Terve! Tervettä eloa.



Samankaltaiset tiedostot
Tekevien ihmisten Sonkajärvi

UNELMISTA NUUKAILEMATTA.

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2017

15 Pohjois-Pohjanmaa Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2012

LUOvUUS Pohjois-Pohjanmaan luovan talouden kehittämisohjelma Kansalaisopisto luovan talouden toimintaympäristönä

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2016

Yleistä tietoa Pohjois-Pohjanmaan maakunnasta. Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer)

Vauhtia tuotantoon Ruskon teollisuusalueelta

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2015

Seuraavilla sivuilla on alusta luonnos PPSHP:n ensihoitopalvelun palvelutasopäätöksestä alueen kuntien kommentoitavaksi.

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2014

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2014

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2015

Ristijärven kuntastrategia

TULOSKORTTI 2016 Lasten ja nuorten liikunta Suomessa

Perustietoa Sukevasta

Kiiminkijokivarren kylien tulevaisuus -kysely

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN

Tietopaketti 4: Ikäihmiset. Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer)

Kuhmoisten kunnan strategia Kuhmoinen -Pirkanmaan Portti Päijänteelle-

Varsinais-Suomen keskusverkko. Antti Vasanen

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa?

Osoite Puhelin Telefax Sähköposti

HAAPAVEDEN-SIIKALATVAN SEUDUN KUNTAYHTYMÄ Seutuhallitus KOKOUSKUTSU 1 /2016 Kokousaika

Länsi-Uudenmaan MAL- yhteistyö: ASUNTOPOLIITTINEN TULEVAISUUSDIALOGI Monkola, HKH, MAL koordinaattori Mariitta Vuorenpää

kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009

Siikalatvalla to K-market Eväsreppu, klo 10.30, salaattilounas Apteekilla klo terveydenhoitaja tekee diabetesriskitestejä

Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Martinlaakson Ostari

Tietopaketti 10: Toimintakyky ja kuntoutuminen. Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer)

Alueiden kilpailukyky 2011

ALUEELLINEN VETOVOIMA

Hämeenkoski kutsuu asumaan ja onnistumaan!

Terveydenhuollon palveluiden järjestämissuunnitelman sisältö

KAINUUN JA POHJOIS-POHJANMAAN KUNTIEN PERUSOPETUKSEN TUNNUSLUKUJA 2011 TAULUKKO 1. Esiopetuksen perustietoja

Minun Ilmajokeni. Aino Välkkilä. Jaakko Ilkan koulu 9B

******************************************************************************** Huom! Uusi vertaisryhmä käynnistyy.

Tervetuloa asumaan Oulaisiin!

Arvokas juusto Anja Pölönen

Selvitys: Ympärivuorokautinen hoito OYS-ERVA-alueella

SUOMI Graafinen ohjeistus

Kastellin monitoimitalo

Uusi Myllypuron Ostari

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö

PERUSTIETOJA KUNNASTA

Maastoon matalalla kynnyksellä. Tiiina Riikonen

Oulu kyselyn tulokset

Miten tästä eteenpäin? Muutosagentti I&O Kärkihanke Pohjois-Pohjanmaa. Rita Oinas, TtM, sh

Palveluportaat- Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen

Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset

Palveluportaat. Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen

Tietopaketti 9: Vammaispalvelut. Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer)

Ainutlaatuinen Lappajärvi kutsuu asumaan ja viihtymään

Pyhäjoella virtaa Pyhäjoen kuntastrategia

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän rakenne ja prosessit

Tyrnävän kunnan laaja hyvinvointikertomus Toimenpiteet ja suunnitelma

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät 100 TAPAHTUMAA

Ukonniemen tontit nyt myynnissä!

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE

PYHÄJOEN MAANKÄYTTÖSTRATEGIA JA MAANKÄYTÖN TOTEUTTAMISOHJELMA, päivitys

Pertunmaan kunnan strategia

Asuntomessut Hyvinkäällä Marraskuu 2011

MAATILAN ARJEN HAASTEET. Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere Oulu Leena Olkkonen

ALAVIESKAN KUNTA. Osavuosikatsaus tammi-syyskuu Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto

Kaupunkistrategia

POHJOIS-POHJANMAAN JA KAINUUN KUNTIEN PERUSOPETUKSEN TUNNUSLUKUJA 2016 Taulukko 1. Esiopetus

Multian tonttitarjonta 2015

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi

Sijainti ja alue. saakka.

Kasvatus ja koulutus Peruspalvelujen tila Neuvotteleva virkamies Timo Ertola,

PoPSTer-hankkeen tilannekatsaus TR4

Alueiden kilpailukyky 2011

KUNTASTRATEGIA VIIHTYISÄ, TURVALLINEN JA ELINVOIMAINEN SONKAJÄRVI JA YLÄ-SAVON SEUTUKUNTA

6 Kainuu. 6.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskus

Taivassalo 2020 Paremppa arkki!

Kulttuuriperinnöstä eväitä tähän päivään ja tulevaan. Etelä-Savon maakuntapäivä Savonlinna Projektipäällikkö Pia Puntanen

Paimion Sosialidemokraatit kuntavaaliohjelma 2017 SOSIALIDEMOKRAATTINEN PUOLUE

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni

10 Kymenlaakso Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti KYMENLAAKSO

Pohjois-Pohjanmaa maakuntatilaisuus

Matkalla hyvinvoivaan sivistyskuntaan Ryhmätyöskentely, ryhmä 1. Rokua

Valtakunnallisiin rekisteritietoihin perustuva selvitys:

Käpylän elävä keskipiste

Jokilaaksojen SoTen tuotantorakenne ?

Teemakysely: Kulttuuriviikko 2019

Apua, tukea ja toimintaa

KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 2 /2017

Maaseudun palvelukeskukset maakunta ja SOTE Suomessa, case Etelä-Savo

Kyllä maalla on mukavaa!

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2015

MYYTÄVÄNÄ TEOLLISUUSHALLI IISAKSENTIE TAMMELA

KAINUUN JA POHJOIS-POHJANMAAN KUNTIEN PERUSOPETUKSEN TUNNUSLUKUJA 2012 TAULUKKO 1. Esiopetuksen perustietoja

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina klo Norra Korsholms skolassa

Meidän mielestä Kainuussa on hyvä asua.

ONNI JA OSAAMINEN SAMALLA RANNALLA

Multia sijaitsee Pohjanmaan ja Keski-Suomen välisellä metsäisellä vedenjakajalla. Kunnan alueella on Kiiskilänmäki, keskisen Suomen korkein kohta,

Tammi-huhtikuu 4/2008 Osavuosikatsaus I

Transkriptio:

Terve!

Terve! Elämisen laatu yhdelle se merkitsee puhdasta asuinympäristöä ja omaa rauhaa, toiselle hyviä harrastusmahdollisuuksia ja yhteisöllisyyttä. Yksi haluaa kokeilla siipiään, toinen hidastaa vauhtia. Siikalatvalla elämisen laatu on mutkatonta arkea. Se on kuulumisten vaihtoa kaupan kassalla, vastaantulijan tervehdys kylänraitilla, tuttu virkailija pankissa ja kunnantalolla. Se on koulu ja kirjasto omalla kirkonkylällä, päiväkoti ja terveyskeskus lähietäisyydellä. Yhtä lailla se on näytelmäpiiri, urheiluseura, talkooporukka. Ja mikä tärkeintä, se on aikaa itselle ja läheisille. Hyvät palvelut ovat jokaisen kuntalaisen etuoikeus. Olitpa sitten opiskelija, perheellinen, yrittäjä tai eläkeläinen, tarpeelliset peruspalvelut löytyvät omasta kunnasta, jopa lähimmästä kyläkeskuksesta. Suomen keskipisteen maisemassa on vakaata voimaa. Se ottaa omakseen kun malttaa hetkeksi hiljentää. Kirkonkylät ja maaseutu vuorottelevat, välissä jokivarsia ja karpalosoita, riuskoja kyliä ja kotoisia taajamia. Se on maisema jossa on tilaa tehdä totta haaveista pienistä tai elämän kokoisista.

Asuminen

Elämä Moni tavoittelemisen arvoinen asia on Siikalatvalla kaikkien saatavilla: turvallinen kasvuympäristö ja toimivat peruspalvelut, puhdas ilma ja lähellä tuotettu ruoka, viihtyisät taajamat ja kohtuuhintainen asuminen. Kaupunkikaksion hinnalla pääsee Siikalatvalla oman tuvan ja pihamaan omistajaksi. Rakentajalla taas on varaa valita väljästä ja luonnonläheisestä tonttitarjonnasta, halusipa sitten kirkonkylän kupeeseen tai omaan rauhaan maaseudulle. Ja ruuhkavyöhykkeen ulkopuolella kun ollaan, jouhevaa palvelua ja edullisia ratkaisuja on saatavilla itse rakentamiseenkin. Tärkeimmät peruspalvelut tuodaan Siikalatvalla sinne missä asukkaatkin ovat. Kirkonkyliltä löytyvät päivähoitopaikat, koulut ja terveyskeskukset. Päivittäinen asiointi hoituu sujuvasti omassa asuinympäristössä. Ja kun tarvitaan ison kaupungin tarjontaa, nelostie vie Ouluun parhaimmillaan alle tunnissa. Perinteinen viihtyisä kylämiljöö on Siikalatvalla yhä arvossaan. Ihmisläheinen ympäristö ja modernit palvelut sopivat täällä samaan katukuvaan.

Elinkeinot

Vauhti Elämisen rytmi. Se on työtä ja toimeentuloa, eteenpäin menoa. Sen takaa aikaansaapa porukka pajoilla ja pelloilla, tehtaissa ja toimistoissa. Siikalatvan yrityselämään svengiä tuovat taitavat käsityöläiset sekä puusepän verstaat ja konepajat. Työtä tarjoavat myös elintarviketeollisuus ja eri alojen palveluyritykset. Maatalous ja metsät tuovat leivän neljäsosalle kunnan väestä. Modernit maatilat ovat saaneet rinnalleen myös elämyksiä tarjoavia matkailuyrityksiä ja lukuisia hevostiloja. Siikalatvalle on yritysten helppoa tulla. Tontteja, toimitiloja ja halleja löytyy eri puolilta kuntaa. Yhteydet maailmalle takaa kunnan pääraitti nelostie. Se halkoo Siikalatvaa 60 kilometrin matkalla, jonka taittaa vuosittain miljoona ohikulkijaa. Samaa tietä ajaa parhaimmillaan tunnissa niin lentokentälle kuin satamaankin. Hyvien yhteyksien ansiosta moni käy töissä toisaalla ja asuu Siikalatvalla. Toisilla elämää rytmittää kotoa käsin työskentely. Tekijöille on paikkakunnalla kysyntää myös omasta takaa, ja tarve vain kasvaa tulevaisuudessa.

Vapaa-aika

Aika Arjen keskellä aika on aarre, jota kannattaa vaalia. Ajan kanssa voi tehdä sitä mikä itselle on tärkeää. Tai vain olla, hengähtää, aistia luonto ja vuodenajat. Aina ei tarvitse lähteä kauaskaan elämysten äärelle voi päästä jo kotiovelta. Siikalatvan selkosilla riittää riistamaita, jokivarret taas tarjoavat virtapaikkoja vieheille. Pitäjän tunnetuin saalis lymyää kuitenkin Uljuan altaan jääkannen alla. Sille on omistettu jopa oma talvitapahtuma Made in Uljua. Luonto on lähellä Siikalatvalla. Se kutsuu poluille ja pitkospuille, marjaämpäreitä täyttämään ja laavuille tulistelemaan. Laajan kunnan alueelta löytyy niin erämaata kuin hoidettuja retkeilyreittejäkin. Talvella ladut ja kelkkareitit kutsuvat liikkumaan. Oli talvi tai kesä, Siikalatvalla voi liikkua lukuisin tavoin. Kirkonkyliltä löytyvät kaukalot ja kuntoiluhallit, leikkikentät ja lenkkipolut. Virkistäytyä voi maauimaloissa ja luonnonvesissä. Leppoisat joenuomat ja rauhaisat rantamaisemat ovat myös melojien mieleen.

Kulttuuri

Sinä Elämisen maku syntyy tekemisen ja kokemisen ilosta. Siinä on myös aimo annos uuden oppimista, itsensä kehittämistä, kulttuuria koko kirjavuudessaan. Kulttuuri on arjen rikkautta kotikulmilla. Sitä tarjoavat vaikkapa kirkonkylän oma kirjasto tai kansalaisopiston piirit, joissa tekemistä löytyy kuvataiteista kitaransoittoon, satujumpasta savitöihin. Opintie alkaa Siikalatvalla tutusta ja turvallisesta ympäristöstä, oman kirkonkylän peruskoulusta. Kunnassa on oma lukio ja luovien alojen opinahjo Piippolan ammatti- ja kulttuuriopisto. Lähialueen opiskelukattaus ulottuu ammatillisen koulutuksen laajasta tarjonnasta aina yliopistoon saakka. Kesän tullen kulttuuri antaa ainekset moneen juhlaan. Kantajina ovat vahvat perinteet ja rautaisannos uutta luovaa paikallista voimaa. Niistä ammentaa muiden muassa Keskipisteen kesäteatteri. Ja Piippolan vaarilla oli paitsi talo, myös ikioma lastenlaulufestivaali!

statiivi Terve! Oulu Siikalatva Siikalatva, kunta Suomen keskipisteessä, tarjoaa asukkailleen tervettä elämää, puhdasta ympäristöä ja elämisen laatua. Siikalatvan nuori kunta on perustettu 1.1.2009 Kestilän, Piippolan, Pulkkilan ja Rantsilan yhdistyessä yhdeksi entistä monipuolisemmaksi kunnaksi. Kuntakeskus sijaitsee hyvien yhteyksien äärellä Pulkkilassa valtatie 4:n (E75) ja Raahe-Iisalmi -tien (88) risteyskohdassa. Siikalatvan kunta kuuluu Pohjois- Pohjanmaan maakuntaan ja Haapaveden-Siikalatvan seutukuntaan. Sijainti Siikalatvan kunta sijaitsee keskellä Suomea, Pohjois- Pohjanmaan maakunnassa, hyvien kulkuyhteyksien varrella. Helsingistä Utsjoelle kulkeva valtatie 4 tuo sadat tuhannet suomalaiset Siikalatvalle vuosittain ja vie siikalatvalaiset Ouluun alle tunnissa. Siikalatvan naapurikuntia ovat pohjoisessa Liminka, Muhos ja Vaala, lännessä Haapavesi, Siikajoki ja Vihanti. Etelässä naapurikuntana on Kärsämäki ja idässä Kajaani ja Pyhäntä. Siikalatvan kunnan kokonaispinta-ala on 2 229,35 km 2, josta vesipinta-alaa on 58,62 km 2 ja maapinta-alaa 2 170,73 km 2. Suurimmat vesistöt kunnan alueella ovat Siikajoki, Lamujoki ja Uljuan allas. Väestö Kunnassa oli vuoden 2011 lopussa 6060 asukasta väestötiheyden ollessa 2,8 as/km 2. Ikärakennejakauman mukaan 0-14 -vuotiaden osuus väestöstä on 16,4 %, 15-64 -vuotiaiden osuus 60,42 % ja yli 65-vuotta täyttäneiden osuus 23,3 %. (31.12.2009). Äidinkielenään suomea puhuvia asukkaita Siikalatvalla oli vuonna 2011 99,2 % ja muita 0,8 %. Opiskelu Siikalatvalla perusopetusta tarjoaa seitsemän peruskoulua Kestilän, Pulkkilan, Piippolan ja Rantsilan kylillä. Siikalatvalla sijaitsee kaksi toisen asteen oppilaitosta, Siikalatvan lukio Pulkkilassa sekä Piippolan ammatti- ja kulttuuriopisto Piippolassa. Lähin yliopisto sijaitsee Oulussa, vain 60 km päässä Rantsilan keskuksesta. Asuminen Asuntokuntien lukumäärä on 2 794. Rivi- ja pientaloissa asuvien osuus asuntokunnista on 96,7 % ja vuokra-asunnoissa asuvien osuus 21,7 %. Kesämökkejä kunnan alueella on 921 kpl. (31.12.2007). Rantsila Kestilä Pulkkila Piippola E75 Siikalatvan kunta Puh. 08 811 8411 (vaihde) 044 511 8411 siikalatvan.kunta@siikalatva.fi www.siikalatva.fi