Kilpailukykyinen Jyväskylän kaupunkiseutu ja elinkeinotoiminnan kehittäminen ja tehostaminen KV 30.9.2013 Kaupunginjohtaja Markku Andersson Markku Andersson
Miten hyvät veronmaksajat saadaan pysymään Jyväskylässä? 28.1.2013
MARKKU ANDERSSON
Kelpo-työryhmä Kaupunki asettaa elinkeinopolitiikan kohentamisen, yritysten toimintaedellytysten parantamisen, työpaikkojen lisäämisen ja veropohjan laajentamisen toimintansa keskeiseksi tavoitteeksi ja palvelujensa varmistamisen turvaksi. KELPO-ryhmän tehtävänä on tehdä esityksiä kilpailukyvyn, elinkeinopolitiikan ja suotuisan väestö- ja työpaikkakehityksen turvaamiseksi ja edistämiseksi Tehdä uusia avauksia, joilla vaikutetaan kaupungin kasvuun, kilpailukykyyn ja osaamiseen sekä vetovoimaan ja suotuisaan työpaikkakehitykseen.
Miten hyvät veronmaksajat saadaan pysymään Jyväskylässä?
Tulot, /vuosi 52000+ Muuttajat tuloluokittain Jyväskylässä 2010 (kotimainen muuttoliike) 42000-51999 32000-41999 Nettomuutto Lähtömuutto Tulomuutto 27000-31999 22000-26999 17000-21999 12000-16999 9000-11999 6000-8999 Miten hyvät veronmaksajat saadaan pysymään Jyväskylässä? 3000-5999 2-2999 Ei tuloja Lähde: Tilastokeskus -1000-500 0 500 1000 1500
135 130 125 120 Jyväskylän seutu Kuopion seutu Lahden seutu Oulun seutu Tampereen seutu Turun seutu Yrityskannan kehitys suurilla kaupunkiseuduilla 2006-2012 (indeksi 2005=100) 115 110 105 100 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012
Perustettujen yritysten määrä alueittain suhteutettuna alueen yrityskantaan 2006-2013
MARKKU ANDERSSON
Kaupunki oman onnensa seppänä 1. Suomen kansantalous on hitaan kasvun vaiheessa, joka näyttää jatkuvat useita vuosia. Julkisen talouden velkaantuminen on pakko pysäyttää. Kaikilla kunnilla on välttämätön tarve tehostaa toimintaansa ja uudistaa rakenteitaan. Yhteinen tahto ja usko tulevaisuuteen ovat elinvoimapolitiikan onnistumisen edellytys. 2. Kaupunkiseudun elinvoiman johtaminen on paikkakunnan tärkein menestystekijä. Yhteinen tahto ja usko tulevaisuuteen ovat elinvoimapolitiikan onnistumisen edellytys. Näkemys tulevaisuudesta on kyettävä muotoilemaa Miten yhteiseksi hyvät visioksi. veronmaksajat saadaan 3. Nyt ollaan murrosvaiheessa, jossa etsitään paikallisen talouskasvun uusia vetureita. Samalla kaupungit miettivaẗ elinkeinopolitiikan organisoinnin virtaviivaistamista. pysymään Jyväskylässä? => Elinkeinoyhtiöiden tuloksellisuuden mittarit! Markku Andersson
Kaupunki oman onnensa seppänä 1. Suomen kansantalous on hitaan kasvun vaiheessa, joka näyttää jatkuvat useita vuosia. Julkisen talouden velkaantuminen on pakko pysäyttää. Kaikilla kunnilla on välttämätön tarve tehostaa toimintaansa ja uudistaa rakenteitaan. Yhteinen tahto ja usko tulevaisuuteen ovat elinvoimapolitiikan onnistumisen edellytys. 2. Kaupunkiseudun elinvoiman johtaminen on paikkakunnan tärkein menestystekijä. Yhteinen tahto ja usko tulevaisuuteen ovat elinvoimapolitiikan onnistumisen edellytys. Näkemys tulevaisuudesta on kyettävä muotoilemaa yhteiseksi visioksi. 3. Nyt ollaan murrosvaiheessa, jossa etsitään paikallisen Miten talouskasvun hyvät uusia vetureita. Samalla kaupungit miettivaẗ elinkeinopolitiikan veronmaksajat organisoinnin virtaviivaistamista. saadaan => Elinkeinoyhtiöiden tuloksellisuuden pysymään mittarit! Jyväskylässä? Markku Andersson
Kaupunki oman onnensa seppänä 1. Suomen kansantalous on hitaan kasvun vaiheessa, joka näyttää jatkuvat useita vuosia. Julkisen talouden velkaantuminen on pakko pysäyttää. Kaikilla kunnilla on välttämätön tarve tehostaa toimintaansa ja uudistaa rakenteitaan. Yhteinen tahto ja usko tulevaisuuteen ovat elinvoimapolitiikan onnistumisen edellytys. 2. Kaupunkiseudun elinvoiman johtaminen on paikkakunnan tärkein menestystekijä. Yhteinen tahto ja usko tulevaisuuteen ovat elinvoimapolitiikan onnistumisen edellytys. Näkemys tulevaisuudesta on kyettävä muotoilemaa yhteiseksi visioksi. 3. Nyt ollaan murrosvaiheessa, jossa etsitään paikallisen talouskasvun uusia vetureita. Samalla kaupungit miettivaẗ elinkeinopolitiikan organisoinnin virtaviivaistamista. => TEM: INKA ja kasvusopimus 2014-2020 => Elinkeinoyhtiöiden tuloksellisuuden mittarit! Markku Andersson
1000 työpaikkaa tuo noin 4 milj. euroa/v. palkkaverotuloja. Lisäksi yhteisövero- ja muita taloudellisia vaikutuksia. Nettomääräisesti 4000 jyväskylässä työskentelevää asuu muissa seudun kunnissa! yli 20 milj. euron verotulot!!! 2000-luvulla Jyväskylään 770 tp/v
Jyväskylän vahvan kasvun strategia 2009- Väestönkasvu 1 1.5 % Työpaikkakasvu 1 2 % Markku Andersson Miten hyvät veronmaksajat saadaan pysymään Jyväskylässä?