KIRKKONUMMEN SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 1 (23) Kokouspäivä Paikka ja aika: Kirkkonummen seurakuntatalo, Sali 4, 27.2.2014 klo 18.00 20.25 Jäsenet: Posti Timo, puheenjohtaja Ehrnstén Viveka Erkkilä Pentti Kaurila Tuija Lumijärvi Johanna Nieminen John Rahja Jaakko Rekola Merja Salonen Antti, varapj. klo 20.05 asti Seppälä Pirjo Sivonen Risto Tarkka Juha Taubert Håkan Hellström Gunnel Vanhamäki Veikko Hietanen Rauni Andersén Sanna Mervasto Kalevi Riihitammela Paavo Seppänen Tarja Pentikäinen Tuomo Väkeväinen Tuulia Haukijärvi Eino Korhonen Eila Bäck Carl-Gustaf Muut kutsutut: Yhteisen n puheenjohtaja Viveca Lahti Yhteisen n 1. varapuheenjohtaja Jaana Nuottanen Yhteisen n 2. varapuheenjohtaja Ari Harinen Viranhaltijat: Timo Posti, kirkkoherra Lars-Henrik Höglund, kirkkoherra klo 19.20 asti Sirkkaliisa Cavonius, talousjohtaja Riitta Kaijansinkko, hallintoassistentti 15-24 Allekirjoitukset Timo Posti Puheenjohtaja Riitta Kaijansinkko Pöytäkirjanpitäjä Tarkistus 27.2.2014 John Nieminen Pöytäkirjantarkastaja Pentti Erkkilä Pöytäkirjantarkastaja Todistan, että pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävillä Paikka ja aika Taloustoimisto 28.2 30.3.2014
2 (23) SISÄLLYSLUETTELO 15 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS... 3 16 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN JA NÄHTÄVÄNÄ PITÄMINEN... 4 17 KOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS... 5 18 SEURAKUNTAYHTYMÄN JOHTOSÄÄNTÖ... 6 19 KIRKKONUMMEN PAPPILAN VUOKRAAMINEN RUOTSALAISEN SEURAKUNNAN KIRKKOHERRALLE... 9 20 SIIVOOJAN SIJAISUUS 8.4. 30.12.2014, KESKUSTAN SEURAKUNTATALO, HULDA JOKINEN... 14 21 MÄÄRÄAIKAISEN TALOUSSIHTEERIN PALKKAAMINEN AJALLE 1.4. 31.12.2014, DANIELA BJÖRN... 15 22 ASEMAKAAVA-ALUEEN ASEMAKAAVAN LAATIMINEN JA MAANKÄYTTÖSOPIMUS: VESITORNINMÄKI... 17 23 ILMOITUSASIAT... 20 24 MUUT ASIAT... 20 Muu toimielin
3 (23) 15 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Kirkkojärjestyksen 9. luvun 1 :n mukaan kutsun yhteisen n kokoukseen antaa puheenjohtaja. Kutsu on ohjesäännön 6 :n mukaan toimitettava jäsenille viimeistään kolme arkipäivää ennen kokousta ja kutsuun on liitettävä, mikäli mahdollista, luettelo käsiteltävistä asioista. Kirkkolain 7. luvun 4 :n mukaan yhteinen on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on saapuvilla. Esitys Päätös Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. Todettiin. Muu toimielin
4 (23) 16 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN JA NÄHTÄVÄNÄ PITÄMINEN Ohjesäännön 8 :n mukaan pöytäkirja tarkastetaan heti tai sen tarkastaa kaksi kullakin kerralla sitä varten valittua jäsentä. Pöytäkirjan nähtävänä olosta säädetään kirkkolain 25. luvun 3 :ssä. Kun ainoastaan tarkastetut pöytäkirjat voidaan asettaa yleisesti nähtäväksi, pöytäkirjan tarkastaminen on suoritettava ennen nähtävänä oloajan alkamista. Esitys Valitaan kaksi pöytäkirjantarkastajaa. Pöytäkirja tarkastetaan 27.2.2014. Pöytäkirja pidetään nähtävänä taloustoimistossa ajalla 28.2 30.3.2014. Päätös Valittiin pöytäkirjantarkastajiksi John Nieminen ja Pentti Erkkilä. Muu toimielin
5 (23) 17 KOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS Esitys Esityslista hyväksytään kokouksen työjärjestykseksi. Päätös Esityslista hyväksyttiin kokouksen työjärjestykseksi sen jälkeen, kun esityslistalle oli lisätty kohtaan Muut asiat: irtisanoutuminen. Muu toimielin
6 (23) 18 SEURAKUNTAYHTYMÄN JOHTOSÄÄNTÖ YKN 17.12.2013 157 Valmistelu Kiinteistöpäällikkö on lopettanut, ja kiinteistötoimen henkilökuntaa on vahvistettu määräaikaisella projektikoordinaattorilla vuoden 2014 loppuun asti ja henkilövuokrauksen kautta tulevalla teknisellä isännöitsijällä noin 4-6 kuukauden ajaksi. Nämä henkilöt hoitavat kiinteistötoimen juoksevia asioita ja projekteja yhdessä muiden kiinteistötoimen työntekijöiden kanssa. Seurakuntayhtymässä tarvitaan kiinteistöpäällikköä tai vastaavaa viranhaltijaa hoitamaan kiinteistöjen ja hautausmaiden investointiprojekteja ja pienempiä korjausprojekteja sekä kehittämään kiinteistötoimea ja hautaustoimea. Seurakuntayhtymän kiinteistöt vaativat jatkuvaa ylläpitoa ja jotkin kiinteistöistä myös suurempia korjauksia jopa peruskorjauksia, kuten Kirkkonummen keskustan seurakuntatalo. Kiinteistötoimen ja hautatoimen henkilöstöjohtaminen on vaativaa mm. toimipaikkojen hajanaisuuden vuoksi. Niissä tulisikin vahvistaa esimiestyöskentelyä. Yhtymässä olisi hyvä selkiyttää vastuut ja toimivaltasuhteet sekä eri toimijoiden roolit. Tämänhetkinen järjestely, jossa talousjohtajalla ja kiinteistöpäälliköllä on yhtymän toiminnasta yhteisvastuu ja jossa muiden esimiesten vastuut ja päätösvalta - esimerkiksi hankintoihin ja henkilöstöjohtamiseen liittyen - on määrittelemättä, on toimimaton aiheuttaen epäselvyyttä vastuukysymyksissä ja epätietoisuutta henkilökunnassa johtaen mahdollisesti ilmapiiriongelmiinkin. Saadun kokemuksen perusteella voitaisiinkin ehkä olettaa, että kiinteistöpäällikön aika ja resurssit eivät riitä sekä projektien hoitoon, kehittämistyöhön että esimiestyöskentelyyn. Kokonaisvastuun selventämiseksi olisi perusteltua, että kiinteistöpäällikkö toimisi talousjohtajan alaisena ja että seurakuntayhtymän muiden esimiesten, seurakuntapuutarhurin, ylivahtimestarin, emännän ja leirikeskuksen hoitajan, vastuita ja päätösvaltaa täsmennettäisiin ja laajennettaisiin. Tämä palvelisi seurakuntayhtymän etua. Vastuiden ja toimivaltasuhteiden selventäminen lisäisi työssäjaksamista yhtymässä niin esimiesten, kiinteistöpäällikön, talousjohtajan kuin muidenkin työntekijöiden osalta. Selventäminen vähentäisi myös yhteisen n puheenjohtajalle tulevaa kiinteistöpuolen asioihin liittyvää työtä, jolloin puheenjohtaja pystyy keskittymään yhtymän laajempiin strategisiin kysymyksiin ja kehittämiseen sekä omaan työhönsä kirkkoherrana. Tämä osaltaan lisäisi myös kirkkoherran jaksamista. Esimiestyöskentelyä vahvistettaisiin myös kouluttamalla esimiehiä johtamisessa ja tukemalla heitä työskentelyssä mm. säännöllisin palaverein. Muu toimielin
7 (23) Yhtymässä voi määrärahojen puitteissa olla tarpeellinen määrä muuta vakituista sekä määräaikaista henkilökuntaa. Voitaisiin esimerkiksi pohtia, pitäisikö projektien ja korjaussuunnitelmien läpiviemiseksi seurakuntayhtymässä olla kiinteistöpäällikön lisäksi toinenkin kiinteistöasioihin enemmän perehtynyt työntekijä määräaikaisena. Oheinen seurakuntayhtymän johtosääntöehdotus (Liite 157.1) on tehty ottaen huomioon ylläesitetyt seikat, sekä on tehty täsmennyksiä talousjohtajan ja kiinteistöpäällikön tehtäviin. Yhteisen n päätös 29 vuodelta 2008 on otettu huomioon (s.o. Mitä sanotaan hallintojohtajasta koskee myös talousjohtajaa siitä alkaen, kun tämä on aloittanut virassa). Näiden lisäksi johtosääntöehdotukseen on kirjattu osio johtavasta perheneuvojasta. Johtosäännöstä on poistettu kiinteistöinsinööriin liittyvä osa sillä perusteella, että kyseessä ei ole ollut virka. Seurakuntayhtymän johtosääntö korvaisi nykyisen hallinto-organisaation johtosäännön (Liite 157.2) vuodelta 2005. Nykyisestä johtosäännöstä puuttuu osiot mm. muista esimiehistä, sijaisuusjärjestelyistä ja perheneuvonnasta. Perheneuvonnan osalta uusi johtosääntö korvaisi Perheasiainneuvottelukeskuksen johtosäännön johtavaa perheneuvojaa koskevilta osilta (Liite 157.3). Tämän johtosääntöehdotuksen hyväksyminen ei vaadi muiden sääntöjen muuttamista. Liitteet 157.1 Ehdotus Kirkkonummen seurakuntayhtymän johtosäännöksi 157.2 Kirkkonummen seurakuntayhtymän hallinto-organisaation johtosääntö 157.3 Perheasiainneuvottelukeskuksen johtosääntö Talousjohtajan esitys YKN 17.12.2013 157 päättää ehdottaa yhteiselle lle, että yhteinen päättää hyväksyä liitteenä 157.1 olevan Seurakuntayhtymän johtosäännön. Päätös Päätettiin palauttaa asia valmisteluun. Päätettiin perustaa työryhmä johtosäännön uudistamistyötä varten. Työryhmään valittiin Viveca Lahti, Merja Rekola ja Juha Tarkka. YKN 27.2.2014 18 Valmistelu Työryhmä (Viveca Lahti, Merja Rekola, Juha Tarkka, Timo Posti ja Sirkkaliisa Cavonius) kokoontui kaksi kertaa, 16.1. ja 30.1. Työryhmä kävi läpi seurakuntayhtymän johtosääntöehdotuksen. Johtavan perheneuvojan kommentit on myös otettu huomioon. Johtosääntöluonnos on liitteenä 18.1. Muu toimielin
8 (23) Liitteet Liite 18.1 Seurakuntayhtymän johtosääntöluonnos Talousjohtajan esitys esittää yhteiselle lle, että yhteinen päättää hyväksyä liitteen 18.1 mukaisen seurakuntayhtymän johtosäännön. Johtosääntö astuu voimaan heti sen saatua lainvoiman ja sillä kumotaan hallinto-organisaation johtosääntö vuodelta 2005. Päätös Päätettiin esityksen mukaisesti. Muu toimielin
9 (23) 19 KIRKKONUMMEN PAPPILAN VUOKRAAMINEN RUOTSALAISEN SEURAKUNNAN KIRKKOHERRALLE Valmistelu on käsitellyt Pappilan vuokraamisasiaa kokouksissaan 19.11.2013 (147 ) ja 17.12.2013 ( 156) ja 21.1.2014 ( 23). Viimeisessä kokouksessa yhteinen päätti pyytää lausuntoa Pappilan käytöstä ruotsalaiselta seurakunnalta. Ruotsalaisen seurakunnan seurakuntaneuvosto on asettanut työryhmän pohtimaan Pappilan käyttöä. Työryhmän raportti on käsitelty seurakuntaneuvostossa 11.2. Päätöksessään seurakuntaneuvosto toteaa ruotsinkielisen seurakuntaneuvoston hallinnoivan tiloja seuraavasti: 1-kerros (pohjakerros): Sali (voidaan tarvittaessa rajata verhoilla ja täten erottaa ruokasalista) Työhuone Keskusteluhuone Alahalli, käytävä ja WC Sali jota käytetään muun muassa: - Kirkkokahvitilaisuuksiin - Laulu-, runo ja psalmi-iltoihin - Luentosarjoihin - Edustustilaisuuksiin Työhuone (pienryhmähuone, kulmahuone), jota käytetään mm.: - Pienryhmiin - Rukous-, keskustelu- sekä raamattukerhoihin - Pyhäkoulua varten Keskusteluhuone (kokoushuone), jota käytetään mm.: - Seurakuntaneuvoston kokouksiin - Työkokouksiin - Johtokuntien kokouksiin Kellarikerros, jota käytetään mm.: - Saunailtoihin ja yhteisrientoihin - Grilli-iltoihin ja puutarhajuhliin - Asiakirjavarastoa käytetään ruotsinkielisen seurakunnan varastotilana Seurakuntaneuvoston koko päätös on suomeksi käännettynä liitteessä 19.1 Muu toimielin
10 (23) Kirkkonummen seurakuntayhtymän tulee vuokranantajana todeta luotettavasti, mitkä tilat ovat kirkkoherran käytössä ja mitkä eivät. Seurakuntaneuvoston raportissa on katsottu, että riittävä tilojen eriyttäminen salin osalta on verhot. Verohallinnon ohjeissa 9.12.2013/A112/200/2013, Luontoisedut verotuksessa sanotaan asuntoedun (johon tämänkin asunnon arvostaminen perustuu) arvonalentamisesta seuraavaa: 2.4 Asuntoedun arvon alentaminen 2.4.1 Paikkakunnan vuokrataso ja asunnon sijainti Asuntoedun arvoa voidaan alentaa luontoisetupäätöksen mukaisesta arvosta asunnon sijaintipaikkakunnan tai asunnon sijainnin perusteella. Jos sijaintipaikkakunnan vuokrataso on luontoisetuarvoja alhaisempi, edun arvoa voidaan alentaa enintään 20 prosentilla. Samoin luontoisetuarvoa voidaan alentaa enintään 20 prosentilla asunnon sijainnista johtuvalla perusteella. Tällaisia perusteita ovat esimerkiksi syrjäinen sijainti ja ympäristöhaitat kuten asuminen laitos-, kaivos- tai teollisuusalueella. Jos sovelletaan molempia alennusperusteita, sijaintiin perustuva alennus lasketaan vuokratason perusteella alennetusta arvosta (luontoisetupäätös 9 ). 2.4.2 Asunnon työ- ja edustuskäyttö Joissakin tapauksissa palkansaaja työskentelee myös kotonaan. Jos osa luontoisetuasunnosta on pelkästään työkäytössä, asunnosta ei tältä osin muodostu luontoisetua (KHO 11.3.1991 taltio 810). Työkäytöstä voi olla kysymys myös silloin, kun palkansaaja vastaanottaa tai majoittaa säännöllisesti asiakkaita asunnossaan. Asunnon käyttäminen edustukseen voi myös olla peruste asuntoedun arvon alentamiselle. Edellytyksenä arvon alentamiselle on se, että kyse ei ole pelkästään satunnaisesta edustuskäytöstä. Satunnaista on esimerkiksi edustuskäyttö muutaman kerran vuodessa. Kuukausittain tai tätä useammin säännöllisesti toistuva edustuskäyttö puolestaan on peruste arvon alentamiselle. Arvon alentaminen edellyttää verovelvollisen esittämää luotettavaa selvitystä asunnon työtai edustuskäytöstä. Osoituksena työ- tai eduskäytöstä voivat olla esimerkiksi kirjanpidon ja palkanlaskennan merkinnät ja tositteet, joista edustuskäyttö ilmenee. Arvon alentamista edustuskäytön perusteella voi tukea myös se, että asunnon pinta-alaa voidaan pitää palkansaajan ja hänen perheensä tarpeisiin nähden suurena. Yksi osoitus työ- tai edustuskäytöstä voi lisäksi olla se, että työnantajalla ei ole asunnon sijaintipaikkakunnalla eikä lähiseudulla muita toimi- tai edustustiloja. Asuntoedun arvon alentaminen voidaan tehdä joko prosenttimääräisenä tai jättämällä pelkästään edustuskäytössä olevat tilat kokonaan huomioon ottamatta asuntoedun arvoa laskettaessa. Ensin mainittua tapaa voidaan soveltaa silloin, kun samat tilat ovat sekä yksityis- että edustuskäytössä. Jälkimmäisenä mainittu tapa tulee puolestaan kyseeseen silloin, kun esimerkiksi pohjapiirustuksesta voidaan todeta riittävän selvästi todeta, että edustuskäytössä olevat tilat ovat erotettavissa muista tiloista. Muu toimielin
11 (23) Osittain edustuskäytössä olevan asunnon luontoisetuarvo voidaan laskea myös seuraavalla tavalla. Esimerkki: Palkansaajalla on 120 m2:n suuruinen luontoisetuasunto, jonka luontoisetuarvo on 1.407 euroa kuukaudessa. Asunnosta 70 m2 on edustuskäytössä keskimäärin 10 päivänä kuukaudessa. Muun ajan kyseiset tilat ovat palkansaajan ja hänen perheensä käytössä. Asunnon luontoisetuarvosta voidaan tehdä edustuskäyttöä vastaava vähennys, jonka määrä on (1.407 x (70 / 120) x (10 / 33,33)) 246,25 euroa. Asuntoedun luontoisetuarvo on siten (1.407-246,25) 1.160,75 euroa kuukaudessa. Edelleen verohallinnon ohjeissa todetaan, että työnantaja ei voi ennakonpidätystä toimittaessaan oma-aloitteisesti alentaa luontoisetuarvoa edustuskäytön perusteella. Alennus tehdään ainoastaan palkansaajan vaatimuksesta luotettavan selvityksen perusteella. Verohallinnon ohjeet on luettavissa verkkosivuilla www.vero.fi hakusanalla Luontoisedut verotuksessa. Verhoa ei voida pitää riittävänä erottamaan sali kirkkoherran asuintiloista, vaan se on lähtökohtaisesti katsottava asuintiloiksi. Kirkkoherran tulee esittää ym. luotettava selvitys työnantajalle edustuskäytöstä salin osalta, mikäli se halutaan pitää asunnon yhteydessä. Koska kulku yläkertaan käy alahallin kautta, ovat tämä tila ja sen yhteydessä oleva wc myös kirkkoherran käytössä. Kuten aikaisemmassakin valmistelussa on mainittu sanotaan Verohallinnon ohjeissa pinta-alan laskemisesta seuraavaa: Pinta-alaa määritettäessä asunnon pinta-alaksi lasketaan varsinaiset asuinhuoneet ja muut palkansaajan ja hänen perheensä asumiseen liittyvät tilat kuten vaatehuone ja komerot, sauna, uima-allas ja askarteluhuone. Aikaisemmassa valmistelussa on esitetty, että kellarin saunatilat ja kodinhoitohuone voisivat olla vuokrattavissa kirkkoherralle samoin periaattein kuin esimerkiksi kerrostaloissa. Ehdotettiin, että asiaan haetaan verohallinnon ennakkoratkaisua. Tämä on edelleen ajankohtaista. Tällä tavalla on mahdollista saada ratkaisu, joka on työnantajalle apuna vuokran määrittämisessä ja joka sitoo verottajaa. Työnantajana Kirkkonummen seurakuntayhtymä on vastuussa ennakonpidätyksestä myös silloin kun se liittyy luontoisetuihin. On mahdollista, että jos vuokra määritellään liian alhaiseksi käytössä olevaan tilaan nähden, syntyy siitä työntekijälle verotettavaa luontoisetua, josta työnantaja on velvollinen suorittamaan ennakonpidätyksen. Nykyisin kirkkoherroilla ei ole mahdollisuutta luontoisetuasuntoihin. Käytössä olevat tilat tulee määritellä mahdollisimman oikein ja hakea asiassa ennakkoratkaisua. Kirkkonummen seurakuntayhtymän edun mukaista on ottaa huomioon päätöksenteossa seurakuntayhtymän taloudelliset näkymät. Seurakuntia on kehotettu säästämään ja jo usean vuoden ajan on kehotettu ottamaan huomioon tilojen käytön tehostaminen. Muu toimielin
12 (23) Yhtymälle peruskorjatusta Pappilasta aiheutuvat ylimääräiset vuosittaiset kulut (mukaan lukien poistot ja korko pääomasijoitukselle), joita ei tällä hetkellä jyvitetä ruotsalaiselle seurakunnalle, ovat arvion mukaan 68.000 euroa vuodessa (investointi 900.000 e, poistot asuinrakennuksista 30 v., laskennallinen korko pääomasijoitukselle 3,5 %, ylläpito- ja hoitokulut 17.100 e/v., vuokratuotto 14.500 e/v (jos pa 150 m2)). Koska sisäisiä vuokria ei ole tällä hetkellä käytössä jakaantuu tämä kulu seurakunnille talousarvion mukaisessa suhteessa. Huomioon on otettava myös Pappilan käyttömahdollisuudet julkiseen käyttöön ennen kaikkea paloturvallisuus, mutta myös sähkönkulutus, lämmitys ja vedenkäyttö, sekä ilmastoinnin riittävyys. Peruskorjausta tehtäessä on lähdetty siitä, että Pappila toimii nimenomaan kirkkoherran asuntona. On selvitettävä, minkälainen julkinen käyttö ylipäätään on mahdollista Pappilan eri tiloissa (esimerkiksi läsnäolijamäärät). Rakennuksista ja niiden asianmukaisesta ja turvallisesta käytöstä on vastuussa seurakuntayhtymä. Pappilan tilannetta on voitava tarkastella uudestaan esimerkiksi seurakuntayhtymän taloudellisen tilanteen muuttuessa, kirkkoherran vaihtuessa tai mikäli muuta olennaista asiaan liittyvää ilmenee. Liitteet Liite 19.1 Ruotsalaisen seurakunnan seurakuntaneuvoston päätös Pappilan käytöstä Talousjohtajan esitys päättää, että kirkkoherran käytössä ovat seuraavat tilat: 1-kerros (pohjakerros): Makuuhuone 20,8 m2 Makuuhuoneen yhteydessä oleva WC 3,85 m2 Ruokasali 21,0 m2 Keittiö 20,6 m2 Eteinen (keittiön eteinen) 2,95 m2 Sali 42,0 m2 Alahalli ja WC 18,6 m2 2-kerros (ylempi kerros): Ylähalli 34,3 m2 Suihkutilat 4,8 m2 Makuuhuone, vierashuone (työhuone) 17,0 m2 Muu toimielin
13 (23) Kellarikerros: Saunan ja takkahuoneen sekä kodinhoitohuoneen käyttö erillistä sovittua maksua vastaan. Kirkkoherralla on asumisvelvollisuus. Pappilan tilat ovat epäkäytännölliset ja huoneet suurehkoja. päättää, että alahallia ja WC:tä ja kellarikerroksessa olevia tiloja ei lasketa vuokraan, mikäli verohallinnon antamasta ennakkoratkaisusta ei muuta ilmene. Ylläesitetyn mukaisesti Kirkkonummen ruotsalaisen seurakunnan kirkkoherran käytössä olevien tilojen pinta-ala on yhteensä 185,9 m2. Tästä vähennetään työhuone 17 m2 ja alahalli ja WC 18,6 m2, jolloin pinta-alaksi tulee 150 m2. päättää, että vuokra on Verohallinnon päätöksen 184/200/2013 (Verohallinnon päätös vuodelta 2014 toimitettavassa verotuksessa noudatettavista luontoisetujen laskentaperusteista) mukainen, eli 1.317 e kuukaudessa (117 e + 8 e x 150). Vuokraa tarkistetaan vuosittain Verohallinnon päätöksen mukaisesti. Edelleen yhteinen päättää, että Kirkkonummen seurakuntayhtymä hakee ennakkoratkaisua asiassa. Vuokra tarkistetaan ennakkoratkaisun saamisen jälkeen. Päätös Keskustelun aikana Juha Tarkka ehdotti, että kirkkoherran käytössä olevaksi neliömääräksi vahvistetaan ruotsalaisen seurakunnan seurakuntaneuvoston lausunnon mukainen neliömäärä 108,3 m2. Sali ja ruokasali erotetaan lukittavalla paljeovella tai muulla vastaavalla tavalla. John Nieminen ja Jaakko Rahja kannattivat ehdotusta. Puheenjohtaja totesi, että asiasta äänestetään. Esittelijän esitys oli Jaa, ja Juha Tarkan esitys Ei. Ei-esitys sai 10 ääntä ja Jaa-esitys yhden äänen. Äänestystulos liitteenä 19.2. Puheenjohtaja Timo Posti ja esittelijä Sirkkaliisa Cavonius jättivät asiasta eriävän mielipiteen. Merkittiin, että Lars-Henrik Höglund poistui ennen tämän pykälän käsittelyä. Muu toimielin
14 (23) 20 SIIVOOJAN SIJAISUUS 8.4. 30.12.2014, KESKUSTAN SEURAKUNTATALO, HULDA JOKINEN Valmistelu Siivooja Kiira Mahlavuorelle on myönnetty työvapautta 17.2. 30.12.2014. Hänen tilalleen on viranhaltijapäätöksellä (Päätös 5, 21.1.2014) palkattu Hulda Jokinen 7.4.2014 asti. Mikäli sijaisuus kestää yli 6 kuukautta tulee asiasta päättää yhteisessä ssa. Hulda Jokisella on pitkä kokemus ja laaja osaaminen siivousalan eri työtehtävistä. Hänellä on oma siivousalan yritys, minkä lisäksi hänellä on kokemusta toimistojen ja julkisten tilojen siivoamisesta. Keskustan seurakuntatalon siivoojan tehtävänkuvaus on nähtävänä kokouksessa. Esitys päättää palkata Hulda Jokisen siivoojan tehtäviin ajalle 8.4. 30.12.2014, ensisijaisena toimipaikkana Kirkkonummen keskustan seurakuntatalo. Tehtävän palkkaus määräytyy Kirkon virka- ja työehtosopimuksen vaativuusryhmän 302 mukaan (peruspalkka 1.705,48 e/kk), minkä lisäksi maksetaan kokemukseen perustuvaa henkilökohtaista palkanosaa enintään 15 prosenttia palkasta. Tehtävän työaika on yleinen säännöllinen työaika. Päätös Päätettiin esityksen mukaisesti. Muu toimielin
15 (23) 21 MÄÄRÄAIKAISEN TALOUSSIHTEERIN PALKKAAMINEN AJALLE 1.4. 31.12.2014, DANIELA BJÖRN Valmistelu Pääkirjanpitäjä Eira Tallqvist jää eläkkeelle 1.6.2014 alkaen. Hänen viimeinen työpäivänsä on 9.3.2014. Seurakuntayhtymän talous- ja henkilöstöhallinto on muutoksessa mm. Kirkon palvelukeskuksen asiakkaaksi siirtymisen vuoksi. Palvelukeskukseen siirtyminen tulee aiheuttamaan muutoksia tehtävänkuviin. Tilanne tarkentunee vuoden 2014 loppuun mennessä. Muutosprosessi on käynnissä, ja yleisesti siirtymävaiheen aikana myös henkilöstön tarve on suurempi kuin sitten kun siirtyminen on viety loppuun. Tällä hetkellä on jo selvää, että siirtymävaihe voi pidentyä olennaisesti mm. siksi, että järjestelmä on ilmeisesti tuotu tuotantoon liian aikaisin. Toimenpiteisiin järjestelmän toimivuuden parantamiseksi on palvelukeskuksessa ryhdytty. Taloustoimistossa on palvelussuhteessa it-asiantuntija palkanlaskija, 2 toimistosihteeriä (toinen määräaikainen; päätehtävinä osto- ja myyntireskontra ja arkistointi), kirjanpitäjä (hautakirjanpito), hallintoassistentti (määräaikainen) ja pääkirjanpitäjä, jonka viimeinen työpäivä on siis 9.3.2014. Taloustoimiston resurssit ovat laajakantoinen muutosprosessit sekä seurakuntien tarpeet huomoon ottaen riittämättömät. Vaikka pääkirjanpitäjän tehtävän auki julistamista ei katsottu tarpeelliseksi, on taloustoimiston resurssitilannetta seurattava. Tarvittavat päätökset tulee tehdä tarpeen mukaan. Nyt ajankohtaisena olevan tilanteen ratkaisuna ehdotetaan, että taloustoimistossa työskentelevä määräaikainen (31.3.2014 asti) toimistosihteeri, Daniela Björn, palkataan taloustoimistoon taloussihteeriksi. Tällä järjestelyllä turvataan taloustoimiston palvelujen toimivuutta pääkirjanpitäjän jäätyä eläkkeelle. Taloussihteerin tehtäviin kuuluvat talousjohtajan avustaminen taloushallinnon eri tehtävissä, tilinpäätöksen ja talousarvion teknisestä toteutuksesta vastaaminen, Kirkon palvelukeskuksen taloushallinnon yhteyshenkilönä toimiminen ja taloushallinnon raporteista vastaaminen. Taloussihteeri toimii soveltuvin osin sijaisena palkkahallinnossa. Koulutusvaatimuksena toimeen on vähintään tradenomin tutkinto (ensisijaisesti taloushallinnossa) tai vastaava teoreettinen osaaminen työkokemukseen liitettynä. Toimen hoitaminen edellyttää kokonaisuuksien hallintaa, itsenäistä työotetta ja joustavuutta. Kielitaitovaatimukseksi esitetään vastaavaa kuin pääkirjanpitäjällä eli suomen kielen hyvä suullinen taito ja ruotsin kielen tyydyttävä suullinen taito. Daniela Björnillä on tradenomin tutkinto (taloushallinto). Hän on työskennellyt seurakuntayhtymän taloustoimistossa toimistosihteerinä marraskuusta 2012 alkaen (pääasiallisena vastuualueenaan osto- ja myyntilaskutus) joten hänellä on seurakunnallista kokemusta. Hän on toiminut taloushallinnon yhteyshenkilön sijaisena Muu toimielin
16 (23) Talousjohtajan esitys palvelukeskukseen päin ja osallistunut näihin koulutustilaisuuksiin. Hänen äidinkielensä on ruotsi ja hänellä on hyvä suomen kielen taito. Taloussihteerin tehtävänkuvaus on nähtävänä kokouksessa. päättää palkata Daniela Björnin seurakuntayhtymän taloustoimistoon taloussihteeriksi ajalle 1.4.2014 31.12.2014. Tehtävän palkkaus määräytyy Kirkon virka- ja työehtosopimuksen vaativuusryhmän 502 mukaan (peruspalkka 2.253,75 e/kk), minkä lisäksi maksetaan kokemukseen perustuva henkilökohtainen palkanosa, enintään 15 prosenttia. Tehtävässä on liukuva työaika. Päätös Päätettiin esityksen mukaisesti. Muu toimielin
17 (23) 22 ASEMAKAAVA-ALUEEN ASEMAKAAVAN LAATIMINEN JA MAANKÄYTTÖSOPIMUS: VESITORNINMÄKI Dnro 04/2014/2/25 Valmistelu Kirkkonummen seurakuntayhtymä omistaa Gesterbyn kylän Prästgården-nimisen tilan RN:o 3:56, kiinteistötunnus 257-418-3-56. Tilaan kuuluvasta noin kuuden hehtaarin maa-alueesta, ns. Vesitorninmäestä, on käyty neuvotteluja Kirkkonummen kunnan kanssa. Kunta on keväällä 2012 päätynyt pakkolunastukseen ja on hakenut lunastuslupaa Ympäristöministeriöltä. Ympäristöministeriö ei vielä ole antanut päätöstään lunastuslupa-asiasta. Neuvotteluja kunnan kanssa jatketaan edelleen. Neuvotteluihin ovat seurakuntayhtymän puolelta osallistuneet Tauno Nokelainen, John Nieminen (aikaisemmin Eva Lindberg), Jaakko Rahja ja Juha Tarkka sekä viranpuolesta talousjohtaja Sirkkaliisa Cavonius. Kirkkonummen kunta on 6.2.2014 päivätyssä kirjeessään tehnyt seurakuntayhtymälle esityksen Vesitorninmäen asemakaava-alueen asemakaavan laatimisesta ja maankäyttösopimuksesta. Esityksen mukaan alueen asemakaavan valmistelua jatketaan yhteistyössä seurakuntayhtymän, kunnan ja kaava-alueen muiden maanomistajien kesken. Asemakaavoituksen kustannuksista seurakuntayhtymän vastattaviksi tulisivat niiden konsulttitöiden kustannukset, joista seurakuntayhtymä itse tekee tai on tehnyt sopimuksen, ellei seurakuntayhtymä muuta sovi kaava-alueen muiden maanomistajien kanssa. Keskeisenä sisältönä kunnan esityksessä on lisäksi, että asemakaavaehdotuksen sisältäessä Y-tontin, seurakuntayhtymä suorittaa maankäyttökorvauksen luovuttamalla kunnalle Y-tontin sekä yleiset katu- ja puistoalueet. Luovutettavan Y-tontin arvoksi kunta ehdottaa 80 e/k-m2, elleivät osapuolet myöhemmin sovi muuta. Samalla sovitaan myös, että kunta luovuttaa seurakuntayhtymälle Kantvik II A kaava-alueen korttelin 4051 tontin (kaavamääräys YK, rakennusoikeus 800 k-m2, pinta-ala 3.721 m2). Kunta esittää, että tarvittaessa voidaan sopia välirahan maksamisesta. Kunnan tekemän esityksen mukaan asemakaavan keskeisen sisällön tultua ratkaistuksi kunta ja seurakuntayhtymä neuvottelevat maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen maankäyttösopimuksen, jolla sovitaan mm. asemakaava-alueen edellyttämän kunnallistekniikan rakentamisesta ja maanomistajan kunnalle maksamasta korvauksesta. Kunnan muistuttaa esityksessään, että kunnalla on mahdollisuus käynnistää alueen lunastusprosessi, mikäli maankäyttösopimusta ei saada neuvoteltua ja ympäristöministeriö myöntää kunnalle lunastusluvan. Lähtökohtaisesti Kirkkonummen kunnan esityksen voidaan katsoa olevan seurakuntayhtymän kannalta myönteinen. Seurakuntayhtymässä tulee tarkastella Muu toimielin
18 (23) mahdollisesti luovutettavan Y-tontin tilannetta ja sen arvoa. On syytä pohtia, voitaisiinko Y-tontti vuokrata kunnalle. Kunnan ehdottaman arvon voidaan katsoa olevan matalahko: esimerkiksi Espoossa on viime vuosina koulutontteja myyty 250 e/k-m2. Vaikka Kirkkonummen hintataso on matalampi kuin Espoon voidaan sen kuitenkin katsoa olevan merkittävästi korkeampi kuin 80 e/k-m2. Liitteet Liite 27.1 Kirkkonummen kunnan esitys Vesitorninmäen asemakaava-alueen asemakaavan laatimisesta ja maankäyttösopimuksesta Liite 27.2 Sopimusluonnos Vesitorninmäen asemakaavoituksen käynnistämisestä Talousjohtajan esitys Kirkkonummen seurakuntayhtymä suhtautuu Kirkkonummen kunnan esitykseen Vesitorninmäen asemakaava-alueen asemakaavan laatimisesta ja maankäyttösopimuksesta myönteisesti. päättää hyväksyä Kirkkonummen kunnan tekemän esityksen liittyen seurakuntayhtymän omistamaan tilaan Prästgården 3:56 seuraavasti: 1. Osapuolet sopivat, että asemakaavan valmistelua jatketaan yhteistyössä Seurakuntayhtymän, kunnan sekä kaava-alueen muiden maanomistajien kesken liitteenä 27.2 olevan sopimuksen mukaisesti. 2. Asemakaavan keskeisen sisällön tultua ratkaistuksi kunta ja seurakuntayhtymä neuvottelevat maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen maankäyttösopimuksen, jolla sovitaan mm. asemakaava-alueen edellyttämän kunnallistekniikan rakentamisesta ja maanomistajan kunnalle maksamasta korvauksesta. 3. Mikäli laadittavassa asemakaavaehdotuksessa seurakuntayhtymän alueelle osoitetaan Y- tontti, sovitaan tämän tontin luovuttamisehdoista kunnan ja seurakunnan erikseen käytävissä neuvotteluissa. päättää, että neuvotteluissa seurakuntayhtymää edustaa neuvotteluja jo käynyt työryhmä (Nieminen, Nokelainen, Rahja, Tarkka sekä viranpuolesta talousjohtaja). Päätös Keskustelun aikana talousjohtaja muutti esitystään seuraavasti: Kirkkonummen seurakuntayhtymä suhtautuu Kirkkonummen kunnan esitykseen Vesitorninmäen asemakaava-alueen asemakaavan laatimisesta ja maankäyttösopimuksesta myönteisesti. Muu toimielin
19 (23) päättää hyväksyä Kirkkonummen kunnan tekemän sopimusluonnoksen liittyen seurakuntayhtymän omistamaan tilaan Prästgården 3:56 neuvottelujen pohjaksi seuraavasti: 1. Osapuolet sopivat, että asemakaavan valmistelua jatketaan yhteistyössä Seurakuntayhtymän, kunnan sekä kaava-alueen muiden maanomistajien kesken liitteenä 27.2 olevan sopimuksen mukaisesti. 2. Asemakaavan keskeisen sisällön tultua ratkaistuksi kunta ja seurakuntayhtymä neuvottelevat maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen maankäyttösopimuksen, jolla sovitaan mm. asemakaava-alueen edellyttämän kunnallistekniikan rakentamisesta ja maanomistajan kunnalle maksamasta korvauksesta. 3. Mikäli laadittavassa asemakaavaehdotuksessa seurakuntayhtymän alueelle osoitetaan Y-tontti, sovitaan tämän tontin luovuttamisehdoista kunnan ja seurakunnan erikseen käytävissä neuvotteluissa. Edelleen yhteinen toteaa, että mahdollisen Y-tontin arvoksi 80 e/k-m2 on liian alhainen. päättää, että neuvotteluissa seurakuntayhtymää edustaa neuvotteluja jo käynyt työryhmä (Nieminen, Nokelainen, Rahja, Tarkka sekä viranpuolesta talousjohtaja). Päätös Päätettiin esityksen mukaisesti. Muu toimielin
20 (23) 23 ILMOITUSASIAT Piispantarkastus suomalaisessa seurakunnassa ja seurakuntayhtymässä 24.3 13.4.2014. Jaettiin piispantarkastuksen aikataulu, luottamushenkilöt kutsutaan tilaisuuteen, joka pidetään Masalan kirkossa keskiviikkoiltana 9.4.2014. 24 MUUT ASIAT Kiinteistötoimen johtokunnan pöytäkirja 6.2.2014 nro 1/2014. Viranhaltijapäätökset nro 37 vuodelta 2013, nrot 1,3,17,18 ja 21 vuodelta 2014. Merkittiin tiedoksi, että Veikkolan emäntä-vahtimestari Tarja Juurinen on irtisanoutunut 4.2.2014. Muu toimielin
21 (23) OIKAISUVAATIMUSOHJEET JA VALITUSOSOITUS MUUTOKSENHAKUKIELLOT Kieltojen perusteet Valmistelua ja täytäntöönpanoa koskevat muutoksenhakukiellot Seuraavista päätöksistä ei kirkkolain 24 luvun 5 :n mukaan saa tehdä kirkollisvalitusta eikä hallintolainkäyttölain 5 :n 1 momentin nojalla hallintovalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Julkista hankintaa koskevasta päätöksestä ei saa tehdä julkisista hankinnoista annetun lain mukaista valitusta, koska päätös koskee yksinomaan hankintamenettelyn valmistelua. Pöytäkirjan pykälät: Oikaisuvaatimusoikeudesta aiheutuva valituskielto Koska päätöksestä voidaan tehdä kirkkolain 24 luvun 3 :n 1 mom. mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus, seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla: Pöytäkirjan pykälät: Alistusasiaa koskeva muutoksenhakukielto Kirkkolain 24 luvun 3 :n 2 mom. mukaan oikaisuvaatimusta ei saa tehdä päätöksestä, joka alistetaan tuomiokapitulin tai kirkkohallituksen vahvistettavaksi. Pöytäkirjan pykälät: Erikseen säädetyt muutoksenhakukiellot 1. Kirkkolain 24 luvun 14 :n 2 mom:n, 2. hallintolainkäyttölain 5 :n 2 mom:n, 3. kirkon virkaehtosopimuslain 19 :n, tai 4. muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Pöytäkirjan pykälät ja valituskieltojen perusteet: Hankintoja koskevat muutoksenhakukiellot Hankintaa koskevista seuraavista päätöksistä ei kirkkolain 24 luvun 8a :n 2 mom. nojalla saa tehdä kirkkolain mukaista oikaisuvaatimusta eikä kirkollisvalitusta, jos asia kuuluu markkinaoikeuden toimivaltaan. Asia kuuluu markkinaoikeuden toimivaltaan, mikäli hankinnan arvo ylittää hankintalain 15 :n mukaisen kynnysarvon 1. Pöytäkirjan pykälät: Muu toimielin
22 (23) OIKAISUVAATIMUSOHJEET Oikaisuvaatimusviranomainen ja -aika Seuraaviin päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään ja yhteystiedot: Kirkkonummen yhteinen Käyntiosoite: Seurakunnantie 1, 02400 Kirkkonummi Postiosoite: PL 26, 02401 Kirkkonummi Telekopio: 09 8533 169 Sähköposti: kirkkonummen.seurakuntayhtyma@evl.fi Pöytäkirjan pykälät: Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä, kun asianosainen on saanut tiedon päätöksestä. Tiedoksiannon katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä, jollei sen näytetä tapahtuneen myöhemmin. Seurakunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Oikaisuvaatimuksen voi omalla vastuullaan lähettää postitse, lähetin välityksellä tai sähköisesti (telekopioilla tai sähköpostilla). Oikaisuvaatimuksen on oltava perillä oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Oikaisuvaatimuksen sisältö Oikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi: oikaisuvaatimuksen tekijän nimi ja tarvittavat yhteystiedot asian hoitamiseksi tiedot oikaisuvaatimuksen kohteena olevasta päätöksestä millaista oikaisua päätökseen vaaditaan millä perusteilla oikaisua päätökseen vaaditaan Muu toimielin
23 (23) VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen ja valitusaika Kirkollis- ja hallintovalitukset Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Valitusviranomainen ja yhteystiedot: hallinto-oikeus Käyntiosoite: Postiosoite: Telekopio: Sähköposti: Kirkollisvalitus, pöytäkirjan pykälät: Hallintovalitus, pöytäkirjan pykälät: Valitusaika 30 päivää 30 päivää Kirkollisvalitus alistusasiassa Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Valitusviranomainen ja yhteystiedot: hiippakunnan tuomiokapituli, pöytäkirjan pykälät: Käyntiosoite: Postiosoite: Telekopio: Sähköposti: Kirkkohallitus, pöytäkirjan pykälät: Valitusaika 30 päivää 30 päivää PL 185 (Satamakatu 11), 00161 Helsinki Telekopio: 09-1802 350 Sähköposti: kirkkohallitus@evl.fi Opetus- ja kulttuuriministeriö, pöytäkirjan pykälät: PL 29 (Meritullinkatu 10), 00023 Valtioneuvosto Telekopio: 09-135 9335 (kirjaamo) Sähköposti: kirjaamo@minedu.fi 30 päivää Muu toimielin