12. SYYSKUUTA NUMERO 6/2013 9 WWW.METSALEHTI.FI MUKANA PUUKAUPPA- LIITE PUUNKORJUU RAIVAUS TARPEEN ENERGIA- LEIMIKOILLA OMAVALVONTA MITEN HOITO- TÖIDEN LAATUA SEURATAAN? MOOTTORI SAHA- KOULU OPI OIKEA KARSINTA TEKNIIKKA METSÄNOMISTAJA Tammet harrastuksena Robert Rainio innostui puunkasvatuksesta jo koulupoikana. Kaavat kiusaavat metsätaloutta Aasia vauhdittaa sahausta Metsälait loppusuoralla
Turha aikailu metsässä tietää rahanmenoa. TILAA JÄMPTI- METSÄNUUDISTAMISPAKETTI PUUKAUPAN YHTEYDESSÄ. Saat työt ja taimet huomattavasti edullisemmin kuin erikseen ostettuna. KIINTEÄÄN TAKUUHINTAAN. LOPPUTULOKSELLE LAATUTAKUU. Jämptin kiinteä pakettihinta pysyy samana, vaikka työt ajoittuisivat parin vuoden päähän. Jämptin laatulupaus on, että metsässä kasvaa hyvän metsänhoidon suositusten mukainen taimimäärä. ALOITUKSELLE AIKATAULUTAKUU. Metsänuudistamistyöt alkavat vuoden sisällä korjuun päättymisestä. Vuodenkin viive voi tarkoittaa 600 euron menetystä jokaisen hehtaarin tulevaisuuden tuotoista. Jämpti TM Kolmen takuun metsänuudistamispaketti Varmista metsän uusi kasvu jo puukaupan yhteydessä. Katso Stora Enson puunostajien yhteystiedot osoitteesta www.storaensometsa.fi
SISÄLLYS HARRI JOENSUU SAMI KARPPINEN JORMA LUHTA 42 54 20 METSÄLEHTI MAKASIINI NRO 6/ 17 12.9.2013 4 PÄÄKIRJOITUS: Vapaus innostaa 6 METSÄNOMISTAJA: Tammen lumoissa 12 UUTISET: Kaavat rajoittavat metsätaloutta 14 Lakiesitykset loppusuoralla 15 METSÄTYYPPI: Pitääkö metsän olla huvipuisto? 16 MARKKINAT: Sahoille nostetta Aasiasta 18 KUUKAUDEN PUUKAUPPA: Iso leimikko kiinnosti 19 VERKOSSA: Onnistumisen riemua TEEMA: PUUNKORJUU 20 RANKAMETSÄÄN Energiapuun korjuu on metsätalouden nopeimmin muuttua osa-alue. 28 RAHAPUU: Hyvin menee OMA METSÄ 30 METSÄNHOITO: 18 kysymystä hirvituhojen torjunnasta 33 MOOTTORISAHAKOULU: Karsi selkä suorana 34 METSÄPERINTÖ: Neljä vinkkiä tilakauppaan 36 TUTKIMUS: Sorsastus sukelsi 37 METSÄLÄISEN ALLAKKA: Riskejä riittää syksylläkin 38 KYSY POIS: Miksi saha puoltaa? 40 TUOTEUUTUUKSIA: Säilyvä bensa 42 LAATUA MITTAAMASSA Omavalvonnasta toivotaan apua metsänhoidon laadun parantamiseen. 52 ENNEN & NYT: Komea keski-ikäinen 53 KOLUMNI: Uudistuvatko markkinoiden rakenteet? 54 LUHTA: Kuinka naalin käy? Naali pesi Suomessa viimeksi vuonna 1996. 58 TAPIONPÖYDÄLTÄ: Loimulohi kruunaa päivän 61 LUKIJOILTA: Kemeran kiemurat 62 MAKASIINIKRYPTO 64 PILKKEET: Ukonkoiran karvat 66 TUOTE & TEKIJÄ: Vanhaa ja uutta + LIITE: PUUKAUPPAMAKASIINI MAKASIINI 6 2013 3
PÄÄKIRJOITUS TOIMITUS METSÄKUSTANNUS OY Pohjoinen Rautatiekatu 21 b 00100 Helsinki Puhelin 09 315 49 800 Telefax 09 315 49 879 E-mail: etunimi.sukunimi @ metsalehti.fi www.metsalehti.fi ELIISA KALLIONIEMI eliisa.kallioniemi@metsalehti.fi Vapaus innostaa Eduskunta aloitti metsälain käsittelyn viime viikon täysistunnossaan sopuisasti. Hallituksen esitys sai vuolaasti kiitosta myös oppositiolta, ja se saateltiin valiokuntakäsittelyyn tässä vaiheessa vain pienin korjausehdotuksin. Metsälain muutosesitys päivittää metsätaloutta uuteen aikaan, jossa kansalaisten oma vastuu ja vapaus korostuvat. Lähetekeskustelun puheenvuoroissa tämän arvioitiin muun muassa lisäävän puun tuloa markkinoille. Moni kansanedustaja muistutti Metsäntutkimuslaitoksen viime kesänä julkistamasta tiedosta, jonka mukaan metsistä melkein 30 prosenttia eli viisi miljoonaa hehtaaria on 30 viime vuoden aikana saanut kasvaa kirveen koskematta. Yhdeksi syyksi siihen arvioitiin tyytymättömyys nykyisiin hakkuumenetelmiin. Metsien hyödyntäminen ilman avohakkuita on houkutteleva ajatus. Tutkimusten edetessä se on kuitenkin osoittautunut hankalammaksi toteuttaa kuin moni on kuvitellut. Eniten kysymyksiä herättää uusien taimien syntyminen, jota metsälaki edellyttää myös jatkossa. Puiden hakkaaminen on siihen verrattuna helppoa. Jo nykyinen laki sallii metsien hoidon ilman avohakkuita. Metsälehdessä olemme esitelleet monta metsänomistajaa, joilla on osoittaa hyviä tuloksia taimettumisesta. Yhteistä haastateltaville on ollut pitkä kokemus ja kyky tehdä itse tai teettää toimenpiteitä metsässä oikeaan aikaan. Tätä tietoa ja taitoa ei ole läheskään kaikilla metsänomistajilla eikä asiantuntemusta ole vielä help- poa edes ostaa. Tutkijat ja metsäammattilaiset vasta kartuttavat kokemusta uudesta menetelmästä. Metsälaki tarjoaa hyvin väljät puitteet metsien käsittelylle. Nykyään sitä ohjaa vahvasti myös sertifiointi, joten työ metsissä jatkuu lakimuutoksen jälkeen kutakuinkin ennallaan. Metsälakiuudistuksen tärkein ansio onkin tähän mennessä ollut positiivinen vire, jonka se on metsässä ja metsiä kohtaan synnyttänyt. Uudet mahdollisuudet ja vapaus valita innostavat. Kuka ties ne ovat jo nyt yksi syy siihen, että puukauppa on sujunut alkuvuoden hyvin. PUUKAUPPA- TÄMÄN NUMERON VÄLISSÄ kaikki tilaajat saavat puukauppa-aiheisen liitteen. Olemme koonneet siihen muun muassa metsänhoitoyhdistyksittäin luettelon kaikista Suomen puunostajista. Liitteessä on myös vinkkejä puukaupan tekoon sekä katsaus tukkien ja energiapuun hintoihin. Mielellämme otamme vastaan palautetta liitteestä. Ohjeet vastaamiseen löydät sivulta 60. 2013 Koko maan puunostajat Puukauppaa rajan molemmin puolin Missä maksetaan kuusitukista eniten? Leimikosta liikkeelle Hakkuumahdollisuudet selviävät maastokäynnillä. Päätoimittaja AD Toimitussihteerit Toimittajat Taloustoimittaja Pohjois-Suomen aluetoimittaja Keski-Suomen aluetoimittaja Toimituksen sihteeri Verkkojulkaisu Metsäuutiset MARKKINOINTI Markkinointijohtaja LEVIKKIMYYNTI Myyntipäällikkö MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Yhteyspäällikkö ASIAKASPALVELU Tilaukset ja osoitteenmuutokset klo 8.15 16.00 Eliisa Kallioniemi p. 09 315 49 802 040 516 4000 Anna Back (hoitovapaalla) Tuomas Karppinen p. 09 315 49 808 0400 581 108 Jussi Collin p. 09 315 49 803 Eero Sala p. 09 315 49 804 Liina Kjellberg (hoitovapaalla) Hanna Lehto-Isokoski p. 09 315 49 807 Tiia Puukila p. 09 315 49 806 Laura Kakkonen p. 050 440 9610 Mikko Häyrynen p. 09 315 49 805 0400 973457 Hannu Jauhiainen Korpikoskentie 8 97510 Vikajärvi p. 09 315 49 870 0400 150 910 Mikko Riikilä pl 39 40101 Jyväskylä p. 09 315 49 845 0400 894 080 Päivi Laipio p. 09 315 49 809 040 752 9626 www.metsalehti.fi verkkojulkaisujen sähköposti: toimitus@metsalehti.fi Kimmo Hakola p. 09 315 49 841 0400 913 822 Heta Välimäki p. 09 315 49 849 040 723 1613 Jarmo Rautapuro p. 09 315 49 847 050 331 4137 Sanna Nyman p. 09 315 49 848 040 596 2200 ilmoitukset@metsalehti.fi Puhelin 09 315 49 840 Ansa Seppälä p. 09 315 49 843 Ulla Ylikangas p. 09 315 49 844, 050 572 2165 Metsätaloudellinen ammattilehti, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion julkaisu 81. vuosikerta, perustettu 1933. Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0355-0893 Makasiinin levikki: 36 084 (lt/12) Painopaikka Forssa Print 2013 Paperit G-print 170 g Novapress Silk 80 g 4 MAKASIINI 6 2013 Kannen kuva PEFC/02-31-162 SEPPO SAMULI
Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea. SYYSKUUSSA Metsä koristautuu vähitellen syksyn väreihin. Nämä haavat olivat ensimmäisten joukossa. Kuvattu Kajaanissa, syyskuun 2. päivä. Kuva Samu Puuronen
METSÄNOMISTAJA PUIDEN KUNINK 6 MAKASIINI 6 2013
Robert Rainion vuosikymmeniä kestäneen työn tuloksena Inkoossa kohoavat komeat tammilehdot. Pienen terhon matka puiden kuninkaaksi on kiehtova ja täynnä vaaroja. TEKSTI HANNA LEHTO-ISOKOSKI KUVAT SEPPO SAMULI AAN LUMOISSA MAKASIINI 6 2013 7
METSÄNOMISTAJA Robert Rainio kiertää käsivartensa uljaan tammen ympärille. Hänen sylinsä leveys sormenpäistä sormenpäihin on puolitoista metriä, ja kämmenet yltävät päällekkäin. Puulle on kertynyt ympärysmittaa reilu metri. Se on hyvä saavutus, sillä tämä on vasta noin 50-vuotias, omistaja myhäilee. Puu kasvaa puolen hehtaarin kokoisessa tammimetsässä läntisessä Inkoossa. Rainio omistaa alueella kahdeksan metsäalaa, joissa hän kasvattaa tammia harrastuksena. Reilun hehtaarin tammilehto on siitä erityinen, että isäntä on kylvänyt sen kynnettyyn ja äestettyyn peltoon 1969. Rainio ei ainakaan tiedä, että Suomessa olisi muita samalla tavalla perustettuja tammimetsiä kuin hänen. Tai on Bromarvissa yksi, ennen sotia kylvetty. Sitä ei kuitenkaan voi verrata minun metsääni, koska sen taimivaiheessa ei Etelä-Suomessa ollut hirviä eikä valkohäntäpeuroja syömässä taimikoita. Puiden joukossa on muutamia, jotka hän on istuttanut jo ennen kylvöä, ja niihin kuuluu isännän sylillään mittaama tammi. Istutuspuiden taimet hän kasvatti itse. Rainion tunnelmallinen torppa on rakennettu vuonna 1832. Superäitien lapsia Rainion puut eivät ole mitä tahansa alkuperää. Kaikkien äidit ovat rodunjalostuksen kantapuiksi valittuja yksilöitä Turun Artukaisista ja Tammisaaren Brötetistä. Superäitejä rungoiltaan ja muodoiltaan, ja se näkyy myös jälkeläisistä, Rainio toteaa. Suurin osa puista kasvaa suorana ja yksirunkoisena. Parhaiden yksilöiden oksat lähtevät rungosta vaakasuoraan. Silloin oksahangat ovat sellaiset kuin pitää. Niitä ei myrsky pääse repimään, kuten tammille muuten helposti käy, eikä laho pääse tekemään tuhojaan. Puolen vuosisadan ikää lähestyvien puiden pituus on nyt vajaat kaksikymmentä metriä. Ihmisestä tammen elinkaari poikkeaa sikäli, että viisikymppisenä se on vasta nuori aikuinen. Kaksi ihmissukupolvea ehtii van- 8 MAKASIINI 6 2013
hentua, mutta tammi vain porskuttaa paksuuskasvu saattaa jatkua vielä 150 ikävuoden jälkeen. Eliniänodotekin on omaa luokkaansa. Jopa Suomessa, äärirajoilla, elää yli 400-vuotiaita puita. Etenkin taimena tammi on arka keväthalloille, joten sopivia kasvatuspaikkoja ei joka notkelmasta löydy. Siksi Robert Rainio tarttui tilaisuuteen 1965 ja osti Inkoosta 24 hehtaaria maata, jotka ovat alun perin kuuluneet Fagervikin ruukista itsenäistyneeseen torppaan. Näin heti, että tämä on hyvä paikka tammille, joista olin haaveillut. Vain kerran on halla vienyt vasta puhjenneet lehdet. Jalava vai valkopyökki? Puiden kasvattamisesta turkulainen Rainio innostui jo koulupoikana, kun perheellä oli kesähuvila Suomen suurimpien tammi- ja lehmusmetsien äärellä Ruissalossa. Lisäksi koulun kasviopin tunnit inspiroivat. Tunneille piti kesällä kerätä kasveja. Niitä etsiessään Rainio mielestään löysi harvinaisen valkopyökin ja meni innoissaan näyttämään oksaa paikalliselle puutarhurille. Mies nauroi, että tämähän on jalava. Harmitti, mutta kun kävin syksyllä katsomassa, jalavassa oli valkopyökin siemenet. Usko auktoriteetteihin sai pahan kolhun. Huomasin, että voin itsekin olla oikeassa. Nuorena Robert Rainio kokeili tammen taimien kasvattamista Ruissalossa, ja kokeilusta ovat peräisin muutamat hänen istuttamansa puut. Hän kuitenkin luopui taimitarhastaan, kun puunalut kelpasivat turhan hyvin jäniksille ja myyrille. Pääseekö tammenterho taimeksi vai ehtiikö närhi ensin? Närhet väijyvät terhoja Tammea pidetään puiden kuninkaana, mutta maaperän suhteen sillä on vaatimaton maku. Se hyväksyy savenkin paremmin kuin vaikkapa lehmus. Tammi kasvaa melkein minkälaisessa maassa tahansa, kunhan latvus ei joudu kilpailemaan valosta. Se sietää tilapäisiä tulvia, mutta maan täytyy kuivua kesällä, Robert Rainio kertoo. Hänen peltoon kylvämänsä tammimetsä on tyypiltään kuivahko lehto. Siellä on mukavasti hämärää, ja tammien alla kasvaa myös lehmuksia ja pähkinäpuita. Ne isäntä on istuttanut, jotta karikkeesta tulisi oikeanlaista, sillä matojen on vaikea sulattaa pelkkiä tammenlehtiä. Lehmusten tehtävä on myös suojata tammien runkoja liialta valolta. Ettei tule vesioksia. Ne huonontavat puun laatua. Lehtometsä tarjoaa myös yllätyksiä. Rainio arvuuttelee, mikä on suippolehtinen puunalku. Vastaus kuuluu, että rusokirsikka, Prunus sargentii. Lääkärinä elämäntyönsä tehnyt Rainio on tottunut latinaan ja muistaa kaikkien vastaan tulevien kasvien tieteelliset nimet. Hän luettelee ne sujuvasti myös ruotsiksi ja suomeksi. Jutustelua säestävät käheät rääkäisyt. Vähän matkan päässä mellastaa närhiparvi, joka on seudulla varma loppukesän merkki: tammenterhot alkavat kypsyä. Terhot ovat närhien herkkua, eivätkä niiltä säästy edes kylvöalat. Rainion kylvön pelasti aikanaan oikea ajoitus. Tuli ohuelti lunta ja pieni routakerros, johon lintujen nokat eivät pystyneet. Hirvi on hangannut sarviaan lehmuksen runkoon. Tammenkylvöä suunnittelevan on hyvä muistaa, että terhot ovat tuoretavaraa. Niitä ei pidä säilyttää huoneenlämmössä vuorokautta pidempään, etteivät ne kuivu pilalle. Vialliset nousevat pintaan, kun terhot käyttää vesiämpärissä. Ne pitää kuitenkin kuivata, etteivät ne idä heti. Närhien vuoksi kylvö kannattaa peittää noin viiden sentin kerroksella maata. Flora ja fauna uhkaavat Kun terhot selviytyvät taimiksi asti, saapuvat uudet herkkusuut. Rainion taimikosta jänis söi latvasilmut monena vuonna, ja kävi siellä myös kauriita, peuroja ja hirviä. Rainio kylvi aikanaan ronskisti 10 000 terhoa hehtaarille. Kun taimia kasvoi kymmenen senttimetrin välein, niistä riitti verotettavaa. Aina joku unohtui syömättä. Istutustaimia isäntä suojasi muoviputkilla ja sanomalehtitötteröillä. Alkuvaiheessa hän kasvatti myös kuusia tammien rinnalla, koska kuuset pitävät hirvieläimet loitolla ne kun käyvät taimivaiheen jälkeen hankaamassa sarviaan tammien runkoihin. Kuuset isäntä poisti, ennen kuin ne varjostivat jalojen puiden latvuksia. Eläinten lisäksi täytyy taistella heinää vastaan. Vielä ensimmäisenä vuotena äestetty maa ei sitä puske. Toisena kesänä kasvaa rikkaruohoa, mutta siinä vaiheessa taimet ovat jo sitä korkeampia. Heinikko tulee kolmantena kesänä, ja silloin siitä pitää päästä eroon mahdollisimman nopeasti. Juuret kilpailevat vedestä ja ravinteista, ja heinä vetää puoleensa myyriä. Parivuotiasta taimikkoa Rainio NÄIN HETI, ETTÄ TÄMÄ ON HYVÄ PAIKKA TAMMILLE, JOISTA OLIN HAAVEILLUT. lannoitti varovasti urealla ja puutarhan y-lannoitteella. Lannoitus nopeutti tammen taimien kasvua niin, että ne selviytyivät paremmin vaarallisimmista vuosistaan. Nyt tammiston tiheys on noin MAKASIINI 6 2013 9
METSÄNOMISTAJA Robert Rainio on tuttu esitelmöitsijä esimerkiksi Dendrologian seurassa, jota hän oli perustamassa reilut 40 vuotta sitten. JOSKUS, KUN RUNGOT OVAT JÄREYTYNEET, PUISTA TULEE RAHAA. MUTTA SE EI TAPAHDU MINUN ELINAIKANANI. Inkoo Matojen on vaikea sulattaa pelkkiä tammenlehtiä. Mukaan tarvitaan lehmusta ja pähkinäpuuta. 200 runkoa hehtaarilla. Vaikka isäntä itsekin on harventanut sitä, paikoitellen latvustot ovat hänen mielestään yhä liian tiheässä. Tammimetsän harvennukseen hän neuvoo nyrkkisäännön: 20-vuotiaassa puustossa käydään joka toinen vuosi, 30-vuotiaassa joka kolmas, 40-vuotiaassa joka neljäs, ja niin edelleen. Rainion mukaan tammi kestää jalopuista parhaiten pystykarsintaa. Paras aika on keväällä ennen silmujen pukemista, mutta karsia voi milloin vain. Hän itse on karsinut hienoimpia runkoja jopa tikapuiden avulla. Ei tammia talousmetsiin Kun tammi on selvinnyt 10 15 ensimmäisestä elinvuodestaan, se yleensä pärjää. Nyt Rainio tarkkailee, ettei metsä pääse liian tiheäksi, ja poistaa huonoimpia runkoja. Yhden sieltä, toisen täältä. Tammilehtojensa lomassa hänellä on tukikohtana 1823 rakennettu torppa, jonka pihapiirissä kasvaa useita dendrologian harrastajalle mieluisia kasveja kuten Magnolia Galaxy. Läheisellä niityllä voisi vaikka kuvata luontodokumentin. Kerrankin ilves oli tappanut valkohäntäpeuran, ja Rainio seurasi, miten korppi nokki raatoa. Sorkat ja kallo ovat yhä ojassa. Rainion metsiin kuuluu lisäksi koivikkoja, kuusikkoja ja männikköjä. Närhet kylvävät tammia myös niiden joukkoon, mutta kilpailijoita hitaampina ne eivät pärjää talousmetsissä. Robert Rainio kasvattaa tammia silkasta mielenkiinnosta. Tuottavuutta hän ei ajattele. Joskus, kun rungot ovat järeytyneet, puista tulee rahaa. Mutta se ei tapahdu minun elinaikanani. Rainion aikuisia lapsia, poikaa ja tytärtä, metsänhoito ei kiinnosta ainakaan vielä, mutta miniää kyllä. Kukapa tietää, vaikka Rainio saisikin miniästä työnsä jatkajan. 10 MAKASIINI 6 2013
ILMOITUS ILMOITUS ILMOITUS Vesistöystävällinen metsätalous on valinta On vain luonnollista, että Euroopan metsäisin maa näyttää suuntaa maailman metsänhoidolle. Kestävän kehityksen periaatteet ovat olleet vahvasti läsnä suomalaisessa metsätaloudessa jo pitkään. Metsänomistaja, MUISTA KANTOKÄSITTELY puukaupan yhteydessä! Yksi suomalaisen metsänhoidon periaatteista on vesistökuormituksen pienentäminen. Vaikka metsätalouden vesistökuormitus on pientä maatalouden tai yhdyskuntien päästöihin verrattuna, voivat metsänhoitotyöt olla haitaksi varsinkin pienvesistöille. Metsätaloudessa vesistöjä kuormittavat pääasiallisesti metsäojitustoiminta, metsälannoitukset sekä uudistushakkuut. Näiden seurauksena vesistöihin kulkeutuu kiintoainetta, humusta, typpeä, fosforia ja rautaa. Kaistat purojen pelastus Metsätalouden kehittämiskeskus Tapiossa on jo pitkään tehty kehittämistyötä kannattavan ja ekologisesti kestävän metsätalouden hyväksi. Hyvän metsänhoidon suositukset ovat yksi merkittävimmistä työn tuloksista. Suomen Metsäkeskus seuraa yhteistyössä Tapion kanssa vesiensuojelusuositusten toteutumista uudistushakkuualoilla. Näin varmistetaan, että metsätöistä aiheutuu pienvesille, kuten puroille, lähteille ja lammille mahdollisimman vähän haittaa. Vesiensuojelun suojakaistat ovat vähentäneet metsätalouden vesistöille aiheuttamaa kuormitusta merkittävästi. Suojakaistat ja kunnostusojitusten vesiensuojelutoimenpiteet ovat tehneet hyvää metsien pienvesistöille, Tapion talousmetsien luonnonhoidon asiantuntija Kalle Vanhatalo kertoo. Typetöntä lahontorjuntaa Suojakaistojen lisäksi metsänomistaja voi vaikuttaa metsänsä pienvesistöjen kuntoon valitsemalla ympäristöystävällisiä metsänhoitotapoja. Esimerkiksi juurikääpätartuntoja estävä kantokäsittely voidaan toteuttaa täysin biologisella Rotstop-liuoksella. Täysin typetön ja luonnon omiin mekanismeihin luottava Rotstop on ainoa juurikäävän torjuntaaine, jonka käytössä ei ole vesistörajoituksia. Kantokäsittely on toki pieni tekijä vesistöjen kokonaisrehevöitymisen kannalta. Ohjelmajohtaja Marja Koljonen Elävä Itämeri -säätiöstä kuitenkin muistuttaa, että pienistä puroista kasvaa virta ja virroista meri suomalaisten tapauksessa Itämeri. Elävä Itämeri -säätiö on paremmin tunnettu sen kansainvälisellä nimellä Baltic Sea Action Group (BSAG), ja sen tehtävänä on kerätä voimia yhteen Itämeren pelastamiseksi. Koljosen mielestä Rotstop edustaa oikeansuuntaista ajattelutapaa, joka ottaa ympäristöasiat huomioon myös taloudellisessa toiminnassa. Metsien pysyminen kunnossa on olennaista ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta. Itämeren takia on hienoa, jos rehevöitymistä aiheuttavien menetelmien sijaan käytetään luonnonmukaisia vaihtoehtoja, Koljonen toivoo. Myös Rostopin valmistaja Verdera on lähtenyt mukaan Itämeri-talkoisiin. Jokaisesta myydystä Rotstop-pakkauksesta lahjoitetaan BSAG-säätiölle 50 senttiä Itämeren suojeluun. Rotstop SC metsien hoitoon ROTSTOP hiilijalanjälki 1,35 kg/liuostonni UREA hiilijalanjälki 1 200 kg/liuostonni Metsien hoidon ja käytön kestävyys on yksi maa- ja metsätalousministeriön laatiman Kansallisen metsäohjelman missioista Korkeatasoinen metsienhoito varmistaa metsien voimakkaan kasvun Kannattavalle metsänhoidolle on olennaista myös lahontorjunta: juurikääpä aiheuttaa vuosittain n. 50 milj. euron tappiot Juurikäävän torjuntaa tuetaan valtion Kemera-varoin Juurikäävän torjuntamenetelmistä (kemiallinen tai biologinen kantokäsittely sekä kantojen nosto) luonnonmukainen Rotstop on ainoa, josta ei aiheudu rehevöitymisvaaraa vesistöille Lue lisää Rotstopista osoitteesta www.rotstop.fi ILMOITUS ILMOITUS