Mikä on ereading-hanke Kristiina Markkula, Suomen Kustannusyhdistys, VKL
Sisältö Next Media Sähkökirjamarkkinat ereading Sähkökirjat ja kirjastot Kirjastolisenssihanke Pilotti Kokemuksia 2
Next Media Tukee digitaalista siirtymää 1. Asiakasymmärrys miten lukijan / käyttäjän / kuluttajan ajan- ja mediankäyttö muuttuu 2. Uudet konseptit ja palvelut käyttäjälähtöistä, ketterää kehittämistä ja paljon testausta eri vaiheissa 3. Tehokkaat prosessit perusta kilpailukykyiselle monikanavaiselle liiketoiminnalle Mukana ollut eri vaiheissa kaikkiaan 60 yritystä ja 8 tutkimustahoa
Next Media 2013 kolme aluetta Koordinaattori ereading (VKL/VTT) Toimituksellinen sisältö ja mainonta uusissa alustoissa Brändin visuaalisuus eri kanavissa Toimituksellisten työnkulkujen automatisointi Minun mediapäiväni (VKL/VTT) Kuluttaja- ja käyttäjätutkimus Uudet palvelut ja liiketoimintakonseptit Hyperlokaali (Sanoma/VTT) Käyttäjän tuottama sisältö Julkisen/avoimen tiedon hyödyntäminen Automaattinen uutisnenä 4
Tablettijulkaisemisen kehitys 2010 2012 1300 sähkökirjaa 2013 ~2500 sähkökirjaa 0 10 päivälehteä Yli 20 aikakauslehteä Yli 20 päivälehteä sekä lukuisa joukko näköislehtiä Yli 100 aikakauslehteä ja näköislehti tyyppisiä sovelluksia 5
Sähkökirjamarkkinat 6
Sähkökirjojen markkinat vaihtelevat Suomessa sähkökirjojen myynti noin 1,5 % kaunokirjallisuudesta, yleisestä kirjallisuudesta 3,6 % Tanskassa ja Ruotsissa noin 1 % kaunokirjallisuudesta Sähkökirjojen osuus muualla USA noin 20 % Joissain kirjallisuuden lajeissa jopa 40 % UK noin 13 % koko markkinasta Pääasiassa kaunokirjallisuutta Saksa noin 10 % koko markkinasta Yleisestä kirjallisuudesta noin 2-3 %? 7
Haasteet kustantajille Sähkökirjamarkkinat ovat vielä pienet Laitekanta pieni (yli 700 000 tablettia, kymmeniä tuhansia lukulaitteita) Lukulaitteiden markkinointi ja saatavuus haaste Sähkökirjoja ei markkinoida kovin voimakkaasti Käytettävyys merkitsee paljon, siinä on parantamisen varaa Ostotapahtuma monivaiheinen suomalaisissa sähkökirjakaupoissa Kirjat suojattu yleensä Adoben DRM:llä, vaatii Adoben ID:n luomisen ja lukuohjelman lataamisen laitteelle, hankalahkoa Vähitellen siirrytään käyttämään vesileimausta Mitkä ovat tulevaisuuden liiketoimintamallit 8
Liiketoiminnan logiikka Kustantaminen liiketoimintamallit ja monipuolistuvat Äänikirja Sähköiset oppimisympäristöt Print on Demand (tilaamalla tai heti valmistamalla) Verkkokirjat, onlinepalvelut Sähkökirja (tiedostomuotoinen teos) Myydään yhtenä tiedostona, paloina... Tilausmalli Rajaton lukeminen (Spotify, Netflix) 2-4 kirjaa/kk D2C (Direct-to-Consumer) Amazon KOLL Kindle Owners Lending Library Kuva: Harri Heikkilä, Aalto ARTS 9
ereading - osa Next Mediaa
ereading keskittyy Toimitukselliseen sisältöön ja mainontaan uusissa alustoissa Brändin visuaalisuuteen eri kanavissa Toimituksellisten työnkulkujen automatisointiin Sähkökirjojen kannalta merkittäviä tutkimusasioita Aivan aluksi tehtiin sähkökirjojen tuotantoprosessin selvittäminen Sähkökirjojen kirjastolisensointi toimitusprosesseineen Heuristiikka tableteilla Sähkökirjakauppojen käytettävyys Sosiaalinen lukeminen 11
Heuristiikka tableteilla Harri Heikkilä, Aalto ARTS Accessability Teksti Opastus Vain tarvittava tieto esillä Usability Kosketusnäytön ergonomia Toimintojen ennustettavuus Missä olet? User Experience The flow to read Mitä uutta? Interaktiivisuus 12
Sähkökirjat ja kirjastot 13
Näkökulmia & pohdintaa Kustantajat Kirjastot ovat kustantajien kumppaneita kansalaisten opastamisessa sähkökirjojen käyttöön Kirjastoilta tuleva tulovirta halutaan säilyttää Löydettävä yksinkertainen malli, jonka pohjalta on helppo hoitaa kirjailijoiden korvaukset Sopimuksista riippuen tuloa ovat jakamassa: kustantaja, välittäjä(t) ja tekijä(t) 14
Haasteet Tekijänoikeuksiin liittyviä, kustantajalla oltava riittävän laajat oikeudet Suomeen sopivia lisenssimalleja ei ole ollut yleisten kirjastojen puolella Vanhemman kirjallisuuden muuttaminen sähkökirjoiksi ei kannattavaa tai tiedettävä tarkkaan mitä kannattaa muuttaa sähkökirjoiksi Kuva: Harri Heikkilä, Aalto ARTS 15
Kirjastolisenssihanke 16
Mukana Kustantajat: Otava Kustannus Oy, Edita (vuoden 2012 loppuun), Bonnier Books Finland (vuoden 2013 alusta) Kirjastot: Kansalliskirjasto, Helsingin kaupungin kirjasto Teknologia kumppani: Ellibs Tutkimus: Aalto ARTS, VTT, Metropolia Muut: Kirjavälitys, Suomen Kustannusyhdistys, VKL Kuva: Harri Heikkilä, Aalto ARTS
Kustantajien lähtökohdat ja tavoitteet pilotoinnille Kustantajana haluttiin olla mukana edistämässä sähkökirjojen saatavuutta lukijoiden keskuudessa Haluttiin selvittää mahdollisuudet sähkökirjojen lainaamiselle kirjaston kautta Haluttiin muodostaa käsitys uudesta työnkulusta eri osapuolten väillä Haluttiin selvittää mitkä lisensointimallit toimisivat kirjastoympäristössä kirjailijasopimukset vahvasti mielessä Saada tietoa kirjastoasiakkaiden kiinnostuksesta sähkökirjoihin sekä heidän käyttökokemuksiaan niistä
Pilotti 2012 Pilotissa vajaa 40 eri nimikettä Otavalta ja Editalta (2012) Yleinen kirjallisuus Viestintä erittäin tärkeää Pilotti avattiin 15.10.2012 Helmet-alueen kirjastoissa (Helsinki, Vantaa, Espoo, Kauniainen) Avoin Helmet-alueen kirjaston käyttäjille, noin 400 000 potentiaalista testaajaa Pilotti aluksi avoin vuoden loppuun, jatkettiin
Luku/lainaustavat:lataus/streemaus Lataa laitteelle Adobe content server Streamaus 36 kirjaa 490 lisenssiä HTML content server Reader Web App
Kirjastolisenssi 2013 Lisensointimallien testaus ja ebib pilotti Yhtäaikaisten lainausten määrä Kokonaislainausmäärä Voimassaolo Lisenssimalli 1 1 vuosi 1 ei rajattu Lisenssimalli 2 1 vuosi ei rajattu 100 Lisenssimalli 3 0,5 / 1 vuotta 20 ei rajattu 5.6. ebib palvelu lanseerattiin uudelleen suuremmalla valikoimalla (noin 100 titteliä) Palvelun ominaisuuksia parannettu, mm. verkko-kauppa, hakukone, kirjautuminen ebib-palveluun 21
Pilotti 2013 Todettu, että koko sähkökirjaketjun hallinta on ensiarvoisen tärkeää Metadatatietojen siirtyminen Hankintaprosessi, osto- ja käyttötilastot Mahdollisimman pitkälle automatisoitua Fokus myös näissä asioissa 2013-2014 22
Pilotoinnin tuloksia 15.10.2012-5.11.2013 Hankittuja e-kirjoja 126 Lukuoikeuksia yhteensä 947 Lainattuja e-kirjoja 15 559 (lainassa nyt 384) Varauksia 1050 Asiakkaita 11 379 Uniikit lainaavat kirjastoasiakkaat 5 395 23
Kuluttajien mielipiteet Kysymys: Arvioi sähkökirjapalvelun yleistä käyttöä
Lainaustapojen valinta 1600 1400 1200 1000 800 600 400 Adobe DRM Browser 200 0 loka.12 marras.12 joulu.12 tammi.13 helmi.13 maalis.13 huhti.13 touko.13 kesä.13 heinä.13 elo.13 syys.13 loka.13
Lukija- ja lainamäärien kehitys 16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 loka.12 marras.12 joulu.12 tammi.13 helmi.13 maalis.13 huhti.13 touko.13 kesä.13 heinä.13 elo.13 syys.13 loka.13 Lainat lainat, kumulatiivinen asiakkaat asiakkaat, kumulatiivinen
Asiakasprofiilit, ebib kokeilu Painettujen kirjojen ostajista 2/3 on naisia e-kirjat painetut kirjat 16% 16% 14% 14% 12% 12% 10% 10% 8% naiset 8% naiset 6% miehet 6% miehet 4% 4% 2% 2% 0% alle 15 15-19 20-25 26-35 36-45 46-55 56-65 66-75 yli 75 0% alle 15 15-19 20-25 26-35 36-45 46-55 56-65 66-75 yli 75 27
Asiakkaiden käyttämät laitteet Computer - Apple Mac Computer - Linux Computer - Windows Console - Playstation Phone - Android Phone - Apple iphone Phone - Windows Player - Microsoft Zune Tablet - Android Tablet - Apple ipad (ei tiedossa) Tabletit yhteensä 60 % Syksyllä 2012: 53 % 28
Suosituimmat kirjat 2500 2000 1500 1000 500 0 29
Hankeen opit ja kokemukset 1. Sopivia lisenssointimalleja on mahdollista löytää yhteistyössä kustantajien ja kirjastojen kanssa Yhteistyö on ainutlaatuista maailmassa Next Median mahdollistaa erilaiset kokeilut 2. Kuluttajien käyttökokemukset merkitsevät paljon 3. ebib lainausjärjestelmästä tuli hyvä ja toimiva 4. Lukijoiden kiinnostusta sähkökirjoja kohtaan voidaan kasvattaa kirjastolainauksen kautta 5. Sähkökirjan välitys/jakeluprosessi on tärkeä Tarvitaan automaattista metadatan luomista ja tietojen siirtoa Eri rajapinoilla on tietojen siirryttävä mahdollisimman automaattisesti (tilaus, toimitus, käyttö...) Kirjastojen omat toimintavalmiudet eivät vielä ole riittävät 6. Ei olisi järkeä lähteä kansainvälisten toimijoiden mukaan vaan on luotava kansallinen toimintamalli 30
Miten tästä eteenpäin Pilotin jälkeen käytännön toimintaan 2014 alusta Kustantajien on sovittava kirjastolainauksesta kirjailijoiden kanssa Seuraava vaihe laajentaa kansalliseksi toiminnaksi Vaatii määrittelyjä mm. miten eri järjestelmien rajapinnat toimivat keskenään Kirjastoilla omat haasteensa mm. järjestelmissä 31
Lisätietoja Raportti julkaistu: http://virtual.vtt.fi/virtual/nextmedia/deliverables- 2012/D1.3.1.5_eReading_eBooks%20for%20public%20librari es_sahkokirjoja%20yleisiin%20kirjastoihin.pdf 6.11.2013
kristiina.markkula@vkl.fi