P 0 L T T 0 N E S T E E N

Samankaltaiset tiedostot
ERILAISTEN I I. Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 267

PITUUSJAKAUTUMINEN. mittausta katkottujen paperipuiden hakkuusta kerättyjä tutkimusainei stoja hyväksi käyttäen.

5 cm:n läpimittaan ja suurin tehtäessä 2m paperipuuta.

5/1977. PALKKft2ERUSTEIDEN TARKISTUSTUTKIMUS. Tutkimusseloste KOIVUKUITUPUUN HAKKUUN. Mikko Kahala

Opastiosilta 8 B HELSINKI 52 SELOSTE Puhelin /1976 HAKKUUMIEHEN AJANKÄYTTÖ PÖLKKY

KATSAUS METSATEHON PUUNKORJUUMENETELMÄT HANKINTAVUONNA / /1968

RUNKOJUONTOVARASTOILLA. Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 302

KORJUUKUSTANNUKSIIN. Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 275

JA JUONTOMENETELMISTÄ HARVENNUSMETSISSÄ. Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 284

KATSAUS E R I 1 L I N E N KAHMAINNOSTURI PUUTAVARAN KUORMAUKSESSA TULOKSET

PR0 CE S S 0 R -MON ITOI MIKONE

VERTAILU PUUTAVARAN JUONNOSTA JUONTOPANKOLLA VARUSTETUILLA MAATALOUS- TRAKTOREILLA JA VALMET-MAASTOTRAKTOR IL LA

Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 287

H A R V E N N U S M E T S I E N. Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 289

Tutkimuksia paperipuiden iuonnosta Valmet Terra 465 -traktorilla Kaavilla

SELV I TYS ERILAISTEN HAKKUUMENETELMIEN KÄYTÖSTÄ KU USIPAPERIPUUN HANKINNASSA. Ti iv ist e l m ä M e t s ät e hon tiedotukse s ta 255

wili. HUONOLAATUISEN LEHTIPUUN KONEELLINEN KORJUU 20/1988 Tu;tiU.mUll on joj.koa. vuortrta al.o-i.:te;t.j:uun ~u.i:iu.

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN MÄÄRÄYS PUUTAVARAN MITTAUKSEEN LIITTYVISTÄ YLEISISTÄ MUUNTOLUVUISTA

Tutkimus aiouravälin vaikutuksesta paperipuun hakkuussa

PUUNKORJUUMENETELMÄT HANKINTAVUONNA 1966/67. Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 271

SELOSTE Puhelin. Metsätehon keräämään metsäkoneiden tuotos- ja kustannustilastoon saatiin. Kaikki kaato-juonte- koneet olivat yritysten omistamia.

Hakkuutyön tuottavuus kaivukonealustaisella hakkuukoneella ja Naarva EF28 hakkuulaitteella

METSATEHO ~ METSÄTEOLLISUUS 12/1994 PUUNKORJUUN KUSTANNUSTEN JAKAMINEN PUUTAVARALAJEILLE. Jari Terävä. Teppo Oijala

KATSAUS E S I T U T K I M U S 17/1968 J U K K A - P I H D I L L Ä JUKKA-JUONTOPIHTI

KATSAUS METSÄTEHON LEI MIKON KOON VAIKUTUS PUUNKORJUUN METSÄVAIHEEN KUSTANNUKSIIN LEI.MIKON ICUSTANNUKSET 15/1967

7/1977 UIMISKYVYN PARANTAMINEN AUTONIPPUJEN KIRISTYSTÄ PARANTAMALLA. Arno Tuovinen

Moottorisahamiesten päivien käyttö ia päiväansio talvella 1966

KUITUPUUN PINO- MITTAUS

METSÄTEOLLISUUDEN RAAKA- JA JÄTEPUUN

Pituuden mittauksen pois iättämisen ia karsinnan laadun vaikutuksesta mänty-, kuusi- ia koivupaperipuun hakkuuseen

telapinoon ja ristikelle

ERIKOKOISTEN KUORMATRAKTOREIDEN TUOTOSTASO

n:o 39 J. s. Puun karsintatekniikan nykyinen kehitysvaihe

VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS

m vaihtelevan pituisen ia

järeä lehtipuu, havukuitupuu, lehtikuitupuu, metsähake, teollisuushake ja teollisuussahanpuru.

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN MÄÄRÄYS PUUTAVARAN MITTAUKSEEN LIITTYVISTÄ YLEISISTÄ MUUNTOLUVUISTA

Energiapuun mittaus. Antti Alhola MHY Päijät-Häme

KATSAUS METSÄTEHON 14/1968 TUOTTAAKO M E T S Ä T R A K T 0 R I S I T A P P I 0 T A?

MÄÄRÄYS Nro 2/2013. Metsäntutkimuslaitos Jokiniemenkuja VANTAA. Päivämäärä Dnro 498/62/2013. Voimassaoloaika 1.1.

PYSTYMITTAUKSEN TARKKUUDESTA

KATSAUS METSATEHON J A J U 0 N T 0 T R A K T 0 R E I L L A 18/ MONIT OIMIKONEm'

Selvitys erilaisten hakkuumenetelmien käytöstä kuusipaperipuun hankinnassa

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN MÄÄRÄYS PUUTAVARAN MITTAUKSEEN LIITTYVISTÄ YLEISISTÄ MUUNTOLUVUISTA

ENSIHARVENNUSMÄNNIKÖIDEN HAKKUU KOKOPUINA KAHVAKEHIKOLLA VARUSTE TULLA MOOTTORISAHALLA

Metsätehon vuodesta 1965 lähtien yhteistyössä metsähallituksen kehittämisjaoston

vuoden kaikkien kuukausien keskiarvoa. Tuonti Nettotuonti Vienti 11 98/1 99/1

PUUTAVARA- PÖLKKYJEN MITTAUS

Merkkausvärin kehittäminen


PUUTAVARAN LAJITTELU KORJUUN YHTEYDESSÄ

Puukaupan uudet tuulet - rungonosahinnoittelu. Jori Uusitalo Metla

METSÄ TEHON TIEDOTUS METSÄTEHO REPORT SÄILYTYS: 1 AIKATUTKIMUKSIA V A N E R I K 0 I V U N HELSINKI 1964 K E S Ä H A K K U U S T A

MÄÄRÄYS Nro 2/2013. Metsäntutkimuslaitos Jokiniemenkuja VANTAA. Päivämäärä Dnro 498/62/2013. Voimassaoloaika 1.1.

Jatkotutkimuksia tuk ki- ia paperipuurunkoien laahusiuonnosta erilaisilla maastotraktoreilla

Tukkiröntgendata sahapuun ohjauksessa

Puuhuollon kustannukset Suomessa ja Ruotsissa

TUTKIMUS P U U T A V A R A N V A L M I S T U S T A V A N. Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 292

LEIMIKON ARVONMUODOSTUS Myyntiarvo

ERILAISTEN PUUNKORJUUMENETELMIEN VERTAILU

VAKOLA Koetusselostus 184


TYKO työkonemallin lähtötietotarpeita Tietopyyntö. Kari Mäkelä

Puukauppa, joulukuu 2013

tavaralajeittaisessa ja karsittujen

Taimikonhoidon omavalvontaohje

METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6

VAKOLA Koetusselostus 260. Tietoja markkinoillamme olevien polttomoottorisahojen tehoista ja eräistä muista ominaisuuksista

Puunkorjuun kustannukset ja olosuhteet sekä puutavaran kaukokuljetuksen kustannukset ja puutavaralajeittaiset. vuonna 1996.

Tukkiröntgendata sahapuun ohjauksessa

Puukaupan tarjousvertailut. MMM Puumarkkinatyöryhmän kokous kenttäpäällikkö Pauli Rintala MTK

KATSAUS METSATEHON 1/1969 U U S I A M 0 N I T 0 I M I K 0 N E I T A SUNDMOBILEN

Hieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä

TÄRKEIMPIÄ ILMESTYNEITÄ PUUTAVARAN KORJUUTA KÄSITTELEVIÄ JULKAISUJA

00 METSÄTEHO MOOTTORISAHAKARSINTA. Alkuperäisenä Kvistning med motorsåg. Laatineet Herbert Davidsson Börje Pettersson Gjermund Skaaret

METSÄTEHO REPORT. Barking of Birch and Spruce Pulpwood. by Bark- King Barker. Jaakko Salminen

Polttoaineen kulutus kauppalaatuisilla bensiineillä 95E10 ja 98E5

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, heinäkuu 2008

Tuontipuu energiantuotannossa


Metsäteollisuuden ulkomaankauppa elokuu Raakapuu. Metsäteollisuustuotteet. Metsäteollisuuden viennin arvo viisi prosenttia.

Vauriopuiden korjuu ja hakkuutekniikka. Koulutusaineisto pelastuslaitokselle MHY Kalajokilaakso, Jaakko Aho

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, maaliskuu 2008

WRIGHT -POLTT OMOOTT ORISAHA malli GS-218

AJANTASAINEN MÄÄRÄYS LUONNONVARAKESKUKSEN MÄÄRÄYS PUUTAVARAN MITTAUKSEEN LIITTYVISTÄ YLEISISTÄ MUUNTOLUVUISTA

7/1978. LAITrEEN TYÖMENETELMÄTUTKIMUS ROVANIEMEN KONEPAJAN PUUNKAATO. Esko Mikkonen

ENERGIASEMINAARI Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja

HANKINTATEKNIIKKAA USA : SSA JA KANADASSA I I I RUNKOJEN VARASTOKÄSITTELY JA KULJETUS

ÖSA 705/260 -HARVESTERI

Valmet 901.4/350.1 rankapuun hakkuussa ensiharvennuksella

VA K 0 LA Koetusselostus 371. Tehonmittauskoe 1 )

OSARIO. Lopullisessa luettelossa olleista yhteensä 54 muokkausyksiköstä

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, lokakuu 2014

Korjuutilasto Arto Kariniemi. Tuloskalvosarja. Tuloskalvosarja Puunkorjuun tilastot 1. Metsäteho Oy

Puunkorjuu- ja puutavaran kaukokuljetustilasto vuonna 2006

Energiapuun puristuskuivaus

Moipu 400ES ensiharvennusmännikön integroidussa hakkuussa. Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Arto Mutikainen, TTS tutkimus

Puukauppa, kesäkuu 2008

P A I N 0 M I T T A U K S E S T A

Transkriptio:

METSÄTEHON KATSAUS 969 MOOTTORISAHAN P 0 L T T 0 N E S T E E N J A TERÄl'i VOITELUÖLJYN KULUTUS Useimpien Metsätehon vuosina 966-969 suorittamien puutavaran hakkuuta koskevien tutkimusten aineiston keruun yhteydessä on mitattu moottorisahojen polttonesteen ja terän voiteluöljyn kulutus. Katsauksessa selostetaan näiden mittauste~ tuloksia. Ne perustuvat 46 hakkuumiehen työskentelyyn ja 7 086 k-m :n valmistukseen. Kaikki esitettävät tiedot ovat keskimääräisiä. Ne voivat yksityistapauksessa poiketa huomattavastikin esitetyistä, mikä johtuu hakkuumiehen työtavasta ja -taidosta, moottorisahan merkistä, tyypistä ja kunnosta, moottorisahakarsinnassa oksaisuuden vaihteluista ja muista vastaavista tekijöistä. Keskiarvot on korjattu se.maan tasoon poistamalla tavaralcjeittain satunnaisista tekijöistä aiheutuvat vaihtelut. Taulukossa esitetään valmistettua kuorellista kiintokuutiometriä kohti laskettu polttonesteen ja terän voiteluöljyn kulutus. Kulutus on esitetty erikseen tapauksissa, joissa kaato ja katkonta ovat tapahtuneet moottorisahalla ja karsinta kirveellä, sekä toisaalta silloin, kun myös karsinta on t~pahtunut moottorisahalla. Polttonesteen ja teräöljyn kulutus, lk-m, on karsinnan tapahtuessa kirveellä riippuvainen valmistettavan puutavaran pituudesta, toisin sanoen katkaisusahausten määräst~. Karsinnan tapahtuessa moottorisahalla vaikuttaa kulutukseen, lk-m, lisäksi puulaji siten, että vähäoksaisemmilla koivulla ja männyllä kulutus on pienempi kuin kuusella. Moottorisahan tehokäyntituntia kohti laskettu polttonesteen ja terän voiteluöljyn kulutus ilmenee taulukosta 2. Tehokäynnillä tarkoite-

Taulukko Polttonesteen ja terän voiteluöljyn kulutus hakkuutyössä, litraak-m3 Pölkyn pituus, m Puulaji Sahatukki+ 2 m latvap. 2 2.4 3 Koivu l Poltto neste Puutavaralaj i Kirveskarsinta Karsintaaste Pinnarunyöt., if «- ~ "- ="~ ~"- Moottori- Kirvessaha.kars. karsinta Moottorisahakars. lk-m3 0.5 Terän voiteluöljy 0.29 0. 05 0.25 0.8 0.25 r 0.4 0. 07 0. 38 0. 30 0.24 0.6 0.2 0.09 0.3. 0.3 0. 0.20 l r 0.0 - "= n. 3 0.3 0. 3 n. 3 Tappikars. 0.29 0.3 3. 6 Pinnanmyöt. 0.24 0.8 0.2 0.07 3, 6 Tappikars. 0.25 0.9 0.2 0.07 Pinna.nmyöt. Tappikars. Puolikars. 0.26 0. 26 0.9 0.2 0.2 0.08 4 ~"- 0.23 J 0. 09 0.09 - taan tässä sitä käyntiaikaa, joka työajanja.kautumien perusteella on hakkuumenetelmittäin käytetty kaatoon, katkontaan ja moottorisahalla karsittaessa myös karsintaan. Se sisältää osa.n joutokäynnistä, muttei todennäköisesti kaikkea. Jonkin muun työvaiheen aikana esiintynyttä joutokäyntiä ei ole mukana. Tutkimuksissa ei ole mitattu moottorisahojen kokonaiskäyntiaikaa. Mikäli perustana olisi ollut kokonaiskäyntiaika, olisivat kulutukset, litraakäyntitunti, hieman pienempiä kuin taulukossa 2 esitetyt. Polttonesteen kulutus, litraatehokäyn+,itunti, on ollut karsinnan tapahtuessa moottorisahalla keskimäärin 30 %pienempi lrtin silloin, kun karsinta on tapahtunut kirveellä. Teräöljyn kulutuksessa vastaava ero on ollut 4 %. Karsinnan tapahtuessa ~oottorisahalla pinnanmyötäisesti on polttonesteen ja terän voiteluöljyn kulutus ollut hieman pienempi 2

Taulukko 2 Polttonesteen ja terän voiteluöljyn kulutus hakkuutyössä, litraatehokäyntitunti Puuta varalaj i Polttoneste Terän voiteluöljy Pölkyn Kirves- Moottori- Kirves- Moottoripituus, karsinta sahakars. karsinta sahakars. Puu- KarGintalaji aste m ltehokäyntitunti Sahatukki. + Pinna.nmyöt. \ 0.69 0. 95 l 0.38 2 m latvap. 0.7 0.3 J 0.27 2 0.6 0.25.04 0.65 l o.43 0. 26 2.4 Koivu 0. 80 0.30 3 ~ 0.75 ' 0. 38 0. 74 l 0. 30 _ = J.. f 4 "\ 0. 60 '.0 l 0.39 J j r 0.27 n. 3 -" ~ 0.62 0. 30 3. 6 0.70 0. 28 0. 76 0.7 0.76 0.37 Keski.määrin 0.97 o. 68 0.36 0. 3 n. 3 Tappika.rs. 0.70 0. 30 3. 6 -" C3 0. 76 0. 29 0.86 0.32 0. 78 o.4o Keski.määrin 0.77 0. 3 Puolikars. 0. 77 0. 39 kuin tappi- ja puolikarsintaa käytettäessä. Erot eri tavaralaj ien polttonesteen ja teräöljyn kulutuksissa karsintavälineen ja karsinnan laadun säilyessä sat:j.oina ovat ilmeisesti satunnaisia ja aiheutuvat lähinnä eri hakkuumiehillä työajanjakautumissa esiintyvistä eroista. Taulukossa 3 esitettyjä puutavaralajeittaisia päivittäisten tehokäyntituntien määriä laskettaessa lähdettiin siitä, että työpäivän pituus on 7 tuntia ja että 2 m kuusipaperipuun tekoon kourakasoihin ka3sinnan tapahtuessa kirveellä kuluu keskeytyksineen aikaa 69.6 mink-m Tämä a- 3

Taulukko 3 Moottorisahan tehokäyntituntien määrä sekä polttonesteen ja terä.' voitel.uöljyn kulutus päivässä. Työpäivän pituus 7 tuntia Karsinta kirveellä Puutavaralaji s:: s:: Q) :~ ro +, +> :o s:: s:>., r- U) S:: H mm ä~ 4 3. 6 P-t käjyn- Polttoneste ITeho- Kustann., mkpv :käyn- ~oltyht. lt;intfo tonespv te! Ter~ voiteluöljy Yht. 4. 5 2, 3 3. 9 2, 00 3,9 2, 00 3.8,95 4.0 2,05 4.3 2, 20 4.7 2,42 2,90 2,50 2, 50 2,44 2,57 2, 75 3, 02 5,2 4, 50 4, 50 4.39 4,62 4, 95 5, 44 4.2 2,6 3.5,80 3.4, 74 2, 69 2, 26 2, 7 4, 85 4,06 3, 9 3 9 2, 00 2, 50 4. 50 2.9,49, 86 3. 8 3,9 4. 5 2, 2 2,26 2,6 2, 44 2,50 2,90 4,65 4,76 5,5 3, 7 2,5 2,38 4,53 4. 3 2, 50 2,75 l ti~ Terän voiteluöljy.6 ~7,20.5,0,2.4,03,04.3 0,95 0, 97 2, 37 2, 22 2, 07, 92.9. 7.6.5, 39, 25,7,0,4,26,20,2 2, 80 2,5 2,37 2,22 2.4 m Koivu Kustann., mkpv Sahatukl{i 2 m ~, r- Teho- tituntia pv Sahatukki 2 m 3 4 " n. 3 3.6 l Karsinta moott.sahalla 2.,54,57, 3,2 I. 3. 35 ro +> rl s:: A r- A U ro E-i n. 3 m 3. 6 " H ro.-"<!! 3. 6 m! Puoli~ kars. i 5,25 ka on saatu Metsätehon suorittamista hakkuuta koskevista tutkimuksista. Muiden tavaralajien ajanmenekit on laskettu suhteessa tähän tutkimuksis ~ sa saatujen aja'menekkisuhteiden perusteella. Moottorisahakarsinnan on katsottu nopeuttavan paperipuun hakkuuta 20 %ja sahatukin hakkuuta 25 %. Kustannuksia laskettaessa on polttonesteen litrahintana käytetty 75,5 p (92-oktaaninen bensiini, seossuhde :25, Jyväskylän hintataso) ja t eräöljyn litrahintana 2,07 mk. Taulukosta 3 ilmenee, että moottorisahan päivittäisiin polttoneste- ja teräöljykustannuksiin vaikuttaa ensisijaisesti se, käytetäänkö karsintaan kirvestä vai moottorisahaa, ja toisaalta s e, onko kysymys havu- vai lehtipuusta. Moottorisahalla karsittaessa ovat kust annukset olleet riippu mattomat siitä, käytetäänkö pinnanmyötäistä vai tappikarsintaa. Sen sijaan runkojen valmistus on ollut päiväkustannuksiltaan hieman kalliimpaa kuin katkotun tavaran valmistus moottorisahakarsinta.e käytettäessä. Mainittujen riippuvuuksien suuruutta havainnollistaa asetelma, jonka arvot on laskettu taulukon 3 perusteella. 4

Asetelma Moottorisahan keskimääräiset polttoneste- ja terän voiteluöljykustannukset, mkpäivä Katkottu puutavara Pinnanmyötäinen karsinta, havupuu Tappikarsinta, lehti puu havupuu Kaikki karsinta-asteet, havupuu Karsinta kirveellä 2,3 3,2 mkpv Karsinta moottorisahalja 4,55 3,35 4,65 5,40 VERTAILU MUIHIN TUTKIMUKSIIN Metsätehon katsauksessa 4968 (Salminen) on selvitetty moottorisahan konekustannuksia. Käytettäessä tämän katsauksen polttonesteen ja voiteluöljyn hintoja ja katsauksessa 4968 ilmoitettuja päivittäisiä keskimääräisiä polttonesteen ja terän voiteluöljyn kulutuksia ovat moottorisahan polttoneste- ja teräöljykustannukset olleet silloin, kun sahaa käytetään vain kaatoon ja katkontaan, keskimäärin 2,8 mkpäivä ja vastaavasti silloin, kun moottorisahaa käytetään myös karsintaan, 6,8 mkpäivä. Kyseessä on ollut pinnanmyötäisesti karsittu, katkottu puutavara. Työtehoseura on metsätiedotuksessaan 46969 (Levanto) saanut 2 m kuusipaperipuun hakkuussa moottorisahan polttonest3- ja teräöljykustannuksiksi kirveellä karsittaessa 3 0,3. 0,47 mkk-m jn moottorisahalla karsittaessa 0,95,50 mkk-m. Vaihtelu aiheutuu polttonesteen ja teräöljyn hinnoissa esiintyvistä eroista. Esillä olevassa katsauksessa käytettyjen polttonesteen ja teräöljyn hintojen ja 2 m kuusipaperipuun polttonesteen ja teräöljyn kul~tuksen perustee3a laskien saadaan vastaaviksi kustannuksiksi 0, 45 m.tk-m ja 0, 62 mkk-m. Polttoneste- ja terän voiteluöljykustannukset ovat sekä Salmisen että Levannon mukaan olleet silloin. kun sahaa käytetään vain kaatoon ja katkontaan, samaa suuruusluokkaa kuin tässä katsauksessa esitetyt. Moottorisahakarsintaa käytettäessä ovat kustannukset olleet Salmisen mukaan myös samaa suuruusluokkaa kuin tässä, kun sen sijaa.n Levannolla moottorisahakarsinnan aiheuttama kustannusten lisä on ollut huomattavasti suurempi kuin tässä saatu. Mikko Kahala 5

Metsäteho Review 969 CONSUMPTION OF CHAIN SAW FUEL AND LUBRICATION OIL Describes the dependence of fuel and lubrication oil consumpt ion on the working method, quality of limbing, and the assortment to be prepared. M E T S Ä T E H 0 Sucmen Puunjalostusteollisuuden Keskusliiton metsätyöntutkimusosasto Rauhankatu 5, Helsinki 7