ONNELLINEN ARKI - KYSELY Keravan kaupunki 2017
KAUPUNKISTRATEGIAN TAUSTAKYSELY Kysely oli auki 4.9.-14.9. välisen ajan. Kyselyyn vastasi yhteensä 583 vastaajaa. Vastaajista 68 % oli naisia ja 30 % miehiä. Suurin osa vastaajista asui Keravan ulkopuolella. Keravan sisältä vastattiin Kalevasta ja Keskustasta kaikkein eniten. Vastaajista 45 % oli työsuhteessa Keravan kaupunkiin. Noin 5 % vastaajista ei halunnut kertoa onko kaupungilla töissä.
KERAVAN IMAGO Keravan kirjaston aluetta (19 %), Keinukallion juoksuportaita (18 %), viherkaupunki-imagoa (15 %) ja valkosipulimarkkinoita (14 %) pidettiin Keravan imagon kannalta kaikkein onnistuneimpina. Tulevaisuudessa Keravan tunnettavuutta tulisi vahvistaa monipuolisten palveluiden kehittämisellä (30 %), houkuttelevilla viheralueilla (21 %), uusilla kiinnostavilla tapahtumilla (18 %) yhteisöllisyyshankkeilla (16 %).
ONNELLINEN ARKI Ystävät ja perhe (26 %), turvallinen ympäristö (22 %) ja riittävä toimeentulo (12 %) ovat tärkeimpiä asioita onnellisessa arjessa. Keravalla asutaan hyvien kulkuyhteyksien (25 %), lyhyiden sisäisten välimatkojen (15 %), työpaikan sijainnin vuoksi (14 %) ja turvallisen asuinympäristön vuoksi (14 %). Keravalaisesta työpaikasta teki kiinnostavan hyvät kulkuyhteydet (32 %), koulutusta ja osaamista vastaava työ (22 %) ja paikallisuus (18 %).
MIKÄ ON TÄRKEÄÄ ONNELLISESSA ARJESSA Innostavat esimiehet, palkkaus, mahdollisuus muokata työtehtäviään. Monimuotoinen luonto on tärkeää kaupungissakin. Että kaupungissa tapahtuu kaikkea kivaa ja ei tarvitse lähteä Helsinkiin asti. Kulttuurin perässä. Mahdollisuus osallistua toimintaan, viihtyisät, siistit hoidetut KAIKKI alueet. Hyvä vapaa-aika. Miksi lapset joutuvat jo alaluokilta asti altistumaan homekouluissa??vaikutukset näkyvät vuosien päästä, keuhko yms. muina sairauksina, tehkää asialle jotain! Ja lisää poliiseja KERAVALLE, ihmisen täytyy saada rauhassa kulkea kadulla eikä pelko persiissä. Että tulee hyväksytyksi ja arvostetuksi juuri sellaisena kuin on, ja minusta tähän on Keravalla todella hyvät mahdollisuudet. Vireä, elävä kaupunki, jossa on mukavaa, positiivista pöhinää. Työsuhteessa jonkinlainen työtehtävien pysyvyys, jottei työnkuvaa rukata vähintään vuosittain. Kaupungin avoin suhtautuminen asukkaiden esittämiin ongelmiin ja rehellisesti niiden korjaavia toimenpiteisiin ryhtyminen. Yhteisvastuullisuus: näkisimme arvon omalla ympäristöllämme ja toisissamme joista yhdessä pitäisimme huolta. Tunne siitä, että asun kaupungissa, jossa on fiksut ja kovasti työtä tekevät päättäjät ja virkamiehet, joilla on kokonaisnäkemys ilman suurta taloudellista panostusta toteutettavista kaupunkilaisten hyvinvointia kohottavista keinoista ja mahdollisuuksista. Kaikkeen ei tarvitse rahaa! Kaupunki on täynnä musiikin, teatterin, taiteen, ja eri ammattialojen opiskelijoita joilla on halu esiintyä ja tehdä projekteja ja tapahtumia.
LAPSET JA NUORET Suurin osa vastaajista ei osannut sanoa, onko Keravalla tarpeeksi lapsiperheiden kohtaamispaikkoja (57 %). Noin 27 % vastaajista oli sitä mieltä, että Keravalla on tarpeeksi lapsiperheiden kohtaamispaikkoja. Eniten kaivattiin avoimia tiloja, joihin vanhemmat voivat itse organisoida toimintaa (16 %), lapsiperheiden tapahtumia (16%) ja leikkipuistoja (15 %). Suurin osa vastaajista kannatti sitä, että harrastusten tilavuokrat olisivat ilmaisia lapsille ja nuorille, vaikka se vaatisi veroäyrin nostamista. Nuorisotilojen sijainneiksi valittiin Keskusta (28 %), Ahjo (23 %) ja Savio (19 %).
NUORET Pääkaupunkiseudun suuntaan vapaa-ajan viettoon. Keravalla ei ole houkuttelevaa ja riittävää, monipuolista aikuisille sopivaa vapaaajanviettomahdollisuutta. Satunnaiset, epäsäännölliset tapahtumat ja esim. konsertit Kerava-salissa ei riitä. Keravalla ei ole sellaista imagoa, mikä houkuttelee perustamaan perhettä sinne. Itse ulkopaikkakuntalaisena en koe kaupunkia mitenkään houkuttelevana asumisympäristönä. Kadulla näkyy syrjäytyneisyys ja vähäosaisuus, ehkä voisi sanoa jopa huonot julkiset palvelut. Ne suorastaan pomppaa silmiin, kun astuu junasta Keravan asemalle. Itse olen jäänyt tänne hyvien liikenneyhteyksien ja väljemmän asumisen ja vihreän pikkukaupunkimaisuuden vuoksi. Tulevaisuudessa saattaa työpaikka lähellä kotia olla kiinnostava vaihtoehto, jos siihen yhdistyy hyvä luonnollinen asuinympäristö ja harrastusmahdollisuudet. Omien lasten koulutus kiinnostanee perheenperustajia. On luonnollisesti edullisempaa, jos kouluja voi käydä mahdollisimman pitkälle kotoa käsin ilman lisääntyviä vuokrakuluja. Keravan imagoa parannettava, nyt monet kokevat edelleen Keravan "noloksi" asuinpaikaksi nuorina. Ja koska ketjuliikkeiden puutteen takia on joka tapauksessa kuljettava Helsinkiin tai Jumboon, niin moni myös kokee, että järkevä muuttaa kauppojen perässä. Keravalle tuskin saa olennaisesti monipuolisempia työelämämahdollisuuksia tai koulutuspaikkoja ainakaan helposti. Tämän takia voidaan jatkossakin keskittyä hyvin alkaneeseen kaupungin kulttuuripalveluiden tarjoamiseen jne. Graffitinäyttely oli tosi jees, samoin katutaideproggikset. Varmaan myös nuorten mielestä. Riittävän väljät asunnot. Keravalla on rakennettu asuntoja, mutta harva niistä on oikeasti ajateltu perheasunnoiksi. Ne ovat liian pieniä!
DIGITAALISET PALVELUT Suurin osa vastaajista suhtautui digitaalisiin palveluihin myönteisesti, mutta halusi saada tarpeen vaatiessa palvelua myös muilla tavoilla (71 %). Noin 20 % vastaajista oli sitä mieltä, että kaikki palvelut kannattaa digitalisoida. Noin viisi prosenttia vastaajista suhtautui kielteisesti palveluiden digitaalisuuteen.
MUUTA Suurin osa vastaajista halusi, että tulevaisuudessa kehitettäisiin ulkoiluaktiviteettejä, esimerkiksi viheralueita ja lenkkeilypolkuja (30 %). Myös liikuntapalveluita (15 %) ja ulkoilmatapahtumia (14 %) haluttiin lisää. Vastaajat halusivat osallistua kaupungin palveluiden suunnitteluun mieluiten asukaskyselyiden (38 %), oman työn kehittämisen (22 %) ja poliittisten päättäjien (15 %) kautta
KIITOS