UROLOGISET OHJEET KATETROINTIIN JA KATETRIPOTILAAN HOITOON YLEISTÄ KATETROINNISTA Virtsarakon katetrointia joudutaan käyttämään sekä tutkimus- että hoitotoimenpiteenä. Katetrointiin liittyy aina infektioriski. Katetri on vierasesine, joka häiritsee limakalvon normaalia toimintaa. Katetroinnilla ja erityisesti kestokatetrin asettamiselle tulee olla riittävät perustelut eikä aseptiikan vaatimuksista voida tinkiä. Laita katetri paikoilleen mahdollisimman hellävaraisesti, jotta et aiheuta virtsaputkivaurioita, jotka luovat infektioille otolliset olosuhteet. Rentouta ja rauhoita potilasta. Avustajan kanssa katetrointi on helpompaa, mutta se onnistuu yksinkin. Kestokatetria laitettaessa alapesu tehdään tehdaspuhtailla välineillä, mutta katetria käsitellään steriilisti. Oikein suoritettu virtsatiekatetrointi on potilaalle helppo ja kivuton toimenpide. Se edellyttää katetroijalta virtsateiden anatomian tuntemista. Yli kolme vuorokautta kestävässä katetrihoidossa kestokatetrin tulee olla silikonia, sillä se ärsyttää limakalvoja vähemmän. Kestokatetrin yhteydessä virtsankeräyspussin ja katetrin muodostama kokonaisuus pidetään yhtenäisenä. Katetrin tukkeutuessa tai muusta syystä jouduttaessa vaihtamaan uusi katetri laitetaan uusi puhdas keräyspussi samalla. Katetria käsiteltäessä huomioidaan hyvä käsihygienia. INFEKTION EHKÄISYYN LIITTYVIÄ SUOSITUKSIA 1. Katetroija desinfioi kätensä ennen ja jälkeen toimenpiteen. 2. Potilas tekee ns. tavanomaisen alapesun runsaalla lämpimällä vedellä. Kuivaus on tärkeä. Jos potilas ei itse kykene tähän, suoritetaan huolellinen alapesu lämpimällä suihkulla. 3. Virtsaputken suu ja lähiympäristö pestään esim. fysiologisella keittosuolaliuoksella ja steriileillä taitoksilla. Pesijällä tehdaspuhtaat suojakäsineet ovat riittävät. Pesty alue ei saa kontaminoitua ennen steriilin katetrin laittoa. 4. Virtaputken suun liukastamiseen voidaan käyttää tähän tarkoitettuja voiteita. Puuduttamiseen käytetään puudutusgeeliä. Katetri laitetaan steriilillä suonenpuristimella tai steriilein suojakäsinein. Pääsääntönä on, että se millä katetriin kosketaan, on steriili. On huomioitava, että katetri ei kontaminoidu kun se yhdistetään virtsapussiin. 5. Kestokatetriksi jäävä katetri kiinnitetään hyvin. Katetrin edestakainen liike edesauttaa infektion syntymistä. Virtsapussia ei saa nostaa potilaan virtsarakon yläpuolelle, koska virtsan takaisinvirtausta potilaan rakkoon ei saa tapahtua. 6. Katetri ja keräyspussi vaihdetaan tarpeen mukaan. Määrättyä vaihtoväliä ei hygieniasyistä ole. Toisilla potilailla katetri voi toimia viikkoja hyvin ja toiselle syntyy vaihtamistarve muutamassa päivässä. Pussi tyhjennetään aina laskuputkesta. 7. Yleisen puhtauden hoitoon kuuluu suositusten mukaan alapesu päivittäin. 8. Katetrin sulkemisesta päättää aina hoitava lääkäri. Ilman perusteltua syytä ei katetria saa sulkea. Virtsan on päästävä esteettä virtaamaan pussiin koko ajan. Katetripotilailta ei suositella otettavaksi virtsaviljelynäytettä rutiinisti. Epäiltäessä infektiota näytteitä otetaan lääkärin määräysten mukaan.
KATETROINNIN VALMISTELU Katetrin valinta Kestokatetroinnissa käytetään Foley-katetria, jossa on vähintään kaksi kanavaa, toinen pallon täyttöä ja toinen virtsan kulkua varten. Katetrimateriaali ja pitoaika: Teflon tai silikon- päällysteinen lateksikatetri lyhytaikaiseen käyttöön, vaihto n.1 kk välein Hydrogeelipäällysteinen lateksikatetri pitkäaikaiseen käyttöön, vaihto n. 3 kk välein 100 % silikonkatetri pitkäaikaiseen käyttöön, vaihto vähintään kolmen kuukauden välein Katetrin koko Mahdollisimman ohut, jotta katetri ei aiheuta tarpeetonta painetta virtsaputkeen ja sallii virtsaputken normaalien eritteiden poistumisen Aikuisilla yleensä ch 12-16 koosta riippuen Katetrin kärjen muoto Nelaton-katetri on suorakärkinen ja käytetään normaaliin katetrointiin Tiemann-katetri on käyräkärkinen ja käytetään miehillä, kun katetrointi on hankalaa esim. suurentuneen eturauhasen vuoksi Couvelaire-katetrin pää on avoin ja sitä käytetään lähinnä rakon huuhteluun Katetripallon koko ja täyttöneste Pallon tilavuus: ja täyttöneste Pallon tilavuus vaihtelee 5-50 ml:aan katetrista riippuen Täyttöneste; aqua, hypertoninen 5,85 % NaCl (0,9 % NaCl voi kiteytyä ja tukkia pallontäyttökanavan) tai 10 % glyseroliliuos Aqua saattaa haihtua silikonkatetrin pallosta, siksi aqua on vaihdettava kerran kuukaudessa Katetrointivälineet Pesuvälineet: tehdaspuhdas pesukuppi ja -taitokset, pesunesteenä 0,9 % NaCl tai aqua Tehdaspuhtaat toimenpidekäsineet pesemiseen Steriilit suonenpuristimet / atulat (kerta- tai monikäyttöiset) katetrin asettamista varten Edellisten tilalla voi vaihtoehtoisesti käyttää valmista katetrointipakkausta Puudutusgeeliä Sopiva katetri Tehdaspuhdas takaiskuventtiilillä varustettu virtsankeräyspussi ja jalkanauha pussille Injektioruisku, lääkkeenottokanyyli ja neste pallon täyttöä varten o Steriili liina yksin katetroitaessa Potilaan valmistelu Kerro potilaalle mitä teet, miksi ja miten Selvitä potilaan aikaisempi kokemus katetroinnista Anna tarvittaessa kipulääkettä etukäteen
Selvitä potilaan mahdolliset aikaisemmat urologiset toimenpiteet tai traumat, jotka ovat voineet aiheuttaa virtsaputken ahtauman (strikturan). Jos tällaisessa tapauksessa katetri ei helposti mene rakkoon, luovu katetroinnista. Selvitä potilaan mahdolliset allergiat Puudutusaineallergia Latexallergia MIESPOTILAAN KATETROINTI Miehen virtsaputki on 15-20 cm pitkä, alle 1cm läpimittainen putki ja siinä on kaksi jyrkkää mutkaa Kerää katetrointiin tarvittavat välineet Laita potilas hyvään katetrointiasentoon; selälleen makaamaan, jalat suorana ja kädet sivulla Ota reilusti käsihuuhdetta kuiviin käsiin, levitä sormenpäihin, peukaloon ja joka puolelle käsiin ja hiero kunnes kädet ovat kuivat Laita tehdaspuhtaat käsineet käteesi Pesun alkaessa ota tukeva ote peniksen varresta kolmella sormella samalla esinahkaa taakse vetäen ja nostaen penis pystyyn. Säilytä tämä ote koko katetroinnin ajan. Pese kostutetuilla taitoksilla virtsaputken suu, terska ja esinahan alainen tila Puuduta ja liukasta virtsaputki puudutusgeelin avulla Laita puudutusruiskun kartionmuotoinen kärki virtsaputkeen (vähintään kaksi 10ml:n ruiskullista) Ruiskuta puudute hitaasti ja tarvittaessa pidä taukoa, jos puudute pursuaa ulos. Rauhoita ja rentouta potilasta samalla. On tärkeää, että puudute menee rakkoon asti. Purista virtsaputken suuta kevyesti kiinni, että puudute ei valu ulos Odota puudutteen vaikutuksen alkamista pari minuuttia Työnnä katetri hitaasti tyveä myöten rakkoon suonenpuristinta tai atulaa apuna käyttäen Ensimmäisen mutkan ohitus onnistuu, kun otat peniksestä tukevan otteen ja nostat sen pystyyn. Eturauhasen kärjen alapuolella olevasta mutkasta pääset parhaiten läpi käyttämällä käyräkärkistä Tiemann-katetria. Huom. Tiemann-katetrin kärki potilaan nenää kohti. Jos ulkoisen sulkijalihaksen kohdalla tuntuu vastusta, se usein antaa myöten kun työnnät katetria tasaisesti ja samalla pyydät potilasta rentoutumaan Suurentunut eturauhanen hankaloittaa katetrin sisäänviemistä. Silloin isompi katetri usein auttaa eikä katetrin kärki taivu mutkalle niin helposti Katetri on rakossa, kun sieltä valuu virtsaa. Geeli saattaa tukkia katetrin, joten odota vähän aikaa virtsan tulemista. Voit pyytää potilasta yskäisemään ja tarvittaessa voit imeä kevyesti ruiskulla. Täytä katetripallo vasta sen jälkeen, kun olet varmistanut, että katetri on rakossa. Yhdistä katetri virtsankeräyspussiin Puhdista virtsaputken ympäristö geelistä Vedä esinahka paikoilleen parafimoosin välttämiseksi Kiinnitä katetri teipillä vatsanpeitteiden päälle virtsaputken hankaumien ehkäisemiseksi
KESTOKATETRIPOTILAAN HOIDOSTA Suljettu virtsankeräysjärjestelmä Yhdistä katetri aina suljettuun virtsankeräysjärjestelmään, sillä infektioriski lisääntyy, jos irrotat katetrin virtsankeräyspussista tai hanallisesta korkista. Yhdistä katetri raajapussiin ja kiinnitä se tarranauhoilla sääreen tai reiteen Voit yhdistää katetrin myös katetriventtiiliin, mikäli potilaalla ei ole ylivenyttynyt virtsarakko ja hän osaa tyhjentää rakkonsa säännöllisesti 3-4 tunnin välein. Älä kuitenkaan laita korkkia (tulppaa), joka joudutaan ottamaan pois joka kerta, kun rakkoa tyhjennetään. Huolehdi virtsan vapaasta virtauksesta pitämällä keräyspussi rakon tason alapuolella ja varmistamalla, että katetri ei mene mutkalle Hygieniasta huolehtiminen Hiero käsihuuhdetta käsiisi aina ennen ja jälkeen katetrin käsittelyä Käytä tehdaspuhtaita käsineitä katetria käsitellessäsi Huolehdi kestokatetripotilaan alapesusta päivittäin (pese myös katetri ulkoa päin) Vaihda virtsankeräyspussi noin viikon välein puhtautta noudattaen Huolehdi potilaan riittävästä nesteytyksestä (1,5-2 litraa / vrk ellei jonkin sairauden vuoksi ole toisin määrätty), jotta virtsatiet huuhtoutuvat. Kestokatetripotilaan virtsanäytteenotto ja virtsatietulehdusten hoito Ota virtsanäyte kestokatetripotilaalta vain, jos potilaalla on virtsatietulehdusoireita Sulje katetri ennen virtsanäytteen ottoa ainakin kahdeksi tunniksi Ota virtsanäyte virtsapussin letkusta sille varatusta kohdasta tai katetrin läpi ruiskulla ja neulalla. Puhdista näytteenottokohta 0,5 %:lla Klorhexol-liuoksella tai denaturoidulla alkoholilla esim.a12t:llä kostutetuilla tehdaspuhtailla taitoksilla. Katetrin vaihdon yhteydessä voit laskea virtsan näyteastiaan suoraan uudesta katetrista kontaminaatiota välttäen. Kestokatetripotilaan oireellinen virtsatietulehdus (kuume, selkäkipu, kirvely, verivirtsaisuus, sakkainen ja haiseva virtsa) hoidetaan virtsaviljelyn herkkyysmäärityksen mukaisella mikrobilääkkeellä Ennen mikrobilääkehoidon aloitusta tulee katetri vaihtaa tai poistaa, koska muuten katetrin pinnalla olevan biofilmin suojaamia bakteereita ei saada hävitettyä. Mikrobilääkeprofylaksia ei ole tarpeen rutiinisti kestokatetripotilaalla Kestokatetrin huuhtominen. Kestokatetripotilaan valittaessa virtsaamisen tunnetta tarkista, että katetri on auki Jos katetri on tukossa, huuhdellaan katetria.
Kestokatetripotilaan ohjaus Ohjaa kestokatetripotilasta huolehtimaan omatoimisesti katetrista Opeta potilaalle seuraavat asiat: o Käsien pesu ennen ja jälkeen katetrin käsittelyn o Alapesu kerran päivässä ja samalla katetrin pesu ulkoapäin o Riittävä nesteiden juominen (1,5-2 litraa / vrk) Virtsankeräyspussin kuljettaminen rakon tason alapuolella Virtsankeräyspussin / hanallisen korkin vaihto kerran viikossa puhtautta noudattaen Ongelmatilanteissa (esim. jos virtsaa ei tule katetrista, potilaalla on virtsatietulehduksen oireita, virtsa menee veriseksi tai katetri tulee ulos rakosta) yhteydenotto omaan terveyskeskukseen. Katetri vaihdetaan tai poistetaan yleensä omassa terveyskeskuksessa Virtsankeräyspussit / hanalliset korkit potilas saa omasta terveyskeskuksesta tai hoitotarvikejakelusta. Potilas tarvitsee lääkärin allekirjoittaman hoitotiedotteen ilmaisjakelua varten Kotihoitoa varten anna potilaalle hoitotarvikkeita mukaan (virtsankeräyspussit, hanalliset katetrikorkit) ja tarvittaessa tee hoitotiedote terveyskeskukseen apuvälineistä, jos kysymyksessä on pitkäkestoinen katetrihoito Suullisen ohjauksen lisäksi, anna potilaalle kirjallinen kotihoito-ohje KESTOKATETRIN POISTO Katetri on poistettava heti, kun sitä ei tarvita Hiero käsihuuhdetta käsiisi ja laita tehdaspuhtaat käsineet Tyhjennä katetripallo ruiskulla imemällä pallo tyhjäksi täyttökanavan kautta. Vedä katetri ulos hitaasti. Pyydä potilasta seuraamaan virtsauksen onnistumista katetrin poiston jälkeen Jos hankaluuksia virtsauksen aloituksessa, niin kipulääkitys, puudutusgeeliä virtsaputkeen, hyvä virtsaamisasento ja lämmin suihku voivat auttaa. Jos potilas ei saa virtsattua, hänet tulee kertakatetroida.