TAMMELAN KUNTA TYÖLLISTÄMISSUUNNITELMA 2018
SISÄLLYS 1 TYÖLLISTÄMISSUUNNITELMAN TARKOITUS... 3 2 TÄHÄNASTISET TYÖLLISTÄMISTOIMENPITEET... 3 3 TYÖLLISYYSTILANNE... 4 4 TYÖLLISTÄMISPERIAATTEET... 5 5 TYÖMARKKINATUEN MAKSUOSUUS... 5 6 PALKKATUKI... 5 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu... 6 1. Pitkäaikaistyöttömät ja nuoret... 6 2. Työpajatoiminta... 7 3. Työkokeilu... 7 4. Oppisopimuskoulutettavat... 8 5. Nuorten ja koululaisten kesätyöt... 8 6. LounaPlussa ry:n TriPla-hanke... 9 7. Työn jakamismahdollisuuksiin liittyvät toimenpiteet... 9 8. Opiskelijoiden työharjoittelu... 9 9. Kuntalisä... 10 10. Kuntouttava työtoiminta... 10 11. Työllistettävien valinta... 11 7. TYÖLLISTÄMISPÄÄTÖSTEN VALMISTELU JA TEKEMINEN... 12 8. TYÖLLISTÄMISMÄÄRÄRAHAT... 12 2
1 TYÖLLISTÄMISSUUNNITELMAN TARKOITUS Tämän suunnitelman avulla pyritään aktiivisesti työllistämään tammelalaisia työttömiä. Työllistämissuunnitelma ohjaa työllistämispäätösten tekoa. Työllistämissuunnitelmassa käsitellään myös nuoriin kohdistuvat työllistämistoimenpiteet. 2 TÄHÄNASTISET TYÖLLISTÄMISTOIMENPITEET Tammelan kunta on vuosittain varannut erillisen määrärahan käytettäväksi työttömien työllistämiseen ja nuorten kesätöihin. Vuoden 2013 helmikuun alusta siirtyi työpaja Intro kunnan hallintaan. Työllistämistuella työskennelleet sisältyvät alla olevan taulukon lukuihin. Lisäksi pajalla on ollut henkilöitä kuntouttavassa työtoiminnassa ja työkokeilussa. TYÖLLISTÄMISTOIMENPITEET 2003-2017 Vuosi Tyött.% Menot yht. Nettokus t. euroa Työllistetyt/ tukipäivät Kesätyöll. nuoret Kuntalisät yhdistyksille 2003 9,1 199.720 122.102 13/1580 115 7 2004 9,8 157.283 113.615 11/1192 110 4 2005 8,4 146.258 99.080 10/1143 125 4 2006 7,2 119.056 91.017 4/608 134 5 2007 6,8 106.750 75.378 7/727 105 4 2008 8,8 100.800 73.548 5/609 126 4 2009 9,2 171.141 112.950 11/1439 140 6 2010 8,8 276.852 184.340 20/2429 175 6 2011 7,9 237.419 179.374 16/1555 167 6 2012 n.9,5 229.985 171.875 15/1219 161 7 2013 n.9,7 258.356 168.963 19/2310 165 7 2014 n.10,4 307.210 182.205 26/2882 181 7 2015 n. 9,9 224.329 129.376 24/2255 180 5 2016 n. 9,8 184.241 110.508 18/1740 154 3 2017 n. 9,1 157.658 90.843 27/1776 165 2 3
Taulukko sisältää pitkäaikaistyöllistämisen sekä kuntalisän aiheuttamat työllistämismenot. Nuorten kesätyöllistäminen kirjataan nuorisotoimen menoksi. Lisäksi työmarkkinatuen kuntaosuutta on maksettu seuraavasti: Vuosi Työmarkkinatuen kuntaosuus, euroa 2006 172.556 2007 141.544 2008 124.021 2009 106.347 2010 100.910 2011 105.080 2012 149.523 2013 174.002 2014 154.208 2015 276.700 (muutos 300 pv ja 1000 pv) 2016 185.495 2017 161 614 Nuorisotoimi käytti nuorten kesätyöllistämiseen vuonna 2017 em. taulukon lisäksi 44.533,81 euroa. Työpajalla työskennelleet vuonna 2017: - te-toimiston työkokeilussa 0 henkilöä - työllistämistuella työskennelleet 27 henkilöä - kuntouttavassa työtoiminnassa 64 henkilöä Kuntouttavan työtoiminnan hoidosta valtio on maksanut kunnalle korvausta 20 311,17 euroa. Kunnan järjestämä kuntouttava työtoiminta ja pitkäaikaistyöttömien työllistäminen on säästänyt työmarkkinatuen kuntaosuutta eli ns. sakkomaksuja arviolta 140 000 euroa. 3 TYÖLLISYYSTILANNE Tammelan kunnassa oli työttömiä työnhakijoita (lomautetut mukana) 12/2017 yhteensä 248 henkilöä ja Tammelan työttömyysaste oli 8,6 prosenttia (vuoden keskimääräinen 4
työttömyysaste oli 9,1 prosenttia). Yli vuoden työttömänä olleita oli 78 henkilöä. Nuoria alle 25-vuotiaita työttömiä oli 17 henkilöä. 4 TYÖLLISTÄMISPERIAATTEET Tammelan kunnan tavoitteena on työllistää keskimäärin 13 työtöntä keskimäärin 8 kuukauden ajaksi. Lisäksi kunnan tavoitteena on vastaanottaa kaikki tarjottavat työharjoittelijat (keskimäärin 5) ja solmia keskimäärin 1-2 oppisopimusta vuosittain. Kesätöiden osalta kunnan tavoitteena on työllistää kaikki halukkaat nuoret (keskimäärin noin 150 /v) 5 TYÖMARKKINATUEN MAKSUOSUUS Kunnat ovat osallistuneet vuoden 2006 alusta työmarkkinatuen rahoittamiseen. 2015 alkaen kunta on maksanut 50% työmarkkinatuesta, jos työtön on saanut yli 300 päivää työmarkkinatukea ja 70 %, jos työtön on saanut yli 1000 päivää työmarkkinatukea. Tämän vuoksi kunnan on kannattanut edistää aktiivisesti työttömien pääsemistä pois työmarkkinatuelta (yhden työttömän saaminen työmarkkinatuelta ansiosidonnaisen työttömyysturvan piiriin säästää kunnan menoja n. 17 000 euroa työllistämisjaksoa seuraavien vuosien aikana). Kunta ei joudu maksamaan työmarkkinatukiosuutta, jos työtön on jossakin aktivointitoimenpiteessä, kuten kuntouttavassa työtoiminnassa, työkokeilussa, palkkatuetussa työssä, opiskelemassa tai muissa työllisyyttä edistävissä palveluissa. 6 PALKKATUKI Palkkatuki on työttömän työnhakijan työllistymisen edistämiseksi tarkoitettu tuki, jota TEtoimisto voi käytettävissään olevien määrärahojen puitteissa myöntää työnantajalle palkkauskustannuksiin. Palkkatuki on harkinnanvarainen ja se perustuu työttömän työnhakijan palvelutarpeisiin. TE-toimisto päättää tuen suuruudesta ja kestosta tapaus kerrallaan. Palkkatukea voidaan myöntää sekä toistaiseksi olevaan että määräaikaiseen työsuhteeseen, oppisopimuskoulutukseen ja myös osa-aikaiseen työhön. Palkkatuen määrä on työttömyyden kestosta riippuen 30, 40 tai 50 % palkkauskustannuksista. Palkkatukea voi saada, jos työttömyys johtuu työttömän ammatillisen osaamisen puutteista tai jos vamma tai sairaus vaikeuttaa työllistymistä. Palkkatukea voivat saada kunnat, seurakunnat, yhteisöt, yksityiset ja yritykset. Kunnan palkkatuella palkkaaman työntekijän työpanos voidaan sopimuksella siirtää esim. yritykseen, jos yrityksen palkkatukityöllistämisen ehdot täyttyvät. Työnjohdosta ja työturvallisuudesta huolehtii silloin yritys. Palkkatuen määrät ja alueelliset linjaukset muuttuvat vuosittain kulloinkin käytettävissä olevista määrärahoista riippuen. 2018 kunta voi saada pitkäaikaistyöttömän palkkaamiseen Hämeen TE-toimiston alueella 5
palkkatukea pääsääntöisesti 6 kk ja sen jälkeen yritys 6 kk. Työttömän työssäoloehtoa palkkatuki kerryttää kuitenkin vain 75 %, joten 6 kk työllistäminen ei enää riitä ansiosidonnaiselle päivärahalle pääsemiseen vaan siihen tarvitaan lisäksi n. 2 kk työssäolo 6 kk palkkatukityön lisäksi. Kunta on 2017 työllistänyt 27 henkilöä palkkatuella. Näistä 12 on ollut velvoitetyöllistettyjä. Velvoitetyöllistäminen koskee ikääntyviä pitkäaikaistyöttömiä ja heidän palkkatuen kesto on 6 kk ja se kerryttää työssäoloehdon 100 %. Heille kunta on velvollinen järjestämään 6 kk työjakson. Lisätietoja: http://www.tepalvelut.fi/te/fi/tyonantajalle/loyda_tyontekija/tukea_rekrytointiin/palkkatuki/index.html Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu Kuntien, TE-toimistojen ja Kelan yhteispalvelusta säädettiin laki, joka tuli voimaan 1.1.2015. Ns. TYP-lainsäädäntö. Yhteistoimintamalli, jossa TE-toimisto, kunta ja Kela yhdessä arvioivat työttömien palvelutarpeet, suunnittelevat työllistymisen kannalta tarkoituksenmukaiset palvelukokonaisuudet sekä vastaavat työllistymisprosessiin etenemisestä ja seurannasta. Tavoitteena on edistää työttömien työllistymistä tarjoamalla heille monialaisena yhteispalveluna julkisia työvoimapalveluja sekä sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalveluja siten kuin em. palvelujen tarjoamisesta erikseen säädetään. Forssan seudulla ns. MYP-toimintaa (aiemmin TYP-toiminta) on toteutettu jo useamman vuoden ajan kaikissa viidessä kunnassa. Laki työllistymistä edistävästä moniammatillisesta yhteispalvelusta (TYP-laki) tuli voimaan 1.1.2015. Päijät-Hämeen työvoimapiirissä päätettiin perustaa kaksi MYP-organisaatiota. Kanta-Hämeeseen oma ja Päijät-Hämeeseen Lahden seudulle omansa. Kanta-Hämeessä Hämeenlinnan kaupunki toimii vetäjänä. MYP-toimintaa varten perustettiin ohjausryhmä ja päätoiminen toiminnanjohtajan tehtävä. Tehtävä täytettiin syksyllä 2015. Uusien määritysten myötä MYP-palvelun piiriin kuuluvien asiakkaiden määrä on kasvanut huomattavasti. 1. Pitkäaikaistyöttömät ja nuoret Pitkäaikaistyöttömällä tarkoitetaan henkilöä, joka on ollut työvoimatoimistossa työnhakijana vähintään 12 kuukautta joko yhtäjaksoisesti tai useammassa jaksossa. Nuorella tarkoitetaan alle 29-vuotiasta työvoimatoimistoon työttömäksi työnhakijaksi ilmoittautunutta kokonaan työtöntä. 6
2. Työpajatoiminta Työpajatoiminta alkoi yhteistyössä Tammelan Työllisyyspuu Oy:n kanssa. Tarkoitus oli löytää uusia sijoitusmahdollisuuksia nuorille ns. yhteiskuntatakuun toteutuessa vuonna 2013. Tammelan Työllisyyspuu Oy:n hankekauden päättyessä vuoden 2012 lopussa päätettiin työpajatoiminnalle hakea jatkoa kunnan nimissä. Työpaja Intron toiminta käynnistyi 1.2.2013 Tammelan kunnan omana toimintana kolmevuotisen projektirahoituksen avulla Tammelan Työllisyyspuu Oy:n työpajan pohjalta. INTRO-työpajalla on tarjolla monenlaisia työtehtäviä kuntoutujille ja työllistetyille ja se toimii kunnan työllistämisyksikkönä. Vuosittain pajalla on 60-90 asiakasta, joista n. 25 % on alle 29-vuotiaita nuoria. Työpajan bruttomenot olivat vuonna 2017 toteuman mukaan 122 353,13 euroa ja nettomenot 62 093,61 euroa. INTRO-työpajalle on vuonna 2017 myönnetty valtionavustusta nuorten työpajatoiminnan järjestämiseksi 15 000 euroa. Avustusta on haettu myös vuodelle 2018. Haettu avustuksen määrä on 40 000 euroa. Päätös avustuksesta saadaan huhti- toukokuun vaihteessa. Tammelan kunta työllistää eri osastoilla ja laitoksissa keskimäärin 13 työtöntä keskimäärin 8 kuukauden ajaksi. Nykyisen lain mukaan n. 8 kuukauden työllistämisjakso täyttää työssäolovelvoitteen ansiosidonnaiselle päivärahalle pääsemiseksi. Ilman työllistämistukea työssäoloehto kertyy, kun työssäoloa on 6 kk ja työaika vähintään 18 h/vk Työllistettäviä valittaessa painopiste on pitkäaikaistyöttömissä ja tarkoituksena henkilön saaminen ainakin ansiosidonnaisen työttömyysturvan piiriin. Myös henkilön soveltuvuus ja halu ko. tehtävään huomioidaan. Osastojen ja laitosten on huomioitava myös mahdollisuus käyttää samaa työllistettyä eri osastoilla ja laitoksissa. 3. Työkokeilu Työvoimatoimisto voi osoittaa työelämään perehdyttämiseksi sekä työhön sijoittumisen ja ammattitaidon edistämiseksi henkilön työkokeiluun työpaikalle. Työkokeilussa oleva henkilö ei ole työsuhteessa työkokeilupaikan järjestäjään. Työkokeilupaikan järjestäjälle ei aiheudu palkkakustannuksia, sillä työvoimaviranomainen maksaa työkokeilussa olevalle työllisyysasetuksen mukaisen työllistämistuen sekä ylläpitokorvausta ( 9 /pv) kokeilupäiviltä ja työministeriö on järjestänyt asianmukaisen ryhmätapaturmavakuutuksen ja vastuuvakuutuksen. Työkokeiluaika voidaan erikseen sopia, kuitenkin enintään 6 kuukauden ajaksi saman työnantajan palveluksessa tai kunnassa 6 kk samassa tehtävässä, mutta yhteensä enintään 12 kuukautta. Tammelan kunta tarjoaa työkokeilupaikan kaikille työkokeiluun osoitetuille (keskimäärin 5) kunnan eri osastoilla ja laitoksissa. Työvoimatoimistoon tulee ilmoittaa mahdolliset työkokeilupaikat ja yhteyshenkilöt. 7
4. Oppisopimuskoulutettavat Oppisopimuskoulutettavalla tarkoitetaan työtöntä, joka solmii työnantajan kanssa oppisopimuksen ammatillisesta peruskoulutuksesta tai ammatillisesta lisäkoulutuksesta. Oppisopimuksesta voidaan maksaa palkkatukea ja työttömyyden kestolle ei ole asetettu vähimmäismäärää. Palkkatukea maksetaan koko oppisopimuksen ajan. Työnantaja voi myös saada ns. koulutuskorvausta 5 200 euroa/kuukausi mm. koulutusalasta riippuen. Työnantaja maksaa opiskelijalle työehtosopimuksen mukaista palkkaa työn opetuksen aikana. Palkkaus määräytyy KVTES:n 2. luvun 2 :n mukaan ja oppisopimuskoulutettava palkataan osaston omista määrärahoista. Tammelan kunnan tavoitteena on tarjota 1-2 oppisopimuspaikkaa. 5. Nuorten ja koululaisten kesätyöt Nuorilla tässä suunnitelmassa tarkoitetaan 15-20 -vuotiaita koululaisia ja opiskelijoita. Nuoren tulee olla, täyttää vähintään 15 vuotta työllistämisvuoden aikana. Työjakson pituus on 10 tai 20 työpäivää ajalla 1.5. 7.8. Työaika on 6 tuntia päivässä. Kunta maksaa työstä nettopalkan neljältä viikolta 500 ja kahdelta viikolta 250. Palkan kokonaiskustannukset sosiaalikuluineen vaihtelevat riippuen siitä minkä ikäinen nuori on. Yli 18-vuotiaalta kokonaiskustannukset ovat n. 615 euroa, joka sisältää myös työntekijän eläke- ja työttömyysvakuutusmaksut. Kunta/työnantaja maksaa sosiaali- ym. lakisääteiset maksut ja tapaturmavakuutusmaksun. Työnantajana kunnan lisäksi voi olla yritys, yhdistys tai yksityinen henkilö. Mikäli nuoren palkannut yrittäjä, yhdistys tai yksityinen huolehtii itse nuoren palkka-, sosiaali- ym. lakisääteisistä maksuista ja tapaturmavakuutuksesta, kunta maksaa työllistäjälle 300 (20 työpäivää) tai 150 (10 työpäivää) laskua ja kuitteja vastaan. Mikäli kunta maksaa työnantajan puolesta palkan ja sivukulut, laskutetaan omavastuuosuus 250 (20 työpäivää) tai 170 /10 työpäivää) euroa työllistäjältä. Tammelan kunnan tavoitteena on työllistää kesätöihin kaikki halukkaat nuoret (keskimäärin 140 nuorta) kunnan eri osastoille, yrityksiin, yhdistyksiin ja yksityisille. Työaika on 6 tuntia päivässä ja työllistämisjakso 10 tai 20 työpäivää. Työllistämisjakson voi jakaa korkeintaan kahteen osaan. Työllistämiskohteita ovat kunnan virastot ja laitokset sekä tammelalaiset yritykset, yhdistykset ja yksityiset henkilöt. Nuorten työllistettävien tukeen oikeuttavien määrää ei rajata yrityksessä. Nuori ei saa olla työllistäjän perheenjäsen. Tukea ei makseta nuoresta, joka on samana kesänä työskennellyt kunnan palveluksessa tai toisessa tukipaikassa. Samaan kohteeseen voi työllistyä peräkkäisinä vuosina. Nuoren tulee täyttää vähintään 15 vuotta työllistämisvuoden aikana. Kunnan hallintokuntia, yrityksiä, yhdistyksiä ja 8
yksityisiä työllistäviä pyydetään ilmoittamaan avoinna olevat kesätyöpaikat 13.2.2017 mennessä nuorisotoimeen. Nuorisotoimi laatii yhteenvedon työpaikoista ja toimittaa informaatiota nuorille koululle sekä kunnan nettisivuille. 8 lk oppilaita käydään opastamassa Koulukeskuksessa työnhaku-prosessissa. Mikäli nuori ei työllisty omatoimisesti, häntä avustetaan työnhakuprosessissa. Rekrytoinnissa siirrytään v. 2018 sähköiseen hakuun KuntaRekry-sovelluksessa, joka on nuorille luonteva toimintaympäristö ja luonteva osa modernia työnhakuprosessia. 6. LounaPlussa ry:n TriPla-hanke TriPla-hanke on Forssan, Hämeenlinnan ja Riihimäen alueella toimiva välityömarkkinahanke, joka tarjoaa työnantajille ja työnhakijoille yksilöllisiä ratkaisuja työllistämiseen ja työllistymiseen liittyvissä asioissa. Hanke toimii tiiviissä yhteistyössä Hämeen TE-toimiston ja alueen kuntien kanssa. Hankkeen käytännön toteutuksesta vastaa LounaPlussa ry yhdessä Hämeen Kylät ry:n kanssa. Hanke on Hämeen TE-toimiston rahoittama ja lisäksi kunnilla on kuntarahoitusosuus. Hankkeella on rahoitus vuosiksi 2016 2018. Tammelan kunnan rahoitusosuus on 2.000 euroa vuodessa. Yhdestä työllistymisestä syntyy rahoitusosuutta vastaava säästö. Osallistutaan LounaPlussa ry:n yhdessä Hämeen Kylät ry:n kanssa toteuttamaan TriPlahankkeeseen. Kunnan maksuosuus maksetaan työllisyysmäärärahoista. 7. Työn jakamismahdollisuuksiin liittyvät toimenpiteet Kunnassa suhtaudutaan myönteisesti osa-aikatyöhön ja vuorotteluvapaalle siirtymisiin. Työn jakamisesta (vuorotteluvapaa) ja osa-aikatyöstä sekä joustavasta työaikajärjestelmästä ja eläkevaihtoehdoista on annettu erilliset ohjeet. Tammelan kunta suhtautuu vuorotteluvapaalle ja osa-aikalisälle siirtymiseen edelleen myönteisesti ja tiedottaa asiasta aktiivisesti henkilöstölleen. Kunnanhallitus on hyväksynyt erilliset ohjeet. 8. Opiskelijoiden työharjoittelu Jokaiseen kolmivuotiseen ammatilliseen perustutkintoon sisältyy vähintään puoli vuotta työssäoppimista eli opiskelua työpaikoilla. Tämä helpottaa nuorten työmarkkinoille siirtymistä. 9
Alueen oppilaitokset ja opiskelijat ottavat itse yhteyttä kuntaan, jotta työssäoppimista/harjoittelua voidaan toteuttaa. Ohjeet ja sopimukset laatii oppilaitos yhdessä harjoittelijan vastaanottavan työnantajan kanssa. Osastojen on pyrittävä järjestämään työssäoppimis-/harjoittelujaksot kaikille tammelalaisille opiskelijoille. 9. Kuntalisä Tammelan kunta on vuoden 2001 alusta ottanut käyttöön uuden työllistämismuodon, ns. kuntalisän. Kuntalisä on ollut suuruudeltaan 300 euroa, 500 euroa tai 700 euroa kuukaudessa riippuen työllistäjän saaman työllistämistuen suuruudesta. Se on tarkoitettu lisätueksi yhdistyksille, seuroille ja kylätoimikunnille, jotka työllistävät tammelalaisen työttömän työnhakijan palvelukseensa. Kuntalisän tarve väheni oleellisesti vuoden 2015 työllistämistukiuudistuksen myötä, kun valtio alkoi maksaa ns. kolmannen sektorin työllistäjille seuroille ja yhdistyksille palkkatukena kaikki työllistämisestä aiheutuvat kustannukset 65 prosentin työaikaan saakka. Useimmille yhdistyksille tämä on riittänyt eivätkä he ole enää anoneet kuntalisää. Joissakin tapauksissa yhdistykset ovat teettäneet pidempää työaikaa ja tällöin on syntynyt täydentävää rahoitustarvetta. Rahoitustarve on ollut noin 300 euroa kuukaudessa. Vuonna 2018 maksetaan kuntalisää täydentävänä tukimuotona 300 500 euroa kuukaudessa sellaisissa työllistämistapauksissa, joissa teetettävä työaika ylittää 65 prosenttia työehtosopimuksen mukaisesta täydestä työajasta. Se on tarkoitettu tammelalaisille yhdistyksille, seuroille ja kyläyhdistyksille, jotka työllistävät tammelalaisen palkkatukeen oikeutetun työttömän työnhakijan palvelukseensa. Työn kesto on 6 12 kuukautta. Palkka vähintään 1.100 euroa kuukaudessa ja työaika ylittää 65 % normaalista työajasta. Yhdistykselle ym. voidaan maksaa enintään kolmea kuntalisää samanaikaisesti. Työllistämisryhmä voi myöntää kuntalisän seudullisille yleishyödyllisille organisaatioille, jotka toimivat myös Tammelan alueella, silloin kun ne työllistävät tammelalaisen työttömän. Vuoden 2018 talousarviossa on varauduttu keskimäärin kahden (2) täydentävän kuntalisän maksamiseen. 10. Kuntouttava työtoiminta Kuntien sosiaalitoimelle tuli vuonna 2001 velvoite järjestää kuntouttavaa työtoimintaa syrjäytymisvaarassa oleville henkilöille ja vastaavasti heillä on velvollisuus osallistua siihen. Mikäli henkilö kieltäytyy kuntouttavasta työtoiminnasta, se voi johtaa työmarkkinatuen menettämiseen/toimeentulotuen alenemiseen. Lakia on täsmennetty 10
niin, että kunta voi velvoittaa 300 päivää työmarkkinatuella olleen henkilön osallistumaan kuntouttavaan työtoimintaan. Vastaavasti työtön asiakas voi itse vaatia kuntouttavaa työtoimintaa 180 päivän jälkeen. Laki kuntouttavasta työtoiminnasta koskee nykyisin kaikenikäisiä henkilöitä. Työtoiminnasta ei saa muodostua palvelussuhdetta kuntaan eikä sitä voida tehdä työ- tai virkasuhteessa. Yli 25 vuotiaat pitkäaikaistyöttömät ja muutoin vaikeasti työllistyvät henkilöt voidaan nykyään siirtää työ- ja elinkeinotoimiston palveluiden sijaan MYP lainsäädännön mukaiseen moniammatillisen yhteispalvelun piiriin. Moniammatillinen yhteispalvelu tarkoittaa yksinkertaisimmillaan toimintaa, jossa työ- ja elinkeinotoimisto, Kela ja kunnan sosiaalitoimi osoittavat työntekijäresurssia työskentelyyn, jonka tavoitteena on yhdessä asiakkaan kanssa miettiä hänen työllistymiseensä ja tulevaisuuteensa liittyviä asioita. MYP:n ja työ- ja elinkeinotoimiston pitkäaikaistyöttömille asiakkaille tehdään aktivointisuunnitelma, johon allekirjoituksellaan sitoutuvat niin asiakas, työvoimaviranomainen kuin hyvinvointikuntayhtymän sosiaalityö. Mikäli aktivointisuunnitelmaan kirjataan tavoitteeksi kuntouttavaan työtoimintaan osallistuminen, velvoittaa se kuntaa osaltaan toimimaan työtoimintapaikan toteutumiseksi ja asiakasta osallistumaan kuntouttavaan työtoimintaan. Nykyisin aktiivitoimijoina kuntouttavan työtoiminnan osalta toimivat hyvinvointikuntayhtymän työsuunnittelija, sosiaalityöntekijä, työ- ja elinkeinotoimiston edustaja ja työpaja Intro. Kuntouttavaa työtoimintaa pyritään toteuttamaan koko kunnan organisaatiossa. Hallintokuntien kanssa sovittuja kuntouttavan työtoiminnan paikkoja käytetään aktiivisesti ja johtoryhmässä sovitaan niitä tarvittaessa lisää. Kaikille kuntouttavan työtoiminnan paikkaa tarvitseville järjestetään paikka hänen tarpeisiinsa parhaiten sopivassa hallintokunnassa/työyksikössä. Työpaja Intron mahdollisuudet hyödynnetään kuntouttavassa työtoiminnassa. 11. Työllistettävien valinta Pääperiaatteena on, että Tammelan kunta työllistää ensisijaisesti oman kunnan pitkäaikaistyöttömiä ja nuoria sekä syrjäytymisvaarassa olevia henkilöitä. Työllistämisessä huomioitavia asioita ovat: - hakijan taloudellinen kokonaistilanne - pitkäaikaistyöttömät ja nuoret työttömät ensisijaisina työllistettävinä - vajaakuntoisuus ja syrjäytymisvaarassa olevat - työtehtävien löytyminen ja työnhakijan soveltuvuus kyseiseen tehtävään, koulutus, työkokemus - hakijan pääseminen ansiosidonnaisen työttömyysturvan piiriin 11
- sama henkilö työllistetään pääsääntöisesti vain kerran. Nykyisen palkkatukilain mukaan oikeus palkkatukeen tulee uudelleen vasta vuosien työttömyyden perusteella. 7. TYÖLLISTÄMISPÄÄTÖSTEN VALMISTELU JA TEKEMINEN Kunnassa on työllistämisryhmä, johon kuuluvat Anitta Hietaniemi/ (puheenjohtaja), Jaana Salminen (FSHKY:n edustaja), Tuula Mikkola (sihteeri), Päivi Klemelä( sij. Maria Valta), Hannu Jalava, Heidi Loukiainen ja Leena Ahola. Työllistämisryhmän tehtävänä on ottaa huomioon tämän suunnitelman velvoitteet ja kunnan mahdollisuudet tarjota työtä. Varsinaisen työllistämispäätöksen tekee työllistämisryhmän suosituksen perusteella kunkin vastuualueen esimies. Työllistämisryhmän tehtävänä on seurata työllistämismäärärahojen käyttöä ja työllistämissuunnitelman toteuttamista. Tästä syystä tiedot kaikista työllistetyistä tulee saattaa työllistämisryhmän tietoon. 8. TYÖLLISTÄMISMÄÄRÄRAHAT Vuoden 2018 talousarviossa on varattu pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen nettona 104 109 euroa. Työllistämistukia on budjetoitu saatavan 95 550 euroa ja työllistämismenojen olevan n. 199 659 euroa. Nuorten työllistämiseen on varattu n. 36.360 euroa netto. Pitkäaikaistyöttömien työllistämismääräraha sisältyy yleiseen hallintoon ja nuorten työllistämiseen liittyvät määrärahat ja projektit sisältyvät nuorisotoimen määrärahoihin. Työpajatoimintaan on varattu nettona määrärahaa 82 537 euroa. INTRO-työpajan kustannuspaikka on 2147. Työllistämismäärärahojen käytöstä laaditaan selvitys puolivuosittain, joka annetaan tiedoksi kunnanhallitukselle. Työmarkkinatuen kuntaosuuteen on varattu yleishallintoon erillinen 170.000 euron määräraha. 12