Ajankohtaista sote- ja maakuntauudistuksesta Järjestöt mukana muutoksessa: maakuntahankkeiden verkostotapaaminen 10.9.2018, Postitalo, Helsinki Erityisasiantuntija Ulla Kiuru
Puheenvuoron rakenne Mitä tähän mennessä on tapahtunut? Keskeisiä nostoja perustuslakivaliokunnan lausunnosta ja Suomen hallituksen vastineesta Ajankohtaista maakuntauudistuksesta Uudistuksen aikataulut
Mitä tähän mennessä on tapahtunut? Sote- ja maakuntauudistuksen lausuntokierros 31.8.-9.11.2016 Hallituksen esitys sote- ja maakuntauudistuksesta 2.3.2017 (eduskunnassa) Valinnanvapauslain lausuntokierros 31.1-28.3.2017 Hallituksen esitys eduskunnalle valinnanvapaudesta 9.5.2017 Perustuslakivaliokunnan lausunto 29.6.2017: Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamiselle on olemassa perusoikeusjärjestelmään pohjautuvia painavia perusteita, jotka puoltavat järjestämis- ja tuottamisvastuun siirtämistä yksittäisiä kuntia suurempien toimijoiden hoidettavaksi.
Mitä tähän mennessä on tapahtunut? Sosiaali- ja terveyspalvelujen tehostamiselle, integraatiolle sekä järjestäjien kantokyvyn vahvistamiselle on olemassa akuutti tarve myös sosiaalisten perusoikeuksien toteutumisen näkökulmasta. Valiokunta pitää asiakkaiden valinnanmahdollisuuksien laajentamista erittäin merkityksellisenä ihmisten itsemääräämisoikeuden kannalta. PeV piti kuitenkin ongelmallisena yhtiöittämispakkoa, uudistuksen aikataulua ja mm. sosiaalihuoltoon liittyvien viranomaispäätösten siirtoa yksityisille toimijoille
Mitä PeV:n lausunnosta seurasi? Suomen hallitus päätti lykätä sote- ja maakuntauudistusta vuodella eteenpäin (2019 > 2020) Virkamiesryhmä (nimettiin 14.7.2017) valmistelemaan uutta hallituksen esitystä asiakkaan valinnanvapauslaiksi. Valinnanvapausesityksen lausuntokierros 3.11. 15.12.2017 Uusi lakiesitys valinnanvapaudesta 8.3.2018 Valiokuntakuulemiset keväällä 2018 (SOSTE oli kuultavana neljässä valiokunnassa) Valiokunnat ovat antaneet lausuntonsa sosiaali- ja terveysvaliokunnalle, myös perustuslakivaliokunta 1.6.2018 Lausuntojen perusteella sosiaali- ja terveysvaliokunta laatii mietintönsä, joka menee vielä kertaalleen perustuslakivaliokunnan tarkasteluun.
Keskeisiä huomioita perustuslakivaliokunnan lausunnosta
Perustuslakivaliokunnan lausunto 1.6.2018 Ei suoraan punaista tai vihreää valoa, pikemminkin keltaista valoa. PeV:n mukaan tarpeelliset muutokset voidaan tehdä eduskuntakäsittelyssä Keskeisiä huomioita / huomautuksia: Valinnanvapauden aikataulu on liian tiukka: Valinnanvapauslain siirtymäkauden olennainen pidentäminen on välttämätön tapa vähentää uudistukseen liittyviä riskejä ja epävarmuustekijöitä. Sama koskee uudistuksen toteuttamisaikataulun vaiheistamista palvelu- ja alueperusteisesti. Toisaalta PeV pitää mahdollisena, että eri maakunnissa siirrytään valinnanvapausjärjestelmään asteittain (esim. laissa säädettyä ajankohtaa aikaisemmin hakemuksen perusteella)
Perustuslakivaliokunnan lausunto 1.6.2018 Maakuntien rahoitus turvattava: Maakuntien rahoituslain sääntelyä on muutettava siten, että se turvaa asianmukaisesti ja täsmällisin säännöksin riittävien sote-palveluiden rahoituksen ja poikkeustilanteissa maakunnan edellytykset perus- ja ihmisoikeuksien toteuttamiseen. Sääntelyä tarkennettava: Valinnanvapausjärjestelmän eri osatekijöitä, kuten asiakassuunnitelmaa, suoran valinnan palveluita, asiakasseteliä (arvon määräytyminen) ja henkilökohtaista budjettia (budjetin suuruus) sekä alihankintaa, koskeva sääntely ei ole kaikilta osin riittävän täsmällistä ja oikeusturvan takaavaa.
Perustuslakivaliokunnan lausunto 1.6.2018 EU-notifikaatio?: Sosiaali- ja terveysvaliokunnan on tarkkaan selvitettävä, voidaanko ehdotettua valinnanvapausjärjestelmää pitää sisällöltään notifiointia edellyttävänä. Kuinka iso ja pitkä prosessi tämä olisi, se jäisi nähtäväksi.
Hallituksen vastine sosiaali- ja terveysvaliokunnalle 18.6.2018 ja 17.8.2018
Keskeisiä asioita Valinnanvapauden toimeenpanoon pidempi vaiheistus kriteerit täyttävä maakunta voi aloittaa aiemmin Maakuntien riittävä rahoitus varmistetaan menokehitys säilyy pääsääntönä: Lisärahoitusta voitaisiin myöntää yksittäiselle maakunnalle hakemuksen perusteella tai valtion aloitteesta. Maakunnalla olisi kuitenkin edelleen mahdollisuus saada valtionavustusta sekä valtion laina tai takaus maksuvalmiusongelmien korjaamiseksi. Valtion olisi korotettava maakuntien rahoitusta tilanteessa, jossa rahoituksen taso todettaisiin useissa maakunnissa riittämättömäksi turvaamaan sosiaalija terveyspalvelut.
Keskeisiä asioita Hallitus ehdottaa täsmennettäväksi asiakassetelin ja henkilökohtaisen budjetin arvon määräytymistä koskevia säännöksiä. Arvon tulee olla sellainen, että sillä saa ne palvelut, joka setelillä tai budjetilla on tarkoitettu maksettavaksi. Henkilökohtaisella budjetilla hankittavat palvelut määritettäisiin myös tarkemmin laissa. Määrittely tehtäisiin kuitenkin siten, että budjetin käyttö laajasti sosiaali- ja terveyspalveluissa turvattaisiin. Valinnanvapauslakiehdotuksen mukainen asiakassuunnitelma ei ole valituskelpoinen hallintopäätös. Tämä on jäänyt epäselväksi ja siksi pykälästä ehdotetaan poistettavaksi kohta, jonka mukaan palveluntuottajilla olisi velvollisuus noudattaa asiakassuunnitelmaa.
Keskeisiä asioita EU:n valtiontukisääntely ei ole ristiriidassa valinnanvapauslakiesityksen kanssa: Maakunnan liikelaitoksen sosiaali- ja terveyskeskukselle maksettavat korvaukset olisivat kaikilta osin yhdenvertaisia yksityisille toimijoille maksettavien korvauksien kanssa. Lisäksi maakunnalla olisi mahdollisuus antaa maakunnan liikelaitokselle palveluvelvoite, johon sovellettaisiin EU-oikeuden SGEI-sääntelyä (yleisen taloudellisen edun palveluita koskevaa sääntelyä). Näillä säännöksillä ja muilla lakiesityksessä jo olevilla kilpailuneutraliteetin takaavilla säännöksillä varmistettaisiin, ettei maakunnan liikelaitokselle muodostu EU:n valtiontukisääntöjen vastaista tukea.
Sote-uudistus siirtyy jälleen vuodella eteenpäin Sosiaali- ja terveysvaliokunnan sote-mietintöluonnos ei valmistunut ennen heinäkuun loppua. Pääministerin ilmoitus 27.6.2018: maakunta- ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen voimaantulo siirtyy alkamaan 1.1.2021 Historiallisen suuri ja innovatiivinen uudistus vaatii eduskunnan työskentelyn osalta enemmän aikaa kuin oli ajateltu. Hallitus toivoo kunnilta ja kuntayhtymiltä vielä sitkoa, jotta yhdestä lisävuodesta ei muodostu markkinavoimien temmellyskenttää.
Hallituksen vastine 17.8.2018 Muutosehdotukset pääosin teknisiä. Asiakasseteli ja henkilökohtainen budjetti olisi otettava käyttöön kaikissa maakunnissa 1.1.2022. Asiakasseteliä ja henkilökohtaista budjettia pilotoitaisiin vuosina 2019 2021. Pilotit kestäisivät vuoden pidempään, kuin 18.6. annetussa vastineessa esitettiin. Alueellisten pilottien aikataulut siirtyvät. Sote-keskukset aloittaisivat kaikissa maakunnissa viimeistään 1.1.2023. Sote-keskuksia pilotoitaisiin vuosina 2019 2021. Pilotit päättyisivät viimeistään 30.6.2021 eli kestäisivät puoli vuotta pidempään, kuin 18.6. vastineessa esitettiin. Reformiministerityöryhmän linjauksen mukaan käynnissä olevat palvelusetelikokeilut voivat jatkua vuonna 2019. Kokeiluja on käynnissä kymmenessä maakunnassa.
Ajankohtaista maakuntauudistuksesta
Maakuntien valmistelutilanne Maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelu jatkuu tiiviisti niin maakunnissa kuin ministeriöissäkin. Kysyttäessä (VM) maakuntien muutosjohtajilta lisäajan hyödyntämismahdollisuuksia, nousi mahdollisuus asioiden pidemmälle vietyyn valmisteluun esiin. Lisäajan hyödyntämispotentiaali tunnistettiin erityisesti ICT-palveluissa. Maakuntien huolena on ollut valtion osoittaman valmistelurahoituksen jatkuvuus ja riittävyys esivalmisteluvaiheen pitkittyessä. Maakuntien pidentyneen esivalmistelun edellyttämät resurssit varmistetaan, jotta valmistelu voi jatkua saumattomasti. Valmistelun ja toimeenpanon tukeen sekä ohjaukseen ehdotettiin elokuun lopun budjettiriihessä yhteensä 211 milj. euroa.
Missä mennään maakunnissa? Kevään 2018 aikana kaikkien maakuntien valmistelu eteni hyvin - Yleinen poliittinen keskustelu uudistuksesta korostui vain Uudellamaalla Päätöksen lykkäys hidasti valmistelua, muttei pysäyttänyt sitä kokonaan yhdessäkään maakunnassa Tällä hetkellä tilanne on odottava: - Uusia rekrytointeja tehdään, mutta toisaalta myös rekrytointeja on jäädytetty. Valmistelua ei ole pysäytetty kokonaan missään. - Osa maakunnista on käynnistämässä vaihtoehtoisten sote-mallien valmistelun. - Myös olemassa olevat organisaatiot (shp:t, suuret kaupungit, ELYt) ovat jossain määrin aktivoituneet omassa varautumisessaan tulevaan.
Saarikon ja Vehviläisen kirje 30.8. maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelijoille Maakuntien valmisteluun osoitettu rahoitus kasvaa merkittävästi vuonna 2019 Monien kokonaisuuksien, kuten ICT-ratkaisujen ja yhteistyöaluevalmistelun näkökulmasta, vuoden lisäaika antaa mahdollisuuden asioiden laajempaan valmisteluun ennen uudistuksen voimaantuloa. Monialainen, perus- ja erikoistason palvelujen yhteensovittaminen, on keskeinen keino uudistuksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Sen toteutuminen vaatii vielä paljon tekemistä. On innovatiivisten ratkaisujen aika, joiden toteuttamiseen vuoden lisäaika ja toimeenpanon vankka tuki tuovat mahdollisuuden.
Uudistuksen keskeisiä aikatauluja
Syksyn tiukka aikataulu Poliittisesti eniten erimielisyyksiä valinnanvapaudesta miten yksityiset tuottajat pääsevät mukaan julkisella rahalla tuottamaan palveluita. Hankalia kysymyksiä: EU-notifikaatio, tietosuoja Tulevia steppejä: sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnöt, perustuslakivaliokunnan uudelleentarkastelu, äänestykset suuressa salissa (tavoiteaika marraskuun lopussa) Opposition mielestä aikataulu epärealistinen. Sote-uudistuksen projektijohtaja Päivi Nerg SOSTEn politiikan kulmapöydässä 21.8.2018: Sote-sisältölait tulossa perässä suuri huoli, miten niiden kanssa ehditään vielä tänä syksynä edetä.
Kiitos! Ulla Kiuru Erityisasiantuntija 040 744 0888, ulla.kiuru (a) soste.fi Yliopistonkatu 5, 00100 Helsinki SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry.