PÖLYNHALLINNAN KÄSIKIRJA OSA 2 IMUROINTI, KOHDEPOISTO, IMUSIIRTO

1 PÖLYNHALLINNAN KÄSIKIRJA OSA 2 IMUROINTI, KOHDEPOISTO, IMUSIIRTO 4. tarkistettu painos 1/2015

2 JOHDANTO Tästä osiosta saa hyvät perustiedot pölyluokiteltujen teollisuus- ja rakennusimureiden käytöstä, ominaisuuksista ja hyödyistä. Sisällöstä selviää miten kohdepoiston ja imuroinnin avulla voi parantaa työturvallisuutta ja sisäilman laatua erilaisissa työkohteissa ja mihin ominaisuuksiin kannattaa kiinnittää huomiota laitetta hankittaessa. Aineistoon on nyt myös liitetty imurien valintaa helpottava taulukko yleisimmistä ASTQ Supply House Oy:n valikoimissa olevista imureista, luokiteltuna pölyluokkien ja imutehojen mukaan. Toimitamme myös asiakkaiden tarvekartoitusten mukaan muita erikoisia teollisuusimureita, kuten ULPA- puhdastilaimurit sekä tavalliset laitossiivousimurit. Lopussa on kooste pintapölymittauksista pohjoismaisen INSTA 800- standardin mukaisesti sekä P1 - puhtaan rakentamisen laadunohjauksessa. Lisäksi on ohje kuitunäytteiden ottamisesta BM Dustlifter- geeliteippimenetelmällä. Liitteenä on koottu laite- ja tarvikepaketti Asbesti- ja haitta-ainekartoituksiin ja pölynhallintaan ammattimaisessa näytteiden otossa.

3 SISÄLLYSLUETTELO: Miksi pölyntorjuntaan on kiinnitettävä huomiota? 4 Mistä ja mitä pölyjä syntyy korjausrakentamisessa? 4 Rakennusten puhtausluokitus 5 Pölyntorjunnan pääkeinot 5 Rakennuspölyn/betonipölyn hallinta 6 Torjunta ja suojautuminen 6 Työhygienia, HTP-arvot 7 Työn suunnittelu ja työmenetelmät 8 Rakentamisessa esiintyvät vaaralliset ja haitalliset aineet 9 Teknisten laitteiden vaatimustenmukaisuus 10 Laitemerkinnät 11 Ilmankäsittelylaitteet, jako korkeapaine, matalapaine, suurteho 13 Asbestityökoneet (VIITE: KONE-RATU 09-3038) 13 Verkkovirtakäyttöisen imurin suojaus sähköiskua vastaan 14 Kolmivaihevirta 19 Sanastoa aiheesta 20 Verkkovirtakäyttöisen imurin liitäntälaitteet 23 Imurit, jako pääluokkiin 24 Pölyluokat H, M ja L; SFS-EN 60 335-1 26 H-luokan vaatimustenmukaisuus 27 Rakennus- ja saneeraustyössä käytettävien imurien suodattimet 29 Ilman virtausnopeus on ratkaiseva tekijä 30 Pölynimureiden tekniset tiedot, esimerkki 31 Esierottimet ja niiden tuomat edut ja hyödyt 33 Hyviä H- luokan imureita 35 Käyttöohje on oleellinen osa H-luokitusta 37 ASTQ Supply Housen perusvalikoima; Imureiden valintaohje 47 H-luokan imurit 47 M- luokan imurit 49 Luokittelemattomat imurit 50 Vedenimurit 51 ATEX- imurit; Pöly ja räjähdysriski voidaan minimoida 53 Suurtehoimurit, imusiirto, murskaimet 53 ENERGY Label/energiamerkintä 60 Puhtauden toteaminen, pohjoismainen INSTA 800- standardi 61 Kuitunäytteen ottaminen BM Dustlifter- geeliteippimenetelmällä 66 Liite: Asbesti- ja haitta-aineasiantuntijan varustepaketti 67 sivu

4 Miksi pölyntorjuntaan on kiinnitettävä huomiota? (Lähde PUTUSA-hanke) Pölyt ovat vaarallisia. Asbestia ja mikrobeja sisältävät pölyt tiedetään vaarallisiksi, mutta silmälle näkymättöminä niitä ei aina osata varoa. Kivi- ja puupohjaisiin pölyihin puolestaan suhtaudutaan usein leväperäisesti, vaikka nekin kuormittavat keuhkoja ja voivat olla jopa syöpää aiheuttavia. Terveyshaittojen lisäksi pöly likaannuttaa korjattavia ja niitä ympäröiviä tiloja sekä saattaa haitata korjaustyön tekemistä. Pölyntorjunta säästää kuluja. Tehokas pölyntorjunta korjaustyön aikana on terveyden ja koko-naistaloudellisuuden kannalta parempi vaihtoehto, kuin huonosti hoidetun työmaan siivoaminen ja puhdistaminen hankkeen loppuvaiheessa. Pölyntorjunta onnistuu yhteistyöllä. Pölyntorjunta on yhtä hyvää kuin sen heikoin lenkki. Hyväkään suojausratkaisu ei auta, jos työmaalla työskentelevä tai liikkuva henkilö esim. jättää suojaseinän auki ja siten altistaa kaikki lähietäisyydellä olevat pölylle. Mistä ja mitä pölyjä syntyy korjausrakentamisessa? Yleisimmät pölyä synnyttävät työt ja toiminnot korjaushankkeessa ovat: Rakenteiden purkaminen ja esim. kalusteiden irrottaminen; betoni- ja kivipölyt, puupölyt, eristevillapöly, mikrobeja sisältävät pölyt, muut erityisen vaaralliset pölyt, kuten asbesti, kreosootti, lyijy ja PCB Jauhemaisten aineiden, kuten kuivalaastien käsittely; kivipöly, sementtipöly Tiili- ja kivimateriaalien sekä lattia- ja seinäpäällysteiden työstäminen; kivipölyt, puupölyt, tasoite- ja maali- ym. pölyt Hionta- ja tasoitetyöt, reikien poraaminen läpivientejä ja kiinnityksiä varten; betoni- ja kivipölyt, puupölyt, maalipölyt Purku- ja uudismateriaalien siirrot, työntekijöiden liikkuminen; laaja kirjo eri pölyjä

5 Rakennustöiden puhtausluokitus Rakennustyö voidaan luokitella Sisäilmastoluokituksen mukaisiin puhtausluokkiin P1 ja P2. Puhtausluokka P1 edellyttää, että korjaustyön päättyessä rakennuksen tulee olla puhdas eikä pinnoilla saa olla irtolikaa tai pölyä ennen kuin ilmanvaihdon päätelaitteiden suojaukset poistetaan ja toimintakokeet aloitetaan. P1-puhtausluokalle on myös määritelty pölykertymän sallitut arvot ennen ilmanvaihdon toimintakokeita ja rakennuksen luovutusta. Kun rakennustyöt toteutetaan ilman erityisiä puhtausvaatimuksia, on kyseessä rakennustöiden puh-tausluokka P2. Tällöinkin rakennustyö täytyy tehdä Suomen Rakentamismääräyskokoelman vaatimusten mukaisesti, ja näin toteutettuna lopputulos on varsin hyvä. Puhtausluokan P2 mukaisesti suoritettavalle työlle ei ole kuitenkaan määritelty selkeitä toimintaohjeita ja mitattavia raja-arvoja pölylle, mikä saattaa aiheuttaa epätietoisuutta sekä erimielisyyttä tilaajan ja urakoitsijoiden välille. Pölyntorjunnan pääkeinot Ennen korjaustyön käynnistymistä laaditaan pölyntorjuntasuunnitelma, jossa esitetään muun muassa riskialttiit rakenteet ja työt sekä käytettävät menetelmät pölyntorjunnassa. Ensisijainen keino ja tavoite pölyntorjunnassa on a) Estää pölyn syntyminen. Koska täysin pölyämättömään työskentelyyn ei käytännössä päästä, toissijaisina keinoina ovat b) Vähentää syntyvän pölyn määrää c) Rajoittaa syntyneen pölyn leviämistä d) Siivota tilat säännöllisesti oikeilla menetelmillä. Viimeisenä keinona terveydestä huolehtimisen näkökulmasta on e) Käyttää henkilökohtaisia suojaimia.

6 Rakennuspölyn/betonipölyn hallinta (lähde Työterveyslaitos) Rakennuspöly on pääosin betonipölyä. Pölyaltistuminen on erittäin voimakasta purkuvaiheessa, jos purut tehdään piikkaamalla, lekalla ja sahalla. Suositeltavia työmenetelmiä ovat timanttileikkaus ja murtaminen. Hiontatöissä tulee aina käyttää tehokkailla kohdepoistoilla varustettuja laitteita. Betonipöly on ihoa ja hengitysteitä ärsyttävää emäksisyytensä takia, lisäksi se sisältää kvartsia. Talonrakennuksen purkutyöt ovat mittausten mukaan olleet hyvin pölyisiä, noin 10-kertaisia ohjearvoihin verrattuna. Pölypitoisuudet olivat keskimäärin noin 80 mg/m³ ja kvartsipitoisuudet n. 3 mg/ m³. Betoniseinien ja lattioiden hionnassa pöly- ja kvartsipitoisuudet ovat olleet 1980-luvulla noin 6-7 kertaisia ohjearvoihin verrattuna. Hyvin toimivia kohdepoistoja ja ilmanpuhdistajia/ alipaineistajia käytettäessä voidaan päästä hiontatyössä alle ohjearvojen oleviin pöly- ja kvartsialtistuksiin. Emäksisyytensä takia (ph 10-12) betonipöly ärsyttää hengitysteitä ja ihoa, samoin ihokontakti märän betonin ja sementin kanssa. Kvartsipöly voi aiheuttaa pitkäkestoisessa voimakkaassa altistuksessa pölykeuhkosairauden, silikoosin. Kvartsipöly on myös syöpää aiheuttava altiste. Altistus voi johtaa keuhkosyöpään ja munuaissairauteen sekä olla laukaisevana tekijänä eräissä reumaattisissa sairauksissa. Torjunta ja suojautuminen A. Työnsuunnittelu ja työmenetelmät Suositeltavia purkutyömenetelmiä ovat timanttileikkaus ja murtaminen. Piikkauksessa ja hiomalaikoissa tarvitaan kohdepoisto. Hiontalaitteissa on aina oltava kohdepoisto. Nykyisin hionnat tehdään yleensä paikallispoistoilla varustetuilla koneilla, mutta pöly- ja kvartsipitoisuudet ylittävät kuitenkin usein ohjearvot. Hiontakoneiden valinnassa tulee kiinnittää huomiota paitsi kohdepoiston tehoon myös suodattimien tehokkuuteen ja laitteen huollon helppouteen. Jäte raivataan heti purun jälkeen pois työmaalta. Kerroksista pölyävä purkujäte pudotetaan esimerkiksi tiiviitä putkistoja pitkin suoraan suojattuun säiliöön, alipaineistettuun konttiin (DustArrester tms).

7 Purkutiloja siivotaan päivittäin myös työn kestäessä jätteestä ja pölystä. Työmaan siivoukseen betonipölystä ei pidä käyttää kuivaharjausta. Suuret roskat kerätään käsin ja lastan avulla, sen jälkeen tilat imuroidaan M- tai H-luokitellulla teollisuusimurilla tai keskusimurilla B. Suojainten käyttö Näistä toimenpiteistä huolimatta purkutöissä tarvitaan lisäksi hengityksensuojaimet (pitkäkestoisessa työssä puhallinmoottorilla varustettu hengityksensuojain, jossa P3- luokan suodatin). Myös muut työkohteessa työskentelevät tarvitsevat suojaimia. Jos iho joutuu kosketukseen märän betonin tai betonipölyn kanssa, tulee käyttää suojakäsineitä ihon suojaamiseksi. Nahkarukkanen tai näppyläkäsine ei suojaa märältä betonilta kauaa. Suositeltavia suojakäsinemateriaaleja ovat vuorilliset kumitai muovikäsineet. Työhygienia, HTP- arvot Sosiaali- ja terveysministeriö on asetuksellaan haitallisiksi tunnetuista pitoisuuksista (268/2014) vahvistanut työpaikan ilman epäpuhtauksien haitallisiksi tunnetut pitoisuudet (HTP-arvot) ja vastaavat biologisten altistusindikaattorien raja-arvot. Ne on tarkoitettu huomioon otettavaksi työpaikan ilman puhtautta, työntekijöiden altistumista ja mittaustulosten merkitystä arvioitaessa. Julkaisu päivitetään parin vuoden välein. Esimerkkejä: Epäorgaanisen pölyn (rakennuspöly yleensä) HTP-arvo on 10 mg/m³. Kvartsipölyn HTP-arvo tiukentui 0,2 mg/m³:sta =>0,05 mg/m³:aan! Valtioneuvoston päätöksen 593/86 mukaan rakennus- ja muuraussementin kromaattipitoisuus ei saa ylittää 2 mg/kg. Lähteet ja lisätietoa HTP-arvot 2014, Työsuojelusäädöksiä 3, Sosiaali- ja terveysministeriö, työsuojeluosasto ja Kemian työsuojeluneuvottelukunta.

8 Työnsuunnittelu ja työmenetelmät Suositeltavia purkutyömenetelmiä ovat timanttileikkaus ja murtaminen. Piikkauksessa ja hiomalaikoissa tarvitaan kohdepoisto. Hiontalaitteissa on aina oltava kohdepoisto. Nykyisin hionnat tehdään yleensä paikallispoistoilla varustetuilla koneilla, mutta pöly- ja kvartsipitoisuudet ylittävät kuitenkin usein ohjearvot. Hiontakoneiden valinnassa tulee kiinnittää huomiota paitsi kohdepoiston tehoon myös suodattimien tehokkuuteen ja laitteen huollon helppouteen. Jäte raivataan heti purun jälkeen pois työmaalta. Kerroksista pölyävä purkujäte pudotetaan esimerkiksi tiiviitä putkistoja pitkin suoraan suojattuun säiliöön, alipaineistettuun konttiin. Purkutiloja siivotaan päivittäin myös työn kestäessä jätteestä ja pölystä. Työmaan siivoukseen betonipölystä ei pidä käyttää kuivaharjausta. Suuret roskat kerätään käsin ja lastan avulla, sen jälkeen tilat imuroidaan M- tai H-luokitellulla teollisuusimurilla tai keskusimurilla Maalinkaavin/ kohdepoisto

9 Rakennustöissä esiintyvät vaaralliset ja haitalliset aineet Elementtirakennusten julkisivuissa on käytetty haitallisia tiivistemassoja Suomessa on käytetty PCB:tä ja lyijyä sisältäviä elastisia polysulfidimassoja rakennuselementtien ja -osien välien tiivistyksessä ainakin vuoteen 1973 asti ja satunnaisesti myöhemmin. Nykyään uusintasaumauksessa suurin osa vanhasta saumausmassasta poistetaan poralla, ja elementtien reunat puhdistetaan massajäämistä hiomalla. Vaikka käytössä onkin mahdollisimman tehokkaat imurit ja kohdepoistot, silti hionnan aikana ympäristöön pääsee runsaasti betonia ja saumausmassaa sisältävää pölyä. Julkisivukorjaajien lisäksi muut rakennuksessa oleskelevat henkilöt, kuten asukkaat, voivat altistua PCB:tä, lyijyä, betonin kvartsia ja joskus jopa asbestia sisältävälle pölylle. Rakennuksessa oleskeleville on tiedotettava saumauksen poistotyöstä. Ikkunat, parvekeovet ja tuuletusaukot on teipattava ilmatiiviisti työn ajaksi, jotta PCB- pitoista pölyä ei pääse sisätiloihin.

10 Teknisten laitteiden vaatimuksenmukaisuus 1.1.2005 tuli voimaan laki eräiden teknisten laitteiden vaatimuksenmukaisuudesta (1016/2004). Säännökset koskevat myös henkilönsuojaimia. Lain mukaan valmistajan tulee suunnitella ja valmistaa tekninen laite rakenteiltaan, varusteiltaan ja muilta ominaisuuksiltaan sellaiseksi, että se soveltuu tarkoitettuun käyttöön eikä tällaisessa käytössä aiheuta tapaturman vaaraa eikä terveyden haittaa. Jos tapaturman vaaraa tai terveyden haittaa ei voida muutoin riittävästi poistaa, on valmistuksessa käytettävä tarkoituksenmukaisia suojaustoimenpiteitä. Vaaroista ja haitoista on varoitettava tehokkaasti. Henkilönsuojaimen on oltava tehokas niitä vaaroja vastaan, joilta suojaamaan se on tarkoitettu. Lain mukaan teknisen laitteen katsotaan olevan sitä koskevien vaatimusten mukainen, jos valmistaja on antanut vaatimustenmukaisuudesta asianmukaisen vakuutuksen ja tehnyt laitteeseen sitä koskevan merkinnän tai laitteen vaatimustenmukaisuus on muutoin osoitettu. Markkinoille luovutetun teknisen laitteen edelleen luovuttajan on osaltaan varmistettava, että laite on turvallisuuden kannalta siten vaatimustenmukainen kuin se oli markkinoille luovutettaessa. Lisäksi tulee varmistaa, että asianmukaiset suomen- ja ruotsinkieliset ohjeet ovat laitteen mukana. Valtioneuvoston päätös koneiden turvallisuudesta(1314/1994, konepäätös) Konepäätös tuli voimaan vuoden 1994 alusta. Päätös perustui EY:n direktiiveihin 89/392/EY ja 91/368/EY. Konepäätöksessä on määritelty valmistajan velvollisuudet ennen koneen saattamista markkinoille sekä koneita koskevat olennaiset terveys- ja turvallisuusvaatimukset. Konedirektiivi uusittiin vuonna 2006. Uusi konedirektiivi (2006/42/EY) on saatettava kansalliseen lainsäädäntöön 29.6.2008 mennessä. Valmistajan on noudatettava uuteen konedirektiiviin pohjautuvaa kansallista lainsäädäntöä 29.12.2009 alkaen.

11 Merkinnät CE-merkintä ei aina ole tae sähköturvallisuudesta vaan se merkitsee sitä, että tehdas on jonkun henkilön nimikirjoituksella vakuuttanut laitteen olevan määräysten mukainen. CE-määräysten mukainen laite on turvallinen mutta koska siihen ei vaadita puolueettoman testauslaboratorion testausta, ei turvallisuudesta ole takeita. Toiset valmistajat ovat erittäin tarkkoja turvallisuudesta kun taas toiset eivät ehkä lainkaan tunne asiaa. Luotettavat valmistajat käyttävät turvallisuustestaukseen puolueettomia laboratorioita. Alla on eräitä tällaisten puolueettomien testauslaboratorioiden tunnuksia. Suomessa testatussa laitteessa on FIMCOn FI-tunnus joka on aina ollut varsin vaativa ja luotettava testaus. Itse suosittelen valitsemaan FI-merkityn laitteen jos on valittavana kaksi vastaavaa sähkölaitetta. Aiemmin merkki oli SF.

12 Jokaisessa koneessa on oltava näkyvällä ja pysyvällä tavalla seuraavat vähimmäistiedot: valmistajan nimi ja osoite CE-merkintä sarja- tai tyyppimerkintä mahdollinen sarjanumero valmistusvuosi Koneen tyypistä riippuen seuraavat lisämerkinnät saattavat olla tarpeen: varoitustekstit ja -merkinnät. koneen paino liikkuvien tai pyörivien koneenosien suurimmat sallitut nopeudet opastus henkilönsuojainten käytöstä opastus huoltoon tai tarkastuksiin. Arvokilpi Arvokilvessä voi olla seuraavia merkintöjä: - valmistajan nimi tai tavaramerkki - alkuperämaa - malli- tai tyyppimerkintä - teknisiä tietoja Huoltokortti Huoltokortti/-tarra kertoo koneen käyttötietoja - käyttöaikamerkintöjä - suodattimien vaihdot - huollot

13 ILMANKÄSITTELYLAITTEET / ALIPAINEISTAJAT / ILMANPUHDISTIMET Ilmankäsittelylaitteita ovat alipaineistuslaite, kohdepoistoimuri ja suurtehoimuri. Kuvassa ovat laitteiden ominaiskäyrät. Imureilla saavutetaan korkea alipaine, mutta verrattain pieni ilmavirta, yleensä luokkaa 40-80 litraa sekunnissa. Suurtehoimuri esim. 1,3 m³/s/ 4500 m³/h alipaine 40 kpa Imuri esim. 0,06 m³/s/ 216 m³/h alipaine 24 kpa Alipaineistuslaite esim. 1,1 m³/s/ 4100 m³/h alipaine 1,3 kpa Asbestityökoneet (VIITE: KONE-RATU 09-3038 RatuTT 9.8 10/2006) Asbestitöissä käytetään imureita seuraavasti epäpuhtauksien poistossa työtilasta asbestipölyn hallinnassa käsityökoneiden kohdepoistoissa siivouksessa ja varusteiden puhdistuksessa vaatteiden puhdistuksessa asbestipölystä asbestia sisältävän materiaalin siirrossa Laitteiden käytön tarkoituksena on vähentää asbestipölypäästöjä sekä estää asbestipölyn leviäminen työalueen ulkopuolelle.

14 Asbestin vaarallisuuden vuoksi asbestityössä on käytettävä asbestitöihin soveltuvia koneita ja laitteita. Korkeaa alipainetta tarvitaan voittamaan kohdepoistolaitteiden, suulakkeiden, letkuston ja pölynerottimien painehäviöt. Alipaineistuslaitteiden ilmavirrat ovat suuria, 1-vaihevirralla maksimissaan luokkaa 1,1 m³/s (4100 m³/h). Suurin painehäviö näissä laitteissa muodostuu suodattimista. Suurtehoimureissa sekä maksimi alipaineet että ilmavirrat ovat suuria, mistä johtuen myös niiden tehontarve on yleensä kymmenien kilowattien luokkaa. Verkkovirtakäyttöisen imurin suojaus sähköiskua vastaan Sähköverkkoon liitettävät laitteet ryhmitellään eri luokkiin sen mukaan, miten ne on suojattu eristysvian aiheuttamaa kosketusjännitettä ja sähköiskua vastaan (ks. SFS 4013 Sähkölaitteiden suojausluokat"). Suojausluokat on suunniteltu suojaamaan erilaisia sähkölaitteita käytettäessä niissä tiloissa, joihin ne on tarkoitettu. Pistorasia Pistorasia on kosketinholkeilla varustettu liitäntälaite, jonka avulla sähkölaite voidaan kytkeä sähköverkkoon. Tavallisesti sähkölaite liitetään pistorasiaan liitäntäjohdossa (tai jatkojohdossa) olevan pistotulpan avulla. Pistorasioita ovat mm. kiinteä pistorasia, jatkopistorasia, valaisinpistorasia ja voimapistorasia. Pistorasia ilman suojakoskettimia Suojakosketinpistorasia; sukopistorasia

15 Pistotulppien suojausluokkia on 4 (piirroskuvat TUKES:in oppaasta) 0 -luokka maadoittamaton (pyöreä pistotulppa) (peruseristetyn laitteen maadoittamaton pistotulppa; luokan 0 laitteen pistotulppa) 0 -luokka on tuttu ennen v. 1997 rakennetuista asunnoista olohuoneissa ja makuuhuoneissa. I -luokka suojamaadoitettu (shukotulppa) (suojakosketinpistotulppa; luokan I laitteen pistotulppa) I -luokka on keittiöissä, pesuhuoneissa, ulkona jne. ollut käytössä jo hyvin pitkään. II -luokka suojaeristetty (litteä tai lovettu pyöreä pistotulppa, merkkinä kaksi sisäkkäistä neliötä) Suojaeristetyn laitteen pistotulppa 16 A; luokan II laitteen pistotulppa 16 A Suojaeristetyn laitteen pistotulppa 2,5 A; luokan II laitteen pistotulppa 2,5 A II -luokka on erittäin yleinen ja siihen kuuluvat monet valaisimet ja pienlaitteet

16 III -luokka suojajännitteellinen (esim. tietokoneet, kännykät, lelut ja useimmat jouluvalot) III -luokka on varustettu suojajännitemuuntajalla joka estää verkkojännitteen pääsyn laitteeseen. 1997 heinäkuun jälkeen ei ole asuntoihin saanut enää asentaa 0-luokan pistorasioita vaan kaikki ovat I-luokkaa eli ns. shukorasioita. Tämä on aikaansaanut sen, että aiemmin esimerkiksi olohuoneessa ollut vanhan jalkalampun pistoke ei ehkä käykään shukorasiaan. Tällöin hyvin monelle tulee kiusaus joko muotoilla pistotulppa siten, että se mahtuu pistorasiaan tai vaihtaa tilalle maadoitettu pistotulppa. Tämä on ehdottomasti kiellettyä ja tekee sähkölaitteesta paitsi laittoman myös vaarallisen koska sellainen tila, jossa on suojamaadoitettu pistorasia, on tarkoitettu ainoastaan sellaisten laitteiden käyttöön, joissa on joko suojaamaadoitus tai laite muutoin täyttää suojausluokan olemalla joko kaksoiseristetty tai suojamuuntajallinen. Sähköisku on kehon kautta kulkeva virta, jonka suuruus ylittää tuntokynnyksen. 230 V verkkojännite voi aiheuttaa jopa 200 ma sähkövirran kehon läpi. Yli 50 ma suuruista ihmisen kehon läpi kulkevaa virtaa pidetään hengenvaarallisena. Virran suuruuden lisäksi vaarallisuuteen vaikuttaa sähköiskun ajallinen kesto. Erilaiset sähköjohdon jatkamiset ja viritykset on ankarasti kielletty! Kaikkien sähköisten osien asennus ja huolto on teetettävä ammattilaisilla. Imurin käyttäjällä on aina oltava varusteinaan asianmukaisia liitos- ja jatkojohtoja.

17 Staattisen sähkön purkaukset (ESD) voivat olla hyvinkin suuria hetkelliseltä virraltaan (kymmeniä ampeereja) ja jännitteeltään (kilovoltteja), mutta arkisissa olosuhteissa niiden energiamäärä on vaaraton. Riittävän suuren varauksen nopea siirtyminen saattaa näkyä pienenä kipinäpurkauksena ja sen voi tuntea, kun se tapahtuu esimerkiksi sormenpäässä. Staattisia varauksia syntyy helposti nk. hankaussähköilmiön takia. Varauksen syntyminen riippuu voimakkaasti materiaalien laadusta ja materiaalipareista. Varautumisominaisuuksien perusteella materiaalit voidaan laittaa järjestykseen, jota kutsutaan triboelektriseksi sarjaksi. Mitä kauempana materiaalit sarjassa sijaitsevat, sitä voimakkaammin ne varautuvat. Staattinen sähkö voi varata ihmisen, koneen tai esineen helposti kilovolttien tasoiseen (jopa 35 kv) jännitteeseen. Varautumisen suuruuteen vaikuttaa materiaalien kemiallisten ja fysikaalisten ominaisuuksien ohella, epäpuhtaudet ja etenkin kosteus. Staattinen varaus syntyy helposti eristeisiin, koska niissä potentiaalierot eivät pääse tasoittumaan. Eristeessä varaus voi säilyä pitkiä aikoja ja purkautua vasta pinnan epäpuhtauksien ja ympäristötekijöistä aiheutuvan johtumisen takia. Useimmat (muovirunkoset) rakennusimurit maadoitetaan maadoitettujen imuputkien/ letkun/suulakkeen kautta sekä rungon/vaipan osien välisillä metalliliuskoilla koneen maajohtimella pistorasian kautta. HUOM! Tällöin on käytettävä imuletkuja, jotka johtavat em. staattista sähköä. Erikseen on saatavana luokiteltuja ESD- ja EX- imureita. ESD suojatun ja suojaamattoman laitteen tunnukset HUOM! Riskien arviointiohjelmassa kannattaa aina ottaa huomioon olosuhteet, joissa voi syntyä staattista sähköä. Esim. imuroitaessa vanhojen rakennusten rutikuivia eristeitä, on olemassa suuri pölyräjähdyksen/tulipalon riski! Vikavirtasuojakytkin suojaa sähköiskulta laitteen vikaantuessa. Varsikin ammattimaisessa siivous, puhdistus- ja saneeraustöissä tulee huolehtia, että vaativissa olosuhteissa käytettävien laitteiden liittäminen verkkovirtaan tapahtuu vikavirtasuojakytkimen kautta. Vikavirtasuojakytkin tuli pakolliseksi uusiin asuntoihin vuonna 1997 pesuhuoneisiin ja v.2008 alusta myös muihin uusiin asuintiloihin. Vikavirtasuojakytkin on pieni laite joka on sijoitettu

18 joko sulaketauluun tai pistorasian yhteyteen. Myös joissain laitteiden verkkojohdoissa sellainen on. Vikavirtasuojan saa halvimmillaan n. 10 eurolla ja ulkokäyttöön tarkoitetun "ammattimallin" hinta on n. 60 euroa eli halpa ja hyvä henkivakuutus. Vikavirtasuojakytkimien lähdeaineisto: http://www.mattikaki.fi/sahkoturvallisuus/vikavirtasuojakytkin.htm Vastoin yleistä luuloa vikavirtasuoja toimii myös maadoittamattomassa pistorasiassa. Vikavirtasuojan toiminta perustuu vaihe- ja nollajohtimien välisen virran tarkkailuun ja laite huomaa jos niissä on eroa, eli vaihejohtimesta vuotaa johonkin sähköä. Vikavirtasuojan yleisin arvo on 30 ma, joka on se arvo joka alkaa olla ihmiselle jo hyvin vaarallinen. Vikavirtasuoja katkaisee virran kuitenkin niin nopeasti, ettei se ehdi käydä vaaralliseksi. HUOM! Vikavirtasuoja ei suojaa jos sähköiskun saa suoraan vaihe- ja nollajohtimen väliltä. Vaikka piirissä olisikin vikavirtasuoja, aina tulee olla varovainen sähkölaitteiden kanssa. Vikavirtasuoja suojaa vain silloin kun sähköä vuotaa muualle kuin nollajohtimeen, kuten tiskipöytään tai kosteaan lattiaan tahi ulkona maahan. Vikavirtasuoja on säännöllisesti testattava siinä olevaa testinappulaa painamalla Jos laite ei testinappulaa painettaessa katkaise, sitä ei saa käyttää. Elektroniset vikavirtasuojat ovat halpoja mutta epävarmempia kuin mekaaniset mallit. Elektroninen vikavirtasuoja kuluttaa myös jonkin verran sähköä koko ajan kun taas mekaaniset mallit eivät niin tee. Mekaanisen vikavirtasuojan tunnistaa siitä, että siinä on vipu, joka pitää virittää Elektronisessa vikavirtasuojassa on painonappi jolla se viritetään. Nappia painettaessa laitteen sisältä pitäisi kuulua napsahdus joka tulee releestä. Elektroniset vikavirtasuojat yleensä vikaantuvat siten, että ne eivät johda sähköä läpi mutta niiden suojaamiskyky ei yleensä onneksi vikaannu vaan laite katkaisee vikaantuessaan sähkön.

19 Kolmivaihevirta on yksi vaihtovirran muoto. Puhekielellä kolmivaihevirtaa kutsutaan myös nimellä "voimavirta". Yksivaiheista sähkön käyttöä kutsutaan välillä nimellä "valovirta" tai "seinävirta". Kolmessa vierekkäisessä johtimessa on sinimuotoinen, saman taajuinen ja yhtä suuri jännite jännitteiden välillä on 1/3 jakson (120 ) vaihe-ero, jolloin vaiheista yhteensä käytettävissä oleva on koko ajan yhtä suuri. Vaihejohtimien lisäksi käytössä on usein nollajohdin. Kolmivaihevirtaa käytetään yleisesti, erityisesti voimansiirrossa, sillä vakiotehon käytöstä on joitakin käytännön etuja. Kolmivaihevirran kaavio. L1 = Sininen L2 = Punainen L3 = Vihreä Kolmea vaihetta merkitään nykyään sähköjärjestelmässä tunnuksilla L1, L2 ja L3. Aikaisemmat merkinnät vaiheille olivat R, S ja T. Vaihejohtimien värikoodi on yleensä ruskea, musta ja harmaa. Sähköjärjestelmän nollaa merkitään N:llä (tunnusväri sininen, vanhoissa asennuksissa harmaa, valkoinen tai vaaleansininen) ja suojamaata PE:llä (tunnusväri kelta-vihreä, vanhoissa asennuksissa punainen). Vaiheen ja nollan välistä jännitettä kutsutaan vaihejännitteeksi, joka Suomen pienjänniteverkossa on 230 V ( ). Vaiheiden välistä jännitettä kutsutaan pääjännitteeksi. Suomen pienjänniteverkossa se on 400 V.

20 Suojaus käyttämällä suojaerotusmuuntajaa Suojaus perustuu suojaerotusmuuntajaan, joka erottaa ensiöpiirin ensiöpiiristä siten, ettei sähköisku ole mahdollinen. Suojaerotusta käytetään korjattaessa tai koestettaessa sähkölaitetta. Korkean hintansa takia sitä ei kuitenkaan käytetä laajemmin Sanastoa Peruseristys: Jännitteisten osien eristys, jonka avulla saavutetaan perussuojaus sähköiskua vastaan. Suojamaadoitus: Järjestelmän tai asennuksen pisteen maadoittaminen suojauksen takia. Suojaeristys: Eristyskokonaisuus, jonka muodostavat käyttöeristys ja sen lisäksi erillinen lisäeristys (tai näiden asemesta vahvistettu eristys). Suojausluokan II laite on suojaeristetty. Suojaerotus: Suojaerotuksessa syötetään yhtä pienjännitekulutuskojetta laitteella, joka tehokkaasti estää syöttävän verkon jännitteen pääsyn suojaerotettuun virtapiiriin. Laitetta kutsutaan suojaerotusmuuntajaksi. Suojaerotusmuuntaja on muuntaja, jossa ensiö- ja toisiokäämitysten välillä on vahvistettu eristys ja jonka ensiöjännite on enintään 500 V. Tällöin ei yhden vian (esim. eristysvian) syntyminen aiheuta suojaeristysmuuntajaan liitetyn laitteen käyttäjälle vaaraa. Sähkölaitteen Kotelointiluokitus tarkoittaa sähkölaitteiden ryhmittelyä sen mukaan, miten ulkovaippa kykenee suojaamaan toisaalta laitteen sisäosia ympäristöstä tulevalta vedeltä, kiinteiltä aineilta ja pölyltä sekä toisaalta laitteen käyttäjää ja ympäristöä laitteen sisäosissa olevien jännitteisten ja liikkuvien osien aiheuttamalta vaaralta. (Ks. SFS-EN 60529 + A1) Sähkölaitteiden kotelointiluokat (IP-koodi). IP-luokitusjärjestelmä on Euroopassa käytössä oleva järjestelmä sähkölaitteiden tiiviyden määrittämiseksi. Siivouskoneen kotelointiluokan määrää tavallisesti vaadittava kosteussuojaus. Ulkona käytettävien sähkölaitteiden on aina oltava suojaeristettyjä, suojamaadoitettuja tai suojajännitteellä toimivia. Pitkäaikaiseen ulkokäyttöön tarkoitetun sähkölaitteen koteloinnin on oltava niin tiivis, ettei sen sisään pääse vettä. Sähkölaitteen koteloinnin tiiviys on ilmoitettu laitteen kuoreen kiinnitetyllä kotelointiluokkaa ilmaisevalla merkinnällä, joko pisara-tunnuksella tai IP-numerotunnuksella.

21 Tavallisimmat ulkona käytettävien laitteiden kotelointiluokat: Pisaratunnus IP-tunnus Selitys IP 21 Tippuvedenpitävä IP 23 tai IP 43 Sateenpitävä IP 34 tai IP 44 Roiskevedenpitävä IP 67 Vedenpitävä Kuivissa ulko-olosuhteissa voidaan tilapäisesti käyttää myös sisäkäyttöön tarkoitettuja suojamaadoitettuja tai suojaeristettyjä sähkötyökaluja tai vastaavia sähkölaitteita, vaikka niissä ei olisikaan kotelointiluokkaa ilmaisevaa merkintää. Laitteita ei kuitenkaan saa jättää ulos sateeseen tai kosteaan. Kosteus voi tehdä vahinkoa kuivan tilan sähkölaitteelle aiheuttaen jopa hengenvaaran. Vikavirtasuojakytkin tuo lisäturvaa ulkopistorasioissa. Se voidaan asentaa joko kiinteästi sähkökeskukseen tai pistorasian yhteyteen. Vikavirtasuojakytkin on herkkä ja nopea suojalaite, joka toimii sulakkeen tavoin katkaisten sähkön vikatilanteissa. Uusissa rakennuksissa se kuuluu jo vakiovarustukseen. Sähkölaitteita ei tulisi säilyttää kosteissa tiloissa. Ulkovarastossa säilytettävät sähkölaitteet saattavat vaurioitua talviaikaan pakkasen vaikutuksesta. Pakkasessa kovettunut muovieristeinen johto saattaa murtua, kun sitä taivutellaan. Näin syntyneet eristeviat voivat aiheuttaa laitteessa toimintahäiriöitä ja laitteen käyttäjälle hengenvaaran. Sähkölaitetta ei pidä koskaan siirtää tai kuljettaa nostamalla tai vetämällä sitä liitäntäjohdosta. Ulkona sähkölaitetta käytettäessä on hyvä olla jalassa kumipohjaiset jalkineet. Ne lisäävät turvallisuutta. Suojajännitteellä toimivat sähkölaitteet ovat ulkokäytössä turvallisempia kuin verkkojännitteellä toimivat laitteet. Tavallinen verkkojännite muutetaan suojajännitteeksi suojajännitemuuntajan avulla. Suojajännitteenä ovat yleisimmin käytössä 12 ja 24 voltin jännitteet, jotka eivät aiheuta käyttäjälle sähköiskun vaaraa.

22 Suojajännitemuuntaja on yleensä sijoitettava kuivaan tilaan. Vain suojajännitteiset johdot ja laitteet voidaan viedä ulos. Muuntajalle on varmistettava riittävä tuulettuminen, sillä ahtaaseen tilaan sijoitettuna tai peitettynä sen kuormitettavuus pienenee huomattavasti ja se voi vahingoittua. Myös suojajännitteiset johdot on asennettava siten, ettei niiden eristys voi vahingoittua seinien läpivienneissä. Vahingoittunut eristys aiheuttaa palovaaran. Suojajännitteellä toimivien sähkölaitteiden asentamisessa ja käyttämisessä on noudatettava valmistajien antamia ohjeita ja suosituksia. Ohjeet on syytä säilyttää myöhempää käyttöä ja huoltoa varten. Akkukäyttöiset imurit ja työkalut Akkukäyttöisten työkalujen määrä on merkittävästi kasvanut viime aikoina. Akkukäyttöiset laitteet ovat nykyään melko keveitä. Akut ladataan käyttöohjeen mukaisesti huoneenlämmössä. Akkukäyttöiset työkalut ovat turvallisia käyttää ulkotiloissa. Imurien tavallisimmat kotelointiluokat Kohta Nimitys Esimerkki Vanhan kosketussuojauksen merkintätapa Lähinnä vastaava uusi tunnus 3.6.1 fi tavallinen rakenne (kosketussuojainen rakenne) sv normalutförande (beröringsskyddat utförande) 3.6.2 fi tippuvedenpitävä rakenne sv droppskyddat utförande Pölynimuri - IP 20 (Mikäli IP-koodia ei ole annettu, tulkitaan laitteen olevan kotelointiluokkaa IP 20) IP21 3.6.3 fi roiskevedenpitävä rakenne sv sköljtätt utförande Veden- ja pölynimuri IP34 3.6.4 fi vedenpitävä rakenne sv vattentätt utförande Uppopumppu IP 67

23 Verkkovirtakäyttöisen imurin liitäntälaitteet Verkkoliitäntäjohto; liitosjohto: Laitteen sähköverkkoon liittämiseen käytettävä taipuisa kaapeli sekä siihen mahdollisesti kuuluva pistotulppa ja kojepistoke. Verkkoliitäntäjohtoa, jossa on kiinteä pistotulppa ja kojepistoke, kutsutaan kojeliitosjohdoksi. Liitäntälaitteet 1 Pistorasia, 2 Pistotulppa 3 Jatkojohto 4 Jatkopistorasia 5 Verkkoliitäntäjohto 6 kojeliitosjohto 7 Kojepistoke 8 Kojevastake 9 Lisälaitevastake 10 Lisälaitepistoke 11 Väliliitäntäjohto Vedonpoistin: Osa, joka estää johtoon kohdistuvien veto- ja kiertorasitusten vaikutuksen johdon liittimiin. Pistotulppa: Kosketintapeilla varustettu liitäntälaite, jonka avulla liitäntäjohto (tai jatkojohto) voidaan liittää pistorasiaan. Ohjaus- ja valvontalaitteet sekä suojalaitteet Ilmaisin: Laitteessa oleva merkkivalo, -ääni tms., joka ilmaisee käyttäjälle laitteen käynnissäolon, jonkin toiminnan valinnan tai päättymisen, valmiustilan yms. Kytkin: Laite, jolla voidaan avata ja sulkea sähkövirtapiiri. Kytkintä käytetään esim. laitteen käynnistämiseen, pysäyttämiseen ja erottamiseen sähköverkosta sekä ohjaus- ja valintatoimintoihin. Kytkimen käyttöelimen toimintatavan mukaan voidaan kytkimet jaotella seuraavasti: vipukytkin, painokytkin, vipupainokytkin, vetokytkin, vääntökytkin, liukukytkin ja hipaisukytkin.

24 Käynnistyskytkin: Kytkin, jolla laitteen varsinainen toiminta käynnistetään ja tavallisesti voidaan myös pysäyttää. Laite voi myös pysähtyä automaattisesti toimintajakson lopussa. Käynnistyskytkin voi olla yhdistettynä esim. tehon-, ajan- tai moottorin nopeuden valitsimeen. Samassa laitteessa voi olla useita käynnistyskytkimiä eri toiminnoille. Valintakytkin: Kytkin, jolla valitaan haluttu toiminta laitteesta. Valintakytkimen käyttöelimestä käytetään nimitystä valitsin. Aikakytkin; ajastin: Kytkin, joka toimii säädetyn ajan kuluttua automaattisesti. Ylivirtasuoja: Oikosulkusuojan ja ylikuormitussuojan yhteisnimitys. Oikosulkusuoja: Itsetoimiva suojalaite, joka erottaa suojan takaisen virtapiirin pois verkosta oikosulun sattuessa. Ylikuormitussuoja: Itsetoimiva suojalaite, joka suojaa sähköjohtoa tai sähkölaitetta vahinkoa tai vaaraa aiheuttavalta ylikuormitukselta. Imurit, jako pääluokkiin Imurin toiminta perustuu imurin säiliöön syntyvään alipaineeseen. Alipaineen tasoittamiseksi imuriin virtaa ilmaa, jonka mukana lika kulkeutuu säiliöön. Imuri voi olla verkkovirta-, akku-, paineilma- tai polttomoottorikäyttöinen. Mattoimuri: Imuri, jolla imun ja harjauksen avulla poistetaan roskat ja kuiva irtolika tekstiilipinnoilta. Pölynimuri: Imuri, jota käytetään roskien ja kuivan irtolian imurointiin. Koneessa käytetään pölypussia ja suodattimia. Teollisuusimuri: Ammattikäyttöön tarkoitettu imuri, jota käytetään roskien ja kuivan irtolian imurointiin teollisuudessa ja rakennustyömailla. Koneessa käytetään pölypussia ja Kohdepoistoimuri: M- tai H-luokiteltu teollisuus- ja rakennusimuri, jossa on virran ulosotto työkoneelle (esim. hiomakone). Imuri on varustettu myös pysäytysautomatiikalla, joka sammuttaa imumoottorin virran n. 20 sek. kuluttua työkoneen pysäyttämisestä. Näin imuletku ehtii tyhjentyä kohdepoistopölystä. Kohdepoiston avulla epäpuhtaudet poistetaan muodostumispaikaltaan ennen niiden leviämistä työntekijän hengitysvyöhykkeelle. Korkeapaineisessa kohdepoistossa käytetään esierottimella ja HEPA-suodattimella

25 varustettuja liikuteltavia rakennusimureita tai keskuspölynimurijärjestelmää. Kohdepoisto voidaan liittää purkutyössä käytettävään työstökoneeseen, kuten sahat, sirkkelit, jyrsimet ja hiontalaitteet. Esierotin lisää imurin suorituskykyä ja estää suodattimen tukkeutumisen. Matalapaineisessa kohdepoistossa kohteen välittömään läheisyyteen sijoitetaan mikrosuodattimella varustettuun ilmanpuhdistajaan yhdistetty karkeasuodattimellinen pölynkerääjä, joka sieppaa syntyvää pölyä. Kohdepoistoon voidaan käyttää osastoinnin alipaineistukseen ja ilmanpuhdistukseen suunniteltuja laitteita. Poistoilma johdetaan työskentelytilan ulkopuolelle muovisen poistoputken tai muovisukan avulla (Ratu 1225-S). Keskusimuri: Imuri, joka rakennukseen kiinteästi asennetun imuputkiston kautta imee roskat ja irtolian ja/tai nesteen säiliöön. Tiloissa on imuletkulle imurasioita. Keskusimurina voidaan käyttää esim. sivukanavapuhaltimella varustettua tehokasta rakennusimuria, joka on tarkoitettu kestämään jatkuvaa käyntiä. Reppu-/lanneimuri: Kevytrakenteinen pölynimuri, jota käytettäessä kuljetetaan selässä/lanteilla erillisin kiinnittimin kiinnitettynä. Veden- (ja pölynimuri): Imuri, josta vettä tai nestemäistä irtolikaa imuroitaessa yleensä poistetaan pölypussi ja suodattimet. Koneessa on mekaaninen uimurilaite tai sähköinen ylitäyttösuoja. Vahinkosaneerauksessa käytettävissä vedenimureissa on roskasuodattimet, vaahdonestojärjestelmä ja poistopumppu tai kippilaite. Roskaimuri: Imuri, jolla imuroidaan kuivaa roskaa ja irtolikaa. Roskaimuria käytetään useimmiten vain ulkotiloissa. Erikoisimurit: Imuri, jolla imuroidaan roskia tai erilaisia nesteitä tai muuta likaa erityiskohteista. Kone on verkkovirta-, polttomoottori- tai paineilmakäyttöinen. ( Esim. lentokoneimuri, puhdastilaimuri, ESD- imuri, tuhkaimuri, polttoaineimuri, ATEX- imuri, öljyimuri, pilssivesi-imuri, mollavaunuimuri (elintarviketeolisuus). Suurtehoimuri: Erityisen tehokkaaseen alipaineturbiiniin, puhaltimeen, kompressoriin tai ejektoriin perustuva imuri, jolla imuroidaan/imusiirrerään rakennusjätettä, eristemateriaaleja,

26 maa-aineksia tai erilaisia nesteitä tai muuta likaa erityiskohteista. Kone on verkkovirta-, polttomoottori- tai paineilmakäyttöinen. ( Esim. imukontti, kontti-imuri, imuauto imuri) Allasimuri, lieteimuri: Imuri, jolla puhdistetaan sekä uima-altaan pohja että seinät allasta tyhjentämättä. Imuroitaessa vesi johdetaan kulkemaan suodattimien kautta, joihin lika kerätään. Kuivausalan vedenerotin soveltuu myös lieteveden imuun/pumppaukseen. PÖLYNIMURIEN LUOKITUS EN 60335-2-69/AA MUKAAN Vuodesta 1997 alkaen ovat olleet voimassa tiukennetut määräykset koskien terveydelle vaarallisen pölyn imurointiin tarkoitettuja teollisuusimureita. Vaatimukset on luettavissa eurooppalaisessa harmonisoidussa standardissa SFS EN 60335-2-69 Tämä standardi määrittelee Erityisvaatimukset teollisuus- ja ammattikäyttöön tarkoitetuille pölyn- ja vedenimureille Pölyluokkia on kolme: L, M ja H. Niistä H- luokka asettaa tiukimmat vaatimukset teollisuusimurille. Ulospuhallettava ilma saa sisältää vain 0,005% imetystä materiaalista ja suodattimien kuormituksen tulee olla asetetun rajan alapuolella. Pölyluokka Maksimi läpäisevyys Sopivuus vaaralliselle pölylle ja työperäisen altistumisen raja-arvot; HTP- arvot Suodattimen kuormitus (m³/m²/t) L (lievästi vaarallinen) M (melko vaarallinen) kovapuupöly < 1 % Erotusaste 99% pölystä, jonka HTParvo on > 1 mg//m³ < 0,1 % Erotusaste 99,9% pölystä, jonka HTParvo on > 0,1 mg//m³ < 500 < 200 H (hyvin vaarallinen) Vaatimus asbestipitoisen materiaalin imuroinnissa < 0,005 % Erotusaste 99,995% pölystä, joille on annettu HTP- arvo mukaan lukien syöpää aiheuttavat ja karsinogeenien ja/tai patogeenien saastuttamat pölyt < 200

27 Läpäisevyysasteella tarkoitetaan sitä osaa imetystä pölystä, jota imuri ei pysty erottamaan (pidättämään). Esim. H-luokan imurin tulee erottaa 99,995 % imuroidusta pölystä. Pölyluokkaan M kuuluvat imurit poistavat L- ja M- luokkiin kuuluvat pölyt. Niihin kuuluvat kaikki terveydelle haitalliset ei- syöpää aiheuttavat pölyt, joiden HTP (Haitalliseksi Tunnettu Pitoisuus) on yli 1,0 mg/m³ sekä kovapuupöly. Pölyluokkaan H kuuluvat imurit poistavat L-, M-, ja H- luokan pölyt. Näihin kuuluvat kaikki pölyt, joille on määritetty HTP- arvot, kaikki syöpää aiheuttavat pölyt sekä bakteeri- ja itiöpitoiset pölyt. Asbestipitoista pölyä saa imuroida vain H- luokkaan kuuluvilla imureilla! Hankittaessa uusia teollisuus- ja rakennusimureita, kannattaa tutustua näihin pölyluokkiin ja todeta ehdolla olevan imurin vaatimustenmukaisuus! On lisäksi painotettava seikkaa, että imuri täyttää luokitteluvaatimukset vain silloin, kun se on varustettu valmistajan käyttöohjeiden mukaisin suodattimin ja pölynkeräysjärjestelmin (pölyja suodatinpussit, -säiliöt jne.). Imurit on huollettava ja tarkastettava ennen kutakin käyttöä ja varmistettava pölyluokituksen säilyminen. Imureiden vaatimuksenmukaisuus osoitetaan SFS-EN 60335-2-69 standardin mukaisella L-, M- tai H-merkinnällä. Tällöin koneen kyljessä tulee olla symboli ja teksti (esimerkki; H- luokka): H Kaikkien VAROITUS: Tämä kone sisältää terveydelle vaarallista H pölyä. Tyhjennyksen, huollon ja suodatinten vaihdon saa suorittaa ainoastaan valtuutettu käyttäjä, joka on suojautunut asianmukaisin henkilökohtaisin suojaimin. suodattimien tulee olla asennettuina H-luokan vaatimustenmukaisuus Eräs tärkeimmistä vaatimuksista on, että H-luokan teollisuusimurin tulee erottaa 99,995% imuroidusta testipölystä. Läpäisy saa siten olla alle 0,005%. Tämä vastaa 2,5 mg/m³ (0,0025 g) pölypitoisuutta imurin poistoilmassa.

28 Vaaralliselle pölylle tarkoitettujen imureiden testaus Esim.LGA, Nürnberg on saksalainen teollisuusimureiden testaamiseen hyväksytty tutkimuslaitos. Siellä suoritetaan imureiden koestuksia, joilla voidaan osoittaa imurien vaatimusten-mukaisuus mm. suodatuksen/erotusasteen suhteen. Alla oleva diagrammi osoittaa Ronda 1200- imurin testituloksen. Noin 2,5 tunnin ajan imuriin imetään hienojakoista testipölyä ja poistoilmasta mitataan pölypitoisuus. Ylempi käyrä kuvaa ilman virtausnopeutta imuletkussa. Siitä voi todeta, että virtausnopeus laskee suodattimien täyttyessä. Alempi siksak - käyrä kuvaa ulospuhallettavan poistoilman pölypitoisuutta. Keskiarvo on 0,03 mg/ m³, mikä on reilusti alle vaatimustenmukaisuuden, 2,5 mg/ m³. Huom! Kuten ylemmästä käyrästä voi päätellä, suodattimen vastavirtahuuhtelulla tapahtuvaa suodattimen puhdistustoimenpidettä ei käytetty testin aikana.

29 Rakennus- ja saneeraustyössä käytettävien imurien suodattimet Kun imurin imuilma on tehnyt tehtävänsä - siirtänyt imuroitavan materiaalin imurin esierottimeen tai säiliöön, ilma täytyy käsitellä eri suodatusvaiheiden avulla, ennen kuin se poistuu imurista. Suodatinpussi. Ensimmäisenä suodattimena käytetään usein suodatinpussia. Se voi olla tehty paperista tai suodatinkankaasta. Usein uudentyyppiset suodatinpussit ovat kaksi- tai useampikerroksisia, jolloin sisempi kerros on karkeampaa estäen ulomman kerroksen tukkeutumista ennen pussin täyttymistä. H- luokan imureissa käytetään usein erityistä vaatimustenmukaista turvapölypussia, jonka pakkaamiseen tarkoitettu muovisäkki on valmiiksi kiinnitetty siihen. Turvapölypussiin on laitettu lisäksi sulkijamekanismi; läppä sekä esim. nippuside. HUOM! Mikäli imurin käyttöohjeen mukaista (turva-)pölypussia ei käytetä, imuri putoaa alempaan M- luokkaan! Esisuodatin Toisen vaiheen suodatin on hienosuodatin, joka erottaa hienojakoisemmat hiukkaset. Tätä kutsutaan esisuodattimeksi. Esisuodattimen rakenne, materiaali, toimintaperiaate, kestävyys ja puhdistuvuus ratkaisevat imurin kokonaistehokkuuden ja käyttökelpoisuuden. Hyvä esisuodatin on käytön aikana itsepuhdistuva, jolloin imuteho säilyy ja suodattimen tukkeutuminen estyy mahdollisimman pitkään. Esisuodattimella tulee olla mahdollisimman suuri suodatinala, jotta sitä tukkivaa materiaalia jakautuu laajalle alueelle kauan, jolloin välttämättömänä eteen tuleva puhdistusväli pitenee. Hyvä esisuodatin voidaan puhdistaa ulkoisella toimenpiteellä, imuria avaamatta. HEPA- suodatin Kolmas suodatin on HEPA- suodatin, (High Efficiency Particle Filter) kansankielellä mikrosuodatin. HEPA- suodattimen erotusaste on yli 99,97 % läpäisevimmällä hiukkaskoolla mitattuna. Jokaiseen HEPA- suodattimeen on merkitty sen luokka ja erotusaste. Tämä tulee tarkistaa, samoin kuin suodattimen sopivuus juuri kyseiseen imuriin, suodattimen vaihdon yhteydessä!

30 Suodatinala Imurin esisuodattimen pinta-ala ilmaistaan pinta-alayksikköinä cm² tai m². Yleisesti ottaen mitä suurempi suodatinala on ilmamäärään nähden, sitä parempi imuri on. Suodattimien materiaali ja rakenne sekä puhdistusperiaate ovat suodatinalan lisäksi erityisen tärkeässä roolissa. Suodattimen kuormitus Suodatinkuormitus määräytyy suodattimen läpi virtaavan ilman määrästä sekä suodattimen pinta-alasta suodatinalasta. Suodatinkuormitus ei saa ylittää 200 kuutiometriä ilmaa tunnissa jokaista suodatinalan neliömetriä kohden. Pölypussi on yleensä G3 tai G4-luokkaa. Hienosuodatin on luokkaa F7 F9 HEPA suodatin on luokkaa H13. Lisäksi Erityistapauksissa kaasumaisia epäpuhtauksia varten imuriin voidaan asentaa aktiivihiilisuodatin Imurin sykloniesierotin voidaan liittää käsitteen suodattimet alle! Se vastaa vähintään G3- G4- luokan suodatinta, erotusaste puupölyllä on jopa 95 99%. Ilman virtausnopeus on ratkaiseva tekijä Imuroitaessa tai imusiirrettäessä eri materiaaleja imuputken ja -letkuston läpi, ilman virtausnopeus on sovitettava imettävän materiaalin mukaan. Perussääntö on: mitä painavampaa materiaali on, sitä suurempi virtausnopeus tarvitaan. Ilman virtausnopeus ilmaistaan metreinä per sekunti, m/s. Seuraava taulukko ilmoittaa eri typpisten materiaalien imurointiin suositeltavat virtausnopeudet: Tekstiilijäte, paperipöly ja- silppu 10 15 Hieno puupöly 14 16 Hieno hiekka 15 20 Lasikuitupöly, pölyinen ilma 16 20 Hieno metallipöly 18 25 Metallilastut, kivipöly 20 25 Jauhot, PVC- granulaatti ja vastaavat 20 25 Viljanjyvät 25 27 Sementtipöly 25 30 Vesi, kevyet öljyt 25 30 Hiilipöly ja jauhe 30 40

31 Paakkuinen valuhiekka 35 45 Mineraalinen puhallushiekka 45 50 Metallinen puhalluskuona 50 55 Sora Ø 20 30 mm 50 60 Piikivimurske Ø 50 mm 60 65 Elohopea 65 70 Tarttuva aines, esim. Tectyl 65 75 Imuilman virtausnopeus riippuu: 1 imurin tuottamasta ilmamäärästä 2. imuputken ja -letkun halkaisijasta 3. imuletkun pituudesta/virtausvastuksesta Mitä suuremman ilmamäärän imuri voi imeä (litraa/sekunti; m³/tunti), sitä suurempi on ilman virtausnopeus. Sama koskee myös imuputken/ -letkun halkaisijaa: mitä pienempi halkaisija, sitä suurempi virtausnopeus. Käytännön esimerkki: Imuri, joka imee 150 m³/tunti Ø 40 mm imuletkun läpi. Ilman virtausnopeus on tällöin 33 m/s. Edellä olevan taulukon mukaan tämä imuri pystyy imemään esim. viljanjyviä ja sementtipölyä. Jos tähän imuriin liitetään Ø 50 mm imuputki ja letku, ilman virtausnopeus putoaa 21 m/sekuntiin. Tällöin viljanjyvien ja sementtipölyn imuroiminen käy vaikeaksi tai mahdottomaksi. Sen sijaan tekstiilijätettä ja paperinsilppua voi vaivatta imuroida ja suuremmasta letkun halkaisijasta on hyötyä tukkeutumisten estymisen muodossa. Pölynimureiden tekniset tiedot, esimerkki Teollisuusimurin tekninen erittely voi olla esim. tällainen: RONDA 2000 Suodatusluokka H (terveydelle vaaralliset pölyt) 3 eri Bypass- moottorivaihtoehtoa A 2000 W (2 x 1000W), 230 V B 2400 W (2 x 1200 W), 230 V C 3000 W (2 x 1500 W), 230 V Imutehot: A 2100 vpmm, B 2400 vpmm, C 2100 vpmm Ilmamäärät: A 106 l/s 382 m³/h, B 120 l/s 432 m³/h, C 159 l/s 572 m³/h Max imuteho:a 546W, B 706W, C 819W

32 Imuletkun istukan läpimitta Ø 50 mm (C Ø 90 mm) Paino ilman imuvarusteita 48 (C 50) kg K 1300 mm, L 580 mm, S 620 mm Keräilysäiliö 43 litraa, keräyskapasiteetti 28 litraa muovisäkkiin Paine-ero mittari ilmoittaa suodattimen tukkoisuusasteen Esisuodattimen pinta-ala 18.650 cm² Melutaso 1m / 4 m 72 db(a) / 63 db(a) (malli C; 68 / 77 db(a) ) Staattiselta sähköltä suojaus maajohdon kautta johtamalla Lisävarusteena esierotin hienon pölyn imurointiin Selitykset Bypass-moottori: Tavallisessa imumoottorissa imuilma virtaa moottorin läpi jäähdyttäen sitä. Bypass-moottorissa on erillinen jäähdytyslaitteensa. Imevä ilmavirta puhalletaan ulos turbiinikotelon sivuilta. Tällä tavoin varmistetaan moottorin jäähdytys myös imuilman virtauksen ollessa tukkeutumisen vuoksi estynyt. Imukyky/alipaine: Tarkoittaa imuvoimakkuutta, jonka imuri pystyy tuottamaan; ilmaistaan vesipatsasmillimetreinä. Tämä tehokkuusarvo on tärkeämpi, kuin moottorin sähköinen tehonotto (esimerkissämme B 2 x 1200 W). Nykyisin useat imurivalmistajat ilmaisevat tätä teholukua kilopascaleina: Tuo esimerkkimme B; 2400 vpmm vastaa hieman vajaata 24 kilopascalia kpa (= 24000 pascalia/pa) Ilmamäärä/virtausnopeus: Määrä ilmaa, jonka imuri pystyy imemään, ilmaistaan litroina sekunnissa (l/s) tai kuutiometreinä tunnissa m³/h. Ilmamäärään ja virtausnopeuteen vaikuttaa myös imuletkun halkaisija, Ø mm. Nämä ovat päätekijät, jotka on otettava huomioon valittaessa imuria ja sen imuputkea ja letkua imettävän materiaalin mukaan (ks. taulukko edellä). Imuteho Wattia: Ilmaisee, kuinka voimakkaasti imuri imee. Se laskee yhteen imukyvyn/alipaineen ja ilmamäärän. Melutaso db(a): Ilmaisee mittaustavan ja melutason imurin tuottamalla värähtelytasolla, jonka ihmiskorva kuulee.

33 Esierottimet ja niiden tuomat edut ja hyödyt Kun halutaan kerätä tai lajitella painavammat tai suurikokoisimmat jakeet imuroitavasta materiaalista, käytetään esierotinta. Esierotin (on myös suodatinyksiköllä varustettuja esierottimia) kerää materiaalista 80 99 %. Esierottimessa voi olla helposti tyhjennettävä säiliö tai säkki. Sykloniesierottimen toiminta muistuttaa separaattoria/sentrifugia. Pyörteisen syklonivaikutuksen ansiosta suuret/painavammat jakeet paiskautuvat erottimen seinämään ja putoavat alas säiliön pohjalle; hienojakoisin/kevein jae jatkaa virtauksen mukana suodattimiin. Laite erottelee myös hyvin pienet hiukkaset (10 µm) hyvin tehokkaasti. Laskukammioperiaate on toinen esierottimen toimintatapa: Ilma syötetään suurella nopeudella säiliöön. Poistoaukko sijaitsee imuaukon takana, joten karkeat hiukkaset sinkoutuvat säiliöön, kun ilmavirtauksen suunta kääntyy. Tätä esierotinperiaatetta käytetään suuremmissa keräily-yksiköissä, esim. imukonteissa Esierottimen sykloniperiaate Suurella nopeudella pyörivä ilmanvirtaus aikaansaadaan sylinterimäisellä tai koonisella (conical) säiliöllä, jota kutsutaan sykloniksi. Imurista tuleva imuletku liitetään syklonin kansiosan keskellä olevaan imuputkeen, jolloin imurin ollessa päällä, sykloniin syntyy voimakas virtaus ja alipaine. Syklonista poistuva ilmavirtaus (kuvassa sininen) on suora ja se kulkee pyörteisen ilmavirtauksen keskellä poistuen kansiosan keskeltä kohti imuria. Esierottimeen virtaa samalla korvaavaa ilmaa imusuulakkeen ja imuletkun kautta, eli imuroitavaa pölyä kuljettavaa ilmaa, joka pyörii ensin säiliön yläosan laajemmassa osassa päätyen kapeaan alaosaan. Imuaukko on sijoitettu tangentiaalisesti Pyörteisen virtauksen (kuvassa punainen) kuljettamilla suuremmilla (tiheämmillä) hiukkasilla on liiaksi inertiaa seuratakseen virtauksen jyrkkää kaartoa, joten ne törmäävät seinämään ja nopeutensa menettäneinä putoavat syklonin pohjalle ja joutuvat keräilysäiliöön/-säkkiin.

34 Koonisen järjestelmän mukaisesti pyörteinen virtaus kulkee aina säiliön kapeampaa päätä kohti. Tällöin yhä tiukempi pyörre erottaa yhä pienempiä hiukkasia. Syklonin geometria yhdessä virtausluvun (flow rate) kanssa määräävät syklonin ns. leikkauspisteen (cut point). Tämä tarkoittaa erotettavaa hiukkaskokoa, joka voidaan 50% tehokkuudella erottaa sykloniesierottimella. Leikkauspistettä suuremmat hiukkaset erottuvat suuremmalla tehokkuudella ja pienemmät vastaavasti pienemmällä tehokkuudella. Imuteho säilyy pitkään: Esierotin poistaa sykloniperiaatteella suurimman osan imetystä materiaalista ja hiukkasista. Pölypussi toimii jätteenkeräyksen sijaan hienosuodattimena, jolloin imurin HEPA- suodatin säilyttää pitkään tehonsa. Harvempi suodatinvaihto: Suodattimien kuormituksen pienentyessä niiden käyttöikä moninkertaistuu ja imurin rasitus ja kuumeneminen alenevat. Helpompi jätteen käsittely: Imuroitu jäte tyhjennetään säiliöstä säkissä, itse imuria avaamatta.

35 Kohdepoistoimuri Kohdepoistoimuria käytetään käsityökaluihin liitettävien kohdepoistolaitteiden imu- ja suodatusyksikkönä sekä asbestia sisältävän materiaalin imurointiin. Imureiden vaatimuksenmukaisuus osoitetaan SFS-EN 60335-2-69 standardin mukaisella H-merkinnällä. Tällöin koneen kyljessä tulee olla symboli ja teksti: H VAROITUS: Tämä kone sisältää terveydelle vaarallista pölyä. Tyhjennyksen, huollon ja suodatinten vaihdon saa suorittaa ainoastaan valtuutettu käyttäjä, joka on suojautunut asianmukaisin henkilökohtaisin suojaimin. Kaikkien suodattimien tulee olla asennettuina paikoilleen ennen koneen käyttöönottoa. H H- luokitellun imurin rakenne HEPA- suodatin erottaa ulospuhallettavasta pölystä hienojakoisimmatkin hiukkaset. Muita yksityiskohtia hyvästä kohdepoistoimuriratkaisuista: - Selkeä käyttöohje, käyttövirheiden eliminointi imurin rakenteessa ja käyttöohjeissa. - Vääntymätön rakenne, jolloin suodattimien tiivistyspinnat pysyvät suorina. - Pöly kerätään säiliöön, jossa on pölypussi, astia tai säkki. - HEPA- suodattimen kiinnitys on luotettava. - Alipainemittari suodattimen kuormittumisen seurantaan. - Suodattimien tehokas puhdistusmekanismi (paineilmalla tai vastavirtahuuhtelulla). - Staattisen sähkön maadoitus, sähköä johtava imuletku. - Virran ulosottomahdollisuus käsityökaluille, sammutusviive. - Kattava suulakevalikoima.

36 Kohdepoistoimurin ja esierottimen käyttö osastointimenetelmässä Osastointimenetelmässä kohdepoistoimuri sijoitetaan mahdollisuuksien mukaan osastoinnin ulkopuolelle. Imuletkut johdetaan osastointiin muoviseinämän läpi ja liitoskohdat tiivistetään teipillä. Näin imuri ei likaannu ulkopinnoiltaan. Jos osastoinnissa muodostuu paljon asbestijätettä, on syytä käyttää osastoinnin sisälle vietävää esierotinta ja kytkeä se imuyksikköön. Näin esierottimen/pölynkeräysastian tyhjennys voidaan tehdä osastoinnin sisäpuolella. Kohdepoistoimureiden aateliset, Nilfisk ja Ronda

37 Nilfiskin M- ja H- luokitellut imurit Hyvä käyttöohje on osa H-luokitusta. Käytettäessä vaaralliselle pölylle tarkoitettua teollisuusimuria, on erittäin tärkeää tutustua ensin imurin toimintaperiaatteisiin ja noudattaa tarkoin valmistajan laatimaa käyttöohjetta. H-luokiteltu imuri putoaa helposti M-luokkaan, elleivät kaikki luokittelun mukaiset suodattimet ole kunnossa ja paikoillaan. Myös käytettävien pölypussien, pölynkeräyssäiliöiden ja säkkien tulee olla vaatimustenmukaiset, jotta imuri olisi myös käyttöhetkellä H-luokan mukainen. Seuraavassa esimerkki-imurimme RONDA 200:n toimintaperiaatteet ja käyttöohje:

38 RONDA 200 - Teollisuusimuri hienojakoiselle ja terveydelle vaaralliselle pölylle RONDA 200 on kehitetty hienojakoisten ja terveydelle vaarallisten pölyjen imuroimiseen. RONDA 200 täyttää tiukimmat teollisuuden ja rakennusalan imureille asetetut vaatimukset. Se on tarkoitettu pienehköihin puhdistustehtäviin ja kattaa tyypilliset rakennusalan ja teollisuuden ammattimiesten tarpeet, kun kyseessä on pienten määrien imurointi hienojakoista ja terveydelle vaarallista pölyä. Sähkön ulosottopistokkeen ansiosta kone soveltuu hyvin porakoneiden ja hiomakoneiden kohdepoistoon. Täyttää EN 60 335-2-69:1998 Lisäys AA vaatimukset terveydelle vaarallisen pölyn imurointiin, pölyluokka H HEPA-suodatin(BIA pölyluokka H ) Erotusaste 99,999% yli 0,3 m (0,0003 mm) hiukkaskoolla Suojausluokka IPX4 (IEC 60 529). Jätteen keräily kaksinkerroksiseen pölypussiin, jota varten muovisäkki (terveydelle vaarallista pölyä varten) tai P10 suodatinpussiin tai suoraan keräilysäiliöön. Itsepuhdistuva teflonpinnoitettu kanavasuodatin (BIA pölyluokka M ) Kanavasuodattimen keskimääräinen päästö kontrolloidussa kokeessa kvartsipölyllä 0,06 mg/m 3 Alipainemittari imutehon tarkkailuun Käytönaikainen kanavasuodattimien puhdistus Virran ulosottopistorasia joka varustettu käynnistys/pysäytysautomatiikalla. RONDA 200, TEKNISET TIEDOT. By-pass- imumoottori 1200 W Imumoottorin käyttöjännite 230 V Virran ulosotto, max. 1800 W Imuteho, alipaine 2400 mmvp, 23,5 kpa Ilmamäärä, max 60l/sek, 216 m 3 /h Imuteho, W, max. 353 W Melutaso, 1 m 69 db(a) Melutaso, 4 m 61 db(a) Suodatinala (kanavasuod.) 8000 cm 2 Keräilysäiliö 16 l Keräilysäkki, muovi, paperipussi 14 l Korkeus 780 mm Pituus 425 mm Leveys 425 mm Paino ilman varusteita 15 kg

39 RONDA 200 täyttää EN 60 335-2-69:1998 Lisäys AA vaatimukset terveydelle vaarallisen pölyn imurointiin, pölyluokka H. Vakiovarusteet RONDA 200 toimitetaan käyttövarusteineen käsittäen imuputket, letkun ja tarvittavat suuttimet. 40 mm Imuvarustesarja: Imuletku, muovi 4 m, Rakosuutin Pyöreä harjasuutin Liitin 36 mm kalustesuuttimelle, Kalustesuutin, Pyöreä harjasuutin, Imuputket, 3 osaa, Harjallinen, pyörällinen lattiasuutin B-370. Moottoriosa, imumoottori ja HEPA-suodatin Moottoriosassa on kiinteä kantokahva sekä katkaisijat imumoottorille ja käynnistys- /pysäytysautomatiikalla varustetulle virran ulosotolle. RONDA 200:n voimakas imumoottori on sijoitettu moottoriosan sisälle. Sähkökäyttöinen käsityökalu voidaan kytkeä RONDA 200:n pistorasiaan. Virtajohto on siksi varustettu erillisellä johtimella maadoitukseen Moottoriosassa on H - tunnus. HEPAsuodatin erottaa hienoimmat ja pienimmät pölyhiukkaset, joita sen edellä oleva kanavasuodatin ei erota. HEPA, eli mikrosuodatin erottaa 99,999% yli 0,3 m (0,0003 mm) hiukkasista. Suodattimen pinta-ala on 1,1 m 2 ja se suojattu metallisilla kansiosilla ja ritilällä. Suodattimen kiinnitys tapahtuu pinnapultin avulla.

40 Moottoriosa, manometri ja alipaineventtiili Moottoriosasta alaspäin on rengaskaulus, jossa ovat (alipainemittari) manometri (1) ja alipaineventtiili (2). Moottoriosa kiinnitetään muuhun imuriin kahdella pidikesalvalla. Manometri mittaa imutehoa ja sen asteikossa on vihreä ja punainen alue. 2 Mikäli osoitin siirtyy käytön aikana punaiselle alueelle, se merkitsee suodattimen olevan tukkeutumassa, jolloin ilman virtaus letkussa heikkenee. Suodatin voidaan tuolloin puhdistaa imurin käydessä käyttämällä alipaineventtiiliä. 1 Suodatinosa kanavasuodattimineen Laajapintainen kanavasuodatin on asennettu RONDA 200:n suodatinsäiliöön. Suodatin on testattu kvartsipölyhiukkasilla, joista yli puolet ovat kooltaan alle 5 m. (5 m = 0,005 mm.) Tämä suodatin erottaa 99,97% kaikista em. hiukkasista, jolloin päästö puhtaalle puolelle on 0,06 mg/m 3 (HEPA-suodattimen suodatettavaksi). Suodatinala on 8.000 cm 2. Kanavasuodatinmateriaali on pinnoitettu hienolla teflon kerroksella. Teflon-pinnoite hylkii pölyä, joten se ei helposti kiinnity suodatinmateriaaliin. Suodatin koostuu lukuisista suodatinputkista eli kanavista, jotka on asennettu jousien päälle. Käytön aikana jousitetut kanavat värähtelevät, jolloin osa suodattimen pinnalle tarttumassa olevasta pölystä putoaa keräilysäiliöön, joten suodatin on käytön aikana itsepuhdistuva. Keräilysäiliö ja suodatinpussi Keräilysäiliö on varustettu 5:llä kääntyvällä pyörällä. Säiliöön asennetaan suodatinpussi, johon imuroitu materiaali kerätään. Materiaalia voidaan myös kerätä suoraan keräilysäiliöönt. Mikäli halutaan pölytön tyhjennys, käytetään P10 suodatinpussia. Jos imuroidaan erittäin hienojakoista pölyä, suodatinpussia ei voida imeä aivan täyteen. Terveydelle vaarallisen pölyn imuroinnissa voidaan käyttää P10 suodatinpussia ja siihen kuuluvaa muovipussia, jonka sisälle paperinen suodatinpussi pakataan.

41 Turvallisuusohje RONDA 200 ei ole räjähdyssuojattu, eikä sitä saa käyttää syttymisherkkien, räjähdysherkkien, myrkyllisten tai äärimmäisen terveydelle vaarallisten pölyjen, ilma- tai kaasuseosten tai nesteiden imurointiin. RONDA 200 on hyväksytty terveydelle vaarallisen pölyn imurointiin CEI/IEC 60335-2-69 lisäys AA mukaisesti. Käyttäjän on varmistettava, että imuri täyttää kunkin työkohteen sekä viranomaisten asettamat vaatimukset. Suojele virtajohtoa vahingoittumiselta. Korvattaessa johto uudella, on käytetävä alkuperäistä kaapelia. Vain valtuutettu asentaja saa suorittaa kaapelin vaihdon tai muita vastaavia sähköasennuksia koneelle. Imurin saa liittää vain ehjään, luotettavasti maadoitettuun pistorasiaan. Ennen mahdollisia huolto-, puhdistus- tai korjaustoimenpiteitä imurin verkkopistoke on irrotettava pistorasiasta. Toimintaperiaate Koneen imumoottorin käynnistyttyä ilma virtaa koneen läpi ja imee suuttimen kohdalla olevat pölyhiukkaset imuriin. Pölyhiukkaset kulkeutuvat suuren virtausnopeuden avulla keräilysäiliöön. Kanavasuodatin erottaa hiukkaset ilmavirrasta. Raskaimmat hiukkaset putoavat heti keräilysäiliöön tai jäävät suodatinpussiin (mikäli käytössä). Suodatinosan sisääntulon Ilmanohjainputki ohjaa ilmavirran alaspäin, joten imuroidut hiukkaset eivät törmää suoraan kanavasuodatinta vasten. Ilmavirta ja hyvin pienet hiukkaset, jotka eivät putoa keräilysäiliöön tai jää suodatinpussiin, jatkavat kulkuaan kanavasuodattimen pinnalle Kanavasuodatin pysäyttää yli 0,005 mm:n kokoiset hiukkaset Moottoriosaan kiinnitetty HEPA-suodatin erottaa yli 0,0003 mm hiukkaset. Puhdas ilma jatkaa imumoottorin ja ulospuhallus- ja äänenvaimennussuodattimien kautta Lopuksi ilma poistuu moottoriosan keltaisen osan alareunan kohdalta.

42 Käynnistys ja kuivan pölyn imurointi Kun kone on oikein valmisteltu ja kytketty verkkoon, se voidaan käynnistää moottoriosassa olevasta punaisesta virtakytkimestä., Lattian harjasuutin soveltuu pölyn ja raemaisen materiaalin imurointiin suurilta tasaisilta. Suutin on varustettu harjaliuskoilla ja pyörillä, jotka takaavat suuttimen tasaisen ja vaivattoman käytön tasaisella alustalla. Ajan mittaan harjakset kuluvat, jolloin paras imuteho kärsii. Pyöräkorkeutta voidaan säätää suuttimen päällä olevasta säätönupista kiertämällä. Säädä suutin siten, että harjakset juuri koskettavat lattiapintaa.. Virran ulosoton käyttö ja käynnistys/pysäytys -automatiikka RONDA 200 on varustettu käynnistys-/pysäytysautomatiikalla sekä virran ulosotto- pistorasialla. Kun sähkötyökalu liitetään tähän pistorasiaan, Imuri käynnistyy ja pysähtyy sähkötyökaluan käynnistettäessä/pysäytettäessä. Automatiikkaan on asennettu muutaman sekunnin pysäytysviive, joka varmistaa, että ilmavirta vie mukanaan imuletkussa olevat hiukkaset. Sähkötyökalun (alle 1800 W) virtapistoke voidaan liittää moottoriosassa olevaan pistorasiaan. Yhteenlaskettu virran käyttö on tällöin n. 13 A. Käynnistys-/pysäytysautomatiikka kytketään päälle/pois moottoriosassa olevalla mustalla katkaisijalla. Tämän jälkeen imuri käynnistetään viereisellä punaisella katkaisijalla. Mikäli automatiikka on päälle kytkettynä, kone ei käynnisty punaisesta katkaisijasta. Kone käynnistyy tuolloin vain käynnistettäessä siihen kytketty sähkötyökalu. RONDA 200 jatkaa imemistä muutamien sekuntien ajan tyhjentääkseen letkun hiukkasista. Kun pysäytysautomatiikkaa ei ole kytketty päälle, Imuri on käynnistettävissä/pysäytettäessä punaisesta katkaisijasta.. HUOM: Kytkettäessä tehonkäytöltään yli 1000 W sähkötyökalu, yhteenlaskettu virrankäyttö ylittää normaalin 10 A sulakkeen sietokyvyn.

43 Manometri ja suodattimen puhdistus käytön aikana Alipainemittari, joka sijaitsee imurin kyljessä, mittaa ilmanpainetta koneen sisällä sen ollessa käynnissä. Jos kanavasuodatin tukkeutuu työn aikana, ilmanpaine laskee koneessa. Tämän voi todeta mittarista, kun Ilmanpainemittarin viisari menee punaiselle aluelle. Tuolloin ilmannopeus imuletkussa on liian pieni ja kanavasuodatin tulee puhdistaa. Kanavasuodatin puhdistetaan koneen ollessa käynnissä Puhdistus tapahtuu seuraavasti: Vapauta imuletku imuputkesta Aseta imuletku paineentasausventtiilin päällä olevan kuulan päälle. Koneen sisälle ja letkuun syntyy alipaine. Samalla kanavasuodatin rutistuu kokoon alipaineesta. Pidä samanaikaisesti kiinni paineentasausventtiilistä ja letkusta Vedä paineentasausventtiili ulos. Jouset kanavasuodattimessa suoristuvat ja samalla puhdistuvat kiinteästä liasta. Samanaikaisesti virtaa ilma vastakkaiseen suuntaan kanavasuodattimen läpi puhdistaen suodatinta. Tällä tavoin voidaan kanavasuodatin puhdistaa tehokkaasti. Vaikutus nähdään ilmanpaine- mittarista. Toista toimenpide muutaman kerran ja tarkkaile mittaria kunnes mittarin viisari on taas vihreällä puolella Koneen tulee antaa seistä rauhassa ennen tyhjennystä. Pöly laskutuu säkkiin ja vaara pölyn leviämisestä pienenee. Keräily ja tyhjennys: Riippuen siitä minkä tyyppistä pölyä/materiaaleja imuroidaan, voidaan keräystapa valita kolmen eri tavan välillä. RONDA 200:lla voidaan imuroida suoraan keräyssäiliöön, suodatinpussiin tai muovisäkillä varustettuun suodatinpussiin (terveydelle vaarallisen pölyn imuroinnissa). Kun tapaa valitaan tulee koneen olla pystyasennossa keräilysäiliön irroittamista varten. Jos kone on ollut käytössä odotetaan muutama minuutti pölyn laskeutumista säiliön pohjalle.

44 Alla selostetaan tarkemmin kuinka eri keräilytavat toimivat. Irrota moottoriosa avaamalla neljä kiinnityssalpaa. Aseta moottoriosa kuivalle ja puhtaalle alustalle. Irrota kanavasuodatin nostamalla varovasti kahden kädensijan avulla. Aseta kanavasuodatin varovasti kuivalle alustalle. Jos suodatinpussi on ollut käytössä, se irrotetaan istukastaan. Suodatinpussi suljetaan sen patentoidulla sulkijalla. Suodatinpussi toimitetaan jätteisiin asiaankuuluvalla tavalla Jos käytössä on myös muovisäkki (terveydelle vaarallisen pölyn imuroinnissa, se suljetaan tiiviisti pölypussin ympärille mukana olevalla nippusiteellä, ennen muovipussin nostamista keräilysäiliöstä. Näin varmistetaan pölytön tyhjennys. Imurin valmistajan ohje on alkuperäisessä suodatinpussi/muovipussiyhdistelmässä. Uusi suodatinpussi asennetaan keräilysäiliöön. Kanavasuodatin ja moottoriosa asennetaan paikoilleen.. Imuroitaessa terveydelle vaarallista pölyä tulee käyttää muovipussilla varustettua suodatinpussia. Asenna suodatinpussin imuaukko keräilysäiliön istukkaan. Vedä muovipussi säiliön pohjalle siten, että mahdollisimman suuri osa suodatinpussin pinta-alasta jää vapaaksi. Muovipussin ja suodatinpussin tilaus Muovipussi-/suodatinpussiyhdistelmä... 84.64.0015 Suodatinpussi P10... 84.64.0010 Puhdistus ja huolto Tyhjennä laite joka käytön jälkeen. Jos laitteeseen jää imuroitua materiaalia, on olemassa vaara, että se syttyy itsestään. TÄRKEÄÄ! Älä kytke laitetta sähköverkkoon kun huollat tai puhdista sitä. Puhdista imuri mieluiten näin: Puhdista kanavauodatin tarpeen mukaan. Katso kohtaa Suodattimen puhdistus käytön aikana. Puhdista laitteen ulkopinta kuivalla tai nihkeällä liinalla.

45 Moottoriosan huolto Moottoriosa on valmistettu huoltovarmoista osista, joten se ei kaipaa päivittäistä huolto lukuunottamatta sähköjohtoja ja pistokkeita, jotka on puhdistettava ulkopuolelta ja tarkastettava, että ne ovat ehjiä. Moottoriosa puhdistetaan mieluiten kostella liinalla. Moottoriosaan ei saa kohdistaa vesisuihkua Jotta käyttöhäiriöiltä vältyttäisiin, suosittelemme, että laitteen sähköosat tarkastetaan vuosittain alan huoltokorjaamossa. Suosittelemme, että valtuutettu huoltokorjaamo tarkistaa imumoottorin hiilen noin 800 käyttötunnin jälkeen ja jos tarpeen, vaihtaa sen. Näin voidaan pidentää imumoottorin käyttöikää. Suodattimien vaihto Yleistä Kun vaihdat suodattimen, tee tarvittavat toimenpiteet ympäristön ja oman terveytesi suojelemiseksi. Suojatoimenpiteet riippuvat siitä, mihin tarkoitukseen imuria on käytetty ja mikä on imurin keräilysäiliöön kertyneen materiaalin vaarallisuusaste. Ennen kuin tarkastat tai vaihdat suodattimen, puhdista kanavasuodatin kuten on neuvottu kohdassa Alipainemittari, suodatinten puhdistus käytön aikana ja tyhjennä keräilysäiliö. Kanavasuodattimen tarkastus ja vaihto Kanavasuodatin on valmistettu lujasta suodatinmateriaalista ja sen käyttöaika on pitkä. Aikaa myöten suodatetut pienet ja suuret pölyhiukkaset kuitenkin kuluttavat sitä. Tarkasta tämän vuoksi säännöllisesti, että kanavasuodatin on ehjä ja että siinä ei ole reikiä. Jos suodatinmateriaalissa on reikiä, kanavasuodatin ei pysty suodattamaan pölyhiukkasia, jotka näin jatkavat matkaansa suodattimen läpi ja pysähtyvät vasta HEPA-suodattimeen. HEPA-suodatin on tarkoitettu suodattamaan hyvin hienojakoista pölyä ja menee nopeasti tukkoon, jos kanavasuodatin ei ole ehjä. Irrota moottoriosa avaamalla kannensulkijat. Laske moottoriosa kuivalle, puhtaalle ja tasaiselle alustalle. Tarkasta, onko suodatinputkien päällä näkyvissä pölyhiukkasia. Jos näin on, se on merkkinä siitä, että kanavasuodatin ei ole ehjä ja että suodatinmateriaalissa on reikiä. Vaihda kanavasuodatin, jos se on vahingoittunut tai jos suodatinmateriaalissa on reikiä. Kun vaihdat kanavasuodattimen, niin samanaikaisesti on vaihdettava myös HEPA-suodatin. Ohjeet seuraavassa kappaleessa.

46 HEPA-suodattimen vaihto Irrota moottoriosa avaamalla sitä kiinnittävät neljä kannensulkijaa. Aseta moottoriosa sellaiseen asentoon, että pääset käsiksi suodattimeen. Irrota suodattimen kiinnityspultti. Voit nyt nostaa suodattimen pois paikaltaan. Sovita uusi suodatin moottoriosaan ja varmista samalla, että suodattimen kansiosa on ehjä ja puhdas. Kiristä kiinnityspultti niin, että suodatin on tiukasti paikallaan ja ottaa yhteen moottoriosan kanteen. Älä kiristä pulttia liian kireälle. Käytettyjen suodattimien hävittäminen Kun hävität vanhan suodattimen, niin ota huomioon ympäristöviranomaisten hävittämisestä antamat ohjeet ja määräykset. Vianetsintä; jos laite ei ime riittävällä tehokkaasti: Imuletku, putki tai suutin voi olla tukossa. Sammuta kone ja poista tukos. Keräilysäiliö tai suodatinpussi on täynnä. Sammuta kone ja tyhjennä säiliö. Katso kohta tyhjennys. Moottoriosaa tai keräilysäiliötä ei ole kiinnitetty tiiviisti. Käynnistä kone ja tuki imuletku. Mahdollisen epätiiviyden voi kuulla imurin käydessä. Irrota moottoriosan tai keräilysäiliön kannensulkijat, aseta moottorinkansi tai keräilysäiliö paikalleen ja kiinnitä kannensulkijat uudelleen.tarkista erityisesti, että muovinen keräilysäkki ei ole ahtautunut keräilysäiliön ja suodatinsäilion reunan väliin. Voi olla tarpeen säätää kannensulkijat. Kannensulkijoilla varmistetaan, että keräilysäiliö on tiiviistii vasten suodatinsäiliötä. Voit säätää sulkijoita vääntämällä sulkijassa olevaa ruuvia.ruuvin päässä on pieni rosopintainen alue.sulkijaa kiristetään vääntämällä ruuvia myötäpäivään ja löysätään vääntämällä ruuvia vastapäivään. Suodatinpussi voi olla tukossa Imuroitaessa erityisen hienoa pölyä suodatinpussi voi tukkeutua ennen täyttymistään. Vaihda suodatinpussi Kanavasuodatin voi olla tukossa. Puhdista kanavasuodatin kuten on neuvottu kohdassa Kanavasuodattimen puhdistus ja vaihto. HEPA-suodatin voi olla tukossa. Vaihda suodatin kuten on neuvottu kohdassa HEPAsuodattimen vaihto.

47 ASTQ Supply Housen perusvalikoima; Imureiden valintaohje H-luokan imurit Imurityyppi Kuva Pölyluokka Deconta Aspimax 32 3-vaihevirta 400 V H Käyttötarkoitus Paino Letkukoot Ø mm Asbesti ja haittaaineet. Keskusimu-yksikkö Puhallintyyppi Teho kw/a tai W 170 kg 50 100 sivukanava 10,5 kw 20 A Ilmamä ärä m³/h alipaine 870 m³/h 35 Pa Pölyn keräys oman syklonin kautta muovisäkkiin 65 l Esierotin (lisävaruste) Säkitys-asema Deconta Aspimax 16 3-vaihevirta 400V H Asbesti ja haittaaineet. Keskusimu-yksikkö 120 kg 50 75 sivukanava 5,5 kw 11,8 A 540 m³/h 30 kpa oman syklonin kautta muovisäkkiin 40l Nilfisk IVB 965-0L SD XC 230V Nilfisk IVB IVB 7 H ja IVB 5 H H/M H/M Asbesti ja haittaaineet (H). Mikrobipöly Kohdepoisto Rakennus- ja teoll. siivous (M) Asbesti ja haittaaineet (H). Mikrobipöly Kohdepoisto Rakennus- ja teoll. siivous (M) 45 kg 38-50 2 kpl imuturbiini 3,0 kw 27,2 kg 16,7 kg 38 1 kpl imuturbiini 1,2 kw 7200 l/min 23 kpa 3600 l/min 23 kpa H- ja M- luokille omat pölyn keräysjärje stelmät H-luokassa turvapölypussi paperi/ muovi 40/20 l Nilfisk IVB 3 H H/M Asbesti ja haittaaineet (H). Mikrobipit.pöly (H). Kohdepoisto Rakennus- ja teoll. siivous (M) 10,6 kg 38 1 kpl imuturbiini 1,2 W 3600 l/min 23 kpa H-luokassa turvapölypussi paperi/ muovi 11 l Enviro Dustkiller H+ Asbest H Asbesti ja haittaaineet (H). Mikrobipit.pöly (H). Kohdepoisto Rakennus- ja teoll. siivous 10 kg 36 1 kpl imuturbiini 1,2 kw 3700 l/min 25 kpa H-luokassa turvapölypussi paperi/ muovi 20 l Ronda 3600 H+ Asbest H Asbesti ja haittaaineet (H). Mikrobipit.pöly (H). Kohdepoisto Rakennus- ja teoll. siivous 118 kg 36-50 3 x 1,2 kw 10800 l/min 648 m³/h 24 kpa H-luokassa turvapölypussi paperi/muo vi 24 l Samalle rungolle asennettu esierotin 70 l Ronda 2000 tai 2200 H Asbesti ja haittaaineet (H). Mikrobipit.pöly (H). Kohdepoisto Rakennus- ja teoll. siivous 48 kg 36-50 2,0 kw 7200 l/min 432 m³/h 24 kpa H-luokassa turvapölypussi paperi/ muovi 14 l

48 Ronda 400 H Asbesti ja haittaaineet (H). Mikrobipit.pöly (H). Kohdepoisto Rakennus- ja teoll. siivous 27 kg 36 1,2 kw 3600 l/min 216 m³/h 24 kpa H-luokassa turvapölypussi paperi/muo vi 14 l Ronda 200 H Asbesti ja haittaaineet Mikrobipit.pöly Kohdepoisto Rakennus- ja teoll. siivous 15 kg 36 1,2 kw 3600 l/min 216 m³/h 24 kpa H-luokassa turvapölypussi paperi/muo vi 14 l Festool jäjestelmäimuri CHT48 H Asbesti ja haittaaineet (H). Mikrobipit.pöly (H). Kohdepoisto Rakennus- ja teoll. siivous 18,8 kg 27 0,35-1,0 kw 3900 l/min 234 m³/h 24 kpa H-luokassa SelfClean pölypussi Festool Järjestelmä -imuri CTH 26 H Asbesti ja haittaaineet (H). Mikrobipit.pöly (H). Kohdepoisto Rakennus- ja teoll. siivous 13,9 g 27 0,35 1,2 kw 3900 l/min 234 m³/h 24 kpa H-luokassa SelfClean pölypussi Dustcontrol DC 3900a Dustcontrol D 2900a Dustcontrol DC 1800 H H H Asbesti ja haittaaineet (H). Mikrobipit.pöly (H). Kohdepoisto Rakennus- ja teoll. siivous Asbesti ja haittaaineet (H). Mikrobipit.pöly (H). Kohdepoisto Rakennus- ja teoll. siivous Asbesti ja haittaaineet (H). Mikrobipit.pöly (H). Kohdepoisto Rakennus- ja teoll. siivous 38 kg 50 1 285 W by-pass 19 kg 38 1 285 W by-pass 10 kg 38 1285 W by-pass 320 m³/h 25 kpa 190 m³/h 24 kpa 190 m³/h 24 kpa Säiliössä muovisäkki 40 l Säiliössä muovisäkki 40 l Säiliössä muovisäkki 40 l Clen 429 ja Clen 515 Pulsar imuri H/M Asbesti ja haittaaineet (H). Mikrobipit.pöly Rakennus- ja teoll. siivous 24 kg 10 kg 38 2 x 1,2 kw (429) 1 x 1,2 kw 340 ja 170 m³/h 22 kpa H-luokan edellytyksenä turvapölypussi

49 M- luokan teollisuusimurit Imurityyppi Kuva Pölyluokka Festool Järjestelmäimuri Cleantex CTM 48 E AC M Käyttötarkoitus Paino Letkukoot Ø mm Kohdepoisto, puupöly Rakennus- ja teoll. siivous Paino 16 kg Puhallintyyppi Teho kw/a 36/32 0,35 1,2 kw Ilmamäärä m³/h alipaine, pa 3900 l/min 234 m³/h 24 kpa Pölyn keräys Pölysäiliö pölypussi 48/46 l Esierotin Festool Järjestelmäimuri Cleantex CTM 36 E AC HD M Kohdepoisto, puupöly Rakennus- ja teoll. siivous Paino 15 kg 36/32 0,35 1,2 kw 3900 l/min 234 m³/h 24 kpa Pölysäiliö pölypussi 48/46 l Luokittelemattomat imurit HUOM! Markkinoilla on lukuisa määrä imureita, joita ei ole testattu/sertifioitu/luokiteltu pölyluokkiin (L, M tai H). Kuitenkin niitä myytäessä puhutaan HEPA- luokan imureista ja niissä saattaa olla merkintä H (kuitenkin ilman varoituslauseketta tarran keskellä). Näissä imureissa on useimmiten HEPA- suodatin, mutta puolueettoman koestuslaitoksen sertifikaatti puuttuu. Kotitalous- ja laitossiivousimureita myydään HEPA- tai mikrosuodattimilla varustettuina. Imurien HEPA suodattimia valmistetaan luokista H11 luokkiin H13. Tällaisia imureita emme suosittele käytettäväksi pölyluokan H mukaisiin vaarallisten aineiden imurointiin, koska imurin rakenne saattaa aiheuttaa riskejä (suodattimen kuormittuminen, puhdistusjärjestelmä, pölysäiliön turvallinen tyhjennys, staattisen sähkön maadoitus jne.). Kun tarvitset turvallista imuria vaarallisten/haitallisten aineiden imurointiin, kysy testisertifikaattia ja tarkista myyjän asiantuntemus aiheesta!

50 LUOKITTELEMATTOMAT TEOLLISUUS- JA RAKENNUSIMURIT Imurityyppi Kuva Pölyluokka Vain suodatin Käyttötarkoitus Paino Letku-koot Ømm/m Puhallintyyppi Teho kw/a Ilmamäärä m³/h alipaine, pa Pölyn keräys Esierotin SMART 235 LONGO BAG Suodatin H13 Kohdepoisto Puupöly Rakennus- ja teoll. siivous 45 kg 38 mm 2,0 kw 330 m³/h 22 kpa Longopa ckmuovisäk kiin 20/30 l Maxibag 3Flow imuri LONGOP AC Suodatin H13 Kohdepoisto Puupöly Rakennus- ja teoll. siivous 38 mm 3 x 1,1 kw 645 m³/h 25 kpa Longopa ckmuovisäk kiin 20/30 l Clen 3- Flow Suodatin H13 Kohdepoisto Puupöly Rakennus- ja teoll. siivous 27 kg 38 mm 3 x 1 kw 476 m³/h 24 kpa säiliö 62 l Dustcontr ol DC 2900 C Suodatin H13 Kohdepoisto Puupöly Rakennus- ja teoll. siivous 14 kg 38 mm 1,4 kw 190 m³/h 24 kpa 15 l muovisäk ki Järjestel mäimuri CTL MINI 230V L luokka Kohdepoisto Rakennus- ja teoll. siivous 8,7 kg 32/27 mm 0,4 1,2 kw 145/22 2 m³/h Säiliö 10 l Nilfisk GD 930/930 S2 Suodatin H13 Lisävaruste laitossiivous kevyt rakenussiivous 7,5 kg 32 mm 1,0 kw 2100 l/min Pölypussi 15 l

51 VEDENIMURIT Merkki, mali Kuva Pölyluokka Käyttötarkoitus, ominasus Paino kg Letku - koot Moottori n teho Ilmamää rä/,alipaine säiliö Tyhjen -nys Numatic WV / WVD 900-2 - Veden tai pölyn imurointi 25 kg 2 x 1200W 80 l/s 2500 vpmm Pöly 40 l Vesi 25 l Kippaa -malla Numatic WVD 2000 AP-2 Veden imurointi Tyhjennyspumppu lisävarusteena 32 kg 2 x 1200W 80 l/s 2500 vpmm Vesi 70 l Tyjennyspumppu Ronda 370 - Timanttiporausimuri betonilietteelle ks. video 33 kg 38 mm 1200 W 58 l/s 2450 vpmm Ronda 350 M Veden/(pölyn)imuri Vahinkosaneeraukseen 35 kg 38 mm 1200 W tyhj.pum ppu 650w 60 l/s 2400 vpmm 30 l Tyhjen - nyspu mppu Chibli M7P - Tekstiilipintojen painehuuhtelupesu ja veden poisto 10 kg 32 mm 1300 w 55 l/s 2400 vpmm 11 l Kippaa -malla Alron pilssipumppu - Tyhjennyspumppu vahinkosaneeraukseen Ulottuvuus 2 mm 12 kg 370 w 230 l/min Läpipumppaava

52 ATEX- imrit Pöly ja räjähdysriski voidaan minimoida laadullisen tiedon ja koulutuksen avulla ATEX - vanhemmalta nimeltään Ex-määräys tarkoittaa räjähdysvaarallisissa tiloissa käytettäviä laitteita koskevaa lainsäädäntöä ja standardisointia. EU-alueella nämä perustuvat EU-direktiiviin (94/9/EY). Määräykset koskevat pääosin sähkö- ja elektroniikkalaitteita, joille joudutaan hakemaan luokitus. Räjähdysherkkiä tiloja luokitellaan niiden vaarallisuuden suhteen. Samoin ATEX-hyväksyntä annetaan tiettyyn tilaan. Tuotteiden suojauksella pyritään siihen, että ei missään tilanteessa lähtisi kipinää joka voisi sytyttää tulenarkoja kaasuja palamaan. Esimerkiksi akun joutuessa oikosulkuun, staattisen sähkön vaikutuksesta tai akun irrotessa tuotteesta ei saa tulla pientäkään kipinää tai sähköpurkausta. ATEX-luokiteltuja tuotteita on pakko käyttää vaarallisiksi luokitelluissa paikoissa, kuten paikoissa, joissa varastoidaan tai valmistetaan tulenarkoja tuotteita. Näissä pienikin kipinä saattaisi aiheuttaa palo- tai räjähdysvaaran. Tällaisten tilojen luokituksesta ja tarkastuksesta vastaavat paloturvallisuusviranomaiset. Syttyvä pöly, kaasu ja syttymislähde yhdessä saavat aikaan räjähdyksen! ATEX-direktiivi määrittelee räjähdysvaarallisten tai herkästi syttyvien kaasujen ja / tai pölyn käsittelyn turvallisuusperiaatteet. Tärkeä kohta lainsäädännössä on kohta syttyvästä pölystä, jossa mainitaan, että vain ATEX-hyväksyttyjä teollisuusimureita voidaan pitää riittävän turvallisina räjähdysvaarallisissa ympäristöissä työskenneltäessä. Nilfisk-CFM teollisuusimurit on suunniteltu keskittyen ihmisten turvallisuuteen heidän työympäristössään. Työskentele tehokkaasti, turvallisesti ja direktiivien mukaan Viitteet: ATEX-Direktiivi Yritysturvallisuus ja ATEX-alueet

53 NILFISK 15 ATEX Pienikokoinen teollisuusimuri, joka on yksivaiheinen ja sopii käytettäväksi räjähdysherkkää pölyä sisältävissä tiloissa (Zone 22 ATEX). Laite on pieni ja laadukkailla ominaisuuksilla varustettu imuri, sisältäen mm. L- pölyluokan antistaattisen suodattimen ja ruostumattoman terässäiliön. HEPA-suodatinta käyttämällä voidaan imuroida myrkyllistä materiaalia ja nomex-suodattimella kuumaa materiaalia. SUURTEHOIMURIT -Imusiirtoon -keskusimuriksi -kohdepoistoon -alipaineistukseen Suurtehoimuria voidaan käyttää kuivien ja nestemäisten materiaalien siirtoon tai poistoon teollisuudessa, voimalaitoksissa, rakennuksissa jne. Käyttökohteet ovat lähes rajattomat materiaalin ollessa siirtoon soveltuvaa ja imuetäisyyksien ollessa alle 150 m. Suurtehoimurissa on imu- ja usein myös puhallustoiminnot kuivan ja märänkin materiaalin käsittelyä varten. Materiaali imetään laitteiston säiliöön, jossa se voidaan kuljettaa sijoituspaikkaan ja purkaa joko kippaamalla tai puhaltamalla. Suurtehoimureilla voidaan imeä soraa, sepeliä, eristeitä, pölyä, hiekkaa, tuhkaa, maata. Ylä- ja alapohjien eristeet saadaan poistettua tehokkaasti ja pölyttömästi. Suurtehoimurilla voidaan osastointimenetelmässä korvata osittain tai kokonaan kohdepoisto ja muut jätteenkeräysmenetelmät.

54 Suurtehoimuri sijoitetaan rakennuksen ulkopuolelle ja letku vedetään imurista työkohteeseen. Letkuun kiinnitetään suukappale = suutin sen mukaan mitä imuroidaan. Suurtehoimuri on hyödyllinen varsinkin suurissa saneerauskohteissa, joissa muodostuu paljon purkujätettä. Laitteiston etuna on, että muodostuva jäte voidaan siirtää tehokkaasti ja pölyttömästi suoraan rakennuksen ulkopuolelle. Esimerkkikohteita suurtehoimuroinnista, imusiirrosta ja puhalluksesta: Kuva: Huuva liitettynä suurtehoimuriin; krokidoliittiasbestin poisto säiliöiden ja altaiden imurointi/tyhjennys seinien, kattojen ja lattioiden puhdistusimut uunien puhdistusimut, leijupetien tyhjennykset, lentotuhkan imut jauhemaisten ja raemaisten aineiden imut ja puhallukset alapohjien maa-ainesten ja jätteen imut; sepelin ja kevytsoran puhallukset salaojien sepeli- ja soratäytöt puhaltamalla välipohjien turpeen, sahanpurun ja hiekan imut kattojen singelin imut ja puhallukset purkujätteiden imut palovahinkojen jälkipuhdistukset Sähkökäyttöiset H- luokitellut teollisuusimurit asbestille ja muille vaarallisille aineille ASPIMAX 16 ja 32 Teollisusimurit asbestin ja muiden vaarallisten aineiden imurointiin. Täyttävät luokka H:n vaatimukset /EN 60335.

55 ASPIMAX suodattaa pölyn kolmivaiheisesti. Pöly kulkee sykloniesierottimen kautta pölysäkkiin/ -säiliöön. Hienojakoisemmat hiukkaset ja kuidut erotetaan C-luokan esisuodattimella. Tämä suodatin puhdistetaan käytön aikana automatiikan avulla. Viimeisenä vaiheena on HEPA- luokan suodatin. Koneessa on lisäksi automaattitoimintoina pyörimissuunnan vahti, ylikuumenemissuoja ja virtaussensori, joka tarkkailee 20 m/s virtausnopeutta (tukkeutumista, täyttymistä). Esierottimella sekä hieno- ja HEPA- suodattimella varustettua teollisuusimuria käytetään erottelemaan kuivia, kiinteitä hiukkasia imuilmasta ja sitä käytetään joko erilliseen esierotin-/täyttö-asemaan liitettynä tai itsenäisenä imuyksikkönä. Eroteltu materiaali kertyy esierottimen pölysäkkiin, josta se on tyhjennettävissä poistamalla säkki. Pölysäiliö on varustettu pyörillä tyhjennyksen helpottamiseksi. Hienojakoinen pöly kertyy 2-vaiheiseen suodattimeen, jota sisäänrakennettu puhdistusjärjestelmä käytön aikana puhdistaa automaattisesti ohjatuilla paineilmapuhallussykleillä Itsepuhdistuva hienosuodatin Kertynyt hienopöly jää suodattimen pintarakenteeseen. Automaattisesti toimiva puhdistusjärjestelmä puhdistaa suodatinta koko käytön ajan. Paineilmalla toimiva puhallusventtiili ohjaa puhallussyklejä sisältä ulospäin; ne puhaltavat suodattimeen tunkeutuneen tai pintaan kertyneen pölyn pois. Tekniset tiedot MALLI ASPIMAX Ilmamäärä 16 540 m³/h; 150 l/sek 32 870 m³/h; 240 l/sek Alipaine 30 kpa 35 kpa Moottoriteho 5,5 kw 10,5 kw Käyttövirta 400 V / 32 A, CEE 400 V / 32 A, CEE Tehonotto 11,8 A 20 A Äänitaso 65 db(a) 75 db(a) Säiliötilavuus n. 40 l n. 65 l Mitat (P x L x K) mm 1050 x 630 x 1460 1400 x 750 x 1740 Paino n. 120 kg n. 170 kg Letkuliitäntä Ø 75 mm 100 mm Suodatinpinta-ala 0,5 m³ 0,7 m³ HEPA-suodatin H13EN 1822 305 x 305 x 292 mm 305 x 305 x 292 mm

56 Suodattava esierotin/täyttöasema ASPI-PACK Käyttötarkoitus ja toimintaperiaate Suodattava esierotin/täyttöasema ASPI-PACK:ia käytetään erottelemaan kiinteitä aineksia imusiirrettävästä ilmasta ja se asennetaan imuroitavan työkohteen ja tarkoitukseen hyväksytyn teollisuusimurin väliin itsenäisenä yksikkönä. Eroteltu materiaali kertyy pölysiiloon, josta se on tyhjennettävissä vivusta kääntämällä joko tynnyriin tai BIG-BAG- suursäkkiin. Hienojakoinen pöly kertyy ilmansuodattimeen, jota sisäänrakennettu puhdistusjärjestelmä käytön aikana puhdistaa automaattisesti ohjatuilla paineilmapuhallussykleillä Suodattava esierotin ASPI-PACK Imurointikohde Teollisuusimuri, H-luokiteltu Pölysiilo Tynnyri tai Big-Bagsuursäkki

57 Esierottimen ja suodatuksen toimintaperiaate Imuroidut painavat rakeet ja hiukkaset putoavat suoraan pölysiiloon. Hienojakoiset partikkelit tarttuvat suodattimen laajoille pinnoille, mikä voi alentaa imutehoa. Siksi suodattimia puhdistetaan jatkuvasti automaattisesti paineilmatoimisen puhalluspuhdistus-järjestelmän avulla. Näin eroteltu hienopöly putoaa pölysiiloon, josta se tyhjennetään tynnyriin tai säkkiin. Mikäli imuteho laskee käytön aikana, se merkitsee sitä, että pölypitoisuus on liian suuri suodattimien puhdistussyklien taajuuteen nähden. Tuolloin imuyksikkö pysäytetään ja esierotinyksikkö pidetään käynnissä. Näin suodattimien puhdistus on tehokkaampaa. Myös ulkopuolisen kompressorin käyttö tehostaa suodattimien puhdistusta tiheämpien puhallussyklien ansiosta. Tekniset tiedot Mitat Pit. X Lev. X kork. : 1150 x 770 x 2000 mm (jalat mukaanluettuina) Paino: 60 kg Virtaliitäntä: 230 V / 16 A/ Schuko Pölysiilon vetoisuus: 90 litraa Letkuliitäntä Ø: valinnainen, max. Ø 125 mm Suodatin: 8 kpl polyesterhuopaelementtiä 300 x 500 mm Suodatinala per filter: 0,7 m² x 8 = 6,7m² Suodatinten erotusaste: 99 % Suodatinten puhdistus: Paineilmapuhallus JET-cleaning Suodatinkapasiteetti: 120m³/ m²/h = 804 m³/h Suodatinten puhdistussykli 1) Omalla kompressorilla, teho 19l/min: - käytön aikana n. 320 sek. välein; käytön päätyttyä n. 140 sek. välein Suodatinten puhdistussykli 2) Ulkoisella kompressorilla max. 25 sek. välein; Ulkoisen kompressorin liitäntä: min. 4 bar. max. 10 bar Suurin sallittu imuteho/alipaine: 250 mbar / 2500 vpmm Painesäiliön tilavuus (paineilma): 13,5 litraa

58 Murskaimet täydentävät imusiirtojärjestelmää Saneeraus-, korjausrakennus- ja purkukohteissa syntyy hankalasti käsiteltävää jätettä: tiiliä, kevytbetoniharkkoja, laattoja, betonia ym. keraamista ja kivipohjaista jätettä. Pakkaaminen, siirrot ja poiskuljetus sekä kaatopaikkamaksut vaikuttavat oleellisesti purku-urakoiden kustannuksiin. Merkittävä ongelma on myös pöly, varsinkin vaaralliset/haitalliset asbesti-, kvartsipölyt ja teräväsärmäiset kappaleet lasi- keramiikka jne., jotka hankaloittavat näitä usein käsin tehtäviä työvaiheita. Pölyn leviämisen riski on olemassa, mikäli jätesäkit rikkoontuvat. Kitamurskaimilla materiaali murskataan suoraan purkukohteessa. Murske voidaan siirtää pölyttömästi imusiirtona imuautoon tai keskusimurikonttiin/-säkkeihin. Työvaiheiden kustannukset vähenevät lähes puoleen. Työteho on lähes kolminkertainen perinteiseen verrattuna.

59 Murskattu jäte menee pienempään tilaan. Esim. kiinteä tiili murskattuna vie n.1,5 -kertaisen tilan; murskaamaton tiilijäte vie n. 2,5 -kertaisen tilan. Asbestivapaa murskausjäte on käytettävissä täytemateriaalina, jolloin jätekustannus muuttuu myyntiarvoksi. Murskaus-imusiirto takaa purkujätteen pölyttömän käsittelyn kvartsi- ja asbestijätteen käsittelyssä tämä on ylivoimainen etu. Pölyttömyys on yhä useammin tilaajan vaatimuksena. Kitamurskainten tekniset tiedot MALLI DX3 DX8 DX12 DX40 TEHONOTTO 3 kw 4 kw 11 kw 30 kw LETKULIITÄNTÄ Ø 60 tai Ø 75 mm Ø 100 mm Ø 152 203 mm Ø 203 mm SYÖTTÖKITA 220 x 170 mm 250 x 180 mm 400 x 240 mm 550 x 915 mm KAPASITEETTI 1) 0,5-1 m3/h 1-2 m3/h 3-4 m3/h 4-8 m3/h MITAT P x L x K (ilman pyöriä) 700 x 500 x 750 mm 1200 x 560 x 800 mm 1430 x 680 x 1160 mm 1650 x 850 x 1555 mm 1) Vaihtelee materiaalin, syöttönopeuden, murskekoon ja imusiirtolaitteiston mukaan DX 3 DX40

60 ENERGY Label/ energiamerkintä EU arvioi, että imureiden matalampi energiankulutus voisi säästää EU maille 18 TWh energiaa (ja 18 miljoonaa tonnia hiilidioksidia CO2) vuoteen 2020 mennessä. Uusien EUsäännösten mukaan koti- ja laitoskäyttöön tarkoitettujen imureiden moottoriteho on rajoitettu 1600 wattiin syyskuusta 2014 lähtien. Vaatimukset eivät koske vedenimureita, keskusimujärjestelmiä, teollisuusimureita, akkukäyttöisiä imureita, ulkokäyttöön tarkoitettuja tai robotti-imureita. Imurit, joita vaatimus koskee, on merkittävä energiakyltillä, josta ilmenevät seuraavat asiat A. Energiatehokkuusluokka: Energiankulutus suhteessa pölynimurin imutehoon. B. Ohjeellinen vuotuinen energiankulutus (kwh): 87 m² lattia-alueen imuroiminen 50 kertaa vuodessa. C. Poistoilman pölyjäämäluokka: Pölynimurin poistoilman mukana ympäristöön takaisin pääsevän pölyn määrä prosentteina imuroituun pölyn määrään nähden. D. Äänitehotaso: Äänitehotaso desibeleinä db(a). E. Puhdistuskykyluokka matolta (puhdistusteho): Imuroidun pölyn määrä prosentteina. F. Puhdistuskykyluokka kovalta lattialta (puhdistusteho): Imuroidun pölyn määrä prosentteina. 1 Syyskuuta alkaen markkinoilla saa pitää enimmäisteholtaan 1600W imureita ja 1 Syyskuuta 2017 enimmäisteho laskee 900W:iin.

61 Kuva: mallikyltti selitysviitteineen (A, B C Puhtauden toteaminen, pohjoismainen INSTA 800- standardi Pintapölymittari BM DustDetector Pölyn näkyminen pinnoilla riippuu valaistuksen tehosta ja suunnasta, pölyhiukkasten määrästä, pinnan karheudesta ja värityksestä sekä pölyn määrästä, josta äärimmäisenä esimerkkinä on kokolattiamatossa olevan pölyn määrä. Näkyvyysolosuhteiden ollessa ihanteelliset (mustia pisteitä valkoisella pohjalla), lian määrän on oltava kohtalainen, jotta se olisi nähtävissä ja likaisuusasteiden täytyy erota selvästi toisistaan, jotta niiden voitaisiin havaita olevan erilaisia. Näin ollen pölyn määrää ei ole mahdollista arvioida silmämääräisellä tarkastuksella ja siksi tähän tarvitaan objektiivisia eli laitteilla mitattavia menetelmiä. On olemassa erilaisia arviointimenetelmiä, kuten pölyhiukkasten kerääminen suodatinmenetelmällä, mikroimurointi, SMAIR -keräin, tahmeat kalvot tai teippi, suodatinpyyhkäisynäyte (kuiva ja märkä), märällä sienellä pyyhkäisy, tarrakalvo jne. Pohjoismaiset siivousorganisaatiot kehittivät 90- luvun alussa yksinkertaisen menetelmän, jossa kovilta/puolikovilta pinnoilta ja erikseen tekstiilipinnoilta otetaan pölynäytteitä. Näytteiden otto ja raja-arvot määritetään suhteessa siivoukseen ja sisäilman laatuun. Mittausmenetelmää voi käyttää myös henkilö, joka ei tunne siivousalaa. Pintojen puhtausasteen määrittämisessä ehdotettiin käytettäväksi kolmea tasoa (Thomas Schneider, Tanskan työhygieeninen instituutti): Sisäilmastotaso : paras siivouksella saavutettava puhtaustaso, joka varmistaa, etteivät tilan käyttäjät todennäköisesti kärsi pinnoilta uudelleen ilmaan leviävästä pölystä. Vaadittavaa pintojen puhtausastetta voidaan ylläpitää parhaimmilla tällä hetkellä käytettävissä olevilla siivousmenetelmillä ja -ohjelmilla.

62 Parannettu taso : Mahdolliset pölylähteet ovat helposti hallittavissa sopivin siivousmenetelmin niin, että pysytään tällä tasolla. Perustaso : Tämä taso ei ota huomioon hyvän sisäilmaston vaatimuksia. Tämän tasoinen pölylähteiden valvonta ei varmista sitä, ettei sairaan rakennuksen oireyhtymää ilmenisi. Vaarallisen ja haitallisenkin lian poistoa vaikeuttavat usein niiden vaikea havaittavuus ihmissilmälle. Mikäli lika ei ole selkeästi pinnoilla eritteinä, tahroina tai runsaana pölykerrostumana, sen havaitseminen edellyttää näytteiden ottoa pinnoilta tai usein myös ilmasta. Siksi tarvitaankin erilaisia mittausmenetelmiä juuri näiden likatyyppien poistossa ja siivouksen kokonaisvaltaisessa kehittämisessä. BM-Dustdetector- pintapölyn mittarilla, joka perustuu laseroptiikan avulla paikan päällä analysoitavaan geeliteippiin, on tehty kaikissa Pohjoismaissa jo useita siivouksen ja sisäilmaston väliseen vuorovaikutukseen kohdistuvia tutkimuksia. Mittauksia tehdään myös parhaiden siivousvälineiden, -menetelmien ja -ohjelmien kehittelyssä. Vaativissa kohteissa Dustdetectoria käytetään jatkuvaan laadunvarmistukseen. Puhtaustasojen mittaus ennen ja jälkeen siivouksen Siivouksen oikea kohdistaminen Ylärakenteiden siivoustarpeen määrittely Siivousmenetelmien vertailu Sisäilmastotutkimukset Ilmanvaihtokanavien puhtaustason mittaus Pintapölyn mittaus BM Dustdetectorilla SFS 5994 INSTA 800 standardin mukaisesti Pintakategoroita ovat henkilöä lähellä olevat pinnat, helposti luokse päästävät kalustepinnat, helposti luokse päästävät lattiapinnat ja vaikeasti luokse päästävät lattiapinnat. Kustakin pintakategoriasta otetaan 1 3 pintapölynäytettä huonetilan koon mukaan seuraavasti: tilat <15 m2, 1 näyte / pintakategoria tilat >15 m2-35 m2, 2 näytettä / pintakategoria tilat >35 m2-100 m2, 3 näytettä / pintakategoria

63 Mikäli tilan koko on yli 100 m2, jaetaan tila useampaan alueeseen niin, että pintapölynäytteiden määrä on riittävä. Rakennushankkeen kalustamattomissa tiloissa eri pintojen määrä on yleensä käytössä olevia tiloja huomattavasti pienempi. Pintapölymittauksia otetaan rakennushankkeesta tyypillisesti ikkunalaudoilta, sähkökouruista, kiintokalusteista, valaisimien ja näkyvien IV-kanavien yläpinnoilta sekä lattiapinnoilta. RAKENNUKSEN PUHTAUDEN ARVIOINTI Rakentamisen ja ilmanvaihdon asennustyön puhtautta voidaan havainnoida työmaalla osana yleistä kohteen laadunhallintaa. Puhtauden arviointia voidaan tehdä myös erillisten katselmusten avulla tai osana työturvallisuutta koskevia tarkastuksia. Rakennuksen puhtaus arvioidaan silmämääräisesti ennen ilmanvaihdon toimintakokeita sekä ennen vastaanottoa. Arviointi kattaa kaikki katto-, seinä-, kaluste- ja lattiapinnat. Myös alakattojen yläpuolelle jäävien pintojen puhtaus arvioidaan ennen ilmanvaihdon toimintakokeita. (RT 07-10946, 2009). Puhtauden arvioinnissa tarkistetaan tilakohtaisesti, että luokan puhtausvaatimus täyttyy. Toimintakoevaiheen puhtausvaatimusten mukaan rakennuksen tulee olla puhdas ennen kuin voidaan poistaa ilmanvaihdon päätelaitteiden suojaukset ja aloittaa toimintakokeet. Tällöin pinnoilla ei saa olla hienojakoista irtolikaa (esim. puu-, betoni- tai kipsipölyä), joka voi nousta ilmaan kosketuksen tai ilma-virtojen mukana. Vastaanottovaiheen puhtausvaatimusten mukaan pinnoilla ei luovutusvaiheessa saa olla näkyvää likaa, kuten roskia, irtolikaa (ml. pölyä), kiinnittynyttä likaa tai tahroja. Luovutusvaiheessa tilat täyttävät tavanomaisille työtiloille asetetut puhtausvaatimukset. (RT 07-10946,2009). Pintojen pölykertymä mitataan geeliteippimenetelmällä, mikäli visuaalisessa arvioinnissa havaitaan hiukkasmaisia epäpuhtauksia (RT 07-10946, 2009). Menetelmässä geeliteippi painetaan mitattavalle pinnalle näytteenottotelalla. Telattu geeliteippi läpivalaistaan laseroptisella mittauslaitteella (BM Dustdetector ), joka ilmoittaa pölypeittoprosenttina, kuinka suuri osa teipin pinnasta on pölyn ja lian peitossa. Pintapölymittaus voidaan tehdä koville tai puolikoville pinnoille.

64 P1 PUHTAUDEN TOTEAMINEN ENNEN TOIMINTAKOETTA (RT 07-10946, 2009) Arvioidaan kaikki näkyvät ja ei-näkyvät pinnat Silmämääräinen arviointi ensisijainen menetelmä Arviointi kattaa katto-, seinä-, kaluste- ja lattiapinnat Myös alas laskettujen kattojen yläpuolella olevat pinnat Pinnoilla ei saa olla hienoa irtolikaa (esim. puu-, betoni- tai kipsipölyä), joka voi nousta ilmaan kosketuksen tai ilmavirtojen mukana Pintapölyn määrä max. 5,0 % kaikilla pinnoilla (BM-Dustdedector- mittalaite) pois lukien lattiapinnat Mittaus vähintään 2 tuntia siivouksen jälkeen Puhtaustason saavuttamisen jälkeen ilmanvaihdon päätelaitteiden suojaukset voidaan poistaa ja toimintakokeet aloittaa P1 PUHTAUDEN TOTEAMINEN ENNEN RAKENNUKSEN LUOVUTUSTA Mitattavat pinnat Arviointi kattaa katto-, seinä-, kaluste- ja lattiapinnat Helposti luokse päästävät pinnat (< 180 cm) Vaikeasti luokse päästävät pinnat (> 180 cm) Lattiat (vain ennen vastaanottoa) Mittaus suoritetaan väh. 2 tuntia loppusiivouksen päätyttyä Mittaus suoritetaan vain kovilta pinnoilta Puhdistusaineliuosjäämät, rasvalika yms. vaikuttavat mittaustuloksiin Arvioidaan kaikki näkyvät ja ei-näkyvät pinnat Silmämääräinen arviointi ensisijainen menetelmä Poislukien alaslaskettujen kattojen yläpuolella olevat pinnat Pinnoilla ei ole näkyvää likaa, roskia, irtolikaa, kiinnittynyttä likaa tai tahroja Pintapölyn max. 1,0 %, lattiapinnat 3,0 % (BM-Dustdedector-mittalaite)

65 Pätevyys INSTA 800- standardin käyttöön; SFS 5994 sertifikaatti Pakollisina osina teoriatentti ja käytännön näyttö Työkokemuksesta riippuen voidaan edellyttää INSTA 800- koulutusta ja siivousalan peruskoulutusta INSTA 800 -koulutusta voivat järjestää henkilöt, joilla on tietotason 4 sertifikaatti Teoriatentin järjestää Suomen Siivoustekninen Liitto ry Käytännön näytön järjestää INSTA 800 kouluttaja Henkilösertifikaatin myöntää hakemuksesta Inspecta Sertifiointi Oy Lisäksi nimetään sertifioinnin tukiryhmä, joka käsittelee mm. INSTA 800:n käyttöön liittyviä valituksia

66 Kuitunäytteen ottaminen BM Dustlifter- geeliteippimenetelmällä Menetelmä perustuu Tekesin Fine -ohjelman tutkimushankkeeseen 'Ilmanvaihtolaitteiden hiukkaspäästöt. Altistuminen, mittaaminen ja tuotetestaus'. Näytteenottopaikka ja strategia Näytteenottopaikan tulee olla sellainen, jossa huoneilman pöly voi vapaasti laskeutua näytteenottoon käytettävälle petrimaljan kannelle noin kahden viikon ajan. Työpöydällä hyvä paikka voi olla esimerkiksi tietokoneen näytön takana, koska se on harvoin muussa käytössä. Näytteenottokohtaan ei saa osua voimakkaita ilmavirtauksia esim. tuloilmaelimestä. Näytettä ei tule ottaa ikkunalaudalta tai hyllyvälistä. 1) Avaa petrimalja ja aseta sen kansi sisäpinta ylöspäin näytteenottopaikkaan n. kahdeksi viikoksi. Laita tarvittaessa kannen viereen lappu, johon on kirjoitettu, että kyseessä on näytteenotto, kanteen ei saa koskea. Säilytä maljan pohja näytteenoton ajan jossain pölyttömässä paikassa, esim. Minigrip-pussissa. 2) Irrota geeliteipin pinnan peittävä suojakalvo juuri ennen näytteenkeräystä. Varo koskemasta geelipintaa. Suojakalvo roskiin, sitä ei kiinnitetä näytteenoton jälkeen takaisin teippiin. 3) Aseta geeliteippi petrimaljan kannen sisäpinnalle siten, että geelipinta (jolta suojakalvo on poistettu) on pintaa vasten. Paina teippi maljan pintaan tasaisella voimalla siten, että teipin geelipinta kiinnittyy kunnolla maljan pintaan. 4) Sulje petrimalja yhdistämällä kansi ja pohja sekä varmista kannen kiinni-pysyminen teipillä. Numeroi malja. 5) Täytä tilauskaavake ja lähetä/ tuo se yhdessä näytteiden kanssa Työterveyslaitoksen toimipisteeseen. Jos lähetät näytteet postissa, pakkaa ne pehmustettuun kirjekuoreen tai pahvi- laatikkoon, sillä petrimaljat särkyvät helposti Teippejä tuo maahan ja petrimaljoja myy: ASTQ Supply House Oy http://www.astq.fi/

67 LIITE: Asbesti- ja haitta-aineasiantuntijan varustepaketti 1. Näytteenoton kohdepoistoimuri Pölyluokka M (Medium risk): Kaikki puupölylaadut sekä tasoite-, täytemaali- ja lakkapöly, kipsi-, sementti-, betoni-, laattakiinnityslaasti- ja maalipöly (esim. lateksi- ja öljymaalipöly) tai kvartsipitoiset materiaalit (esim. hiekka- ja sorapöly). Pölyluokka H (High risk): Syöpää aiheuttava pöly, syöpää tai sairauksia aiheuttavia hiukkasia sisältävä pöly sekä homeitiöitä, asbestia, mineraalikuituja, kivihiilipikeä tai synteettisiä mineraalikuituja (esim. lasivilla) sisältävä pöly. Nilfisk-Advance IVB 3 IVB 3 LUOKKA H Imuletku työkaluille 27 mm/ 3,5 M IVB 3 Kulutustarvikkeet: Pääsuodatin H- luokka Pölypussi IVB 3, 5 kpl Varmuuspölypussi 5 KPL, M-luokka Muovinen jätepussi 5 KPL H-luokka, kun yhdistetään edelliseen 2. Poravasara ja kohdepoistosuutin näytteenottoon Festool BHC 18V akkukäyttöinen poravasara Festool- Kohdepoistosuutin edelliseen http://www.youtube.com/watch?v=updehefqjia&feature=em-share_video_user

68 3. Pieni ilmanpuhdistaja ASTQ J710 Kohdepoistoon, pölynhallintaan ja ilmanpuhdistukseen mm. haitta-ainekartoituksessa. Ilmamäärä, säädettävissä 0-513 m³/h (mitattu suodattimien kanssa). Suodatinjärjestelmä: HEPA- suodatin H13, EN1822, Esisuodatin G3/G4 Pituus/ Korkeus/ Leveys (mm): 206/503/305, Paino suodattimien kanssa 9 kg 4. Alipainemittari/-loggeri HMG 08:n pääkäyttöalue on pienten alipaineiden, -0,5-10 Pa (Pascal), mittaus. Mittarilla voidaan mitata paine-eroja 0... ±40 Pa. Se on tarkoitettu korjausrakentamisessa osastoitujen tilojen ja niiden ulkopuolisen tilan välisten paine- erojen mittaukseen. Deconta Aircontrol S1 Uusien vaatimusten mukainen. Paine-eron tarkkailuun osaston ja puhtaan tilan välillä. Hälytyksellä ja tulostimella varustettu malli. MYÖS VUOKRAUS! 5. Henkilökohtaiset suojaimet Hengityksensuojaimet Kokonaamari/puhallin SCOTT Proflow SC 2 ASBEST + Promask PKT, mitattu suojauskerroin 1000. Akkukäyttöinen puhaltimella varustettu hengityksensuojain, joka on tarkoitettu erityisesti asbestisaneeraukseen. Toimitetaan omilla kuljetuslaatikoilla (maski ja puhallin). Kokonaamari SCOTT Sari, silikonia, keltainen, suodatinpatruunat P3, A2/P3 ja ABEK. Mitattu suojauskeroin 500 Visiiri/puhallin SCOTT Autoflow 120 L + Provizor + 2 x P3 suodatin + letku.

69 Suojauskeon 100. Akkukäyttöinen puhallinpaketti, jossa on automaattinen hengitysilmamäärän säätö. SCOTT- suodatinpatruunat P3, A2/P3 ja ABEK. Puolinaamari SCOTT Puolinaamari SCOTT Profile SK 30 Suodattimet bajonettikiinnityksellä. Suodatinvaihtoehdot P3 ja A2/P3 Huomioi, että standardien EN 146 & 147 mukaan tuotteessa ei saa käyttää muita kuin sille hyväksyttyjä suodattimia! Vaihtoehdot SCOTT- 40 mm järjestelmiin: P3, A2/P3, ABEK. Kertakäyttösuojain RSG FFP3, venttiilillä, taitettu malli valkoinen. Suojaa hienojakoiselta, terveydelle vaaralliselta pölyltä sekä kosteilta hiukkasilta ja aerosoleilta. Naamarissa on uloshengitysventtiili. Vastaa EN 149:2001 vaatimuksia. Suojauskerroin 20. Puhdistus- ja desinfiointiliina Daisy 10 kpl / pkt, suojainten desinfiointiin. Suojavaatteet Lyhytaikahaalarit Enviro Dress SMS kemikaalisuojahaalari XXL, lk 5 + 6 Kat. III. Lyhytaikahaalari pölyille, osittain roisketiivis, joustavat hihansuut. Polypropyleeni n 55 g/m² (SMS) - sininen tai valkoinen. Enviro Star PLUS - HST Kemikaalisuojahaalari, lk 4+5+6 Kat. III) Lyhytaikahaalari pölylle ja kemikaaliroiskeille, joustavat hihansuut. Teipatut saumat, antistaattinen, joustavat hihansuut, väri valkoinen.

70 RSG PE-kenkäsuojat Kestävä jalkinesuoja, saappaille tai lyhyille jalkineille Suojakäsine GUIDE 4011 Kemikaalilta suojaava, Nitriili. Käyttöalue: Teollisuuteen ja karkeaan siivoukseen, liuottimien, öljyn, rasvan, happojen ja tulipalojäämien käsittelyyn. Vastaa EN 374:2003/EN388-4101, kategoria III vaatimuksia. Zekler suojalasi 25, kirkas linssi Sopii hyvin omien silmälasien käyttäjille. Asbestin vaakasuora purkupussi, keskikoko 40 kpl / ltk Purkupussi käsineillä. Putkien eristeiden purkuun. 40 kpl / ltk. Myydään myös kappaleittain PÖLYMATTO Permafix CleanBoard, valkoinen, tarrapintainen. Aluslevy + 60kpl arkkeja 77 x 62cm Varoitustarra "sisältää asbestia 52 x 72 mm Varoitusteipit jätteille yms Asbesti/kelt, krokidoliitti/sininen asbesti/pun. Pölynsidonta-aine GrafoSeal (AsbestBinder) 5 l, porareikien ja näytteenottokohtien pölynsidontaan. PP Pinta-Agentti, pintajännityksen alentamiseen/kostuttamiseen Matalapainesumutin, Venus 1,5 l edellisten levitykseen Viite: Asbesti- ja haitta-aineasiantuntijan (AHA-asiantuntijan) VTT- henkilösertifikaatinosaamisvaatimukset, www.rateko.fi