YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUKSEN TÄYDENNYS 101008720 5.9.2018 HANNUKAINEN MINING OY Ympäristölupahakemuksen täydennykset Dnro PSAVI/3224/2015
1 Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman Pöyry Finland Oy:n antamaa kirjallista lupaa.
1 Hannukainen Mining Oy Jaana Koivumaa jaana.koivumaa@hannukainenmining.fi 050 3758482 Pöyry Finland Oy Elektroniikkatie 13 FI-90590 OULU Suomi Kotipaikka Vantaa, Suomi Y-tunnus 0625905-6 Puh. +358 10 3311 www.poyry.fi Täydennyksen on Pöyryn osalta koonnut: Elin Siggberg Pekka Keränen Marko Lehmikangas
Sisältö 1 JOHDANTO 2 1 LENTOESTEALUEEN TUOMAT MUUTOKSET LÄJITYSALUEISIIN 2 1.1 Vastineessa aiemmin esitetty PAF alueiden periaatemuutos 4 1.2 Muutosehdotus 5 2 MUUTOKSEN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN 7 2.1 Pintavesi 7 2.2 Vaikutukset pohjaveteen 8 2.3 Vaikutukset kaivannaisjätesuunnitelmaan 10 2.4 Vaikutukset meluun 10 2.5 Vaikutukset maisemaan 10 3 LÄHDELUETTELO 11
JOHDANTO Hannukainen Mining Oy:n Hannukaisen ja Rautuvaaran kaivoshankkeen ympäristö- ja vesitalouslupahakemus on tullut vireille 27.11.2015 Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa. Aluehallintovirasto on 20.8.2018 pyytänyt täydentämään hakemusta lentoestealueen takia madallettavien läjitysalueiden tuomien muutoksien vaikutuksista ympäristöön. Täydennyksiä ovat laatineet Hannukainen Mining Oy, Pöyry Finland Oy ja Ramboll Finland Oy (melu, maisema). 2 1 LENTOESTEALUEEN TUOMAT MUUTOKSET LÄJITYSALUEISIIN Trafi on kaavaehdotuksen lausuntovaiheessa nostanut esille Aavahelukan lentopaikan lentoestealueen. Trafi lausui 14.5.2018 asiasta seuraavaa: Kaivoshankkeen toinen vaihe sijoittuu Aavahelukan lentopaikan esterajoituspintojen alueelle (siirtymäpinta ja kartiopinta). Kaivoksen läjitysalueet ja rakenteet tulee sijoittaa siten, ettei kyseisiä esterajoituspintoja läpäistä. Esterajoituspintojen määritykset on kerrottu ilmailumääräyksessä AGA M1-1 (Trafi 2013). Kuva 1-1. Aavahelukan lentopaikan esterajoituspinnat ja hankealue (kuva muokattu: Ramboll 9.7.2018). Vaaleanpunaiset alueet kuvaavat sivukiviläjitysalueita, oranssit kuvaavat pintamaa-läjityksiä.
Rambollin tekemien massalaskelmien mukaan lentoestealueelta on siirrettävä yhteensä 24,5 Mm 3 sivukiveä ja 3,1 Mm 3 pintamaita. Alla (Kuva 1-2) on esitetty miten siirrettävät läjitysmassat sijoittuvat hankealueen sisällä. Ympäristölupahakemuksessa esitetyt läjitysalueiden tilavuudet ja pinta-alat eivät huomioi meluvalliin vaadittavia rakennusmassoja. Toisin sanoen, meluvalliin tarvittavat rakennusmateriaalit (2,7 Mm 3 ) vastaavat lähes yksinään lentoestealueelta pois siirrettäviä pinta-maita. Jäljelle jäävä määrä (0,4 Mm 3 ) on käytännössä mahdollista sijoittaa alueelle, säätämällä läjitysalueen reunoja esimerkiksi kohti Kuervaaran louhosta, tai pehmentämällä itäisen läjitysalueen itäreunan terävää kulmaa paremmin kukkulan reunoja sivuavaksi (tummansiniset soikiot kuvassa Kuva 1-2). 3 Kuva 1-2. Aavahelukan lähestymispinta, ja sen mukainen leikkaus Hannukaisen läjitysmassojen läpi. Luvut osoittavat kuinka monta metriäläjitysaluetta on madallettava kyseisessä kohtaa. (kuvaote, Ramboll 9.8.2018) Sivukivien osalta on lentoestealueen tuomien muutoksien takia tehty alustava massatarkastelu seuraavilla rajauksilla: - Läjitettävä massa 25 Mm 3, - Läjitys on pysyttävä kaivospiirialueella, mieluiten kaivoksen suunnitellun aitauksen sisäpuolella,
- Läjitys ei saa ylittää 320 m, - Läjitys ei saa ylittää Aavahelukan lentoesterajauspintoja. Tarkastelun mukaan sivukivi mahtuisi hyvin läntisen ja itäisen läjitysalueen väliin, kuvan (Kuva 1-3) osoittamalla tavalla. 4 Kuva 1-3. Ehdotus uudeksi läjitysalueeksi. Kuvassa esitetty läjitys läntisen ja itäisen läjitysalueiden välillä on tilavuudeltaan reilut 26 Mm 3, kun läjityksen huippu on +320m mpy, eli sama kuin itäisen läjitysalueen korko lentoestealueen ulkopuolella. (suunnittelukuva, Pöyry Finland Oy) Kaikki lentoestealueen vuoksi siirrettävät massat mahtuvat siis edelleen kaivospiirialueelle. Sen sijaan aikaisempi jakosuhde NAF ja PAF alueiden välillä ei ole enää ajan tasalla. 1.1 Vastineessa aiemmin esitetty PAF alueiden periaatemuutos Vastineessa (14.3.2018) esitettiin periaatemuutosta PAF-alueille. Todettiin, että läjityksen alle rakennetaan tiivis pohjarakenne vähentämään pohjan läpi suotautuvien vesien määrää ja parantamaan metallien adsorptiota. Pohja muotoillaan suotovesien kokoamista edesauttavaksi. Pohjarakenne on ympäristöturvallisuutta lisäävä varmuustoimenpide, joka helpottaa myös suotovesien hallittua kokoamista. Pohjarakenteella voidaan saavuttaa pienentynyt kuormitus Hannukaisen louhosjärveen kaivoksen sulkemisen jälkeen ja pienentynyt kuormitus pohjaveteen. Toiminnan aikana merkitys jää vähäiseksi, mutta pohjarakenne selkeyttää ja tarkentaa suotovesien kokoamista, erityisesti jos niitä halutaan pitää erillään kaivostoiminnan muista vesistä. Päivitetyssä jätehuoltosuunnitelmassa (16.4.2018) on tarkemmin kuvattu pohjarakennetta ja sen tuomia hyötyjä.
1.2 Muutosehdotus Karkeasti voidaan sanoa, että läjitysmassojen kokonaispinta-alasta 1/3 on PAF-kiveä, 1/3 NAF-kiveä ja 1/3 pintamaita (213,1 ha, 202,6 ha ja 224,2 ha) tähänastisissa suunnittelukuvissa. Ehdotettu uusi läjitysalue (Kuva 1-3) olisi kooltaan noin 62 ha, mutta suurin osa sijoittuisi läntisen ja itäisen läjitysalueiden luiskien päälle niin, että uutta pinta-alaa läjityksen käyttöön tarvittaisiin vain noin 17,7 ha (Kuva 1-4). Lisäämällä 17,7 ha suuruinen alue sivukiviläjityksen käyttöön, varmistetaan, että kaikki sivukivi mahtuu kaivosalueelle lentoestealueen huomioimisen vuoksi tehtyjen suunnitelmamuutosten jälkeenkin. Uuden läjityksen alle jää alkuperäinen kuljetusreitti Kuervitikon louhokselle. Läjitysaluetta voidaan kuitenkin muotoilla niin, että kuljetus onnistuu kaivoksen loppuun sakka sivukivialueen ylitse. Kuljetuskustannukset ovat huomattava osa kokonaiskustannuksista, ja läjitysmassojen lopullinen järjestys tarkentuu kannattavuusselvityksissä. Siksi ei nähdä tarpeellisena täsmentää tarkkoja sisäisiä rajoja eri läjitysmateriaalien välillä tässä vaiheessa, sillä lopulliset rajat tarkentuvat ennen kaivostoiminnan aloittamista kannattavuusselvityksissä. Näin olisi toimittu tästä lentoestemuutoksesta huolimatta. Koska hakija on esittänyt PAF-alueelle tiivistä pohjarakennetta, ja koska massojen sisäinen louhinta- ja läjitysjärjestys täsmentyy kustannuslaskelmien ja kaivossuunnittelun kautta, ehdottaa hakija kuvassa (Kuva 1-4) esitettyä lähestymistapaa läjitysalueiden esittelytavassa jatkossa: yksi yhtenäinen läjitysalue Hannukaisen louhoksen pohjoispuolella, sekä eteläinen läjitysalue ja meluvalli tämän eteläpuolella. Hyödyntämällä näitä kaikkia läjitysalueita, mahtuu kaivoksen tuottamat massat kaivospiirialueelle. Yhteensä noin kolmasosa läjitysalueista käytetään PAF-kiven läjitykseen, ja kyseinen osuus vuorataan tiiviillä pohjarakenteella ennen läjittämistä. 5
6 Kuva 1-4. Läjitysmassojen sijoituspaikat Hannukaisen alueella. Pohjoinen alue koostuu läntisestä ja itäisestä läjitysalueesta, joiden välille on lisätty 17,7 ha kokoinen alue. Muut läjityspaikat ovat eteläinen pintamaa-alue sekä meluvalli. Itäisen ja läntisen alueen välille mahtuu yhteensä 26 Mm 3 ja lentoestealueen johdosta siirretään 24,6 Mm 3 kyseiselle alueelle. Eteläisen läjitysalueen sekä meluvallin suunnitelmat eivät muutu.
2 MUUTOKSEN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN 7 2.1 Vaikutukset pintavesiin Vastineessa (14.3.2018) esitettiin projektin vesienhallintamuutoksia. Mm. esitettiin, että hankealueen aluevesiä ei johdeta ympäröiviin vesistöihin lainkaan toiminnan aikana vaan niitä otetaan talteen ja johdetaan joko vesivarastoaltaaseen tai käsittelyn kautta kaivoksen käyttöön. Erillistä vesienkäsittelyä tarvitsevat todennäköisesti PAF-läjitysalueen vedet, muille riittäisi kiintoaineen poisto. Pinta-alallisesti tämä tarkoittaa, että ainakin kuvassa (Kuva 2-1) esitettyjen alueiden valumavedet ovat mukana kaivoksen sisäisessä vesienhallinnassa. Kuva 2-1. Uusi sivukiviläjitysalue sijaitsee samalla valuma-alueella Hannukaisen avolouhoksen kanssa. Alueet, joiden valumavesiä kerätään kaivoksen vesikiertoon on värjätty valuma-alueen mukaan. Valuma-aluerajat näkyvät kuvassa tummansinisinä viivoina (kartta sisältää MML:n maastokartta-aineistoa, ladattu 01/2018).
Puhtaiden valumavesien vähennys pintavesistä, muiden kaivosvesien lisäksi, ei vaikuta virtaamiin juurikaan. Hannukaisen alueen pintavesien valuma-alueiden pieneneminen mahtuu joka vesistöllä normaalin hydrologisen vaihtelun sisälle. Vaikutusarvio ei muutu edellisestä. Hankkeen pintavesien osuus valuma-alueiden kokonaispinta-alasta on esitetty alla (Kuva 2-2). 8 Kuva 2-2. Jokainen kuvaaja kuvastaa kyseisen valuma-alueen pinta-alaa kaivoksen yläpuolella kokonaisuudessaan. Vaaleansininen sektori kuvastaa toimintojen ulkopuolista osuutta valuma-alueista. Kaivoksen talteen ottamat valumavedet näkyvät kuvaajissa vihreinä sektoreina ja puhtaiden pintavesien osuudet oransseina. Äkäsjoen yläpuolisen valuma-alueen pinta-alasta yhteensä noin 10 km 2 (noin 1000 ha) kuuluu kaivoksen vesienhallinnan piiriin, josta noin 4 km 2 on NAF ja PAFsivukivialueita. Uuden läjitysalueen valumavedet ovat jo kaivoksen vesienhallintalaskelmissa mukana, kyseisen alueen käyttötarkoitus sen sijaan muuttuu 17,7 hehtaarin osalta: Puhtaiden valumavesien sijaan, tältä alueelta kerätään muutoksen johdosta sivukiviläjityksen suotovesiä. Arvioidaan että pintavesivaikutuksia ei tarvitse päivittää, koska - Likaisia vesiä käsitellään erikseen ennen niiden johtamista kaivoksen vedenkiertoon, - Puhtaiden aluevesien kiintoaineita poistetaan tarvittaessa laskeutusaltaissa ennen johtamista vesivarastoaltaaseen, ja - Alue, jota muutokset koskevat on pinta-alaltaan pieni. Muistutamme, että vesienhallintasuunnitelmat tarkennetaan kannattavuusselvitysten yhteydessä ennen kaivoksen toiminnan aloittamista. 2.2 Vaikutukset pohjaveteen Sivukiven laajennusalue on etelään viettävää rinnealuetta (Lamunmaa) Laurinojan ja Kivivuopionojan välissä. Alueen maaperä on moreenia ja osin sen alueella on ohut maapeite (kallio < 1 m syvyydessä). Siten alueella on todennäköisesti vain ohut pohjavesikerros kallion päällä tai sitä ei ole. Pohjaveden luontainen virtaussuunta on alueella etelään/kaakkoon. Hannukaisen alueen moreenit ovat laboratoriotutkimusten perusteella (näytteet 2-5,5 m syvyydeltä) kohtuullisen heikosti vettä johtavia, (K= 2,1 x 10-7 9,6 x 10-7 m/s). Alueella ei olemassa olevan tiedon perusteella ole ruhjeita. Lähimmät pohjavesialueet sijaitsevat noin 1,7 km laajennusalueesta etelään (Kuva 2-3). Esimerkiksi Kivivuopionvaara 1 tutkimuksissa on pohjavedessä havaittu kohonneita sulfaattipitoisuuksia, jotka todennäköisesti johtuvat alueen maa- ja kallioperän luontaisesta geokemiasta.
Yhtenäisen läjitysalueen mahdollisesti happoa tuottavat PAF-läjitysalueiden pohjat vuorataan tiiviillä pohjarakenteella (katso kohta 1.1). Kaivoksen toiminnan aikana pohjavesi virtaa louhosta kohti eli myös sivukiven laajennusalueelta kohti kaakkoa. Louhosjärven täyttyessä pohjaveden virtaus palautuu nykyiselleen eli se suuntautuu kokonaisuudessaan alueella kaakkoon kohti Äkäsjokea. Kun louhosten vesipinta on tavoittanut tasapainotilan, voi Kuervitikon louhoksesta ylivuotaa vettä Kuerjokeen ja Hannukaisen louhoksesta Äkäsjokeen. Mallilaskelmien mukaan Hannukaisen ja Kuervitikon louhosjärvien ylivuoto nostaa Äkäsjoen metallipitoisuuksia vain vähän. Hankkeen vesivaikutuksia tullaan tarkkailemaan; mm. pintaveden, talousvesikaivojen ja pohjaveden laadun ja korkeuden seurannalla. Kaivannaisjätealueiden pohjavesivaikutuksia tarkastellaan lisäksi sulkemissuunnitelmassa. Sulkemissuunnitelmaa päivitetään kaivoksen toiminnan aikana noin viiden vuoden välein. 9 Kuva 2-3. Uusi sivukiviläjitysalue ja pohjavesialueet. Yhteenvetona voidaan todeta, että suunnitellulla sivukiven laajennusalueella pohjaveden virtaus suuntautuu nykyisellään ja myös tulevissa kaivostoiminnan vaiheissa sekä jälkitilanteessa kaakkoon. Siten sivukivialueen laajennuksen osalta ei ole tarvetta tarkempaan tarkasteluun pohjavesivaikutusten osalta, joita on tarkasteltu hankkeen aikaisemmissa vaiheissa. On myös huomattava, että sivukiven määrään ei tule muutoksia ja laajennusalueen pinta-ala on suhteessa koko sivukivialueeseen pieni.
2.3 Vaikutukset kaivannaisjätesuunnitelmaan Sivukivialueen muutoksessa osa läjitysalueesta madaltuu ja muuttuu yhtenäiseksi, väliin tulee uutta aluetta noin 17,7 ha. Uuden alueen osuus on kuitenkin vain noin 4 % kokonaisalasta eikä muutoksessa sivukiven määrä muutu ja läjityksessä huomioidaan PAF- ja NAF-alueiden erilaiset pohjarakenteet, joten kaivannaisjätesuunnitelmaa ei katsota tarpeelliseksi päivittää tässä vaiheessa. 10 2.4 Vaikutukset meluun Ympäristölupahakemuksen ja kaivosalueen osayleiskaavoituksen yhteydessä Ramboll (2017a) on selvittänyt suunnitellusta kaivostoiminnasta Hannukaisen alueella aiheutuvia melutasoja lähiympäristössä laskennallisesti. Sivukivialueen muutosalueen kautta kulkee kiviautojen kuljetusreitti Kuervitikon louhokselle. Muutos vaikuttaa kiviautojen kuljetusreitin korkotasoon muutosalueen kohdalla, kun alueen läjitys etenee. Muutokset melutasoihin aiheutuvat siitä, että kiviautot käyvät hetkellisesti korkeammalla ja joutuvat kiihdyttämään ylämäkiin, mikä nostaa melulähteen äänitasoja jonkin verran verrattuna tasaisella ajoon. Lähin asutus Hannukaisessa sijaitsee kuitenkin n. 3 km etäisyydellä muutosalueesta ja erotusaidan kohdalla oleva vapaa-ajan asunto n. 1 km etäisyydellä, eikä muutoksella ole vaikutusta asutuksen melutasoihin. Muutoksen vaikutuksesta itäisen läjitysalueen pohjoisosa madaltuu, mikä voi vaikuttaa vähentävästi alueelta asutukseen kantautuviin ääniin ja melutasoihin. 2.5 Vaikutukset maisemaan Hannukaisen kaivoshankkeen maisemavaikutuksia on arvioitu kattavasti kaivosalueen osayleiskaavaehdotuksen maisemavaikutusten arvioinnin erillisselvityksessä (Ramboll 2017b). Hannukaisen kaivoshankkeen maiseman muutokset ovat puuston ja pinnanmuotojen peittävyyden ansiosta tuskin havaittavissa lähiympäristössä, kun taas kauempana maastossa näkyvyys rajoittuu korkeimpiin maaston kohtiin. Kaukomaisemassa sivukivikasojen maisemavaikutukset kohdentuvat Kuertunturille ja Ylläksen matkailukeskuksen alueelle. Seuraavassa on arvioitu, aiheuttavatko uuden suunnitelman mukainen itäisen sivukivialueen pohjoisosan madaltaminen ja uusi suunniteltu sivukivialue muutoksia maisemakuvaan verrattuna osayleiskaavassa arvioituihin maisemavaikutuksiin. Vaikutukset paikallisille asukkaille Hankealue ei ole juurikaan näkyvissä lähiympäristöön johtuen pinnanmuodoista sekä ympäröivän metsän peittävästä vaikutuksesta. Lähialueen asuinrakennuksilta tai Ylläksentieltä ei ole näköyhteyttä kaivosalueelle eikä myöskään uudelle suunnitellulle sivukiven läjitysalueelle. Hannukaisen kaivosalueen osayleiskaavan maisemavaikutusten arvioinnissa maisemavaikutusten merkittävyys paikallisille asukkaille on arvioitu vähäiseksi. Suunniteltu uusi sivukiven läjitysalue ei muuta kyseistä maisemavaikutusta. Vaikutukset Kuertunturille Hannukaisen kaivosalueelle on vähimmillään noin neljän kilometrin etäisyys Kuertunturin laelta. Kaivoshanke muuttaa Kuertunturilta avautuvaa maisemakuvaa
lännen suunnassa. Kuervitikon avolouhos sekä sivukivien ja pintamaiden läjitysalueet näkyvät laajoina alueina maisemassa. Hannukaisen kaivoshankkeen maisemavaikutuksen merkittävyys Kuertunturin virkistyskäytölle on arvioitu merkittäväksi. Uuden suunnitelman mukainen itäisen läjitysalueen pohjoisosan madaltaminen ei juuri vaikuta tähän maisemavaikutuksen merkittävyyteen lieventävästi, koska sivukivialue kohoaa edelleen pohjoisinta osaa lukuun ottamatta tasolle +320 m mpy. Suunniteltu uusi sivukiven läjitysalue jää Kuertunturilta tarkasteltuna itäisen läjitysalueen taakse kohoten samaan tasoon itäisen läjitysalueen kanssa. Tällöin uusi sivukiven läjitysalue ei voimista Kuertunturin alueelle kohdistuvia maisemavaikutuksia. Vaikutukset Ylläksen matkailukeskukseen ja matkailutiehen Hannukaisen kaivoshankkeen suunnitellut toiminnot näkyvät Ylläksen puuttomalle rinne- ja lakialueelle ja muuttavat Yllästunturilta avautuvaa maisemakuvaa lännen suunnassa. Kuervitikon avolouhos sekä sivukivien ja pintamaiden läjitysalueet näkyvät laajoina alueina maisemassa. Hannukaisen kaivoshankkeen maisemavaikutuksen merkittävyys Ylläksen matkailukeskuksen käyttäjille on arvioitu kohtalaiseksi. Uuden suunnitelman mukainen itäisen läjitysalueen pohjoisosan madaltaminen ei juuri lievennä maisemavaikutuksia, koska muutos on kaukomaisemasta tarkasteltuna kokonaisuudessaan vähäinen. Suunniteltu uusi sivukiven läjitysalue jää Ylläkseltä tarkasteltuna itäisen läjitysalueen taakse kohoten samaan tasoon itäisen läjitysalueen kanssa. Tällöin uusi sivukiven läjitysalue ei voimista Ylläksen alueelle kohdistuvia maisemavaikutuksia. Myöskään Ylläksen maisematiehen kohdistuvaan, vähäiseksi arvioituun, maisemavaikutusten merkittävyyteen ei kohdistu muutosta. Vaikutukset kulttuuriympäristön arvokohteisiin Hannukaisen kaivoshankkeella tai suunnitellulla uudella sivukiven läjitysalueella ei ole vaikutusta kulttuuriympäristön arvokohteille. 11 3 LÄHDELUETTELO Ramboll Finland Oy 2017a. Hannukaisen kaivoshanke, Kolari. Meluselvitys. 22.12.2017 Ramboll Finland Oy 2017b. Hannukaisen kaivosalueen osayleiskaavan maisemavaikutusten arviointi. 16.11.2017 TraFi 2013. Lentokoneille tarkoitettujen maa-alueilla sijaitsevien valvomattomien lentopaikkojen rakentaminen, pitäminen, palvelut ja varustus. Määräys TRAFI/31291/03.04.00.00/2010, AGA M1-1. Voimaantulopäivä 5.6.2013