sukas ASIAKASLEHTI VVO:N ASUKKAILLE > s. 24 > s. 16 > Ilman autoakin pärjää s. 20 Lukuelämyksiä s. 26
Mitä sinulle tulee mieleen sanasta yhteisöllisyys? Päivän muotisanan voi pukea arkikielen ilmaisuihin välittäminen, huolehtiminen ja auttaminen. Yhteisöllisyyttä peräänkuulutetaan nyt joka taholta. Sitä haetaan työpaikoille, kouluihin ja asumiseen. Meillä on tarve sosiaaliseen kanssakäymiseen ja yhteenkuuluvuuteen. Jokainen haluaa pohjimmiltaan kuulua johonkin yhteisöön ja tulla hyväksytyksi. Myös asumisviihtyvyydessä yhteisöllisyys on merkittävässä roolissa. On hienoa, jos voi sanoa tuntevansa naapurinsa. Vielä hienompaa on, jos taloyhtiössä on toimintaa esimerkiksi talkoiden tai harrastuspiirien kautta. VVO:lla on pitkät perinteet hyvän asumiskulttuurin rakentamisessa. Meillä kannustetaan yhdessä toimimiseen. Asukas aktiivien toiminta on keskeinen osa talojemme yhteisöllisyyttä. Tässä lehdessä esittelemme toimivan asuinympäristön Keravalta. Nissilänpihan asukkaat tuntevat toisensa ja viettävät yhdessä vapaa-aikaansa. Samanlaisesta yhteisöllisyydestä kerrotaan toisessa artikkelissa, jossa taloyhtiön asukkaat perustivat oman sählykerhon. Yhteisöllisyyden ei tarvitse olla salatiedettä. Avainsana on välittäminen. Se alkaa tutustumisesta ja auttamisesta. Kun viitsimme tutustua, emme enää ole yksin. Haluan toivottaa lehtemme lukijoille rauhallista joulun aikaa ja menestystä vuodelle 2009! Olli Salakka, toimitusjohtaja talvi 2008 KILPAILU Vuoden 2008 VVO-talo Riihipolku 4, Janakkala Vuoden 2009 VVO-talo Asukashallitus valitsee vuosittain esimerkillisen ja hyvin toimivan taloyhteisön vuoden VVO-taloksi. Talon valintakriteereinä ovat asukastoiminnan aktiivisuus ja asuinympäristöstä huolehtiminen sekä hyvä yhteistyö asukkaiden, kiinteistönhoidon ja isännöitsijän kesken. Tämän vuoden VVO-taloksi valittiin Riihipolku 4 Janakkalasta. Taloa ja pihaa pidetään kunnossa mm. aktiivisella talkootoiminnalla ja asukkaat ovat omalla panoksellaan luoneet viihtyisän ja rauhallisen ympäristön asua ja elää. Vuoden VVO-talo saa 1 000 euron palkintorahan, mikä on tarkoitettu käytettäväksi hankintoihin asukkaiden viihtyvyyden edelleen parantamiseksi joko talon pihalle tai yhteistiloihin. Ilmoittautumiset kilpailuun perusteluineen 15.1.2009 mennessä osoitteella VVO/Asukashallitus, PL 40, 00301 Helsinki tai sähköpostilla pekka.kivisto@vvo.fi asukas Julkaisija/kustantaja VVO-yhtymä Oyj, Mannerheimintie 168a, PL 40, 00301 Helsinki, puh. 020 508 3300, faksi 020 508 3290 Päätoimittaja Marjaana Kivioja, puh. 020 508 3589. Toimitus Yhtyneet Kuvalehdet Oy, Kynämies, Köydenpunojankatu 2 a D, 00180 Helsinki Toimituspäällikkö Jari Kallio, Kynämies, puh. (09) 1566 8570 Tuottaja Stiina Honkamaa, Kynämies, puh. (09) 1566 8573 Paino Punamusta, Tampere Paperi Novapress Silk 90 g/m 2 Painosmäärä 46 200 kpl ISSN 1456-0569. 31. vuosikerta. Kannen kuva: Arto Wiikari. Asukas ilmestyy neljä kertaa vuodessa, seuraava 26.2.2009. www.vvo.fi lyhyesti > VVO on suomalainen yritys, joka vuokraa, rakennuttaa ja myy asuntoja. Yhtiö omistaa noin 38 000 vuokraasuntoa ja tarjoaa kodin lähes 70 000 asukkaalle. VVO:lla on ympäri Suomen 12 VVO-kotikeskusta, jotka palvelevat asunnon vuokraukseen ja asumiseen liittyvissä asioissa. 2 asukas joulukuu 2008
sisältö 16 31 26 20 08 MEIDÄN TALO Yhteisöllisyydessä on voimaa. Nissilänpihalla Keravalla se on oivallettu hyvin. 12 PINTAREMPPAA Näppärillä sisustusratkaisuilla saa eteisestä valoisan. 14 KODIN TALOUS Kodinhoitopalvelut kannattaa vähentää verotuksessa. 16 KODINHOITO Lattioiden, keittiön ja kylpyhuoneen erilaiset pinnat vaativat hyvät puhdistusaineet. Oikeat kemikaalit käyttöön myös joulusiivouksessa. 20 YMPÄRISTÖ Ilman autoakin pärjää hyvin. Yhteisautoilu voi olla toimiva ratkaisumalli, joka säästää kukkaron lisäksi myös luontoa. 22 FIKSU IDEA Remontoidussa kerhotilassa pelataan sählyä. 24 PALVELUT Asuntotarkastus toimii uuden ja vanhan asiakkaan eduksi. 26 VAPAA-AIKA Lukeminen on elämyksiä tuottava harrastus. Mukkulankadulla Lahdessa on taloyhtiön kirjasto ahkerassa käytössä. 04 TERVETULOA! 06 UUTISIKKUNA 19 VINKKI 29 RISTIKKO 30 AVAINASUKKAAT 32 LUKIJAKILPAILU kommentti Olemme vuoden 2008 loppumetreillä. Toivon, että kulunut vuosi on ollut jokaiselle merkityksellinen. Olemme vuoden aikana tavanneet lehden sivuilla VVO:n asukkaita heille rakkaiden harrastusten ja asioiden parissa. Kiitos kaikille, joiden koteihin olemme saaneet kurkistaa. Toivottavasti olemme myös pystyneet tarjoamaan kaikille lukijoille lukuelämyksiä. Kiitos tästä vuodesta ja tervetuloa vuosi 2009! Marjaana Kivioja joulukuu 2008 asukas 3
4 asukas joulukuu 2008
> tervetuloa teemme yllätysvierailun naapurustossa Kesäyöt teksti ANITA JÄRVISALO kuvat TOMMI TUOMI Ghanalaissyntyinen Wilberforce Essandor nostaa kauppakassistaan esiin erikoisenvärisen ja -muotoisen munakoison, joka saa vasta koulusta palanneen tyttären, kolmetoistavuotiaan Oliviankin nauramaan. Tästä saa hyvän kastikkeen: sipulia, tomaattia, sekaan munakoisoa keitettynä tai paistettuna, Wilberforce vinkkaa. Laitamme usein Olivian kanssa ruokaa yhdessä. Viikonloppuisin perhevahvuuteen kuuluu myös äitinsä luona asuva kuusivuotias poika. Suomeen Wilberforcen toi Helsingin yliopisto ja siellä suoritettava valtiotieteiden maisterin tutkinto. Kansainvälistä politiikkaa ja -oikeutta Genevessä opiskelleena minua kiinnosti pienen Suomen asema. Pakkasiin mies oli ehtinyt saada tuntumaa Sveitsissä. Enemmän kuin talven kylmyys, Wilberforcea ihmetyttikin Suomen kesäöiden valoisuus. Lähes ensitöikseen hän osti kotiinsa raskaita pimennysverhoja. Lämmin kesäyö, aurinko vielä taivaalla, ja ihmiset nukkuivat käsittämätöntä! Asukastoimintaan mukaan! Espoossa, Kaskimaan viihtyisässä rivitaloyhteisössä Wilberforce on asunut pian 20 vuotta. Nykyinen asunto on samassa taloyhtiössä jo toinen. Ensimmäisestä, liian pieneksi jääneestä kaksiosta, hän haikailee yhä itse alusta saakka muokkaamansa takapihaa aitarakennelmineen. Arvostan tällaista pääasiallisesti vuokratuotantoon keskittynyttä VVO:n kaltaista konsernia. Meillä Ghanassa asuminen perustuu lähes kokonaan omistusasumiseen. Asuinyhteisössään Wilberforce on tuttava lähes kaikkien kanssa. Alusta saakka hänelle oli selvää, että yhteiseen asukastoimintaan kannattaa osallistua. Kuinka muuten voisin saada omaa asiaani esille? Yleiseen viihtyvyyteen liittyviä asioita on helpompi nostaa esille, kun tuntee muut asukkaat. Sain myös huomata, miten positiivisesti minuun suhtauduttiin. Enää ihmiset eivät näe minua maahanmuuttajana vaan yhtenä asukkaista. Suomalainen avautuu kyllä, kun itse rohkenee lähestyä ensin. Maahanmuuttajien työllistyminen on ollut aina Wilberforcen sydämenasia. Työskenneltyään pitkään erilaisissa tehtävissä Suomen Postin palveluksessa, hän on nykyään edennyt koulutustaan vastaavaan työhön kehityspäälliköksi Itella Oy:ssä. Siellä hänen vastuullaan on monikulttuuritaustaisten työntekijöiden perehdyttäminen ja kouluttaminen. Jotta maahanmuuttaja menestyy työelämässä ei riitä, että oppii sopeutumaan suomalaiseen työkulttuuriin. Kielen oppiminen on tärkein. Itse otin asenteen, että suomen kieli ei ole vaikea sen sijaan se on haaste. a joulukuu 2008 asukas 5
> uutisikkuna VVO, Tapiola ja Helsingin Diakonissalaitoksen konserniin kuuluva Cecilia Hoiva rakentavat yhdessä asuintaloja pohtiville ihmisille. Asunnot on tarkoitettu työuransa loppupuolella oleville tai jo eläkkeelle siirtyneille ihmisille. Ensimmäiset Mosaiikki-kotien nimeä kantavat asunnot valmistuvat 2011 Helsingin Itäkeskuksen kauppakeskuksen läheisyyteen. Talot rakennuttaa VVO. Asunnoista on osa VVO:n ja Tapiolan omistamia vuokra-asuntoja, suurin osa kuitenkin omistusasuntoja. Tapiola tarjoaa asukkaille myös talousneuvonta- ja finanssipalvelua sekä rahoitus- ja hoivavakuutuspalveluita. Cecilia Hoiva tuottaa Mosaiikin peruspalvelut sekä tuki- ja hoivapalvelut. VVO:n, Tapiolan ja Cecilia Hoivan taloissa yhdistyvät asuminen, hyvinvointi ja yhteisöllisyys. Asunnot rakennetaan esteettömiksi ja asukkaan tarpeiden mukaan niihin saadaan asumista helpottavaa lisävarustelua. Asukkaan hoiva- tai kotipalvelutarpeen lisääntyessä, hoitajat ja palvelut ovat saatavilla vuorokauden ympäri. KAHDEKSAN KÄSKYÄ Kynttilät luovat tunnelmaa niin arkeen kuin juhlaankin. Turvallinen kynttilä on kuitenkin se kaunein kynttilä. 1 2 Kynttilä 3 Kynttilä 4 Vesi 5 Valista 6 Ulkoroihut 7 Testipiippaa 8 Varaudu KYNTTILÄSTÄ Suuntaa katse kynttilän alle. Varmista, että kynttilän alusta on palamatonta materiaalia ja että se on suorassa ja vakaa. kaipaa omaa tilaa. Älä laita kynttilöitä verhojen tai muiden palavien materiaalien läheisyyteen. Tuikkujen etäisyys toisistaan pitää olla vähintään 5 cm. kaipaa kaverin. Älä koskaan jätä kynttilää palamaan valvomattomaan tilaan. Myöskään lasta tai lemmikkiä ei saa jättää yksin kynttilöiden kanssa. ja kynttilät eivät kuulu yhteen. Sammuta kynttilät, tuikut ja roihut mieluiten tukahduttamalla. lapsia kynttiläleikeistä. Pelkkä tulitikkujen piilottaminen ei aina riitä. kuuluvat pihamaalle, ei parvekkeelle. Muista varmistaa myös ulkoroihujen turvavälit rakenteisiin ja kulkuväyliin. Roihutkin tarvitsevat palamattoman alustan. palovaroitin. Toimimaton palovaroitin on hyödytön kapine. sammuttamaan. Pidä sammutusvälineet aina helposti saatavilla. Teknologiasta tuotteiksi -säätiö antoi VVO-yh tymä Oyj:lle kunniakirjan asiakaslähtöisestä ja innovatiivisesta vuokra-asumisen kehittämisestä 6.11.2008 kiinteistöalan vuosiseminaarissa Aulangolla. Aikaansa seuraava yritys korostaa esimerkillisesti asumisen elinkaariedullisuutta ja ympäristöystävällisyyttä, toteaa Teknologiasta Tuotteiksi -säätiö kunniakirjan perusteluissaan. Tällaisen kunniamaininnan saaminen ei onnistu ilman henkilökunnan hyvää ja pitkäjänteistä työtä, VVO:n toimitusjohtaja Olli Salakka kiittää. Myös yhteistyökumppanit, ja erityisesti asukasaktiivit, ovat tehneet paljon töitä energiatehokkuuden ja ympäristöasioiden eteen, Salakka jatkaa. Vuonna 1994 perustettu Teknologiasta Tuotteiksi -säätiön toiminta-alueena on hyvän ympäristön kehittäminen. > kysymys & vastaus AUTON LÄMMITYS ON JOHDON VARASSA 1 Tarkista aina huoltoyhtiöltäsi kuinka suuri lämmityslaitteen teho voi olla. Ota huomioon, että mikäli käytät sekä moottoritilan että auton sisätilan lämmitintä, on laskettava yhteen niiden yhteisteho. Liian suuri kuormitus polttaa lämmitystolpan sulakkeen. 2 Pidä pistorasian kotelo aina suljettuna. Älä koskaan jätä johtoa riippumaan pistorasiaan se on turvallisuusriski pihan lapsille ja kotieläimille. Lätäkköön tai lumisohjoon joutunut pistokytkin voi tehdä myös ympärillä olevan alueen sähköiseksi. Lisäksi lämmitysjohto rikkoontuu helposti jos lumenluonti paikoitusalueella on koneellista. Avoinna oleva kotelo on altis myös ilkivallalle. 3 Jatkojohtoja ei saa käyttää auton lämmittimissä. Jatkojohdot eivät yleensä ole lapsisuojattuja, ja ne joutuvat helposti maahan, jossa ne ovat alttiina lialle, vedelle ja lumelle. Lämmitysjohdon tulee siis olla niin pitkä, ettei jatkojohtoja tarvita. Sähköliikkeet voivat myös tilauksesta tehdä halutun mittaisen autonlämmittimen liitäntäjohdon. 6 asukas joulukuu 2008
OMA JUTTUSI > asukasposti MEILLE! 3 1 Kerro myös muille lukijoille talosi tapahtumista, ideoista ja ihmisistä! Parhaat palat julkaistaan lehdessä tai nettisivuilla. Lähetä aineisto sähköpostilla osoitteella asukas@vvo.fi tai postissa VVO-yhtymä Oyj/Asukas-lehti, PL 40, 00301 Helsinki. Kuvia ei palauteta. Tunnelma oli tiivis teatterinystävien illassa. 1 Kesän kohokohta! hehkutti tamperelainen Kerttu Halmesvirta kertoessaan VVO:n viimekesäisestä teatteriretkestä Kangasalle. Näitä kokoonnuttiin muistelemaan Kaukajärvelle Mummunkuja 6:n kerhotiloihin. Tupa olikin täynnä teatterin ystäviä myös Mummunkuja 4:stä ja Tampereen seniorityöryhmästä. Projektipäällikkö Esa Fagerlund oli kutsunut iltapäiväkahville emeritusprofessori Aulis Aarnion kertomaan johtamastaan Ramppi-teatterista. Näytelmät ovat palauttaneet mieleen oman maamme historiaa. Ne ovat kertoneet asioista, joita jo isovanhempamme ja vanhempamme ovat kokeneet, vaikka niistä ei olisi kotona puhuttukaan kuin ehkä kuiskaten. Toissa kesänä VVO:n järjestämälle teatteriretkelle osallistuneet kokivat elämyksen kansallissodan aikoja kuvaavassa Aarnion käsikirjoittamassa näytelmässä Hämärässä laulaa punakylkirastas, ja viimekesäinen Suden hetki vei meidät kansalaissodan jälkeisiin aikoihin ja 1930-luvulle. > Teksti: Arja Karjalainen Tampereelta Vas. Hannu ja Mirel Korhonen ja Sari Puolimatka nauttivat pöydän antimista. 3 Aamu alkoi sateisena ja taivas näytti synkältä. Talotoimikuntaa hieman jännitti sataako vai paistaako. Onneksi sade loppui ennen juhlia. Muusikot saapuivat paikalle ja ilonpito alkoi. VVO:n oman tervehdyksen toi aluepäällikkö Jukka Tervo. Nautimme seurustelun merkeissä herkullisesta ruoasta ja aluksi kuubalaisesta musiikista. Yllättävän käänteen musiikkiin teki kokkimme Jan, joka otti mikin käteen ja alkoi laulaa. Hän on muuten kuuden vuoden takainen tangomarkkinoiden semifinalisti. Janin innoittamina myös talon naisväki herkesi laulamaan. Meitä juhlijoita oli lähes 50. Vanhin juhlija oli 86-vuotias herrasmies ja uusimman asukkaamme mukana olivat 4- ja 2-vuotiaat pikkudaamit. > Teksti: Merja Lehtinen 2 Lauttasaaren Katajaharjun toiseksi vanhin kerrostalo vietti kesän lopulla viisikymppisiään. Kuluneeseen kesään sitkeästi liitetty sadesää ei haitannut kemuja. Juhlissa herkuteltiin lohikeitolla ja vadelmakakulla. Isännöitsijä Tuomas Maljanen muisti juhlapuheessaan, että juhlatalo on omalla tavallaan VVO:lle ainutkertainen. Kohde täytti jo 50 vuotta, kun VVO pääsee vasta 40 vuoden ikään. Päivän ohjelmasta vastasivat talon oma väki. Konkariasukki Matti Räsänen vastasi musiikkista ja VVO:n lahjoittama mölkky-peli sai juhlissa kyytiä. Illan hämärtyessä juhlia jatkettiin tunnelmallisten lyhtyjen valossa. > Teksti: Erja Graae Kuvassa lauluvuorossa Olivia Valio ja pikkuveli Onni. 2 joulukuu 2008 asukas 7
> meidän talo yhteisöllisyys kannattaa Yhteisöllisyyde teksti KARITA SAINIO kuvat ARTO WIIKARI VVO:n Nissilänpiha Keravalla on kuin karkkipussi. Pihan ympärille rakennetut puutalot ovat herkullisen punaisia, keltaisia ja sinisiä. Isolla pihalla on juuri uudistettu leikkipuisto, jonka maa on pieniä kukkuloita täynnä. Sellaisia, missä voi kesällä ajaa rallia maastopyörillä tai talvella liukua alas pulkalla. Tässä ympäristössä Peppi Pitkätossukin viihtyisi. Nissilänpiha kuuluu Keravan Jaakkolassa vuonna 1974 järjestettyjen asuntomessujen messualueeseen. Alue rakennettiin yhteisöllisyysteeman ympärille. Matalat, pihaa ympäröivät pientalot luovat turvallisuuden tunnetta. >> 8 asukas joulukuu 2008
sä joulukuu 2008 asukas 9
Ihmiset kohtaavat toisensa jalkakäytävillä, puistoissa ja isoilla yhteisillä piha-alueilla. Entisen messualueen läheisestä ympäristöstä löytyvät päiväkodit, koulut ja ruokakaupat. Kaksikerroksisten talojen ikkunoista välkkyvät asukkaiden valot. Pihassa äiti antaa lapselleen vauhtia keinussa. Hiekkalaatikolla leivotaan hiekkakakkuja. Täällä on varmasti mukava asua. Piha tenavia täynnä Puolet Nissilänpihan asunnoista on VVO:n vuokra-asuntoja ja toinen puolisko omistusasuntoja. Tässä punaisessa VVO:n rivitalossa asuu muun muassa Katja Mäki-Kuhna perheineen. Katjalle asuinalue on tuttu lapsuudesta asti, sillä hän asui elämänsä ensimmäiset 11 vuotta Nissilänpihalla. Kun tuttavat neljä vuotta sitten vihjasivat, että Nissälänpihalta olisi vapautumassa VVO:n asunto, Mäki-Kuhnien ei tarvinnut kauaa muuttoa miettiä. Alueelta jääneet lapsuudenmuistot lämmittävät edelleen. Alue sopii Katjan mielestä erityisesti lapsiperheille. Hänellä itselläänkin on 4- ja 6- vuotiaat pojat. Melkein jokaisella täällä on tenavia. On kiva, kun poikien kaverit löytyvät naapureista. Ei tarvitse kuin pistää lantsarit jalkaan ja mennä ovesta ulos, niin leikkiseuraa löytyy. Yhteisöllisyys muodostuu aina ihmisten vuorovaikutuksesta. Rakentamisen suunnitteluvaiheessa voidaan kuitenkin luoda edellytykset yhteisöllisyyden syntymisille. Nissilänpiha on oiva esimerkki yhteisöllisestä rakentamisesta. Talot ovat matalia, ikkunoista on näköyhteys pihaan ja ovet avautuvat suoraan pihalle. Näillä elementeillä mahdollistetaan ihmisten luontaisten näkökontaktien ja kohtaamiskontaktien syntyminen. Nissilänpihan umpikortteli on rakennettu pihan ympärille, ja piha on kuin yhteisöllisyyden areena. Pihaa ympäröivät talot luovat turvallisuudentunnetta. Kortteli ikään kuin puolustautuu ulkopuolista maailmaa vastaa ja puolustaa yhteistä elintilaa. Nissipihalta löytyy leikkipuisto, vihreyttä ja paikkoja istuskeluun. Pihan tulee olla viihtyisä. Sen tulee houkutella asukkaitaan oleskeluun. Houkutusta luovat esimerkiksi tilavuus, lasten leikkipaikat ja grillikatokset, pitkän kokemuksen yhteisöllisestä rakentamisesta omaava kehittämiskonsultti Paavo Viirkorpi kertoo. Myös rappukäytävistä voidaan luoda yhteisön kohtaamispaikkoja. Tasanteiden muuttaminen viihtyisiksi viivähtämispaikoiksi onnistuu jo kukkien avulla. Samoin kerhotilat, pyykkituvat ja yhteiset saunatilat avaavat väylää toisiin tutustumiseen. Yhteisöllisyyden syntymiseen vaikuttavat myös lähipalvelut. Jos päiväkodit, kaupat ja kioskit ovat kaukana asuinympäristöstä, yhteisöllisyyttä on vaikea ylläpitää. 2000-luvulla yhteisöllinen perusta ei enää aina nojaa asuinpaikkaan, vaan tulee muualta, kuten kulutuksen, harrastuksen ja median kautta. Asuinalueen asukasrakenteella on myös selvä vaikutus yhteisöllisyyteen. Jos alueella asuu paljon lapsiperheitä ja vanhuksia, yhteisöllisyys syntyy helpommin. Lapsiperheet ja vanhemmat ihmiset kun viihtyvät paremmin omilla pihoillaan, eikä heillä ole hinkua lähteä kauemmaksi, Viirkorpi sanoo. 10 asukas joulukuu 2008
Katja miettii, että vaikka jokainen onkin vastuussa omista lapsistaan, pienessä yhteisössä myös koko kylä kasvattaa lapsia. Kaikkien lapsista pidetään huolta ja välillä pidetään kuriakin. Tässä yhteisössä naapurit tuntevat toisensa. Katja kertoo, että naapureiden kanssa tulee kahviteltua paljon. Viimeksi kokoonnuttiin yhdessä naapurin rouvan kynttiläkutsuille. Katjan mielestä Nissilänpihan isoja plussia ovat noin 500 metrin päästä löytyvät päiväkoti ja ala-aste. Esikoinen aloittaa ensi vuonna opinahjonsa samassa vanhassa puukoulussa, missä Katjakin aikoinaan pikkutyttönä kävi. Nissilänpihan ympäristöstä löytyy lapsiperheelle runsaasti tekemistä. Viereisellä Keinukallion ulkoilualueella voi idyllisessä maalaismaisemassa käydä kävelylenkeillä. Usein matkalla törmää alueelta löytyvän hevostallin uljaisiin hevosiin. Talvella taas ulkoilualue tarjoaa loistavat hiihtoladut. Runoillen yhteisöllisyyteen Keravalaisille järjestettiin syksyllä yhteisöllisyydestä luento- ja keskustelutilaisuus. Tilaisuus pidettiin Keravan kaupungin yhteisöllisyyden kehittämisohjelman puitteissa. Tommy Taberman maalaili aihetta seuraavin sanoin: Tämän kyynärpäätaktiikkaa ja yksilöllisyyttä ihannoivan ajan vastapainoksi on mahdollista kehittää uudenlaisia toreja, joissa kohtaamme toisemme. Ne ovat ikään kuin italialaisten kaupunkitorien henkisiä sukulaisia, jotka poistavat muurit ihmisten väliltä. Kun ihminen oivaltaa, että meillä kaikilla on pohjimmiltaan samat toiveet ja odotukset, ja että toisten kanssa toiminen on paitsi mukavaa myös luonnollista, ollaan oikealla tiellä. Uudenlaisista toreista keskusteleminen ei jäänyt vain puheen tasolle. Kehittämisohjelman pilottihankkeena uusittiin Nissilänpihan leikkipuisto. Nissilänpihan asukkaat olivat ai- kaisemmin koonneet adressin, jossa kaupungilta pyydettiin pihan kunnostamista. Lopullisen sysäyksen leikkipihan kunnostamiseen antoi Keravan messualueen asukasyhdistys, joka toimi yhteistyössä Keravan kaupungin kanssa. Asukkaat saivat itse ideoida, mitä pihalla voisi olla. Leikkipuiston vanhat välineet poistettiin. Tilalle tulivat isojen lasten liukumäki, kaksi katoksella varustettua hiekkalaatikkoa ja uudet keinut, myös vauvoille. Lisäksi uusittiin istutuksia ja vaihdettiin asvalttipinnat. Asukkaiden ja kaupungin sopimus Keravan kaupunki teki Nissilänpihan uudistuksen yhteydessä asukasyhdistyksen kanssa sopimuksen pihan kunnossapidosta. Asukkaat vastaavat muun muassa roskien siivoamisesta, rikkaruohojen kitkemisestä, pensaiden leikkaamisesta sekä pienten vikojen korjaustöistä ja leikkivälineiden korjausmaalauksesta. Kaupungin vastuulla puolestaan ovat muun muassa roska-astioiden tyhjennys sekä leikkivälineiden ja valaistuksen kunnossapito. Käytännössä suurin osa asukkailta edellytetyistä kunnossapitotöistä hoituu kevät- ja syystalkoissa. Keravan kaupungin teknisen lautakunnan puheenjohtaja Samuli Isola on erittäin tyytyväinen Nissilänpihan asukkaiden panostukseen projektissa. Nissilänpihalla oli valmiina aktiivinen porukka, jolle kaikki kiitos projektin onnistumisesta. Kun ihmiset ovat valmiita kantamaan kortensa kekoon, kaupungilla on ilo olla mukana. Tämä pilottihanke meni niin hyvin, että jatkamme sitä ensi vuonna viereisille pihoille. Seuraavaksi kaupunki kunnosti viereisen Jaakonmäen Veturipuiston aluepuistoksi. Puistoon rakennettiin lasten motoriikkakeskus, aidattu monitoimikenttä sekä kuntoiluvälineitä aikuisille. Myöhemmin myös muut messualueen pihat kunnostetaan erityyppisiksi viher- ja oleskelualueiksi. Vempaimia ja luistinrataa Katselemme Mäki-Kuhnien keittiön ikkunasta uudistettua leikkipihaa. Katja on tyytyväinen, ja mikä tärkeintä, hänen lapsensa ovat olleet mielissään pihan uusista vempaimista. Asukkaat haluaisivat talvella jäädyttää osan leikkipihasta luistinradaksi. Jos vain kunnon talvi tänä vuonna tulisi. Onko Nissilänpihalle muita suunnitelmia? Pihallamme on koko ajan erilaista ohjelmaa: talkoita, juhlia ja pihakirppiksiä. Iso piha on loistava paikka järjestää tapahtumia. Sisällä olevia kerhotiloja kaipaisimme. Nyt huonon sään sattuessa sulloudumme taloyhtiön kuivaushuoneeseen, Katja nauraa. a joulukuu 2008 asukas 11
12 asukas joulukuu 2008
> pientä pintaremppaa valoisa eteinen Valoisa eteinen Hyvä eteinen on tilava. Paras eteisen muoto on neliö, jonka yhdelle seinälle voi sijoittaa vaatekaapin. Usein eteinen on kuitenkin pitkä käytävä, joka muuttuu tavarapaljoudesta ahtaaksi ja pimeäksi. Käytävämäistä eteistä voi lyhentää käyttämällä seinässä kahta eri väriä. Ahtaassa eteistilassa kannattaa yleensä suosia vaaleita värejä, jolloin seinät ja katto tuovat valoisuutta. Kun kapean eteisen lattialle laittaa pyöreän maton, tila tuntuu runsaammalta. Peili avartaa tilaa Eteinen ottaa tulijan vastaan ensimmäisenä ja toivottaa hyvää matkaa asunnosta poistuttaessa. Eteisessä tullaan ja mennään, säilytetään vuodenaikaan sopivia vaatteita ja jalkineita, puetaan ja riisutaan. Riittävä valaistus ja peili kuuluvat eteiseen. Päällysvaatteet säilyvät hyvin kaapissa. Peilillä varustettu liukuovikaappi onkin erinomainen valinta eteiseen. Vaatteet ovat oven takana katseilta piilossa, ja peili avartaa tilaa. Erillisen peilin voi kiinnittää komeron oveen, tuulikaappiin tai eteisen seinään. Kehyksiä, kokoja ja peilimalleja löytyy lähes jokaiseen makuun. Ahtaassa eteisessä seinä kannattaa maalata pesunkestävällä maalilla. Silloin ei ole niin väliksi, vaikka puettaessa kurahaalarit tai luminen hattu lentävät seinään. Likajäljet voi pyyhkiä kostealla rätillä helposti pois. Hyvä valaistus eteiseen Eteisessä on usein kiire, ja silloin soisi kaiken sujuvan kuin rasvattu. Hyvä valaistus auttaa löytämään tavarat, avaimet ja oikeat käsineet. Eteisessä, jos missä tarvitaan sopivaa yleisvalaistusta ja riittävää kohdevaloa. Yleisvaloa saadaan kattovalaisimilla ja erillisillä lampuilla. Valaistus parantaa näkemistä, lisää turvallisuutta ja korostaa asunnon sisustusta. Mitä tummempaa ympärillä on, sitä enemmän valoa kaivataan. Kohdevalo voi eteisessä olla halogeenilampuilla tuotettua valoa. Jos eteisessä on tauluja, niitä voi valaista kohdevalolla tai taulun yläpuolelle asennettavalla tauluvalolla. Komeron sisällä voi olla led-valot, jotka syttyvät oven avauksesta. a teksti ja kuvat JARI KUPIAINEN 1 2 Kapean 3 Hyllyn Kenkäkaapit vievät syvyystilaa vain parikymmentä senttiä. Niillä saa ahtaaseenkin eteiseen lisätilaa, kun kippiovellinen kaappi imaisee monta kenkäparia. Jos kaappi on vähintään 120 cm korkea, eteisessä on silloin myös laskutaso. eteisen katonraja kannattaa käyttää hyväksi. Sinne voi asentaa esimerkiksi hyllyn. Tukeva hylly, korit ja laatikot ovat mitä parhaimpia säilytyspaikkoja harvoin käytettäville myssyille ja käsineille. alle voi ruuvata ripustuskoukkuja vaikka laukuille. joulukuu 2008 asukas 13
> kodin talous kotitalousvähennys teksti MARIANNA SALIN kuvitus JANNE HARJU Onko sopivaa, että naapurin rouva pyydystää villakoiriamme ja viikkaa vaatteitamme? Pitäisikö siivota hiukan etukäteen? Voiko siihen tutun tuttuun luottaa? Tästähän oli ennen kyse. Sittemmin verottajan tarjoama porkkana, kotitalousvähennys on tuonut bisnekset päivänvaloon ja synnyttänyt uusia palveluita. Tilaajan ei tarvitse muuta kuin valita ja maksaa sekä varmistaa, että siivousyritys kuuluu ennakkoperintärekisteriin. Siivouspalvelujen kysyntä on selvästi kasvanut, summaa neuvotteleva virkamies Panu Pykönen valtiovarainministeriöstä. Hoiva- ja hoitopalveluiden markkinat ovat kuitenkin vasta kehittymässä. Yhteensä kotitaloustyöt sekä hoito- ja hoivatyöt vievät noin viidenneksen kotitalousvähennyksen kokonaispotista. Loppu, siis valtaosa, menee remontteihin. Kotona tehty työ Verottaja kutsuu vähennyskelpoista työtä tavanomaiseksi kotitaloustyöksi. Vaikka kevätsiivous, ikkunanpesu tai mankelointi eivät kuuluisi oman talouden tavanomaisiin töihin, verottajalle ne kelpaavat kyllä. Olennaista on, että vähennys koskee työtä eikä tarvikkeita tai matkakuluja. Työ on myös tehtävä verovelvollisen kotona, Pykönen sanoo. Näin ollen pyykinpesu tai ruuanlaitto kotona ovat vähennyskelpoisia. Sen sijaan pesulan tai pitopalvelun lasku ei verotukseen kelpaa. Jos siivooja tai kodinhoitaja ulkoiluttaa koiraa ja käy kaupassa, palvelut ovat verotuksessa vähennettäviä. Sen sijaan pelkän koiranulkoiluttajan kustannukset eivät kuulu kotitalousvähennyksen piiriin. Hoivaa ja hoitoa Vähennyksen saa myös sellaisesta hoivasta ja hoidosta, joka kohdistuu omiin tai puolison vanhempiin. Kodin lisäksi voidaan hoitaa kodin asukkaita, kuten lapsia, vammaisia tai sairaita. Hoitaja voi auttaa esimerkiksi peseytymisessä, pukeutumisessa ja ulkoilussa. Koska verovähennykseen kelpaa jälleen vain tavanomainen työ, niin esimerkiksi kampaajan tai parturin kuluja ei voi vähentää, vaikka tämä kutsuttaisiin kotiin. Myöskään hierojan, fysioterapeutin tai sairaanhoitajan työ ei oikeuta vähennykseen. He saavat toki tehdä tavanomaista kotitaloustyötä. On selvää, että eri tahoilta tulee jatkuvasti toiveita saada vähennysten piiriin entistä enemmän töitä. Mutta tässä vaiheessa vähennys on pyritty pitämään mahdollisimman hyvin alkuperäisessä kuosissaan, Pykönen kertoo. Mukaan on kuitenkin saatu muutamia kotitöitä, jotka ovat viime vuosina yleistyneet. Kun mukavuudenhalu kasvaa tai kunto heikkenee, palveluille olisi käyttöä. Tämän on huomannut myös toimitusjohtaja Anna-Maija Salo Piika & Sisar Oy:stä. Yleensä ikääntyneet ihmiset tarvitsevat ensin apua kodin siivoamisessa. Pian tilanne voi olla sellainen, että ikäihminen ei enää jaksakaan kantaa edes kauppakassia. Käymme yhdessä kaupassa ja lääkärillä. Joku tarvitsee apua peseytymisessä ja joku saattaa toivoa, että tekisimme yhdessä ruokaa, Salo luettelee. Hän korostaa, että mopin varressakin on huolehdittava asiakkaan sosiaalisista tarpeista. Moni tarvitsee seuraa. Vanhusten ohella toinen tärkeä asiakasryhmä ovat työssäkävijät, jotka haluavat keskittyä olennaiseen, kuten lapsiin, liikuntaan tai vaikkapa uraan. Siivouspalveluiden ostaminen on aitoa arjen ylellisyyttä. Jos yksinkertaisesti inhoaa siivoamista, on hyvä ratkaisu hankkia itselleen kotiapulainen. Salo puhuu sujuvasti myös piiasta, ammattinimikkeestä, jota on ajoittain pidetty jopa halventavana. Mehän teemme perinteisiä piian töitä: kotitöitä, arkiapua. Ja ne ovat arvokkaita töitä. 14 asukas joulukuu 2008
Ensi vuoden alusta alkaen verotuksessa saa nimittäin vähentää digilaitteiden, kuten digiboksien ja tietokoneiden, asentamisen ja ylläpidon. Pelissä suurehkot setelit Vähennettävä summa on sama jokaiselle veronmaksajalle, sillä vähennys nipistetään suoraan verosta eikä verotettavasta tulosta. Työn hinnasta voi vähentää 60 prosenttia. Jos esimerkiksi siivous maksaa 50 euroa viikossa, siis noin 2 500 euroa vuodessa, verovähennys on 1 500 euroa. Tästä vähennetään vielä 100 euron omavastuu. Näin palvelun varsinaiseksi kustannukseksi jää 1 100 euroa. Kaiken kaikkiaan vähennys voi kivuta 2 300 euroon. Tämän yli menevän työn joutuu työn ostaja aina maksamaan itse. Vähennettävästä työstä korkeintaan puolet saa tulla remonttitöistä. Sen sijaan muihin kotitaloustöihin saa käyttää halutessaan koko summankin. Ensi vuoden alusta vähennyksen yläraja nousee 3 000 euroon ja sisäiset rajat poistuvat. Parhaiten kotitalousvähennystä pääsevät käyttämään kahden työssäkäyvän aikuisen taloudet. Sen lisäksi, että palvelujen maksajia on kaksi, myös vähennyksen katto on kaksinkertainen. Suomessahan verotus on verovelvolliskohtaista, samoin vähennykset, Pykönen perustelee. Huomionarvoista kuitenkin on, että samaa tehtyä työtä ei voi vähentää molempien puolisoiden verotuksessa. a Lisätietoja kotitalousvähennyksestä: www.vero.fi, kotitalousvahennys.fi KOTITALOUSVÄHENNYKSET PÄHKINÄNKUORESSA KUORESSA asunnossa teetettävän kotitalous-, hoiva- ja hoitotyön sekä kunnossapito- ja perusparannustyön kustannukset voi osittain vähentää verotuksessa. tai palkat ja palkan sivukulut tulee ilmoittaa esitäytetyssä veroilmoituksessa. Verottaja tekee vähennyksen suoraan verosta, ja työn teettäjä saa hyödyn veronpalautuksena. Tässäkin tapauksessa teetetyt työt ja maksetut työkorvaukset tai palkat ja palkan sivukulut tulee ilmoittaa veroilmoituksessa. kulut on maksettu. on tehnyt vähennystä vaativan verovelvollisen kanssa samassa taloudessa asuva henkilö. sekä palkan sivukulut tai 60 prosenttia ennakkoperintärekisteriin kuuluvalle yrittäjälle tai yritykselle maksetusta työkorvauksesta. joulukuu 2008 asukas 15
> kodinhoito oikeat kemikaalit siivoukseen teksti KARI KUMPULAMPI kuvat MIRVA KAKKO 16 asukas joulukuu 2008
Kemikaalien asiantuntija Anja Nystén kehottaa välttämään kotia siivotessa vahvoja ja hajustettuja aineita. Lika lähtee usein jo pelkällä mikrokuituliinalla. Ei kannata olla tekemisissä turhan ärhäköiden kemikaalien kanssa. Ne alistavat helposti allergioille, kutinoille ja hengitysoireille, hän sanoo. Nystén valitsee itse siivouspuuhiin aina mahdollisimman neutraalin pesuaineen. Käypä sääntö on: voimakkaat tuotteet vain erityiskäyttöön. Niitä ovat esimerkiksi happamat uuninpuhdistusaineet. Kodeissa ei tarvita tavalliseen siivoukseen suuria määriä erilaisia tuotteita. Miedolla yleispuhdistusaineella pärjäilee jo pitkälle koko asunnossa keittiöstä lähtien. Kannattaa tutustua tuotepakkauksen ohjeisiin ja myös noudattaa niitä. Ei niitä ole painettu esille turhan takia. Laattoihin jää rasvalikaa Erityisinä ongelmakohtina Nystén pitää kylpyhuoneen seinien laattoja. Niihin kiinnittyy ajan myötä rasvalikaa ja saostuu vedestä kalkkia. Kylppärin seinälaatat on hyvä pyyhkäistä kuiviksi aina suihkun jälkeen. Rasvalian saa sitten pois miedolla yleispuhdistusaineella. Laattojen vaikeat kalkkisaostumat ja punertava levä kaipaavat jo vahvaa ja hapanta pesuainetta. Osa seinien koristelaatoista ei kuitenkaan kestä hankaavaa käsittelyä, mikä tulee siivotessa muistaa. WC-pyttyä pestessä ei tarvita klooripitoisia tuotteita. Miedosti emäksinen yleispesuaine riittää. Missään nimessä ei saa sekoittaa hapanta pesuainetta ja klooripitoisia pesuaineita keskenään! Ne reagoivat yhdessä ja muodostavat hengitysteitä ärsyttävää kloorikaasua, Nystén muistuttaa. Lattioiden hoito tarkkaa puuhaa Lattioiden hoidossa Nystén painottaa perusasioita. Kaikille lattiapinnoille pätee sama yleisohje: irtohiekka ja muu naarmuttava materiaali poistetaan mahdollisimman pian. Ovimatot, huopatassut huonekalujen jaloissa, lakaisu ja imurointi auttavat pitämään lattiat siisteinä. Muovipäällysteisen lattian voi puhdistaa kätevästi vedellä ja neutraalilla pesuaineella. Pesuainetta käytetään ohjeiden mukaisesti ja lattia huuhdellaan hyvin. Liika-annostus lisää huuhtelutarvetta. Kaikki liuottimet, hankaavat aineet ja likaiset siivousvälineet ovat haitaksi muovipinnoille. Laminaattilattian puhdistus on oma taiteenlajinsa. Laminaatti on herkkä materiaali. Veden kanssa ei saa läträtä, koska saumojen kautta voi päästä puukuitulevyyn kosteutta. Se turvottaa lattian pilalle. Irtopisarat on kuivattava lattiapinnalta heti. >> joulukuu 2008 asukas 17
Laminaatin hoidossa suositaankin nihkeäpyyhintää. Puhdistukseen ei käytetä saippuapohjaisia tai voimakkaita aineita. Jos ei ole varma aineen soveltuvuudesta, kannattaa hankkia kotiin varta vasten laminaattilattialle tarkoitettu tuote. Tehokas tuuletus on tärkeää Nystén tähdentää tehostetun tuuletuksen merkitystä suursiivousta tehtäessä. Kun mattoja siirrellään paikasta toiseen, lakanoita vaihdetaan ja lehtikasoja pengotaan, pölyä leviää ilmaan. Tehokkaalla tuuletuksella saadaan vähennettyä ilmassa leijuvan pölyn määrää. Epäpuhdas ilma ärsyttää hengityselimiä etenkin allergisilla ja astmaatikoilla. Pölyhiukkaset pääsevät syvälle hengitysteihin. Niiden mukana elimistöön voi kulkeutua myös haihtuvia palonestoaineita tietokoneista ja televisiosta. Tuuletus on aina paikallaan muutenkin kuin siivouksen yhteydessä. Maalaisjärki pätee siivotessakin Niin kuin monessa muussakin asiassa, kodin siivouksessa pätee vanha, kunnon maalaisjärki. Kannattaa aina muistaa keittiön turvallisuusriskit. Keittiössä säilytetään joskus vahvoja kemikaaleja, kuten konetiskiaineita. Yksittäispakatut tuotteet saattavat jopa muistuttaa makeisia, mikä on huomioitava lapsiperheissä. Huomio myös kodin tapaturmavaarat. Älä pese ikkunoita tai pyyhki kirjahyllyn päällistä koskaan keikkuvalta jakkaralta, Nystén muistuttaa. a Espoolainen kemiantekniikan diplomi-insinööri, tietokirjailija ja perheenäiti. Toiminut vuodesta 1988 lähtien suunnitteluinsinöörinä koti- ja ulkomaisissa kemian teollisuuden projekteissa. Julkaisi taannoin kodin kemikaaleja käsittelevän perusteoksen Kemikaalikimara (Teos 2008). Kirjassa on lukuisia vinkkejä kodin kemikaalikuormituksen vähentämiseksi. Kiinnostunut myös ravitsemuksesta ja osallistunut aikaisemmin mm. kahden keittokirjan kirjoittamiseen. Erilaiset lattiat vaativat erilaista puhdistusta. Muovi-, laminaatti- ja parkettilattiat kannattaa kuitenkin kaikki imuroida ennen pyyhintää siltä varalta, että lattialla on hiekkaa ja irtoroskaa. Näin vältetään lattian naarmuuntuminen. Pelkkä imurointi ei kuitenkaan riitä, sillä imuroinnissa syntynyt staattinen sähkö tekee etenkin joistakin muovilattioista ja laminaatista helposti ilman pölyhiukkasia puoleensa vetäviä pintoja. Muovilattia kannattaa pyyhkiä viikoittain hoitavaan pesuliuokseen kostutetulla liinalla tai mopilla. Erityisesti narumoppi sopii tarkoitukseen hyvin. Muovilattia kannattaa vahata kerran vuodessa suojauksen ja ulkonäön vuoksi. Laminaattilattia on hyvä pyyhkiä nihkeällä viikoittain. Niille laminaateille, joille valmistaja suosittelee saippuatonta pesuainetta, kannattaa käyttää laminaatille varta vasten tarkoitettua pesuainetta. Laminaattia pyyhittäessä lattialle ei saa jäädä selviä pisaroita. Liika vesi imeytyy saumojen kautta laminaatin puurakenteisiin ja voi turvottaa pintakalvot reunoista irti. Laminaattilattialle sopii erityisesti mikrokuitumoppi. Laminaattia ei kannata vahata, koska lopputulos voi olla hyvin laikukas. Parkettilattian puhdistuksessa on tärkeää käyttää hoitavia puhdistusaineita. Liian voimakas tai väärä puhdistusaine tekee parketin pinnasta elottoman harmaan. Pesuainetta annostellaan ohjeen mukaan ja liina tai moppi puristetaan nihkeäksi. Lattia pyyhitään ja hangataan tahrakohdista. Parketille sopii parhaiten mikrokuitumoppi. Parketti kannattaa kuivata hyvin. Parkettilattia kannattaa vahata 1 2 kertaa vuodessa. Lattiansiivousvälineitä on monenlaisia, mutta jokaiselle lattiamateriaalille ei tarvitse välttämättä hankkia erilaista. Kuluttajan kannattaa hankkia itselleen ainakin yksi hyvä, monikäyttöinen lattianpesin, jossa on säädettävä varsi ja johon voi liittää erilaisia liinoja. Tärkeää on, että pesin ei jää liian kosteaksi, koska monet lattiat menevät pilalle liiasta vedestä. Nihkeällä mopilla pyyhintä sopii kaikille lattiatyypeille. Levykehysmoppi, jossa on lattiankuivain ja lattiapyyheyhdistelmä, toimii hyvin kaikilla lattioilla. Hyvä muistaa, kun valitset uutta moppia: pois ottaminen helppoa? kurkotetaan ahtaisiin paikkoihin. Tällöin lattia voi naarmuuntua. välissä ja niiden alla. tai pyyhe alkaa pian haista tunkkaiselta. 18 asukas joulukuu 2008
> vinkki Juhlapöydän komistus teksti HELJÄ HYYTIÄ kuva MIRVA KAKKO Syyspimeän keskellä on mukava somistaa kotia kauden kukilla. Kukkakauppojen valmiit kukka-asetelmat voivat kuitenkin maksaa yllättävän paljon. Kierrätysmateriaalit tarjoavat uusia vaihtoehtoja kekseliäälle kukkien ystävälle. Viherpeukalo voi itse taiteilla persoonallisen asetelman vaikka vanhaan kakkuvuokaan. Leikkokukat asetellaan oasissieneen. Pitkäikäisempään kukkaistutukseen käy kukkamulta tai turve. Minikokoisten kukkien ja viherkasvien lisäksi vuokaan voi asetella somisteeksi luonnonmateriaaleja. Koukeroiset oksat ja koristeelliset kävyt voi maalata itse metallinhohteisiksi spraymaalilla ja piparkakkumuotit voivat korvata perinteiset tonttuhahmot. Valaisemalla asetelman minivalosarjalla saa siihen vielä lisää eloa. Kukkia ja koristeita vaihtamalla asetelman tyylin saa vaihdettua perinteisestä moderniin tai toisin päin. Vain mielikuvitus on rajana! joulukuu 2008 asukas 19
> ympäristö autoton on huoleton Elämä sujuu teksti ANITA JÄRVISALO kuvat SEPPO SAARENTOLA Autottomuus on ollut Helka Julkuselle aina luonnollinen juttu. Nuorempana autoilu ei kiinnostanut, ja vähän aikuisempana vaaka alkoi kallistua yhä enemmän ekologisten arvojen suuntaan. Nelihenkisen perheen liikkumista autottomuus ei ole kuitenkaan rajoittanut. Maailmaa on koluttu lasten kanssa reppuretkeillen, tutummilla nurkilla pyöräillen ja julkista liikennettä hyödyntäen. Jo asuinpaikkamme valitessamme kriteereinämme oli kolme m:ää: meri, metro ja metsä. Vuosaaresta saimme ne kaikki, Julkunen toteaa. Ajokortin Julkunen joutui kuitenkin ajamaan jokunen vuosi sitten, reilun neljänkympin iässä. Ironista kyllä, ympäristöalan ihmisenä jouduin sen ajamaan, sillä työ vie välillä pitkin Suomea ja takakonttiin on mahduttava paljon työhön liittyvää rekvisiittaa, kuten esitteitä ja turvesäkkejä. Myös lasten jalkapalloharrastus asetti kuljetuspaineita. Oman auton ostoa ei perheessä kuitenkaan edes harkittu. Mies kulkee työmatkansa yhä pyörällä, Helka itse pyörällä tai metrolla, aina kun työ ei vie muualle Suomeen. Myös metromatkan pyrin käyttämään esimerkiksi lukemalla tai musiikkia kuunnellen. En viitsi aloittaa työpäivää kommunikaattoria käyttäen. 20 asukas joulukuu 2008