HELSINGIN YLIOPISTON FYSIIKAN LAITOKSEN SÄTEILYTURVALLISUUSOHJESÄÄNTÖ

HELSINGIN YLIOPISTON FYSIIKAN LAITOKSEN SÄTEILYTURVALLISUUSOHJESÄÄNTÖ Yhteystiedot: FYSIIKAN LAITOS Physicum Kiihdytinlaboratorio käyntiosoite Gustaf Hällströmin Pietari Kalmin katu 2 katu 2a (Helsinki 56) (Helsinki 56) postiosoite PL 64 PL 43 00014 Helsingin 00014 Helsingin yliopisto yliopisto puhelin (toimisto) 02941 50600 02941 50004 fax (toimisto) 02941 50610 02941 50042 Säteilysuojelupäällikkö: Varahenkilö: Harri Tyrväinen puhelin: fax: sähköposti: Pertti Tikkanen puhelin: sähköposti: 02941 50087 02941 50042 harri.tyrvainen@helsinki.fi 02941 50006 pertti.tikkanen@helsinki.fi Tämä ohjesääntö on voimassa 18.12.2009 alkaen. Juhani Keinonen fysiikan laitoksen johtaja Merja Blomberg turvallisuusryhmän puheenjohtaja Viimeksi päivitetty: 07.10.2013 (HT) 04.11.2015 (MB, yhteystiedot, ST-ohjeet)

2 Sisällysluettelo 1 Ohjesäännön kohde 2 Laitoksen toimintaa koskevat säteilyturvallisuusmääräykset 3 Toimihenkilöiden tehtävät ja vastuu 4 Käyttölupa ja käsittelylupa 5 Käyttöpäiväkirja 6 Kiihdyttimien käyttö 7 Röntgenlaitteiden käyttö 8 Radioaktiivisten aineiden käsitteleminen 9 Radioaktiivisten aineiden varastointi 10 Annostarkkailu

3 FYSIIKAN LAITOKSEN SÄTEILYTURVALLISUUSOHJESÄÄNTÖ 1 Ohjesäännön kohde Tämä ohjesääntö koskee Helsingin yliopiston fysiikan laitoksen säteilysuojelujärjestelyjä. Fysiikan laitoksen tilat sijaitsevat Helsingissä osoitteissa Gustaf Hällströmin katu 2a (Physicum) ja Pietari Kalmin katu 2 (kiihdytinlaboratorio). 2 Laitoksen toimintaa koskevat säteilyturvallisuusmääräykset 2.1. Siltä osin kuin laitoksen toimintaan liittyy henkilökunnan, opiskelijoiden tai sivullisten altistumista ionisoivalle säteilylle, on noudatettava säteilylakia (592/1991) ja sen muutoksia säteilyasetusta (1512/1991) ja sen muutoksia seuraavia Säteilyturvakeskuksen ohjeita: ST 1.1 Säteilytoiminnan turvallisuusperusteet (23.5.2013) ST 1.3 Säteilylähteiden varoitusmerkit (9.12.2013) ST 1.4 Säteilyn käyttöorganisaatio (2.11.2011) ST 1.5 Säteilyn käytön vapauttaminen turvallisuusluvasta ja ilmoitusvelvollisuudesta (12.9.2013) ST 1.6 Säteilyturvallisuus työpaikalla (10.12.2009) ST 1.8 Säteilyn käyttöorganisaatiossa toimivien henkilöiden pätevyys ja pätevyyden edellyttämä säteilysuojelukoulutus (17.2.2012) ST 1.9 Säteilytoiminta ja säteilymittaukset (17.3.2008) ST 1.10 Säteilylähteiden käyttötilojen suunnittelu (14.7.2011) ST 1.11 Säteilylähteiden turvajärjestelyt (9.12.2013) ST 5.1 Umpilähteiden ja niitä sisältävien laitteiden säteilyturvallisuus (7.11.2007) ST 5.2 Tarkastus- ja analyysiröntgenlaitteiden käyttö (26.9.2008) ST 5.3 Ionisoivan säteilyn käyttö fysiikan ja kemian opetuksessa (4.5.2007) ST 5.4 Säteilylähteiden kauppa (19.12.2008) ST 5.6 Säteilyturvallisuus teollisuusradiografiassa (9.3.2012) ST 5.8 Säteilylaitteiden asennus-, korjaus- ja huoltotyö (4.10.2007) ST 6.1 Säteilyturvallisuus avolähteiden käytössä (17.3.2008) ST 6.2 Radioaktiiviset jätteet ja päästöt avolähteiden käytössä (3.10.2014) ST 7.1 Säteilyaltistuksen seuranta (14.8.2014) ST 7.2 Säteilyaltistuksen enimmäisarvojen soveltaminen ja säteilyannoksen laskemisperusteet (8.8.2014) ST 7.3 Sisäisestä säteilystä aiheutuvan annoksen laskeminen (13.6.2014) ST 7.4 Annosrekisteri ja tietojen ilmoittaminen (8.12.2008) ST 7.5 Säteilytyötä tekevien työntekijöiden terveystarkkailu (13.6.2014) fysikaalisten tieteiden laitoksen (1.1.2008 alkaen laitoksen nimi on fysiikan laitos) turvallisuuslupaa 3593/L4/04

4 säteilyfysiikan laitoksen 24.5.1966 ja 16.6.1966, säteilyturvallisuuslaitoksen 28.10.1981 (2279/321/81 ja 2329/321/81) ja säteilyturvakeskuksen 17.12.1991 (3591/T1/92 ja 3592/T1/92), 3.12.1997 (3591/T2/98) ja 31.8.2005 (3593/T3/05) fysiikan laitoksessa toimittamien katsastusten ja tarkastusten pöytäkirjojen määräyksiä ja ohjeita. säteilyfysiikan laitoksen 24.5.1966 ja 16.6.1966, säteilyturvallisuuslaitoksen 28.10.1981 (2280/321/81 ja 2281/321/81) ja 3.8.1982 (1943/321/82), sekä säteilyturvakeskuksen 13.3.1985 (1054/321/85), 17.12.1991 (3591/T1/92 ja 3592/T1/92), 3.12.1997 (3593/T2/98) ja 31.8.2005 (3593/T3/05) kiihdytinlaboratoriossa toimittamien katsastusten ja tarkastusten pöytäkirjojen määräyksiä ja ohjeita. fysiikan laitoksen johtajan 17.12.2009 vahvistamaa ja säteilyturvakeskuksen 3.3.2010 hyväksymää Helsingin yliopiston fysiikan laitoksen säteilyturvallisuusjohtosääntöä, sekä tätä turvallisuusohjesääntöä. 2.2. Kiihdytinlaboratorion ja Physicumin pelastussuunnitelmat sisältävät tätä turvallisuusohjesääntöä täydentäviä ohjeita. 2.3. Turvallisuusohjesääntö ja siihen tehdyt muutokset ja lisäykset ovat voimassa siitä päivästä alkaen, jona laitoksen johtaja ja säteilyturvallisuusryhmän puheenjohtaja varmentavat muutoksesta tiedottavan asiakirjan nimikirjoituksillaan. 3 Toimihenkilöiden tehtävät ja vastuu 3.1. Laitoksen johtajan vastuu on määritelty säteilyturvallisuusjohtosäännön 1 :ssä ja osastojen johtajien vastuu 2 :ssä. 3.2. Säteilysuojelupäällikön vastuu on määritelty säteilyturvallisuusjohtosäännön 4 :ssä. 3.3. Säteilysuojeluvastaavien vastuu on määritelty säteilyturvallisuusjohtosäännön 5 :ssä. 3.4. Jos säteilysuojeluvastaava ei itse käytä vastuualueelleen kuuluvaa kiihdytintä, röntgenlaitetta tai umpilähdettä, on jonkun henkilön, jolla on kyseisen säteilylähteen käyttölupa (4.1-4.3), otettava vastuu säteilyturvallisuudesta vastaavana käyttäjänä. Jos säteilylähteen käyttö tai sen käyttöön perustuva tutkimustyö edellyttää aputyövoiman paikalla oloa, on vastaavalla käyttäjällä oltava umpilähteiden ja röntgenlaitteiden käytöstä teollisuudessa, tutkimuksessa ja opetuksessa vastaavalta johtajalta edellytetty pätevyys (ST-ohje 1.4, kohdat 3.1 ja 4, turvallisuusjohtosääntö, 5.1). 3.5. Jos säteilysuojeluvastaava ei itse ole läsnä vastuualueelleen kuuluvaa radioaktiivista ainetta käsiteltäessä, on jonkun henkilön, jolla on avolähteiden käsittelylupa (4.4), otettava vastuu työskentelyn turvallisuudesta vastaavana valvojana. Jos radioaktiivisen aineen käsittely tai sen käyttöön perustuva tutkimustyö edellyttää aputyövoiman paikalla oloa, on

5 vastaavalla valvojalla oltava avolähteiden käytön turvallisuudesta vastaavalta johtajalta edellytetty pätevyys (ST-ohje 1.4, kohdat 3.1 ja 4, turvallisuusjohtosääntö, 5.1). 3.6. Ensi sijassa säteilysuojelupäällikkö ja viime kädessä laitoksen johtaja ratkaisee kiistatapauksissa, kenelle käyttäjän tai valvojan vastuu kuuluu. 3.7. Työntekijän vastuusta säteilyturvallisuuden ylläpitämisestä ja edistämisestä säädetään säteilylain 36 :n 2 kohdassa. 3.8. Laitoksen säteilylähteitä käyttävien ja käsittelevien henkilöiden vastuusuhteet määrittelee turvallisuusjohtosäännön liitteenä oleva organisaatiokaavio. 4 Käyttölupa ja käsittelylupa 4.1. Kiihdyttimiä saa käyttää ainoastaan kiihdyttimien säteilysuojeluvastaavan tai säteilysuojelupäällikön myöntämällä kirjallisella käyttöluvalla. 4.2. Röntgenlaitteita saa käyttää ainoastaan röntgenlaitteiden säteilysuojeluvastaavan tai säteilysuojelupäällikön myöntämällä kirjallisella käyttöluvalla. 4.3. Umpilähteiden käyttö edellyttää kyseisen vastuualueen säteilysuojeluvastaavan tai säteilysuojelupäällikön myöntämää kirjallista käyttölupaa. 4.4. Avolähteiden käsittelemisen edellytyksenä on kyseisen vastuualueen säteilysuojeluvastaavan tai säteilysuojelupäällikön myöntämä kirjallinen käsittelylupa. 4.5. Käyttö- tai käsittelyluvan hakijan on osoitettava, että hän tuntee omaa työskentelyään ja turvallisuuttaan koskevat säteilyturvallisuusmääräykset ja -ohjeet ja ymmärtää niiden taustan siinä määrin, että kykenee työskentelemään pätevästi ja turvallisuustietoisesti. Hakijan on kirjallisesti sitouduttava noudattamaan näitä määräyksiä ja ohjeita. Luvan myöntäjän on varmistuttava siitä, että kiihdyttimen, röntgenlaitteen tai umpilähteen käyttöluvan hakija osaa käyttää kyseistä laitetta ja sen apulaitteita, myös mahdollisiksi arvioiduissa poikkeustilanteissa. Avolähteiden käsittelylupaa hakevan henkilön on osoitettava osaavansa käsitellä radioaktiivisia aineita tarkoituksenmukaisesti ja huolellisesti. Erityisesti hänen on osoitettava hallitsevansa radioaktiivisen kontaminaation tarkkailun ja puhdistamisen menetelmät. 4.6. Lupa voidaan myöntää joko määräajaksi tai toistaiseksi. Lupa voi koskea koko laitosta, tiettyä vastuualuetta tai vain tiettyjen säteilylähteiden käyttöä tai käsittelyä. Lupaan voidaan liittää myös muita ehtoja. Käyttölupakirja on vahvistettava luvan myöntäjän ja saajan

6 nimikirjoituksilla. Luvan myöntänyt säteilysuojeluvastaava tai säteilysuojelupäällikkö tallettaa alkuperäisen lupakirjan. Luettelon voimassa olevista käyttö- ja käsittelyluvista on oltava näkyvillä kyseisten säteilylähteiden käyttö- ja käsittelypaikoilla. 4.7. Vieraan maan kansalaiselle voidaan myöntää käyttö- tai käsittelylupa samoin ehdoin kuin Suomen kansalaiselle. 4.8. Käyttölupa tai käsittelylupa voidaan peruuttaa, jos luvanhaltija rikkoo toistuvasti säteilyturvallisuusmääräyksiä. Luvan peruuttamisesta päättää turvallisuusryhmä sen säteilysuojeluvastaavan esityksestä, jonka vastuualuetta asia koskee. Käyttö- tai käsittelyluvan peruuttamisesta on tehtävä merkintä alkuperäiseen lupakirjaan ja käyttöpäiväkirjaan. Merkinnästä on käytävä ilmi peruutuksen syy ja aika, jonka kuluttua asianomainen työntekijä voi anoa uutta käyttö- tai käsittelylupaa. Merkinnän vahvistavat nimikirjoituksillaan turvallisuusryhmän puheenjohtaja ja säteilysuojelupäällikkö. Turvallisuusryhmän on ilmoitettava käyttö- tai käsittelyluvan peruuttamisesta luvanhaltijalle ja kyseiselle säteilysuojeluvastaavalle. 5 Käyttöpäiväkirja 5.1. Kiihdyttimen käytöstä ja toiminnasta on pidettävä päiväkirjaa, josta on käytävä ilmi ainakin seuraava: 1. laitoksen johtajan, säteilysuojelupäällikön ja kiihdyttimien säteilysuojeluvastaavan sekä laitteelle mahdollisesti määrätyn teknisen hoitajan yhteystiedot (nimi ja puhelinnumerot työ- ja vapaa-aikana) 2. luettelo myönnetyistä käyttöluvista (4.1). Luetteloon on merkittävä luvan saajan nimi, luvan voimassaoloaika sekä mahdolliset lupaan liittyvät ehdot. Luvan myöntäjän on varmennettava merkintä nimikirjoituksellaan. 3. luettelo henkilöistä, joilla on lupa työskennellä rajoitusalueella (6.3 ja 6.4) 4. merkinnät laitteen käytöstä. Merkinnöistä on käytävä ilmi käyttöaika: päiväys ja kellonajat käyttötarkoitus koejärjestely: käyttöjännite ja -virta, kohtioasema ja kohtion laatu, sovellettava(t) ydinreaktio(t), mahdolliset suojausta koskevat huomautukset vastaava käyttäjä ja laitteen tosiasiallinen käyttäjä ja heidän avustajansa annosnopeusmittarien lukemat silloin, kun kiihdyttimen yksikköjohtaja on määrännyt annosnopeutta tarkkailtavaksi rajoitusalueiksi määrätyissä tiloissa ajon aikana työskennelleiden henkilöiden nimet merkinnät kiihdyttimen toiminnassa ilmenneistä häiriöistä, tarkastusja huoltotoimenpiteistä ja käytön aiheuttamista tapaturmista.

7 Kohdassa 4 tarkoitetut merkinnät on tehtävä sellaisella tarkkuudella, että tapahtumien kulku voidaan tarvittaessa selvittää myöhemmin käyttöpäiväkirjan perusteella. 5.2. Röntgenlaitteen käytöstä ja toiminnasta on pidettävä päiväkirjaa, josta on käytävä ilmi ainakin seuraava: 1. laitoksen johtajan, säteilysuojelupäällikön ja röntgenlaitteiden säteilysuojeluvastaavan sekä laitteelle mahdollisesti määrätyn teknisen hoitajan yhteystiedot (nimi ja puhelinnumerot työ- ja vapaa-aikana) 2. luettelo myönnetyistä käyttöluvista (4.2). Luetteloon on merkittävä luvan saajan nimi, luvan voimassaoloaika sekä mahdolliset lupaan liittyvät ehdot. Luvan myöntäjän on varmennettava merkintä nimikirjoituksellaan. 3. merkinnät laitteen käytöstä. Merkinnöistä on käytävä ilmi käyttöaika: päiväys ja kellonajat käyttötarkoitus koejärjestely: anodimateriaali ja muut röntgenputken tunnistustiedot, käyttöjännite ja -virta, tutkittavan näytteen tiedot, mahdolliset suojausta koskevat huomautukset vastaava käyttäjä ja laitteen tosiasiallinen käyttäjä ja heidän avustajansa annosnopeusmittarien lukemat silloin, kun säteilysuojeluvastaava on määrännyt annosnopeutta tarkkailtavaksi merkinnät laitteen toiminnassa ilmenneistä häiriöistä, tarkastus- ja huoltotoimenpiteistä ja käytön aiheuttamista tapaturmista. Kohdassa 3 tarkoitetut merkinnät on tehtävä sellaisella tarkkuudella, että tapahtumien kulku voidaan tarvittaessa selvittää myöhemmin käyttöpäiväkirjan perusteella. 5.3. Umpilähteiden käytöstä on pidettävä päiväkirjaa, josta on käytävä ilmi ainakin seuraava: 1. laitoksen johtajan, säteilysuojelupäällikön ja kyseisen vastuualueen säteilysuojeluvastaavan yhteystiedot (nimi ja puhelinnumerot työ- ja vapaaaikana) 2. luettelo myönnetyistä käyttöluvista (4.3). Luetteloon on merkittävä luvan saajan nimi, luvan voimassaoloaika sekä mahdolliset lupaan liittyvät ehdot. Luvan myöntäjän on varmennettava merkintä nimikirjoituksellaan. 3. merkinnät lähteen käytöstä. Merkinnöistä on käytävä ilmi käyttöaika: päiväys ja kellonajat käyttötarkoitus koejärjestely: lähteen tunnistustiedot, mahdolliset suojausta koskevat huomautukset vastaava käyttäjä ja lähteen tosiasiallinen käyttäjä ja heidän avustajansa

8 annosnopeusmittarien lukemat silloin, kun säteilysuojeluvastaava on määrännyt annosnopeutta tarkkailtavaksi merkinnät mahdollisista tarkastus- ja huoltotoimenpiteistä ja käytön aiheuttamista tapaturmista. Kohdassa 3 tarkoitetut merkinnät on tehtävä sellaisella tarkkuudella, että tapahtumien kulku voidaan tarvittaessa selvittää myöhemmin käyttöpäiväkirjan perusteella. 5.4. Avolähteiden käsittelypaikan käytöstä on pidettävä päiväkirjaa, josta on käytävä ilmi ainakin seuraava: 1. laitoksen johtajan, säteilysuojelupäällikön ja kyseisen vastuualueen säteilysuojeluvastaavan yhteystiedot (nimi ja puhelinnumerot työ- ja vapaaaikana) 2. luettelo myönnetyistä käsittelyluvista (4.4). Luetteloon on merkittävä luvan saajan nimi, luvan voimassaoloaika sekä mahdolliset lupaan liittyvät ehdot. Luvan myöntäjän on varmennettava merkintä nimikirjoituksellaan. 3. merkinnät käsittelypaikan käytöstä. Merkinnöistä on käytävä ilmi käyttöaika: päiväys ja kellonajat työskentelyn tarkoitus kulloinkin käsitellyt radioaktiiviset aineet tunnistustietoineen (valmistaja, pakkauksen merkit, säilytyspaikka tai haltija) Luetteloa ei kuitenkaan vaadita alustalle lähtemättömästi kiinnitetyistä kalibrointilähteistä, joiden aktiivisuus on vähemmän kuin 1 MBq. valmistettujen säteilylähteiden tunnistustiedot (laatu, käyttötarkoitus ja merkinnät) vastaava valvoja, työn tosiasiallinen tekijä ja heidän avustajansa arvio kyseisen työn aiheuttamasta laboratorion käyttäjien ja heidän avustajiensa annoskertymästä, jota laskettaessa on otettava huomioon sekä sisäinen että ulkoinen altistuminen säteilylle. Jos työoloista ja säteilyaltistuksen kestoajasta voidaan päätellä, että lisäys työntekijän annoskertymään jää alle 20 msv:n, merkitään annosarvioksi - (viiva). työpaikan radioaktiivisen kontaminaation tarkkailun tulokset. Jos ennen työn aloittamista tai heti sen päätyttyä tehdyissä tarkastuksissa havaitaan merkitsemättömiä kontaminoituneita pintoja tai työvälineitä, on lisäksi selostettava, mihin toimiin ryhdyttiin kontaminaation vaarattomaksi tekemiseksi ja mistä kyseinen kontaminoituminen todennäköisesti aiheutui. työn yhteydessä syntyneiden radioaktiivisten jätteiden laatu, määrä ja sijoitus.

9 Kohdassa 3 tarkoitetut merkinnät on tehtävä sellaisella tarkkuudella, että tapahtumien kulku voidaan tarvittaessa selvittää myöhemmin käyttöpäiväkirjan perusteella. 5.5. Radioaktiivisten aineiden varastoihin sijoitetuista lähteistä on pidettävä kirjaa. Kirjanpitoon on merkittävä 1. varastoitujen aine-erien tunnistustiedot (nuklidi, aktiivisuus, olomuoto, valmistaja, merkit ja valmistus- tai muu ajankohta, josta voidaan laskea aineerän aktiivisuus) (vrt. 9.5) 2. tiedot varastoon tuoduista ja sieltä otetuista aine-eristä (9.7). Merkinnästä on käytävä ilmi, mistä varastoon tuotu aine-erä on peräisin tai mihin tarkoitukseen ainetta otetaan varastosta. Varastokirjaa on säilytettävä samassa paikassa kuin varaston avaimia (9.2). 6 Kiihdyttimien käyttö 6.1. Tämän :n määräyksiä on sovellettava fysiikan laitoksen kiihdyttimien käyttöön. Kiihdyttimellä tarkoitetaan tässä pykälässä 5 MV:n tandemkiihdytintä ja 500 kv:n kiihdytintä. Kiihdytintä on pidettävä potentiaalisena säteilyn lähteenä hihnageneraattorin tai suurjännitelähteen käynnistämisestä siihen saakka, kun kiihdyttimen ja sitä ympäröivien rakennelmien sekä huoneilman aineosiin mahdollisesti indusoitunut radioaktiivisuus on laskenut turvalliselle tasolle (6.15). Kiihdyttimen käyttötilat ovat 1. valmiustila, jolloin hihnageneraattori tai suurjännitelähde on käynnistetty ja alkuarvot asetettu, varoitusvalo HIGH VOLTAGE palaa, mutta kiihdytin ei vielä tuota varauksellisia hiukkasia, 2. käyntitila, jolloin varoitusvalo ION BEAM palaa ja kiihdytin tuottaa ioneja ja sekundaarielektroneja sekä mahdollisesti sekundaarineutroneja, ja 3. poikkeustila, joka vastaavan käyttäjän on määrättävä, jos tapahtuu jotakin odottamatonta, mikä hänen mielestään saattaa vaarantaa laboratoriossa työskentelevien henkilöiden tai sivullisten turvallisuuden. Vastaavan käyttäjän on ilmoitettava viivyttelemättä kiihdyttimen säteilysuojeluvastaavalle poikkeustilaan joutumisesta. Poikkeustilan saavat kumota vain säteilysuojeluvastaava ja säteilysuojelupäällikkö yhdessä sen jälkeen, kun poikkeustilan syy on poistettu. 6.2. Kiihdyttimellä on oltava vastaava käyttäjä (3.4) hihnamoottorin tai suurjännitelähteen käynnistämistä edeltävien toimien (6.5) aloittamisesta siihen saakka, kunnes on todettu, että kiihdyttimen luokse on turvallista mennä (6.15), sekä poikkeustilan aikana.

10 6.3. Jokin tai jotkin seuraavista: injektorihalli (ylähallin lounaispääty), generaattorihalli, magneettisen analysaattorin halli, kohtiohalli I sekä kohtiohalli II ja siihen vievä käytävä, voidaan määrätä valvonta-alueeksi (ST 1.6), jolla oleskelua ja työskentelyä voidaan joutua rajoittamaan kiihdyttimen käynnistyksen, ajon, alasajon tai poikkeustilan aikana. Tilojen sijainti ilmenee liitteen pohjapiirustuksista. 6.4. Jos on odotettavissa, että säteilytyksen aikana joudutaan asettamaan kulkurajoituksia, vastaavan käyttäjän on varmistauduttava siitä, ettei valvonta-alueiksi määrättävissä tiloissa oleskele tai työskentele henkilöitä, joilla ei ole siihen lupaa, ja lukittava näihin tiloihin vievät ovet. Vastaava käyttäjä vastaa siitä, että asiaankuulumattomat henkilöt eivät pääse valvonta-alueille. Henkilön, joka joutuu työskentelemään valvonta-alueella, on osoitettava kiihdyttimen säteilysuojeluvastaavalle tuntevansa tämän ohjeen kohdassa 2.1 lueteltujen säteilysuojelumääräysten ne kohdat, jotka koskevat hänen työskentelyään ja turvallisuuttaan. Satunnaiset kävijät eivät saa oleskella valvonta-alueella ilman laitoksen henkilökuntaan kuuluvaa valvojaa, jolla on oltava oikeus työskennellä valvonta-alueella. Vastaavan käyttäjän on tiedettävä, keitä kulloinkin on valvonta-alueella. Tätä varten hänen on pidettävä kirjaa valvonta-alueille päästämistään ja näiltä alueilta palanneista henkilöistä (5.1.4). 6.5. Toimenpiteet ennen kiihdyttimien käynnistämistä 6.5.1. Ennen tandemkiihdyttimen käynnistämistä vastaavan käyttäjän on 1. kierrettävä reitti ohjaushuone - injektorihalli - magneettisen analysaattorin halli - kohtiohalli I - ohjaushuone. Analysaattorihallissa on painettava hallin seinässä olevaa kytkintä, kohtiohallissa I on suljettava viidennen suihkuputken kohdalla oleva veräjä ja painettava laitehuoneen ulkoseinässä olevaa kytkintä. Jos jokin kierroksen vaihe jää tekemättä, kiihdytin ei käynnisty. 2. sijoitettava siirrettävien annosnopeusmittarien ja tarvittaessa myös hälyttimen anturit säteilykentän tarkkailun kannalta tarkoituksenmukaisiin asemiin sekä kytkettävä mittareihin virta. Hälyttimen on osoitettava toimintavalmiutensa esimerkiksi lyhyellä äänimerkillä. Hälytysrajan on normaalisti oltava 1 µsv/h (0,1 mrem/h), ellei tandemkiihdyttimen säteilysuojeluvastaava toisin määrää. Jos hälytysrajaa muutetaan, on muutoksesta tehtävä merkintä käyttöpäiväkirjaan. Annosnopeusmittarin anturi on sijoitettava alueelle, jossa se mittaa mahdollisiin työntekijöihin kohdistuvaa annosta. Hälyttimen anturi on sijoitettava sellaiselle etäisyydelle kohtiosta, että hälytin varmasti hälyttää, kun ionisuihku osuu kohtioon. Joissakin tapauksissa voi olla tarkoituksenmukaista sijoittaa anturi havaitsemaan jostakin muusta suihkuputken osasta kuin kohtiosta lähtevää sekundaarisäteilyä.

11 3. varmistettava, että valvomonäytön säteilysuojelupaneeli on toiminnassa ja ovien lukitustilat vastaavat haluttua käyttötilaa (6.1). 6.5.2. Ennen 500 kv:n kiihdyttimen suurjännitelähteen käynnistämistä vastaavan käyttäjän on 1. poistettava HV-terminaalin maadoitussauva ja suljettava kiihdytintilaan johtavat ovet. 2. kytkettävä kiihdyttimen valmiustilan aikana kaikki HIGH VOLTAGE varoitusvalot päälle ja käyntitilan aikana myös ION BEAM varoitusvalot ja, mikäli syytä on, myös poikkeustilan aikana. 3. sijoitettava siirrettävien annosnopeusmittarien ja tarvittaessa -hälyttimen anturit säteilykentän tarkkailun kannalta tarkoituksenmukaisiin asemiin sekä kytkettävä mittareihin virta. 6.6. Pääsy kiihdyttimen valvonta-alueelle Työntekijän, jonka on tarpeen päästä valvonta-alueelle, on ilmoittauduttava vastaavalle käyttäjälle ja pyydettävä tätä avaamaan sähkölukon lukitus. Tällainen pyyntö on aina perusteltava. Vastaava käyttäjä voi sallia pääsyn valvonta-alueelle, mikäli katsoo sen tarpeelliseksi ja turvalliseksi. Työntekijän on ilmoittauduttava vastaavalle käyttäjälle valvonta-alueelta palatessaan. Tandemkiihdyttimen tiloihin johtavien ovien ulkopuolella on ovipuhelimet. 500 kv:n kiihdyttimellä ei ole ovipuhelimia. 6.7. Tandemkiihdyttimen valvonta-alueelta on aina mahdollista päästä pois kääntämällä portin tai oven sisäpuolella olevaa kahvaa. Moottoroitu säteilysuojaovi saadaan avatuksi magneettisen analysaattorin hallin seinällä tai tilan ulkopuolella olevalla AUKI/KIINNIkytkimellä, ellei käyntiä oven kautta ole estetty (6.5.1). 6.8. Ulkoisen kohtion säteilytykset on pyrittävä toteuttamaan siten, että suihku ei joudu kulkemaan ilmassa. Ellei tämä ole mahdollista, on ennen säteilytyksen aloittamista asennettava kohdepoisto imemään ilmaa kiihdytinputken pään ja kohtion välisestä tilasta. Aktivoitunut ilma on johdettava joko tuuletuksen poistokanavaan tai huohotinputkeen riittävän voimakasta imua käyttäen. Säteilytys tuottaa ilmassa kemiallisesti aktiivisia radikaaleja ja niiden yhdisteitä sekä typen ja hapen radioaktiivisia isotooppeja. Tämä voidaan estää esimerkiksi syrjäyttämällä ilma heliumvirralla.

12 6.9. Varoitusvalot Kiihdyttimen suurjännitegeneraattoria käynnistettäessä on sytytettävä varoitusvalo HIGH VOLTAGE. Kun ionisuihku päästetään kiihdytysputkeen, on sytytettävä varoitusvalo ION BEAM. Jos on odotettavissa tai jos säteilyn annosnopeutta tarkkailevat mittarit osoittavat, että ulkoisen säteilyn annosnopeus nousee jossakin tilassa yli rajan 4 µsv/h alueella, jolla työskentelee ainoastaan annostarkkailussa olevaa henkilökuntaa, tai 1 µsv/h alueella, jolla oleskelee tai työskentelee satunnaisesti ionisoivalle säteilylle altistuvia henkilöitä tai vierailijaryhmiä, on vastaavan käyttäjän kuulutettava "SÄTEILYVAARA [kyseisessä] tilassa" ja sytytettävä tämän tilan varoitusvalo RADIATION. Samalla tilassa kuuluu hälytysäänimerkki ja tilan keltainen vilkkuvalo jää palamaan. Tällöin kyseisessä tilassa vielä oleskelevien on poistuttava, ellei heillä ole vastaavan käyttäjän antamaa lupaa jatkaa työskentelyä valvontaalueella. 6.10. Säteilyvaaran merkkivalon palaessa on pääsy valvonta-alueelle sallittu vain vastaavan käyttäjän läsnä ollessa tai hänen luvallansa. Vastaavan käyttäjän on tässä tilanteessa valvottava, että työskentely valvonta-alueella rajoitetaan niin lyhytaikaiseksi, kuin tehtävän suorituksen kannalta on mahdollista ja että sen aikana tarkkaillaan työntekijöiden saamaa annosta. Kiihdyttimen vastaava käyttäjä voi sallia työskentelyn valvonta-alueella, jos työntekijän viikon aikana saaman annoksen odotusarvo ei ylitä 0,2 msv. Viikkoannos saadaan arvioiduksi kertomalla keskimääräinen annosnopeus ajalla, jonka työntekijä oleskelee säteilylle alttiina 7 vrk:n aikana. Työskentely alueella, jolla työntekijän viikkoannoksen odotusarvo saattaa nousta yli 0,2 msv:n mutta ei ylitä arvoa 0,5 msv, edellyttää kiihdyttimen säteilysuojeluvastaavan lupaa. Työtä, jonka aikana työntekijään kohdistuvan annoksen odotusarvo saattaa nousta yli 0,5 msv:n viikossa, ei saa aloittaa, ennen kuin siihen on turvallisuusryhmän lupa. Valvonta-alueella työskenteleminen on ehdottomasti kiellettyä, jos työntekijän työpäivänsä aikana saama annos saattaa nousta yli rajan 0,2 msv. Kokonaan työskentelykiellossa olevat alueet on aidattava ja merkittävä selvästi ionisoivan säteilyn vaaran varoituskilvillä.

13 6.11. Jos on välttämätöntä tehdä sellaisia asennus- tai huoltotöitä, joiden aikana säteilytyöntekijöiden viikkoannos saattaa nousta yli rajan 0,2 msv ja muiden työntekijöiden yli rajan 20 µsv, on työntekijät suojattava tarkoituksenmukaisin suojuksin. Suojus on taloudellisin ja tehokkain sijoitettuna mahdollisimman lähelle säteilyn lähdettä. Jarrutussäteilyn lähteenä ovat positiivisvarauksiset kiihdytysputken ja ionisuihkuputken osat, erityisesti suurjänniteterminaalin alue. Gamma- ja neutronisäteilyä saattaa syntyä, jos huonosti fokusoitu ionisuihku, ennen muuta protoni- tai deuteronisuihku, törmää suihkuputken seinämiin. Merkittävimmät sekundaarisen säteilyn lähteet ovat magneettisen analysaattorin ja kvadrupolilinssien tulo- ja lähtökaihtimet ("raot, slitit") sekä kohtio ja sen edessä oleva kaihdin. Laboratoriossa on oltava riittävästi tarvikkeita tilapäisten suojuksien kokoamiseen. Fotonisäteilysuojuksia varten on varattava lyijy- ja betoniharkkoja ja lyijylevyä, neutronisuojuksia varten booratusta parafiinistä valettuja harkkoja, kadmiumlevyä ja rakojen täyttämiseen esimerkiksi muovirakeilla täytettyjä pusseja. Kiihdyttimen vastaavan käyttäjän on tehtävä merkintä käyttöpäiväkirjaan, jos valvontaalueella työskennelleen työntekijän arvioitu viikkoannos nousee arvoon 0,2 msv. 6.12. Hätäpysäytyskytkimet 6.12.1. Tandemkiihdyttimen hätäpysäytystä varten on injektorihallissa, generaattorihallissa, magneettisen analysaattorin hallissa (sekä tasolla +5,00 että tasolla +10,20) ja ohjauspöydässä hätäpysäytyskytkin, jonka painaminen pysäyttää kiihdyttimen varauksenkuljetushihnan moottorin. 6.12.2. 500 kv:n kiihdyttimen hätäpysäytystä varten on kiihdytintilan sisäpuolella joka kulmassa hätäpysäytyskytkin, jonka painaminen kytkee pois kiihdytysjännitteen. Kiihdytysjännitteen poiskytkevinä hätäpysäytyskytkiminä toimivat myös kiihdytintilan ovien asentokytkimet. 6.13. Jos hätäpysäytyskytkintä on painettu, vastaavan käyttäjän on määrättävä kiihdytin poikkeustilaan (6.1). Pysäytyksen syy on selvitettävä ja poistettava. Kiihdytysjännite on kytkettävissä takaisin vain kiihdyttimen ohjauspöydästä käsin. Hätäpysäytyskytkimen aiheeton käyttö on kielletty. Poikkeustilan peruuttamisesta ks. 6.1. 6.14. Säteilyvaaran varoitusvaloa ei saa käyttää, ellei annosnopeus ylitä kohdan 6.9 mukaista asetusrajaa. Varoitusvalo on sammutettava, kun annosnopeus on laskenut alle asetusrajan, ellei rajan alitus ole satunnaista. Valon sammuessa kuuluu hälytysmerkki. Ionisuihkun varoitusvalo on sammutettava, kun ionilähde on pysäytetty.

14 Suurjännitteen varoitusvalo on sammutettava, kun suurjännitegeneraattori on pysäytetty. 6.15. Vastaava käyttäjä ei saa päästää säteilytyksen päätyttyäkään työntekijöitä kiihdyttimen luokse, ennen kuin kaihtimiin, kohtioon ja muihin suihkuputken osiin indusoitunut radioaktiivisuus on laskenut turvalliselle tasolle. Suihkuputken luokse menevään työntekijään kohdistuvan säteilytyksen kerta-annos ei saa nousta yli 25 µsv:n. Kyseiset kohteet on merkittävä ionisoivan säteilyn vaaran varoituskilvellä, joka on poistettava, kun annosnopeus 0,5 metrin etäisyydellä kohteesta on laskenut alle 5 µsv:n tunnissa. 6.16. Ohjaushuoneeseen ja kohtiohalliin ei saa tuoda avolähteitä ilman kiihdyttimien säteilysuojeluvastaavan lupaa. Lähteet, jotka eivät ole päivittäisessä käytössä, on palautettava välittömästi käytön päätyttyä radioaktiivisten aineiden varastoon. Kalibrointilähteitä, joita käytetään kohtiohallissa päivittäin, on säilytettävä suojatussa telineessä, joka on merkitty ionisoivan säteilyn vaaran varoituskilvellä. Kalibrointinormaalit ja muut alustalle kiinnitetyt, peitetyt lähteet on merkittävä selvästi radioaktiivisiksi (ST 1.3). Aktivoituneita kohtioita ja niiden osia on säilytettävä pääsääntöisesti radioaktiivisten aineiden varastossa. Aktivoituneet esineet on pakattava esim. minigrip-pussiin, johon kirjataan ainakin päivämäärä, aktiivisuus tai annosnopeus sekä radionuklidi. Kohtiohallin I perällä on metallikaappi päivittäisessä käytössä olevien inaktiivisten ja lievästi aktiivisten saastuttamattomien kohtioiden (aktiivisuus enintään 1 MBq, n. 30 µci) säilyttämistä varten. Tätä aktiivisempia saastuttamattomia kohtioita saa säilyttää kaapissa vain riittävästi suojattuina. Kaapin ovessa on oltava säteilyvaaran varoituskilpi. Aktivoituneet esineet on siirrettävä radioaktiivisten aineiden varastoon ajovuoron päättyessä. Varastoidut radioaktiiviset esineet on merkittävä siten kuin ST-ohjeen 1.3 kohdassa 3.1 määrätään. 6.17. Vastaavan käyttäjän on pidettävä käyttöpäiväkirjaa siten kuin kohdassa 5.1 määrätään. Käyttöpäiväkirjaa on säilytettävä ohjaushuoneessa vakinaisessa, käyttöluvan saaneiden henkilöiden tiedossa olevassa paikassa. 6.18. Annos- ja annosnopeustarkkailua koskevat määräykset ovat tämän ohjesäännön 10 :ssä. 6.19. Kiihdyttimien säteilysuojeluvastaavan on tarkastettava kuukausittain, että varoitusvalot, kulunvalvontalaitteet ja muut turvalaitteet toimivat oikein. Tarkastuksesta on tehtävä merkintä käyttöpäiväkirjaan (5.1.4).

15 6.20. Kiihdyttimien teknisiä käyttöohjeita, jotka sisältävät yksityiskohtaiset selostukset kiihdyttimien ja niiden apulaitteiden rakenteesta ja toiminnasta, on säilytettävä vakinaisessa, käyttöhenkilökunnan tiedossa olevassa paikassa. Käyttöluvan saaneiden henkilöiden ohjeeksi laadittua suppeata kiihdyttimen ajo-ohjetta (check list) on säilytettävä ohjauspöydän välittömässä läheisyydessä. 7 Röntgenlaitteiden käyttö 7.1. Tämän :n määräyksiä on sovellettava fysiikan laitoksen röntgenlaitteiden käyttöön. 7.2. Jos säteilysuojeluvastaava ei itse käytä laitetta, tällä on oltava vastaava käyttäjä (3.4). 7.3. Mittausta aloitettaessa on todettava, että röntgenputken säteilyikkunoiden sulkimet toimivat tarkoitetulla tavalla. 7.4. Röntgenputken anodimateriaalille ilmoitettua maksimitehoa ja tiettyä anodijännitettä vastaavaa maksimivirtaa ei saa ylittää. 7.5. Ennen säteilyikkunan avaamista on todettava, että varoitusvalot toimivat ja että vuotosäteilyn annosnopeus 5 cm:n etäisyydellä mistä tahansa laitteen kosketeltavasta pinnasta säteilykeilan ulkopuolella ei ylitä arvoa 25 µsv/h, kun putki toimii tarkoitetulla käyttöteholla ja säteilyikkunat ovat suljettuina. (ST-ohje 5.2, avoimet laitteet) Jos annosnopeus röntgengeneraattorin pöydän yläpuolella ylittää arvon 5 µsv/h, kun putki toimii tarkoitetulla käyttöteholla ja säteilyikkuna on auki, sallitun työskentelyalueen rajat on merkittävä selvästi siten, että rajan ulkopuolella työskentelevien säteilytyöntekijöiden viikkoannoksen odotusarvo jää alle 200 µsv:n ja muiden henkilöiden alle 20 µsv:n. Suojausjärjestelyä ei saa ottaa käyttöön, ennen kuin säteilysuojeluvastaava on tarkastanut ja hyväksynyt järjestelyn. 7.6. Paikallinen ja henkilöannostarkkailu on järjestettävä siten kuin 10 :ssä määrätään. Säteilykenttä röntgenputken ympärillä on kartoitettava joka kerran, kun koejärjestelyä on muutettu siten, että se vaikuttaa primaarikeilan kulkuun, jos on aihetta epäillä suojauksen kuntoa, ja aika ajoin tehtävin tarkistusmittauksin. 7.7. Vastaavan käyttäjän on pidettävä käyttöpäiväkirjaa siten kuin kohdassa 5.2 määrätään. Käyttöpäiväkirjaa on säilytettävä röntgenlaitteen luona vakinaisessa paikassa, joka on kaikkien käyttöluvan saaneiden henkilöiden tiedossa. 7.8. Havaituista vioista röntgenputken suojauksessa ja suurjännitteen maadoituksessa sekä onnettomuustapauksista on viipymättä ilmoitettava säteilysuojeluvastaavalle.

16 8 Radioaktiivisten aineiden käsitteleminen 8.1. Radioaktiivisia avolähteitä saa käsitellä ja säilyttää ainoastaan tähän tarkoitukseen varatuissa ja varustetuissa radioaktiivisten aineiden käsittelytiloissa. Lähde on umpilähde, jos radioaktiivinen aine on suljettu suojavaippaan, jota ei voi rikkomatta avata, tai päällystetty siten, että radioaktiivinen aine ei pääse leviämään ympäristöön. Muussa tapauksessa radioaktiivista ainetta on pidettävä avolähteenä. Kiihdytinlaboratorion radioaktiivisten aineiden käsittelytilat ovat huoneet K125 - K127. Huone K126 on vahvistettu B-tyypin laboratorioksi. Suojavaatteiden säilytystilat ja hätäsuihku ovat huoneessa K127. Huone K125 on radioaktiivisten aineiden varasto (9 ). Radioaktiivisten aineiden käsittelemistä kiihdyttimiin liittyvissä tiloissa koskevat erityismääräykset ovat kohdassa 6.16. Kerrallaan käsiteltävä tai varastoitava radioaktiivisten aineiden määrä ei saa ylittää ST-ohjeen 6.1 taulukossa I säädettyjä rajoja. Varastossa ei saa kuitenkaan käsitellä avolähteitä (9.3). Physicum-rakennuksessa saa käsitellä vain umpilähteitä. Mahdolliseen avolähteiden käsittelyyn on käytettävä yllämainittuja kiihdytinlaboratorion käsittelytiloja tai kemian laitoksen radiokemian laboratorion tiloja. Opetuslaboratorioiden vähäaktiivisten lyhytikäisten radioaktiivisten aineiden käsittelytilana on huone A210. Ilmakehätieteisiin liittyvään tutkimukseen tarkoitettuja, radioaktiivisia aineita sisältäviä aerosolivaraajia saa käyttää Physicumin huoneissa A402, A403 ja A408 sekä Hyytiälän ja Värriön tutkimusasemilla. Elektronisten rakenteiden tutkimukseen käytettävien umpilähteiden sallittuja sijaintipaikkoja ovat Physicumin laboratoriohuoneet B203 - B213 ja DK110 - DK113. Physicumin radioaktiivisten aineiden varasto, huone DK133, on kaikkien rakennuksessa sijaitsevien laitosten yhteiskäytössä (9 ). 8.2. Umpilähteitä ja kalibrointi- ja mittaustarkoituksiin valmistettuja, alustalle hyvin kiinnitettyjä ja peitettyjä lähteitä saa käyttää muualla kuin turvallisuusluvan mukaisilla käyttöpaikoilla tai radioaktiivisten aineiden käsittelytiloissa vain kyseisen vastuualueen säteilysuojeluvastaavan luvalla ja ehdoilla. Näitä lähteitä saa säilyttää väliaikaisesti mittaustilassa suojuksessa, joka on merkitty säteilylähteen varoituskilvellä. Avolähteitä on säilytettävä vetokaapissa riittävästi suojattuna ja säädetyillä varoitusmerkeillä merkittyinä. Lähteet, jotka eivät ole säännöllisessä käytössä, on palautettava radioaktiivisten aineiden varastoon.

17 Säteilysuojeluvastaava voi erityisistä syistä myöntää luvan poiketa edellä määrätystä. Luvan on tällöin oltava kirjallinen. Lupakirjasta pitää käydä ilmi luvan myöntämisen peruste. Poikkeusluvalle on haettava säteilysuojelupäällikön hyväksyminen. 8.3. Lähteiden on oltava selvästi merkitty radioaktiivisiksi. Merkinnästä on käytävä ilmi, mitä radionuklidia tai -nuklideja lähde on, valmistuspäivä tai muu päiväys ja lähteen likimääräinen aktiivisuus päiväyksen ilmoittamana ajankohtana. Lähteeseen on myös merkittävä radioaktiivisen aineen tarkka sijainti, ellei se ilmene muuten. Merkinnät on tehtävä sellaisella aineella, että ne kestävät normaalia käsittelyä ja kulutusta. 8.4. Ellei työntekijällä ole avolähteiden käsittelylupaa, kyseisen vastuualueen säteilysuojeluvastaavan tai vastaavan valvojan (3.5) on valvottava työskentelyä. Työn valvojan on katsottava, että käyttöpäiväkirjaa pidetään siten kuin kohdassa 5.4 määrätään. Käyttöpäiväkirjaa on säilytettävä vakinaisessa, kaikkien käyttöluvan saaneiden henkilöiden tiedossa olevassa paikassa. Päiväkirjaa ei saa säilyttää tilassa, jossa se saattaa kontaminoitua. 8.5. Käsittelytilat on pidettävä lukittuina siten, että niihin pääsevät ainoastaan henkilöt, joilla on radioaktiivisten aineiden käsittelylupa tai joiden työskentelyä vastaava valvoja valvoo (3.5). Säteilysuojeluvastaava ja työn valvoja ovat kumpikin osaltaan vastuussa siitä, että asiattomat henkilöt eivät pääse kyseisiin tiloihin. Kiihdytinlaboratorion käsittelytilojen avaimet saa säteilysuojeluvastaavalta tai hänen valtuuttamaltaan kuittausta vastaan. Avaimet on palautettava välittömästi laboratoriotiloista palattaessa ja palautuksesta tehtävä merkintä kuittauskirjaan. 8.6. Jos käsillä pidettävän radioaktiivisen aineen aktiivisuus ylittää kymmenen kertaa kyseisen nuklidin vapaarajan (ST-ohje 1.5, liite A), on työ pyrittävä tekemään normaalina työaikana, jotta vahingon tai onnettomuuden sattuessa on mahdollista saada paikalle puhdistamis- ja ensiaputaitoisia henkilöitä. Jos tällaista työtä joudutaan tekemään normaalin työajan ulkopuolella, on paikalla oltava vähintään kaksi työntekijää. 8.7. Työntekijän on tiedettävä kulloinkin käsittelemiensä radioaktiivisten aine-erien kokonaisaktiivisuus. Hänen on suunniteltava työolot ja työn kulku siten, että hänen työn aikana saamansa kokonaisannoksen (ulkoisen säteilyn annoksen ja sisäisen säteilytyksen annoskertymän summan) odotusarvo ei ylitä 0,2 msv viikossa. Jos viikkoannoksen voidaan odottaa nousevan yli 0,1 msv:n, annoksen kertymistä on tarkkailtava työn aikana. Annostarkkailussa on sovellettava 10 :n määräyksiä. 8.8. Työntekijän on varottava, että hänen elimistöönsä ei joudu radioaktiivista ainetta ihon, hengityselinten eikä ruoansulatuskanavan kautta. Hän on vastuussa siitä, että radioaktiivista ainetta ei kulkeudu valvonta-alueen ulkopuolelle kaasuna, aerosolina, pölynä tai muussa muodossa. Tämän saavuttamiseksi:

18 Avolähteitä, joiden aktiivisuus ylittää vapaarajan, saa käsitellä ainoastaan koneellisesti tuuletetussa vetokaapissa. Erityistä varovaisuutta on noudatettava käsiteltäessä aineita, joista voi joutua ilmaan radioaktiivista pölyä, höyryä tai kaasua (radonia emittoivia aineita kuten 228 Th, tritiumia tai herkästi härmistyviä aineita kuten I, Cs, Ru, Po). Eri aktiivisuustasojen työt on sijoitettava eri työtasoille tai -alustoille. Jos työhön kuuluu vaiheita, joiden aikana roiskuva tai kondensoituva radioaktiivinen aine saattaa kontaminoida työtason ja sitä ympäröivät seinämät, nämä on suojattava tiiviillä päällyksellä (esim. polyeteenikelmu tai muovitettu suodatinpaperi). Päällysteen on kestettävä kaikkia kyseisessä työssä käytettäviä happoja, emäksiä ja liuottimia. Työalustoina on käytettävä teräs- tai muovitarjottimia, jotka on suojattava samat vaatimukset täyttävällä päällysteellä kuin työtaso ja lisäksi riittävän paksulla kerroksella selluloosavanua, suodatinpaperia, sanomalehteä tai muuta imukykyistä materiaalia. Tarjottimen on oltava niin tilava, että vahingon sattuessa koko käsiteltävänä oleva nestemäärä mahtuu sen reunojen sisäpuolelle. Radioaktiivisia liuoksia käsiteltäessä on erityisesti varottava aktiivisen aineen roiskumista. Kuumentamiseen on käytettävä keittolevyä tai lämpölamppua; kaasupoltinta saa käyttää vain, ellei toivottua tulosta saada aikaan vaarattomammalla keinolla. Haihdutukset on tehtävä joko vesihauteella tai lämpölampun alla. Paloviranomaiset ovat määränneet, ettei nestekaasupulloja saa säilyttää kellarikerroksessa eikä yleensäkään tiloissa, joista ei ole välitöntä yhteyttä ulkoilmaan. Nestekaasua saa käyttää ainoastaan vetokaapissa, ja poistopuhaltimen on oltava käynnissä koko käytön ajan. Tiloissa, joissa käsitellään palovaarallisia aineita, on oltava kunnolliset sammuttimet. Jos työ joudutaan välillä keskeyttämään, on radioaktiivisia aineita sisältävät astiat suljettava tai muuten peitettävä niin, että työskentelytiloihin ei pääse radioaktiivisia kaasuja tai aerosoleja. Astioiden peittämiseen on käytettävä esimerkiksi talouskelmua. Käsittelytilaan ei saa tuoda muita kuin kulloisessakin työssä välttämättä tarvittavat välineet. Kaikkien työvälineiden on oltava käsillä jo työtä aloitettaessa. Välineet, joilla on käsitelty radioaktiivisia aineita tai jotka on tarkoitettu radioaktiivisten aineiden käsittelemiseen, on merkittävä selvästi, eikä niitä saa ilman pakottavaa syytä viedä valvonta-alueen ulkopuolelle. Ennen kuin tällainen esine poistetaan valvonta-alueelta, esimerkiksi huoltoa tai korjausta varten, on työntekijän varmistauduttava sen kontaminoitumattomuudesta ja tarvittaessa puhdistettava esine radioaktiivisesta kontaminaatiosta (ks. taulukko 1). Merkinnät on tehtävä värillä tai tarralapuilla, jotka eivät liukene veteen eivätkä muihin kyseisessä työssä käytettäviin liuottimiin.

19 Kertakäyttövälineitä on käytettävä aina, kun sillä voidaan vähentää kontaminaation leviämisen vaaraa eikä kertyvän kontaminoituneen jätteen hävittäminen tuota kohtuuttomia teknisiä tai taloudellisia vaikeuksia. Käsittelytilaan ei saa tuoda eväitä, juomia, purukumia, tupakointivälineitä eikä kosmeettisia aineita, eikä vesihanasta saa juoksuttaa vettä juotavaksi. Kyseisissä tiloissa ei saa käyttää muita kuin kertakäyttöpyyheliinoja ja -nenäliinoja. Pipetin imeminen suulla on ehdottomasti kielletty. Avolähteitä ei saa käsitellä paljain käsin, vaan kädet on suojattava muovi- tai kumikäsineillä. Käsineitä ei saa vetää käsiin ennen kuin niiden eheys ja puhtaus on tarkastettu. Henkilö, jolla on kädessä avohaava ranteen alapuolella, ei saa lainkaan käsitellä avolähteitä, ei edes hansikoiduin käsin, vaikka haava olisi peitetty siteellä. Teräväreunaisia esineitä, jotka voivat aiheuttaa käsineiden tai ihon rikkoutumisen, on vältettävä. Muut kuin kertakäyttökäsineet on puhdistettava ja kuivattava huolellisesti ennen kädestä riisumista. Vesihanoihin, sähkökytkimiin ja ovenkahvoihin ei saa koskea hansikoiduin käsin, ellei ole ehdottoman varmaa, että hansikkaat eivät ole radioaktiivisen aineen kontaminoimat. Käsitellessään avolähteitä, joiden aktiivisuus ylittää vapaarajan, työntekijän on käytettävä suojatakkia. Suojatakkia ei saa viedä pois radioaktiivisten aineiden käsittelypaikan alueelta. Radioaktiivisen aineen kontaminoimia suojatakkeja ja hansikkaita on pidettävä radioaktiivisina jätteinä. Niiden pesettämisestä tai hävittämisestä on neuvoteltava säteilysuojeluvastaavan kanssa. Käsineet on puhdistettava ja riisuttava ennen tilapäistäkään poistumista käsittelytilasta. Työskentelyn päättyessä ja sen kestäessäkin, milloin on aihetta epäillä käsien voineen kontaminoitua, kädet on pestävä huolellisesti käyttäen runsaasti vettä ja pehmeää harjaa. Erityistä huomiota on kiinnitettävä ihon uurteisiin, kynsiin, sormien väleihin ja kämmenen syrjiin. Työntekijän tai työn valvojan on varmistuttava, ettei työntekijöiden käsissä, vaatteissa tai jalkineissa eikä työskentelyalueen pinnoilla - työpöydillä, pesualtaissa, lattialla, seinäpinnalla - ole radioaktiivista kontaminaatiota. Laboratoriohuoneessa on oltava kontaminaation ilmaisin työskentelyn aikana. Jos kontaminoitumista ilmenee, siitä on ilmoitettava viipymättä säteilysuojeluvastaavalle. Kontaminoitumisen aiheuttanut työntekijä on velvollinen puhdistamaan kontaminoituneet alueet säteilysuojelupäällikön ohjeiden mukaisesti.

20 TAULUKKO 1 Pintakontaminaation aktiivisuuskatteen raja-arvot (ST-ohje 6.1, taulukko II) ja niitä vastaavat kontaminaatiomittarien lukemat. (Pulssitaajuus mitattu ilmaisimen ikkuna tutkittavassa pinnassa kiinni) alfasäteilijät - (Bq/cm 2 ) - (µci/100 cm 2 ) MZ-200 1) : - 241 Am (cps) beetasäteilijät - (Bq/cm 2 ) - (µci/100 cm 2 ) MZ-200: - 14 C (cps) - 60 Co (cps) - 90 Sr+ 90 Y (cps) ZP1481 2) : - Emax >0,15 MeV (cps) - Emax <0,15 MeV (cps) työpaikat ja -välineet valvontaalue 4 10-2 80 40 10-1 800 1000 2800 30 10 tarkkailualue tai muu alue 0,4 10-3 8 4 10-2 80 100 280 3 1 vaatteet työntekijät 0,4 10-3 8 4 10-2 80 100 280 3 1 iho 0,2 5*10-4 4 2 5*10-3 40 50 140 1 0,5 tritiumpintalähteet LB6255 3) (cps): 400 40 40 20 Selitykset: 1) Berthold LB1210A-mittarin alfa-beeta-ilmaisin 2) Mini Instruments 5.10X, päätyikkunageigerputki, ikkunaa suojaava muovinen verkko poistettuna 3) Berthold LB1210A-mittarin tritiumilmaisin 8.9. Työskentelyetäisyys lähteestä on optimoitava siten, että kokonaisannos on mahdollisimman pieni. Tarvittaessa on lähdettä käsiteltävä atuloilla tai pihdeillä, joiden puhtaus on tarkistettava työn päätyttyä. Annos on suoraan verrannollinen avaruuskulmaan, jossa työntekijän vartalo näkyy lähteestä. Erilaisten suojuksien ja välineiden käyttö saattaa toisaalta hankaloittaa työskentelyä ja pidentää altistusaikaa siinä määrin, että kokonaisannos lisääntyy. 8.10. Jos työntekijän kasvoihin kohdistuvan beetasäteilyn annos saattaa viikon aikana nousta yli 0,2 msv:n tai koko kehoon kohdistuvan ulkoisen beetasäteilyn annos yli 0,1 msv:n, on työntekijän kasvot ja vartalo suojattava työntekijän ja lähteen väliin sijoitetulla riittävän paksulla muovi- tai (lyijy)lasilevyllä.

21 Jos työntekijän koko kehoon kohdistuvan ulkoisen gammasäteilyn annos saattaa viikon aikana nousta yli 0,1 msv:n on lähteen ja työntekijän väliin sijoitettava lyijytiilistä koottu suojus. Suojus on koottava siten, että sen suojauskyky vastaa yhtenäisen seinämän suojauskykyä saumojenkin kohdalla. Radionuklidilaboratoriossa on tätä varten oltava riittävästi lyijytiiliä. Tarkemmat ohjeet suojuksen paksuudesta ja sen rakenteesta antaa kyseinen säteilysuojeluvastaava. 8.11. Työpaikalla on oltava radioaktiivisia aineita käsiteltäessä vähintään yksi ja mieluummin neljä jäteastiaa kiinteitä radioaktiivisia jätteitä varten. Jätteet on eroteltava seuraavasti: lyhytikäisten (T½ <100 d) nuklidien kontaminoimat palamattomat (esimerkiksi lasija metalli-) jätteet pitkäikäisten (T½ >100 d) nuklidien kontaminoimat palamattomat jätteet poltettavat jätteet, joiden yhteenlaskettu aktiivisuus heikkenee viidessä vuodessa 10 %:iin vapaasta rajasta poltettavat jätteet, joiden yhteenlaskettu aktiivisuus ei heikkene viiden vuoden aikana alle 10 %:n vapaasta rajasta. Työpaikalla on lisäksi oltava erillinen astia jätteille, jotka eivät ole radioaktiivisten aineiden kontaminoimat. Jätteet on ennen jäteastiaan heittämistä pakattava siten, että ne voidaan helposti tunnistaa ja erottaa toisistaan. Saman radionuklidin kontaminoimat jätteet on pakattava esimerkiksi muovipussiin, johon on merkittävä sisältö, likimääräinen aktiivisuus ja pakkauspäivämäärä, jolloin aktiivisuus on määritetty tai arvioitu. Jäteastiat on merkittävä siten kuin ST-ohjeessa 1.3 määrätään. Kukin jäte-erä on pantava ehdottomasti sille tarkoitettuun säiliöön. Kontaminoituneita työvälineitä ja -tarvikkeita ja muita radioaktiivisia jätteitä ei saa panna kontaminoitumattomille jätteille tarkoitettuihin säiliöihin, eikä radioaktiivisille jätteille tarkoitettuja säiliöitä saa kuormittaa inaktiivisella jätteellä. Tarpeetonta jätteen tuottamista on yleensäkin vältettävä. Radioaktiivisen jätteen käsittelemisen ja hävittämisen suurin ongelma on vähäisen radioaktiivisen ainemäärän erottaminen suuresta määrästä inaktiivista jätettä. Jätteet, joista voi joutua ilmaan radioaktiivisia aerosoleja tai kaasuja, on suljettava tiiviisiin astioihin, jotka on säilytettävä radioaktiivisten aineiden varastossa (9 ). Radioaktiivisten aineiden käsittelypaikan jäteastioiden tyhjennyttäminen ja jätteiden varastoon sijoittaminen kuuluvat säteilysuojeluvastaavan tehtäviin. Varastoitujen jätteiden hävittäminen kuuluu säteilysuojelupäällikön tehtäviin.

22 8.12. Työt, joiden yhteydessä syntyy radioaktiivisia jätevesiä, on pyrittävä tekemään kiihdytinlaboratorion radioaktiivisten aineiden käsittelytilassa turvallisuusohjesääntöä noudattaen. Säteilysuojelupäällikön on neuvottava jätevesien käsittelyn yksityiskohdissa. Säteilysuojeluvastaavan vastuulla on, että yleiseen viemäriin ei päästetä jätevettä, jossa radioaktiivisten aineiden aktiivisuudet ylittävät ST-ohjeen 6.2 kohdan 3.2 arvot. 8.13. Säteilysuojeluvastaavan on seurattava kiihdytinlaboratorion käsittelytilojen poistoimurin toimintaa ja kuntoa. 8.14. Jos radioaktiivista ainetta sisältävä astia kaatuu tai särkyy, joutuvat työpöytä ja - välineet sekä työntekijän vaatetus ja iho vaaraan kontaminoitua. Aktiivista ainetta saattaa levitä myös ilmaan kaasuna tai aerosolina ja joutua sitä tietä hengitysteihin ja ruoansulatuskanavaan ja aiheuttaa sisäisen kontaminoitumisen (ks. myös 8.8). Vahingon tapahduttua on ryhdyttävä puhdistustoimiin ripeästi ja määrätietoisesti varoen laajentamasta kontaminoitunutta aluetta. Työntekijän on annettava hälytys tarkoituksenmukaisimmaksi katsomallaan tavalla sekä estettävä asiaankuulumattomien pääsy kontaminoituneelle alueelle. Säteilysuojeluvastaava tai joku toinen säteilysuojelukoulutuksen saanut henkilö on kutsuttava apuun niin nopeasti kuin kontaminaatiota levittämättä on mahdollista. Puhdistustoimien järjestys on harkittava tilanteen mukaan. Lähtökohtana olkoon, että työntekijään ja muihin kontaminaatiolle alttiiksi joutuviin henkilöihin kohdistuvan sisäisen ja ulkoisen säteilyn annos on pidettävä niin pienenä kuin käytännössä on mahdollista. Kyse ei ole annoksen minimoimisesta kustannuksista piittaamatta. Ei esimerkiksi ole mieltä uhrata voimavaroja annoksen vähentämiseen, jos kokonaisannos hukkuu luonnollisen säteilytaustan vaihteluihin. Iho on pestävä runsaalla haalealla vedellä ja miedolla saippualla, vaikeammissa tapauksissa erikoispuhdistusaineella (RBS-25 tai vastaavalla EDTA-saippualiuoksella). Pesuaine ei saa olla syövyttävää eikä hiovaa, siinä ei saa olla ihoon tunkeutuvia liuottimia eikä se saa olla kovin emäksistä. Pesua voidaan tehostaa pehmeällä harjalla mutta varoen, ettei iho mene rikki. Puhdistetun ihonkohdan aktiivisuuskate on tarkastettava välittömästi pesun jälkeen (vrt. taulukko 1). Pesu on tarvittaessa uusittava noin vuorokauden kuluttua, kun ihon marraskesi on vahvistunut riittävästi. Silmiin, huulille, suuhun tai haavoihin joutunut radioaktiivinen aine on huuhdottava heti pois runsaalla, mieluimmin juoksevalla, haalealla vedellä. Mikäli säteilysuojeluvastaavalla on aihetta epäillä työntekijän saaneen kehoonsa radioaktiivisia aineita, hänen on tehtävä tästä välittömästi ilmoitus säteilyturvakeskukselle (puhelin 09 759 881) ja pyydettävä toimintaohjeita (ST-ohje 1.6, kohta 7.3). Nestemäisessä muodossa oleva kontaminaatio on koetettava imeyttää esimerkiksi selluloosavanuun, suodatinpaperiin tai paperikäsipyyhkeeseen. Pölyävä kontaminaatio on kostutettava varovasti, minkä jälkeen on meneteltävä kuin nestemäisen kontaminaation kanssa.