voi helpommin liittää matkailupalveluita. Parhaillaan on käynnissä pääosin Päijät-Hämeen ja Kymenlaakson kattava hanke ulkoilu- ja luontomatkailureitistöjen kehittämiseksi vuoteen Siinä kunnostetaan, suunnitellaan ja rakennetaan Päijät-Hämeeseen yhdysreittejä, jotka yhdistävät kylien omia reittejä, nähtävyyksiä ja matkailupalveluja: * vaellus- ja hiihtoreittejä 370 km. * pyöräilyreittejä 740 km. * melontareittejä 390 km * moottorikelkkareittejä -ja uria 370 km. Moottorikelkkailun saadaan tietyille reiteille ja samalla villi kelkkailu kuriin. Yhdysreittien rakentaminen on kuntien vastuulla. Moottorikelkkareittien osalta käytetään kelkkakerhojen apua ja asiantuntemusta. Reitistöhankkeessa kootaan internettiin reittikartat palveluineen. Retkeilijä voi tulevaisuudessa tulostaa kartan internetistä. Paikalliset reitit ovat pääosin kylien hartailla. Myös Etelä-Suomen Lääninhallitus myöntää tukea liikuntapaikkojen rakentamiselle ja peruskorjaukseen, ensisijaisesti laajoja käyttäjäryhmiä palveleville lähiliikuntapaikkoihin ja retkeilyreitteihin. Uimarannat, pallokentät ja luisteluradat ovat kylien liikuntapaikkoja. Niitä on rakennettu ja kunnostettu kehittämishankkeiden, kuntien avustusten ja sponsoreidenkin turvin isolla talkootyöpanoksella. Kyläkouluilla ja seurojentaloilla on myös sisäliikuntatiloja. Toimivista kylistä yli 70 % on tehnyt ulkoilu- ja liikuntapaikkojen ja reittien rakentamis- ja kunnostustoimenpiteitä viimeisen viiden vuoden aikana. Oleellista on, että reitit ja liikuntapaikat ovat kunnossa, opasteet paikoillaan, polut auki, taukopaikat ja uimarannat siistit. Ylläpidosta on siis sovittava. Liikuntapaikkojen ja -reittien hoito on useimmiten järkevintä tehdä paikallisesti, kylän voimin, ei kuitenkaan ainaisena talkootyönä vaan löytää tähän toimivia sopimuksia joko yrittäjien tai yhdistysten kanssa. Maaseudun matkailuyrittäjät käyttävät reittejä ja kylien liikuntapaikkoja ohjelmapalveluissaan. Tulevaisuudessa vaeltaja/ pyöräilijä/ meloja voi kulkea ilman tavaroita seuraavaan yöpymispaikkaan ja häntä ollaan vastassa laavulla

27 turvallisuus ja viihtyisyys 27 nokipannukahvin kanssa. Matkailuyrittäjien verkosto palvelee toimivana ketjuna niin, että retkeilijä voi viettää mukavan loman kulkemalla yöpaikasta toiseen. esimerkki Koitti ry hoitaa Itä-Hartolan liikuntapaikkoja sovittuaan asiasta kunnan kanssa. Kyläyhdistys on pitänyt uimarantaa kunnossa viisi vuotta ja vuoden se on vastannut kaikkien Itä-Hartolan liikuntapaikkojen ja reittien hoidosta. Tämä tarkoittaa kahta valaistua latua, jotka kesäisin ovat pururatoja, 8 km päivälatua, joka kesäisin vaelluspolkuna sekä jääkiekkokaukalon jäädytyksiä ja aurauksia. Hoidosta on sovittu kunnan kanssa niin, että tekninen toimi maksaa hoidosta nettokustannukset. Lisäksi kyläläiset ovat rakentaneet voimailuvälineet ja pukukopin. Koitti ry toimii myös muilla tavoin kylien palvelujen edistäjänä. Se pyörittää 3-6 v. lasten karusellikerhoa kerran viikossa nettohinnalla. Kerholaiset saavat myös ruuan kyläkoululla. Koitti ry:n yhdistelmätuella palkkaama kyläavustaja käy korvausta vastaan siivoamassa ja auttamassa kotitalouksissa sekä avustaa kylän yhteisten tapahtuminen ja toiminnan järjestämisessä. Koitti ry näkee kylillä monia mahdollisuuksia itse toimia kylänsä palvelujen parantamiseksi. toimet 32. Kunnostetaan sekä suunnitellaan ja rakennetaan reittejä sekä liikuntapaikkoja tiiviissä yhteistyössä maanomistajien ja paikallisten yhdistysten kanssa. Sovitaan reittien, tauko- ja liikuntapaikkojen hoidosta joko ostopalvelusopimuksin tai toiminta-avustuksina sekä kerätään ja tuodaan esille näistä hyviä käytäntöjä (kunnat, kyläyhdistykset, urheiluseurat, muut yhdistykset, yrittäjät, ylimaakunnallinen reitistöhanke, PH kylät) Tavoitetta seurataan: vuonna 2008: - Liikuntapaikkojen ja reittien hoidosta on sovittu sopimuksin kolmas osassa kyliä. 2.7 Kylän yhteishenki ja yhteisvastuu vahvistuvat Kylä on yhteisönä sitä kokoa, että kyläläistä auttava tietää joskus saavansa vastapalveluksen, jos ei itselleen, niin ainakin lähimmilleen. Tällaiseen vastavuoroisuuteen perustuvat sekä talkoot että tämän päivän kylätoiminta. Kun ihmiset oppivat ensin luottamaan toisiinsa naapureina, harrastuksissa ja arkisissa yhteyksissä, uskalletaan lähteä isompiin asioihin kylän kehittämiseksi. Yhteisön keskinäistä luottamusta ja yhteistoimintaa sanotaan sosiaaliseksi pääomaksi. Yhteistyötaidot vahvistuvat ensiksi pienten ja varmojen menestysten kautta, yhteisten juhlien, kylätapahtumien ja pienten talkoiden myötä. Vähitellen voidaan ottaa isompia haasteita. Keskeistä on kyläyhdistyksen ja muitten kylällä toimivien yhdistysten roolit, suhteet ja työnjako. Kuinka toimintaa osataan johtaa sillä tavalla, että saadaan kaikki mukaan? Osataanko jakaa johtajuutta ja vastuuta? Jokaisessa kylässä on osaamista, kiinnostusta ja lahjakkuutta, jotka olisi löydettävä. Vastuun, kannustuksen ja kiitoksen kautta saadaan ihmiset toimimaan yhteiseksi hyväksi. Kylän kehittämis- ja hanketoiminta on muuttanut kylätoimintaa totisemmaksi ja paperinmakuisemmaksi. Virkistys-toiminta on oleellinen osa toimintaa ja sitä ei missään tapauksessa saa unohtaa. Harrastukset, kyläjuhlat ja ulkoilutapahtumat ym. kuuluvat toimivaan kylään. Yhdistysten työnjakoa ja yhteistyötä on kylässä syytä miettiä yhdessä. Perinteisesti nuorisoseurat ovat olleet harrastustoiminnan tekijöitä. Nuoria tuetaan aloitteellisuuteen ja vastuunottamiseen. Ala-asteikäisille on useilla kylillä kerhoja ja harrastuksia. Yläasteikäiset tarvitsevat ehkä tilaa tavata toisiaan, ehkä sopivassa määrin vapautta päättää ja vastuuta huolehtia asioista. Koulun jälkeen nuorten kuuluu lähteä maailmalle, opiskelemaan ja oppimaan kotikylää isompia ympyröitä. Mutta minkälaisia muistoja nuoret säilyttävät kotikylästään? Osa toivottavasti palaa takaisin ja tuo perheen ehkä työnkin mukanaan. Siteitä kotipaikalle voivat jäädä elämään monella tavoin vaikka säännöllisillä koulukavereiden kokoontumisilla. Vapaa-ajan asukkaat otetaan mukaan toimintaan. Vapaa-ajan asukkaat ovat kunnan ja kylän osa-aika-asukkaita. Perinteisesti kesämökeille on tultu viettämään lomaa, rentoutumaan ja rauhoittumaan. Vapaa-ajanasuinnoilla vietetyn ajan pidentyessä, muuttuu myös siellä elämi-

28 28 turvallisuus ja viihtyisyys nen. Kun kiinnostus paikalliseen toimintaan herää, kyläläisten olisi annettava siihen tilaa. Hyvänä tiedotuskanavana toimii kuntien kesäasukaspostitukset. Kylätiedotteet voidaan postittaa kaupunkiosoitteisiin tai viestittää sähköpostein tai kännyköin. Vapaa-ajanasukkaat ovat myös tärkeitä maaseudun palvelujen käyttäjiä. Kansainvälisyyden kautta opitaan arvioimaan ja muuttamaan omia toimintatapoja sekä hyväksymään erilaisuutta. Kansainvälisyys on toisen kulttuurin kohtaamista. Kansainvälisten hankkeitten kautta on mahdollista päästä tutustumaan toisen maan vastaavaan toimintaan ja onnistuneisiin esimerkkeihin. Kokemustenvaihdon kautta voi löytyä uusia tapoja toimia ja uusia ideoita. Hartolalla on esimerkiksi yhteistyötä paikallisessa kehittämisessä Tansanian kanssa. Päijät-Hämeen kylät ry ja toimintaryhmät ovat virittäneet yhteyksiä Viroon Pärnun alueen kyliin. Kuntien ystävyyskuntatoiminta tarjoaa tilaisuuksia kansainvälisyyteen, miksei siihen rinnalle voitaisi etsiä ystävyyskyliä tai -kouluja? toimet 33. Tuodaan esille naapuriapua ja yhteisöllisyyttä. Järjestetään kylähauskaa ja luodaan kyläkulttuuria. Järjestetään yhteisiä tapahtumia, retkiä ja juhlia. Uudistetaan kylän yhdistystoimintaa, pohtimalla vastaako yhdistyksen toiminta tätä päivää, sekä sopimalla muitten yhdistysten kanssa yhteistyöstä tai työnjaosta. (kyläläiset, kyläyhdistykset, muut yhdistykset, PH kylät, toimintaryhmät) 34. Käytetään yhteisöllisyyden ja sosiaalisten vaikutusten arviointimenetelmiä ja tuodaan näitä vaikutuksia esille, kun puhutaan toiminnan tuloksista. (kyläyhdistykset, muut yhdistykset, PH kylät, toimintaryhmät, muut rahoittajat) 35. Koulujen ja oppilaitosten opetukseen sisällytetään kotiseutua ja sen kehittämistä koskevia koulutusosioita. Järjestetään kouluvaareja ja -mummoja antamaan ajallista syvyyttä. Tehdään yhteistyötä paikallisten yritysten kanssa. (koulut, Päijänne-instituutti, kyläyhdistykset, muut yhdistykset, PH kylät, yritykset). 36. Tarjotaan nuorille ja opiskelijoille kesä- ja harjoittelupaikkoja ja opinnäytetöitä kylän toimintojen ja paikallisen yrittäjyyden ja hankkeitten parissa. (PHKK, Toimintaryhmät, kyläyhdistykset, muut yhdistykset, yrittäjät, PH kylät, yliopistot) 37. Kutsutaan vapaa-ajanasukkaat tilaisuuksiin, tapahtumiin ja paikalliseen kehittämistoimintaan. Järjestetään vapaa-ajanasukkaiden ja paikallisten kohtaamisia. Kannustetaan vapaa-ajanasukkaita osallistumaan ja tuomaan osaamistaan avuksi. Parannetaan tiedottamista ja markkinointia. (kyläyhdistykset, muut yhdistykset, kunnat) 38. Hyödynnetään eri yhteyksissä syntyviä kansainvälisiä kontakteja. Tuodaan kansainvälisyyttä paikalliseen toimintaan esimerkiksi järjestämällä kansainvälisiä iltoja, kulttuurinvaihtoa, luomalla ystävyyskylätoimintaa tai kansainvälisten hankkeitten kautta. (kyläyhdistykset, muut yhdistykset, koulut, oppilaitokset, kunnat, PH kylät, toimintaryhmät) Katso myös luvun 1 toimenpiteet 1-3 ja 14, Tavoitetta seurataan: vuonna 2008: - Kylällä järjestetään vähintään 4 kaikille avointa tapahtumaa, juhlaa tai talkoita vuodessa. Vuonna 2004 näitä järjestettiin - vähintään kerran kuussa tai useimmin 43 % - vähintään 4 kertaa vuodessa 87 % - alle 4 kertaa vuodessa 13 % - 70 % kylillä on kylän tilaisuuksien järjestämisessä tai aktiivisesti kylän kehittämisessä mukana vähintään 10 ihmistä. V. 2004: yli 10 aktiivista 53 % % % - Esimerkit nuoriin, vapaa-ajan asukkaisiin ja kansainvälisyyteen panostamisesta.

29 turvallisuus ja viihtyisyys 29 Tennilän lapsia hevoshaassa. Kuva: Helena Lamminsivu. Onko mies vahvempi kuin traktori? Voimainmittelöä Tennilästä. Kuva: Helena Lamminsivu.

30 30 palvelujen säilyttäminen ja monipuolistaminen 3. Kylien palvelut säilyvät ja monipuolistuvat Uutta työtä hoivasta ja asumista tukevista palveluista Kylien palvelut halutaan säilyttää. Kärjeksi nousee kyläkoulu. Mutta palveluja on myös monia muita: lasten päivähoito, kyläkauppa/kioski, posti ja liikkuminen, harrastus- ja seurakuntatoiminta. Kylien palveluluetteloista löytyy lisäksi monenlaista yritystoimintaa ja lähipalveluja. Kuntien mahdollisuudet vastata kylien palvelutarpeisiin vähenevät niiden talouden tiukentuessa. Myös vanhusväestön nopea kasvu kiristää kuntien sosiaali- ja terveyspalvelumenoja. Kunnat joutuvat mm. pohtimaan, mitä palveluja he tuottavat, missä seutuyhteistyö kannattaa, mitä yksityistetään, mikä osuus voisi olla yhdistyksillä. Näitä asioita pohditaan kuntien palvelustrategioita tehtäessä. Yhdistykset ja kylät tarvitaan mukaan siis jo suunnitteluvaiheessa. Uudet, toimivat lähipalveluiden tuottamisen mallit ovat tarpeen, jotta kuntien yhteistyöjärjestelyiden lisääntyessä kylien palvelut eivät huononnu. Suurin haaste kylien kehittämistoiminnalle on miettiä keinoja uudenlaisten palvelumuotojen järjestämiseksi. 3.1 Yhteistilojen käyttö paranee ja monipuolistuu Toimivia kyläkouluja oli Päijät-Hämeessä 49 kappaletta lukuvuonna Parhaillaan laaditaan Päijät-Hämeen liiton ja Lahden kaupunkiseudun seutuhallinnon toimeksiannosta Päijät-Hämeen kouluverkkoselvitystä, jossa kouluverkon toimivuutta arvioidaan kuntarajoista välittämättä. Selvityksessä tarkastellaan koko kouluverkkoa perusopetuksesta lukio-opetukseen ja erityisopetukseen tavoitteena pedagogisesti toimivan ja taloudellis-rationaalisen ratkaisun saavuttaminen. Kuntien välisellä yhteistyöllä pyritään saavuttamaan etuja. Kyläkoulut toimivat lähes poikkeuksetta kylien harrastus- ja kokoustiloina. Kylillä on monenlaisia yhteistiloja, keskimäärin 1,8 yhteistilaa per kylä. Monet nuoriso- ja raittiusseurat, työväen-yhdistykset, maamies- ja urheiluseurat pystyttivät toiminnalleen 1900-luvun alkupuolella oman talon. Esimerkiksi nuorisoseuroilla on Päijät-Hämeessä 28 taloa. Viime vuosina on tehty paljon työtä ja investoitu kylätalojen kunnostamiseen. On rakennettu sisävessoja, uusittu keittiöitä ja lämmitysjärjestelmiä. Muita kylien tapaamispaikkoja ovat kaupat, kioskit, kirjastoautot, kylätoimistot, laavut, rannat. Yhteistilat ovat toimivissa kylissä kovassa käytössä - kerran pari viikossa. Lähes päivittäisessä käytössä ovat kyläyhdistysten kylätalot. Monessa kylässä yhteistiloja voitaisiin kuitenkin käyttää ahkerammin. Ihanne olisi kun kyläkoululla, kylätalolla tai kyläkaupalla, aina tilanteesta riippuen, olisi yhdistetty monenlaista toimintaa. Olisi jonkinlainen toimintakeskus, sosiaalinen pysäkki joka samalla toimisi myös vapaamuotoisena kohtauspaikkana. Koulujen toimiminen monitoimikeskuksina nähdään myös kunnissa selvitettävänä asiana. Esimerkki Kuivannon koulu Orimattilassa toimii monitoimikeskuksena. Kyläkoulussa on 59 oppilasta, 3opettajaa ja 2 koulunkäyntiavustajaa. 28-paikkainen päiväkoti Hepokatti, jossa toimii eskari. Koulun ja päiväkodin yhteistyö on monipuolista, siksi lapsien kouluun siirtyminen käy helposti. Muita kaupungin järjestämiä palveluja koululla ovat: pienoisuimahalli, neuvola ja terveyden hoitajan vastaanotto, joka hoitaa kotisairaanhoitoa sekä kotipalvelun toimipiste. Artjärven pienoisapteekki on arkisin auki 2 h päivässä. Kansalaisopiston kudonta-, jumppa ja pajutyökurssi käyttävät koulun tiloja. 4H-kerho kokoontuu koulun päätyttyä kerran viikossa. Nuorisoseura järjestää iltaisin sählyä, sulkapalloa ja tenavajumppaa. Liikuntasalista on vuokrattu myös yksityispelivuoroja Kuivannon kyläjohtokunta kokoontuu koululla ja järjestää tarvittaessa kyläläisten tiedotus- ja keskustelutilaisuuksia. Koulun pihapiirissä olevassa asuntolassa on Kuivannon nuorisoseuran ylläpitämä nuorisotila, jossa vuoroperjantaisin on nuortenillat ala- ja yläasteikäisille. Tilassa toimii koululaisten iltapäiväkerho, jonka vetäjä on palkattu yhdistelmätuella.

31 palvelujen säilyttäminen ja monipuolistaminen 31 Orimattilan seurakunta pitää 4-5 vuotiaitten kerhoa kerran viikossa, perhekerhoa joka toinen viikko ja vanhusten kerhoa kerran kuussa. toimet 39. Edistetään kylien yhteistilojen kuten koulujen ja kylätalojen/ nuorisoseurojen/ maamiesseurojen/ työväenyhdistysten talojen moninaiskäyttöä, myös kyläkauppojen. Neuvotellaan kuntien kanssa eri kunnan eri sektoreiden toimirajojen ylittämisestä, jotta kylien palveluja voitaisiin parantaa eri palvelumuotoja yhdistelemällä esim. lastenhoito ja vanhusten päivätoiminta, kouluruokailu ja ateriapalvelu /-myynti. Otetaan mukaan myös yksityiset palvelut. (kyläyhdistykset, muut yhdistykset, kunnat, PH kylät, toimintaryhmät, piirijärjestöt, yrittäjät). Tavoitetta seurataan: vuonna 2008: - Joka kylässä on yhteistila. (V yhteistiloja 1,8 per kylä. Kylistä 14 % ei ole yhteistilaa.) - Kylät arvioivat, että yhteistilojen käyttö on riittävän monipuolista keskiarvolla > 4. (v ka 4) Alle 25 % antaa arvosanan 1, 2, tai 3. (V %) -v Kuntien arvio kyliensä tilojen käytöstä, keskiarvo 3,4 3.2 Asumista tukevia palveluja saadaan helposti ja läheltä Inhimillisesti ja taloudellisesti vanhushoidon tavoitteena pitäisi olla, että vanhenevat ihmiset voisivat asua kotonaan mahdollisimman pitkään, näin myös kylillä. Vanhusten kotona asumista tukevat palvelut voidaan jaotella 1. erityisammattitaitoa vaativat hoivapalvelut (lakisääteisiä kunnille) 2. julkista palvelua täydentävät palvelut kuten siivous, kiinteistönhoito, puutarhatyöt. Vanhuksen selviytymisen kannalta nämä tulevat usein ensin vastaan ja sen jälkeen vasta esim. kotisairaanhoito. 3. yksinäisyyden torjunta, ystäväpalvelu, päivätoiminta tms. harrastukset, lähiyhteisön tuki Vapaa-ajan asukkaat, lapsiperheet ja maalle muuttajat tarvitsevat myös läheltä saatavia asumista tukevia palveluja. Myös lapsiperheiden mahdollisuus asua kylässä vaatii erityisiä, kuten päivähoitoa ja koululaisille turvallista iltapäivätoimintaa. Kylässä tietyn palvelun tarvitsijoita saattaa olla vain muutama. Siksi kylässä olisi ryhdyttävä ennakkoluulottomasti yhdistämään eri hoitomuotoja, eri sektorirajoista välittämättä. Vaihtoehtoja voisi olla lastenhoitoon vaikka hoitorinki kotona. Miltä kuulostaisi päivähoidon yhteydessä toimiva ikäihmisten päivätoiminta ja lapset saisivat samalla kylämummoja ja -vaareja? Kylien yhteistilat voivat toimia osittain toimintakeskuksina. Löytyisikö tiloja saunotukseen tai vaikka pyykinpesuun? Kylältä kuin kylältä luultavasti tiedetään ihmisiä, joilla on hyvät arjen taidot ja jotka lyhyellä koulutuksella voisivat tehdä osa-aika- tai tilapäistöitä. Yrittäjäksi rupeaminen voi aluksi tuntua liian isolta askeleelta. Osuuskunta tai yhdistys voi toimia työnantajana hoitaen työhön liittyvän hallinnoinnin, laskutukset ja palkanmaksun. Päijät-Hämeeseen tarvitaan kattava verkosto tällaisia monitaito-osuuskuntia tai vastaavia. Kodinhoitajia ja hoiva-alaa koulutettaessa tarvitaan harjoittelu- ja oppisopimuspaikkoja myös kyliltä. Palvelujen välitykselle tulee tärkeä tehtävä, kun mietitään uusia toimivia tapoja tuottaa lähipalveluja. Palvelusantra tarjoaa tällä hetkellä palveluneuvontaa ja -välitystä ikääntyville kuudessa Päijät-Hämeen kunnassa. Oman kunnan palvelunvälitys, jossa ihminenkin tulee tutuksi, on tulevaisuutta. Palveluoppaat ja nettipohjaisen palveluhakemistot toimivat tässä apuna. Esimerkki Osuuskunta Ratas Hämeenkoskella. Monitaito-osuuskunta Ratas tarjoaa monenlaisia palveluita; siivousta, ikkunanpesua, kotitöitä, pihatöitä, mökkihuoltoa, pieniä remonttitöitä, entisöintiä, pienkonekorjausta, kirjanpitoa, ATK tukea, pihasuunnittelua sekä kivitöitä, hautakivien kunnossapitoa yms. Osuuskunta Rattaan perusti vuonna 1999 Hämeenkoskella 15 osuuskuntayrittäjää. Idea sai alkunsa jo aiemmin kunnan sivistys- ja sosiaalitoimen sekä seurakunnan yhteistyöryhmän kokoontumisessa, jossa pohdittiin työttömien tilannetta kunnassa. Kunta teki kyselyn, jossa tiedusteltiin halukkuutta työosuuskunnan perustamisesta. Samaan aikaan koulutettiin vapaaehtoisia hoiva-alalle. Näistä yhdessä saatiin kokoon joukko asiasta kiinnostuneita. Osuustoimintaneuvoja auttoi osuuskunnan perustamisessa. Osuuskunta Ratas on pikku hiljaa saanut jalansijaa kunnassa ja kasvattanut toimintaansa. Tällä hetkellä 2005 Rattaassa on 10 osuuskuntayrittäjää ja kirjoilla työskentelee yli 20 henkilöä. Työntekijät ovat osa-aikatyöntekijöitä, työttömiä tai sivutoimisesti työskentele-

32 32 palvelujen säilyttäminen ja monipuolistaminen viä hämeenkoskelaisia, mutta mukana on myös henkilöitä Hollolasta ja Asikkalasta. Säännöllisiä palvelun ostajia on n.20, sesonkiaikoina, kuten keväällä ja joulunaikaa ruuhkaksi asti. Tällöin jopa ATK-tukihenkilö on ohjattu mopin varteen. Työtilauksia tulee normaalisti 8-10 tilausta/ viikko. Kotitaloudenverovähennys on lisännyt käyttöä huomattavasti ja asiakkaita on myös Hämeenkosken ulkopuolellakin. Työtilaukset hoidetaan keskitetysti Rattaan toimiston kautta. Päätoiminen toimistotyöntekijä ottaa vastaan tilaukset, hoitaa laskutukset sekä mainonnan. Toimiston yhteydessä toimii kirpputori, ompelupalvelu sekä kangaspuiden käyttö/vuokraus. Osuuskunta huolehtii työntekijöiden palkanmaksusta, henkilösivukuluista, arvonlisäverosta ja muista pakollisista yrittäjävelvoitteista. Toimintatapa sopii hyvin myös henkilöille, joilla on yritysidea. He voivat kokeilla ideansa kantavuutta myymällä työtään ja käyttämällä osuuskuntaa laskutus- ja palkanmaksukanavana niin, ettei välttämättä tarvitse ryhtyä yrittäjäksi. He voivat myydä omatoimisesti palveluitaan, heillä voi olla jopa oma asiakaskunta valmiina sopiessaan asian hoitamisesta osuuskunnan kanssa. Toimiessaan osuuskunnan kautta he eivät putoa pois työttömyysturvalta, jos idea ei kannakaan. Osuuskunta huolehtii myös toimijoidensa koulutuksesta. Toimistotyöntekijä on käynyt erilaisissa ATK- ja sihteerikoulutuksissa, on järjestetty hygieniakoulutusta ja tarpeen mukaan mietitään uusia koulutuksia. Viime keväänä yrittäjäjäsenet kokoontuivat pohtimaan toiminnan kehittämistä yhdessä alan konsultin kanssa. Ratas ottaa mielellään mukaansa uusia toimijoita niin Hämeenkoskelta kuin ympäristökunnistakin. Uudet ideat sekä toimijat että asiakkaat ovat tervetulleita. Kauppa-asioiden, postin ja liikkumisen tulee olla kunnossa myös kylillä. Päijät-Hämeen joukkoliikenneselvityksen mukaan täällä on useita kyliä, joiden julkinen liikenne toimii hyvin esimerkiksi päivittäinen työssäkäynti taajamaan tai kaupunkiin on mahdollista. Kyläkauppoja on Päijät-Hämeessä 19. Kyläläisten on itse osaltaan vaikutettava näiden palvelujen säilymiseen, käyttämällä niitä. Monella kylällä autottomien liikkuminen on erittäin hankalaa. Näiden kylien asiointi- ja harrastuksiin liikkuminen olisi turvattava yhdistelemällä erilaisia kuljetustarpeita ja matkoja. Kutsutaksit, koulukuljetukset, kirjastoauto, posti ja muut ihmisten ja tavaroiden liikkumiset olisi otettava yhtäaikaiseen tarkasteluun. Esimerkiksi kirjastoauton käyntiin voisi yhdistää apteekkipalveluita, kaupan kotiin kuljetusta tai kiertävää kahvilaa. Ennakkoluuloton tarkastelu yli kuntarajojen voisi myös tuoda moneen asiaan edullisemman ratkaisun. Matkapalvelukeskukset, kännykkä- ja nettitilaukset ovat myös tulevaisuuden mahdollisuuksia. toimet 40. TYYNE JA VERTTI -hanke Luodaan toimintatapoja kylien palvelujen, erityisesti täydentävien hoivapalvelujen, järjestämiseksi, jotta vanhenevat ihmiset voivat asua kotona sekä lapsiperheet, maalle muuttajat ja osa-aika-asukkaat pärjäävät kylässä. Maakunnallinen kyläpalveluasiamies (Suomen Kylätoiminta ry saa rahoitusta ylimaakunnalliselle Kylien elinolosuhteiden parantaminen yhteistoimin -hankkeelle, jossa PH kylät ry saa työntekijän vuodeksi 2005) INNOSTAA TOIMIMAAN KUNTAKOHTAISESTI seuraavin askelein: * Kylä tai joku muu yhdistys aloitteentekijäksi kunnassa * Kunnassa kaikki hoiva ja kylätoimijat tietoon ja koolle, niistä etsitään veturi * Kuntatapaamiset: selvitetään hoivapalvelujen tarve, tarjonta ja aukot * Kylät ottavat yhteyttä tarvitsijoihin ja mahd. kiinnostuneisiin työskentelijöihin * Paikallinen avustajakoulutus: Koulutetut avustajat voivat toimia yrittäjänä, osuuskunnan tai yhdistyksen kautta. Tai ryhtyä vapaaehtoisauttajaksi. * Kuntaan verkosto ja välitysjärjestelmä (PH kylät, kunnat, kyläyhdistykset, muut yhdistykset, seurakunnat, osuuskunnat, oppilaitokset, Hyvinvointihyrrä-hanke) 41. Aktivoidaan kyläavustaja- ja mökkitalkkari /kyläisäntätoimintaa, jossa asiantunteva henkilö auttaa kylien kiinteistöteknisissä tehtävissä. (kunnat, yrittäjät, yhdistykset) 42. Neuvotellaan kuntien kanssa vastikkeellisten sopimusten solmimisesta joko ostopalvelupe-

33 palvelujen säilyttäminen ja monipuolistaminen 33 riaatteella tai toiminta-avustuksena yhdistyksille mm. vanhusten täydentävien hoivapalvelujen järjestämiseksi, ympäristönhoitotöissä, infrastruktuurin parantamisessa jne. (kunnat, kyläyhdistykset, muut yhdistykset, PH kylät) 43. Kannustetaan ihmisiä lisäansioihin ja tilapäistyöhön esimerkiksi monitaito-osuuskuntien tai työllistämiseen harjaantuneiden yhdistysten kautta, jotka hoitavat byrokratian eli toimivat työnantajina tai laskuttajina. Kannustetaan tällaisten tahojen perustamista, jotta saadaan monitaito-osuuskuntia kattavasti koko maakuntaan. (monitaito-osuuskunnat, yhdistykset, TEkeskus, yritysneuvonta) 44. Edistetään kylien palvelujen saatavuutta luomalla kunnittaisia palvelunvälitysjärjestelmiä käsittäen hoivapalveluita ja palveluita kokonaisvaltaisesti. (kunnat, yhdistykset, oppilaitokset, yrittäjät) 45. Edistetään logististen järjestelmien kehittämistä ja matkojen yhdistelemistä kuten kirjastoautot, kauppakassi, postipalvelut, kutsutaksit, harrastusmatkat. (kunnat, yrittäjät, posti, seutuhallinto, kyläyhdistykset, tutkimus) 46. Koululaisten iltapäiväkerhotoimintaan ja kuntien nuorisotyöhön etsitään ratkaisuja, jotka palvelevat myös kyliä. (kyläyhdistykset, muut yhdistykset, srk, kunnat) Tavoitetta seurataan: vuonna 2008: - Nykyiset peruspalvelut, kuten koulu ja kauppa (v kyläkouluja 49 ja kyläkauppoja 19 kpl) eivät vähene - Monitaito-osuuskuntia ja vastaavia työnantajapalveluja tarjoavia tahoja on kattavasti Päijät-Hämeessä (v monitaito-osuuskuntia 3 maaseutukunnissa) - Puolet kylistä arvioi, että Kylällä on hyvin saatavilla asumista tukevia palveluja kuten siivousta, asiointiapua, tilapäistä lastenhoitoa, halonhakkuuta, pihatöitä, lumenaurausta, pieniä remonttitöitä. (v näin arvioi 10 % kylistä, 69 % vastasi jonkin verran ja 9 % ettei lainkaan) Osuuskunta Rattaan työntekijä Kaija Pantke (vas.) asiakkaansa Anja Lindemanin (edessä) luona. Minna Heikkilä (oik.) kertoo Tyyne-hankkeesta. Kuva: Henna Jartti.

34 34 palvelujen säilyttäminen ja monipuolistaminen 3.3 (Kylä)yhdistyksen rooli vahvistuu uudenlaisena toimijana ja sopijana Kyläyhdistys on oman alueensa asiantuntija, joka tuntee asukkaansa. Se ottaa uudenlaisen roolin palvelujen linkittäjänä, sopijana ja välittäjänä. Kylässä on monenlaisia osaajia, emäntiä ja monitoimimiehiä. Kyläyhdistys voi lähteä kartoittamaan kyläläisten osaamista ja etsimään alkuun vaikka osa-aikaisia työntekijöitä, jotta palvelutarjonta saadaan paikalleen. Kyläyhdistyksen panosta tarvitaan erityisesti alussa koordinoimaan yhteistyötä kunnan, nykyisten ja uusien palvelun tarjoajien ja niiden välitystahon kanssa. Kyselyyn vastanneista kylistä yli 80 % haluaa edistää palveluiden järjestämistä kylässään palkallisesti tai vapaaehtoispohjalta. Kyläyhdistys voi halutessaan myös lähteä itse tarjoamaan palveluja tehokkaammin. Yhdistys voi esimerkiksi työllisyyspoliittisin keinoin työllistää lähes kustannuksitta. Yhdistykset voivat lähteä hoitamaan myös sopimuspohjalta vaikkapa vanhusten kerhotoimintaa tai liikuntapaikkojen hoitoa. Esimerkki Heinolan kirkonkylän Kyläpirtti tarjoaa ja välittää palveluja. Kyläpirtti on toiminut kyläläisten yhteisenä olohuoneena kesästä Kävijöitä on ollut avajaisten jälkeen yli Kyläpirtin palvelutoimisto tarjoaa asiantuntevaa palvelua valtion-, kunnan- ja työvoimahallintoon liittyvissä asioissa sekä matkailuun, asunto tai asunnon vuokrausasioissa veloituksetta. Tavoitteena on muodostaa pirtille julkishallinnon yhteispalvelupiste. Kyläpirtti on kehittämässä palvelujaan. Kyläyhdistyksen palkkalistoilla on koordinaattori, jonka tehtävä kyläpirtin toiminnan kehittäminen ja vakiinnuttaminen, palkattuna Päijänne-LEADER-rahoitteisen hankkeen avulla. Kyläyhdistys on palkannut työllistämistuella tupaemäntiä ja kylätalkkarin. Lisäapua on saatu käyttämällä eri koululaitoksista työharjoittelijoita, työssäoppijoita ja työhön tutustujia. Kyläläisten talkoopanos on toiminnan pyörittämisessä myös merkittävä. Talossa toimii pitopalvelukahvilaa, joka toimii omana yrityksenään Kyläpirtin vuokraamissa tiloissa. Tapahtumia kyläpirtillä järjestetään 2 3 viikossa. Tapahtuman vetäjistä suurin osa toimii talkoilla, muutoin he saavat korvauksen palkkioina. Pirtin internetkioski on kovassa käytössä ja internet-sivut palvelevat käyttäjiä monipuolisesti. Pirtillä myydään noin 50 paikallisen tuottajan tuotteita. Myynti tuo lähinnä näille henkilöille lisätuloa ja antaa mahdollisuuden tuoda esiin taitavaa osaamistaan. Pirtillä on myös kuukausittain vaihtuva taide- tai käsityönäyttely. Kyläpirtti työllistää siis myös välillisesti. toimet 47. Kylien yhdistyksiä lähtee työnantajaksi hyödyntäen työvoimapoliittisia keinoja kuten yhdistelmätukea. Mietitään työllistämistä voittoa tavoittelemattomiin yleishyödyllisiin tehtäviin kuten kylätalon/kylätoimiston hoitajat, kerhojen vetäjät, kyläavustajat, kyläkulttuurin tekijät. PH kylät järjestää projektirahoituksella tukihenkilön, joka opastaa kylien yhdistyksiä tehtävien määrittelyssä, henkilöiden etsimisessä ja työnantajana toimimisessa sekä tarvittaessa kouluttaa myös työntekijöitä. (PH kylät, kyläyhdistykset, muut yhdistykset, rahoittaja) Tavoitetta seurataan: vuonna 2008: - Kylien yhdistysten työntekijöiden määrä kaksinkertaistuu. (v kyselyyn vastanneista 5 työntekijää. ) - Esimerkki uudesta toimintatavasta, kuinka kylän palveluja on parannettu.

35 4. Uusia asukkaita kylälle Muuta maalle, meidän luo! uusia asukkaita kylälle 35 Kylä on ennen kaikkea kyläläisiä varten. Mutta koska väki vanhenee ja palvelujen yllä leijailee uhkia, on useilla kylillä asetettu tavoitteeksi uusien asukkaiden saaminen. Erityisesti kyliin toivotaan muuttavan nuoria lapsiperheitä, joskin kaikki uudet asukkaat ovat kyliin tervetulleita. Myös osa-aika asukkaat vahvistavat kyliä. Kyliä halutaan markkinoida luonnonläheisenä asuinpaikkana. Kyläläiset haluavat säilyttää kylän maaseutukylän näköisenä ja puhuvatkin `sopivasta määrästä` uusia asukkaita. Taloudellisesti on myös järkevää ottaa maaseudun infrastruktuuri tehokkaampaan käyttöön. Maallemuuttohalukkuutta on. Eniten kysytään taloja ja vuokra-asuntoja, muutaman hehtaarin pientiloja, joissa voisi pitää eläimiä. Kylien talot menevätkin nopeasti kaupaksi. Niitä ei ole kuitenkaan tarjolla riittävästi. Kylien väkiluku ei vahvistu, jollei käynnisty myös uutta rakentamista. Ainoastaan sijainniltaan parhaimpien kylien tontit Orimattilasta, Hollolasta ja Nastolasta löytävät rakentajansa joutuisasti. Useimmilla toimivilla kylillä on tontteja myynnissä, pääasiassa yksityisten maanomistajien, jotka eivät niitä kuitenkaan aktiivisesti markkinoi. Tarvitaan maanomistajien ja kunnan yhteispeliä Olisi löydettävä kylän rakennetta täydentäviä, houkuttelevia tonttipaikkoja myyntiin ulkopuolisen asiantuntijan avustuksella. Kylän aloitteesta ja ehdoilla tehdyt maankäyttösuunnitelmat ja tonttikartoitukset sekä ympäristösuunnitelmat tulevat parhaiten tehdyksi ja toteutuneiksi. Kyselyn perusteella kylistä 85 % on kiinnostunut tai voi harkita maankäytön suunnittelua. Maanomistajat ja kyläläiset tuntevat kylänsä parhaiten ja tietävät mitä tarvitaan. Ulkopuolista tarvitaan kunnasta antamaan laajaa näkemystä, tasapuolista kohtelua ja puolueetonta suhtautumista. Ammattilainen tuntee viranomaisten kuten kunnan, ympäristökeskuksen ja maakuntamuseon vaatimukset. Kunnan roolin uusien asukkaiden saamisessa kyliin soisi tulevaisuudessa vahvistuvan. Päijäthämäläisillä kylillä voisi olla tarjottavana asumisen laatua lähellä ruuhka-suomea hienoissa maisemissa. 4.1 Maakuntakaavakylissä myynnissä yksityisten ja kunnan tontteja Tavoitteena on saada maakuntakaavan mukaisiin kyliin myyntiin viisi tonttia kuhunkin ja 2/3:aan näistä kylistä myös kunnan tonttitarjontaa. Tällä hetkellä Päijät-Hämeessä kylillä ei ole riittävästi tonttitarjontaa hyviltä paikoilta. Yleiskaava, jonka avulla hyviä rakennuspaikkoja tai rakentamisalueita on määritelty, on alle kymmenessä kylässä. Kylän kokonaisvaltainen maankäytön suunnittelu, yhdessä maanomistajien, kyläläisten ja asiantuntijoiden kanssa, vaikka kyläsuunnittelun menetelmiä käyttäen, edesauttaa uusien rakennuspaikkojen tarjontaa. Noin kymmenellä kylällä on koottu tonttipörssi, jonka ylläpito ja markkinointi kylän voimin on hankalaa. Pienteollisuus ja yrittäminen sopivat myös toiminnallisesti monipuolisiin kyliin. Rantaosayleiskaavojen tekeminen olisi ulotettava myös lähikyliin ja sallittava ympärivuotinen rakentaminen myös rannoille toteuttamaan suomalaisten unelmaa: omaa taloa järven rannalla. Kokemusten mukaan tontti on helpompi ostaa kunnalta kuin yksityiseltä maanomistajalta. Maanomistajilla ei kuitenkaan ole riittävästi kiinnostusta tonttimyyntiin. Siksi kunnan maapolitiikka olisi ulotettava kyliin, maanomistajille vapaaehtoiselta pohjalta. Toimivat vesi- ja viemäröintiratkaisut ovat edellytys kylän tiivistymiselle. Kuntien vesihuollon suunnittelu olisi kytkettävä maankäytön suunnitteluun. Yhteisjärjestelmiä odoteltaessa olisi kuntien joustettava uudisrakentamisten yhteydessä, jotta rakentaminen ei siksi estyisi. Esimerkkejä Orimattilan kaupunki markkinoi kaikkia tontteja, myös kylien yksityisiä tontteja. Orimattilan kaupunki on tehnyt maanvaihtoja tonttimaan saamiseksi hyvistä paikoista kyliltä esimerkiksi Pennalassa. Asikkalan kunta on ostanut maata kyliltä, laatinut palstoitussuunnitelmat ja myy näiltä paikoilta isoja tontteja tällä hetkellä viideltä kylältä. Yhteinen vesihuolto edistää kyliin rakentamista. Jos vesihuolto on tulossa lähivuosina,

36 36 uusia asukkaita kylälle kunta voisi vuokrata umpisäiliöitä välikaudeksi, jotta rakentamista ei tarvitse estää esim. suunnittelutarvealueilla. Kylä kyllä! - ylimaakunnallisessa kyläkaavahankkeessa luodaan uusia osallistavampia sekä kevyempiä toimintatapoja kylien maankäytön suunnitteluun Tampereen yliopiston arkkitehtiopiskelijoitten kanssa. 48. Kunta etsii kyläläisten kanssa yhdessä hyviä rakennuspaikkoja kylältä, jotka kootaan tonttipörssiksi. Kunta laatii kyläläisten kanssa yhdessä maankäytönsuunnitelmia ensisijaisesti maakuntakaavan mukaisiin kyliin. Rantaosayleiskaavoja laadittaessa tarkastellaan myös läheisten kylien maankäyttöä. (kunnat, maanomistajat, asukkaat, kyläyhdistykset, maaseutuseurat) 49. Kunnat hankkivat maakuntakaavan mukaisista kylistä tonttimaata ja markkinoivat niitä aktiivisesti kuten myös yksityisten omistajien tontteja. Kunnat hankkivat kylistä vaihtomaata tonttien saamiseksi hyville paikoille. Kuntien maapoliittiset ohjelmat ulotetaan koskemaan myös kyliä. (kunnat, maanomistajat, kyläyhdistykset) Tavoitettta seurataan: vuonna 2008: - Kylien asukasmäärä pysyy samana (V.2002 Kuntakeskusten ulkopuolella asukasta). - Maakuntakaavan mukaisissa kylissä on 90 %lla vähintään 5 tonttia myynnissä. (v Vastanneista 69 %.) - 2/3 em. kylistä on kunnan tontteja. (v kunnan tontteja on 19 kylällä.) - Vuosittain laaditaan 2 kylään maankäytön suunnitelma tai rakennuspaikkasuunnitelma kyläläisten kanssa. 4.2 Kylillä on uusia ja vanhoja taloja myynnissä Oman talon rakentaminen ei kiinnosta maalle muuttavaa samalla lailla kuin talon ostaminen. Syitä: - Taloudelliset syyt; vanhan talon ostaminen edullisempaa kuin uuden rakentaminen - Rakentamisen riski; talo maaseudulle maksaa saman verran kuin taajamaan, mutta jälleenmyyntihinta on huomattavasti alhaisempi kuin taajamassa. - Seudun ulkopuolelta rakentaminen ja rakentamisen koordinointi on vaikeaa välimatkojen takia. Kyliin rakentamisen edistämiseksi olisi löydettävä väliaikaisrahoittajia ja edullisia tapoja rakentaa. Erityisesti isot rakennusyrittäjät olisi saatava kiinnostumaan kyliin rakentamisesta. Pienet kylän rakennusyrittäjät, taitajat tai kylän rakentamisosuuskunta voisivat hiljaisena kautena rakentaa runkovalmiita taloja tai avaimet käteen taloja. Paras tilanne on, mikäli ostaja löydetään etukäteen. Valtakunnan tasolla olisi luotava tukimuotoja kyliin rakentamisen edistämiseksi. Pientilojen rakennuskantaa, kuten tyhjiksi jääneitä tuotantorakennuksia, voisi hyödyntää elinkeinotoiminnalle. Esimerkkejä Kyläasumisen messuilla Asikkalan Urajärvellä paikallinen rakennusyrittäjä rakensi kaksi avaimet käteen taloa omalla riskillä. Steinbachin kunta Itävallassa kutsuu tyhjän talon omistajat, myös perikunnat, neuvottelemaan talon saamiseksi myyntiin tai vuokralle. toimet 50. Luodaan toimintatapoja asuntotarjonnan lisäämiseksi kyliin, esimerkiksi uustuotantoa runkovalmiita, tai avaimet käteen taloja, neuvotteluja autiotalojen omistajien kanssa. (kunnat, rakennusyrittäjät, muuttajat, pankit, kyläyhdistykset) Tavoitetta seurataan: vuonna Esimerkki uudesta toimintatavasta talojen saamisessa myyntiin

37 uusia asukkaita kylälle Maalle muuttoa helpottava maakunnallinen palvelu toimii Kylien tonttien, joista suurin osa on vielä yksityisien tontteja, markkinointi ontuu. Lahden seutu markkinoi kuntien tontteja yhdessä, myös maaseudun tonttimarkkinointia on viety eteenpäin hankkeilla. Internetiin on luotu erilaisia muuttajan palveluja Päijät-Hämeeseen, jotka osittain menevät päällekkäin: on Lahden seudun kuntien yhteinen sivusto, josta löytyy laajasti tietoa mm. asumisesta ja yrittämisestä. Palvelussa on mm. toimitilahaku, kuntien tonttitarjonta ja asuinaluekuvaukset (Lahti, Asikkala, Hollola, Nastola, Orimattila, Hämeenkoski, Kärkölä) on eteläisen Päijät-Hämeen maalle muuttajan talo- ja tonttirekisteri, jonka tiedot on kerätty vuonna 2003 (Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Nastola, Orimattila) maalle muuttajan palvelun tavoitteena saada ihmiset muuttamaan maalle, pohjoisen Päijät-Hämeen kuntiin: Asikkalaan, Hartolaan, Padasjoelle, Sysmään, Pertunmaalle ja Heinolan kaupungin maaseutualueille. Sivusto sisältää mm. maallemuuttajien tositarinoita sekä tietoa esim. kouluista, päiväkodeista, vapaa-ajan palveluista, kylistä, rakentamisesta sekä yhdessä. Etuovi.comin kanssa toteutetaan myytävien kiinteistöjen rekisteriä. Puolen vuoden toiminnan jälkeen Onnin palvelun kautta on myyntiin on tullut 40 kohdetta, joista 12 on myyty. Toivotetaanko sinun kylässäsi uudet asukkaat tervetulleiksi? Löytyykö kunnastanne opastava henkilö tai yhteiset linjaukset, kuinka uusia tulijoita avustetaan, jotta löytäisivät kodin ja töitä? Ettei kyselijää pompoteltaisi seuraavalta henkilöltä toiselle, vaan ystävällinen vastaanotto painuisi mukavana mieleen. Tarvitaan yhteinen verkosto, maakunnasta - kunnasta - kylältä, palvelemaan muuttajia. Kylät ovat kiinnostuneita olemaan mukana yhtenäisessä Maalle muuton verkko- ja neuvontapalvelussa. toimet 51. Kunnan, seudun ja maakunnan markkinoinnissa panostetaan myös maaseutuasumisen markkinointiin. Luodaan Maalle muuton verkko- ja neuvontapalvelu yhtenäisesti koko Päijät-Hämeeseen ja pysyväksi järjestelmäksi. Palvelussa toimii maakunnallinen maalle muuttajan palveluhenkilö sekä verkosto, joka auttaa tulijaa kunnassa ja kylässä asti (kunnat, toimintaryhmät, Päijät-Hämeen liitto, Lahden seudun yrityskeskus, PH kylät, kyläyhdistykset) Tavoitetta seurataan: vuonna 2008: - Maalle muutto -palvelu on luotu ja kaikki kunnat ovat siinä mukana 4.4 Vapaa-ajanasuminen lähenee ymrärivuotista asumista Päijät-Hämeessä on noin vapa-ajanasuntoa. Niistä hyvin varustettuja on 6 % eli ne ovat kooltaan yli 50 m2, valmistuneet vuoden 1982 jälkeen ja niillä on sähkö, vesijohto, viemäri. Vapaa-ajan asuntojen varustetaso kasvaa jatkuvasti, kuten myös kakkosasunnolla vietettävä aika. Oleellista olisi saada tyhjillään olevat ja vajaakuntoiset mökit tehokkaampaan käyttöön. Jätevesivaatimukset ovat tiukentuneet niin, että jätevedet tulevat asianmukaisesti hoidetuiksi niin sisämaalla kuin rannoillakin. Jätevedet eivät enää riitä estämään ympärivuotista ranta-asumista. toimet 52. Edistetään ympärivuotista asumista rannoilla tukemaan kylien elinvoimaisuutta. Tehdään rantayleiskaava- ja rantakaavoja ja niiden muutoksia siten, että loma-asuntorakennuspaikat muutetaan ympärivuotiseen asumiseen. Edistetään loma-asuntojen vuokraamista esimerkiksi luomalla selkeä välitysjärjestelmä (kunnat, Hämeen ympäristökeskus, maanomistajat, Lakes) Tavoitetta seurataan: vuonna 2008: - Vakinaisessa asuinkäytössä olevien vapaa-ajan asuntojen määrä kaksinkertaisuu (huhtikuu 2002 on 428. Väestörekisterikeskus RHR ). 4.5 Uudenlaisia asumismuotoja syntyy Uudenlaisia asumismuotoja ja uuskyliä voi syntyä vähitellen sopiville paikoille. Laiturikyliä Päijänteelle tai suurten vesien ääreen, ikääntyvien asumispalveluja siirtolapuutarhamalliin, golfkyliä, kulttuurikyliä, ekokyliä... Pieniä palvelukoteja voisi syntyä kylille ja tehdä näin hoiva vientituotteeksi pääkaupunkiseudulle. Liikkeelle kannattaa lähteä

38 38 uusia asukkaita kylälle erikoistumalla omien vahvuuksien mukaan. Tavoitetta seurataan, vuonna 2008: - Esimerkki uudesta asumismuodosta Esimerkki Manna ry tarjoaa vanhustenasumista Nastolan Uudessakylässä. Manna ry on kolmannen sektorin palvelujärjestö, joka on perustettu Se tarjoaa tehostettua asumispalvelua neljässä yhteisöllisessä ryhmäkodissa Sylvöjärven rannalla, Nastolan kunnan entisessä vanhainkotimiljöössä sekä Seestalla entisen koulun, nykyisen kylätalon yhteydessä sijaitsevassa pienkodissa. Mannakotien asukkaista suurin osa on lahtelaisia vanhuksia. Manna ry tuottaa myös sekä yksityishenkilöille että kunnille tukipalveluja, kuten ateriapalvelua, vanhusten päivätoimintaa, kylvetys- ja kodinhoitopalveluja. Yhdistys ylläpitää lisäksi kotieläinpihaa, kesäkahvilaa ja luontokeskusta, joiden yhteydessä on mahdollista järjestää erilaista virkistystoimintaa, mm. leirejä ja majoitusta. Minä muutan maalle kunhan saan talon valmiiksi! Kuva: Helena Lamminsivu

39 Päijät-hämeen kylien väestö ja työpaikat Liitteet 39 VÄESTÖ TYÖPAIKAT ALUE 1990* 2000* 2002* 1990* 2000* LAHTI HEINOLA HEINOLA Heinola, keskusta Heinola, keskusta Heinola, eteläinen Heinola, eteläinen Heinola kk Heinola kk Lusi Lusi Myllyoja Myllyoja Vierumäki Vierumäki KYLÄT ORIMATTILA ORIMATTILA Orimattila, keskusta Orimattila, keskusta Heinämaa Heinämaa Kuivanto Kuivanto Luhtikylä Luhtikylä Mallusjärvi Mallusjärvi Niinikoski Niinikoski Pakaa Pakaa Pennala Pennala Virenoja Virenoja KYLÄT ARTJÄRVI ARTJÄRVI ASIKKALA ASIKKALA Vääksy Vääksy Asikkala Asikkala Iso-Äiniö Iso-Äiniö Kalkkinen Kalkkinen Kurhila-Hillilä Kurhila-Hillilä Urajärvi Urajärvi Vesivehmaa Vesivehmaa Viitaila Viitaila KYLÄT HARTOLA HARTOLA Hartola Hartola Ulkopuoliset tiedot Ulkopuoliset tiedot 9 0 Koitti Koitti Pohjola Pohjola Vuorenkylä Vuorenkylä KYLÄT HOLLOLA HOLLOLA Hollola, kuntakeskus Hollola, kuntakeskus Heinlammi Heinlammi 41 56

40 40 Liitteet VÄESTÖ TYÖPAIKAT ALUE 1990* 2000* 2002* 1990* 2000* Herrala Herrala Kirkonseutu Kirkonseutu Kukkila-Kalliola Kukkila-Kalliola Länsi-Hollola Länsi-Hollola Miekkiö Miekkiö Nostava Nostava Paimela Paimela Pyhäniemi Pyhäniemi Tennilä Tennilä KYLÄT HÄMEENKOSKI HÄMEENKOSKI KÄRKÖLÄ KÄRKÖLÄ Järvelä Järvelä Kärkölä Kärkölä Lappila Lappila Marttila Marttila KYLÄT NASTOLA NASTOLA Nastola, kuntakeskus Nastola, kuntakeskus Pyhäntaka-Seesta Pyhäntaka-Seesta Ruuhijärvi Ruuhijärvi Uusikylä Uusikylä Villähde Villähde KYLÄT PADASJOKI PADASJOKI Padasjoki Padasjoki Arrakoski Arrakoski Auttoinen Auttoinen Maakeski Maakeski KYLÄT SYSMÄ SYSMÄ Sysmä Sysmä Karilanmaa Karilanmaa Nuoramoinen Nuoramoinen Onkiniemi Onkiniemi Särkilahti-Liikola Särkilahti-Liikola KYLÄT PÄIJÄT-HÄME PÄIJÄT-HÄME KYLÄT * Lähde: SYKE/Yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmä v. 2004, Päijät-Hämeen liiton maakuntakaava-aineiston lähivaikutusalueet

41 Liitteet 41 Yhteenveto kylien tulevaisuus -kyselyistä kylille ja kunnille Päijät-Hämeen kyläohjelmaluonnos Päijät-Hämeen kyläohjelmaluonnoksen mukana lähetettiin KYLIEN TULEVAISUUS -kysely kaikille (reilu 90) kylille lokakuun alussa Kysely oli laadittu kyläohjelman painopisteiden mukaiseksi. Viimeiset vastukset palautuivat joulukuussa. Kuntiin lähetettiin vastaava, mutta suppeampi kysely, johon vastasi 9 kuntaa 11 kunnasta. Kyselyyn vastanneita kyliä oli 36. Eli noin 40 % kylistä. Kylistä 62 % vastasi kyselyyn yhteisessä tapaamisessa useamman hengen voimin. Vastattaessa oli 25 % ollut kylän eri yhdistysten ihmisiä paikalla. 1. Hyviä toimintatapoja ja uutta yhteistyötä Vastanneilla kylillä on yhteisesti hyväksytty kehittäjätaho. Ainoastaan 4 kylää ei osannut nimetä yhtä vastuullista kehittäjätahoa. Kehittäjätahona toimi 47 % kylissä kyläyhdistys 19 % muu yhdistys 22 % kylätoimikunta tai kyläjohtokunta 1 % nimesi usean tahon Kyläsuunnitelma on 69 % kylällä. Näistä puolestaan 62 % arvioi, että kyläsuunnitelma on päivitystarpeessa. Yksi kyläsuunnitelma oli kesken. Ainoastaan 3 kylää niistä, jotka eivät olleet suunnitelmaa tehneet, olivat kiinnostuneita kyläsuunnitelman teosta. Kylät arvioivat kyläsuunnitelmia: 1 = täysin eri mieltä 6= täysin samaa mieltä Kyläsuunnitelmamme on toteutunut hyvin, keskiarvo 4,1 Vastauksen 1, 2 tai 3 antoivat 25 %. Kyläsuunnitelmasta on ollut kylällemme paljon hyötyä, keskiarvo 3,7. Vastauksen 1, 2 tai 3 antoivat 50 %. Kerran vuodessa seuraamme sen toteutumista., keskiarvo 3,9. Vastauksen 1, 2 tai 3 antoivat 35 %. Kunnan ja sen kylien yhteistyö toimii erinomaisesti. - kylien näkemys keskiarvo 3,4 - kunnan virkamiesten näkemys keskiarvo 3,6 - kylistä 55% on vastannut 1,2 tai 3. Kylät toivat esiin suunnitelmista viimeisen kahden vuoden aikana toteutettuja asioita: asukashankintaa, rannan kunnostusta, yhteistilojen kunnostusta, tiedottamisen parantamista, palvelupiste, suojatie, laavu, skeittiramppi, kyläjuhlat. Kunnat ovat olleet mukana toteuttamassa lukuisia kylien asioissa viimeisen 5 vuoden aikana. Kylät nimesivät seuraavia asioita: Venepaikkojen ja uimarannan rakentamisessa, ilmoitustauluissa, bussi- ja postilaatikkokatoksissa, tonttimaan hankinta, messuilla, kevyen liikenteen väylä, valaistus, tiet, nopeusrajoitus, kotisivut, hiihtolatu, luistinrata, pururata, laavu, skeittiramppi, koulun laajennus, vesi- ja viemärilinja, päiväkoti, hanketoiminta, kulttuuritoiminta, joenreunan siistiminen, tapahtumissa. Kunnat korostivat myös peruspalveluita kuten koulua, sekä kutsutaksia tai palveluliikennettä sekä hankerahoitukseen osallistumistaan. Kylien on ollut vaikea nimetä asioita, jotka ovat mukana kunnan suunnitelmissa tai strategioissa. Useimmiten ne olivat vesihuoltoa ja tieasioita. Asikkalassa mainittiin myös uusien asukkaiden saaminen kylille. Lisäksi muutama yksittäinen asia kuten linja-autokatoksia, sataman huoltorakennus ja ulkoilupolun valaistus. Kunnat nimesivät asioita joita on kunnan suunnitelmissa ja strategioissa: vesihuoltohankkeet, tieasiat ja kouluasiat. Orimattilassa kasvavien kylien kehittäminen kuten Pennalan teollisuusalue, Mallusjärven ja Hennan alueiden kehittäminen. Nastolassa kuntastrategiassa on kohta Elinvoimaiset kylät ja taajamat, jossa on toimenpiteinä mm. tonttipankkitoiminnan kehittäminen, ostopalveluita kylillä toimivilta yrittäjiltä tai yhteisöiltä, kyläkouluista kylien toimintakeskukset. Kylät nimesivät erityispiirteekseen asioita, jotka ovat kylien vahvuuksia, mutta niitä ei osattu nimetä ainutlaatuisesti koskemaan omaa kylää: kulttuurimaisema, luonto, järvet, historia, sijainti ja asumisen väljyys. Niinikoski erottui mainiten kehitysvammaisten kyläyhteisön. Joka talouteen jaettavaa kylälehteä tai kylätiedotetta tekee vähintään kerran vuodesta 57 % kylistä.

42 42 Liitteet Kylistä 62 % on kotisivut internetistä. Näistä neljä kylää pystyi ilmoittamaan sivujen viikottaisen kävijämäärän, joka vaihteli Kylien kotisivut löytyivät kuntien sivuilta. 2. Kylässä on turvallista asua, tehdä työtä, elää ja viihtyä Kylät arvioivat: 1 = täysin eri mieltä 6= täysin samaa Liikenneturvallisuus kylällämme on pääosin kunnossa, keskiarvo 3,3. Kylät ovat kiinnostuneita panostamaan liikenneturvallisuuden parantamiseen. Kylämme juomavesiasiat ovat kunnossa, keskiarvo 4,4. Kylämme jätevesiasiat ovat kunnossa, keskiarvo 3,7. Kylistä 72 % haluaa selvittää vesihuollon yhteisratkaisuja ja 42 % tarttua asiaan 2 vuoden sisällä. Kylät ovat tehneet valtavasti talkootöitä ympäristönhoitoon liittyvissä asioissa. Vuoden 2000 jälkeen: Kylistä 51 % vesistöjen ja rantojen kunnostustöitä Kylistä 43 % muita ympäristön hoitotoimenpiteitä Kylistä 60 % yhteistilojen kunnostusta Kylistä 71 % on parantanut ulkoilu- ja liikuntamahdollisuuksiaan. Mutta näiden hoidosta on sovittu ostopalvelusopimuksella tai toiminta-avustuksella ainoastaan 5 kylistä. Kunnat toivat näitä esimerkkejä kuitenkin enemmän esille. Kylät ovat järjestäneet monia kaikille avoimia kylätapahtumia, juhlia, talkoita tms. Vuonna 2004 on kylistä niitä järjestänyt vähintään kerran kuussa tai useimmin 43 % vähintään 4 kertaa vuodessa 87 % alle 4 kertaa vuodessa 13 % Niiden järjestelyissä on ollut tai aktiivisesti kylän kehittämisessä mukana on: yli 10 aktiivista 53 % % % Kylistä 38 % on panostanut nuoriin. Kylistä 34 % on panostanut vapaa-ajan asukkaisiin. Kylistä 17 % on panostanut kansainvälisyyteen. Kylistä 65 % vastaa, että ovat panostaneet johonkin muuhun eli viihtyvyyteen, lapsiperheisiin, asukashankintaan, seuraja harrastustoimintaan, markkinoihin, kanssakäymiseen ja ympäristönhoitoon, liikuntapaikkoihin, kirjastopalveluihin. 3. Kylien palvelut säilyvät ja monipuolistuvat Kylissä on yhteistiloja (koulu, seurantalo, jne.) keskimäärin 1,8 per kylä. Kylistä 5:llä (14 %) ei ollut mitään yhteistilaa. Kylät arvioivat: 1 = täysin eri mieltä 6= täysin samaa mieltä yhteistilojen käyttö on riittävän monipuolista, keskiarvo 4. Alle 25 % antaa arvosanan 1,2, tai 3. Kuntien arvio kyliensä tilojen käytöstä, keskiarvo 3,4 Yhteistiloista kylätalot olivat selvästi ahkerimmassa käytössä. Yhteistilojen käyttöastetta arvioitiin seuraavasti: käyttö päivittäin = 5, käyttö 2-3 krt/vko = 4, käyttö 1 krt/vko = 3, 1krt/ kk = 2, käyttö alle 6 krt/v = 1 Koulun muu käyttöaste, keskiarvo 3,9. Seurantalon käyttöaste, keskiarvo 3,2 Kylätalon käyttöaste, keskiarvo 4,8 Päijät-Hämeessä on vielä 19 kyläkauppaa. Lisäksi on jonkun verran kioskeja, baareja, huoltoasemia tai muita kaupallisia palveluja. Kylissä on saatavilla asumista tukevia palveluja jonkin verran kuten siivousta, asiointiapua, tilapäistä lastenhoitoa, halonhakkuuta, pihatöitä, lumenaurausta, pieniä remonttitöitä. Näin arvioi 69 % kylistä. Kylistä 10 % arvioi niitä olevan saatavilla hyvin ja 9 %, ettei lainkaan. Kylistä 34 % arvioi, että tiedetään, mistä näitä palveluja voi tilata. Kylistä 48 % arvioi,

43 Liitteet 43 että palveluista tiedetään vain osittain ja 9 % ettei ko. palveluista tiedetä. Kyliä pyydettiin luettelemaan 3 tarpeellisinta palvelua, joita kylällä ei ole, mutta joita tarvittaisiin ja joille arvioitaisiin olevan käyttöä. Seuraavia palveluja lueteltiin (lihavoidut on esittänyt useampi kylä) liikenne, palvelutaksi, taksi, kioski, kauppa tai kauppa-auto, lastenhoito esim. ryhmäperhepäivähoito julkinen, iltapäiväkerho, asiamiesposti, pankkiautomaatti, huoltoasema, kahvio, kylätupa, vapaa-ajantila, leikkikenttä, korjaamo, turvallisuuspalvelu, kotisiivous- ja talkkaripalvelut, vanhustenhoito, asiointiapu, terveydenhoitajan/neuvolapalvelut, palveluluettelo, rakennusapu, tievalaistus, ladut, urheilukenttä, kevyenliikenteenväylä. Kyliä pyydettiin luettelemaan, mitä palveluja siellä tarvitaan, jotta vanhenevat ihmiset voivat asua kotonaan mahdollisimman pitkään. Seuraavia palveluja lueteltiin useissa vastauksessa: talonmiespalvelut, hoivapalvelut, kotiapu, kotisairaanhoito, ruokapalvelut, kaupan kotiinkuljetus, asiointiapu, ystäväpalvelu, ulkoilutusapu, kuljetukset, kävelytie. Kunnat nimesivät kylien vanhustenasioissa seuraavia puutteita, jotka vaihtelivat kunnittain: ruoka, siivous, hoiva (kylätalkkari), sosiaalihuoltolain mukainen kuljetuspalvelu, palveluseteli, omaishoitajia. Kylät ovat kiinnostuneita lähtemään panostamaan kylän palvelujen säilyttämiseen ja parantamiseen, kun Päijät-Hämeen kylät ry palkkaa tätä varten henkilön vuodeksi 2005 Tyyne ja Vertti hankkeen kautta. Kylistä neljää ei asia kiinnosta ja kahdeksan ovat vakavammin kiinnostuneita. Kylät ovat melko kiinnostuneita (71 %) järjestämään kylässä vapaaehtoispohjalta palveluja esim. vanhusten päivätoimintaa tai perhekerhon. Kylät ovat myös melko kiinnostuneita (81 %) järjestämään palkallisesti palveluja kylässä. Kylistä moni on kiinnostunut (59 %) olemaan kohdekylänä, kun kylien palvelusaatavuutta ja palvelujen markkinointia lähdetään parantamaan kännykkäpalvelun avulla. Kylistä vain muutamalla (3 kylää) on palkattuja työntekijöitä, esimerkiksi yhdistelmätuella. Usea kylä (62 %) on melko kiinnostunut yhdistyksenä järjestämään palveluja tai vapaa-ajantoimintaa palkkaamalla sopivan henkilön esim. yhdistelmätukea hyödyntäen, mikäli Päijät-Hämeen kylät avustaa asiassa. 4. Uusia asukkaita tulee kylälle Kylistä suurimmalla osalla on tontteja myynnissä ja näistä 69 % lla myynnissä 5 tai enemmän tontteja. Kunnilla tontteja on Päijät-Hämeessä yhteensä 19 kylässä. Näistä eniten Hollolalla, Asikkalalla ja Kärkölällä. Kylien tontit eivät ole riittävän hyviltä paikoilta ja niiden markkinointi ontuu pahasti. Kylällämme on riittävästi ja hyvillä paikoilla tontteja myynnissä. 1 = täysin eri mieltä 6= täysin samaa mieltä - kylien näkemys keskiarvo 3,3 - kunnan virkamiesten näkemys keskiarvo 2,8 - kylistä 52% on vastannut 1,2 tai 3 Kylämme tontit on koottu tonttipörssiin, jota pidetään tasalla, ainoastaan 10 kylällä. Kunta markkinoi hyvin myös kylämme yksityisiä tontteja. - kylien näkemys keskiarvo 2,3 - kunnan virkamiesten näkemys 3,1 - kylistä 79 % on vastannut 1,2 tai 3 Suurin osa kylistä (85 %) on kiinnostuneita maankäytönsuunnittelusta (esim. osayleiskaavoitus), jotta kylälle saataisiin hyviä tontteja. Kylistä 41 % antoi vastauksen kyllä ja 44 % mahdollisesti.ja 15 % ei. Kylät ovat kiinnostuneita olemaan mukana verkostossa, esimerkiksi antamalla tietoa kylästä ja toivottamalla maalle muuttajat tervetulleiksi, mikäli Päijät-Hämeessä toimii yhtenäinen Maalle muuton verkko- ja neuvontapalvelu. Vastanneista kylistä 60 % antanut vastauksen kyllä ja 40 % mahdollisesti.

44 44 Liitteet Päijät-Hämeen kyläohjelman ympäristövaikutusten arviointi Päijät-Hämeen kyläohjelma on laadittu niin, että se sisältää kestävän kehityksen ajatuksen ja erilaisia ympäristönäkökulmia. Kyläohjelma on laadittu kylien ja paikallisten toimijoiden kanssa osallistumisesta lähtevänä prosessina. Se perustuu kylien avoimesti laatimiin tulevaisuudenkuviin, kyläsuunnitelmiin, joissa oman elinympäristön kunnioitus ja arvostus ovat lähtökohtana. Oman asuinympäristön yhteinen suunnittelu myös lisää ihmisten lähiympäristönsä arvostusta ja saa heidät myös toimimaan sen hyväksi. Kyläohjelma tarjoaa yhteistyömahdollisuuden niin kunnille, viranomaisille kuin oppilaitoksille ja tutkimukselle maaseudun viihtyvyyteen, kehittämiseen ja säilymiseen liittyen. Tiukentuneitten jätevesien puhdistusvaatimusten myötä tullaan haja-asutusalueiden jätevesien käsittelyjärjestelmät uusimaan. Tällä on myönteinen vaikutus ympäristön tilaan. Kyläohjelma edistää panostamista vesihuollon yhteisratkaisuihin, mikä on toimintavarmuuden ja ympäristön kannalta hyvä ratkaisu. Yhteinen vesihuolto tukee rakentamista kylärakennetta tiivistäen ja vahvistaa kylien elinvoimaisuutta. Kylissä on tehty ja tehdään pääasiassa talkoilla erilaisia vesien ja vesistöjen kunnostustoimia: ruoppausta, niittoa, roskakalan nuottausta ja rantojen siivousta. Järvien kunnostuksessa yhdistyy kalavesien hoito ja ympäristön hoito. Arvokalan lisääntymisestä hyötyvät sekä kalastajat, harrastajat että järvet. Puhtaat rannat lisäävät viihtyisyyttä ja virkistyskäyttöä. Rantoja siivottaessa ja ruopattaessa on huomioitava maisema ja arvokkaat luontokohteet. Kyläohjelma edistää uusiutuvien energialähteiden käyttöä. Uusiutuvan puumateriaalin käyttö on ympäristön kannalta myönteinen asia. Uusilla puulämmityslaitteilla ja -menetelmillä pyritään myös energiatehokkuuteen. Roskapuun käyttö hakelämmityksessä lisää puun hyötykäyttöastetta ja metsän virkistysarvoa. Kyläohjelma edistää kylien maisemanhoitoa. Kyläympäristöohjelmia on tehty ja tullaan tekemään useissa kylissä. Ne eivät toteudu ilman maaseudun asukkaiden työpanosta, sekä viljelijöiden että talkooväen. Monipuolisella ympäristönhoidolla lisätään kylien viihtyisyyttä ja luodaan samalla edellytyksiä elinkeinojen kehittämiselle, kuten matkailulle. Kyläympäristö kasveineen ja eläimineen on oiva opetuskenttä maalais- ja kaupunkilaislapsille sekä leirikoululaisille. Kyläohjelma edistää kylien kulttuuri-ympäristön hoitoa, jonka avulla opitaan huomaamaan vanhojen rakennusten kauneus ja peltojen, niittyjen, laitumien ja hakamaitten viehättävyys. Perinnemaisemia ja kulttuurihistoriallisesti tärkeitä kohteita hoidetaan ja kunnostetaan. Huomataan oman kylän arvo ja oman tekemisen ja osaamisen arvo. Hyvin hoidettu maaseutu edistää uusien asukkaiden muuttamista. Kyläohjelman avulla yritetään saada kylien infrastruktuuri, kuten tiestö, vesihuolto ja kyläkoulut tehokkaampaan käyttöön edistämällä maalle muuttoa ja rakentamista. Uudisrakentaminen on tehtävä suunnitellusti kylien rakenne ja maisema huomioon ottaen. Tyhjillään olevat talot tai vajaakäyttöiset mökit pyritään saamaan tehokkaampaan käyttöön. Rantarakentamisen on oltava suunniteltua ja täytettävä jätevesivaatimukset. Rakentamisessa voidaan hyödyntää vanhoja rakennustapoja. Rakentamisessa pyritään ottamaan huomioon talojen, kylämaiseman ja luonnon yhteensopivuus. Lisääntyvän maaseutuasumisen merkittävin ympäristöongelma lienee lisääntyvä henkilöautoliikenne. Kyläohjelma tukee joukkoliikenteen käyttöä ja edistää uudenlaisia ratkaisuja ihmisten ja palvelujen siirrossa. Palvelujen vahvistamisella on vaikutusta ihmisten viihtyvyyteen ja terveyteen. Kyläohjelman avulla pyritään parantamaan myös ikääntyvien ihmisten asumismahdollisuuksia kylällä, jotta he saisivat mahdollisimman pitkään asua omassa kodissa ja myös lähellä omaisiaan. Ikääntyvien henkilöiden tarpeiden huomioonottaminen parantaa kaikkien hyvinvointia. Matkailu lisää sosiaalisia kontakteja, avartaa paikallisväestön maailmankuvaa ja luo samalla uusia työpaikkoja. Vaikka matkailu lisääkin liikennettä kylillä, on se kuitenkin mittakaavaltaan pientä. Lähimatkailu (kaupunkilaiset matkailemaan maaseudulle) aiheuttaa kokonaisuudessaan huomattavasti vähemmän liikennettä kuin kaukomatkailu. Kulttuuri-, historia-, luonto- ja liikuntamatkailu lisäävät myös asukkaiden viihtyvyyttä ja parantavat kulttuuriperinnön säilyvyyttä. Matkailu vahvistaa kylien omia palveluja, jolloin asiointitarve lähikaupunkeihin vähenee. Moottorikelkkailu pyritään saamaan suunnitelluille reiteille. Kyläohjelma edistää myös kaupunkilaisten ja maaseudun asukkaiden vuorovaikutusta ja paikallisten tuotteiden käyttöä. Arvio on tehty itsearviointina. Arvioijat: Helena Lamminsivu, Elina Leppänen, Michael Lettenmeier.

45 Liitteet 45 Päijät-Hämeen kyläohjelman tavoitteiden seuranta Mittarit on laadittu käyttäen sosiaalisen tilinpidon menetelmää. Ne on tarkistettu kylien tulevaisuus -kyselyn perusteella kyläohjelmatyöryhmässä ja Päijät-Hämeen kylät ry:n hallituksessa. Väliarviointi tehdään vuoden 2006 lopussa. 1. Kehitetään hyviä toimintatapoja ja uutta yhteistyötä 1.1 Kylä toimii paikalliskehittäjänä TAVOITE 2008 TILANNE kylällä on rekisteröity kyläyhdistys tai muu vastaava kylän kehittäjäyhdistysmennyt yhdistyksen kehittäjätahoksi. Arvioitu 58, mutta kyselyyn vastanneista 24 on ni- 60 kylällä on kyläsuunnitelma ja niistä 30 on ajan tasalla. Kyläsuunnitelmia on 46, vastanneista päivitystarve Kylät arvioivat, että kyläsuunnitelma on toteutunut hyvin, keskiarvolla 15 kylällä. > 4. Keskiarvo on 4,1 asteikolla 1-6. Kylät arvioivat väittämää: Seuraamme kerran vuodessa kyläsuunnitelman toteutumista. keskiarvolla 4,5 ja 20 % kylistä antaa vastauksen 1,2 tai 3. Keskiarvo 3,9 ja 35 % antaa vastauksen 1,2, tai Kunnat toimivat paikalliskehittäjien vahvoina kumppaneina Kylät arvioivat väittämää: Kunnan ja sen kylien yhteistyö toimii erinomaisesti. Keskiarvo 4 ja alle 25 % vastaa 1,2 tai 3. Keskiarvo 3,4 ja 55 % antaa vastauksen 1,2 tai 3 Joka kunnasta löytyy 4 esimerkkiä, kuinka kyläsuunnitelmien asioita on viety kunnan suunnitelmiin. Joka kunnalla yksi käytännön esimerkki toimintatavasta, kuinka kunta toimii paikalliskehittäjän vahvana kumppanina. 1.3 Päijät-Hämeen viranomaiset ja muut toimijat kehittävät maaseutua yhteistyössä Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmassa (TOTSU) on puolet enemmän asioita, jotka sisältyvät kyläohjelman painopisteisiin kuin v esimerkkiä, jossa muu kumppani kuin kunta toteuttaa kylien kehittämistä. 1.4 Kylien omaleimaisuus sekä myönteinen kylä- ja maaseutukuva vahvistuvat 4 esimerkkiä kylän omaleimaisuuden vahvistamisesta. Kylistä 70 % tekee vähintään kerran vuodessa ilmestyvää kylälehteä tai Kylistä 57 % tekee. tiedotetta, jossa on eri yhdistysten asioita. Puolella kylistä eli 45:llä on kotisivut ja niitä ylläpidetään. Kotisivut 35 kylällä. 1.5 Kaupunkilaisten ja maaseudun vuorovaikutus syvenee 4 esimerkkiä toimivasta vuorovaikutuksesta kaupunkilaisten kanssa. 2.Kylässä on turvallista asua, tehdä työtä, elää ja viihtyä 2.1 Kylien liikenneturvallisuus paranee TAVOITE 2008 Vähintään 3 kylää vuodessa saa pyörätien tai muun oleellisen liikenneturvallisuutta parantavan ratkaisun. Alemman tiestön hoidon taso säilyy niin, että alempien kunnossapitoluokkien (II ja III) määrä ei kasva, eikä tienkäyttäjätyytyväisyys laske. 2.2 Kylien vesihuoltoon etsitään yhteisratkaisuja Vähintään 1 kylä vuodessa saa vesijohdon sekä 1 kylä jäteveden yhteisratkaisun. 2.3 Maaseutu tasa-arvoisena tietoyhteiskunnassa Hyvä käytäntö, kuinka sähköisillä palveluilla on parannettu maaseudun elinoloja. 2.4 Elinkeinotoiminta monipuolistuu Kylien työpaikkojen määrä pysyy ennallaan. TILANNE 2004 Kunnossapitoluokkia II : 593,6 km ja III : 1135,7 km. Tyytyväisyys teiden kuntoon muilla teillä (EI päätiet) kesällä 2003: 2,94 ja talvella : 2,62. Kuntakeskusten ulkopuolella työpaikkoja 8250 (v. 2000).

46 46 Liitteet 2.5 Vesistöjä, maisemia ja ympäristöjä hoidetaan ja kunnostetaan Puolet kylistä ovat toteuttaneet säännöllisesti joitain seuraavista ympäristönhoitotoimenpiteistä: vesistön kunnostusta käytännössä tai kylän rannan kunnostusta, ympäristönhoitotoimenpiteitä, yhteistilojen kunnostusta. 10 esimerkkiä, jossa yhteisistä ympäristöhoidollisista toimista saadaan korvausta. 2.6 Kylien liikuntapaikat ja reitistöt palvelevat kyläläisiä ja matkailijoita Liikuntapaikkojen ja reittien hoidosta on sovittu sopimuksin kolmasosassa kyliä. 2.7 Kylän yhteishenki ja yhteisvastuu vahvistuvat Kaikilla kylillä järjestetään vähintään 4 kaikille avointa tapahtumaa, juhlaa tai talkoita vuodessa. 70 % kylillä on kylän tilaisuuksien järjestämisessä tai aktiivisesti kylän kehittämisessä mukana vähintään 10 ihmistä. Esimerkit nuoriin, vapaa-ajan asukkaisiin ja kansainvälisyyteen panostamisesta. 3. Kylien palvelut säilyvät ja monipuolistuvat 3.1 Yhteistilojen käyttö lisääntyy ja monipuolistuu TAVOITE 2008 Joka kylällä on yhteistila. Kylät arvioivat, että yhteistilojen käyttö on riittävän monipuolista keskiarvolla > 4. Alle 25 % antaa arvosanan 1,2, tai Asumista tukevia palveluja saadaan helposti ja läheltä Nykyiset peruspalvelut, kuten koulu ja kauppa, eivät vähene. Monitaito-osuuskuntia ja vastaavia työnantajapalveluja tarjoavia tahoja on kattavasti Päijät-Hämeessä. Puolet kylistä arvioivat: Kylällä on hyvin saatavilla asumista tukevia palveluja kuten siivousta, asiointiapua, tilapäistä lastenhoitoa, halonhakkuuta, pihatöitä, lumenaurausta, pieniä remonttitöitä. Vesistön kunnostusta käytännössä tai kylän rannan kunnostusta 51 %, ympäristönhoitotoimenpiteitä 40 %, yhteistilojen kunnostusta 60 %. Vuonna 2004 järjestettiin: vähintään kerran kuussa tai useimmin 43 % vähintään 4 kertaa vuodessa 87 % alle 4 kertaa vuodessa 13 %. Yli 10 aktiivista 53 % % %. TILANNE 2004 Yhteistiloja 1,8 per kylä. Kylistä 14 % ei ole yhteistilaa. Kylät arvioivat keskiarvolla 4 ja arvosanan 1,2 tai 3 antoi 25 %. Kuntien arvio kyliensä tilojen käytöstä, keskiarvo 3,4 Kyläkouluja on 49 ja kyläkauppoja 19. Monitaito-osuuskuntia on 3 maaseutukunnissa. Näin arvioi 10 % kylistä, 69 % vastasi jonkin verran ja 9 % ettei lainkaan. 3.3 (Kylä)yhdistyksen rooli vahvistuu uudenlaisena toimijana ja sopijana Kylien yhdistysten työntekijöiden määrä kaksinkertaistuu. Kyselyyn vastanneilla kylillä on 5 työntekijää. Esimerkki uudesta toimintatavasta, kuinka kylän palveluja parannettu. 4. Uusia asukkaita tulee kylälle 4.1 Maakuntakaavan kylissä on myynnissä yksityisten ja kuntien tontteja. TAVOITE 2008 TILANNE 2004 Kylien asukasmäärä pysyy samana. Kuntakeskusten ulkopuolella asukasta. (V. Maakuntakaavan mukaisissa kylissä on 90 %lla vähintään 5 tonttia 2002) myynnissä. Kyselyyn vastanneista 69 %. 2/3 em. kylistä on kunnan tontteja. Vuosittain laaditaan 2 kylään maankäytön suunnitelma tai rakennuspaikkasuunnitelma kyläläisten Kunnan tontteja 19 kylällä. kanssa. 4.2 Kylillä on uusia ja vanhoja taloja myynnissä Esimerkki uudesta toimintatavasta talojen saamisessa myyntiin. 4.3 Maalle muuttoa helpottava maakunnallinen palvelu toimii Maalle muutto -palvelu on luotu ja kaikki kunnat ovat siinä mukana. 4.4 Vapaa-ajan asuminen lähenee ympärivuotista asumista Vakinaisessa asuinkäytössä olevien vapaa-ajan asuntojen määrä kaksinkertaisuu. 4.5 Uudenlaisia asumismuotoja syntyy - Esimerkki uudesta asumismuodosta. Huhtikuussa 2002 on 428. Väestörekisterikeskus RHR.

47 Liitteet 47 Kirjallisuutta Elinvoimainen maaseutu -yhteinen vastuumme. Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä Kyläsuunnitelmia Päijät-Hämeestä vuosilta vähintään 45 kpl. Asikkalan kylien kehittämisohjelma Alueellinen maaseutuohjelma ALMA. sekä sen toteutumisen arvio Hämeen TE-keskuksen alueella vuoden 2003 lopun tilanne. Eteläisen Päijät-Hämeen kehittämisohjelma ETPÄHÄ ry. Hämeen haja-asutusalueiden vesihuollon toteuttamisstrategia. Hämeen ympäristökeskus, Hämeen liitto, Päijät-Hämeen liitto Kyläsuunnitelma -tehdään tulevaisuutta. Suomen Kylätoiminta ry:n julkaisu 1/2002. Kyläsuunnittelun opas. Miten kehitämme ja kaavoitamme kyläämme 2000-luvulla. Juha Kuisma ja Tarmo Peltonen.PS-kustannus Kylätalous. Yhteisötalouden käsikirja. Suomen Kylätoiminta ry:n Kylätaloushanke Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen kyläteillä. Suomen ympäristö Lahden alueen elinkeinostrategia , Lahden Seudun Yrityskeskus, Maankäytön suunnittelu maaseutukylissä -kyläläiset ja asiantuntijat yhteistyössä. Sari Niemi. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä 7/2004 Maaseudun hyvinvointipalvelujen hyvät käytännöt. Hyvinvointipalvelujen teemaryhmä raportti. Virpi Lemponen. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä 3/2004 Maaseudun uudet työt. Suomalainen maaseutusopimus keskusteluun. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä 7/2003. Päijät-Hämeen joukkoliikenteen palvelutasosuunnitelma Päijät-Hämeen hyvinvointipalveluselvitys. Lahden alueen aluekeskusohjelma ja Päijät-Hämeen liitto. Päijänne- LEADER+ ohjelma. Päijät-Hämeen maaseudun kehittämisyhdistys ry. Päijät-Hämeen kylien kyläsuunnitelmien analysointi maakunnan suunnittelua varten. Analyysi - ehdotuksia - tulevaisuudenkuvia. Diplomityö Mirja Karila-Reponen Oulun yliopiston arkkitehtuurin osasto. Päijät-Hämeen kyläsuunnitelmien analysointi maakunnan suunnittelua varten. Julkaisussa Tutkimuksia maakunnan parhaaksi. Päijät-Hämeen liitto A150 * Päijät-Hämeen kylät pälkähästä. Kyliä kehittämään Päijät-Hämeessä vuosituhannen alussa. Maakunnallinen kyläohjelma. Päijät-Hämeen kylät ry Päijät-Hämeen maakuntaohjelma Päijät-Hämeen liitto. Päijät-Hämeen maakuntastrategia Päijät-Hämeen liitto. Päijät-Hämeen maakunnan vesihuoltosuunnitelma. Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy Voimaa kuin pienessä kylässä! Valtakunnallinen kylätoimintaohjelma Suomen Kylätoiminta ry

48 Viihtyisät ja elinvoimaiset kylät! Päijät-Hämeen kyläohjelma kertoo, mitkä asiat ovat oleellisia elinvoimaisille kylille. Ja mitä kylien ja maaseudun kehittämiseksi olisi syytä tehdä. Ohjelma luo maakunnan kylien kehittämisen päälinjat sekä tuo esille lukuisia toimenpiteitä, jotta käytännössä asioissa päästään eteenpäin. Jotkut asiat ovat joillekin yhdistyksille, kylille ja kunnille jo arkipäivää. Tällaisia hyviä esimerkkejä tuodaan esiin. Kyläohjelmassa on myös hahmoteltu uusia asioita, jotta rohkeita kyliä lähtisi jälleen edelläkävijöiksi. Kyläohjelma on koottu alhaalta ylöspäin. Se on maaseudun kansalaisvaikuttamista. Ohjelman pohjana ovat lukuisat tulevaisuuskeskustelut kylissä sekä laajemmat ideaillat ja teemaseminaarit. Viimeisten vuosien aikana kylät ovat tehneet reilut 40 kyläsuunnitelmaa, joiden pohjalta tulevaisuutta on hahmotettu. Ohjelma viimeisteltiin syksyllä 2004 pidetyn laajan kannanottokierroksen jälkeen. Voidaankin sanoa, että maakunnallinen kyläohjelma on päijäthämäläisten kylien ja toimijoiden yhteinen tahdonilmaisu kylien, kylätoiminnan ja maaseudun kehittämisen tulevaisuudesta seuraavan viiden vuoden ajalle. Nyt on ohjelman toteuttaminen edessä. Siihen tarvitaan kyläläisiä, maaseudun asukkaita, yrittäjiä sekä myös vapaaajan asukkaita. Kyläyhdistyksissä on oivallettu, että ottamalla itse vastuuta lähiympäristöstä sekä omista ja yhteisistä asioista, saadaan paljon aikaan. Tänä päivänä ei voida odottaa, että kunta tai muu ulkopuolinen tuo kylälle parempaa ilman kyläläisten aktiivisuutta. Kylien vapaaehtoistoimijoiden tueksi tarvitaan monessa asiassa kuntia, muita viranomaisia ja toimijoita. Toivottavasti löydättekin tästä kyläohjelmasta tukea ja ajatuksia omaan toimintaanne.