Hiilidioksidi kasvihuonekaasuna

Samankaltaiset tiedostot
Solun toiminta. II Solun toiminta. BI2 II Solun toiminta 7. Fotosynteesi tuottaa ravintoa eliökunnalle

ENERGIAA! ASTE/KURSSI AIKA 1/5

Hiiltä varastoituu ekosysteemeihin

Puu vähähiilisessä keittiössä

Kulutuksesta kestävään ja vastuulliseen kuluttamiseen

Johdanto Tavoitteet Työturvallisuus Polttokennoauton rakentaminen AURINKOPANEELITUTKIMUS - energiaa aurinkopaneelilla...

Energia- ja ilmasto-ohjelma 04/2019. MAIJA ALASALMI Kehittämispäällikkö

Ohjeita opetukseen ja odotettavissa olevat tulokset

Solun toiminta. II Solun toiminta. BI2 II Solun toiminta 8. Solut tarvitsevat energiaa

Mahdollisuutemme ja keinomme maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maitovalmennus

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmasto- ja hiilisuureiden mittaaminen ja niiden globaali kehitys

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

Päästöt kasvavat voimakkaasti. Keskilämpötilan nousu rajoitetaan 1,5 asteeseen. Toteutunut kehitys

Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän väliraportti (syyskuu 2018)

Kestävä liikenne ja matkailu

Ajankohtaista ilmastopolitiikasta

Ilmastoystävällinen sähkö ja lämmitys Energia-ala on sitoutunut Pariisin sopimukseen

Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän väliraportti (syyskuu 2018)

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

ILMASTONMUUTOS JA KEHITYSMAAT

Miten kasvit saavat vetensä?

Mitä ilmastokeskustelu tarkoittaa Suomen näkökulmasta?

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta


Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat

Puurakennusten hiilijalanjälki. Matti Kuittinen Lauri Linkosalmi

Ajankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

MITÄ IHMETTÄ JA KUMMAA? Kokeellisia töitä kotona tehtäväksi

Laukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Energiatietäjä-kilpailukysymyksiä

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua

Tavoitteet: Oppilas ymmärtää uusiutuvien energialähteiden perusteet ja mahdollisuudet.

Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos

Työohjeet Jippo- polkuun

TÄS ON PROTSKUU! PROTEIINIEN KEMIAA

Miten kasvit saavat vetensä?

Suomen kasvihuonekaasujen päästöt 5 miljoonaa tonnia yli Kioton velvoitteiden

ENERGIA- JA ILMASTOSTRATEGIA. YmV Otto Bruun, suojeluasiantuntija

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013

NORDISKE ARBEJDSPAPIRER P OHJOISMAISET T YÖASIAKIRJAT

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007

Lahden kaupungin metsien hiililaskennat

VÄRIKÄSTÄ KEMIAA. MOTIVAATIO: Mitä tapahtuu teelle kun lisäät siihen sitruunaa? Entä mitä havaitset kun peset mustikan värjäämiä sormia saippualla?

Ympäristöstä. Yhdessä.

IHMISKUNTA MUUTTAA ILMASTOA

IPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 1 ILMASTONMUUTOKSEN TIETEELLINEN TAUSTA

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K Q D

EKOENERGO OY Asko Vuorinen Metsien hiilinielun kasvu ja hakkuumahdollisuudet

Miten kiertotalous liittyy ruokaan?

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

BiKa-hanke Viitasaaren työpaja Uusiutuvan energian direktiivi REDII ehdotus

Tekijä lehtori Zofia Bazia-Hietikko

IPCC 5. ilmastonmuutoksen tieteellinen tausta

FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea

Bioenergia, Energia ja ilmastostrategia

Ilmastonmuutos. Ovatko lukiolaiset tietoisia ilmastonmuutoksesta? Yrittävätkö lukiolaiset tietoisesti ehkäistä ilmastonmuutosta?

Biopolttoaineiden hiilineutralisuusja kestävyyskriteerit ukkospilviä taivaanrannassa?

Viljakaupan rooli ympäristöviestinnässä. Jaakko Laurinen Kehityspäällikkö Raisio Oyj

Ilmastopolitiikka ja maatalous uhka vai mahdollisuus?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

PUUHIILEN UUDET SOVELLUKSET JA CARBONISER-TEKNOLOGIA BIOKATTILAT KUUMAKSI, TAMPERE 2017 FEX.FI

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen

Tiedelimsa. Vedestä saadaan hapotettua vettä lisäämällä siihen hiilidioksidia, mutta miten hiilidioksidi jää nesteeseen?

Kaikki eläimet täyttävät alla olevat seitsemän elämälle välttämätöntä ehtoa: 2. Hengittäminen Voi ottaa sisään ja poistaa kehostaan kaasuja

Käytetään nykyaikaista kvanttimekaanista atomimallia, Bohrin vetyatomi toimii samoin.

Ilmastonmuutoksen todennäköisyysennusteet. Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos

Kasvihuoneen kasvutekijät. HIILIDIOKSIDI Tuula Tiirikainen Keuda Mäntsälä Saari

Ravinto ja ilmastonmuutos

Äänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

KYSELYTUTKIMUS: SUOMALAISTEN TUNTEET JA TIEDOT HIILIDIOKSIDIKYSYMYKSISTÄ

Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt

Energian tuotanto ja käyttö

ORGAANINEN KEMIA. = kemian osa-alue, joka tutkii hiilen yhdisteitä KPL 1. HIILI JA RAAKAÖLJY

HAPANTA HUNAJAA POHDITTAVAKSI ENNEN TYÖTÄ

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

HAPANTA HUNAJAA. KESTO: Työn teoriaosion, mahdollisten alkuvalmistelujen ja siivousten lisäksi työn suoritukseen menee noin 15 minuuttia aikaa.

Metsätuotannon elinkaariarviointi

Täyskäännös kotimaiseen

Luku 8. Ilmastonmuutos ja ENSO. Manner 2

Kommenttipuheenvuoro, Seurakuntien metsäseminaari

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Ilmapäästöt toimialoittain 2010

Ilmastonmuutos pähkinänkuoressa

Keski-Suomen energiatase 2016

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander

Kaisa Lindström. rehtori, Otavan Opisto

Liikkumisvalinnat vaikuttavat ilmastoon. Kasvihuonekaasupitoisuudet ovat lisääntyneet teollistumista edeltävästä ajasta nykyaikaan verrattuna.

KAIKKI MUUTTUU - RUOKAJÄRJESTELMÄKIN. VAI MUUTTUUKO?

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

Ilmastonmuutokset skenaariot

ILMASTONMUUTOS IHMISTEN SYYTÄKÖ?

Transkriptio:

Hiilidioksidi kasvihuonekaasuna Työssä valmistetaan ensin hiilidioksidia itse ja todetaan, että kaasua voi olla olemassa, vaikka sitä ei näy. Sitten tutkitaan, miten hiilidioksidi vaikuttaa ilmaston lämpenemiseen. 1. Pohdi ennen työn tekoa näitä asioita: Mieti, missä tilanteissa hiilidioksidia vapautuu ympäristöön? Keksi ainakin kolme asiaa. Mikä sinun arkipäiväinen toimintasi aiheuttaa hiilidioksidipäästöjä? Keksitkö useampia? Oletko aikaisemmin kiinnittänyt huomiota hiilidioksidiin, muihin kasvihuonekaasuihin tai ilmastonmuutokseen? Jos olet, miten?

2. Työohje Tarvittavat välineet: ruokasoodaa sitruunahappoa, sitruunamehua tai etikkaa vettä mittalasi tai purkki kannellinen lasipurkki x 2 lusikka kynttilä tulitikut lämpömittari x 2 voimakkaasti lämmittävä lamppu a) Hiilidioksidin valmistus 1. Sytytä kynttilä. 2. Laita pieneen purkkiin noin 2 cm vettä pohjalle. 3. Ota ruokasoodaa teelusikallinen ja kaada se purkkiin. 4. Ota saman verran sitruunahappoa tai etikkaa ja kaada sekin purkkiin. 5. Odota, kunnes reaktio on jo hiipumassa. 6. Kaada varovasti purkkiin syntynyt hiilidioksidi (ei näy paljain silmin) kynttilän liekin päälle. Älä kuitenkaan tiputa purkissa olevaa vettä kynttilän päälle.

Mitä liekille tapahtui, kun kaadoit hiilidioksidia sen päälle? Miksi niin tapahtui? b) Lämpötilan seuranta 1. Valmista uusi hiilidioksidierä ja kaada hiilidioksidi kannelliseen purkkiin. Toiseen kannelliseen purkkiin tulee pelkkää ilmaa. 2. Laita sekä hiilidioksidipurkin että pelkkää ilmaa sisältävän purkin kannet kiinni ja laita kansien rei istä lämpömittarit paikalleen. 3. Mittaa purkeissa oleva lämpötila ennen kuin laitat lampun päälle. 4. Aseta purkit päällä olevan lampun alle/viereen. 5. Mittaa minuutin välein lämpötila kummassakin purkissa ja merkkaa tulokset ylös. VARO: LAMPPU ON TODELLA KUUMA!

aika (min) 0 1 2 3 4 5 6 lämpötila (ilma) lämpötila (hiilidioksidi) Mitä huomaat tarkastellessasi lämpötiloja? Mikä on syy havainnolle? 3. Loppupohdinta Mitä hyötyä hiilidioksidista on?

Mitä haittaa hiilidioksidista on? Kuinka sinä voisit vähentää omaa hiilidioksidijalanjälkeäsi?

Opettajalle Työ on osa ilmastonmuutoksen opetukseen liittyvää kokonaisuutta. Oppilailla olisi hyvä olla jonkin verran tietoa ilmastonmuutoksesta. Työohjeen ovat laatineet opiskelijat Merja Pätsi ja Jukka Mikkonen. Hapan sitruunahappo ja emäksinen ruokasooda reagoivat keskenään, kun ne laitetaan vettä sisältävään lasipurkkiin. Reaktio on neutraloitumisreaktio, jossa hapon oksoniumioni yhdistyy emäksen hydroksidi-ioniin. Tässä neutraloitumisreaktiossa syntyy sekä vettä että myös hiilidioksidia ja natriumsitraattia. Koska reaktiossa syntynyt hiilidioksidi on raskaampaa kuin ilma, se pysyy suhteellisen hyvin purkissa ja näin ollen sitä voidaan kaataa kynttilän liekin päälle sen sammuttamiseksi. Hiilidioksidi syrjäyttää hapen ollessaan raskaampaa ainetta. Kun verrataan hiilidioksidia sisältävän purkin ja pelkkää ilmaa sisältävän purkin lämpötilaeroja niitä lämmittäessä, oppilaat huomaavat hiilidioksidin ilmastoa lämmittävän vaikutuksen. Eron pitäisi olla 0,5 asteesta jopa 4 asteeseen riippuen koeasetelman onnistumisesta. Esimerkkivastaukset Mieti, miten hiilidioksidia vapautuu ympäristöön? Keksi ainakin kolme asiaa. Esimerkiksi fossiilisia polttoaineita poltettaessa (energian tuotanto, liikkuminen ja lämmitys esimerkkeinä), tuotannollisissa prosesseissa, verenkierrossa soluhengityksen seurauksena, maahengityksessä, tulivuorenpurkauksessa ja meren pintakerroksesta vapautuu hiilidioksidia. (Whatsyourimpact.org 2018.) Mikä sinun arkipäiväinen toimintasi aiheuttaa hiilidioksidipäästöjä? Keksitkö useampia? Esimerkkivastauksena voi olla autolla tulo kouluun, kodin lämmitys, sähkölaitteiden lataamiseen kuluvan sähkön tuotto, ruokavalinnat, tavaroiden kuluttaminen ja uuden ostaminen. Mitä liekille tapahtui, kun kaadoit hiilidioksidia sen päälle? Miksi niin tapahtui? Liekki sammuu, koska hiilidioksidi raskaampana molekyylinä syrjäyttää hapen. Happea tarvitaan palamisreaktiossa. Mitä huomaat tarkastellessasi lämpötiloja? Mikä on syy havainnolle? Jos koe on mennyt niin kuin pitää, hiilidioksidipurkin lämpötila on suurempi kuin ilmaa sisältävässä purkissa. Mitä hyötyä hiilidioksidista on? Hiilidioksidi on kemiallinen yhdiste, joka on välttämätön yhdiste niin ilmakehässä kuin myös luonnossa. Sen avulla kasvit ja muut auringonvaloa hyödyntävät organismit pystyvät hyödyntämään hiilidioksidin hiiltä ja sitomaan sitä orgaanisiksi yhdisteiksi. Se on oleellinen rakennuspalikka luonnon kiertokulussa.

Yhteyttäminen tarkoittaa energian sitomista orgaanisten yhdisteiden sidoksiin. Kasvit sitovat auringon säteilyenergiaa sokeriin. Tätä kutsutaan fotosynteesiksi. Yhteyttämistä on myös kemosynteesi, jossa epäorgaanisten yhdisteiden kemiallista energiaa sidotaan orgaanisiin yhdisteisiin. (Yle Artikkeli, 2013) Hiilidioksidin kierto ekosysteemissä on välttämätön osa luonnon kiertokulkua. Hiilidioksidin avulla kasvit sitovat hiiltä ilmasta ja varastoivat niitä erilaisten sokereiden muotoon kasviin. Kasvit taas tuottavat ravintoa ihmisille ja eläimille. Lopulta aineenvaihdunnan lopputuotteena syntynyt ylimääräinen hiilidioksidi poistuu uloshengitysilman mukana. Näin hiili kiertää ilmasta alkutuottajiin, alkutuottajista ravintoketjun muihin osiin ja lopulta taas ilmakehään. Hiilidioksidilla on oma tarkoituksensa luonnon kiertokulussa. Sopivissa määrin se toimii orgaanisten eliöiden rakennuspalikkana, mutta suurina määrinä hiilidioksidi voi kuitenkin olla myrkyllistä. Teollistumisen aikakauden myötä myös ilmakehään päässeiden hiilidioksidipäästöjen määrä on kasvanut. Hiilidioksidin määrä ilmastossa on nykyisin niin suurta, että kasvit ja luonto ei ehdi sitoa hiilidioksidin sisältämää hiiltä suhteessa hiilidioksidin määrään. Teollisuuden ja viljelyalueiden lisääntymisen myötä myös metsien hakkuu on lisääntynyt. Tällä on välitöntä vaikutusta ilmakehään, sillä puiden ja kasvien väheneminen kasvattaa hiilidioksidin määrää ilmakehässä. Mitä haittaa hiilidioksidista on? CO 2-päästöjen osuus on 80 prosenttia kaikista maapallon lämpenemistä aiheuttavista kaasuista. CO 2-päästöistä noin 75 prosenttia on peräisin fossiilisten polttoaineiden käytöstä. Lisäksi päästöjä tulee metsien hävittämisestä ja teollisuudesta. Sen pitoisuus ilmakehässä on noussut esiteollisen ajan noin 280 miljoonasosasta (ppm) noin 370:een, eli 0,037 prosenttiin. Pitoisuuden vuotuinen kasvuvauhti on ollut viime vuosikymmeninä vajaa puoli prosenttia vuodessa. (CO 2-raportti, Tietoa ilmastonmuutoksesta, 2018) Hiilidioksidi on kasvihuonekaasu, jonka määrän lisääntyminen ilmakehässä kasvattaa maapallon lämpötilaa. Puhtaassa kaasumaisessa muodossa se voi olla hyvinkin vaarallista ympäristölle. Sillä ilmakehässä se syrjäyttää happea ja voi tukahduttaa ihmisen ja ympäristön kykyä hengittää. Kuinka sinä voisit vähentää omaa hiilidioksidijalanjälkeä? Omaa hiilijalanjälkeään ilmakehässä voi vähentää monin erilaisin keinoin. Hyvin usein ilmakehään vapautunut hiilidioksidi on seurausta palamisreaktiosta. Hyvä esimerkki tästä on autoilu. Yksityisautoilun lisääntyessä myös ilmakehään vapautunut hiilidioksidin määrä on lisääntynyt ja hengitysilman laatu varsinkin kaupungeissa on huonontunut. Hyviä keinoja taloudellisempaan ja ympäristöystävällisempään liikkumiseen on vaihtamalla yksityisautoilu julkiseen liikenteeseen. Julkisen liikenteen avulla päästöjen määrä vähentyy ja ilmakehään vapautuu vähemmän hiiltä. Jos liikkumisen suhteen ei ole kuitenkaan hirmuinen kiire, niin kannattaa suosia pyöräilyä tai kävelyä. Ne ovat vähiten saastuttavia liikkumismuotoja ja hyvin edullisia vaihtoehtoja autoilulle. Ilmakehään vapautuu hiilidioksidia myös asumisen seurauksena. Yleisesti nämä päästöt syntyvät asunnon lämmityksestä. Suurimpia hiilidioksidin tuottajia on puu ja öljylämmitys. Myös kaukolämmityksessä käytetään paljon hiilidioksidia ilmakehään tuottavaa turvetta poltettavana materiaalina. Suosimalla yhteisöllistä asumista ja jakamalla yhteisöllisesti eri tuotteita voit auttaa itseäsi vähentämään hiilijalanjälkeäsi. Ruokailulla on myös suuri vaikutus ilmaston hiilidioksidipitoisuuteen. Ruoan tuottaminen vie paljon viljely pinta-alaa, varsinkin lihantuotanto. Lihan tuotannosta aiheutuvat hiilipäästöt ovat moninkertaisia verrattuna vaikkapa kasvisruokavalioon ja lähellä tuotettuun ruokaan.

Suosimalla kasvisruokaa ja lähellä tuotettuja tuotteita tuotteiden hiilijalanjälki pienenee. Ruoan hiilijalanjälki on yleensä suurempi, mitä kauempaa tiettyä ruoka-ainetta joudutaan kuljettamaan. Hiilidioksidipäästöt syntyvät usein monista eri lähteistä. Tiedostamalla tuotteiden ja palveluiden alkuperää on mahdollista vaikuttaa omaan hiilijalanjälkeen. Vähentämällä fossiilisia polttoaineita, autoilua, lentämistä ja lihan kulutusta, hiilijalanjälki vähenee huomattavasti. Muita hyviä keinoja ovat myös mm. kierrättäminen, säästäminen, sähkönkulutuksen vähentäminen ja yhteisöllinen asuminen. Hiilipäästöt koostuvat pienistä asioista, joten kokonaisuuksien hahmottaminen ja asioiden lähempi tarkastelu auttaa vähentämään hiilidioksidipäästöjä ilmakehässä. Tämän kokeen avulla voidaan konkreettisesti valmistaa hiilidioksidia ja sammuttaa sen avulla liekki. Vaikka edelleenkään hiilidioksidia ei kykene näkemään, konkreettinen toiminta lisää tunnetta siitä, että hiilidioksidia todellakin on olemassa. Lisäksi lämpötilan seuranta todistaa konkreettisesti hiilidioksidin ilmastoa lämmittävän vaikutuksen. Lähteet Emilia Kemppi, 2013 Yle Artikkeli: Fotosynteesi tuottaa sokeria ja happea. Osoitteessa: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/01/31/fotosynteesi-tuottaa-sokeria-ja-happea. Viitattu 28.2.2018. CO 2-raportti 2018. Tietoa ilmastonmuutoksesta. Osoitteessa: http://www.co2raportti.fi/?page=ilmastonmuutos. Viitattu 28.2.2018. Whatsyourimpact.org 2018. Main sources of carbon dioxide emissions. Osoitteessa: https://whatsyourimpact.org/greenhouse-gases/carbon-dioxideemissions. Viitattu 4.3.2018. Kuvat: https://www.ruokatieto.fi/sites/default/files/styles/contentmaximage/public/aineistopankki/oppimateriaali.finfood.fi/luonto/kasvin_biologia/yh teyttaminen_ja_hengitys.gif.