Katsaus. Maire Mäki FT, Yksikön päällikkö (Osaaminen, työllisyys ja yrittäjyys), maahanmuuttopäällikkö (oto)



Samankaltaiset tiedostot
Seuraavissa kappaleissa 1-6 esitettävät rahoituslinjaukset koskevat yritystoiminnan kehittämiseksi annetun lain mukaista kehittämisavustusta.

Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Ajankohtaista työllisyydenhoidossa ELY-keskuksessa ja Pohjois- Pohjanmaalla

Nuorten aikuisten osaamisohjelma ja aikuisten osaamisperustan vahvistaminen. Johtaja, FT Maire Mäki Pohjois-Pohjanmaan TE- toimisto

KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT

Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut

Yritysrahoitusta saatavilla ELY-keskuksesta Neuvotteleva virkamies Sirpa Hautala TEM/Yritys- ja alueosasto

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät

ELY-keskuksen avustukset yritystoiminnan kehittämiseen

Yritysten rahoitus- ja kehittämispalvelut Kaakkois-Suomessa

Kainuun ELY-keskus 2013

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen

ELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pkyrityksen. kansainvälistymiseen

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

PK- yritysten EAKR-rahoitus

Matti Nykänen TeamFinland koordinaattori Päijät Häme

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR)

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13

Yritysrahoitus ohjelmakaudella

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Kuvaus maaseutuohjelman yritystuen suuntaamisesta Pohjanmaan ELY-keskuksen toimialueella

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13

Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus

YRITYSRAHOITUSKATSAUS

ELY-keskuksen rahoitusmahdollisuudet maaseutumatkailuyrittäjille

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13

TE-palveluja alueellisesti

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ YRITYSRAHOITUKSELLA

Yrityksen kehittämisavustus ja yritystoiminnan kehittämispalvelut

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Metsästä energiaa yrittämällä

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 '14

Kainuun työllisyyskatsaus, heinäkuu 2015

Yrityksen kehittämisavustus

KANSAINVÄLISYYTTÄ ETELÄ-POHJANMAAN MATKAILUUN

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13

Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskus

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13

ELY-keskuksen yritysten kehittämispalvelut ja avustukset Elintarvikealan julkinen rahoitus ja uudet ohjelmat

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 '14

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 '14

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Tehtävät ja organisaatio. Pori, syyskuu 2013 Ylijohtaja Marja Karvonen

Koulujen päättyminen nosti naisten työttömyysastetta

POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA 2040 JA MAAKUNTAOHJELMA : MAAKUNTAOHJELMAN KYSELYTUNTI

ELY-keskukselta viime vuonna 13,6 miljoonaa euroa yritystoiminnan ja maaseudun kehittämiseen

ELY-keskukselta viime vuonna 11,2 miljoonaa euroa yritystoiminnan ja maaseudun kehittämiseen

Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus heinäkuu 2015

ELY:n rahoitusmahdollisuudet tuotekehitykseen Outi Kaihola

Manner-Suomen ESR ohjelma

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus

TUKENA JA RAHOITAJANA

Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus syyskuu 2015

Kainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu 2015

Kainuun työllisyyskatsaus, lokakuu 2015

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Yli työtöntä Etelä-Savossa kesäkuun lopussa. Työllisyyskatsaus, kesäkuu klo 9:00

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

TYÖLLISYYSKATSAUS 2006 '07 '08 '09 '10 '11

Manner-Suomen ESR ohjelma

Miesten työttömyysaste marraskuussa Etelä-Savossa lähes 5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin naisten

Työttömyys kasvoi Etelä-Savossa heinäkuussa. Työllisyyskatsaus, heinäkuu klo 9.00

Rahoitettavan toiminnan painopisteet: EAKR kehittämisrahoitus

TYÖLLISYYSKATSAUS 2006 '07 '08 '09 '10 '11

Oma Häme. Tehtävä: Koulutustarpeen ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus

Katsaus Pohjois-Pohjanmaan työmarkkinatilanteeseen. Johtaja, FT Maire Mäki Pohjois-Pohjanmaan TE- toimisto

Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus syyskuu 2015

Kehittämisen ja kasvun rahoitus

TYÖLLISYYSKATSAUS Pohjois-Pohjanmaa, Elokuu 2011

Etelä-Savossa työttömyys lisääntynyt vuodentakaisesta vähemmän kuin koko maassa. Työllisyyskatsaus, syyskuu

hyödyntämismahdollisuuksia

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut

Leaderrahoituksen. yritystuet

Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa. Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9.

Etelä-Savossa työttömyys lisääntyi kesäkuussa vähemmän kuin koko maassa. Työllisyyskatsaus, kesäkuu klo 9:00

Nuorten aktivointiaste Etelä-Savossa heinäkuussa koko maan toiseksi korkein. Työllisyyskatsaus, heinäkuu klo 9:00

TYÖLLISYYSKATSAUS 2006 '07 '08 '09 '10 '11

TYÖLLISYYSKATSAUS 2007 '08 '09 '10 '11 '12

Maaseuturahaston mahdollisuudet

Työllistymisen toimenpidesuunnitelma Ruokolahti

TYÖLLISYYSKATSAUS 2006 '07 '08 '09 '10 '11

TYÖLLISYYSKATSAUS 2006 '07 '08 '09 '10 '11

TYÖLLISYYSKATSAUS 2006 '07 '08 '09 '10 '11

TYÖLLISYYSKATSAUS 2007 '08 '09 '10 '11 '12

TYÖVOIMAKOULUTUS JA REFORMI

Rakennerahastokauden valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus lokakuu 2015

Etelä-Savossa työttömien määrä lisääntynyt vuodentakaisesta eniten rakennus- ja kuljetustyössä. Työllisyyskatsaus, heinäkuu

Etelä-Savossa TE-toimiston aktivointipalveluissa 350 henkilöä edellisvuoden lokakuuta vähemmän. Työllisyyskatsaus, lokakuu klo 9.

TYÖLLISYYSKATSAUS 2007 '08 '09 '10 '11 '12

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: JOULUKUU 2012 puh ja Julkistettavissa klo 9.00

Yhteisötalous ja yhteiskuntavastuullinen yrittäjyys

TYÖLLISYYSKATSAUS 2007 '08 '09 '10 '11 '12

Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus toukokuu 2015

Hämeen liiton rahoitus

TYÖLLISYYSKATSAUS 2007 '08 '09 '10 '11 '12

Transkriptio:

Katsaus Maire Mäki FT, Yksikön päällikkö (Osaaminen, työllisyys ja yrittäjyys), maahanmuuttopäällikkö (oto) 6.9.2011 1 Pohjois-Pohjanmaasta Pohjois-Pohjanmaan väkiluku kasvaa ja ikärakenne on nuori. Väestökasvu keskittyy Oulun seutukuntaan ja Oulun kaupunkiin. Oulun seutukunnan osuus väestöstä on 57 % ja yli 60 prosenttia työllisistä ja työvoimasta. Syrjäisempien seutukuntien väkiluku vähenee ja väestön ikärakenne painottuu vanhempiin ikäluokkiin. Nuoret muuttavat työ- ja koulutuspaikkojen perässä Ouluun ja myös Ylivieskaan. Maaseudun työvoiman rakenne vinoutuu nuorten, erityisesti nuorten naisten muuttaessa pois. Työikäisen väestön ja työvoiman määrä kasvaa Oulun seutukunnassa. Työmarkkinoille tulee enemmän nuoria kuin sieltä poistuu vanhimpia eläkkeelle. Nuorisotyöttömyyden kasvun estämiseksi ja työttömyyden vähentämiseksi tarvitaan monipuolista elinkeinoelämän ja yritysten kehittämistä uusien työpaikkojen luomiseksi. Työssäkäyntialueet laajenevat maakunnan osaavan työvoiman saatavuusongelmien poistamiseksi. Oulun seudun vetovoimaa ja työllisyyttä edistää tasapainoinen työpaikka-alueiden, asumisen ja palveluiden sijoittuminen sekä hyvät liikenneyhteydet ja tehokas joukkoliikennejärjestelmä, jotka tukevat työssäkäynnin ja asioimisen sujuvuutta kestävän kehityksen mukaisesti. Pohjois-Pohjanmaan maakunnan luonnonvarat, maa- ja metsätalouden tuotteet, mineraalit ja metallit, matkailu tarjoavat maaseudun omista vahvuuksista 6.9.2011lähteviä 2 mahdollisuuksia uusien työpaikkojen luomiseen. 1

Työllisyystilanteesta Pohjois-Pohjanmaalla työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli heinäkuun lopussa 11,9 %. Pohjois-Pohjanmaan työ- ja elinkeinotoimistoissa (TE-toimistoissa) oli heinäkuun lopussa 22 125 työtöntä työnhakijaa. Työttömyyden lasku hidastui alkuvuoteen verrattuna. Työttömistä lomautettuja (TE-toimistoihin henkilökohtaisesti ilmoittautuneita) oli heinäkuun lopussa 966. TE-toimistoissa oli heinäkuussa avoinna kaikkiaan 3 441 työpaikkaa, joista uusia paikkoja oli 1 885. Työpaikoista täyttyi heinäkuun aikana 2 145 ja näistä TE- toimiston hakijoilla 511. 6.9.2011 3 Alle 25-vuotiaita nuoria työttömiä työnhakijoita oli 4 057. Pohjois-Pohjanmaalla nuorten osuus työttömistä työnhakijoista oli 18,3 %, kun se puolestaan koko maassa oli 14,1 %. Yli 50-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli heinäkuun lopussa 6 274, joista 55-59 - vuotiaita oli 2 434. Yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita pitkäaikaistyöttömiä oli 4 137, mikä on 18,7 % työttömistä työnhakijoista. Koko maassa pitkäaikaistyöttömien vastaava osuus oli Pohjois-Pohjanmaata korkeampi eli 21,9 %. Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta nousi kesäkuusta 31:ssä alueemme 34 kunnasta. Työttömyysaste oli heinäkuun lopussa alle 10 % kolmessatoista kunnassa ja 10-15 prosenttien välillä kahdeksassatoista kunnassa. Vähiten työttömiä työnhakijoita työvoimaan nähden oli Reisjärvellä, 6,8 %. Korkein työttömyysaste oli Taivalkoskella, 18,8 %. Myös Iissä (15,2 %) ja Oulussa (15,1 %) työttömyysaste nousi yli 15 prosenttiin. Työttömiä oli määrällisesti eniten Oulussa (10 442), Haukiputaalla (1 095), Raahessa (1 021) ja Kuusamossa (889). 6.9.2011 4 2

Aktiivitoimenpiteissä oli heinäkuun lopussa 7 737 työnhakijaa. Luvussa ovat mukana mm. työvoimakoulutuksessa (1 770), palkkatuella sijoitettuna (2 204), työharjoittelussa tai työelämävalmennuksessa (656), omaehtoisen opiskelun tuella (1 259) ja kuntouttavassa työtoiminnassa (689) olevat työnhakijat. Naisia tuen piirissä oli 3 817 ja miehiä 3 920. Kaikkiaan hakijoita näissä toimenpiteissä oli 4,2 % työvoimasta. Aktiiviohjelmissa olevien osuus lasketaan nk. laajasta työttömyydestä eli työttömien ja aktiiviohjelmissa olevien yhteismäärästä. Aktivointiaste oli heinäkuussa 25,9 %. Vuosi sitten vastaava luku oli 22,2 % eli nousua oli 3,7 prosenttiyksikköä. 6.9.2011 5 Yrityskannasta Tilastokeskuksen yritysrekisterin mukaan Pohjois-Pohjanmaan maakunnan alueella on 19 264 yritystä (2009). Koko maan vastaavan ajankohdan yrityskanta oli 328 178 yritystä. Koko maan yrityskannasta Pohjois- Pohjanmaalla on näin ollen noin 5,87 prosenttia. Pohjois-Pohjanmaan yritysten toimialakohtainen jako osoittaa, että maa-, metsä- ja kalatalouden yrityksiä on maakunnassa selvästi eniten. Toiseksi eniten yrityksiä on tukku- ja vähittäiskaupan toimialaluokassa. Rakennusalan yritykset muodostavat maakunnan kolmanneksi suurimman toimialan toimipaikkojen lukumäärän mukaan laskettuna. 6.9.2011 6 3

Toimialojen merkitys aluetaloudelle Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 6.9.2011 7 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 6.9.2011 8 4

Elinkeinotoiminnan kehittämisestä; Yritystukien linjaukset, Yrityspalvelut rakennerahastojen hyödyntäjänä Maakunnan elinkeinopalveluiden kehittäminen Strategisen tulossuunnitelman painotuksista E- vastuualueella Työttömyyden taltuttaminen Rakennemuutoksen hallinta 6.9.2011 9 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen yritystukien rahoituslinjauksista uusien tuotteiden, palveluiden ja tuotantomenetelmien kehittäminen sekä käyttöönotto, uuden yritystoiminnan syntyminen (sis. mm. käynnistymiseen liittyvät investoinnit, avainhenkilön palkkakulut, vuokrakulut, asiantuntijapalkkiot), tutkimustulosten kaupallistaminen ja innovaatiotoiminta, uuden teknologian soveltaminen ja käyttöönotto, pienten ja keskisuurten yritysten yhteistoiminta, alueiden yritystoiminnan monipuolistaminen tai vahvistaminen, yritysten, opetus- ja tutkimuslaitosten sekä yritysten ja muiden julkisten yhteisöjen yhteistoiminta. Avustuksen myöntämisen kannalta etuna pidetään, että hanke edistää yritysten kansainvälistymistä, uuden yritystoiminnan syntymistä tai nuorten työllistämistä. 6.9.2011 10 5

Yrityksen kehittämisavustus: --- merkittävä vaikutus yrityksen kasvuun, teknologiaan, kansainvälistymiseen, tuottavuuteen, tai liiketoimintaosaamiseen. Avustuksen myöntämistä puoltavana tekijänä pidetään myös hankkeen myönteisiä työllisyys-, ympäristö- tai tasa-arvovaikutuksia. Jatkossa huomio myös työelämän laatuun? Kehittämisavustusta voidaan myöntää myös valmistelurahoituksena hankkeisiin, jotka edistävät pk-yritysten valmiuksia käynnistää uusia tutkimus- ja kehityshankkeita, uusien innovatiivisten liiketoimintojen käynnistymistä, kansainvälistymistä tai kehittämiseen liittyvää teknologisen taikka muun osaamisen lisäämistä. 6.9.2011 11 Matkailualan yrityksille voidaan myöntää avustusta hankkeisiin, jotka toteutetaan matkailukeskusalueilla. Avustus voidaan myöntää hankkeisiin, joilla on huomattava matkailullinen merkitys toteutuspaikkakunnalle. Konsultointialan yrityksille voidaan myöntää avustusta silloin, kun niiden avulla syntyy alueelle uusi ja tarpeellinen konsultointipalvelu. Vähittäis- ja tukkukaupan yrityksille ei pääsääntöisesti myönnetä avustusta (poikkeuksena haja-asutusalueiden kyläkaupan tuki). Avustuksen myöntämiseen hoiva-alan yritysten investointeihin suhtaudutaan pidättyvästi. Ko. yritysten kehittämishankkeisiin voidaan kuitenkin myöntää avustusta. Yritykselle, joka tuottaa palveluja muille yrityksille voidaan myöntää avustusta lähinnä silloin kun on kysymys yrityspalvelusta, jota ei ole markkinoilla tarjolla ja jolle on kysyntää. 6.9.2011 12 6

Paikallisille markkinoille, yksityisille henkilöille palveluja tarjoaville yrityksille ei pääsääntöisesti myönnetä avustusta. Kunnalle ja kiinteistöyhtiölle voidaan myöntää avustusta toimitilojen rakentamiseksi pk-yritykselle silloin, kun toimitiloihin sijoittuva yritys on joko käynnistämässä toimintaansa tai laajentamassa merkittävästi toimintaansa. Kehittämisavustuksen myöntämiseen koneurakointiyritysten investointeihin suhtaudutaan pidättyvästi (Huom! poikkeus: energiatuki, maaseuturahasto). Avustuksen myöntämiseen liikenteen toimialan yritysten investointeihin suhtaudutaan pidättyvästi. Avustuksen myöntämiseen yritysten kone- ja laiteinvestointeihin, joiden sijaintipaikka on pitkäaikaisesti muualla kuin yrityksen toimintapaikkakunnalla, suhtaudutaan pidättyvästi. 6.9.2011 13 YRITYSTUET (YRITYSTUKILAIN MUKAISET) JA NIIDEN VAIKUTTAVUUS OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 (TILANNE 17.8.2011) MYÖNNETTY YHTEENSÄ 1010 HANKKEESEEN KÄYTETTY 68,9 MILJOONAA SYNTYNYT UUSIA YRITYKSIÄ 264 SYNTYNYT 7636 UUTTA TYÖPAIKKAA NOIN 85% TUEN SAANEISTA YRITYKSISTÄ MIKRO- JA PIENYRITYKSIÄ TUKI INVESTOINTEIHIN, KEHITTÄMISEEN(LIIKETOIMINTAOSAAMINEN, KANSAINVÄLISTYMINEN, TUOTE/TUOTANTOMENETELMÄT) Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, <tekijän nimi ja osasto> 6.9.2011 14 7

YRITYSTUET (MAASEUTURAHASTON MUKAISET) OHJELMAKAUDELLA 2007-2013, TILANNE 17.8.2011 MYÖNNETTY YHTEENSÄ 256 HANKKEESEEN YHTEENSÄ 11,4 MILJOONAA EUROA PÄÄOSIN MIKROYRITYKSILLE ( PL ENSIASTEEN MAATALOUSTUOTTEITA JALOSTAVAT YRITYKSET) Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, <tekijän nimi ja osasto> 6.9.2011 15 Seudulliset yrityspalvelut ELY:n oman tuotannon hanke päättyi 2010 lopussa; alueella 7 seutukuntaa, joista 6:ssa saatiin sopimukset joko valmiiksi tai loppusuoralle. Oulun alueen sopimus nyt lähes valmis. Koordinaatio-organisaationa toimii BusinessOulu ja sen tehtäviin kuuluu: toimia sopimusosapuolten koordinaattorina yhteisiin prosesseihin liittyvissä asioissa eri yhteistyötahojen ja verkostojen suuntaan, vastata yhteisten tukiprosessien kehittämisestä ja organisoinnista yhdessä muiden toimijoiden kanssa, valmistella ohjausryhmän/työvaliokunnan kokoukset ja kutsua ryhmät koolle. Seudullista yrityspalvelua ohjaa sopijaosapuolten edustajista koostuva ohjausryhmä, jossa käsiteltävät asiat valmistelee työvaliokunta. Työvaliokunta koostuu Business Oulun, POP ELY:n ja Oulunseudun TE-toimiston edustajista. Ohjausryhmän tehtävänä on johtaa yrityspalvelujen kehittymistä, palvelun laatua ja toiminnan kehittymistä seudulla. Työvaliokunta valmistelee ohjausryhmän käsittelyä varten vuosittaisen toimintasuunnitelman, joka resursoidaan ja päivitetään vuosittain. Ensimmäinen suunnitelma laaditaan vuodelle 2012. Toimintasuunnitelma koostuu elinkeinoelämän ennakoinnista, kehittämisestä, palvelutoiminnan seurannasta, koulutuksesta, vastuutahojen määrittelystä, markkinoinnista ja tiedottamisesta sekä muusta verkoston yhteistoiminnasta. 6.9.2011 16 8

Ouluseudun yrityspalvelut- Business Oulu rakennerahastojen hyödyntäjänä 1. S10086 Oulu Business Node valmennusohjelma 1.6.2008-31.12.2010 Hallinnoija Business Oulu (Oulu Innovation 1.1.-31.12.2010, Technopolis Ventures Oulu Oy 1.6.2008 31.12.2009) Koulutuksia, valmennuksia ja asiantuntijapalveluita alueen kasvuyrityksille ja yrityskehittäjille. Kokonaiskustannukset 1 540 720, josta ESR/valtion tuki 777 133 (50%) Työpaikkatavoite 70, toteuma 71. Uusia yrityksiä tavoitteena 1, toteuma 8. 2. S10091 Muutosvoimaa 1.6.2008 31.12.2011 Hallinnoija Business Oulu (Oulun seudun yrityspalvelut 1.6.2008 31.12.2010), osatoteuttajina Raahen seudun yrityspalvelut ja Ylivieskan seutukuntayhdistys ry Koulutuksia, asiantuntijapalveluita ja muita kehittämistoimenpiteitä muutostilanteessa oleville yrityksille Kokonaiskustannukset 2 798 800, josta ESR/valtion tuki 1 123 583 (40%) Työpaikkatavoite 120, toteuma (30.6.2011) 38. Uusia yrityksiä tavoitteena 24, toteuma (30.6.2011) 10. 6.9.2011 17 3. S10258 Tulevaisuuden osaaminen (Tulos) 1.5.2008 31.12.2011 Hallinnoija Ylivieskan seutukuntayhdistys ry Työpajakoulutuksia yrityksille ja yritysneuvojille, koulutuksia, strategiaistuntoja ja asiantuntijapalveluita tuotannollisille yrityksille ja niitä palveleville yrityksille Kokonaiskustannukset 1 278 150, josta ESR/valtion tuki 745 150 (58%) Työpaikkatavoite 20, toteuma (30.6.2011) 11. 4. S10300 Draivi Primus 6.5.2008 31.12.2011 Hallinnoija Business Oulu (Oulun seudun yrityspalvelut 6.5.2008 31.12.2010) Benchmarking, verkostoituminen, mallintaminen ja pilotointi liittyen opiskelijoiden ja työelämän toimijoiden yhteistyöhön Kokonaiskustannukset 811 700, josta ESR/valtion tuki 580 176 (71%) Työpaikkatavoite 6, toteuma (30.6.2011) 11. Uusia yrityksiä tavoitteena 2, toteuma (30.6.2011) 0. 6.9.2011 18 9

S10333 Tuotannollisten yritysten menestystekijät 1.5.2008 30.4.2011 Hallinnoija Haapaveden Teknologiakylä Oy Koulutuksia ja asiantuntijapalveluita tuotannollisille yrityksille Kokonaiskustannukset 723 315, josta ESR/valtion tuki 373 363 (52%) S11321 PPVERKKO 1.1.2010 31.12.2012 Hallinnoija Ylivieskan seutukuntayhdistys ry Yritysvetoisten yritysverkostojen luominen eri tarpeiden pohjalta Kokonaiskustannukset 514 100, josta ESR/valtion tuki 406 400 (79%) Työpaikkatavoite 20, toteuma (30.6.2011) 0. 5. S11610 Starttimalli 1.3.2011 31.12.2013 Hallinnoija Business Oulu Valmennuksia ja muita kehittämistoimenpiteitä aloittaville yrityksille Kokonaiskustannukset 780 000, josta ESR/valtion tuki 516 000 (66%) Työpaikkatavoite 30. Uusia yrityksiä tavoitteena 8. 6.9.2011 19 S11665 Seutujen yritysvalmennus 1.5.2011 30.12.2013 Hallinnoija Haapaveden Teknologiakylä Oy, osatoteuttaja Nivala-Haapajärven seutukuntayhdistys ry Koulutuksia ja muita kehittämistoimenpiteitä pk-yrityksille Kokonaiskustannukset 1 017 500, josta ESR/valtion tuki 712 163 (70%) joustovararahoitus 6. S11755 Kasvumalli 1.3.2011 31.12.2013 Hallinnoija Business Oulu Valmennuksia ja muita kehittämistoimenpiteitä kasvuyrityksille Kokonaiskustannukset 950 000, josta ESR/valtion tuki 512 928 (54%) joustovararahoitus Työpaikkatavoite 50. 6.9.2011 20 10

7. S11764 Protostudio / PAKKI 2.1.2011 30.4.2013 Hallinnoija Business Oulu, osatoteuttaja Saagatec Oy Sähkö- ja elektroniikka-alan pienyritysten ideoimien laitteiden prototyyppien kehittäminen ja tuotanto Kokonaiskustannukset 1 181 372, josta ESR/valtion tuki 365 743 (31%) Työpaikkatavoite 75. Uusia yrityksiä tavoitteena 11. Vireillä lisäksi: Tulos+ 1.1.2012-31.12.2012 Hallinnoija Ylivieskan seutukuntayhdistys ry Monimuotoisia palveluita pk-yrityksille Kokonaiskustannukset 687 700, josta ESR/valtion tuki 438 160 (64%) Työpaikkatavoite 15. Uusia yrityksiä tavoitteena 2. 6.9.2011 21 Poimintoja ELY-keskuksen strateginen tulossopimuksesta - luonnosvaiheessa 6.9.2011 22 11

Toimenpiteistä Elinkeinostrategia ; Seudullisten yrityspalvelujen hyödyntäminen maaseutuyritysten/ -palvelujen kehittämisessä; PK- yritysten verkostoitumisen tukeminen (esim. suuret hankkeet, Luoteis-Venäjä, uusiutuva energia); Osaamisintensiivisen ja monipuolisen yritystoiminnan edistäminen (kasvu, uudet yritykset), rakennemuutokseen vastaaminen Ennakointi; Vakiintuneen ennakointitiedon hyödyntäminen (esim. toimialaraportit), ammattibarometrin käytön ja tulosten hyödyntämisen kehittäminen; pitkän aikavälin, alueellisen ennakointiyhteistyön lisääminen; Rakennemuutoksiin vastaaminen, Suurhankkeisiin varautuminen Nuorisotyöttömyyden alentaminen; Segmenttipohjaisen palvelutarjonnan kehittäminen (ammattitaidottomat, koulutetut, moniammatillisia palveluja tarvitsevat); Koulutuskokeilut (osatutkinnot), Kulttuurin soveltava käyttö Maahanmuutto; Kuntiin sijoittamisen strategian toimeenpano laajennetulla toimialueella Uudet palvelujen tuottamistavat; TE-palveluverkoston kehittämistyö (ml. TYPtoiminnan laajentaminen); Yhteispalvelupisteiden kehittäminen (AVI koordinoi); Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittäminen 6.9.2011 23 Yritysten ja julkisen sektorin uudistumiskyky Tukilinjaukset: Kohdennetaan resursseja nouseville aloille ja luodaan edellytyksiä uusille liiketoiminta-avauksille; tuotetaan osaamispalveluja maakunnan kasvutoimialoille ja tuetaan tietointensiivisten alojen rakennemuutosta; tarkistetaan rahoituslinjaukset; Vakiinnutetaan ELY-keskuksen yritysasiakkuuksien johtoryhmän työ Seudulliset yrityspalvelut: yrityspalvelujen toimijoiden osaamisen syventäminen, varmistetaan seudullisten yrityspalvelujen toiminta yritysasiakkuusstrategian mukaisesti Yritysten ympäristövastuullisuus: järjestetään nousevilla toimialoilla toimiville pkyrityksille tarpeen mukaan ympäristövastuullisuuteen liittyvää koulutusta Tuottavuus: osallistutaan yrityspalvelujen kehittämiseen, rahoituslinjauksissa painotetaan tuottavuutta, kehitetään alueellisia työelämän laadun toimintamalleja, edistetään kuntaliitosten piirissä olevien kuntien ja kaupunkien palvelujen tasapainoista saatavuutta, TE-palveluverkon uudistaminen Rakennemuutostilanteet: Panostetaan uuden yritystoiminnan käynnistämiseen vapautuvan työvoiman osaamisen hyödyntämiseksi ja uusien työpaikkojen luomiseksi; edistetään Uudet urat tyyppisiä hankkeita; hyödynnetään vapautuvan työvoiman osaamista muiden yritysten kilpailukyvyn lisäämiseksi; ollaan aloitteellisia ja aktiivisia muutosturvamallien toimeenpanossa; kehitetään valmiutta vastata kasvua edistäviin rakennemuutoksiin. Työssäoloasteen nostaminen: Nuoriso- ja rakennetyöttömyyden alentaminen 6.9.2011 24 12

Toiminnallinen tulossopimus työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikan alueella (luonnos) Työttömien, erityisesti nuorten ja pitkäaikaistyöttömien osallistumista koulutukseen, palkkatuettuun työhön ja muihin palveluihin lisätään. Nuorten ja vastavalmistuneiden kiinnittymistä työmarkkinoille tuetaan toteuttamalla yhteiskuntatakuu täysimääräisesti. Pitkäaikaistyöttömyyttä ja työmarkkinoilta syrjäytymistä vähennetään lisäämällä pitkään työttömänä olleiden osallistumista palkkatuettuun työhön, koulutukseen ja muihin palveluihin. Palkkatuen käyttö yrityksissä. Maahanmuuttajat; Kotoutumisen tehostaminen TE- toimistouudistus Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 6.9.2011 25 E-VASTUUALUEEN KEHITTÄMINEN OSANA TEM-KONSERNIA / YRITYSASIAKKUUS Yritysasiakkuusstrategian toimeenpano ja konsernin elinkeinopolitiikkaa toteuttavien toimijoiden (ELY-keskukset, Tekes, Finnvera, Finpro, TE-toimistojen) yhteistyön tiivistäminen yhteisten yritysasiakkaiden toimintamallien aikaansaamiseksi. TEM-konsernin yritysasiakkuuksien kehittämisohjelma; konsernin yritysasiakkaiden segmentointi, segmenttikohtaiset palvelumallit, asiakassuunnittelu ja asiakastiedon vaihtaminen. Alueellisen yhteistyön varmistamiseksi ja säännönmukaistamiseksi vakinaistetaan alueellinen yritysasiakkuuksien johtoryhmän toiminta. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 6.9.2011 26 13

Rakennemuutoksen hallinta TERVA- ryhmä (puheenjohtajana E- vastuualueen johtaja, jäseninä mm. kaupunginjohtaja, maakuntajohtaja, OY:n ja OAMK:n edustajat, TEtoimiston edustaja, E- vastuualueen edustajat) Yritysharava- kysely; alueen ict- alan alihankkijoille; mm. osaamistarpeet selville Nokia Bridge- malli; Muutosturva, oman tuotannon hankkeet (OSUMA: ohjauspilotointi), yhteishankinnat (uudelleen sijoittumiset, esim. OP- Pohjola) Uudet urat; Takomo ja Taitajien talo; konseptin kehittäminen, työvoimakoulutus (ml. KEKO), ryhmäpalvelut (valmennukset), yritysten toimintaympäristön kehittämisavustus, yrityskohtaiset yritystuet, Osaamisesta kasvua.- hankkeen (oma tuotanto) hyödyntäminen uusien yritysten tukemisessa Segmenttipohjaiset kehittämisryhmät; ELY+ TE-toimistot; esim. rakennetyöttömyyden alentaminen suunnitelma, työllisyyspoliittisten avustusten prosessin kehittäminen (Oulu; Yhteiskunnallinen yritys) Varautuminen suuriin hankkeisiin; Ydinvoimala, Kaivoshankkeet Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 6.9.2011 27 14