2 keski-suomen maakunnan kehityskuva 4 keski-suomen talouden rakenne 6 keski-suomen avainalat 8 Keski-Suomen toimialaryhmät 9 Keski-Suomen plussat, miinukset ja kysymysmerkit Tutkimus- ja kehittämistoiminta ja investoinnit Keski-Suomessa 11 vaihtuva teema: Näkökulma yritystoiminnan dynamiikkaan yritysten kasvu ja supistuminen Keski-Suomen Aikajana 11.9.212 2 12
Keski-Suomen maakunnan kehityskuva Euroopan velkakriisi on johtanut pitkäaikaiseen talouden epävarmuuteen ja kysynnän heikentymiseen erityisesti euroalueella. Tämä on heijastunut myös Keski-Suomeen viennin taantumisena ja jalostusalan yritysten kasvun pysähtymisenä. Yritystoiminnan viime vuoden ja tämän vuoden vähäinen kasvu perustui palvelualojen kasvun jatkumiseen paikallisen ja muun kotimaisen kysynnän varassa. Vaikka maakunnan yritysten liikevaihdon kasvu jäi heikoksi, yritysten henkilöstömäärän kasvu jatkui edelleen viime vuonna ja kuluvan vuoden alkupuolella. Ennakkotietojen perusteella vuoden toisen neljänneksen kehitys oli ensimmäisen neljänneksen kehitystä heikompaa. 7 Yritysten liikevaihto ja vienti Keski-Suomessa ja liikevaihto koko maassa. Kaikki toimialat, indeksi 27 = Vienti koko maa Keski-Suomen yritysten viennin kehitys oli maailmantalouden epävarmuuden jatkumisen vaikutuksesta heikkoa vuoden 211 loppupuolella. Maakunnan yritysten vienti kääntyi kuitenkin loivaan kasvuun vuoden 212 alussa. Kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä vienti oli edellisvuoden vastaavaan aikaan verrattuna 5 % alemmalla tasolla. Vuodesta 27 Keski-Suomen yritysten vienti on supistunut lähes neljänneksen ja vuoden 28 huipputasosta 29 %. Maakunnan vienti on vähentynyt viime vuosina enemmän kuin valtakunnallisesti. Maakunnan yritysten liikevaihto pysyi viime vuoden ajan lähes samalla tasolla, mutta kääntyi kasvuun kuluvan vuoden alussa. Yritysten yhteenlaskettu liikevaihto oli vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 2 % korkeampi kuin vuotta aikaisemmin. Vuoden takaiseen verrattuna liikevaihdon kasvu oli voimakkainta matkailussa, jossa kasvua kertyi 8 %. Kasvu oli vahvaa myös osaamisintensiivisissä liike-elämän palveluissa sekä asumisessa ja rakentamisessa. Sen sijaan teknologiateollisuudessa ja metsäteollisuudessa liikevaihto aleni edellisvuoteen verrattuna. Koko maassa yritysten liikevaihto kasvoi vahvasti viime vuoden loppupuolella ja liikevaihdon kasvu jatkui myös vuoden 212 ensimmäisellä neljänneksellä. Keski-Suomessa yritysten liikevaihto on kuitenkin hieman lähempänä taantumaa edeltänyttä tasoa kuin koko maassa. Vuodesta 27 liikevaihto on kasvanut koko maassa 7 % ja Keski-Suomessa 4 %. 6 4 2-2 -4 9/4 /1 /2 /3 /4 11/1 11/2 11/3 11/4 12/1 Yritysten liikevaihto ja vienti Keski- Suomessa ja liikevaihto koko maassa. Kaikki toimialat, muutos (%) edellisestä vuodesta Vienti koko maa Yritysten henkilöstömäärä kasvoi vahvasti vuoden alussa Keski-Suomen yritysten henkilöstömäärän kasvu notkahti viime vuoden lopussa, mutta henkilöstömäärä kääntyi vahvaan kasvuun tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Koko maassa työllisyyden loiva kasvu jatkui viimeisen puolen vuoden aikana. Yritysten henkilöstömäärä oli Keski-Suomessa noin 3 % korkeampi kuin vuotta aiemmin. Edellisvuoteen verrattuna kasvu oli voimakkainta hyvinvointipalveluissa, energia-alalla ja osaamisintensiivisissä liike-elämän palveluissa. 5 95 Yritysten henkilöstömäärä Keski-Suomessa ja työllisyys koko maassa. Kaikki toimialat, indeksi 27 = Työllisyys koko maa 2
12 Jalostus- ja palvelualojen liikevaihto Keski- Suomessa. Indeksi 27 = Jalostus Palvelut Jalostusalojen liikevaihto kääntyi kasvuun teollisuus, energiahuolto, vesihuolto, kaivostoiminta ja rakentaminen Jalostuksen liikevaihto kääntyi loivaan laskuun viime vuoden alkupuolella, ja lasku jyrkkeni vuoden loppua kohden. Vuoden 212 alussa liikevaihto kääntyi taas kasvuun. Vuoden takaiseen verrattuna liikevaihto aleni kuitenkin 3 %. Kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä jalostusalojen liikevaihto oli 5 % alle vuoden 27 tason. Jalostusalojen henkilöstömäärän kasvu notkahti viime vuoden loppupuolella, mutta jatkui taas tämän vuoden alussa. määrä on jalostuksessa % alle viiden vuoden takaisen tason. 7 Palvelualojen liikevaihdon vahva kasvu jatkui kauppa, majoitus- ja ravitsemistoiminta, liike-elämän palvelut, rahoitustoiminta, liikenne, informaatio- ja viestintäpalvelut, kotitalouksien palvelut 3 2 Jalostus- ja palvelualojen liikevaihto Keski- Suomessa. Muutos (%) edellisestä vuodesta. Keski-Suomen palvelualojen liikevaihdon kasvu jatkui vahvana viime vuoden lopussa ja tämän vuoden alussa. Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä liikevaihto oli 9 % korkeampi kuin vuotta aiemmin. Vuodesta 27 liikevaihto on kasvanut palvelualoilla viidenneksen. Palvelualojen henkilöstömäärä kääntyi laskuun viime vuoden lopussa, mutta kasvoi vahvasti kuluvan vuoden alussa. Vuoden takaiseen verrattuna kasvua kertyi 3 %. Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä henkilöstömäärä ylitti palvelualoilla myös vuoden 28 tason. Palvelut - -2 5 95 85 9/4 /1 /2 /3 /4 11/1 11/2 11/3 11/4 12/1 Jalostus Jalostuksen ja palvelualojen henkilöstömäärä Indeksi 27 = Jalostus Palvelut Euroalueen tilanne on heikentänyt Keski-Suomen vientikysyntää. Vaikutus heijastuu koko maakuntaan. Kriisistä ei ole kyse, vaan hiljaisemmasta menosta. Talouden kehitys vaihtelee ala- ja yrityskohtaisesti. Suomalaisten pankkien tilanne on hyvä. Volyymit ovat kehittyneet ennakoitua paremmin. Korkotaso on matala, mikä syö pankin kannattavuutta, mutta tukee alueen kehitystä kokonaisuudessaan. Yritys- ja asuntoluotoille riittää kysyntää. Epävarmuudesta huolimatta on tehtävä välttämättömiä investointeja, yrityskauppoja ja asuntohankintoja. Nyt on siihen hyvä hetki, kun kaikki eivät ole liikkeellä samaan aikaan. Yrityksillä on jonkin verran hankaluuksia likviditeetissä. Ajan kuluminen haastaa. Jos euroalueen vaikeudet pitkittyvät, hankaluudet voivat kasvaa ongelmiksi. Yksityisasiakkailla menee Keski-Suomessa yllättävän hyvin. Työllisten määrä ei ole vähentynyt ja ansiokehitys on ollut hyvä. Euroalueella olisi tärkeää saada aikaan päätöksiä, jotka vievät asioita eteenpäin. Tarvitaan uskoa taantuman väistymiseen ja uskallusta tehdä tarpeellisia ratkaisuja. Keijo Manner Toimitusjohtaja Keski-Suomen Osuuspankki 3
Keski-Suomen talouden rakenne on vientivetoinen maakunta, jonka vienti perustuu metsäteollisuuteen ja teknologiateollisuuteen. Palveluiden osuus työpaikoista on kasvanut nopeasti. Koulutusala muodostaa suuren osan maakunnan yhteiskunnallisista palveluista. Keski-Suomen maakunta jakautuu kuuteen seutukuntaan. Seutukunnissa on yhteensä 23 kuntaa. Maakunnassa asui vuoden 212 kesäkuussa 274 3 henkeä. Työpaikkoja oli viimeksi kuluneen vuoden aikana noin, ja alueen tuotannon arvonlisäys oli noin 7 miljardia euroa. Maakunnan osuus sekä koko maan väestöstä että työpaikoista on noin 5 %. Koko maan arvonlisäyksestä Keski-Suomen osuus on noin 4 %. Keski-Suomessa oli viimeksi kuluneen vuoden aikana noin 14 yritysten ja muiden yhteisöjen toimipaikkaa. Toimipaikkojen yhteenlaskettu henkilöstömäärä oli noin 97 3 henkilötyövuotta. Maakunnan yritysten liikevaihto oli viimeksi kuluneen vuoden aikana noin 12 miljardia euroa. Lähinnä metsäteollisuuden ja teknologiateollisuuden viennistä muodostuva vientiliikevaihto oli 2,7 miljardia euroa. Jalostusalojen osuus Keski-Suomen yritysten liikevaihdosta oli 56,5 % ja palveluiden osuus 43,5 %. Yritysten henkilöstömäärästä palveluiden osuus on huomattavasti suurempi: palvelut työllistävät 68 % ja jalostusalat 32 % maakunnan henkilöstöstä. Päätoimialojen osuus työllisistä,. Alkutuotanto 6 % Kauppa-, majoitus- & ravitsemisala 7.8 % Yhteiskunnalliset palvelut 31.6 % Muut markkinapalvelut 22.4 % Rakentaminen 7.9 % Päätoimialojen osuus työpaikoista, koko maa. Alkutuotanto 4.9 % Yhteiskunnalliset palvelut 28.5 % Teollisuus 19.3 % Kauppa-, majoitus- & ravitsemisala 15.3 % Teollisuus 17.3 % Muut markkinapalvelut 26.7 % Rakentaminen 7.3 % Keski-Suomen avainluvut 212 Keski-Suomen vahvimmat erikoistumisalat. Indeksi, koko maa = Väestö (6/212) 274 3 Työpaikat Bruttokansantuote (milj. euroa) 7 Yritysten ja yhteisöjen toimipaikat 14 Yritysten liikevaihto (milj. euroa) 12 3 Vienti (milj. euroa) 2 7 Paperiteollisuus Puuteollisuus Metsätalous Koneiden ja laitteiden valmistus Kulkuneuvojen valmistus Koulutus 4 Yritysten ja yhteisöjen henkilöstömäärä (henkilötyövuosia) 97 3 125 15 175 2 225 Erikoistuneisuus (indeksi)
Arvonlisäys päätoimialoittain Toimialarakenne Alkutuotanto Teollisuus Rakentaminen Kauppa-, majoitus- & ravitsemisala Muut markkinapalvelut Yhteiskunn. palvelut 5 15 määrä päätoimialoittain Alkutuotanto Teollisuus 2 25 Miljoonaa euroa Teollisuuden merkitys Keski-Suomen elinkeinotoiminnalle on merkittävä. Alan osuus maakunnan työllisyydestä on noin viidennes, mutta tuotannon arvonlisäyksestä lähes neljännes. Alkutuotannon osuus maakunnan työllisyydestä on 6 % ja arvonlisäyksestä vajaat 5 %. Rakentamisen osuus on sekä työllisyydestä että arvonlisäyksestä 8 %. Kauppa sekä majoitus- ja ravitsemistoiminta työllistävät maakunnan henkilöstöstä 8 %, mutta muodostavat arvonlisäyksestä vain 5 %. Sen sijaan muut markkinapalvelut (mm. liikenne, rahoitus, liikeelämän palvelut ja kotitalouksien palvelut) tuottavat arvonlisäyksestä noin kolmanneksen, vaikka niiden työllisyysosuus on alhaisempi. Yhteiskunnalliset palvelut (julkinen hallinto, sosiaali- ja terveydenhuolto, koulutus sekä muut yhteiskunnalliset palvelut) työllistävät maakunnassa lähes kolmanneksen henkilöstöstä ja vastaavat vajaan neljänneksen arvonlisäyksestä. Teollisuuden osuus työllisistä on Keski-Suomessa suurempi kuin koko maassa keskimäärin. Lähinnä vahvan koulutustarjonnan vaikutuksesta myös yhteiskunnallisten palveluiden osuus on valtakunnallista keskiarvoa korkeampi. Myös alkutuotannossa on Keski-Suomessa suhteellisesti enemmän työpaikkoja kuin koko maassa, mikä johtuu metsätalouden merkityksestä alueen taloudelle. Lisäksi rakentamisen osuus on Keski-Suomessa hieman korkeampi kuin koko maassa. Sen sijaan kaupan ja muiden markkinapalveluiden työpaikkaosuudet ovat alhaisemmat kuin valtakunnallisesti keskimäärin. Rakentaminen Erikoistumisalat Kauppa-, majoitus- & ravitsemisala Muut markkinapalvelut Yhteiskunn. palvelut 2 3 4 Henkilötyövuosia Metsäteollisuus hallitsee Keski-Suomen taloutta. Tämä nousee havainnollisesti esiin, kun maakunnan elinkeinotoiminnan erikoistumista tarkastellaan suhteuttamalla seudun kunkin toimialan työpaikkaosuus koko maan vastaavaan osuuteen. Näiden niin sanottujen sijaintiosamäärien perusteella on suuntautunut vahvimmin metsäsektorin tuotantoon. Paperiteollisuuden, puuteollisuuden, metsätalouden sekä koneiden ja laitteiden valmistuksen työpaikkaosuudet ovat likimäärin kaksinkertaisia koko maahan verrattuna. Koneiden ja laitteiden valmistus on Keski-Suomessa kytkeytynyt vahvasti metsäteollisuuteen. Myös koulutus muodostaa vahvan erikoistumisalan 5
Keski-Suomen avainalat Keski-Suomen Aikajanassa seurataan maakunnan kolmen avainalan teknologiateollisuus, energia-ala sekä asuminen ja rakentaminen liiketoiminnan kehitystä. Teknologiateollisuudessa ja energia-alalla liikevaihto kääntyi viime vuoden lopun laskun jälkeen kasvuun. Asumisen ja rakentamisen liikevaihdon kasvu pysähtyi. Teknologiateollisuuden liikevaihto ja henkilöstö kääntyivät loivaan kasvuun Teknologiateollisuuteen kuuluvat metallien jalostus, metallituotteiden, koneiden, laitteiden, elektroniikan ja kulkuneuvojen valmistus, asennus ja huolto, alan suunnittelupalvelut sekä eräät muut palvelut. Teknologiateollisuuden liikevaihto kääntyi viennin vetämänä laskuun viime vuoden loppupuolella. Tämän vuoden alussa viennin lasku kuitenkin pysähtyi ja liikevaihto kääntyi loivaan kasvuun. Alan liikevaihto oli vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 3 % alemmalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Koko maassa niin metalliteollisuuden kuin koko teollisuuden liikevaihto pysyi alkuvuonna viime vuoden lopun tasolla. Keski-Suomen teknologiateollisuuden liikevaihto oli vuoden alussa lähes neljänneksen alemmalla tasolla kuin vuonna 27 ja noin kolmanneksen alle vuoden 28 huipputason. Teknologiavienti oli viiden vuoden takaiseen verrattuna 36 % ja vuoden 28 huippuun verrattuna noin puolet alemmalla tasolla. Teknologiateollisuuden henkilöstömäärä pysyi vuoden 211 viimeisellä neljänneksellä samalla tasolla kuin edellisillä neljänneksillä, mutta kääntyi loivaan kasvuun tämän vuoden alussa. Edellisvuodesta alan henkilöstömäärä kasvoi vajaat 2 %. Viiden vuoden takaiseen verrattuna henkilöstömäärä oli 12 % alemmalla tasolla. Viimeksi kuluneen vuoden aikana teknologiateollisuuden yritysten liikevaihto oli Keski-Suomessa 2 miljoonaa euroa, vientiliikevaihto 1 miljoonaa euroa ja henkilöstömäärä 6 henkilötyövuotta. Alan yrityksillä oli maakunnassa 55 toimipaikkaa. 13 12 7 6 5 13 12 Teknologiateollisuus, yritysten liikevaihto, vienti ja henkilöstö Indeksi 27 = Vienti Energiaala, yritysten liikevaihto ja henkilöstö Indeksi 27 = Asuminen ja rakentaminen, yritysten liikevaihto ja henkilöstö Indeksi 27 = 6 7
Energia-alan liiketoiminta kääntyi taas kasvuun Energia-alaan kuuluvat puunkorjuu, turpeen nosto, energiaalan koneiden ja laitteiden valmistus, sähkön ja lämmön tuotanto, alan suunnittelupalvelut sekä eräät muut palvelut. Energia-alan liikevaihdon kehitys on vaihdellut voimakkaasti viimeisen vuoden aikana. Alan liikevaihto kääntyi pitkään jatkuneen voimakkaan kasvun jälkeen laskuun viime vuoden loppupuolella, mutta kääntyi taas kasvuun tämän vuoden alussa. Edellisvuoteen verrattuna alan liikevaihto pysyi vuoden ensimmäisellä neljänneksellä samalla tasolla. Viiden vuoden takaisesta liikevaihto on kasvanut alalla noin viidenneksen ja on myös vuoden 28 huipputasoa korkeammalla. Myös alan henkilöstömäärä kääntyi viime vuoden notkahduksen jälkeen taas kasvuun. Vuoden takaisesta henkilöstömäärän kasvua kertyi 5 %. Viiden vuoden takaiseen verrattuna alan henkilöstömäärä on kasvanut vajaat 3 %, mutta on saman verran alle vuoden 28 huipputason. Energia-alan yritysten liikevaihto oli viimeksi kuluneen vuoden aikana Keski-Suomessa 1 miljoonaa euroa ja henkilöstömäärä 3 7 työvuotta. Alan yrityksillä oli 53 toimipaikkaa. Asumisen ja rakentamisen liikevaihdon kasvu pysähtyi Asumisen ja rakentamisen toimialaryhmään kuuluvat sahatavaran, puutuotteiden, rakennusmateriaalien sekä alan tarvikkeiden ja laitteiden valmistus, huonekalujen ja muiden kalusteiden valmistus, rakennuttaminen, rakentaminen ja asennustyöt, arkkitehtipalvelut, muut alan suunnittelupalvelut sekä eräät muut palvelut. Asumisen ja rakentamisen liikevaihdon vuoden 29 lopussa alkanut vahva kasvu pysähtyi tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Koko maassa rakentamisen liikevaihdon kasvu jatkui vuoden alussa. Edellisvuoden vastaavaan aikaan verrattuna asumisen ja rakentamisen liikevaihto oli Keski-Suomessa 6 % korkeampi. Alan liikevaihto on samalla tasolla kuin vuonna 27, mutta on 9 % alle vuoden 28 huipputason. Alan henkilöstömäärä kääntyi viime vuoden lopun notkahduksen jälkeen taas kasvuun. Vuotta aikaisempaan verrattuna henkilöstömäärä oli vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 2 % korkeammalla tasolla. Asumisen ja rakentamisen henkilöstömäärä oli vuoden alussa 8 % alle viiden vuoden takaisen tason. Vuoden 28 tasoon verrattuna henkilöstömäärä oli noin 11 % alhaisempi. Asumisen ja rakentamisen yritysten liikevaihto oli viimeksi kuluneen vuoden aikana 1 4 miljoonaa euroa ja henkilöstömäärä 8 5 työvuotta. Alan yrityksillä oli 1 5 toimipaikkaa Viime vuosina Suomen vaihtotase on heikentynyt ja kilpailukyky huonontunut vuosi vuodelta. On vaikea ennustaa, koska euroalueen taloudellinen vakaus saavutetaan ja luottamus palautuu. Markkinavoimien ja politiikan sekoittuminen tekee tilanteesta ennakoimattoman. Yritysten halukkuus ja kyvykkyys kehittämisinvestointeihin ovat alhaiset. Monet vahvat yritykset istuvat nyt kassansa päällä, ja heikommilla ei ole mahdollisuutta investoida. Tuotantoa siirtyy halvempiin maihin. Öljyn korkea hinta tukee bioenergia-alaa. Silti tilauskanta Aritermissa on viime vuotta pienempi. Yrityksissä jarrutetaan jopa välttämättömiä investointeja, jotka maksavat itsensä takaisin nopeasti. Rahoituksen haasteet ovat todelliset, ja valtion on oltava talkoissa mukana. Tekesin riskinottokyvyn säilyminen on pitkäjänteisen kehittämisen edellytys. On ongelmallista, että investointitukirahoitusta ei saada nyt yrityksissä käyttöön, koska investointitukiprosentit ovat alhaisia ja riski suuri. Keski-Suomen tulevaisuuden arvontuotanto perustuu älykkäisiin ratkaisuihin. Voimme menestyä vain jatkuvalla tuotteiden, toiminnan ja osaamisen kehittämisellä. Petteri Korpioja Toimitusjohtaja Ariterm Oy Keski-Suomen palvelualat ja matkailu jatkavat hyvää kehitystä. Ne ovat kantavana voimana, kun viennin kysyntä on hiljaisempaa. Kuluttajien varovaisuus näkyy kaupassa ja palveluissa positiivisesti. Isojen hankintojen sijaan ostetaan pienempää tavaraa ja hemmottelua. Kauppa on meillä kasvanut yli kolmen prosentin vuosivauhtia. Autokaupassa on autoveron vuoksi ollut toistaiseksi hiljaisempaa. Vahvat investoinnit ovat kasvattaneet ostovoimaa. Ne näkyvät myös alan työllisyydessä, jonka uskon jatkuvan Keski-Suomessa hyvänä. Investointeja on edelleen näköpiirissä eri puolilla maakuntaa, siellä missä niillä on elinmahdollisuudet. Tähän eivät kuntarajojen muutokset vaikuta. Keski-Suomen korkeat työttömyysluvut ovat huolen aihe. Etenkin nuorten työllistämiseksi on nyt käännettävä kaikki kivet. Alueen menestys nousee ihmisistä ja osaamisesta, jonka säilyttämisestä ja lisäämisestä tulee huolehtia. Reilu kannustaminen ja yhteen hiileen puhaltaminen on keskisuomalaisten etu. Jari Kuosmanen Järvi-Suomen aluejohtaja Kesko 7
Keski-Suomen toimialaryhmät Matkailualan ja hyvinvointipalveluiden liiketoiminta kasvoi vahvasti vuoden alussa. Metsäteollisuudessa liikevaihto kääntyi kolmen vuosineljänneksen ajan kestäneen laskun jälkeen kasvuun. Myös osaamisintensiivisten liike-elämän palveluiden liiketoiminta kasvoi hieman vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. 14 13 12 Osaamisintensiiviset liikeelämän palvelut (KIBS), yritysten liikevaihto ja henkilöstö Keski- Suomessa. Osaamisintensiivisten liike-elämän palveluiden liiketoiminta kääntyi kasvuun vuoden alussa Indeksi 27 = Osaamisintensiivisten liike-elämän palveluiden (KIBS) yritysryhmittymään kuuluvat tietojenkäsittelypalvelut, tutkimus ja kehittäminen, laki- ja talouspalvelut, mainos- ja markkinointipalvelut, tekniset palvelut sekä yksityinen koulutus. KIBS -ryhmittymän suurimpia aloja ovat tietojenkäsittelypalvelut sekä tekniset palvelut. Osaamisintensiivisten liike-elämän palveluiden liikevaihdon kehitys notkahti viime vuoden kolmannen neljänneksen vahvan kasvun jälkeen vuoden lopussa, mutta ryhmittymän liikevaihto kääntyi taas loivaan kasvuun tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Liike-elämän palveluiden liikevaihdon kasvu notkahti loppuvuonna myös valtakunnallisesti. Koko maassa alan liikevaihto kääntyi kuitenkin alkuvuonna vahvaan kasvuun. Keski-Suomessa osaamisintensiivisten liike-elämän palveluiden liikevaihto oli vuoden alussa 7 % korkeampi kuin vuotta aiemmin. Viiden vuoden takaiseen verrattuna ryhmittymän liikevaihto oli 3 % korkeammalla tasolla. Yritysryhmittymän henkilöstömäärän kasvu pysähtyi viime vuoden loppupuolella. Tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä henkilöstömäärä oli taas kasvussa. Edellisvuodesta kasvua kertyi 4 %. Viiden vuoden takaiseen verrattuna ryhmittymän henkilöstömäärä oli 6 % korkeammalla tasolla. Vuoden alussa yritysryhmittymän henkilöstömäärä ylitti myös vuoden 28 huipputason. Viimeksi kuluneen vuoden aikana toimialaryhmän yritysten liikevaihto oli 5 miljoonaa euroa ja henkilöstömäärä 6 työvuotta. Alan yrityksillä oli Keski-Suomessa 1 5 toimipaikkaa. 15 14 13 12 Hyvinvointipalvelut, yritysten palkkasumma ja henkilöstö Keski- Suomessa. Indeksi 27 = Palkkasumma 8 Yksityisten hyvinvointipalveluiden liiketoiminnan kasvu kiihtyi Hyvinvointipalvelut kattavat yksityiset terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut, lääkintään liittyvien instrumenttien ja tarvikkeiden valmistuksen sekä lääkkeiden ja lääkeaineiden valmistuksen. Terveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden julkiset organisaatiot eivät ole mukana tässä ryhmässä. Suurin painoarvo on yksityisillä lääkäri- ja hammaslääkäripalveluilla. Hyvinvointipalveluiden ryhmittymän yritysten palkkasumma on kasvanut viime vuosina vahvasti. Tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä palkkasumman kasvu kiihtyi. Vuoden takaisesta yritysryhmittymän palkkasumma kasvoi vuoden alussa 9 %. Vuodesta 27 palkkasumman kasvua on kertynyt 4 %. määrä oli hyvinvointipalveluissa vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 7 % korkeampi kuin vuotta aiemmin. Viiden vuoden takaisesta henkilöstömäärä on kasvanut 22 %. 13 12 Matkailuala, yritysten liikevaihto ja henkilöstö Indeksi 27 =
Keski-Suomen plussat, miinukset ja kysymysmerkit Metsäteollisuus, yritysten liikevaihto ja henkilöstö Indeksi 27 = + Keski-Suomen plussat Kasvu jatkui Keski-Suomen palvelualoilla, kärjessä osaamisintensiiviset liike-elämän palvelut ja hyvinvointipalvelut. Maakunnan avainklustereista energia-ala on kasvanut vahvasti. Yritysten henkilöstömäärä on kasvanut viimeisen kahden vuoden aikana. Maakunnassa on paljon kasvavia yrityksiä, jotka ovat avainasemassa aluetalouden kasvussa ja rakennemuutoksessa. Keski-Suomen teollisuusyritysten suhdanneodotukset ovat valtakunnallisesta keskiarvosta poiketen varsin positiivisia. Tekesin tutkimus- ja kehitysrahoitus kääntyi nousuun viime vuonna. 7 6 Toimialaryhmän yritysten henkilöstömäärä oli viimeksi kuluneen vuoden aikana 2 7 työvuotta. Hyvinvointipalveluiden ryhmän yrityksillä oli 65 toimipaikkaa Keski- Suomessa. Matkailualan liiketoiminta kasvoi Vienti Matkailun yritysryhmittymään kuuluvat hotellit ja muu majoitustoiminta, matkatoimisto- ja matkaopaspalvelut, linja-autojen tilausliikenne, sisävesiliikenne, huvipuistot, taideja urheilutoiminta sekä hiihto- ja laskettelukeskukset. Alan julkiset organisaatiot eivät sisälly ryhmään. Matkailualan liikevaihdon viime vuoden loppupuolella alkanut kasvu jatkui tämän vuoden alussa. Edellisen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna liikevaihto kasvoi alalla 8 %, mikä on enemmän kuin muilla aloilla. Majoitus- ja ravitsemisalan liikevaihto kasvoi vuoden alussa vahvasti myös koko maassa. Vuodesta 27 matkailualan liikevaihto on kasvanut Keski-Suomessa vajaan viidenneksen. Maakunnan matkailualan henkilöstömäärän kasvu pysähtyi viime vuoden lopussa, mutta kääntyi taas kasvuun kuluvan vuoden alussa. Edellisvuodesta kasvua kertyi 3 %. Vuodesta 27 alan henkilöstömäärä on kasvanut 2 %, mutta on 4 % alle vuoden 28 huipputason. Matkailun yritystoiminnan liikevaihto oli viimeksi kuluneen vuoden aikana 15 miljoonaa euroa ja henkilöstömäärä 1 2 työvuotta. Alan yrityksillä oli 46 toimipaikkaa - Keski-Suomen miinukset Maakunnan vienti ei vedä. Teknologiateollisuuden liikevaihto on jäänyt kauas vuosien 27 28 tason alapuolelle. Yritysten investointihalukkuus on alhaista epävarmana aikana. Jalostusaloilla henkilöstömäärä vähenee. Palvelualoilla suhdanneodotukset ovat kääntyneet negatiivisiksi. Nuorten työttömyysluvut ovat korkeat. Metsäteollisuuden liikevaihto kääntyi viennin vetämänä kasvuun Toimialaryhmään kuuluvat sahatavaran ja puutuotteiden valmistus sekä massan, paperin, kartongin ja niihin liittyvien tuotteiden valmistus. Metsäteollisuuden liikevaihdon kehitys noudattaa alan viennin suhdannevaihteluita. Toimialaryhmän kasvu pysähtyi viime vuoden toisella neljänneksellä, ja liikevaihto kääntyi jyrkkään laskuun vuoden loppupuolella. Tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä metsäteollisuuden liikevaihto kääntyi kuitenkin taas kasvuun. Alan liikevaihto kääntyi loivaan kasvuun myös koko maassa. Edelliseen vuoteen verrattuna liikevaihto oli Keski- Suomessa 6 % alemmalla tasolla. Viiden vuoden takaisesta tasosta metsäteollisuuden liikevaihto on supistunut 12 % ja vienti 15 %. Toimialaryhmän henkilöstömäärä pysyi viime vuoden ajan samalla tasolla, mutta kääntyi laskuun kuluvan vuoden alussa. Vuoden takaiseen verrattuna henkilöstömäärä aleni 6 %. Vuodesta 27 henkilöstömäärä on supistunut yli kolmanneksen. Viimeksi kuluneen vuoden aikana metsäteollisuuden liikevaihto oli 2 miljoonaa euroa, vientiliikevaihto 1 2 miljoonaa euroa ja henkilöstömäärä 3 7 työvuotta. Alan yrityksillä oli 16 toimipaikkaa? Keski-Suomen kysymysmerkit Miten Keski-Suomen yritysten tutkimusja kehittämispanostukset saadaan nousemaan vähintään valtakunnalliselle keskitasolle? Löytyykö maakunnasta riittävästi osaavaa työvoimaa eläkkeelle siirtyvien kokeneiden ammattilaisten tilalle? Kuinka metsäteollisuuden ja Puolustusvoimien vähennysten jättämät aukot saadaan paikattua? Kärsiikö Keski-Suomen yritysten vienti heikentyneistä lentoyhteyksistä? 9
Tutkimus- ja kehittämistoiminta ja investoinnit Keski-Suomessa Epävarmassa taloudellisessa tilanteessa yritystoiminnan uudistuminen ja kilpailukyvyn säilyttäminen/parantaminen korostuvat. Tutkimus- ja kehittämistoiminta (t&k -toiminta) ja innovaatiot luovat pohjan yritysten kilpailukyvylle, kasvulle ja investoinneille. T&k -toiminta Keski-Suomessa Tutkimus- ja kehittämistoimintaan panostaminen Keski-Suomessa oli vuosikymmenen puolessa välissä koko maan tasolla (sijaintiosamäärä 1= t&k -menojen osuus tuotannon bruttoarvosta sama kuin koko maassa). Yritysten tuotekehityspanokset ovat olleet hieman maan keskiarvon alapuolella, ja vuosikymmenen vaihteeseen tultaessa t&k -menojen osuus laski Keski-Suomessa selvästi. Samanaikaisesti panostus t&k -toimintaan koko maassa jopa kasvoi. Yritysten osuus maakunnan tuotekehitysmenoista laski vuosien 2 28 noin 6 %:sta 45 %:iin vuoteen 2. Teollisuuden investoinnit Keski-Suomessa Keski-Suomen keskeisillä teollisuuden aloilla tapahtui huomattava pudotus investoinneissa vuonna 28. Keski-Suomen metalliteollisuuden selvästi alan keskimääräistä korkeampi investointiaste putosi selvästi alle koko maan tason. Maakunnan paperiteollisuuden investointiaste laski alan keskimääräiseltä tasolta vajaaseen puoleen koko maan tasosta. Vuonna 29 Keski-Suomen teollisuuden investoinnit kääntyivät selvään nousuun: metalliteollisuudessa investointiaste nousi jopa kaksinkertaiseksi alan keskitasoon nähden ja myös mekaanisen puuteollisuuden investointiaste kohosi Keski-Suomessa korkeammaksi kuin alalla keskimäärin. Näillä aloilla investointiaste säilyi myös vuonna 2 kohtalaisella tasolla. Sen sijaan paperiteollisuuden investointiaste vajosi vuonna 2 ennätyksellisen alas. Keski-Suomen energia-alan investointiaste palasi vuonna 2 alan keskimääräiselle tasolle investointihuipun jälkeen. Keski-Suomen seutukunnissa investointiasteen lasku vuonna 28 koskee erityisesti Jyväskylän ja Jämsän seutukuntia. Jämsän ja Äänekosken seutukuntia lukuun ottamatta ovat investoinnit olleet kasvussa vuosikymmenen loppua kohden. Investointiasteessa vuonna 29 tapahtunut kasvu voi osaltaan selittää yritysten tuotekehityspanosten alenemista vuosikymmenen lopulla, kun samanaikaisesti taantuma aiheutti huomattavan notkahduksen teollisuusyritysten liikevaihdossa. Keski-Suomen yritysten suhdannenäkymät Euroopan velkakriisi ja maailmantalouden hidas kasvu vaikuttavat edelleen niin Suomen talouteen kuin Keski-Suomen elinkeinotoimintaan. Maailman kokonaistuotannon arvioidaan kasvavan 212 jopa edellisvuotta hitaammin. Loppuvuonna talouskasvu voi nopeutua, mikäli kasvua jarruttava euromaiden kriisi helpottuu. Yhdysvaltojen bruttokansantuotteen arvioidaan kasvavan kuluvana vuonna maltillisesti, n. 2 %. EU-maiden keskimääräinen kasvu jäänee lähelle nollaa. Venäjällä kokonaistuotannon kasvun oletetaan hidastuvan ja jäävän 3,5 4 prosenttiin ja Kiinassa kasvun arvioidaan jatkuvan 8 prosentin tasolla. Suomen bruttokansantuotteen kasvun odotetaan jäävän jopa alkuvuoden arvioita hieman alemmaksi, eli 1 prosenttiin. Maamme talouskasvu jäänee yksinomaan kotimaisen kulutuksen varaan. Saldoluku Osuus, % Teollisuuden ja rakentamisen sekä palveluiden suhdanneodotukset Keski-Suomessa suhdannenäkymät ovat vuonna 212 tehtyjen yrityskyselyjen perusteella kaksijakoiset. Teollisuuden ja rakentamisen tilanne näyttää kevään jälkeen kääntyneen positiiviseen suuntaan. Koko maassa vastaavanlaista käännettä ei ole tapahtunut. Sen sijaan palveluiden näkymät ovat selvästi kesään mennessä heikentyneet niin Keski-Suomessa kuin koko maassakin. Palveluiden suhdannenäkymien heikkeneminen ja kuluttajien heikentyneet odotukset vievät pohjaa taloudelliselta kasvulta. Teollisuuden ylikapasiteetti ja talouden kehitysnäkymät luovat epävarmuutta investointeihin. Tämä näkyy myös yritysten varovaisissa arvioissa tulevien investointien osalta. Keski-Suomessa investointihalukkuus on laskenut muuta maata enemmän syksystä 211 lähtien. Teollisuuden kohentuneet odotukset saattavat nostaa loppuvuonna myös yritysten investointihalukkuutta. Tietolähde: Elinkeinoelämän keskusliitto, suhdannebarometri. Suhdannebarometri perustuu teollisuus- ja palveluyrityksille tehtävään kyselyyn. Suhdannenäkymä-saldoluku kuvaa yritysten yleisiä lähitulevaisuuden suhdanneodotuksia. Saldoluku on suhdanteiden paranemista odottavien ja huononemista odottavien vastaajien %-osuuksien erotus. 4 3 2 - -2-3 4 3,5 3 2,5 2 1,5 212/1 212/4 212/7 28 29 2 211 Yritysten suhdannenäkymät Keski-Suomessa ja koko maassa. Teollisuus ja rakentaminen koko maa Teollisuus ja rakentaminen Palvelut koko maa Palvelut Tekesin T&Krahoitus Keski-Suomessa 28 211. Rahoitus Keski-Suomessa/ rahoitus koko maassa, %. Yritykset Korkeakoulut Yhteensä
Vaihtuva teema: Näkökulma yritystoiminnan dynamiikkaan yritysten kasvu ja supistuminen Yritysten välillä on suuria eroja liiketoiminnan kasvussa ja supistumisessa. Kasvavat yritykset ovat avainasemassa Keski-Suomen talouden kasvussa ja rakennemuutoksessa. Yritysten jakautuminen kasvuluokkiin Keskimääräiset tunnusluvut maakunnan yritysten liiketoiminnan vuosittaisesta muutoksesta peittävät alleen yritysten väliset erittäin suuret erot muutoksen suunnassa ja suuruudessa. Reilusti yli puolet Keski-Suomen yrityksistä kasvatti liikevaihtoaan vuoden 211 alusta kuluvan vuoden ensimmäiseen neljännekseen ulottuneen jakson aikana. Yli 15 % vuodessa liikevaihtoa kasvattaneita yrityksiä oli Keski-Suomen yrityksistä 4 % ja alle 15 % kasvaneita yrityksiä oli 15 %. Vastaavasti vajaalla puolella yrityksistä liikevaihto väheni samaan aikaan. Kolmanneksella yrityksistä liikevaihto väheni enemmän kuin 15 % ja runsaalla kymmenyksellä alle 15 %. Jalostusalojen yrityksillä tapahtuu muutoksia kasvuluokkien välillä varsin nopeasti, kun taas palvelualoilla muutokset ovat suhteellisen pieniä. Kasvaneiden yritysten osuus liikevaihdon kasvusta Keski-Suomen taloudessa kasvavat yritykset kompensoivat supistuvien yritysten liikevaihdon vähenemistä. Ne ovat avainroolissa aluetalouden kasvun ja rakennemuutoksen moottorina. Jalostusyritysten yhteenlaskettu liikevaihto kasvoi jakson aikana keskimäärin 4,5 % ja palveluyritysten 7,5 % edellisvuodesta. Kasvaneiden yritysten osuus kasvussa oli keskimäärin noin 15 %-yksikköä sekä jalostus- että palvelualoilla. Vastaavasti supistuneet yritykset alensivat kokonaiskasvua,5 %-yksikköä jalostusaloilla ja 7,5 %-yksikköä palvelualoilla. Jalostusaloilla tapahtui nopea muutos vuoden 211 ensimmäisen neljänneksen 21 %:n kokonaiskasvusta yli 5 %:n laskuun neljännellä neljänneksellä. Tämän taustalla oli kasvavien yritysten osuuden pieneneminen ja vastaavasti supistuvien yrityksen osuuden kasvu. Palvelualoilla ei vuosineljännesten välillä ole merkittäviä eroja. 3 25 2 15 5-5 - -15-2 3 25 2 15 5-5 - -15-2 25 2 15 5 11/1 11/2 11/3 11/4 12/1 11/1 11/2 11/3 11/4 12/1 Jalostusyritysten liikevaihdon muutos kasvuluokittain. Vähennys -15 % Vähennys yli 15 % Kasvu -15 % Kasvu yli 15 % Kokonaismuutos Palveluyritysten liikevaihdon muutos kasvuluokittain. Vähennys -15 % Vähennys yli 15 % Kasvu -15 % Kasvu yli 15 % Kokonaismuutos Jalostusyritysten henkilöstömäärän muutos kokoluokittain. alle 5 5-2 Liikevaihdon muutos yrityskoon mukaan -5 yli 2 Kokonaismuutos Alle 5 henkilön mikroyrityksiä on Keski-Suomen yrityksistä yli %. Niiden osuus jakson aikana toteutuneessa kasvussa oli jalostusyrityksillä melko pieni, keskimäärin,5 %-yksikköä, mutta selvästi suurempi palveluyrityksillä, 1,5 %-yksikköä. Pienyritysten, joiden henkilöstömäärä on 5 2 henkilöä, vaikutus liikevaihdon muutokseen oli keskimäärin lähes 1,5 %-yksikköä sekä jalostus- että palvelualoilla. Kummankin pienimmän yrityskokoluokan vaikutus pysyy suunnilleen samansuuruisena vuosineljänneksestä toiseen. Yli 2 henkilön yritykset dominoivat liikevaihdon muutosta jalostuksessa, jossa osuus kasvusta on keskimäärin 3 %-yksikköä. Palveluissa vastaava osuus on 4,5 %-yksikköä. Erityisesti jalostusyrityksillä suhdannevaihteluiden vaikutukset keskittyvät yli 2 henkilön yrityksiin. Viime vuoden kolmen ensimmäisen neljänneksen liikevaihdon kasvu painottuu näihin yrityksiin ja niihin perustuu myös liikevaihdon lasku viime vuoden neljännestä neljänneksestä alkaen. - 15 5 11/1 11/2 11/3 11/4 12/1 Palveluyritysten henkilöstömäärän muutos kokoluokittain. alle 5 5-2 yli 2 Kokonaismuutos Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu. 11/1 11/2 11/3 11/4 12/1 11
Keski-Suomen Aikajana 1 8 Julkaisijat Keski-Suomen liitto Kehittämispäällikkö Veli-Pekka Päivänen 4 595 5 veli-pekka.paivanen@keskisuomi.fi Keski-Suomen kauppakamari Toimitusjohtaja Uljas Valkeinen 5 568 8555 uljas.valkeinen@chamber.fi Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Klusteripäälliköt Kehittämispäällikkö Pekka Matinaro Uudistuvat koneet ja laitteet -klusteri 4 588 593 pekka.matinaro@jykes.fi Kehittämispäällikkö Juha Järvi Bioenergiasta elinvoimaa -klusteri 4 648 618 juha.jarvi@jykes.fi Kehittämispäällikkö Matti Paatola Kehittyvä asuminen -klusteri 4 648 124 matti.paatola@jykes.fi Toimitus Kaupunkitutkimus TA Oy Toimitusjohtaja, tutkija Seppo Laakso 9 561 2493 seppo.laakso@kaupunkitutkimusta.fi Tutkija Tamás Lahdelma tamas.lahdelma@kaupunkitutkimusta.fi Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Esa Storhammar 5 3 9977 esa.t.storhammar@jyu.fi Viestintätoimisto Medita Communication Oy Reetta Mikkola 5 439 2761 reetta.mikkola@medita.fi Käsitteet ja tietolähteet on alueella toimivien yritysten myynnin yhteenlaskettu arvo. Toimialoittainen liikevaihtokuvaaja esitetään kunkin ajankohdan mukaisin käyvin arvoin. Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu, verohallinnon alv-suoritustiedot. määrällä tarkoitetaan yritysten kokopäivätyöllisten määrää. määrän indikaattori estimoidaan yritys- ja toimipakkarekisterin kahden vuoden takaisesta henkilöstötiedosta ansiotason muutoksesta puhdistetun palkkasummakehityksen perusteella. Yrittäjien henkilöstömäärä estimoidaan liikevaihdon kehityksen perusteella. Indikaattorin laskenta: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu. Sijaintiosamäärä lasketaan jakamalla Keski-Suomen T&Kmenojen ja investointien osuus tuotannon bruttoarvosta koko maan vastaavilla osuuksilla. Sijaintiosamäärä on 1, kun osuudet ovat samansuuruiset. Tietolähde: Tilastokeskus, aluetilinpito, tutkimus- ja kehittämistoiminta sekä teollisuuden alue- ja toimialatilasto. Tietojen korjautuminen: - ja henkilöstömäärätiedot korjautuvat tietojen tarkentuessa vuoden päähän taaksepäin. Tästä syystä uusimman katsauksen tiedoissa on poikkeamia aikaisempiin katsauksiin verrattuna. Toimipaikkojen määrä on laskettu niistä Keski-Suomessa toimivista yrityksistä, jotka on sisällytetty yritysten henkilöstömäärien laskentaan. Mukana ovat toimivat yritykset, joiden palkkasumma vastaa vähintään yhtä kokopäivätyöllistä. Työllisyysosuudet on laskettu aluetilinpidon tietojen perusteella. Tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia aikaisempien katsausten tietojen kanssa. Tietolähde: Tilastokeskus, aluetilinpito. Indeksisarjat, jotka esitetään kuvioissa, ovat kausitasoitettuja trendejä. Katsauksessa käytetään X11- kausitasoitusmenetelmää. Indeksisarjojen vertailuvuosi on 27. Alue: Liiketoimintakuvaajien alueena on Keski-Suomen maakunta. Ulkoasu Mainostoimisto Cake Oy Kari Lehkonen kari.lehkonen@getcake.fi yhteistyökumppanit