Nokipäästöt ja niiden kulkeutuminen Arktiselle alueelle

Samankaltaiset tiedostot
Musta hiili arktisella alueella

Arktinen neuvosto päästöasioiden käsittely ja päästövähennyskeinot meillä ja muualla

Mustan hiilen ja muiden lyhytikäisten ilmastoon vaikuttavien aineiden vaikutukset arktisella alueella

BC työpaja , Helsinki. LIFE+ 09 Environment Policy and Governance

PUUN PIENPOLTON MUSTAHIILIPÄÄSTÖT, ILMASTOVAIKUTUKSET JA PÄÄSTÖVÄHENNYSKEINOT

Vaikuttaminen kansalliseen ilmansuojeluohjelmaan vielä mahdollista!

Ilmansaasteiden haittakustannusmalli Suomelle IHKU

Ilman pienhiukkasten ympäristövaikutusten arviointi

Puunpolton ja kiukaiden päästökertoimet ja uudet ilmastovaikutusarviot

Puun pienpolton päästöjen muutunta ilmakehässä. Pienpolttoseminaari, Kuopio,

Ilmastonmuutos pähkinänkuoressa

Päästökertoimista päästöinventaarioihin - Mihin ja miten puun pienpolton päästökertoimia käytetään?

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Puun pienpolton päästöt ja niiden vähentäminen

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Kansallinen ilmansuojeluohjelma puun pienpolttoko suurin ongelma?

HSY:n supermittausasemalla täsmätietoa liikenteen vaikutuksista ilmanlaatuun

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Luento Kyösti Ryynänen

Pienhiukkaset: Uhka ihmisten terveydelle vai pelastus ilmastolle? FT Ilona Riipinen Nuorten Akatemiaklubi Suomalainen Tiedeakatemia

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100)

Liikkumisvalinnat vaikuttavat ilmastoon. Kasvihuonekaasupitoisuudet ovat lisääntyneet teollistumista edeltävästä ajasta nykyaikaan verrattuna.

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI B8-0156/28. Tarkistus. Anja Hazekamp, Younous Omarjee GUE/NGL-ryhmän puolesta

Kansallinen ilmansuojeluohjelma 2030 ja haittakustannusten laskenta (IHKU-malli) politiikan tukena

Luku 3. Ilmakehä suojaa ja suodattaa. Manner 2

Tulisijoilla lämpöä tulevaisuudessakin

POLTA PUUTA PUHTAAMMIN. Pakila

Ilmansaasteiden haittakustannusmalli Suomelle - IHKU

Tuulen viemää. Satelliitit ilmansaasteiden kulkeutumisen seurannassa. Anu-Maija Sundström

Suomen kaatopaikat kasvihuonekaasujen lähteinä. Tuomas Laurila Ilmatieteen laitos

Suomen Ilmastopaneeli Raportti

Puunpolton pienhiukkasten / savujen aiheuttamat terveysriskit

IHKU haittakustannusmallin toiminta ja käytön demonstrointi. Mikko Savolahti SYKE

Ilmansaasteiden haittakustannusmalli Suomelle - IHKU

Boreaalisten metsien käytön kokonaisvaikutus ilmaston

LUONNOS /SISÄLLYSLUETTELO JA LUKU 5. Kansallinen ilmansuojeluohjelma 2030

Suomen metsien kasvihuonekaasuinventaario

Meriliikenteen pakokaasupäästöt Tilannepäivitys. Jukka-Pekka Jalkanen Lasse Johansson

Mustan hiilen vaikutukset ihmisen terveyteen

Pyöräilyn aikainen altistuminen ilmansaasteille

UEF // University of Eastern Finland Esityksen nimi / Tekijä

Pohjoiset suot ja ilmastonmuutos. Minna Väliranta Ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto

Ilmaston ja sen muutoksen

Pienhiukkasten ulko-sisä-siirtymän mittaaminen. Anni-Mari Pulkkinen, Ympäristöterveyden yksikkö

IPCC 5. ilmastonmuutoksen tieteellinen tausta

Uusi Pohjoismaiden päästöinventaario ja terveysvaikutusten arviointi

JANUARY 2010 TEMPERATURE DEVIATION FROM THE MEAN (NCEP) 03/01/

Mitä ilmastokeskustelu tarkoittaa Suomen näkökulmasta?

Ilmakehän pienhiukkasten ja aerosolien tutkimus

Kansainvälinen ilmastopolitiikka ja ilmastoneuvottelut

IHMISKUNTA MUUTTAA ILMASTOA

KANSALLINEN ILMANSUOJELUOHJELMA Ilmanlaadun tutkimusseminaari Helsingissä Sirpa Salo-Asikainen Ympäristöministeriö

Hiiltä varastoituu ekosysteemeihin

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Kaupunki-ilman mittaus- ja mallinnustarpeet, tekniikat ja tulosten hyödyntäminen pääkaupunkiseudulla. Jarkko Niemi Ilmansuojeluasiantuntija, FT

Miten jokainen yritys voi parantaa Helsingin ilmanlaatua? Uutta Ilmansuojelusuunnitelmaa tehdään parhaillaan

Liikenteen ympäristövaikutuksia

Ulkoilman laatuun ja väestön terveyteen liittyvän uusimman osaamisen ja innovaatiotoiminnan vauhdittaminen

Tuoretta tietoa ulkoilman pienhiukkasista. Dos. Hilkka Timonen et al., Ilmatieteen laitos, Pienhiukkastutkimus

Puun käytön lisäys pienlämmityslaitteissa vai energialaitoksissa?

Haittakustannushankkeen (IHKU) tulokset päätöksenteon tueksi

Ilmastonmuutos ja terveys: uhka vai mahdollisuus? Juha Pekkanen, prof Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (ensi viikosta: Helsingin Yliopisto)

Mustan hiilen lähteet, pitoisuusvaihtelu ja kehitys pääkaupunkiseudulla

Liikenteen ympäristövaikutuksia

Pienhiukkasten ja mustan hiilen lähteet sekä koostumus pääkaupunkiseudulla

Ilmansuojelun perusteet 2008, luentokalvot

Energiatuotannon terveysvaikutukset. Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos

ILMASTONMUUTOSENNUSTEET

Metsät ja ilmastodiplomatia. Aleksi Lehtonen, johtava tutkija, Luonnonvarakeskus

Ilmanlaadun seurannan uusia tuulia. Resurssiviisas pääkaupunkiseutu, kick-off Päivi Aarnio, HSY

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 6336/ /2017

Puun pienpolton p hiukkaspäästöt

Puun pienpoltto toisena merkittävänä ilmansaasteiden lähipäästölähteenä

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016

Ilmanlaadun kehittyminen ja seuranta pääkaupunkiseudulla. Päivi Aarnio, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Soihdutuksen nokipäästöt: Kaasun koostumuksen, palamisolosuhteiden ja ikääntymisen vaikutukset päästöihin, mustan hiilen rakenteeseen ja optisiin

Mitä kuuluu ilmastonmuutokselle?

Kokonaisturvallisuus ja luonnonvarojen virrat

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Puun pienpoltto, päästöjen vähentäjä vai lisääjä?

Pohjoisen merenkulun riskit ja niiden hallinta. Dos., TkT Eva Pongrácz Oulun yliopisto, Thule-instituutti

Ilmakehän aerosoliprosessien ja aerosoliilmastovaikutuksen. tutkimus. Antti-Ilari Partanen Ilmatieteen laitos, Kuopion yksikkö

Näkökulmia biopolttoaineiden ilmastoneutraalisuuteen palaako kantojen myötä myös päreet?

Utön merentutkimusasema

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

EEDI -hanke ja laivamittauskampanja

Puunpolton savuista sydän- ja hengityssairauskuolemia

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Suomen kasvihuonekaasujen päästöt 5 miljoonaa tonnia yli Kioton velvoitteiden

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Transkriptio:

Nokipäästöt ja niiden kulkeutuminen Arktiselle alueelle Kaarle Kupiainen Erikoistutkija, FT Suomen Ympäristökeskus SYKE Pienpolttoseminaari, Itä-Suomen yliopisto, Kuopio 21.5.2018

Esityksen sisältö Noki, toiselta nimeltään musta hiili - vaikutuksia ja ominaisuuksia Päästöt ja lähteet maailmassa ja pohjoisilla alueilla Kulkeutuminen arktiselle alueelle ja AMAP:in (2015) arvioita ilmastovaikutuksista Päästöjen torjuntaa Arktisessa neuvostossa

Noella on monta nimeä ja ilmenemismuotoa Musta hiili koostuu pääasiassa alkuainehiilestä (grafiitinkaltainen) Musta hiili hiukkaset ovat n. 1-5 nm halkaisijaltaan, jotka muodostavat n. 100-1000 nm agglomeraatteja Musta hiili hiukkasten kanssa pääsee yleensä aina muitakin hiukkasmaisia aineita Ilmakehässä musta hiili hiukkasille muodostuu esim. orgaanisista yhdisteistä ja/tai sulfaattista muodostuva kuori Elemental Carbon (EC) Black Carbon (BC) Refractory Black Carbon (rbc) Light Absorbing Carbon (LAC) Soot Alkuainehiili Musta hiili Noki Mittausmenetelmiä Termiset/termis-optiset (EC) Optiset (rbc, BC, LAC, ) Kuva: Adachi ym 2010. J.Geophys.Res. 115 3

Musta hiilellä on moninaisia vaikutuksia Musta hiili (BC) on kiinteä hiukkanen, joka muodostuu palamisessa Terveysvaikutukset (pienhiukkasten osa) Ilmassa musta hiili imee (absorboi) auringon valoa ja lämmittää ilmakehää Lämmitysvaikutus tehostuu heijastavien pintojen (lumi- ja jää) yllä Absorptiota tapahtuu myös lumen sisässä musta hiili tummentaa lumipintoja ja kiihdyttää sulamista Musta hiilen elinikä ilmakehässä on lyhyt (päivistä viikkoon) verrattuna kasvihuonekaasuihin esim. CO2 Kuva: Kokeellisesti tuotettuja musta hiili laskeumia MACEB projektin lumialbedo kampanjan aikana Sodankylässä (lähde: www.maceb.fi) 4

Mustan hiilen kanssa pääsee myös muita aineita ilmakehään! Palamisen yhteydessä pääsee myös muita ilmansaasteita ja kasvihuonekaasuja Ilmansaasteiden ilmastovaikutuksia: Osa lämmittää; SLCP:t = lyhytikäiset ilmastovaikutteiset ilmansaasteet (esim. musta hiili, metaani ja alailmakehän otsoni) Osa heijastaa säteilyä pois ilmakehästä ja näin pääsääntöisesti viilentävät sitä (esim. rikkipäästöt, orgaaninen hiili) Aerosolit, eli ilmakehän hiukkaset, ovat avainasemassa pilvienmuodostuksessa. Vaikutusarvioissa tärkeätä huomioida kaikki aineet ja ilmakehän prosessit 5

6

Kahdeksan pohjoisimman maan (Arktinen neuvosto) mustan hiilen päästömääriä vuonna 2015 % ihmisperäisistä mustan hiilen päästöistä Arktinen neuvosto Arktisen neuvoston tarkkailijamaat ja muu EU Muu maailma 7

Kiina ja Intia ovat merkittävimmät mustan hiilen päästäjät 8

(Pienpolton) päästöjen kulkeutuminen Arktiselle alueelle 9

Polar dome ja ilmansaasteiden kulkeutuminen Arktikalle 10

Mitattuja ja mallinnettuja pitoisuuksia arktisella alueella (Katkoviiva = mittausaineisto) Pitoisuuspiikki arktisilla asemilla talvella/keväällä tammi-huhtikuussa (katkoviiva = mittausaineisto) 11

Arktisen alueen (60 N-90 N lat) musta hiili-kuorma - kulkeutumismallinnustuloksissa on eroja 12

Musta hiili arktisessa ilmastomuutoksessa? Ilmakehän (troposfäärin) yläosassa oleva musta hiili lämmittää vain vähän tai jopa viilentää maan pintaa Lähellä maan pintaa ja lumessa oleva musta hiili lämmittää voimakkaasti maan pintaa Arktinen alailmakehä lämpenee merkittävästi arktisen alueen ulkopuolelta kulkeutuvan, lämmenneen ilman sekoittuessa arktiseen ilmamassaan 13

Arktinen lämpötilamuutos per päästöyksikkö ( C/Tg per vuosi) Lähde: Sand et al. (2016, Nature Climate Change); AMAP Assessment (2015) Liikenne Päästöyksiköllä on selvästi suurempi lämmitysvaikutus mitä pohjoisempana maa-alueet tai päästölähteet sijaitsevat Domestic EIW Transport AWB Fires Flaring Domestic EIW Transport AWB Fires Flaring Domestic EIW Transport AWB Fires Flaring Domestic EIW Transport AWB Fires Flaring Domestic EIW Transport AWB Fires Flaring Domestic EIW Transport AWB Fires Flaring Domestic EIW Transport AWB Fires Flaring Yhdysvallat Kanada Venäjä Pohjoismaat Muu Eurooppa Aasia Muu maailma 14

Ilmansaastepäästöjen vaikutus arktisen alueen pintalämpötilaan Lähde: Sand et al. (2016, Nature Climate Change); AMAP Assessment (2015) Liikenne Huom! Arktisen alueen ulkopuolelta merkittävä vaikutus! Yhdysvallat Kanada Venäjä Pohjoismaat Muu Eurooppa Aasia Muu maailma Vaikutuksesta osa etelämpänä lämmenneiden ilmamassojen sekoittuessa arktiseen ilmamassaan (viivoitettu osa) 15

Sektorien merkittävyys riippuu mitä suuretta tarkastellaan Musta hiili päästöjen mukaan (AMAP 2015, EGBCM 2017) 1. Liikenne ja työkoneet 2. Kotitalouksien pienpoltto 3. Soihdutus 4. Maatalouden kulotukset 5. Suuret energialaitokset ja teollisuus (Netto)pintalämpötilan mukaan (Sand ym. 2015. Nature Climate Change) 1. Soihdutus 2. Liikenne ja työkoneet 3. Kotitalouksien pienpoltto 4. Maatalouden kulotukset 5. Metsäpalot (-) 6. Suuret energialaitokset ja teollisuus (-) Arktisen neuvoston fokus (2017): Liikkuvat dieselmoottorit, öljy- ja kaasusektorin soihdutus ja metaanipäästöt, kotitalouksien pienpoltto, kiinteän jätteen käsittely 16

Arktisen neuvosto ja musta hiili - päästötavoite 2017 Musta hiileen liityviä kysymyksiä on selvitetty Arktisen neuvoston piirissä jo noin 10 vuotta Vuonna 2017 Arktisen neuvoston maat sopivat vapaaehtoisesta tavoitteesta vähentää musta hiili päästöjään kollektiivisesti 2013 tasosta 2025 mennessä vähintään 25-33 prosenttia. 17 Map source: http://www.nap.edu/catalog.php?record_id=21717

Toimenpiteitä Arktisissa maissa Diesel-kaluston modernisaatio (tieliikenne, työkoneet), jälkikäsittelytekniikat Soihdutuksen lopettaminen/minimoiminen (kaasun hyötykäyttö) Tulisijojen parantaminen (vapaaehtoiset toimet, tuotekehitys, laitestandardit, polta oikein kampanjat) Kulotuksen kielto ja vaihtoehtoiset peltojen käsittelymenetelmät Energialaitosten ja kaukolämpöverkkojen modernisointi (erityisesti Venäjä) Arktinen laivaliikenne? (IMO) 18

19

Kiitokset mielenkiinnosta! Kaarle Kupiainen Kaarle.kupiainen@ymparisto.fi