Antti Lappo / WWF-Finland ILMASTO ELÄÄ METSÄSTÄ 4.3.2013 Tampere Hanna-Liisa Kangas MMT WWF Suomi Ilmastovastaava
Raportti ladattavissa osoitteessa: wwf.fi/mediabank/2666.pdf
WWF WWF IN SHORT +100 WWF is in over 100 countries, on 5 continents +5000 WWF has over 5,000 staff worldwide 1961 WWF was founded In 1961 +5M WWF has over 5 million supporters 3
Mauri Rautkari / WWF-Canon Ilmastokriisi
Arktinen merijää oli 2012 syksynä pienimmillään koko mittaushistoriansa aikana Jürgen Freund / WWF-Canon 2012-2013 on lisäksi todistettu ennätyksellisiä kuivuuksia, lämpötiloja, tulvia, myrskyjä ja ruoan hinnan nousua. 15.5.2012
Ilmasto lämpenee Ilmasto on lämmennyt noin 0,8 C Kansainvälisesti sovittu tavoite: alle 2 C Nykypolitiikka: 4-6 C Arktisen alueen pintalämpötiloja WWF, Hanna-Liisa Kangas 7
Suuret luonnonkatastrofit 1980-2008 Lähde: Petteri Taalas, Ilmatieteen laitos WWF, Hanna-Liisa Kangas 8
Jotta ilmastomuutos pystyttäisiin pysäyttämään alle kahden asteen, tulisi teollisuusmaiden vähentää päästöjään vähintään 40 % vuoteen 2020 mennessä Suomi ei ole onnistunut kääntämään päästöjään laskusuuntaan 10% 5% 0% -5% -10% -15% 6% EU-27 Tanska Saksa Suomi Ruotsi -11% -9% -15% -25% -20% -25% -30% Vuoden 2010 päästöt vertailuvuoteen 1990 verrattuna (Lähde Eurostat 2013). 9
Ilmastokriisin ratkaiseminen vaatii paljon uusiutuvaa energiaa, myös bioenergiaa Noin 75% tunnetuista fossiilisten polttoaineiden varannoista tulisi jättää hyödyntämättä Uusiutuva energia ratkaisussa avainasemassa The Energy Report WWF ja Ecofys 2011 1) Energiansäästö ja sähköistäminen 2) Fossiilisten polttoaineiden korvaaminen uusiutuvalla energialla 10
100% RE vuonna 2050: Energianlähteet 11
4-Mar-13 / 12
Hiilen kierto & metsäsektori
Who s winning the clean energy race? PEW 2012 Investoinnit ilmastoinnovaatioihin
Mauri Rautkari / WWF-Canon Luonnon monimuotoisuus
Suomen uhanalaisista lajeista 45 % on metsälajeja Viimeisen 10 vuoden aikana tilanne on pahentunut
Metsälajien uhanalaisuus Suomessa
Mauri Rautkari / WWF-Canon Yhteiskunnalliset ajurit Suomen metsäsektorilla
Jan Segerstam / WWF-Finland Metsät & ilmasto Yhteiskunnalliset ajurit metsäsektorilla 1/2 Massa- ja paperiteollisuuden rakennemuutos Kuitupuun kysyntä laskee teollisuusmaissa Metsäteollisuus palveluvaltaistuu Ympäristötietoisuuden kasvu ja kansainväliset monimuotoisuusvelvoitteet Tarve kasvattaa monimuotoisuutta Metsien virkistyskäyttö kasvaa
Michel Gunther / WWF-Canon Metsät & ilmasto Yhteiskunnalliset ajurit metsäsektorilla 2/2 Ilmastokriisi (Metsäsektorin mahdollisuudet ilmastonmuutoksen hillinnässä): Hiilinielun/varaston ylläpito ja kasvattaminen Fossiilisten polttoaineiden korvaaminen Energiaintensiivisten raaka-aineiden korvaaminen Puutalorakentamisen yleistyminen (osittain yhteydessä ilmastokriisiin) Sahatavaran kysynnän kasvu
Ajureiden tuomat tarpeet metsäsektorille 1. Lisääntynyt tukkipuun ja energiapuun kysyntä 2. Vähentynyt kuitupuun kysyntä 3. Lisääntynyt monimuotoisuuden tarve 4. Lisääntynyt hiilen sidonnan tarve
Mauri Rautkari / WWF-Canon Miten vastata ajureiden tuomiin tarpeisiin? Tutkimustuloksia
Wild Wonders of Europe /Widstrand / WWF Metsät & Ilmasto Kiertoajan pidentäminen 1. Lisääntynyt tukkipuun ja energiapuun kysyntä - Lisää tukkipuun tarjontaa, ei selkeää trendiä energiapuun tarjonnassa (voidaan yhdistää pohjapinta-alan kasvattamiseen) 2. Vähentynyt kuitupuun kysyntä - Vähentää kuitupuun tarjontaa 3. Lisääntynyt monimuotoisuuden tarve - Ei suurta vaikutusta monimuotoisuuteen 4. Lisääntynyt hiilen sidonnan tarve - Lisää hiilen sidontaa varsinkin männiköissä, vähentää päästöjä molemmissa
Kiertoajan pidentäminen
Wild Wonders of Europe /Sven Zacek / WWF Metsät & Ilmasto Eri-ikäisrakenteisen metsänhoidon lisääminen 1. Lisääntynyt tukkipuun ja energiapuun kysyntä - Lisää tukkipuun tarjontaa, voidaan toteuttaa niin, että lisää energiapuun tarjontaa 2. Vähentynyt kuitupuun kysyntä - Vähentää kuitupuun tarjontaa 3. Lisääntynyt monimuotoisuuden tarve - Lisää monimuotoisuutta 4. Lisääntynyt hiilen sidonnan tarve - Todennäköisesti lisää maaperän hiilen sidontaa (ei tutkimustuloksia)
N.C. Turner / WWF-Canon Metsät & Ilmasto FSC sertifioinnin lisääminen 1. Lisääntynyt tukkipuun ja energiapuun kysyntä -? 2. Vähentynyt kuitupuun kysyntä -? 3. Lisääntynyt monimuotoisuuden tarve - Lisää monimuotoisuutta 4. Lisääntynyt hiilen sidonnan tarve - Lisääntynyt suojeluvelvoite saattaa lisätä hiilen sidontaa (ei tutkimustulos)
Wild Wonders of Europe /Niall Benvie / WWF Metsät & Ilmasto Energiapuun korjuu 1. Lisääntynyt tukkipuun ja energiapuun kysyntä - Vähentää tukkipuun tarjontaa (pitkällä aikavälillä), lisää energiapuun tarjontaa 2. Vähentynyt kuitupuun kysyntä - Vähentää kuitupuun tarjontaa (pitkällä aikavälillä) 3. Lisääntynyt monimuotoisuuden tarve - Heikentää monimuotoisuutta (tarvitaan lisää tutkimustietoa) 4. Lisääntynyt hiilen sidonnan tarve - Heikentää hiilen sidontaa (kantojen substituutiovaikutus pienpuuta ja hakkuutähdettä heikompi)
Kantojen noston ilmastovaikutus Kantojen nostoala nousi vuosien 2000-2010 välillä sadasta hehtaarista 20 000 hehtaariin Suomessa! Huom! Ilmastotieteen mukaan seuraavat vuosikymmenet ovat merkittäviä
Wild Wonders of Europe /Widstrand / WWF Suojelun lisääminen 1. Lisääntynyt tukkipuun ja energiapuun kysyntä - Ei lisää kysyntää 2. Vähentynyt kuitupuun kysyntä - Vähentää kuitupuun tarjontaa 3. Lisääntynyt monimuotoisuuden tarve - Lisää monimuotoisuutta 4. Lisääntynyt hiilen sidonnan tarve - Lisää hiilen sidontaa
Mauri Rautkari / WWF-Canon WWF:n johtopäätöksiä
WWF:n johtopäätöksiä ajureista & tutkimustuloksista 1/2 I. Lisää suojelua II. Lisää eri-ikäismetsänhoitoa III.Lisää FSC -sertifioituja metsiä IV.Kiertoaikojen pidentäminen tasaikäisrakenteisissa metsissä V. Lisää energiapuun korjuuta (ottaen myös kestävyys- ja ilmastokysymykset huomioon)
WWF:n johtopäätöksiä ajureista & tutkimustuloksista 2/2 Seuraavilla toimenpiteillä liikaa epävarmuutta tai ajureiden kannalta negatiivisia vaikutuksia, joten tulisi harkita/lopettaa: Kantojen nosto Nykyisen metsänhoitokulttuurin ylläpitäminen
WWF: Vaikutukset Suomen bioenergiapolitiikkaan 1/2 WWF:n energiahierarkia 1) Energiansäästö & tehokkuus 2) Tuuli- ja aurinkoenergia, muut kestävät, ei-biomassapohjaiset uusiutuvat 3) Kestävästi tuotettu bioenergia 4) Fossililiset polttoaineet & ydinvoima Pitkällä aikavälillä bioenergia varattava kohteisiin, jossa sillä ei ole vaihtoehtoa Raskas laiva- ja lentoliikenne Teolliset prosessit
WWF: Vaikutukset Suomen bioenergiapolitiikkaan 2/2 Bioenergian tukipolitiikan tulisi noudattaa energiahierarkiaa Politiikan tulisi tukea tehokasta energiantuotantoa, ei laajaa energiapuun korjuuta Kestämätön bioenergia tulisi rajata tukipolitiikan ulkopuolelle Kannot
Juan Carlos DEL OLMO / WWF-Spain Kiitos!