Ilmastonmuutos ja biotalous



Samankaltaiset tiedostot
Ilmastonmuutos ja puulajivalinta Voiko metsänhoito muuttaa ilmastoa

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia

Metsien hyödyntäminen ja ilmastonmuutoksen hillintä

Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma Biotalous tehdään yhteistyöllä. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö

Pohjoisten metsien merkitys ilmastonmuutokselle - biogeokemialliset ja biofysikaaliset palautemekanismit

Bioenergia, Energia ja ilmastostrategia

Kainuun biotalousstrategia Jouni Ponnikas, Kainuun liitto Kevät 2016

Ravinteisuuden vaikutus kasvupotentiaaliin muuttuvassa ilmastossa Annikki Mäkelä Mikko Peltoniemi, Tuomo Kalliokoski

Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase

Uusi puu kertoo, mihin puu pystyy SYYSKUU 2015

ENERGIA- JA ILMASTOSTRATEGIA. YmV Otto Bruun, suojeluasiantuntija

elinkaarianalyysi Antti Kilpeläinen ENERWOODS-hankkeen teemapäivä Tehokas ja kestävä metsäenergian tuotanto nyt ja tulevaisuudessa 4.9.

Bioenergian hiilineutraalius. Sampo Soimakallio, TkT, Dos., Suomen ympäristökeskus, Kluuvin Rotaryklubi,

Kommenttipuheenvuoro, Seurakuntien metsäseminaari

Metsien hiilitaseet muuttuvassa ilmastossa Climforisk-hankkeen loppuseminaari,

Suomen asema globaalissa biotaloudessa: haasteita ja mahdollisuuksia? Professori Anne Toppinen Helsingin yliopisto, metsätieteiden laitos

Metsä ekosysteemipalvelujen tuo3ajana case ilmastonmuutoksen torjunta

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

Käynnissä oleva ilmastonmuutos ja samanaikaisesti

EU:n ilmastotavoitteet metsille ja kuinka Suomi niistä selviää

Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2050

Ajankohtaista ilmastopolitiikasta

Biotaloudesta uutta osaamista ja yrittäjyyttä maaseudulle

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Sahojen merkitys metsäteollisuudelle

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset

Ilmastonmuutos ja käytännön metsätalous, miten hallita riskejä?

Hiiltä varastoituu ekosysteemeihin

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN

Kohti biotaloutta - mitä, miten ja miksi? Eeva Hellström

Itä-Suomen syysmetsäpäivä - Metsäsektorin tilanne ja tulevaisuuden näkymät

Johdatus skenaarioihin ja rastityöskentelyyn. Low Carbon Finland Platform 2050 Työpaja Mikko Dufva ja Nina Wessberg, VTT

Eri metsänhoitomenetelmien rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä

Uusinta uutta puusta ja metsästä. Euroopan Unionin ilmasto- ja energiasitoumusten merkitys metsä- ja puusektorilla

Green Fuel Nordic Oy Uudet liiketoimintamahdollisuudet biotaloudessa Toimitusjohtaja Timo Saarelainen

Poliittisten ohjauskeinojen arviointi ja kehittäminen luonnonvarojen kestävän hyödyntämisen edistämiseksi

Johtavatko megatrendit biotalouteen?

Metsien hyödyntämisen ilmastovaikutukset ja hiilinielujen kehittyminen. Prof. Jyri Seppälä Metsät ja ilmasto seminaari, Viikki 21.1.

Kestävää kasvua biotaloudesta I Pääministeri Juha Sipilä

Boreaalisten metsien käytön kokonaisvaikutus ilmaston

Bioenergiaratkaisut ovat keskeinen osa energiatulevaisuutta. Hollola Hannes Tuohiniitty

Metsäteollisuus ja energia. Energia

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Biotalous Itä Suomen yliopiston tutkimuksessa

Maailma tarvitsee Metsää

Biotalous, kestävää ja vastuullista liiketoimintaa Satakuntaliitto Elintarvike TKI, yrityskehittäjä Heikki Perko

Mitä kiertobiotalous edellyttää oikeudelliselta sääntelyltä?

MMM:n toimenpiteet biotalousstrategian toimeenpanossa

Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa. Tauno Kivinen

Metsätuotannon elinkaariarviointi

Keski-Suomen maaseudun näkymiä

Näkökulmia biopolttoaineiden ilmastoneutraalisuuteen palaako kantojen myötä myös päreet?

Ilmastonmuutos ja metsät: sopeutumista ja hillintää

- Potentiaalia innovaatioiksi

Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas. Metsä Group

Päästöt kasvavat voimakkaasti. Keskilämpötilan nousu rajoitetaan 1,5 asteeseen. Toteutunut kehitys

Metsäalan merkitys bioenergian tuotannossa ja ilmastonmuutoksen torjunnassa -osahankkeen 2 esittely

KAIKKI MUUTTUU - RUOKAJÄRJESTELMÄKIN. VAI MUUTTUUKO?

Biotalouden kestävyyshaasteet

Metsien hiilivarastot ja energiapuun korjuun vaikutukset. Jari Liski Suomen ympäristökeskus

- KASVAVA MAHDOLLISUUS

Ravinteiden, hiilen ja energian kierto ja virrat - Maatilan tehokas toiminta. Miia Kuisma Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT

KANSAINVÄLINEN ILMASTOPOLITIIKKA JA KAUPUNKI

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

Metsään-jatkokurssi Biotalous. Mikko Tilvis , Tampere

Metsäbiotalouden kestävyyskysymykset ja -ratkaisut

Biotalouden mahdollisuudet. Jouko Niinimäki & Antti Haapala Oulun yliopisto

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi,

Energiaa turpeesta tai puusta mitä väliä ilmastolle?

Ajankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä

Metsäsuunnitelman sisältämät tilat kartalla

BIOTUOTETEHDAS Enemmän kuin sellutehdas Tutkimusjohtaja Niklas von Weymarn, Metsä Fibre

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsien käytön tulevaisuus Suomessa

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu?

Skenaarioanalyysi metsien kehitystä kuvaavien mallien ennusteiden yhtäläisyyksistä ja eroista

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Resurssitehokkuus tuotannosta tuotteisiin case Kaukas. Päättäjien Metsäakatemia Päivi Salpakivi-Salomaa Ympäristöjohtaja, UPM

Metsät ja ilmastodiplomatia. Aleksi Lehtonen, johtava tutkija, Luonnonvarakeskus

Näkymiä puunkäyttöön ja investointeihin

ja sen mahdollisuudet Suomelle

Metsäbiotalouden näkymät Euroopassa

Metsien hiilivarastot ovat arvokkaita monimuotoisuudelle

Metsästä tuotteeksi. Kestävän kehityksen arviointi. Helena Wessman KCL

Maa- ja metsätalousvaliokunta Asiantuntijakuuleminen: Heikki Granholm

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos

Hiilenkierto näkyväksi elintarviketuotannossa - Fotosynteesin rooli esiin meillä kuten Pariisissa

Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia

Ilmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä

Metsien hoidolla tuulituhojen torjuntaan

BIOVIRRAT JA KILLINKOSKI-HANKE

Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik,

Kampanjan tavoitteet

Tutkijoiden pääviestit metsien käytön ilmastovaikutuksista

Transkriptio:

Ilmastonmuutos ja biotalous Metsäsektorilla tarvitaan paradigman muutosta Tuomo Kalliokoski Metsätieteen päivä 17.11.2015 19.11.2015 1 Sisällys Megatrendit biotalouden taustalla Biotalouden tavoitteet Mikä ilmastonmuutos erilaiset tulevaisuudet Suomen metsien tulevasta kehityksestä Metsien käyttö ilmaston ja biotalouden tavoitteiden näkökulmasta Johtopäätöksiä Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi 19.11.2015 2

Megatrendit ILMASTONMUUTOS IPCC AR5 CO2 Kauhuskenaario: Miljardi pakolaista vuonna 2100 Maaseudun tulevaisuus 10.11.2015 19.11.2015 3 Megatrendit Ilmastonmuutos RCP skenaariot RCP8.5 RCP6.0 RCP4.5 RCP2.6 Erilaisia globaaleja päästökehityspolkuja ennen vuotta 2100 (RCP:t) ja sen jälkeen (ECP:t). RCP2.6 hahmottelee päästövähennyspolun, jolla maapallon kahden asteen lämpötilanousu kohtuullisella todennäköisyydellä vältettäisiin. 19.11.2015 4

Megatrendit VÄHENTYVÄT RESURSSIT Öljy, fosfori Väestönkasvun ja lisääntyvän kulutuksen seurauksena 50 % enemmän ruokaa Venäjä varustautuu suursotaan maailman luonnonvaroista - Suomen kuvalehti 10.11.2015-30 % enemmän vettä 2030 maailmassa tarvitaan: 45 % enemmän energiaa Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta / Henkilön YK nimi / Esityksen (2012) nimi Resilient People, Resilient Planet: A future worth 19.11.2015 choosing 5 Biotalouden tavoitteet Biotalous käyttää uusiutuvia luonnonvaroja vähentää riippuvuutta fossiilisista luonnonvaroista ehkäisee ekosysteemien köyhtymistä sekä luo uutta talouskasvua ja uusia työpaikkoja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti - Suomen biotalousstrategia - BIOTALOUDEN TOIMIEN MIELEKKYYS REALISOITUU TAVOITTEEN MÄÄRITTELYN KAUTTA! 19.11.2015 6

Ilmastonmuutos Suomessa Lievinkin ilmastonmuutosskenaario tuottaa kolmen asteen nousun Suomen keskilämpötilaan vuosisadan loppuun mennessä. Todennäköisimmin lämpötilan nousu asettuu Suomessa 4-10 asteen haarukkaan. Sateisuus tullee lisääntymään useilla kymmenillä prosenteilla. Suomalaisella yhteiskunnalla on kyky hallita ilmastonmuutokseen liittyvät riskit ja sopeutua ilmastossa tapahtuviin muutoksiin. - Suomen biotalousstrategia - Lämpötila Sadanta Rötter et al. 2013 19.11.2015 7 Ilmastonmuutos metsien kasvu ja kehitys + Hiilidioksidilannoitus + Kasvukausien piteneminen? Maaperän typpi - Metsiin kohdistuvat häiriöt +/- tuuli +/- metsäpalot - lumituhot + hyönteis- ja sienituhot Metsien puuaineen kasvun muutos maaperän eri typpiskenaarioilla, SRESA1B 19.11.2015 8

Ilmastonmuutos - metsien kasvu ja kehitys Lämpötilan nousu ja typen nousu auttaa erityisesti nopeakasvuisia lehtipuita, koska: korkea yhteytyksen optimilämpötila, ja yhteytystuotteiden allokaatio on joustavampaa kuin havupuilla (eli jos maassa paljon typpeä, pystyvät ohjaamaan kasvustaan suuremman osan maanpäälliseen osaan ja kasvattamaan suhteellisesti enemmän lehvästöä) Kasvukauden piteneminen parantaa erityisesti tammen kasvuedellytyksiä, koska sen kasvutavasta johtuen se saa tuottavat lehdet hyvin myöhään keväällä valmiiksi. 19.11.2015 9 Ilmastonmuutos Suomen metsien hiilinielut Suomen metsien hiilinielu kasvaa lähivuosikymmeninä, jos hakkuut pidetään nykytasolla ja häiriöt metsissä eivät lisäänny. 19.11.2015 10

Metsien käyttö ilmastonmuutoksen ja biotalouden tavoitteiden näkökulmasta Niin kauan kuin Suomessa on talousmetsiin mätänevää puuta ilman teollista käyttöä, kannattaa puusta ja metsätähteistä valmistaa biodieseliä. Kantojen keruuta energiakäyttöön tulee rajoittaa, koska jos metsästä poistetaan kaikki lahoava puu, ei alueella sen jälkeen kasva vadelmia eikä sieniä. Suomen tunnistetut biomassavarat ovat täyskäytössä 10-20 vuoden aikavälillä - Kohti biotaloutta TEM 6/2011-19.11.2015 11 Metsien käyttö Case bioenergia Boreaalisten metsien metsäbioenergialla takaisinmaksuaika kymmeniä, jopa satoja vuosia. Takaisinmaksuaika kasvaa jakeen lpm:n Mikäli keskeiset biomassajakeet eivät säily nollapäästöisinä tai CCS ei kaupallistu, kasvaessa. 80-95 % päästövähennystavoitteen saavuttaminen ei käytännössä ole mahdollista. - Suomen energia- ja ilmastotiekartta 2050 - Hiilivelka käsittelemättömään metsään maksettu Mitchell et al. 2012 Hiilivelka alkuperäiseen hiilivarastoon maksettu 19.11.2015 12

Metsien käyttö Ilmastoystävällinen metsien käyttö Metsien nykyinen rakenne lähtötilanteena (ei turvemaita) Kuusi, mänty ja koivu OMT, MT, VT kasvupaikat 4 kpl Hakkuuskenarioita 130%, 100%, 65% ja 50% vuotuisesta kasvusta 19.11.2015 13 Metsien käyttö Mallinnuskehikko Hiili eri ositteissa Hiilen korvausvaikutus PRELES Nitrogen OptiPipe YASSO MOTTI SRES A2, Ilmastomallien mediaanimalli SOSAA MODIS SÄTEILYPAKOTE 19.11.2015 14

10 Metsien käyttö Eri ilmastoagentit metsikkötasolla Säteilypakotteen muutos metsikkötasolla Vakio albedo (V > 60 m3) CO 2 Albedo Aerosolit Yhteensä 0-10 -20 Hakkuu 0 20 40 60 80 100 Aika (a) 19.11.2015 15 Metsien käyttö Eri ilmastoagentit metsikkötasolla rauduskoivu kuusi 2050 rauduskoivu Nykyilmastossa havupuiden albedo- ja aerosolivaikutus lähes kumoavat toisensa. Rauduskoivulla albedon ja aerosolien nettovaikutus on selvästi viilentävä. 2050 ilmastossa aerosolivaikutus selvästi nykyistä suurempi. 19.11.2015 16

Metsien käyttö Hiilen korvausvaikutus metsikkötasolla Korvataan puulla fossiilisiin polttoaineisiin perustuvaa tuotantoa (esim. energia) ja tuotteita (esim. betoni ja teräs) Voidaan saavuutta ilmastohyötyjä. Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi 19.11.2015 17 Sathre & O Connor 2010 MIHIN TARVITAAN PARADIGMAN MUUTOSTA? 19.11.2015 19

Biotalous = yhteiskunnan rakennemuutos Sellu- ja paperiteollisuus on ohjannut Suomen metsäsektorin kehitystä Biomassa ohjautuu jatkossakin tuotteisiin, joille on kysyntää ja joista saadaan korkein jalostusarvo. - Suomen biotalousstrategia - - Biotaloutta ajavien megatrendien vaatima yhteiskunnan rakennemuutos ei tapahdu metsäteollisuuden sivuvirtoja hyödyntämällä! BKT Jotta biotalous toteuttaisi myös ilmastotavoitteita Energian säästäminen ja uusiutumattomien luonnonvarojen kulutuksen vähentäminen Uusiutuvien luonnonvarojen kestävä käyttö (vrt. sellu ja paperiteollisuus, metsäbioenergia) Keskittyminen kierrätykseen ja kulutuksen vähentämiseen 19.11.2015 20 Muista ainakin nämä: TakeHome I: Hiilivaikutus on edelleen pidettävä torjunnan keskiössä. To Save the Planet, Plant Trees TakeHome II: Energiapuuhakkuiden lisäys EI OLE kestävä vaihtoehto ilmaston kannalta. TakeHome III: Sekametsiä kannattaa suosia sekä torjunnan että sopeutumisen näkökulmasta. TakeHome IV: Isot epävarmuudet edelleenkin ilmastonmuutoksen vaikutustutkimuksissa. 19.11.2015 21