Eläkkeiden rahoitus työeläkejärjestelmän kestävyys Mauri Kotamäki / 18.9.2018 johtava ekonomisti Twitter: @Mau_And
Sisällys Miksi eläkejärjestelmän taloudellinen kestävyys on olennaista? Kaksi tapaa mitata taloudellista kestävyyttä Vakiomaksu (ETK) Kestävyysvaje (Euroopan Komissio) Lopuksi: Julkinen talous kokonaisuudessaan on pinteessä, koska eläkejärjestelmän ylijäämä on supistunut ja supistunee edelleen tulevaisuudessa 2
Miksi eläkejärjestelmän kestävyys kiinnostaa meitä? 3 14.9.2018 Esityksen nimi / Tekijä
Hyvät syyt taloudellisen kestävyyden arvioinnille Järjestelmän olemassaolo ( oikeutus ) Luottamus järjestelmään Uudistustarpeen ja liikkumavaran arviointi 4
Kestävyyslaskelmien taustaoletuksista 5 14.9.2018 Esityksen nimi / Tekijä
1972 1975 1978 1981 1984 1987 1990 1993 1996 1999 2002 2005 2008 2011 2014 2017 2020 2023 2026 2029 2032 2035 2038 2041 2044 2047 2050 2053 2056 2059 2062 2065 Ikääntymisen iso kuva 60% 50% Vanhushuoltosuhde (65+/15-64) 2033: 45 % 40% 30% 2010: 27 % ~ 600 000 yli 65-v. enemmän 20% 10% 0% Vanhushuoltosuhde 6
Suuria siirtymiä 0,90 0,99 0,39 1,50 0,00 0,20 0,40 0,60 0,80 1,00 1,20 1,40 1,60 1972 1975 1978 1981 1984 1987 1990 1993 1996 1999 2002 2005 2008 2011 2014 2017 2020 2023 2026 2029 2032 2035 2038 2041 2044 2047 2050 2053 2056 2059 2062 2065 Väestö työmarkkinoilla (2017=1) Työikäinen väestö Vanhusväestö 7
Kestävyyslaskelmien taustaoletuksista ETK:n menoarvio ja tuloarvio vakioisella eläkemaksulla 8 14.9.2018 Esityksen nimi / Tekijä
2021 2023 2025 2027 2029 2031 2033 2035 2037 2039 2041 2043 2045 2047 2049 2051 2053 2055 2057 2059 2061 2063 2065 2067 2069 2071 2073 2075 2077 2079 2081 2083 2085 2087 2089 2091 2093 2095 2097 2099 Suhde bkt:seen, % Yksityinen eläkesektori (TyEL) 10,0 % 9,0 % 8,0 % 7,0 % 7,3 % 8,9 % 6,7 % 6,0 % 5,0 % 4,0 % 3,0 % 2,0 % 1,0 % 6,4 % Maksutaso: 24,4 % Varat/bkt perusvuonna: 55,4 % 0,0 % Maksutulo Kokonaismeno 9
2021 2023 2025 2027 2029 2031 2033 2035 2037 2039 2041 2043 2045 2047 2049 2051 2053 2055 2057 2059 2061 2063 2065 2067 2069 2071 2073 2075 2077 2079 2081 2083 2085 2087 2089 2091 2093 2095 2097 2099 Suhde bkt:seen, % Julkinen eläkesektori (valtio) 2,5 % 2,0 % 2,1 % 1,5 % 1,0 % 0,5 % 1,8 % Maksutaso: 23,6 % Varat/bkt perusvuonna: 8,3 % 0,7 % 0,5 % 0,0 % Maksutulo Kokonaismeno 10
2021 2023 2025 2027 2029 2031 2033 2035 2037 2039 2041 2043 2045 2047 2049 2051 2053 2055 2057 2059 2061 2063 2065 2067 2069 2071 2073 2075 2077 2079 2081 2083 2085 2087 2089 2091 2093 2095 2097 2099 Suhde bkt:seen, % Julkinen eläkesektori (kunta) 3,0 % 2,5 % 2,6 % 2,4 % 2,6 % 2,0 % 2,3 % 2,2 % 1,5 % 1,0 % 0,5 % Maksutaso: 28,5 % Varat/bkt perusvuonna: 24,0 % 0,0 % Maksutulo Kokonaismeno 11
Vakuutusmaksuprosentit 2016-2018 TyEL MEL YEL Kunta Valtio 2016 24,0 22,8 22,6 29,40 24,08 2017 24,4 22,0 23,0 28,50 23,60 2018 24,4 20,0 23,0 28,35 23,76 12
Kestävyysvaje 13 14.9.2018 Esityksen nimi / Tekijä
(Eläkejärjestelmän) kestävyysvaje Perustuu Euroopan komission metodologiaan, jota sovelletaan laajasti julkisen talouden kestävyyteen liittyvissä laskelmissa (ks. Fiscal Sustainability Report) Kuinka paljon veroja (eläkevakuutusmaksua) pitäisi korottaa tai menoja leikata keskipitkällä aikavälillä, jotta järjestelmä olisi taloudellisesti tasapainossa? Taloudellinen tasapaino tarkoittaa, että (diskontatut nykyarvoiset) tulot vastaavat menoja 14
Tulot, menot, miljardia euroa 2021 2023 2025 2027 2029 2031 2033 2035 2037 2039 2041 2043 2045 2047 2049 2051 2053 2055 2057 2059 2061 2063 2065 2067 2069 2071 2073 2075 2077 2079 2081 2083 2085 2087 2089 2091 2093 2095 2097 2099 i) Kestävyysvajeen komponentit: jäämä (TyEL) 0,0 % -0,5 % -1,0 % -1,5 % -2,0 % -2,5 % Jäämä (maksutulo-kokonaismenot) 15
Jäämä, % suhteessa bkt:een 2021 2026 2031 2036 2041 2046 2051 2056 2061 2066 2071 2076 2081 2086 2091 2096 Jäämä, % suhteessa bkt:een 2021 2026 2031 2036 2041 2046 2051 2056 2061 2066 2071 2076 2081 2086 2091 2096 i) Kestävyysvajeen komponentit: jäämä (JuEL) 0,2 % Valtio 0,2 % Kunta 0,1 % 0,1 % 0,0 % 0,0 % -0,1 % -0,1 % -0,2 % -0,2 % -0,3 % -0,3 % -0,4 % -0,4 % 16
% suhteessa bkt:seen ii) Kestävyysvajeen komponentit: velka (tai varallisuus) 60% 55% Varat vuonna 2021 50% 40% 30% 24% 20% 10% 8% 0% TyEL JuEL (valtio) JuEL (kunta) 17
Kestävyysvaje TyEL ja JuEL, prosenttiyksikköä suhteessa bkt:seen Alkuvarallisuus Diskontattujen alijäämien summa TyEL - 1,0 + 1,3 + 0,3 S2* JuEL (valtio) - 0,2 + 0,0-0,1 JuEL (kunta) - 0,4 + 0,3-0,2 Yhteensä - 1,6 + 1,6-0,0 * Positiivinen arvo merkitsee kestävyysvajetta, negatiivinen arvo ylijäämää 18 Lähde: Kotamäki, Vaittinen ja Vanne (2017)
Yhteenveto tästä osiosta Eläkejärjestelmä on nykytiedon valossa suurin piirtein taloudellisesti tasapainossa TyEL on lievästi alijäämäinen eli siellä on maksunkorotuspainetta JuEL on lievästi ylijäämäinen Ilman nykyistä eläkevarallisuutta eläkemaksuja pitäisi korottaa per heti ja pysyvästi noin 4 prosenttiyksiköllä Laskelma perustuu ETK:n laskelmalle eläkejärjestelmän tuloista ja menoista 19
Tulevaisuuden haasteet 20 14.9.2018 Esityksen nimi / Tekijä
Syntyvyys 0 1 2 3 4 5 6 7 1776 1783 1790 1797 1804 1811 1818 1825 1832 1839 1846 1853 1860 1867 1874 1881 1888 1895 1902 1909 1916 1923 1930 1937 1944 1951 1958 1965 1972 1979 1986 1993 2000 2007 2014 2021 2028 2035 2042 Kokonaishedelmällisyys 14.9.2018 Esityksen nimi / Tekijä 21?
Maahanmuutto 0 2000 4000 6000 8000 10000 12000 14000 16000 18000 20000 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 Nettomaahanmuutto 14.9.2018 Esityksen nimi / Tekijä 22?
Henkilöä Maahanmuutto: verrataan Ruotsiin 140 000 120 000 Nettomaahanmuutto 117 127 100 000 80 000 60 000 40 000 20 000 16 823 0 Suomi Ruotsi 23 14.9.2018 Esityksen nimi / Tekijä
Työllisyys 0 10 20 30 40 50 60 70 80 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 Työllisyysaste 15-64-vuotiaat 15-74-vuotiaat 14.9.2018 Esityksen nimi / Tekijä 24?
Työllisyysaste, % Työllisyys: verrataan Ruotsiin 90% 15-64 -vuotiaat 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% Suomi Ruotsi 25 14.9.2018 Esityksen nimi / Tekijä
Rahastojen tuotto 20 15 10 5? 0-5 -10-15 -20 Nimellinen tuotto (sis. MEK ja MELA) Keskim. tuotto 1998-2017: 6,1 % 2003-2017: 6,3 % 2008-2017: 5,1 % 2013-2017: 6,8 % 26 14.9.2018 Esityksen nimi / Tekijä
Muutama peukalosääntö eläkkeiden rahoituksesta 27 14.9.2018 Esityksen nimi / Tekijä
Muutama peukalosääntö Lähde: Kotamäki, Vaittinen ja Vanne (2017) (vaikutus suhteessa bkt:een) Maahanmuutto + 8 500 (50 %) - 0,3 %-yksikköä Työn tuottavuus + 0,5 %-yksikköä - 0,1 %-yksikköä Rahastojen tuotto + 0,5 %-yksikköä - 0,5 %-yksikköä Lähde: ETK:n PTS-laskelma (vaikutus eläkemaksuun) Syntyvyys + 0,12-1,3 %-yksikköä vuoteen 2085 mennessä Työllisyys + 3 %-yks. (70 000 nuppia) -0,7 %-yksikköä 2025-2030, jonka jälkeen vaikutus pienenee ollen 0 vuonna 2085 Ansiotason kasvu +0,5 %-yks. n. -0,7 %-yks. vuodesta 2025 eteenpäin 28
Lopuksi Julkisen talouden kestävyys ja eläkejärjestelmä osana julkista taloutta 29 14.9.2018 Esityksen nimi / Tekijä
% Motivointia 8% Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä suhteessa bkt:een 6% 4% 2% 2,9 % 0,8 % 0% -2% -4% -6% -8% Valtionhallinto Eläkelaitokset Paikallishallinto ja muut soturahastot Julkisyhteisöt yhteensä * 2018-2020 perustuu VM:n kesän ennusteeseen 30
% suhteessa bkt:hen Jäämä ja velka keskimäärin 1975-2017 Jäämä + 1,4 % Jäämä ilman eläkesektoria - 1,5 % 70 60 50 40 Julkisyhteisöjen bruttovelka 56,1 61,3 30 20 10 6,5 13,8 32,7 0 31
Kiitos! Mauri Kotamäki (mauri.kotamaki@chamber.fi) 32 14.9.2018 Esityksen nimi / Tekijä