Lausunto Itä-Suomen hallinto-oikeudelle tehdystä valituksesta maa-aineslupapäätöksestä Oheismateriaali 1. Itä-Suomen HAO asiakirjat Ympäristöjohtajan päätösesitys: Valmistelija: ympäristönsuojelupäällikkö Anna-Maija Wikström Itä-Suomen hallinto-oikeus on 26.1.2018 lähetteellään (dnro 00163/18/5404) pyytänyt Imatran seudun ympäristölautakunnalta lausuntoa valituksesta, joka koskee Fjäder Group Oy:n maa-aineslupapäätöstä 26.2.2018 mennessä. Imatran seudun ympäristölautakunta on tehnyt kokouksessaan 12.12.2017 107 (päätöksen antopäivä 20.12.2017) päätöksen, jossa Fjäder Group Oy:lle ei ole myönnetty maa-aineslupaa Rautjärven kunnan Laikon kylässä sijaitsevalle Laikonkangas -nimiselle tilalle (689 417 3 3). Luvanhakija on tehnyt päätöksestä valituksen Itä- Suomen hallinto-oikeudelle. Fjäder Group Oy:n maa-aineslupapäätös ja valitus Itä-Suomen hallinto-oikeudelle ovat nähtävillä kokouksessa. Imatran seudun ympäristölautakunta antaa seuraavan lausunnon valittajan esittämistä maa-aineslupapäätöstä 12.12.2017 107 koskevista vaatimuksista ja niiden perusteluista. Vaatimus: Päätös hylättävä ja asia palautettava uudelleen käsiteltäväksi sekä oikeudenkäyntikulujen korvaaminen. Vaadimme päätöksen hylkäämistä ja asian palauttamista uudelleen ympäristölautakunnan käsiteltäväksi sekä muutoksenhakijan oikeudenkäyntikulujen korvaamista alla esitetyin perustein. vaatimuksiin Päätöstä ei tule hylätä ja palauttaa uudelleen käsiteltäväksi eikä muutoksenhakijan oikeudenkäyntikuluja tule määrätä korvattavaksi. Päätöksen hylkäämiselle ja asian palauttamiselle uudelleen käsiteltäväksi ei ole perusteita. Myöskään muutoksen hakijan oikeudenkäyntikulujen korvaamiselle ei ole perusteita. Imatran seudun ympäristölautakunta on perustellut hylkäävää päätöstään pöytäkirjaotteessaan (päivätty 12.12.2017) vedoten maaaineslain 3 :n 1 momentin 4 kohtaan, jonka mukaan maa-aineslaissa tarkoitettuja aineksia ei saa ottaa niin, että siitä aiheutuu tärkeän tai muun vedenhankintaan soveltuvan pohjavesialueen veden laadun tai antoisuuden vaarantuminen, jollei siihen ole saatu vesilain mukaista lupaa.
Lautakunnan vastaukset valittajan perusteluihin 1. Itä-Suomen hallinto-oikeuden päätös 25.1.2017 Maa-aineslupaprosessi on käynnistynyt vuonna 2015. Tällöin lupaviranomaisena toiminut Rautjärven kunnan tekninen: lautakunta on antanut maa-aineslupahakemuksesta kielteisen päätöksen 6.10.2015. Fjäder Group Oy on valittanut kielteisestä päätöksestä Itä-Suomen hallinto-oikeuteen, jossa 25.1.2017 annetussa päätöksessä on todettu, että Rautjärven kunnan kielteisessä päätöksessä perusteluna käytetty maa-aineslain 3 :n 1 momentin 4 kohta ei muodosta estettä maaainesluvan myöntämiselle ja lupa-asia on palautettu toimivaltaiselle viranomaiselle uudelleen käsiteltäväksi. Maa-aineslain muutoksesta johtuen 1.7.2016 maa-aineslain mukaiseksi lupaviranomaiseksi tuli kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, joka on käsitellyt lupa-asian uudelleen. 2. Laikon pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys Lupaprosessin aikana Laikon pohjavesialueen hydrogeologisia ominaisuuksia sekä riskikohteita on tarkasteltu Laikon pohjavesialueen geologisessa rakenneselvityksessä (Pohjavesialueen geologisen rakenteen selvitys Laikon pohjavesialueella Rautjärvellä 28.2.2017). Laikon pohjavesialueella tehty geologinen rakenneselvitys ei ole tuonut sellaista lisäinformaatiota, jonka perusteella maa-aineslupaa ei voida myöntää. Päätöksen perusteluissa on todettu, että suunniteltu maa-ainesten ottoalue sijaitsee tutkittavana olevan vedenottamoalueen arvioidulla lähisuojavyöhykkeellä. Suoja-aluetta ei kuitenkaan ole perustettu eikä sellaista tule perustettu eikä sellaista tule perustaa suuremmaksi kun välttämätön tarve vaatii. Laikon pohjavesialueen geologinen pohjavesiselvitys on tehty, jotta saadaan selville pohjavesialueen tarkemmat olosuhteet kuten pohjavesikerrosten paksuudet ja virtaussuunnat. Nämä tiedot on täytynyt selvittää, jotta on voitu arvioida, onko Laikon pohjavesialue käyttökelpoinen tulevaisuuden talousvesitarpeisiin maakunnassa. Selvityksessä on saatu lisätietoa tulevan vedenottamon optimaalisesta paikasta Päätökset mahdollisesta vedenottamosta ja suoja-alueen perustamisesta tekevät kunnat, Etelä-Suomen aluehallintovirasto ja Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Vaikka vedenottamoa eikä suoja-aluetta ole toistaiseksi vielä perustettu, on lähdettävä siitä, että pohjaveden laatu tulee turvata tulevaa vedenottoa varten. Alue on myös Etelä-Karjalan maakuntakaavassa varattu tärkeäksi vedenhankintaan soveltuvaksi pohjavesialueeksi.
3. Ottamisalueen sijainti ja aiempi ottamistoiminta Harjualueen arvojen osalta ottamisalueella mahdollisesti sijainneet arvot ovat jo tuhoutuneet aikaisemman ottamistoiminnan seurauksena. Alue ei sijaitse luokitellulla harjujen suojelualueella, joten alueen alkuperäisiä harjuarvoja ei voida myöskään pitää merkittävinä. Suunniteltu ottamistoiminta ei suunnitelmassa esitetyt toimenpiteet huomioon ottaen aiheuta haittaa tai vaaraa pohjaveden antoisuudelle tai laadulle. On taloudellista ja ympäristön kannalta parhaan käytännön mukaista hyödyntää jo avattu ottamisalue mahdollisimman tehokkaasti. Alueella on ollut vanhaa maa-ainesten ottamistoimintaa 1980- ja 1990-luvuilla. Ottamistoiminta on loppunut kuitenkin niin kauan aikaa sitten, että mm. Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen lausunnon mukaan alue ei kaipaa uusia jälkihoitotoimenpiteitä. Alue on siisti ja osittain hyvin metsittynyt. Uutta taimikkoa on myös kasvamassa alueelle. Pohjaveden korkeus alueella on ottosuunnitelman mukaan +96 metriä. Nykyisen laajan soranottoalueen pohjan pinta on jo niin alhaalla, että pohjavettä suojaavan kerroksen paksuus on paikoin vain 4 metriä. Maa-ainesten ottamisalueen sijoittuminen pohjavedenottamoiden/kaivojen suoja-alueelle edellyttää kuitenkin riittäviä suojakerrospaksuuksia pohjaveden yläpuolelle. Ympäristöministeriön laatiman oppaan mukaisesti (Maa-ainesten kestävä käyttö; Ympäristöhallinnon ohjeita 1/2009) pohjaveden suojakerrospaksuuden vedenottamon lähisuojavyöhykkeillä tulisikin olla vähintään kuusi (6) metriä. Suojakerrosten määrittelyssä tulee noudattaa varovaisuusperiaatetta. Nyt kysymyksessä oleva ottamisalue sijaitsee pääosin tutkittavana olevan vedenottamoalueen arvioidulla lähisuojavyöhykkeellä. Riittävä suojakerroksen paksuus tarvitaan, koska maa-ainesten ottamistoiminnasta voi olla vaikutusta pohjaveden laatuun tai pinnankorkeuteen ja antoisuuteen. 4. Maakuntakaava ja POSKI-projektin selvitys Maakuntakaavan kaavamääräyksillä ei voida laajentaa tai tulkita lain säännöksiä. POSKI -projektin loppuraportin päätelmät eivät oikeudellisesti sido maa-ainesluvasta päättävää viranomaista, vaan viranomaisen tulee ratkaista lupahakemus maa-ainesten ottoa koskevien säännösten mukaan oikeusharkintaisesti.
Lupapäätöksen ratkaisu perustuu säännösten mukaiseen oikeusharkintaan. Päätöksen perusteluna on ollut, että mikäli maa-ainesten ottaminen aloitettaisiin uudelleen ja vähäisessäkään määrin ottamisaluetta laajennettaisiin ja lisäksi ottamista jatkettaisiin hakemuksen mukaisesti seuraavat 10 vuotta, kasvattaisi tämä pohjaveden pilaantumisen riskiä oleellisesti. Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen lausunnossa on vedottu tähän asiaan. Maakuntakaavaa ja POSKI - projektin loppuraporttia on käytetty lisämateriaalina, ei päätöksen perusteluina. 5. Aikaisemman toiminnan loppuunsaattaminen Kyseessä on aikaisemman toiminnan loppuun saattaminen ja toiminnasta ei aiheudu ottamistoiminnan estäviä, maa-aineslain 3 :ssä esitettyjä seikkoja. Viimeisestä hakemuksen mukaisella alueella tapahtuneesta maaainestenotosta on kulunut aikaa jo 14 vuotta, mistä syystä alueen luonnollinen maisemoituminen on edennyt pitkälle, ja samalla riski pohjavedelle on vähentynyt. Mikäli maa-ainesten ottaminen aloitettaisiin uudelleen ja vähäisessäkään määrin ottamisaluetta laajennettaisiin ja lisäksi ottamista jatkettaisiin hakemuksen mukaisesti seuraavat 10 vuotta, kasvattaisi tämä pohjaveden pilaantumisen riskiä oleellisesti. Kaakkois-Suomen ELY-keskus on lausunnossaan myös vedonnut tähän asiaan. 6 Itä-Suomen hallinto-oikeuden aiempi päätös Toiminnalle olisi tullut myöntää maa-aineslupa kun Itä-Suomen hallinto-oikeus päätöksellään palautti lupa-asian uudelleen käsiteltäväksi. Imatran seudun ympäristölautakunnan päätös on maaaineslain vastainen, sillä ottamistoiminta järjestelyineen ei ole ristiriidassa maa-aineslain 3 :ssä säädettyjen rajoitusten kanssa. Imatran seudun ympäristölautakunnan päätöksessä on huomioitu maa-aineslaki, ja päätöksessä on arvioitu hakemuksessa tarkoitetun toiminnan vaikutukset ympäristöön. Päätöksen harkinnassa lautakunta on katsonut ottamistoiminnan vaarantavan vedenhankintaan soveltuvan pohjaveden laadun. Itä-Suomen hallintooikeuden päätöksessä 25.1.2017 nro 02339/15/5404 on sanottu, ettei Rautjärven tekninen lautakunta ole voinut hylätä hakemusta yleisillä perusteilla ilman vaikutusten tarkempaa arviointia. Imatran seudun
ympäristölautakunnan päätös perustuu vaikutusten tarkempaan arviointiin, ei pelkästään yleisiin perusteisiin. 7 Lupaprosessin kesto Lupaprosessin tarpeeton viivyttäminen haittaa yrityksen toimintaa aiheuttaen sille taloudellista tappiota. Maa-ainesalue on hankittu maaainesten ottoa varten ja Fjäder Group Oy:n harjoittaman toiminnan luonne huomioiden yrityksellä ei ole alueelle muuta kohtuullista hyötyä tuottavaa tarkoitusta. Lupahakemuksen asiakirjat ovat saapuneet Imatran seudun ympäristötoimeen 27.6.2017, asia on ratkaistu 12.12.2017. Itä-Suomen hallinto-oikeus on päätöksellään 25.1.2017/0229/15/5404 palauttanut asian Rautjärven kunnan tekniseen lautakuntaan käsiteltäväksi. Maa-aineslain muutoksesta johtuen lupa- ja valvontaviranomaiseksi on 1.7.2016 alkaen muuttunut Imatran seudun ympäristölautakunta, joka toimii Rautjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena. Tämä on aiheuttanut asiakirjojen siirron viranomaiselta toiselle. Asian käsittelyssä ei ole ollut tarpeetonta viivytystä. Päätös: Hyväksyttiin.