Perustelumuistio 1(6) Autojen ja niiden perävaunujen tekniset vaatimukset TRAFI/196251/03.04.03.00/2017 Määräyksen tausta ja säädösperusta on 24.8.2017 antanut ajoneuvolain 27 a, 29, 36, 50 c, 50 e, 60 a, 61 a ja 62 :n nojalla määräyksen autojen ja niiden perävaunujen teknisistä vaatimuksista (TRA- FI/61749/03.04.03.00/2015, jäljempänä automääräys). Voimassa olevan ajoneuvolain 27 a :n 2 momentin mukaan antaa tarvittaessa tarkemmat tekniset määräykset muun muassa ajoneuvon rakennetta ja ominaisuuksia koskevista vaatimuksista, ajoneuvon järjestelmiä, osia, erillisiä teknisiä yksiköitä ja varusteita koskevista vaatimuksista sekä ajoneuvojen käyttöön liittyvistä sekä muista varusteista kuin 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetuista varusteista. Eduskunta on 21.3.2018 hyväksynyt hallituksen esitykseen eduskunnalle laiksi liikenteen palveluista annetun lain muuttamiseksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 145/2017 vp) sisältyvän ajoneuvolain 27 a :n 2 momentin muutoksen, jossa säädetään n valtuudesta antaa tarkemmat tekniset määräykset esteettömistä ajoneuvoista ja ajoneuvolain 25 :n 2 momentissa tarkoitetusta taksamittarista tai muusta laitteesta ja järjestelmästä. Määräyksenantovaltuuden on tarkoitus tulla voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2018, samanaikaisesti taksiliikennelain (217/2007) kumoavan liikenteen palveluista annetun lain (320/2017) kanssa. Mainitusta ajankohdasta lukien tulee voimaan myös ajoneuvolain 25 :n 2 momentin muutos, jonka mukaan luvanvaraiseen henkilöliikenteeseen käytettävässä M1-luokan ajoneuvossa ei tarvitse enää olla taksamittaria. Sen sijaan ajoneuvolain 25 :n 2 momentin mukaan jos matkan hinta perustuu matkan tai ajan mittaamiseen, luvanvaraiseen henkilöliikenteeseen käytettävässä ajoneuvossa on oltava taksamittari tai hinnan määrittelyssä on käytettävä muuta laitetta tai järjestelmää, jolla saavutetaan taksamittaria vastaava mittaustiedon luotettavuus sekä tiedon suojauksen taso. Määräyksellä muutetaan n 28.8.2017 voimaantullutta määräystä autojen ja niiden perävaunujen teknisistä vaatimuksista siten, että taksivalaisinta ja taksamittaria koskevia määräyksiä muutetaan 1 päivänä heinäkuuta 2018 voimaantulevien liikenteen palveluista annetun lain, ajoneuvolain ja muut tarvittavat taksiliikenteen harjoittamiseen liittyvät säännökset huomioiden. Lisäksi annetaan esteettömiä ajoneuvoja koskevat tekniset määräykset. Samalla muutetaan myös eräitä muita määräyksen kohtia, jotka on kuvattu tarkemmin yksityiskohtaisten perustelujen yhteydessä. Määräyksen valmistelu Määräyshanke on käynnistetty n 15.6.2017 antamalla päätöksellä yhdessä kahden muun liikenteen palveluista annettuun lakiin ja siihen liittyviin lakeihin liittyvien määräyshankkeiden kanssa. Määräyshankkeista järjestettiin sidosryhmätilaisuus ssa 23.8.2017. Määräysluonnos on valmisteltu virkatyönä ssa. Määräysluonnoksesta pyydettiin lausunnot sidosryhmiltä ajalla 28.11.2017-5.1.2018. Arvio määräyksen vaikutuksista Määräykset eivät edellytä merkittäviä uusia investointeja kuljetusliikeyrityksiltä, koska määräykset koskevat ainoastaan määräyksen voimaan tulon jälkeen käyttöön otettavia ajoneuvoja ja ennen määräyksen voimaantuloa ensi kertaa Suomessa liikenteeseen hyväksyttyä ajoneuvoa, jär-
2(6) jestelmää, osaa ja erillistä teknistä yksikköä saa käyttää liikenteessä, jos se on määräyksen voimaan tullessa voimassa olleiden tai myöhempien säännösten ja määräysten mukainen. Esteettömien ajoneuvojen luokituksessa parannettaisiin hieman pyörätuolimatkustajien kuljettamisen edellytyksiä nykyisestä. Pienen esteettömän ajoneuvon vaatimusten on tarkoitus korvata esteettömän taksin vaatimukset, joista säädetään taksiliikenteessä käytettävän esteettömän kaluston laatuvaatimuksista annetussa liikenne- ja viestintäministeriön asetuksessa (723/2009), joka kumoutuu 1.7.2018 lukien. Suuren esteettömän ajoneuvon vaatimusten on puolestaan tarkoitus korvata invataksin vaatimukset, joista säädetään ajoneuvojen rakenteesta ja varusteista annetun asetuksen (1256/1992) 13 :ssä. Voimassa olevan esteettömän taksin pyörätuolipaikan ja pyörätuolipaikalle johtavan kulkuaukon vähimmäiskorkeuden nostaminen viidellä sentillä arvioidaan parantavan pienessä esteettömässä ajoneuvossa pyörätuolimatkustajan matkustusmukavuutta. Suuressa esteettömässä ajoneuvossa pyörätuolimatkustajan tilat vastaisivat nykyistä invataksia. Yksityiskohtaiset perustelut Määräys vastaa pääosin sillä kumottavaa automääräystä. Takseja ja muita luvanvaraista henkilöliikennettä koskevia määräyksiä muutetaan 1 päivänä heinäkuuta 2018 voimaan tulevan lain johdosta. Lisäksi määräykseen lisätään tarkemmat tekniset määräykset esteettömistä ajoneuvoista (3.11 kohta). Lisäksi sallittuihin valaisimiin ja heijastimiin sekä liitteessä 1 valaisinten vaatimustenmukaisuuden osoittamistapaan tehdään eräitä muutoksia. Määräyksen 2 kohdan 2 kappaleen määräyksiä määräyksen 3 kohdassa sekä liitteessä 1 ja 2 olevien kansallisten poikkeuksien soveltamisesta selkeytetään siten, että siinä esitettään luettelon muodossa poikkeukset pääsääntöön, jonka mukaan M-, N- ja O-luokan ajoneuvojen sekä niiden järjestelmien, osien ja erillisten teknisten yksiköiden tulee tyyppihyväksynnässä, yksittäishyväksynnässä ja ensi kertaa käyttöön otettaessa täyttää puitedirektiivin sekä sen viittaamien erityisdirektiivien, EY-asetusten, EU-asetusten ja E-sääntöjen vaatimukset. O-luokan ajoneuvojen valaisimet ja heijastimet Voimassa oleva määräys sallii 3.3.3. kohdan b alakohdan mukaan O 4 -luokan perävaunussa E- säännön n:o 48 mukaisten valaisimien lisäksi kaksi ylimääräistä takavalaisinta, jarruvalaisinta, takasuuntavalaisinta ja äärivalaisinta. Näiden lisäksi määräyksessä sallitaan myös kaksi ylimääräistä kolmion muotoista takaheijastinta. Markkinoilla on valaisimia, joissa kolmion muotoinen takaheijastin on yhteisessä kotelossa muiden taakse suunnattujen valaisinten kanssa. Tällaisen valaisimen käyttämiselle ylimääräisenä valaisimena ei nähdä estettä. Määräyksen 3.3.3 kohdan sallittujen valaisinten listaan lisätään uusi j, kohta, jonka mukaan O- luokan ajoneuvossa saisi E-säännön n:o 48 lisäksi olla määräyksen 3.3.9 kohdan mukaiset valaisimet. Määräyksen 3.3.9 mukaan O-luokan ajoneuvoon saa asentaa eteen ja taakse vain pysäköidyssä ajoneuvossa käytettäviksi tarkoitetut valaisimet, jotka täyttävät etu- ja takavalaisimia koskevat tekniset vaatimukset sekä lukumäärä-, näkyvyys- ja sijoitusvaatimukset. Tarkoituksena on sallia valaisimet, joita edellytetään tieliikennelain 37 :n 1 momentin mukaan käytettäväksi tielle pysäytetyssä tai pysäköidyssä ajoneuvossa pimeän tai hämärän aikana tai näkyvyyden ollessa sään vuoksi tai muusta syystä huonontunut. Taksivalaisin Taksivalaisinta ei enää määritellä pakolliseksi varusteeksi taksiliikenteeseen käytettävässä ajoneuvossa, vaan valaisin on määräyksen 3.3.3 kohdan mukaan sallittu taksiliikenteessä käytettävässä ajoneuvossa. n määräyksellä voidaan ajoneuvolain nojalla määrätä ainoastaan taksivalaisimesta ajoneuvon varusteena ja sen teknisistä ominaisuuksista. Taksivalaisimen käytön pakollisuudesta tai sallittavuudesta liikenteessä säädetään voimassa olevan tieliikennelain (267/1981) nojalla ajoneuvojen käytöstä tiellä annetussa asetuksessa (1257/1992). Voimassa olevan asetuksen 50 :ssä säädetään taksivalosta. Pykälän 3 momentin mukaan tunnusvalaisimen saa poistaa käytettäessä autoa tietyn toimeksiantajan ajossa tämän kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti. Tällöin on sopimus tai jäljennös siitä pidettävä ajossa mukana. Kun tunnusvalaisin on autosta poistettuna, sitä ei tieliikenneasetuksen säännöksiä sovellet-
3(6) taessa pidetä taksina. Tunnusvalaisimen ollessa poistettuna autolla ei saa kuljettaa muita kuin toimeksiantajan asiakkaita. Liikenne- ja viestintäministeriö on 23.11.2017 pyytänyt lausuntoa luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta (LVM/2204/03/2017). Luonnoksessa ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen 50 :ää esitetään muutettavaksi siten, että taksivalaisinta saisi käyttää vain liikenteen palveluista annetussa laissa tarkoitettuun taksiliikenteeseen käytettävässä ajoneuvossa. Taksivalaisimen käyttö ei olisi enää jatkossa pakollista, mutta sen käyttö olisi kuitenkin käytännön syistä ehtona sille, että ajoneuvoa kohdeltaisiin jatkossakin taksina tieliikenneasetuksen säännöksiä sovellettaessa. Liikenteen palveluista annetun lain I osan 1 luvun 1 :n 1 momentin 3 kohdan mukaan taksiliikenteellä tarkoitetaan ammattimaista henkilöiden kuljettamista tiellä ajoneuvolaissa (1090/2002) tarkoitetulla henkilöautolla, pakettiautolla, kuorma-autolla, kolmipyörällä, kevyellä nelipyörällä tai raskaalla nelipyörällä. Määräys koskee kuitenkin vain M-, N- ja O-luokan ajoneuvoja, joten määräyksen mukaan taksivalaisin on sallittu henkilöautojen lisäksi paketti- ja kuorma-autoissa, joita käytetään taksiliikenteessä. Taksiliikenteeseen käytettävien kolmipyörien, kevyiden nelipyörien ja raskaiden nelipyörien varusteista tulee tehdä muutokset n määräykseen kaksi- ja kolmipyöräisten ajoneuvojen, nelipyörien, niiden perävaunujen sekä kevyiden sähköajoneuvojen rakenteesta ja varusteista (TRAFI/20118/03.04.03.00/2016). Määräyksen 3.3.4 kohdassa yksinkertaistetaan taksivalaisimen vaatimuksia. Taksivalaisin saa edelleen olla keltainen jolloin siinä tulee lukea mustin kirjaimin TAKSI tai TAXI. Vaihtoehtoisesti taksivalaisin saa olla musta, jolloin siinä tulee olla keltaista valoa eteen ja taakse näyttävin kirjaimin sana TAKSI tai TAXI. Aiemmin taksivalaisimen lisämerkintöinä sallittiin vain mustan merkein taksin järjestysnumero, ryhmänumeroa osoittava tunnus ja asemapaikka. Määräyksessä sanotaan vain yleisesti, että taksivalaisimessa saa olla muita merkintöjä, kunhan ne ovat keltaisia tai mustia. Tämä mahdollistaa esimerkiksi pyörätuolin symbolin lisäämisen taksivalaisimeen. Taksivalaisimen kokovaatimus poistettaan, koska taksivalaisimen koon sääntelylle ei nähdä tarvetta. Taksivalaisin saisi jatkossakin olla sellainen, että sen voi kytkeä vilkkumaan. Vilkkutoiminnon käytöstä aiemmin käytetty täsmennys hätätilanteessa poistetaan, koska taksivalaisimen käyttösäännökset kuuluvat tieliikennelakiin tai sen alaisiin asetuksiin. Taksamittari Määräyksen 3.7 kohdan taksamittarin vaatimukset pidetään määräyksessä ennallaan. Mittauslaitedirektiivin määritelmässä kohdassa 1.3 päivitetään kuitenkin viittaus aiemman mittauslaitedirektiivin 2002/22/EY sijasta sen korvanneeseen mittauslaitedirektiiviin 2014/32/EU. Mittauslaitedirektiivissä käytetään taksamittari -termin sijaan termiä taksimittari, joten määräyksen mukaan taksamittarin tulisi täyttää direktiivissä taksimittarille asetetut vaatimukset. Lisäksi mittauslaitedirektiivin määritelmässä mainitaan selvyyden vuoksi mittauslaitelaki (707/2011), jolla mittauslaitedirektiivi on pantu kansallisesti täytäntöön. Esteetön ajoneuvo Määräyksen uuteen 3.11 kohtaan lisätään esteettömän ajoneuvon vaatimukset. Ulkoisella lausuntokierroksella ehdotettiin esteettömälle ajoneuvolle asetettavaksi yhdet vaatimukset, jotka olisivat vastanneet pyörätuolipaikan ja pyörätuolille johtavan oviaukon mittavaatimusten osalta tilavamman invataksin mittoja. Ulkoisen lausuntokierroksen palautteessa esitettiin huolta siitä, että esteettömän ajoneuvon liian suuret tilavaatimukset vähentävät kiinnostusta hankkia pyörätuolipaikalla varustettuja takseja. Pyörätuoliasiakkaat puolestaan painottivat, että esteettömien ajoneuvojen tulee olla riittävän tilavia. Kompromissina jaetaan esteetön ajoneuvo kahteen alaluokkaan: pieni esteetön ajoneuvo ja suuri esteetön ajoneuvo. Mahdollistamalla pieni esteetön ajoneuvo parannetaan esteettömien ajoneuvojen saatavuutta taksipalveluissa. Määrittelemällä myös suuri esteetön ajoneuvo helpotetaan sellaisten kuljetusten tilauksia ja kilpailutuksia, joissa on tarvetta erityisen tilavalle ajoneuvolle. Pienen esteettömän ajoneuvon vaatimusten on tarkoitus korvata esteettömän taksin vaatimukset, joista säädetään taksiliikenteessä käytettävän esteettömän kaluston laatuvaatimuksista annetussa liikenne- ja viestintäministeriön asetuksessa (723/2009). Suuren esteettömän ajoneuvon vaatimusten on puolestaan tarkoitus korvata invataksin vaatimukset, joista säädetään ajoneuvojen
4(6) rakenteesta ja varusteista annetun asetuksen (1256/1992) 13 :ssä. Määräyksen mukainen esteetön ajoneuvo voi käytännössä olla mihin tahansa määräyksen soveltamisalaan kuuluvaan ajoneuvoluokkaan kuuluva auto. Hallituksen esityksessä eduskunnalle laiksi autoverolain muuttamisesta (HE 178/2017 vp) mukaan autoverolakia on tarkoitus muuttaa siten, että invataksin verottomuus poistuisi. Näin ollen invataksin määritelmä ei enää olisi tarpeellinen. Esteettömän ajoneuvon teknisten vaatimusten lähtökohtana on pidetty esteettömän taksin ja invataksin vaatimuksia. Myös määräyksessä olisi vaatimukset pyörätuolin nostimille tai kulkuluiskalle, pyörätuolipaikan minimikoolle, pyörätuolipaikan lattian maksimikaltevuudelle, pyörätuolipaikalle johtavan kulkuaukon koolle ja pyörätuolin kiinnitykselle. Esteettömässä ajoneuvossa on oltava pyörätuolia varten nostin tai sen sijaan leveyssuunnassa yhtenäinen ja turvallinen kulkuluiska. Nostimen ja kulkuluiskan vaatimukset kevennettiin lausuntokierroksen perusteella samoiksi kuin nykyisessä esteettömässä taksissa. Taksialan edustajat lausuivat, että he eivät ole nähneet ongelmia tällaisen kulkuluiskan turvallisuudessa. Kulkuluiskan kaltevuus saa enintään 14 prosenttia. Kulkuluiskan kaltevuus saa kuitenkin olla enintään 21 prosenttia, jos kulkuluiskalla liikkumista varten on käytössä sähköisesti kelautuvat ja lukittuvat pyörätuolin kiinnitysvyöt. Nykyisessä invataksissa vaadittu kulkuluiskan 8 prosentin enimmäiskaltevuus olisi johtanut epäkäytännöllisen pitkiin luiskiin, jolloin käytännössä ainoaksi vaihtoehdoksi olisi jäänyt nostin. Nostimelle ja kulkuluiskalle ei aseteta yksityiskohtaisempia teknisiä vaatimuksia, kuten jonkin standardin mukaisuutta. Tarkoituksena on, ettei määräyksessä rajata tarpeettoman tiukasti nostimen ja kulkuluiskan teknistä toteutusta. Tieliikennelain 88 c :ssä säädetään, että ajoneuvon kuljettajan on huolehdittava siitä, että matkustajat voivat siirtyä turvallisesti ajoneuvoon ja siitä ulos ja että tähän tarvittavia laitteita käytetään asianmukaisesti. Esteettömän taksin tapaan esteettömässä ajoneuvossa tulee olla vähintään yksi pyörätuolipaikka. Invataksissa on puolestaan vaadittu kaksi pyörätuolipaikkaa. Pyörätuolipaikan lattia-alan vähimmäiskoko on ollut sekä invataksissa että esteettömässä taksissa 0,70 metriä (leveys) 1,10 metriä (pituus), mutta määräyksessä minimileveyttä kasvatetaan viidellä sentillä, jolloin lattiaalan vähimmäiskoko on 0,75 metriä 1,10 metriä. Pyörätuolipaikan minimikorkeudeksi määrätään pienessä esteettömässä ajoneuvossa 1,40 metriä ja suuressa esteettömässä ajoneuvossa 1,45 metriä. Invataksissa mitta on ollut 1,45 m ja esteettömässä taksissa 1,35 m. Pienen esteettömän ajoneuvon mittavaatimuksen tiukentamisella esteettömään taksiin verrattuna halutaan varmistaa, että kaikkiin esteettömiin ajoneuvoihin mahtuisivat myös hieman kookkaammat pyörätuolit käyttäjineen. Kahdella peräkkäisellä pyörätuolipaikalla varustettuun esteettömään ajoneuvoon mahtuisi myös pyörätuolia vastaavaksi liikkumisen apuvälineeksi luokiteltava senioriskootteri, joka on tyypillisesti pyörätuolia pidempi. Mittavaatimusten tiukennukset pudottaisivat käytännössä esteettömien ajoneuvojen joukosta aivan pienimmät nykyiset esteettömät taksit, jotka monet pyörätuoliasiakkaat ovat kokeneet liian ahtaiksi ja epämukaviksi. Määräys ei kuitenkaan estä muidenkin kuin esteettömien ajoneuvojen vaatimukset täyttävien ajoneuvojen varustamista pyörätuolipaikalla. Pyörätuolipaikan lattian enimmäiskaltevuutta koskevat vaatimukset vastaavat nykyisen esteettömän taksin vaatimuksia. Pyörätuolipaikalle johtavan kulkuaukon vähimmäisleveys lattiatasolla on sama kuin nykyisessä esteettömässä taksissa ja nykyisessä invataksissa eli 0,80 m. Vähimmäisleveyttä mitattaessa ei tarvitse ottaa huomioon kulkuaukon tavanomaiseen rakenteeseen liittyviä kulmien pyöristyksiä, joista ei ole haittaa pyörätuolin kuljettamiselle. Tästä syystä kulkuaukon leveyden voi mitata enintään 30 mm pyörätuolipaikan lattiatason yläpuolelta. Kulkuaukon vähimmäiskorkeudeksi määrätään pienessä esteettömässä ajoneuvossa 1,35 metriä ja suuressa esteettömässä ajoneuvossa 1,45 metriä. Kulkuaukon vähimmäiskorkeus on ollut esteettömässä taksissa 1,30 metriä ja invataksissa 1,45 metriä. Pyörätuolin kiinnitystä koskevassa standardissa ISO 10542-1 viitataan nykyistä täsmällisemmin standardin vuoden 2012 versioon, jota sovelletaan myös autojen ja niiden perävaunujen tyyppihyväksynnän puitedirektiivissä 2007/46/EY. Määräyksen nykyisessä versiossa ei mainita standardin vuosilukua. Aiempi standardin ISO 10542-1 versio on vuodelta 2001. Määräyksestä poistetaan nykyisessä asetuksessa oleva epämääräinen maininta että myös muut standardeja SFS 5912 tai ISO 10542-1 vastaavat standardit sallitaan vaihtoehtona. Trafin tiedossa ei ole muita pyörä-
5(6) tuolin kiinnitystä koskevia standardeja, joita yleisesti sovellettaisiin Suomessa. Lisäksi katsastajan on hankalaa tarkistaa standardien vastaavuus, joten määräyksessä on selkeintä listata kaikki sovellettavat standardit. Asiaan liittyy myös tieliikennelain 88 c, jossa säädetään, että ajoneuvon kuljettajan on huolehdittava siitä, että matkustajien pyörätuolit on kiinnitetty ajoneuvoon asianmukaisesti. Liitteen 1 muutokset Liitteen 1 rivillä 20 on sallittu valaisinten ja merkkivalolaitteiden asennuksen vaatimustenmukaisuuden osoittamistavaksi H eli hyväksytyn asiantuntijan pätevyysaluettaan vastaava selvitys. Osoittamistapaa sovelletaan uuden alaviitteen 27 mukaan yksittäishyväksyntään ja kansalliseen piensarjatyyppihyväksyntään. Muilta osin sallitaan osoittamistapa E eli vaatimustenmukaisuus voidaan osoittaa hyväksynnän tai katsastuksen yhteydessä tehtävässä ajoneuvon tarkastuksessa. Lisäksi rivillä 20 säilyy osoittamistapa I ja sen osalta alaviitteen 28 mukaisesti asennettavien valaisimien, ajovalaisimien pesulaitteen ja ajovalaisimien tasonsäätölaitteen pakollisuuden suhteen noudatetaan kyseisen valtion vaatimuksia. Mahdollisten lisävalaisinten asennus voidaan tehdä joko kyseisen valtion vaatimusten tai E-säännön n:o 48 mukaan ja vaatimustenmukaisuus osoittaa hyväksynnän tai katsastuksen yhteydessä tehtävässä ajoneuvon tarkastuksessa. Liitteen 1 riville 46 (Renkaat ja niiden asennus) lisättään autojen ja perävaunujen rakenteesta ja varusteista annetussa asetuksessa (1248/2002) olleet viittaukset pinnoitettuja renkaita koskeviin E-sääntöihin n:o 108 (henkilöautot ja niiden perävaunut) ja 109 (hyötyajoneuvot ja niiden perävaunut). Etenkin raskaissa ajoneuvoissa on tarvetta sallia pinnoitettujen renkaiden asennus jo ajoneuvon ensimmäisen käyttöönoton yhteydessä. Liitteen 1 rivillä 48 (Massat ja mitat (muut kuin M 1 ) sallitaan N 2 -luokan kuorma-autoilla vaatimusten osoittamistavan B (valmistaja testiraportti) vaihtoehtona myös osoittamistapa I (USA:n, Japanin, Etelä-Korean tai Kanadan vaatimukset suurina sarjoina valmistetuille ajoneuvoille). Muutoksella halutaan helpottaa erityisesti USA:sta tuotavien avolavakuorma-autojen hyväksymistä liikenteeseen. Näiden ajoneuvojen valmistajilta ei yleensä saa testiraporttia massoja ja mittoja koskevan asetuksen (EU) N:o 1230/2012 täyttymisestä. Seuraava mahdollinen osoittamistapa olisi H (hyväksytyn asiantuntijan testaus), joka on nähty asiassa tarpeettoman raskaaksi menettelyksi. Liitteen 1 vaatimustenmukaisuuden osoittamistapaan I lisätään täsmennys, että osoittamistapaa voi soveltaa myös muutetun ajoneuvon muuttamattomiin osiin, järjestelmiin ja erillisiin teknisiin yksiköihin. Osoittamistapa I koskee ajoneuvoa, jota on valmistettu suurina sarjoina yhdysvaltalaisia, japanilaisia, eteläkorealaisia tai kanadalaisia markkinoita varten ja sen mukaan osoituksena vaatimusten täyttymisestä yksittäishyväksynnässä ja rekisteröintikatsastuksessa hyväksytään valmistajan tai toimivaltaisen viranomaisen selvitys tai tätä ilmaiseva hyväksymismerkintä mallivuotta koskevien kyseisen valtion vaatimusten täyttymisestä. Määräyksen aikataulu Määräyksestä pyydettiin kirjalliset lausunnot 28.11.2017-5.1.2018 välisenä aikana. Samassa yhteydessä määräysluonnos ilmoitettiin Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2015/1535 mukaisesti. Määräys tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2018 samanaikaisesti ajoneuvolain muutoksen ja liikenteen palveluista annetun lain kanssa. Määräyksestä viestiminen Määräyshankepäätös on julkaistu n internet-sivuilla ja siitä tiedotettiin tieliikenteen sääntelyn tiedotuslistalle ilmoittautuneille sähköpostitse. Liikenteen palveluista annettuun lakiin ja siihen liittyviin lakeihin liittyvistä määräyshankkeista järjestettiin sidosryhmätilaisuus ssa 23.8.2017. Määräysluonnosta koskeva lausuntopyyntö julkaistiin n internetsivuilla ja lähetettiin tieliikenteen-sääntelyn tiedotuslistalle ilmoittautuneille sähköpostitse. Valmis määräys julkaistaan n määräyskokoelmassa Finlex.fi internetpalvelussa ja n internet-sivuilla.
6(6) LIITTEET: Lausuntokierroksen kommenttikooste