Tampereen seudun keskuspuhdistamo EHDOTUS 28.11.2016 (tark. 10.4.2017)
RAUTAHARKKO, TAATALA, RANTAPERKIÖ, LAKALAIVA, XXII (HATANPÄÄ), TAMPE- REEN SEUDUN KESKUSPUHDISTAMO, ASEMAKAAVAT NRO 8610-8611 JA MAAN- ALAISET ASEMAKAAVAT NRO 8612-8613 Asemakaavaehdotusten kokonaisvaikutusten arviointi, joka liittyy seuraaviin asemakaavakarttoihin: LAKALAIVA, RAUTAHARKKO JA TAATALA, TAMPEREEN SEUDUN KESKUSPUHDISTAMO (SULKAVUORI). ASEMAKAAVA NRO 8610. (Dnro: TRE:314/10.02.01/2016) Aineistot: http://www.tampere.fi/cgi-bin/kaava/kaavadoc?8610 XXII (HATANPÄÄ) JA RANTAPERKIÖ, TAMPEREEN SEUDUN KESKUSPUHDISTAMO (VIHI- LAHTI). ASEMAKAAVA NRO 8611. (Dnro: TRE:315/10.02.01/2016) Aineistot: http://www.tampere.fi/cgi-bin/kaava/kaavadoc?8611 RANTAPERKIÖ JA RAUTAHARKKO, TAMPEREEN SEUDUN KESKUSPUHDISTAMO (SULKA- VUORI - VIHILAHTI). MAANALAINEN ASEMAKAAVA NRO 8612. (Dnro: TRE:316/10.02.01/2016) Aineistot: http://www.tampere.fi/cgi-bin/kaava/kaavadoc?8612 XXII (HATANPÄÄ), TAMPEREEN SEUDUN KESKUSPUHDISTAMO (VIHILAHTI - VIINIKAN- LAHTI). MAANALAINEN ASEMAKAAVA NRO 8613. (Dnro: TRE:317/10.02.01/2016) Aineistot: http://www.tampere.fi/cgi-bin/kaava/kaavadoc?8613 Asemakaavojen nro 8610-8613 suunnittelu- ja lähivaikutusalueiden rajaukset osoitekartalla ja ilmakuvassa. 2/59 EHDOTUS 28.11.2016 (tark. 10.4.2017) Tampereen seudun keskuspuhdistamo
1. JOHDANTO 5 2. LÄHTÖKOHDAT 6 2.1. JÄTEVEDEN KÄSITTELYN NYKYTILANNE 6 2.2. TAMPEREEN SEUDUN KESKUSPUHDISTAMOHANKE 8 2.2.1. HANKKEEN TAUSTA JA TAVOITTEET 8 2.2.2. KESKUSPUHDISTAMON MITOITUSPERUSTEET JA KAPASITEETTIVARAUKSET 8 2.2.3. AJOTUNNELIT, POISTUMIS- JA SAVUPOISTOKUILUT JA LAITOKSEN LOUHINTATILAVUUS 10 2.2.4. JÄTEVESIEN JOHTAMINEN KESKUSPUHDISTAMOLLE JA PUHDISTETUN JÄTEVEDEN PURKUJÄRJESTELYT 10 2.2.5. PUHDISTAMON ARVIOITU KUORMITUS PYHÄJÄRVEEN 12 2.2.6. LIETTEENKÄSITTELYN JÄRJESTÄMINEN 14 2.2.7. PUHDISTUSPROSESSI 15 2.2.8. HAJUKAASUJEN HALLINTA 15 2.2.9. KESKUSPUHDISTAMON LÄMMITYS JA ENERGIATASE 15 2.2.10. LÄMPÖPUMPPULAITOS 16 2.2.11. RISKINARVIOINTI JA HALLINTA 17 2.2.12. KESKUSPUHDISTAMON INVESTOINTIKUSTANNUKSET 18 2.2.13. LUPA- JA HYVÄKSYMISMENETTELYT 18 2.3. KESKUSPUHDISTAMON YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY 19 2.3.1. AIKAISEMPIEN VAIHTOEHTOJEN KUVAUS 19 2.4. PUHDISTAMOHANKKEEN LIITTYMINEN ALUEIDENKÄYTÖN SUUNNITELMIIN 20 2.4.1. PIRKANMAAN VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS 2015 JA PIRKANMAAN MAAKUNTAKAAVA 2040 20 2.4.2. VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET 23 2.4.3. YLEISKAAVOITUS 23 2.4.4. ASEMAKAAVOITUS 24 3. VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 25 3.1. PINTAVEDET JA VESISTÖ 25 3.1.1. PURKUVESISTÖN NYKYTILA 25 3.1.2. VAIKUTUKSET PINTAVETEEN JA VESISTÖÖN 26 3.2. POHJAVEDET 29 3.2.1. NYKYTILA 29 3.2.2. VAIKUTUKSET POHJAVESIIN 30 3.3. MAA- JA KALLIOPERÄ 30 3.3.1. NYKYTILA 30 3.3.2. VAIKUTUKSET MAA- JA KALLIOPERÄÄN 31 3.4. ILMASTO JA ILMANLAATU 31 3.4.1. JÄTEVESIEN PUHDISTUKSEN HIUKKAS- JA HAJUPÄÄSTÖT NYKYTILANTEESSA 32 3.4.2. JÄTEVESIEN PUHDISTUKSEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT NYKYTILANTEESSA 32 3.4.3. VAIKUTUKSET ILMASTOON JA ILMANLAATUUN 33 3.5. KASVILLISUUS, ELÄIMISTÖ JA LUONNONVARAT 34 3.5.1. ALUEELLA SIJAITSEVAT MERKITTÄVÄT LUONTOKOHTEET 34 3.5.2. VAIKUTUKSET KASVI- JA ELÄINLAJEIHIN JA LUONNON MONIMUOTOISUUTEEN 35 3/59 EHDOTUS 28.11.2016 (tark. 10.4.2017) Tampereen seudun keskuspuhdistamo
3.5.3. VAIKUTUKSET LUONNONVAROJEN HYÖDYNTÄMISEEN 35 3.6. ALUE- JA YHDYSKUNTARAKENNE, ALUETALOUS 36 3.6.1. VAIKUTUSALUE 36 3.6.2. YLEISKAAVALLINEN TARKASTELU 36 3.6.3. VAIKUTUKSET ALUE- JA YHDYSKUNTARAKENTEESEEN 38 3.6.4. VAIKUTUKSET ALUETALOUTEEN 39 3.7. KAUPUNKIKUVA JA MAISEMA 40 3.7.1. NYKYTILA 40 3.7.2. VAIKUTUKSET MAISEMAAN JA KAUPUNKIKUVAAN 40 3.8. KULTTUURIPERINTÖ JA ARKEOLOGISET KOHTEET 41 3.8.1. NYKYTILA 41 3.8.2. VAIKUTUKSET KULTTUURIPERINTÖÖN JA ARKEOLOGISIIN KOHTEISIIN 41 3.9. ELINOLOT JA ELINYMPÄRISTÖ 41 3.9.1. NYKYTILA 41 3.9.2. VAIKUTUKSET ELINOLOIHIN JA ELINYMPÄRISTÖÖN 45 4. JOHTOPÄÄTÖKSET 47 LÄHTEET 49 SANASTO JA LYHENTEET 51 LIITTEET 53 4/59 EHDOTUS 28.11.2016 (tark. 10.4.2017) Tampereen seudun keskuspuhdistamo
1. Johdanto Tampereen seudun keskuspuhdistamo on Tampereen ja Ylöjärven kaupunkien sekä Kangasalan, Lempäälän, Pirkkalan ja Vesilahden kuntien yhteishanke, jonka tarkoituksena on toteuttaa seudullisten vesihuollon ja maankäytön kehittämissuunnitelmien mukainen jätevedenkäsittelyn perusratkaisu useiksi kymmeniksi vuosiksi eteenpäin. Tampereen kaupunkiseutu on Suomen toiseksi suurin ja nopeimmin kasvava. Keskuspuhdistamohankkeessa mukana olevissa kuudessa kunnassa väestön ennakoidaan kasvavan yhteensä noin 100 000 asukkaalla vuoteen 2040 mennessä. Vesihuollon toimintavarmuuden turvaaminen tulevaisuudessa sekä vesistöön kohdistuvan kuormituksen vähentäminen, kasvavista asukas- ja jätevesimääristä huolimatta, ovat olleet tärkeitä vesihuoltoa koskevia lähtökohtia Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 valmistelussa sekä sitä edeltäneessä Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman päivityksessä (2015). Keskitetyllä puhdistusratkaisulla tavoitellaan uusimpien tekniikoiden hyödyntämistä mm. siten, että puhdistuksella päästään purkuvesistön (Pyhäjärvi) kannalta parempaan lopputulokseen kuin useammassa pienemmässä yksikössä. Hankkeen toteutuessa jätevesien käsittely loppuu Tampereen Viinikanlahden ja Raholan puhdistamoilla sekä Lempäälässä. Tampereen kaupunginvaltuusto päätti 17.2.2014, että keskuspuhdistamon sijaintipaikaksi valitaan Sulkavuori. Samalla hyväksyttiin toivomusponsi, jonka mukaan lopullinen investointipäätös tuodaan kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi. Varsinaisen investointipäätöksen tekemisestä vastaa vuonna 2015 toimintansa aloittanut Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy, jonka osakkaina ovat hankkeessa mukana olevat kunnat. Tampereen kaupunginvaltuusto päätti 14.3.2016 kaupungin osallistumisesta Keskuspuhdistamo Oy:n osakeantiin ja hankkeen suunnittelukustannuksiin. Hankkeen toteutussuunnittelu käynnistyi vuoden 2015 yleissuunnitelman tarkastuksen valmistuttua. Ympäristöluvan valmistelu käynnistyy syksyn 2016 aikana. Tämänhetkisen arvion mukaan rakennustyöt voitaisiin aloittaa vuonna 2019 ja keskuspuhdistamo otettaisiin käyttöön vuonna 2024. Pirkanmaan maakuntavaltuuston 27.3.2017 hyväksymässä Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 ehdotuksessa on esitetty jätevedenpuhdistuksen keskittäminen Sulkavuoren alueelle sijoittuvaan keskuspuhdistamoon. Keskuspuhdistamo on huomioitu myös valmisteilla olevassa Tampereen kantakaupungin yleiskaavaehdotuksessa, joka käsiteltiin yhdyskuntalautakunnassa 7.2.2017 ja oli julkisesti nähtävillä 15.2.-17.3.2017 välisen ajan. Asemakaavoituksella päätetään hankkeen edellyttämistä alue- ja tilavarauksista sekä suunnittelualueiden muusta maankäytöstä. Rakennusluvan lisäksi hankkeen toteuttaminen edellyttää mm. ympäristönsuojelulain, jätehuoltolain ja vesilain mukaisia lupamenettelyitä, joiden yhteydessä määrätään esimerkiksi laitoksen prosessimitoituksesta ja toiminnan lupaehdoista, rakentamisen aikaisten ympäristöhaittojen raja-arvoista sekä siirto- ja purkulinjojen vesistöön sijoittamisen edellytyksistä. Toteutuksen yksityiskohtia, joista ei voida asemakaavoissa määrätä, ovat mm. purkuputken ja -pisteen tarkka sijoituspaikka, poistoilma- ja savupiippujen vähimmäiskorkeudet sekä louhinnasta aiheutuvat melun ja tärinän raja-arvot. Näitä päätöksiä koskeva toimivalta on alueellisilla viranomaisilla, joita ovat mm. Pirkanmaan ELY-keskus, Tampereen kaupungin ympäristönsuojelu sekä Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto. Tämä kokonaisvaikutusten arviointi kuvaa keskuspuhdistamohankkeeseen liittyvien asemakaavojen nro 8610-8613 yhteisvaikutuksia. Arviointi perustuu mm. kaavaprosessin aikana laadittuihin perusselvityksiin, ylempien kaavatasojen yhteydessä laadittuihin seudullisiin selvityksiin, vuonna 2015 päivitettyyn hankkeen yleissuunnitelmaan ja ympäristövaikutusten arviointiin. Vaikutusarviointia on täydennetty valmisteluvaiheessa saadun palautteen pohjalta. Kokonaisvaikutusten arvioinnin ohella kunkin asemakaavan paikallisia vaikutuksia on käsitelty myös kaavaselostuksissa. 5/59 EHDOTUS 28.11.2016 (tark. 10.4.2017) Tampereen seudun keskuspuhdistamo
2. Lähtökohdat 2.1. Jäteveden käsittelyn nykytilanne Tampereen seudulla noin 300 000 henkilön jätevedet johdetaan kunnalliseen viemäriin ja sitä kautta jäteveden puhdistamolle. Valtaosa Tampereen, Kangasalan, Lempäälän, Pirkkalan, Vesilahden ja Ylöjärven jätevesistä käsitellään nykyisin 1960- ja 1970-luvuilla rakennetuissa Tampereella sijaitsevissa Viinikanlahden ja Raholan jätevedenpuhdistamoissa sekä Lempäälän jätevedenpuhdistamossa. Viinikanlahden jätevedenpuhdistamolle johdetaan Tampereen keskustan, Tampereen itäosan ja Kangasalan kunnan jätevedet. Raholan jätevedenpuhdistamolle johdetaan Länsi-Tampereen, Ylöjärven ja pääosa Pirkkalan jätevesistä. Lisäksi osa Pirkkalan itäosan jätevesistä siirretään Viinikanlahden jätevesiverkkoon. Lempäälän keskuspuhdistamolle johdetaan Lempäälän ja Vesilahden jätevedet. Pieni osa Lempäälän Sääksjärven jätevesistä pumpataan Tampereen Veden verkostoon. Nykyisten puhdistamojen käsittelykapasiteettia ja puhdistustehoa on parannettu vuosien saatossa, mutta väestömäärän kasvun ja kiristyvien puhdistusvaatimusten vuoksi tarvitaan uusia kustannustehokkaita ratkaisuja puhdistamisen järjestämiseksi. Nykyisten puhdistamojen puhdistetut jätevedet johdetaan ympäristölupaehtojen mukaisesti Viinikanlahden puhdistamolta Pyhäjärven Viinikanlahden keskellä sijaitsevaan syvänneuomaan, Raholasta Pyhäjärveen puhdistamon edustalle ja Lempäälästä Kuokkalankoskeen. Kuva 1. Nykyisten puhdistamoiden purkupisteet ja valuma-alueiden rajat. Lähde: Pirkanmaan Keskuspuhdistamo, ympäristövaikutusten arviointiselostus 2012. Taustakartta: MML Paikkatietoikkuna. 6/59 EHDOTUS 28.11.2016 (tark. 10.4.2017) Tampereen seudun keskuspuhdistamo
Viinikanlahden, Raholan ja Lempäälän puhdistamoilla päivittäin käsiteltävä jätevesikuormitus nykytilanteessa vastaa laskennallisesti noin 330 000 asukkaan jätevesikuormitusta. Nykyisistä jätevedenpuhdistamoista Viinikanlahden puhdistamo on suurin sekä vesimäärien että tulevan jätevesikuormituksen osalta. Jätevedenpuhdistamoille tulevan jäteveden virtaama ja kuormitus vuosien 2011-2015 keskiarvona on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1. Viinikanlahden, Raholan ja Lempäälän jätevedenpuhdistamoiden tulevan veden virtaama ja kuormitus keskimäärin vuosina 2011-2015. *)Tampereen veden jätevedenpuhdistamoiden kuormitus- ja käyttötarkkailujen vuosiyhteenvedot 2011-2015, Tampereen vesi **)Lempäälän kunnan jätevedenpuhdistamoiden kuormitus- ja käyttötarkkailujen vuosiyhteenvedot 2011-2015, Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Viinikanlahti* Rahola* Lempäälä** Yhteensä Qkesk (m3/d) 67 850 16 962 4 539 89 351 BOD (kg/d) 16 940 5 060 1 136 23 136 COD (kg/d) 34 900 10 066 3 018 47 984 SS (kg/d) 24 180 5 612 1 761 31 553 kok-p (kg/d) 454 157 43 654 kok-n (kg/d) 3 100 1 021 291 4 412 Jätevedenpuhdistamoilla saavutetut epäpuhtauksien poistotehot ovat olleet Viinikanlahden, Raholan ja Lempäälän jätevedenpuhdistamoiden vuoden 2011-2015 tarkkailutulosten mukaan hyvät biohajoavan orgaanisen aineen (BOD, poistoteho lähes 98 %), orgaanisen aineen (COD, poistoteho yli 93%), kiintoaineen (SS, poistoteho lähes 97 %) ja fosforin (kok-p, postoteho noin 96 %) osalta, mutta typen osalta poistoteho on jäänyt alle 30 % Viininkanlahden ja Raholan puhdistamoilla. Lempäälässä typen poistoteho on ollut välillä 30-60 % tarkkailujaksolla 2011-2015. Kyseisillä laitoksilla ei ole mahdollisuutta parantaa kokonaistypenpoistoastetta nykyisillä prosesseilla. Poistotehot täyttävät kunkin puhdistamon nykyiset ympäristöluvan ehdot vuositasolla tarkasteltuna. Keskuspuhdistamohankkeen YVA-selostuksessa on lisäksi viitattu tutkimukseen jäteveden kautta vesistöön päätyvien lääkeaineiden määrästä (Vieno, 2007). Tutkimuksen mukaan merkittävä osa lääkeaineista poistui jätevedenpuhdistuksessa. Ainekohtaiset vähenemät vaihtelivat kuitenkin suuresti, ja osa lääkeaineista päätyy puhdistamolietteeseen. Yhdyskuntien jätevesien käsittelystä ja yleisistä puhdistustavoitteista määrätään Valtioneuvoston asetuksessa yhdyskuntajätevesissä (888/2006). Viime vuosina jätevedenpuhdistamoille myönnetyissä ympäristöluvissa määrätyt lupaehdot ovat olleet tiukemmat kuin mitä asetuksessa säädetään, johtuen osaltaan Valtioneuvoston periaatepäätöksestä koskien vesiensuojelun suuntaviivoja vuoteen 2015. Periaatepäätöksen mukaan yhdyskuntien jätevesien puhdistusta on edelleen tehostettava erityisesti silloin kun jätevesiä johdetaan tilaltaan jo heikkeneviin vesiin. Vanhenevien puhdistamojen korjauksiin ja kunnossapitoon on panostettava ja typen poistoa taajamajätevesistä tehostettava. Nykyisillä jätevedenpuhdistamoilla pystytään käsittelemään nykyiset jätevesivirtaamat ja puhdistamoille tuleva kuormitus nykyisten lupaehtojen puitteissa. Tampereen seudulle ennustettu voimakas väestönkasvu aiheuttaa ongelmia jätevedenpuhdistamoiden kapasiteetille. Lisäksi jätevedenpuhdistamojen ym- 7/59 EHDOTUS 28.11.2016 (tark. 10.4.2017) Tampereen seudun keskuspuhdistamo
päristölupaehdot tiukentuvat tulevaisuudessa. Erityisesti Viinikanlahden ja Lempäälän jätevedenpuhdistamoilla on keskuspuhdistamon YVA-selostuksen mukaan haasteita laajentaa puhdistusprosessia väestömäärän kasvua vastaavasti, sillä nykyisillä kiinteistöillä ei ole tilaa lisäkapasiteetin rakentamiseen. Nykyisten altaiden syventäminen puolestaan veisi osan puhdistuskapasiteetista rakentamisen aikana. 2.2. Tampereen seudun keskuspuhdistamohanke 2.2.1. Hankkeen tausta ja tavoitteet Pirkanmaalle ennustetun väestömäärän kasvun painopiste on Tampereen kaupunkiseudulla, jossa myös jätevesimäärien kasvu on suurin. Jätevesikuormituksen kasvun myötä jäteveden käsittelykapasiteettia tarvitaan lisää. Lisäksi jäteveden puhdistukselle asetetut puhdistusvaatimukset saattavat kiristyä ja muuttua tulevaisuudessa asettaen suuria haasteita Tampereen seudun jäteveden puhdistukselle. Jätevesien käsittelyssä on viimeisen 10 vuoden aikana tapahtunut voimakasta toiminnan keskittämistä Pirkanmaalla ja 11puhdistamoa on tänä aikana suljettu ja jätevedet on niistä johdettu suurempaan laitokseen käsiteltäviksi. Muutamissa kunnissa on vielä toteutumatta jätevedenpuhdistuksen keskittäminen. Näistä suurin on Tampereen seudun keskuspuhdistamon toteuttaminen Tampereen Sulkavuoreen. Uuden keskuspuhdistamon vesiprosessi on suunniteltu rakennettavan kallion sisään louhittaviin tiloihin ja lietteenkäsittely maan päälle sijoittuviin rakennuksiin. Hankkeen tarkastettu yleissuunnitelma valmistui vuonna 2015, jonka jälkeen hanke on edennyt puhdistamon sekä siirto- ja purkulinjojen toteutussuunnitteluun. Tampereen uuden keskusjätevedenpuhdistamon ja sen yhteyteen toteutettavan lietteenkäsittelylaitoksen suunnittelusta vastaa Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy. Keskuspuhdistamohanke kuuluu ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA) piiriin, ja Sulkavuoren sijoituspaikkavaihtoehtoa koskenut YVA-menettely on saatettu päätökseen vuonna 2013. Keskuspuhdistamohanke on useiden kuntien yhteishanke, jonka tarkoituksena on luoda väestönkasvun ja tiukat puhdistusvaatimukset huomioiva jäteveden käsittelyn perusratkaisu Tampereen seudulle useaksi kymmeneksi vuodeksi eteenpäin. Hankkeessa ovat mukana Tampereen ja Ylöjärven kaupungit sekä Kangasalan, Lempäälän, Pirkkalan ja Vesilahden kunnat. Keskitetyllä puhdistusratkaisulla tavoitellaan uusimpien tekniikoiden hyödyntämistä siten, että puhdistuksella päästäisiin purkuvesistön kannalta parempaan lopputulokseen kuin useassa pienemmässä yksikössä. Uusi keskuspuhdistamo arvioidaan otettavan käyttöön vuonna 2024. Viinikanlahden, Raholan sekä Lempäälän jätevedenpuhdistamot jäävät pois käytöstä Tampereen seudun keskuspuhdistamon käyttöönoton jälkeen. Suunnittelun eri vaiheissa on tutkittu eri sijoitusvaihtoehtoja. Hankkeessa nyt mukana olevien kuntien jätevesistä käsitellään jo nykyään noin 95 % Tampereella. Hankkeen painopiste on siten keskittynyt Tampereelle, jonka alueelta on etsitty tarkoitukseen sopivia kalliotiloja. Selvitysten perusteella sijoituspaikkavaihtoehdoksi on valittu Sulkavuori. 2.2.2. Keskuspuhdistamon mitoitusperusteet ja kapasiteettivaraukset Puhdistamon mitoitusennusteessa liittyjämääräksi vuonna 2040 on arvioitu 429 000 asukasta. Keskuspuhdistamon jätevesien käsittelyprosessin mitoitus perustuu Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelmassa (2015) esitettyyn väestömäärän kehitysennusteeseen, jonka perusteella on määritetty ennusteet kuormitusarvioiksi (taulukko 2). 8/59 EHDOTUS 28.11.2016 (tark. 10.4.2017) Tampereen seudun keskuspuhdistamo
Taulukko 2. Keskuspuhdistamolle tuleva jätevesivirtaama ja tulokuormitus vuosina 2025 ja 2040 verrattuna nykyisiltä puhdistamoilta vuosina 2011-2015 syntyneeseen kuormitukseen ja oletetut lupaehdot vuonna 2040 (lähteet: *)Tampereen Veden ja Lempäälän kunnan jätevedenpuhdistamoiden kuormitus- ja käyttötarkkailuiden vuosiyhteenvedot vuosilta 2011-2015 ja **)Pirkanmaan Keskuspuhdistamo, Yleissuunnitelma, Ramboll Finland Oy 25.9.2015). Nykyiset puhdistamot yhteensä * vuosina 2011-2015 Keskuspuhdistamo, yleissuunnitelma ** 2025 Keskuspuhdistamo, yleissuunnitelma ** 2040 Qkesk (m3/d) 89 351 90 700 100 000 BOD (kg/d) 23 136 25 774 29 170 SS (kg/d) 31 553 30 929 35 180 kok-p (kg/d) 654 736 860 kok-n (kg/d) 4 412 5 155 6 000 Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelmassa esitetyn ennusteen mukaan asukasmäärä alueella kasvaa yli 30 % nykytasosta vuoteen 2040 mennessä. Keskuspuhdistamon suunnitteluperusteena on arvio jätevesien määrän kasvusta asukasmäärän suhteessa siten, että vuonna 2040 keskimääräinen jätevesivirtaama on 100 000 m 3 /d ja maksimivirtaama 222 700 m 3 /d. Vuotovesien määrän ja teollisuusjätevesien määrän arvioidaan pysyvän lähes nykyisellä tasolla. Maksimivirtaaman ei odoteta kasvavan, sillä verkostoja saneerataan ja uudet rakennettavat verkostot ovat tiiviitä. Päivitetyssä yleissuunnitelmassa 2015 kokonaisjätevesimääräennuste on 2850 m3/d pienempi kuin Pirkanmaan alueellisessa vesihuollon kehittämissuunnitelmassa on esitetty, mikä perustuu hulevesien määrän hallintaan erityisesti Tampereen veden viemäröintialueella. Puhdistamolle tulevan jäteveden määrän kasvua pyritään hallitsemaan yhteistyössä alueen vesihuoltolaitosten kanssa ja tavoitteena on vähentää erillisviemäristöön pääsevien hulevesien määrää erillisellä ohjelmalla. Tuntitasolla puhdistamon biologinen yksikkö on mitoitettu käsittelemään 7 400 m 3 /h. Puhdistamon lietteenkäsittelyn vaihtoehdoksi on valittu lietteen terminen kuivaus ja poltto. Lietettä varaudutaan kuljettamaan myös muualla käsiteltäväksi. Suunnitelmassa on varauduttu lisäksi puhdistuskapasiteetin kasvutarpeeseen, biokaasulaitoksen rakentamiseen ja puhdistusprosessin tehostamiseen varaamalla tilaa laitosrakennuksille, kalliotilan laajennuksiin ja uusin puhdistamolinjoihin. Valtaosa puhdistamon rakenteista sijoitetaan kallion sisään ja puhdistamon maanpäällisten rakennusten yhteyteen. Sulkavuoren alueella maan pinnalle sijoittuvia rakennuksia ja rakenteita olisivat mm. puhdistamon hallintorakennus, lietteenkäsittely- ja varastointitilat, hajukaasun käsittelylaitteisto, osa kemikaalitiloista, varavoimatilat, poistoilmapiippu, savupiippu ja poistumiskuilujen maanpäälliset osat sekä ajotunnelin suuaukko. Lisäksi lietteen termistä kuivausta ja polttoa varten rakennettaisiin tarvittavat tilat. Keskuspuhdistamon yleissuunnitelmassa on lisäksi varauduttu puhdistamon laajennukseen. Kapasiteettivarauksen tarkastelussa puhdistamon kallioresurssien riittävyyttä on tarkasteltu tilanteessa, jossa puhdistamoa laajennettaisiin 50 % vuoden 2040 mitoitustilanteesta. Sulkavuoressa on myös varaus biokaasuntuottolaitokselle. 9/59 EHDOTUS 28.11.2016 (tark. 10.4.2017) Tampereen seudun keskuspuhdistamo
2.2.3. Ajotunnelit, poistumis- ja savupoistokuilut ja laitoksen louhintatilavuus Kulku valtateiden 3 ja 9 Lakalaivan eritasoliittymän koilliskulmaan sijoittuvalle puhdistamolle ohjataan etelästä Lahdesjärven eritasoliittymän, Automiehenkadun ja Särkijärvenkadun kautta. Maanalaisiin tiloihin johtavien ajotunneleiden suuaukot sijoittuvat Sulkavuoren kaakkoispuolelle puhdistamon maanpäällisten rakennusten yhteyteen ja Vihilahteen sekä Sulkavuoren luoteispuolelle Lempääläntien varteen. YVA-menettelyn päättymisen jälkeen yleissuunnitelmaa on päivitetty yhdistämällä pääajotunnelit lähtemään samasta paikasta. Tulopumppaamon ajotunneli Sulkavuoressa on siirretty pois Lakalaivan vanhan kaatopaikan alta. Suunnitelmaan on lisätty poistumis- ja savunpoistokuilut. Laitoksen louhintatilavuus on kasvanut 0,6 miljoonasta 0,79 miljoonaan kuutiometriin. 2.2.4. Jätevesien johtaminen keskuspuhdistamolle ja puhdistetun jäteveden purkujärjestelyt Uusi keskuspuhdistamo korvaa nykyiset Viinikanlahden, Raholan, ja Lempäälän puhdistamot. Nykyisten puhdistamoiden alueille rakennetaan uudet jäteveden pumppaamot tai muut jätevesien siirron edellyttämät rakenteet. Raholasta, Pirkkalasta ja Lempäälästä jätevedet johdetaan siirtoviemäreitä pitkin Vihilahden NK. solmupisteeseen. Viinikanlahden nykyiseltä puhdistamolta jätevedet johdetaan Vihilahteen, jota varten asemakaavoilla varaudutaan kalliotunnelin rakentamiseen. Vihilahden solmupisteestä jätevedet johdetaan edelleen kalliotunnelissa Sulkavuoren sisään louhittavalle maanalaiselle jätevedenpuhdistamolle. Puhdistetut vedet johdetaan kalliotunnelissa Sulkavuoresta takaisin Vihilahteen ja edelleen purkuputkea pitkin Pyhäjärveen. Purkulinja muuttuu kalliotunnelista putkilinjaksi Vihilahdessa kalliopinnan syvenemisen takia. Putkilinja asennetaan järven pohjaan osittain kaivamalla ja osittain laskemalla. Uusi purkupaikka sijaitsee päävirtausalueella, jossa purkusyvyys on suuruusluokkaa 10 m. Tämä turvaa tehokkaan sekoituksen ja vähentää vaikutuksia päällysvedessä. Minimivirtaamillakin jätevedet pysyvät pidempään alusvedessä, jolloin vesistövaikutukset ovat nykyistä pienemmät. Kallioperätutkimuksissa ilmeneen nk. Vihiojan ruhjeen vuoksi hankkeessa tutkitaan myös vaihtoehtoa siirtää jätevedet Viinikanlahdelta Vihilahteen perinteistä pumppaamo-paineviemärivaihtoehtoa käyttäen. Vaihtoehdoista tehtäneen päätös keväällä 2017, kun yksityiskohtaisemmat suunnitelmat ovat valmistuneet. Raholan, Pirkkalan ja Lempäälän suunnalta tulevat siirtoviemärilinjat on pääosin linjattu katu- ja tiealueille, viheralueille sekä vesistöihin. Maaosuuksilla kaivantojen ja kanaalien rakentaminen vastaa normaalia kunnallistekniikan rakentamista, vesistöosuuksilla putket lasketaan järven pohjaan välttäen mahdollisuuksien mukaan kaivamista. Vesistöosuuksilla joudutaan kaivutöitä tekemään rantojen läheisyydessä riittävän peitesyvyyden saamiseksi. 10/59 EHDOTUS 28.11.2016 (tark. 10.4.2017) Tampereen seudun keskuspuhdistamo
Kuva 2. Purkuputken alustava linjaus vesialueella (vaalean sininen viiva). Asemakaavojen suunnittelualueiden rajat kuvassa punaisella viivalla. Lähde: Tampereen kaupunki ja Ramboll Finland Oy 2016. Ilmakuva Blom 2015 2.2.4.1. Keskuspuhdistamon varapurkujärjestelmä Varapurkujärjestelmää varten suunnittelussa varaudutaan laitoksen sisälle sijoittuvan varapurkupumppaamon ja Lempääläntien varteen sijoittuvan varapurkuputken rakentamiseen. Järjestelmän avulla laitoksen kapasiteetin mukainen määrä puhdistettuja jätevesiä voidaan johtaa varapurkuputkea pitkin valtatien 3, Lempääläntien ja Lahdenperänkadun liittymän tuntumassa Vihiojaan ja edelleen Vihiojaa pitkin Vihilahteen. Varapurkujärjestelmän teknisiä ratkaisuja, toimintaa ja riskiehallintaa tarkastellaan keskuspuhdistamon suunnittelun yhteydessä, mutta sen rakentaminen ja käyttöönotto suunnitellaan erikseen. Varapurkuputkea suunnitellaan, koska on olemassa mahdollisuus, että varsinaista puhdistetun jäteveden purkutunnelia ei joskus voida syystä tai toisesta käyttää. Tällainen tilanne on harvinainen, mutta esimerkiksi 50-100 vuoden aikavälillä mahdollinen. Varapurkuputkessa johdettaisiin ainoastaan puhdistettua jätevettä. Varapurkuputken mahdollinen käyttöönotto liittyy esimerkiksi purkutunnelin ennakoituun ja hyvin suunniteltuun huoltotoimenpiteeseen. Valmisteluaikaa putken käyttöönottoon voi olla esimerkiksi vuosi, jona aikana on tehtävä paljon varapurkuputken muuhun käyttöönottoon liittyviä valmisteluja. Tällaisia voivat olla esimerkiksi putken päästä Vihilahteen johtavan avo-uomaston kunnostustyöt. 11/59 EHDOTUS 28.11.2016 (tark. 10.4.2017) Tampereen seudun keskuspuhdistamo
Vihiojan valuma-alueen pinta-ala on 23 km 2 ja keskivirtaaman arvioidaan olevan luokkaa 0,2 m 3 /s. Puhdistamon mitoitusvirtaama on noin 100 000 m 3 /d. Jos varapurkuputkea jouduttaisiin käyttämään, pääosa Vihiojassa virtaavasta vedestä olisi puhdistamolta johdettua puhdistettua jätevettä. Varapurkujärjestelmän toimivuuden tarkastelua varten on linjasta ja Vihiojasta linjan purkupisteestä Vihilahteen asti laadittu hydraulinen mallinnus, jossa on eri virtaamilla tarkasteltu järjestelmän ja Vihiojan virtauskapasiteetin riittävyyttä. Mallinnuksen perusteella ei ole havaittavissa ongelmia perustilanteissa. Mallinnuksessa on todettu että mikäli kaikki huipputilanteet (Vihiojan ylivirtaama, Pyhäjärven maksimi vedenpinta ja laitoksen maksimi purkuvirtaama) toteutuvat yhtäaikaisesti, olisi mahdollista että vesi tulvisi Vihiojasta Lahdenperänkadulle. Todennäköisyys, että kaikki huipputilanteet toteutuisivat yhtäaikaisesti, on kuitenkin erittäin pieni. Vihiojan virtaamia ja pinnankorkeuksia tullaan tarkkailemaan eri virtaamatilanteissa vuosien 2016-2017 aikana mallin kalibrointia varten. Karkeat virtaama-arviot voidaan tehdä valuma-alueen pinta-alan ja keskivaluman perusteella. Lisäksi Vihiojalla on tehty vuoden 2016 aikana virtaamamittauksia siivikolla. Vuoden 2016 jälkimmäisellä puoliskolla sää oli vähäsateinen eikä ääritilanteita tai virtaamahuippuja saatu kartoitettua. Tarkkailusta vastaa Kokemäenjoen vesistön vesistönsuojeluyhdistys ry. Tulosten pohjalta selvitetään tarve jatkomittauksille. Kuva 3. Varapurkuputken alustava linjaus Lempääläntien varrella. Linjan alkupään maanalainen osuus kuvassa sinisellä katkoviiivalla ja tarvittaessa rakennettava osuus (ei kiinteä) vaalean sinisellä viivalla. Asemakaavojen 8610 ja 8612 suunnittelualueiden rajoja kuvassa punaisella viivalla. Lähde: Tampereen kaupunki ja Ramboll Finland Oy 2016. Ilmakuva Blom 2015. 2.2.5. Puhdistamon arvioitu kuormitus Pyhäjärveen Keskuspuhdistamon suunnittelussa tavoitteena on, että puhdistamon käyttöönoton myötä kuormitus Pyhäjärveen vähenee merkittävästi nykytilanteeseen verrattuna, ja että puhdistamolta lähtevä kuormitus on nykyistä kuormitusta pienempi myös vuoden 2040 tilanteessa, vaikka puhdistetun jäteveden määrä kasvaa huomattavasti nykyisestä. Vuositasolla keskuspuhdistamon käsitellyn jäteveden tavoitepitoisuudet ovat: fosfori 0,16 mg/l ja kokonaistyppi 12 mg/l sekä BOD-arvo 3,8 mgo2/l. Tavoitteet perustuvat vastaavalla puhdistustekniikalla muualla saavutettuun puhdistustasoon. Keskuspuhdistamossa käyttöön otettavalla tehostetulla puhdistustekniikalla - aktiivilieteprosessi täydennettynä hiekkasuodatuksella - on toteutettu mm. vastaavan kokoinen Turun Seudun Puhdistamo Oy:n Kakolan jätevedenpuhdistamo. Kakolan puhdistamon puhdistetun jäteveden laatu on vertailukelpoinen keskuspuhdistamon kanssa. Vuonna 2015 puhdistetun jäteveden laatu oli keskimäärin seuraava: hapenkulutus (BOD 7) 3,2 mg 0 2/l, fosfori 0,16 mg/l ja typpi 11 mg/l. 12/59 EHDOTUS 28.11.2016 (tark. 10.4.2017) Tampereen seudun keskuspuhdistamo
Näillä käsitellyn veden laatutekijöillä arvioituna keskuspuhdistamolta vuonna 2040 Pyhäjärveen johdettava kuormitus muuttuu vuoteen 2015 verrattuna siten, että typpikuormitus vähenee noin 65 %. Lisäksi sekä happea kuluttava kuormitus, että fosforikuormitus vähenevät. Keskuspuhdistamon suunnitelmissa on huomioitu tilavaraus myös jätevesien lääkejäämien käsittelyyn. Puhdistusteho siis paranee ja kuormitus pienenee huolimatta siitä, että vuonna 2040 Pyhäjärveen johdettavien jätevesien määrä on 10 % nykyistä suurempi ja käsiteltävien jätevesien asukasvastineluku on 25 % suurempi. Heti keskuspuhdistamon käyttöönoton jälkeen vuonna 2025 Pyhäjärven kokonaiskuormitus vähenee nykyiseen verrattuna ja Viinikanlahden alueelle kohdistuva kuormitus loppuu kokonaan. Suurin muutos nykytilanteeseen syntyy typen poistotehon noususta. Typpipitoisuudet vesistössä tulevat alenemaan merkittävästi ja fosforipitoisuudetkin kuormitusennusteiden mukaan pienenevät. Kuva 4. Kuormitus Pyhäjärveen. Viinikanlahden ja Raholan puhdistamot yhteensä vuoden 2015 tilanteessa (sininen pylväs). Viinikanlahden ja Raholan puhdistamot yhteensä nykyisellä puhdistusteholla vuoden 2040 tilanteessa (harmaa pylväs). Vuoden 2025 tilanne, kun Viinikanlahden, Raholan ja Lempäälän puhdistamot ovat poistuneet ja uusi keskuspuhdistamo otettu käyttöön (keltainen pylväs). Vuoden 2040 tilanne, kun Viinikanlahden, Raholan ja Lempäälän puhdistamot ovat poistuneet ja uusi keskuspuhdistamo otettu käyttöön (oranssi pylväs). 13/59 EHDOTUS 28.11.2016 (tark. 10.4.2017) Tampereen seudun keskuspuhdistamo
Purkupisteessäkään kuormitustaso ei lisäänny nykyisen Viinikanlahden purkupisteen kuormitukseen verrattuna. Alustavien mittausten perusteella sekoittumisolosuhteet ovat suunnitellulla purkupaikalla hyvät. Puhdistettu jätevesi sekoittuu koko Pyhäjärven virtaamaan ja lisäksi purkualueen suuriin vesimassoihin. Viinikanlahden nykyiseen purkupaikkaan verrattuna laimeneminen on huomattavasti tehokkaampaa. Tehokas sekoittuminen estää puhdistetun jäteveden valumisen syvänteisiin ja toisaalta purku väliveteen estää sen kulkeutumisen ranta-alueelle. Myös veden hygieeninen laatu paranee nykyisestä sekä tehokkaamman käsittelyn että paremman purkupaikan ansiosta. 2.2.6. Lietteenkäsittelyn järjestäminen Keskuspuhdistamohankkeeseen liittyy myös puhdistamolietteiden käsittely. Yleissuunnitelmassa 2015 päädyttiin lietteen käsittelytekniikan osalta termiseen kuivaukseen ja polttoon laitosalueella. Liete tiivistetään ja kuivataan termisesti ennen polttoa noin 50 %:n kuiva-ainepitoisuuteen, mikä mahdollistaa sen polttamisen ilman tukipolttoainetta. Kuivauksessa muodostuva höyry, hönkäkaasu sisältää lietteestä haihtunutta vettä ja hajukaasuja sekä kuivausilmaa. Kaasun käsittelymenetelmäksi on valittu kaksivaiheinen lauhdutus ja lauhtumattomien kaasujen johtaminen osana lietteenpolttokattilan palamisilmaa lietteenpolttokattilaan. Lietteen polton menetelmäksi on valittu leijupetipoltto ja poltosta saatavan lämmön talteenottomenetelmäksi painevesikattila. Puhdistamon pitkä elinkaari huomioiden on syytä varautua myös muihin vaihtoehtoihin, kuten biokaasulaitoksen toteutukseen. Sulkavuoren alueella varaudutaankin myös biokaasulaitoksen rakentamiseen. 2.2.6.1. Lietemääräennuste Vuonna 2040 jäteveden puhdistusprosessissa lietettä muodostuu yhteensä noin 69 000 m 3 vuodessa (ka-25 %), joka on 23,5 % enemmän kuin vuonna 2014. Syntynyt liete käsitellään termisellä kuivauksella ja poltolla. Puhdistusprosessissa muodostuvan lietteen lisäksi puhdistamolle johdetaan ja tuodaan sakokaivolietettä, jonka osuus kaikesta käsiteltävästä lietteestä on noin 5 %. Lietteenkäsittelyssä ei synny suoria vesistöpäästöjä. Lietteenkäsittelyssä muodostuva jätevedet johdetaan jätevedenpuhdistusprosessiin puhdistettavaksi. 2.2.6.2. Lietteenpoltossa muodostuvan tuhkan käsittely Lietteenpolttolaitoksella arvioidaan muodostuvan erilaisia tuhkia taulukossa 3 esitetyt määrät. Taulukossa on esitetty myös arviot eri tuhkalajien sijoituskelpoisuudesta ja hyödynnettävyydestä. Sijoituskelpoisuus ja hyödynnettävyys riippuvat tuhkien sisältämien haitta-aineiden pitoisuuksista ja liukoisuuksista. Tämän vuoksi kullekin tuhkalajille tehdään asiaa koskevat testit laitoksen aloitettua toimintansa. Tuhkien jäteluokat ja sijoitus- tai hyödyntämistavat varmistuvat testitulosten perusteella. Tuhkat toimitetaan sijoitettavaksi tai hyödynnettäviksi toimijoille, joilla on asianmukaiset luvat ottaa vastaan jäteasetuksen mukaisia jätteitä ja sijoittaa tai hyödyntää niitä (Novox Oy, 15.8.16). 14/59 EHDOTUS 28.11.2016 (tark. 10.4.2017) Tampereen seudun keskuspuhdistamo
Taulukko 3. Lietteenpolttolaitoksella muodostuvien tuhkamäärien arviot (Novox Oy, 15.8.2016). Tuhkalaji Määrä t/vuosi Jäteluokka, arvio Arvioitu sijoituskelpoisuus tai hyödynnettävyys Lentotuhka 6 000 19 01 14 Tavanomaisen jätteen kaatopaikalle sijoitettava jäte Savukaasun puhdistusjäte 2 000 19 01 07 Vaarallisen jätteen kaatopaikalle sijoitettava jäte Pohjatuhka 200 19 01 12 Hyödynnettävissä oleva jäte Kattilatuhka 100 19 01 15 Vaarallisen jätteen kaatopaikalle sijoitettava jäte Yhteensä 8 300 2.2.7. Puhdistusprosessi Keskuspuhdistamolla hyödynnetään uusimpia puhdistustekniikoita ja tavoitteena on, että purkuvesistöön päätyvä kuormitus pienenee vaikka käsiteltävän jäteveden määrä kasvaa. Keskuspuhdistamossa otetaan käyttöön tehostettu aktiivilieteprosessi täydennettynä hiekkasuodatuksella. Keskuspuhdistamon jätevesien käsittelyprosessi sisältää seuraavat vaiheet: välppäys, ilmastettu hiekanerotus, esiselkeytys, kokonaistypenpoistoon mitoitettu aktiivilieteprosessi ja jälkikäsittelynä hiekkasuodatus. Fosfori poistetaan saostamalla kemiallisesti. Puhdistettu jätevesi varaudutaan desinfioimaan UV-käsittelyllä. Sulkavuoreen mahdollisesti tuleva jälkidesinfiointi mahdollistaa puhdistetun veden hygieenisen laadun edelleen parantamisen mikäli siihen tulee tarvetta. Päivitetyn yleissuunnitelman (2015) mukaisesti laitokselle suunnitellaan varaudutaan UV-desinfiointiin tilavarauksella ja UV-laitteille rakennetaan 2 kpl 2 m leveää kanavaa, joihin UV-laitteet on mahdollista sijoittaa. Mitoituksellinen kapasiteetti yhdelle kanavalle on 6000 m 3 /h. 2.2.8. Hajukaasujen hallinta Jätevedenpuhdistamoiden toiminnasta syntyy tyypillisesti hajupäästöjä jäteveden ja puhdistamolietteen käsittelystä. Hankkeen YVA-menettelyn aikana laadittujen hajukaasun leviämismallinnusten perusteella yleissuunnitelmassa on parannettu keskuspuhdistamon hajukaasunkäsittelyä siten, että kaikki puhdistamolla syntyvät hajukaasut käsitellään eikä laitoksen ympäristöön pääse leviämään hajukaasuja. Puhdistamon vesiprosessit sijoitetaan maan alle suljettuun tilaan ja osa hajukaasuista johdetaan polttolaitokselle polton imuilmaksi. Kaikki muut hajukaasut käsitellään ja johdetaan poistoilmapiippuun. 2.2.9. Keskuspuhdistamon lämmitys ja energiatase Sulkavuoreen suunniteltu lietteenpoltolaitos tuottaa kaukolämpöä lämmittämällä kaukolämmön menovettä hönkäkaasupesurin ja savukaasupesurin lauhteilla. Nimellismitoituksen mukaisessa tilanteessa kuivaamo ja polttolaitos tuottavat kaukolämpöä yhteensä 4 MW teholla (viimeisin arvio laitetoimittajalta). Mikäli polttolaitoksen lämmöntuotto on suurempi kuin puhdistamon lämmöntarve, johdetaan polttolaitokselta saatava ylijäämä Tampereen kaukolämpö Oy:n kaukolämpöverkkoon kääntämällä 15/59 EHDOTUS 28.11.2016 (tark. 10.4.2017) Tampereen seudun keskuspuhdistamo
kaukolämpöverkoston virtauksen suunta siten, että laitoksen menovesihaara syöttää vettä kaukolämpöverkkoon päin. Puhdistamorakennusten tarvitsema lämpöenergia saadaan em. polttolaitoksen lämmittämästä kaukolämpövedestä. Prosessilämpöä on saatavissa 49 viikkoa/vuosi. Energiatasekaavion (15.3.2016) lämpötilalaskennan lämmönkulutuskohteiden lämpötehotarpeet: - Luolaston ilmanvaihto 6,00 MW - Maanpäälliset rakennukset 1,21 MW Yhteensä 7,21 MW Energiatasekaavion lämpötaselaskennan lämmöntuotannon lämpötehot: - Lietteen polttolaitos 4,00 MW - Puhdistamon sisäiset lämpökuormat 0,43 MW - Ilmanvaihdon poistoilman lämmön talteenottojärjestelmä 3,00 MW - Muun kuin ilmanvaihdon lämmön talteenotto 0,27 MW Yhteensä 7,70 MW Lämpötaselaskennan mukaan talviajan mitoitusulkolämpötilassa -29ºC puhdistamolla tarvittava suurin lämpöteho on noin 7,21 MW Puhdistamolla muodostuu lämmön talteenottojärjestelmillä hyödynnettävää lämpökuormaa n. 3,70 MW. Tämän lisäksi tarvitaan n. 3,21 MW suuruinen polttolaitokselta saatava lämpöteho kompensoimaan lämmöntarvetta. Loppuosa polttolaitokselta muodostuvasta lämpöenergiasta, 0,79 MW, johdetaan Tampereen kaukolämpöverkkoon. 2.2.10. Lämpöpumppulaitos Tampereen Sähkölaitos Oy on selvittänyt alustavasti maanalaisen lämpöpumppulaitoksen rakentamista puhdistettujen jätevesien purkutunnelin läheisyyteen. Lämpöpumppulaitokseen on tarkoitus johtaa puhdistettua jätevettä lämmön talteenottoa ja kaukokylmän tuotantoa varten. Yleissuunnitelmavaiheessa lämpöpumppulaitos oli ajateltu sijoitettavaksi Vihilahteen tulo- ja purkutunneleiden väliselle alueelle. Asemakaavan valmisteluvaiheessa tehty tarkempi selvitys kuitenkin osoitti, että Vihilahteen sijoitettuna laitos olisi teknisesti toteuttamiskelpoinen, mutta sen rakentamiskustannukset nousisivat mm. pitkien maanalaisen ajotunneleiden vuoksi varsin korkeiksi. Lisäksi pääosa laitoksesta sijoittuisi yksityiselle asunto-osakeyhtiölle vuokratun tontin alapuolelle, mikä olisi toteutusvaiheessa johtanut varsin mutkikkaisiin lupa- ja sopimusmenettelyhin. Jatkosuunnittelun aikana ilmeni, että suoraan tulo- ja purkutunneleiden linjalle sijoittuvan Rautaharkon sähköaseman tontti voisi soveltua lämpöpumppulaitoksen rakennuspaikaksi. Alustavien tarkasteluiden mukaan kohde on sijainniltaan erinomainen ja mahdollistaa sekä teknisesti että taloudellisesti toteuttamiskelpoisen laitoksen rakentamisen. Maan päälle ja lähelle maanpintaa sijoitettavissa olevat laitoksen osat on mahdollista rakentaa sähköaseman tontilta käsin. Laitoksen maanalaiset osat voidaan yhdistää purkutunneliin, kaukolämpö- ja kaukokylmäverkkoon sekä muihin teknisiin verkostoihin pystykuilujen ja kallioreikien välityksellä. Sähköaseman tontti on voimassa olevassa asemakaavassa varattu kunnallisteknisten rakennusten ja laitosten korttelialueeksi ja sillä on käyttämätöntä rakennusoikeutta, jota vapautuu lisää, kun käytöstä 16/59 EHDOTUS 28.11.2016 (tark. 10.4.2017) Tampereen seudun keskuspuhdistamo
poistunut vanha sähköasemarakennus puretaan. Voimassa olevassa kantakaupungin yleiskaavassa alue on osoitettu yhdyskuntateknisen huollon alueeksi ja yleiskaavan 2040 ehdotuksessa sähköasemaksi. Kaavatilanne mahdollistaa lämpöpumppulaitoksen rakentamisen, eikä myöskään alueelle laadittava maanalainen asemakaava (nro 8612) muodosta estettä lämpöpumppulaitoksen toteuttamiselle. Laitoksen suunnittelua voidaan näin ollen viedä eteenpäin nyt laadittavista asemakaavoista erillisenä hankkeena. 2.2.11. Riskinarviointi ja hallinta Keskuspuhdistamohankkeen riskienhallintaa toteutetaan riskienhallintastandardin (SFS-IEC 60300-3-9) mukaisesti. Riskienhallinnassa käytetään useita riskienhallintamenettelyitä, jotta standardin mukaiset riskienhallinnan edellytykset täyttyvät. Hankkeen riskejä on käyty läpi jokaisen osatehtävän (laitos-, linja-, kalliorakennus- ja pääsuunnittelu) osalta erikseen, ja niitä on käsitelty riskienhallintakokouksissa noin kolmen kuukauden välein. Lisäksi prosessiriskejä on suunnitteluvaiheessa alustavasti kartoitettu HAZOP-menetelmällä, jossa tavoitteena on löytää prosessin häiriöistä aiheutuvat vaarat. Myös rakentamisen ja käytön aikaisia riskejä on tunnistettu ja niitä tarkennetaan suunnittelun edetessä. Hankkeessa on lisäksi laadittu erillinen purkutunnelin riskienarviointi ja hankkeen kustannuksista on laadittu herkkyystarkastelu käyttämällä Monte Carlo -simulointia, jonka avulla voidaan eri rakennusosien hintoja varioimalla arvioida koko hankkeen kustannusarvioin herkkyyttä eri kustannusriskeille. Suunnittelun edetessä riskienhallintaa viedään eteenpäin ja sitä täydennetään tarvittaessa varsinaisella HAZOP:lla ja toimintovirheanalyyseillä (TVA) ennen laitoksen käyttöönottoa. Työssä laaditaan myös kohdekohtainen rakennuttajan turvallisuusasiakirja sisältäen riskienhallintasuunnitelman rakentamiseen sekä liitteenä Vna 205/2009 mukaiset Turvallisuussäännöt ja menettelyohjeet. Riskienhallintaan ovat osallistuneet Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy, Tampereen Vesi, pääsuunnittelu (Pöyry Finland Oy, FCG Oy), laitossuunnittelu (Ramboll Finland Oy), linjasuunnittelu (Ramboll Finland Oy, Saanio & Riekkola Oy), kalliorakennussuunnittelu (Rockplan) ja riskienhallinnan asiantuntijat (Ramboll Finland Oy ja Ramboll CM Oy). 2.2.11.1. Purkulinjan ja varapurkujärjestelmän riskinarviointi Hankesuunnittelun yhteydessä on laadittu riskinarviointi ja riskinhallintasuunnitelma purkulinjasta, joka sisältää purkutunnelin ja purkuputken. Näihin sisältyy myös selvitykset varapurkujärjestelmän toiminnallisuudesta. Purkulinjan riskinarvioinnissa on esitetty suunnitteluun, toteutukseen ja käytön aikaisiin liittyviä asioita, joiden takia purkulinjan toimivuus voisi estyä. Sellaisia olisivat purkutunnelin sortuminen tai tukkeutuminen, tai purkuputken tukkeutuminen osittain tai kokonaan. Riskinarvioinnissa on esitetty vaaraa aiheuttavia tilanteita tai syitä sekä vaaratilanteen seuraukset, riskin luokittelu (todennäköisyys, vakavuus ja suuruus) ja se, kuinka riskiä nykytilanteessa ennakoidaan, esim. riittävät kalliotutkimukset, käyttöikäsuunnittelu, suojavyöhykkeiden määrittelyt, ennakoivat tutkimukset ja huollot yms. Riskinhallintasuunnitelmassa on määritelty toimenpiteen kuvaukset siitä, miten riskiluokiteltuihin asioihin varaudutaan. Niitä ovat varapurkujärjestelmän käyttöönotto, rakennustöiden laadunvalvonta, rakennustyön aikaiset selvitykset kalliolaadusta, käytön aikaiset huoltokirjan mukaiset kunnon seurannan ja tarkastukset, valvontaohjelmien käyttöönotto ja kehittäminen yms. Lisäksi on määritelty vastuuorganisaatio toimenpiteille ja toimenpiteen tila tällä hetkellä. Riskinhallintasuunnitelmaa tullaan täydentämään hankkeen edetessä. 17/59 EHDOTUS 28.11.2016 (tark. 10.4.2017) Tampereen seudun keskuspuhdistamo
2.2.11.2. Jäteveden siirtotunnelit Jäteveden siirtotunneli välillä Viinikanlahti-Sulkavuori voidaan tarkastaa silmämääräisesti kallio- ja rakenneteknisen kunnon osalta aina tarvittaessa. Tunnelitarkastuksia tehdään säännöllisin määrävälein (alustavasti 5 vuoden välein) sekä silloin, jos siirtotunnelin välittömässä läheisyydessä tehdään louhintatöitä. Siirtotunneli tullaan ruiskubetonoimaan kallioholvin ja seinien osalta koko matkaltaan. Ruiskubetonoidulla kalliopinnalla voidaan havaita mahdolliset kallionliikkeistä johtuvat muodonmuutokset betoniin muodostuvien halkeamien perusteella. Tunneliosuudelle, jossa jätevesi virtaa viemäriputkissa, voidaan tarkastuksia tehdä ilman erityisjärjestelyjä. Viettoviemäriosuudella, jossa jätevesi virtaa vapaasti tunnelin pohjalla, tarkastuksia voidaan toteuttaa silloin kun jäteveden korkeustaso tunnelissa on riittävän alhainen, noin alle puoli metriä. Korkeustaso saadaan alennettua pumppaamalla jätevettä tehokkaasti tulopumppaamolla. Lisäksi voi olla tarpeellista ajoittaa tarkastukset yöaikaan, jolloin jätevettä johtuu tunneliin vähemmän. Jäteveden siirtotunnelit voidaan kunnostaa käytön aikana. Tunneliosuus, jossa jätevesi virtaa sukellusviemäriputkissa, voidaan kunnostaa kaikkien rakenteiden osalta. Tällöin jätevesiputket suojataan kunnostustyön ajaksi esimerkiksi työkoneiden aiheuttamilta kolhuilta. Myös viettoviemäritunneli voidaan kunnostaa siten, että tunneli on käytössä kunnostuksen aikana. Ajoyhteydet viettoviemäritunneliin rakennetaan siten, että tunneliin voidaan tarvittaessa ajaa huoltokalustolla purkamatta tunnelin rakenteita. 2.2.12. Keskuspuhdistamon investointikustannukset Yleissuunnitelmavaiheessa (2015) laadittu hankkeen kokonaiskustannusarvio oli noin 309 Milj.. Investointikustannukset on arvioitu päivitetyt kuormitusennusteet ja mitoitusperusteet sekä tekniset muutokset huomioiden sekä laitetoimittajien budjettiarvioiden perusteella. Investointikustannuksien laskennassa on otettu huomioon uusien prosessirakennusten kalliotilat, rakenteet, putkistot, laitteistot sekä tarvittavat asennustyöt. Kustannukset katetaan pääasiassa jätevesituloin. Keskuspuhdistamon toteuttaminen voi tuoda korotuspainetta jätevesimaksuihin. 2.2.13. Lupa- ja hyväksymismenettelyt Asemakaavoituksella päätetään hankkeen edellyttämistä alue- ja tilavarauksista sekä suunnittelualueiden muusta maankäytöstä. Kiinteistöjen omistajilla ja haltijoilla on lakiin perustuva velvollisuus sallia yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien johtojen, rakennelmien ja laitteiden sijoittaminen hallinnassaan olevalle alueelle. Sijoittaminen on mahdollistettavissa eri tavoin riippuen mm. siitä, ratkaistaanko asia osapuolten välisillä sopimuksilla vaiko kiinteistönmuodostamislain tai maankäyttö- ja rakennuslain mukaisina rasitteina. Rakennusluvan lisäksi hankkeen toteuttaminen edellyttää mm. ympäristönsuojelulain, jätehuoltolain ja vesilain mukaisia lupamenettelyitä, joiden yhteydessä määrätään esimerkiksi laitoksen prosessimitoituksesta ja toiminnan lupaehdoista, rakentamisen aikaisten ympäristöhaittojen raja-arvoista sekä siirto- ja purkulinjojen vesistöön sijoittamisen edellytyksistä. Toteutuksen yksityiskohtia, joista ei voida asemakaavoissa määrätä, ovat mm. purkuputken ja -pisteen tarkka sijoituspaikka, poistoilma- ja savupiippujen vähimmäiskorkeudet sekä louhinnasta aiheutuvan melun ja tärinän raja-arvot. Näitä päätöksiä koskeva toimivalta on alueellisilla viranomaisilla, joita ovat mm. Pirkanmaan ELY-keskus, Tampereen kaupungin ympäristönsuojelu sekä Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto. 18/59 EHDOTUS 28.11.2016 (tark. 10.4.2017) Tampereen seudun keskuspuhdistamo
2.3. Keskuspuhdistamon ympäristövaikutusten arviointimenettely Sulkavuoreen suunniteltavaan jätevedenpuhdistamoon ja tunneleihin sekä lietteen käsittelyyn liittyviä vaikutuksia on arvioitu kattavasti hankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn yhteydessä, joka on saatettu päätökseen vuonna 2013. YVA-menettelyssä yhteysviranomaisena toiminut Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on antanut lausuntonsa ympäristövaikutusten arviointiselostusta koskevien sisällöllisten vaatimusten toteutumista 29.5.2013. Lausunnossa todetaan, että arviointiselostuksessa on tunnistettu hankkeen aiheuttamat olennaiset ympäristövaikutukset riittävällä tasolla, ja selostus antaa hyvät puitteet jatkotyöhön. Kooste lausunnossa esitettyjen täydennysja selvitystarpeiden ja jatkotyöohjeiden huomioon ottamisesta on esitetty liitteessä. 2.3.1. Aikaisempien vaihtoehtojen kuvaus Keskuspuhdistamosta on keskusteltu Pirkanmaalla jo pitkään, ja suunnitelmat sen toteuttamisesta ovat ehtineet muuttua moneen otteeseen. Ensimmäinen alustava selvitys mahdollisen keskuspuhdistamon sijaintipaikasta valmistui vuonna 1997. Varautumistarve keskuspuhdistamoon tunnistettiin myös nykyisen maakuntakaavan valmistelun yhteydessä (2003-2005), mutta tuolloin ei vielä esitetty paikkaa puhdistamolle. Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelma laadittiin vuonna 2006, ja siinä keskuspuhdistamovaihtoehdolle esitettiin neljä sijoituspaikkavaihtoa. Samana vuonna valmistui Pirkanmaan keskuspuhdistamon sijainti- ja purkupaikkavaihtoehtojen vertailu, jossa oli mukana neljä mahdollista puhdistamon sijaintipaikkaa ja neljä purkupaikka-aluetta, joista muodostui kaikkiaan 13 erilaista vaihtoehtoa seuraavasti: - VE 1-4: Puhdistamon sijaintipaikkana Saukonvuori, purkupaikkana Pyhäjärven itäosa, Papinkarin luoteispuoli, Melon padon ylä/alapuoli ja Kulovesi - VE 5-7: Puhdistamon sijaintipaikkana Lentokenttä pohjoinen, purkupaikkana Papinkarin luoteispuoli, Melon padon ylä/alapuoli ja Kulovesi - VE 8-10: Puhdistamon sijaintipaikkana Koukkujärvi, purkupaikkoina Papinkarin luoteispuoli, Melon padon ylä/alapuoli ja Kulovesi - VE 11-13: Puhdistamon sijaintipaikkana Melo, purkupaikkoina Papinkarin luoteispuoli, Melon padon ylä/alapuoli ja Kulovesi. Vertailussa soveltuvimmiksi sijoituspaikoiksi valikoitui Koukkujärvi Nokialla ja Lentokenttä pohjoinen Pirkkalassa. Sulkavuori ei vielä tässä vaiheessa ollut mukana sijaintipaikkavertailussa. Keskuspuhdistamohankkeen aiempia suunnitteluvaiheita on kuvattu tässä Sulkavuoren vaihtoehdosta laadittuun YVAselostuksen kuvaukseen perustuen (Tampereen vesi, 2012). Vuosina 2007-2008 laadittiin 14 kunnan jätevesien käsittelyä koskeva Pirkanmaan keskuspuhdistamon yleissuunnitelma, jossa Nokian Koukkujärven aluetta ja Pirkkalan lentokentän pohjoispuolista aluetta tarkasteltiin puhdistamon vaihtoehtoisina sijaintipaikkoina. Hankesuunnitelmaan liittyen käynnistettiin YVA-menettely vuonna 2007, jossa tarkasteltavat vaihtoehdot olivat: VE1 (keskuspuhdistamon sijaintipaikka Pirkkala, lentokentän pohjoispuoli), VE 2 (keskuspuhdistamon sijaintipaikka Nokian Koukkujärvi) sekä VE0+ -vaihtoehto, jossa nykyiset puhdistamot saneerataan vastaamaan tulevaisuuden puhdistusvaatimuksia. YVA-menettelyn rinnalla laadittiin keskuspuhdistamon yleissuunnitelmaa. Osana yleissuunnitelmaa mm. tehtiin kallioperätutkimuksia vaihtoehtoisilla puhdistamon sijaintialueilla. Tämä keskuspuhdistamohankkeen YVA-menettely päättyi 26.3.2009 yhteysviranomaisen antamaan lausuntoon. Syksyllä 2009 Tampereen Vesi teetti keskuspuhdistamon toteutettavuusselvityksen kahden uuden sijoituspaikan, Sulkavuoren ja Lahdesjärven osalta. Marraskuussa 2009 valmistuneen selvityksen mukaan 19/59 EHDOTUS 28.11.2016 (tark. 10.4.2017) Tampereen seudun keskuspuhdistamo
keskuspuhdistamo oli toteutettavissa kumpaankin sijoituspaikkaan. Elinkaarikustannuksiltaan Sulkavuoren 14 kunnan vaihtoehto oli samansuuruinen kuin Lentokenttä pohjoisen vaihtoehto, mutta Lahdesjärven vaihtoehto oli niitä kalliimpi Sulkavuorta pidemmistä siirto- ja purkutunneleista johtuen. Sulkavuoreen sijoitettuna hankkeen kustannusvaikutuksen jäteveden hinnalla mitattuna on arvioitu säilyvän suunnilleen samana kuin aiemmassa suunnitelmassa, jossa oli mukana yhteensä 13 kuntaa. Pirkkalan sijaintipaikkaan verrattuna puhdistamon kokonaisinvestoinnin todettiin pienempi Sulkavuoressa toteutettuna, koska tarvittavien siirto- purku- ja varapurkulinjojen pituudet ovat selvästi lyhyemmät. Sulkavuoren sijaintivaihtoehto eteni jatkosuunnitteluun tästä vaiheesta. 2.4. Puhdistamohankkeen liittyminen alueidenkäytön suunnitelmiin 2.4.1. Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman päivitys 2015 ja Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen johdolla laadittu Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman päivitys (Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 2015) on muodostanut lähtökohdan maakuntakaavoituksessa esitettäville vesihuollon ratkaisuille. Kehittämissuunnitelman laadinnassa on ollut mukana Pirkanmaan liitto, alueen kunnat, Tampereen teknillinen yliopisto sekä muita vesi- ja jätehuollon toimijoita. Kehittämissuunnitelma koostuu kolmesta osasta eli 1) vesihuollon nykytilan, tunnuslukujen ennusteiden ja asetettujen tavoitteiden kuvauksesta, 2) yleissuunnitelma maakunnallisesti merkittävistä vesihuollon kehittämisvaihtoehdoista ja niiden vertailusta sekä 3) ympäristöselostus sisältäen suunnitelman mukaisten toimenpiteiden ympäristövaikutusten arvioinnin. Kehittämissuunnitelman päivitystyössä on tarkasteltu vedenhankinnan, jätevesien ja lietteiden käsittelyn sekä vesihuollon organisoinnin vaihtoehtoja aina vuoteen 2040 saakka. Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelma on vesihuoltolain mukainen yleissuunnitelma. Kehittämissuunnitelmassa on tarkasteltu vedenhankinnan sekä jätevesien ja lietteiden käsittelyn kehittämistarpeita ja arvioitu vaihtoehtoisia kehittämisratkaisuja. Kehittämissuunnitelman mukaiset toimenpiteet yltävät ja vaikuttavat myös Pirkanmaata laajemmalle alueelle. Kehittämissuunnitelmalle asetetut tavoitteet on määritelty yhteistyössä kuntien, vesihuoltolaitosten ja muiden keskeisten toimijoiden kanssa. Keskeisiä tavoitteita olivat: Vedenhankinnan turvaaminen Ylikunnallinen yhteistyö laitos- ja verkostoasioissa Verkostojen ja laitosten saneeraus Purkuvesistöihin kohdistuvat kuormituksen vähentäminen Pohjavesien suojelu Seudulliset/keskitetyt jätevedenpuhdistusratkaisut Puhdistamolietteiden hyötykäytön edistäminen. Maakuntakaavassa osoitetaan seudullisesti merkittävien ja asukasvastineluvultaan yli 20 000 asukkaan puhdistamoiden lisäksi seudulliset siirtoviemäriyhteydet. Valmisteilla olevan Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 ehdotuksessa esitetty ratkaisu jätevesien käsittelyn osalta pitää sisällään puhdistuksen keskittämisen Tampereen seudulla Sulkavuoreen rakennettavaan puhdistamoon. Pyhäjärven ympäristöön osoitetulla kehittämisvyöhykkeellä painotetaan muun muassa virkistyksen laatutasoa. Tämän johdosta kaikessa suunnittelussa tulisi panostaa järven veden laadun parantamiseen. Keskuspuhdistamon myötä jätevesien käsittely loppuu Tampereen Viinikanlahden ja Raholan puhdistamoilla sekä Lempäälässä. 20/59 EHDOTUS 28.11.2016 (tark. 10.4.2017) Tampereen seudun keskuspuhdistamo
Taulukko 4. Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 mukainen väestösuunnite vuosille 2025 ja 2040 Keskuspuhdistamoon liittyville kunnille ja Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman päivityksessä esitetty jätevesimäärien kehitysennuste (* Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman päivitys, 2015). Väestömäärän kehitys Kunta Tampere Ylöjärvi Kangasala Lempäälä Pirkkala Vesilahti YHTEENSÄ Jätevesimäärän kehitysennuste* Kunta Tampere Ylöjärvi Kangasala Lempäälä Pirkkala Vesilahti YHTEENSÄ 2014 [as.] ennuste 2025* [as.] 213 227 243 300 30 942 36 000 29 891 35 100 20 888 27 400 17 763 21 600 4 383 4 800 317 094 368 200 2025 m 3 /d 2040 m 3 /d 66 460 6 030 6 560 6 100 3 870 450 89 470 73 870 7 350 8 040 8 110 4 950 530 102 850 ennuste 2040* [as.] 277 000 42 000 41 800 36 500 26 500 5 200 429 000 Maakuntakaavan 2040 ehdotuksen mukaan muita kehittämissuunnitelman päivityksessä esille tulleita tärkeitä asioita ovat vesihuollon toimintavarmuuden turvaaminen ja lietteen käsittelyratkaisut 1. Jätevesien käsittelyn ja johtamisen osalta yhtenä tärkeimmistä lähtökohdista on ollut vesistöön kohdistuvan kuormituksen vähentäminen kasvavista jätevesivirtaamista huolimatta kaikkien olennaisten kuormitustekijöiden suhteen. Kehittämissuunnitelmassa Pirkanmaan jätevesimäärien ennakoidaan kasvavan väestön kasvun myötä vuoteen 2025 mennessä 4 % ja vuoteen 2040 mennessä 15 % kehittämissuunnitelmassa nykytasona käytettyyn vuoteen 2011 verrattuna. Kehittämissuunnitelmassa esitetty väestöennuste ja jätevesimäärän kehitysennuste vuosille 2025 ja 2040 (Taulukko 4). Vesihuollon kehittämissuunnitelman toteuttamatta jättäminen kasvattaa vastaanottavien vesistöjen kuormitusta ja ilman toimenpiteitä ravinnekuormitus vesistöön kasvaa väestönkasvua vastaavassa suhteessa. Toisaalta kulloinkin voimassa olevat ympäristölupaehdot on täytettävä joka tapauksessa. Jätevesien käsittelyn ja johtamisen osalta vesihuollon kehittämissuunnitelman päivityksessä tarkasteltiin eri vaihtoehtoja hajautetumman ja keskitetymmän käsittelyn välillä. Perusvaihtoehdossa (JVE 0+) 1 http://maakuntakaava2040.pirkanmaa.fi/sites/default/files/2_kaavaselostus_ehdotus_lausunnoille_netti.pdf 21/59 EHDOTUS 28.11.2016 (tark. 10.4.2017) Tampereen seudun keskuspuhdistamo
lähtökohtana oli, että kukin kunta hoitaa pääsääntöisesti itse jätevesiensä käsittelyn. Keskitetyissä ratkaisuissa jätevedet johdetaan seudulliseen keskuspuhdistamoon käsiteltäviksi Tampereen seudun kunnista ilman Nokiaa (JVE 1) tai myös Nokialta (JVE 2) (kuva 5). Lisävaihtoehtoina oli toisen seudullisen puhdistamon toteutus Etelä-Pirkanmaan jätevesiä varten (JVE 3) tai useimpien Pirkanmaan kuntien jätevesien keskittäminen yhteen suureen puhdistamoon (JVE 4). Vaihtoehdot JVE 1 ja JVE 2 olivat mukana Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 luonnoksen valmistelussa. Nokian jätevesien käsittelyratkaisu täsmentyi kaavaehdotukseen siten, että vaihtoehto Nokian liittymisestä Tampereen seudun keskuspuhdistamoon jätettiin pois ja kaavaehdotusvaiheen ratkaisu on vaihtoehdon JVE 1 mukainen, eli Tampereen Sulkavuoreen varaudutaan toteuttamaan useiden kuntien yhteinen keskuspuhdistamo, ja Nokialla varaudutaan uuden puhdistamon rakentamiseen Koukkujärven alueelle. Lietteenkäsittelyn osalta kehittämissuunnitelmassa on tavoiteltu ratkaisuja, joissa ravinteiden hyötykäyttö toteutuu. Kehittämisvaihtoehtoina on tarkasteltu puhdistamolietteiden käsittelyä nykytilanteen mukaisin menettelyin ja ilman merkittävämpää jatkojalostamista (LVE 0+), ja vaihtoehtoa, jossa Tampereen Tarastenjärven tai Nokian Koukkujärven jätteenkäsittelykeskuksen yhteyteen toteutetaan käsittely puhdistamolietteille ja erilliskerätylle biojätteelle (jolloin keskuspuhdistamossa syntyvä liete poltetaan tai mädätetään syntypaikalla tai mädätetään jalostuspaikassa) (LVE 1) tai myös maatalouden ja muun elinkeinotoiminnan lietteet sisältävä keskitetty käsittely (LVE 2). Syntyville lopputuotteilla (tuhka ja kuivattu mädäte) on löydettävä hyötykäyttökohteet paikallisesti. Kuva 5. Jätevesien käsittelyn vaihtoehdot. Nuolilla osoitetut vaihtoehdot (JVE1 ja 2) olivat mukana Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 luonnoksen valmistelussa. Maakuntakaavaehdotuksen ratkaisu pohjautuu vaihtoehtoon JVE. (Lähde: Pirkanmaan ELY-keskus) 22/59 EHDOTUS 28.11.2016 (tark. 10.4.2017) Tampereen seudun keskuspuhdistamo
2.4.2. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteisiin (VAT) on kirjattu jätevesien käsittelyyn liittyvinä tavoitteina mm. seuraavaa: Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon jätevesihaittojen ehkäisy. Alueidenkäytössä edistetään vesien hyvän tilan saavuttamista ja ylläpitämistä. 2.4.3. Yleiskaavoitus Suunnittelualueella on voimassa kaksi yleiskaavaa: 27.5.1998 kaupunginvaltuuston hyväksymä ja 16.10.2003 lainvoiman saanut Tampereen kantakaupungin oikeusvaikutteinen yleiskaava, sekä 15.12.2010 hyväksytty ja 17.10.2013 lainvoiman saanut Lahdesjärven oikeusvaikutteinen osayleiskaava. Voimassa olevassa kantakaupungin yleiskaavassa asemakaavan nro 8610 (Sulkavuori) suunnittelualue on suurimmalta osaltaan osoitettu maiseman- ja luonnonhoitoalueeksi varatuksi lähivirkistysalueeksi (VLM) ja alueen eteläosa palveluvaltaisen yritystoiminnan alueeksi (PK-3). Lahdesjärven osayleiskaavassa asemakaavan nro 8610 (Sulkavuori) suunnittelualueelle on osoitettu maantien aluetta ja kaasujohto. Asemakaavan nro 8611 (Vihilahti) suunnittelualue on osoitettu maiseman- ja luonnonhoitoalueeksi varatuksi lähivirkistysalueeksi (VLM) sekä vesi- ja liikennealueiksi. Valmisteilla oleva kantakaupungin yleiskaava 2040 korvaa voimaan tullessaan alueella voimassa olevat nykyiset yleiskaavat. Helmikuussa 2017 nähtäville hyväksytyssä yleiskaavaehdotuksessa uusi jätevedenpuhdistamo on osoitettu maakuntakaavan tavoin kohdemerkinnällä Sulkavuoren alueelle. Kantakaupungin yleiskaavaan 2040 liittyvissä Viinikka-Rautaharkko ja Lakalaiva-Rautaharkko rakennetarkasteluissa ja maankäytön visiossa Lakalaivasta on muodostettu yhdessä Peltolammin kanssa uusi kantakaupungin eteläinen aluekeskus. Lakalaivan sijainti valtakunnallisten pääväylien tuntumassa asettaa alueen myös seudullisesti merkittäväksi logistiseksi keskittymäksi, mikä on hyödynnettävissä aluekeskuksen elinvoimana ja lisävahvuutena. Kuva 6. Ote Viinikka - Rautaharkko rakennetarkastelun maankäytön vision havainneaineistosta. (lähde: Tampereen kantakaupungin yleiskaavan 2040 valmisteluaineistot, Tampereen kaupunki ja Arkkitehdit MY 2016) 23/59 EHDOTUS 28.11.2016 (tark. 10.4.2017) Tampereen seudun keskuspuhdistamo
Alueella voimassa ja valmisteilla olevien yleiskaavojen sisältöä ja tavoitteita on kuvattu tarkemmin asemakaavojen osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa ja kaavaselostuksissa. Kantakaupungin yleiskaavan valmistelun ollessa kesken Tampereen kaupungin maankäytön suunnittelu on laatinut asemakaavoihin liittyvän yleiskaavallisen tarkastelun (kts. kohta 3.6.2). 2.4.4. Asemakaavoitus Asemakaavojen suunnittelualueilla on voimassa useita eri-ikäisiä asemakaavoja, joita kuvataan tarkemmin osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Asemakaavan nro 8610 (Sulkavuori) suunnittelualueeseen sisältyy myös aiemmin asemakaavoittamatonta aluetta. Suunnittelualueilla ei ole voimassa maanalaisia asemakaavoja. 24/59 EHDOTUS 28.11.2016 (tark. 10.4.2017) Tampereen seudun keskuspuhdistamo
3. Vaikutusten arviointi Asemakaavojen toteuttamisesta aiheutuvien vaikutusten arviointi perustuu maankäyttö- ja rakennuslain velvoitteisiin: Kaavan tulee perustua kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Tarkempia säännöksiä kaavan vaikutusten selvittämisestä voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella. (MRL 9, 6.3.2015/204) Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 1 :n, Vaikutusten selvittäminen kaavaa laadittaessa, mukaan: Maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 9 :ssä tarkoitettuja kaavan vaikutuksia, selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus, aikaisemmin tehdyt selvitykset sekä muut selvitysten tarpeellisuuteen vaikuttavat seikat. Selvitysten on annettava riittävät tiedot, jotta voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset: 1) ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön: 2) maa- ja kallioperään, veteen ilmaan ja ilmastoon: 3) kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin: 4) alue ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen; 5) kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön. Jos yleis- tai asemakaavan maankäyttö- ja rakennuslain 9 :ssä tarkoitetut olennaiset vaikutukset ulottuvat toisen kunnan alueelle, kaavan vaikutuksia selvitettäessä tulee olla tarpeellisessa määrin yhteydessä tähän kuntaan. Jos kaavan olennaiset vaikutukset ulottuvat toisen maakunnan liiton alueelle, tulee vastaavasti olla yhteydessä tähän liittoon. Tämä kokonaisvaikutusten arviointi kuvaa keskuspuhdistamohankkeeseen liittyvien asemakaavojen nro 8610-8613 yhteisvaikutuksia. Arviointi perustuu mm. kaavaprosessin aikana laadittuihin perusselvityksiin, ylempien kaavatasojen yhteydessä laadittuihin seudullisiin selvityksiin, vuonna 2015 päivitettyyn hankkeen yleissuunnitelmaan ja ympäristövaikutusten arviointiin. Kokonaisvaikutusten arvioinnin ohella kunkin asemakaavan paikallisia vaikutuksia käsitellään kaavaselostuksissa. 3.1. Pintavedet ja vesistö 3.1.1. Purkuvesistön nykytila Puhdistamohankkeen pintavesivaikutusten osalta altistuva vesistö, Kokemäenjoen päävesistöalueeseen kuuluva Pyhäjärven lähialue-niminen vesistöalue 35.211 on asutuksen ympäröimä vesistö. Nykyisistä puhdistamoista Viinikanlahden ja Raholan purkuvesistö on sama kuin keskuspuhdistamon suunniteltu purkuvesistö, mutta Lempäälän jätevedet johdetaan nykyisin Vanajaveden vesistöalueelle. Vaikutuksille altistuvat vesistöt ovat asutuksen ympäröimiä. Pyhäjärvi on reittivesistö, jossa veden viipymäaika on erittäin lyhyt ja virtausolosuhteet hyvät. Lisäksi valuma-alueet vaikutusalueella ovat suuria. Nämä tekijät vähentävät vesistön herkkyyttä pistekuormitukselle. Vaikutusalueella ei sijaitse luonnonsuojelullisesti arvokkaita kohteita, joiden tila olisi vaarassa heikentyä jätevesikuormituksen seurauksena. Vaikutusalueen rehevyystaso vaihtelee lievästi rehevän ja rehevän välillä ja ekologinen laatu hyvän ja tyydyttävän välillä. Kemiallinen luokitus on hyvä. Pyhäjärven pohjoisosissa pistekuormituksen osuus hajakuormitukseen verrattuna on melko suuri. YVA-menettelyn yhteydessä jätevesien vaikutusta alueen vesistöihin on hahmotettu myös vertaamalla nykytilannetta tilanteeseen ilman jätevesistä aiheutuvaa kuormitusta. Jos jätevesiä ei johdettaisi vesistöön lainkaan, muuttuisivat Pyhäjärven pohjoisosat vähitellen karummaksi Näsijärveä vastaavalle tasolle. Vanajaveden reitiltä tulevat vedet ovat hajakuormituksen takia reheviä, joten vaikutukset Saviselän vedenlaatuun jäisivät vähäiseksi tilanteessa jossa ei olisi jätevesistä aiheutuvaa kuormitusta. 25/59 EHDOTUS 28.11.2016 (tark. 10.4.2017) Tampereen seudun keskuspuhdistamo
Viinikanlahden ja Raholan nykyisten jätevedenpuhdistamojen vesistövaikutuksia voidaan tarkastella vertaamalla Tammerkosken ja Pyhäjärven pohjoisosien Pyynikin ja Lehtisaaren havaintoja toisiinsa. YVA-menettelyn yhteydessä on tarkasteltu vuoden 2010 tuloksia, joista voidaan havaita lievää jätevesistä johtuvaa vaikutusta joka näkyy ravinnepitoisuuksien korkeampina arvioina Pyhäjärven havaintopaikoilla. Puhdistettujen jätevesien vaikutus havaitaan myös veden hygieenisessä laadussa, mutta ulosteperäisten bakteerien määrät ovat kuitenkin olleet niin pieniä etteivät ne ole vaikuttaneet Pyhäjärven veden uimakelpoisuuteen (Perälä 2012). Myöskään Lempäälän jätevedenpuhdistamon jätevesikuormituksella ei ole merkittävää vaikutusta kokonaisravinnetasoihin, vaikka kuormitus on näkynyt ammoniumtypen määrissä sekä veden hygieenisessä laadussa. Puhdistamoa lähinnä sijaitsevan Lempoisten uimalan rannan veden hygieeninen laatu on pysynyt erinomaisena (Tampereen Vesi, 2012). Keskuspuhdistamon vesistövaikutuksia on tarkasteltu hankkeen ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä. Lisäksi Pirkanmaan ympäristökeskus on teettänyt esiselvityksen keskuspuhdistamon vesistövaikutuksista vuonna 2008, jossa johtopäätöksenä todetaan, että dynaamisten mallilaskelmien perusteella virtaamaoloilla on ratkaiseva vaikutus alueen järvien ravinnepitoisuuksiin, mutta laimennusolosuhteiden huonontumisella on kuitenkin huomattavasti suurempi negatiivinen vaikutus. Pitkään kestävän alivirtaaman vallitessa tilanne on huonoin siinä altaassa, johon puhdistetut jätevedet johdetaan. Esiselvityksessä suositeltiin, että mallinnus liitettäisiin osaksi alueen veden laadun tarkkailua, ja että keskuspuhdistamon jätevesilupaasiat ja alueen säännöstelyn lupaehdot voitaisiin käsitellä samanaikaisesti. jotta voidaan huomioida alueen virtaamaolojen ja säännöstelyn suuri vaikutus ravinnepitoisuuksiin. 3.1.1.1. Pyhäjärven vesistön sedimentin haitta-aineet ja varautuminen niihin Suunniteltujen purkuputken alueelta on otettunäytteitä vuonna 2009. Näytteiden tuloksia on verrattu VNa 214/2007 kynnys- ja ohjearvoihin ja Ympäristöministeriön Sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohjeen laatukriteereihin. Tutkimuksessa havaittiin kohonneita haitta-ainepitoisuuksia näytepisteissä. VNa 214/2007 alemmat ohjearvot eivät ylittyneet yhdessäkään näytteessä minkään haitta-aineen osalta. Havaitut arseenipitoisuudet vaikuttavat olevan luontaisten taustapitoisuuksien tasolla. Sedimentin haitta-ainetutkimuksen perusteella voidaan todeta, että tutkimusalueen sedimentissä näkyy haitta-ainekuormitusta. Korkeimmat haitta-ainepitoisuudet havaittiin syvemmiltä alueilta otetuissa näytteissä. 3.1.2. Vaikutukset pintaveteen ja vesistöön Keskuspuhdistamohankkeen tarkoituksena on tehostaa jäteveden käsittelyä ja pienentää purkuvesistöön kohdistuvaa jätevesi- ja haitta-ainekuormitusta. Tämä johtaa myönteisiin vaikutuksiin purkuvesistöalueella. Pyhäjärven hygieeninen tila tulee parantumaan ja rehevyys vähenee tai pysyy nykyisellä vähäisellä tasollaan. Tehokas orgaanisen aineen poisto turvaa hyvää happitilannetta mikä puolestaan mahdollistaa arvokalakantojen ylläpitämisen. Keskuspuhdistamon toteuttaminen vaatii rakennushankkeita vesistöalueella, joilla on vaikutuksia vesistöön. Näitä ovat hankkeeseen liittyvän purkuputken sekä Raholan jätevesien siirtolinjauksen vesistöosuuden rakentaminen. Sekä siirtolinjan että purkuputken asentamisen yhteydessä tehdään kaivutöitä rantavyöhykkeellä, koska matalassa vedessä tarvitaan suojausta. Purkuputki asennetaan rantaosalla kaivamalla ja järven pohjaan pääosin laskemalla ilman kaivutöitä. Töiden kesto purkuputken osalta on arviolta 12-18 kk. Töiden edellyttämät ruoppaukset toteutetaan todennäköisesti lautalta käsin pitkäpuomisella kaivinkoneella ja massat läjitetään uoman viereen ilman, että niitä nostetaan pintaan. Lähtökohtana pidetään 26/59 EHDOTUS 28.11.2016 (tark. 10.4.2017) Tampereen seudun keskuspuhdistamo
alustavasti, että rantaosuuksilla, missä joudutaan kaivamaan uomaa riittävän syvyyden saamiseksi, peitetään kaivettavaa osuutta tarvittaessa haitta-aineista puhtailla maa-aineksilla. Osuuksilla, jossa vesisyvyys on riittävä ja kaivamista ei tarvita, rakentamisen aikaisia vaikutuksia vedenlaatuun seurataan jatkuvasti ja tarvittaessa käytetään suojauksia hetkellisten vaikutusten vähentämiseksi. Rakentamisen aikaiset vesistövaikutukset vedenlaatuun ovat lyhytaikaisia sameuden ja kiintoainespitoisuuden nousuja kaivutöiden aikana. Rakentamistöiden yhteydessä vedenlaadussa ja sen haitta-ainepitoisuuksissa voi esiintyä lievää kohomaista kiintoaineeseen sitoutuneista yhdisteistä johtuen. Purkuputken rakentamisen vaikutukset vesiympäristöön ovat havaittujen sedimentin haitta-ainepitoisuuksien ja aineiden liukenevuuteen vaikuttavien tekijöiden perusteella pieniä ja lyhytaikaisia, koska aineet ovat pääosin kiintoaineeseen sitoutuneena ja myös sedimentoituvat uudestaan jolloin aineiden pitoisuudet vedessä eivät nouse merkittävästi. Esitetty ruoppaustapa vähentää vaikutuksia entisestään. YVA-selostuksen mukaan purkuputken pään vedenohjausrakennetta asennettaessa voi rajallisella alueella tapahtua työn aikaista pohjan sekoittumista ja haitta-aineiden vapautumista. Häiriintyvän pohjan pinta-ala on kuitenkin pieni ja rakennustyö lyhytaikainen, joten vesistölle ei aiheudu merkittäviä tai pysyviä haittoja (Tampereen Vesi, 2012). Samentumisen leviämistä vähennetään käyttämällä suojarakenteita kuten silttiverhoja. Jatkosuunnittelun yhteydessä on tehty pintasedimenttien haitta-ainekartoituksia. Alueen raskaasta kuormitushistoriasta johtuen, paikoin ja vain joidenkin haitta-aineiden osalta, pilaantuneisuuden rajaarvot ylittyivät erityisesti paljon orgaanista ainetta sisältävissä pohjasedimenteissä, joita esiintyy syvänteissä tai virtauksiltaan suojaisissa paikoissa. Pääosin tutkittujen pohjasedimenttien haitta-ainepitoisuudet olivat kuitenkin alle pilaantuneisuuden raja-arvojen, kuten esim. Vihiojan edustan pohjassa. Ruoppaus- ja rakennustöiden aiheuttamalla lyhytaikaisella veden samentumisella tai melulla ei ole pysyviä vaikutuksia kalojen elinolosuhteisiin. Kaivutöiden aiheuttama sedimentaation lisääntyminen jää niin lyhytaikaiseksi ja rajoittuu suppealle alueelle, että kalojen lisääntymisen ei katsota häiriintyvän. Ruoppaus- ja rakennustyöt eivät aiempien arvioiden mukaan heikennä Pyhäjärven ekologista tilaa (Tampereen Vesi, 2012). Vihilahdessa esiintyvän linnuston huomioimiseksi ruoppaustoimenpiteet tulee tehdä linnuston pesimäajankohdan ulkopuolella (Ramboll, 2016. Vihilahden asemakaavan nro 8611 luontoselvitys). 3.1.2.1. Keskuspuhdistamon toiminnanaikaiset vaikutukset Keskuspuhdistamohankkeen merkittävin vaikutus on Pyhäjärveen kohdistuvan vesistökuormituksen oleellinen pienentyminen. Keskuspuhdistamon käyttöönoton jälkeen vuonna 2025 Pyhäjärven kokonaiskuormitus vähenee nykyiseen verrattuna ja Viinikanlahden alueelle kohdistuva kuormitus loppuu kokonaan. Typpipitoisuudet vesistössä tulevat alenemaan merkittävästi ja fosforipitoisuudetkin kuormitusennusteiden mukaan pienenevät. Purkupisteessäkään kuormitustaso ei lisäänny nykyisen Viinikanlahden purkupisteen kuormitukseen verrattuna. Keskuspuhdistamon käsitellyn jäteveden tavoitepitoisuuksien mukaan arvioituna keskuspuhdistamolta vuonna 2040 Pyhäjärveen johdettava kuormitus muuttuu nykytilanteeseen (2015) verrattuna siten, että typpikuormitus vähenee 65 % ja myös sekä happea kuluttava kuormitus että fosforikuormitus vähenevät. Puhdistusteho paranee välittömästi, kun puhdistamo otetaan käyttöön, ja ravinnekuormitus on nykytilannetta pienempi vielä vuonna 2040 huolimatta siitä, että tuolloin Pyhäjärveen johdettavien puhdistettujen jätevesien määrä on 10 % nykyistä suurempi. Keskuspuhdistamon aloitettua toimintansa nykyiset purkujärjestelyt poistuvat käytöstä ja puhdistetut jätevedet tullaan purkamaan etäämmälle lahtialueista nykytilanteeseen verrattuna. Purkupaikan muutoksesta johtuen Viinikanlahden, Raholan ja Lempäälän jätevedenpuhdistamoiden lähialueiden veden hygieeninen laatu paranee merkittävästi nykyiseen verrattuna. Viinikanlahden alueelle kohdistuva kuormitus loppuu kokonaan. 27/59 EHDOTUS 28.11.2016 (tark. 10.4.2017) Tampereen seudun keskuspuhdistamo
Suunniteltu uusi purkupaikka sijaitsee päävirtausalueella, jossa purkusyvyys turvaa tehokkaan sekoituksen ja vähentää vaikutuksia päällysvedessä. Minimivirtaamillakin puhdistetut jätevedet pysyvät pidempään alusvedessä, jolloin vesistövaikutukset ovat nykyistä pienemmät. Typpipitoisuudet vesistössä tulevat alenemaan merkittävästi ja fosforipitoisuudetkin kuormitusennusteiden mukaan pienenevät. Tämä merkitsee käytännössä rehevyyden vähenemistä. Suunnitellussa purkupaikassa laimenemisolosuhteet ovat puhdistettujen jätevesien kannalta parhaimmat. Siirtämällä purkupaikka kauemmas länteen Pyhäjärvessä ei saavuteta veden laadun kannalta hyötyjä, päinvastoin sekoittumisolosuhteet voivat heikentyä jätevesien ajautuessa syvänteisiin tai vaihtoehtoisesti järven pintaan. Lempäälän jätevedenpuhdistamon aiheuttaman kuormituksen poistumisen vaikutukset jäävät vähäisiksi Vanajaveden reitin alaosalla johtuen hajakuormituksen suuresta osuudesta vaikutusalueella. Myöskään pohjien tilassa ei ennakoida tapahtuvan muutoksia. Viinikanlahden, Raholan ja Lempäälän kuormituksen poistumisella on positiivinen vaikutus sedimenttiin ja pohjaeläimistöön purkualueiden välittömässä läheisyydessä (Tampereen vesi, 2012). Pyhäjärven vedet pysyvät kuitenkin edelleen lievästi rehevinä, joten kuormituksen loppumisella ei todennäköisesti ole oleellista vaikutusta pohjaeläinyhteisöjen rakenteeseen. Purkuputkesta purkautuva puhdistettu jätevesi ei aiheuta sedimenttiin sitoutuneiden haitta-aineiden kulkeutumista ympäristöön. Haitta-aineita voi pitkällä aikavälillä kertyä vähäisiä määriä sedimenttiin. Vaikutukset sedimentin laatuun jäävät kuitenkin vähäisiksi nykytilaan verrattuna. Jatkosuunnittelun yhteydessä tehdään lisää sedimenttitutkimuksia sekä tarkennetaan vaikutuksia. Keskuspuhdistamon kuormituksella ei ole vaikutusta kalakannan rakenteeseen eikä kalojen käyttökelpoisuuteen jätevesien purkualueella. Vaikka vaikutukset vastaanottavan vesistön laatuun jäävät vähäisiksi, on todennäköistä että hankkeen saama julkisuus ja sen myötä kasvava tietoisuus vesistöön johdettavista jätevesistä vaikuttaa jätevesistä koetun haitan suuruuteen. Toisaalta jätevesikuormituksen loppuminen nykyisiltä puhdistamoilta saattaa näkyä kalastushaittojen vähenemisenä nykyisten purkualueiden läheisyydessä. Lempäälän alueella vaikutukset jäävät vähäisiksi suuresta hajakuormituksen osuudesta johtuen (Tampereen Vesi, 2012). Kokonaisuutena hankkeen toiminnanaikaisten vaikutusten suuruus on virtaamatilanteeltaan normaalina vuonna pieni ja vähävetisenä aikana keskisuuri, ja vaikutusalueen herkkyys keskisuuri. Vaikutusten merkittävyys vaihtelee virtaamatilanteen mukaan vähäisen ja kohtalaisen välillä. 3.1.2.2. Poikkeustilanteet ja varapurkujärjestelmän käytön vaikutukset Poikkeustilanteita ovat Pyhäjärven pohjoisosissa ajoittain toistuvat vähävirtaamaiset jaksot, ohijuoksutukset sekä Vihilahden varapurkupaikan käyttö. Vähävirtaamaisten jaksojen vaikutusta ravinnepitoisuuksiin on arvioitu mallintamalla, ja kaikkein heikoin tilanne ja suurimmat hetkelliset pitoisuusnousut saavutettiin kolmen viikon lähes täydellisellä juoksutuksen seisauksella Tammerkoskessa, jolloin virtaama on noin 1 % keskimääräisestä virtaamasta. Edellä kuvatut jaksot ovat harvinaisia ja ajoittuvat kevääseen ennen levien varsinaista kukintakautta, joten vähävirtaamaisten kausien vaikutus rehevyyteen jää vähäiseksi. Ohijuoksutukset ovat hyvin epätodennäköisiä ja harvinaisia, mutta lyhyetkin ohitukset saattaisivat vaikuttaa haitallisesti purkualueen tilaan. Veden vaihtuminen on nopeaa, ja likaantunut vesi kulkeutuisi nopeasti alavirtaan ja laimenisi suurempaan vesitilavuuteen. Varapurkuputken mahdollinen käyttöönotto liittyy esimerkiksi purkutunnelin suunniteltuun huoltotoimenpiteeseen. Tällainen tilanne on harvinainen, mutta esimerkiksi 50-100 vuoden aikavälillä mahdollinen. Valmisteluaikaa putken käyttöönottoon voi olla esimerkiksi vuosi, jona aikana on tehtävä paljon varapurkuputken muuhun käyttöönottoon liittyviä valmisteluja. Tällaisia voivat olla esimerkiksi putken päästä Vihilahteen johtavan avo-uomaston kunnostustyöt. 28/59 EHDOTUS 28.11.2016 (tark. 10.4.2017) Tampereen seudun keskuspuhdistamo
Varapurkuputken ollessa käytössä valtaosa Vihiojassa virtaavasta vedestä olisi puhdistettua jätevettä. Johtaminen nostaisi ojaveden bakteeripitoisuudet korkeaksi ja myös typpi- ja fosforipitoisuudet nousisivat normaalitasoa korkeammiksi. Happipitoisuus laskisi, koska lähtevän jäteveden happipitoisuus on yleensä alhainen. Vihilahdessa varapurkulinjan käytön vaikutukset näkyisivät veden hygieenisen laadun heikkenemisenä. Käsitellyn jäteveden ravinteet saattavat rehevöittää lahtea väliaikaisesti, mutta lahden ulkopuolella päävirtaus laimentaa pitoisuuksia tehokkaasti. Avovesiaikana ravinnepitoisuuksien nousu saattaa näkyä levien kasvusta johtuvana veden sameutena ja pinnalle kiinnittyvien levien lisääntymisenä. Happitilanne pysyy todennäköisesti hyvänä tai tyydyttävänä, koska käsitellyn jäteveden hapenkulutus on suhteellisen alhaisella tasolla. Jätevesien johtamisen päätyttyä tilanne palautuu ennalleen Vihiojassa muutamassa päivässä ja ojan suualueella ja Vihilahdessa arviolta kuukaudessa. Näin ollen vaikutukset jäävät vähäisiksi ja alue palautuu parissa kuukaudessa ennen varapurkuputken käyttöä vallinneeseen tilaan (Tampereen Vesi, 2012). Vihiojan varapurkuputken käytön vaikutukset tulvariskiin arvioidaan mallinnuksen tulosten perusteella olevan vähäisiä, sillä varapurkuputkea käytetään vain harvinaislaatuisessa tilanteessa. Tulvimiseen johtavien tilanteiden toteutuminen yhtäaikaisesti olisi harvinaista ja vaikutukset kestoltaan lyhytaikaisia. Epätodennäköisessä tilanteessa, jossa sekä Vihiojan ylivirtaama, Pyhäjärven maksimi vedenpinta ja laitoksen maksimi purkuvirtaama toteutuisivat yhtäaikaisesti, on hydraulisessa mallinnuksessa todettu, että vesi voisi tulvia Vihiojasta Lahdenperänkadulle jonkin verran. Tällaisessa tilanteessa liikennettä voitaisiin ohjata tilapäisesti muualle tai rajoittaa Vihiojan puoleisen kaistan käyttöä. Hydraulista mallia tarkennetaan syksyllä 2016 ja keväällä 2017 suoritettavan tarkkailun tulosten perusteella. 3.2. Pohjavedet 3.2.1. Nykytila Puhdistamon hankealue ja tunnelilinja eivät sijaitse vedenhankinnan kannalta tärkeällä, luokitellulla pohjavesialueella. Alueen pohjavettä ei hyödynnetä talousvetenä ja pohjaveden arvioitu virtaussuunta ei ole kohti pohjavesialueita. Lakalaivan vanhan kaatopaikan jätetäyttö Sulkavuoressa ja alueen maapohjavesi ovat yhteydessä toisiinsa. Lakalaivan kaatopaikan perustilaselvityksen (Sito, 2016) mukaan kaatopaikan sisäisessä vedessä on todettu korkeita haitta-ainepitoisuuksia. Vedet purkautuvat alueelta hallitsemattomasti, koska kaatopaikalla ei ole toimivia suotovesien keräysjärjestelmää. Kaatopaikan ympäristössä otetuissa pohjavesinäytteissä ei kuitenkaan todettu merkittäviä haitta-ainepitoisuuksia. Pohjaveden taso suunnitellun puhdistamon etelä- ja itäpuolella vaihtelee noin +119 +125 m mpy välillä (korkeusjärjestelmä N2000). Pohjaveden virtaus on kallion morfologian ja pohjaveden pintojen perusteella pohjoisesta etelään. Alueen eteläpuolella oleva valtatie 9 todennäköisesti katkaisee mahdollisen pohjaveden virtauksen. Sulkavuoren kalliomäen alueella pohjavesi esiintyy kalliopohjavetenä. Sulkavuoren aluetta lähin pohjavesialue, Aakkulanharju (0483701, 1.luokka) sijaitsee 3,5 km kohteesta koilliseen. Vuonna 2016 käynnistyneen kaatopaikan kunnostussuunnittelun yhteydessä alueelle on asennettu lisää havaintoputkia, joiden avulla täytön sisäisen veden ja pohjavesien tilaa koskevia tietoja pyritään vielä täsmentämään. 29/59 EHDOTUS 28.11.2016 (tark. 10.4.2017) Tampereen seudun keskuspuhdistamo
3.2.2. Vaikutukset pohjavesiin Kalliorakentamisella ja kalliotilojen kuivana pidolla saattaa olla vaikutusta pohjaveden pinnan tilapäisiin tai pysyviin muutoksiin Sulkavuoren lähiympäristössä. Purku- ja siirtolinjojen dimensiot ovat suhteelliset pienet ja ne sijaitsevat syvällä peruskalliossa, joten rakentamisen aikainen vaikutusalue on niiden osalta noin 100 metriä. Sulkavuoren ja Viinikanlahden välisen jäteveden siirtotunnelin rakentaminen ja Sulkavuoren kalliotilojen kuivanapito aiheuttaa merkittävyydeltään kohtalaisia muutoksia pohjaveden pinnan tasoon ja siitä aiheutuvaan maaperän painumiseen. Louhintaa edeltävällä ja sen jälkeisellä tiivistämisellä (esi- ja jälkiinjektointi) kalliotilat saadaan yleensä niin tiiviiksi, ettei vuodoilla ole haitallisia ympäristövaikutuksia alueen pohjaveden tasoon. Ympäristövaikutusten arviointiselostuksen mukaan painuman suuruus vaihtelee välillä 0-10 mm. Painumaherkät alueet sijoittuvat asemakaavojen 8612-8613 alueille. Alueen rakennuskannan herkkyyttä on tarkoitus selvittää tarkemmin suunnittelun edetessä. Pohjaveden ennakoitu alenema ei aiheuta vaikutuksia rautatiehen tai moottoritiehen (Tampereen Vesi, 2012). Päivitetyn yleissuunnitelman (2015) mukaan kalliopuhdistamon louhinnan vaikutukset pohjaveden tasoon pyritään pitämään kalliotilojen tiivistystoimenpitein alueellisesti hyvin rajallisina. Riskinä kuitenkin on, että kalliotilaan tulevien vuotovesien mukana tiloihin tulee kaatopaikalta peräisin olevia haitallisia aineita ja/tai vuotovesimäärä aiheuttaa pohjaveden alenemista ja virtaussuunnan muutoksia maa- tai kallioperässä. Tämän vuoksi alueen pohjavesiseuranta on käynnistetty jo vuoden 2015 aikana. Seurantaa tihennetään rakentamisen aikana ja sitä jatketaan vielä puhdistamon käytönkin aikana. Sulkavuoren kaatopaikan suotovedet on tarkoitus ottaa haltuun maanomistajan (Tampereen kaupunki) toimesta. Suotovedet käsitellään tätä tarkoitusta varten parhaiten soveltuvalla tekniikalla. Kaatopaikan suotovesien haltuun ottamisella vähennetään merkittävästi pohjavesiin kohdistuvaa riskiä. Putkilinjojen rakentamisella ei arvioida olevan huomioitavaa vaikutusta alueen pohjavesiin. 3.3. Maa- ja kallioperä 3.3.1. Nykytila Maa- ja kallioperän lähtötietoina on YVA-menettelyssä käytetty alueilta tehtyjä pohjatutkimuksia, maaja kallioperäkarttoja sekä maastotarkasteluja. Vaikutusalueen maa- ja kallioperällä ei ole todettu erityistä arvoa niiden geologisten ominaisuuksien perusteella. Kohteet eivät ole kovin herkkiä rakentamisesta syntyville vaikutuksille, ja vaikutus on maantieteellisesti paikallinen. Vaikutusalueen maa- ja kallioperää on kuvattu tarkemmin hankkeen YVA-selostuksessa. Maaperän ja kallioperän luontaiset arseenipitoisuudet ovat Pirkanmaalla muuta Suomea korkeammalla tasolla. YVA-menettelyn yhteydessä on laadittu kattava selvitys arseenipitoisuuksia kallioperässä Sulkavuoressa ja siirto- ja purkulinjojen alueella (Saanio & Riekkola Oy, 2010). Kallioperän arseenipitoisuuksille ei ole omia vertailuarvoja, joten vertailuarvona on käytetty valtioneuvoston asetuksen (Vna 214/2007) mukaisia maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioimiseksi määritettyjä arvoja. Näytteiden arseenipitoisuudet olivat selkeästi alle kynnysarvon 10 mg/kg, mutta tutkimus ei sulje pois paikallisten konsentraatioiden esiintymistä. Sulkavuoren alueella Lakalaivan vanhan kaatopaikan alueella on pilaantunutta maa-ainesta, joilla on sellaisenaan haitallisia vaikutuksia ympäristöön jo nykytilassa, sillä jätetäytössä olevia haitta-aineita kulkeutuu siitä suotautuvan veden mukana ympäristöön. 30/59 EHDOTUS 28.11.2016 (tark. 10.4.2017) Tampereen seudun keskuspuhdistamo
3.3.2. Vaikutukset maa- ja kallioperään Tunneleiden ja kallion louhinnasta aiheutuvat vaikutukset ovat maantieteellisesti paikallisia ja rajoittuvat nyt laadittavien asemakaavojen (8610-8613) alueelle. Myös Sulkavuoren pilaantuneiden maa-ainesten vaikutukset ovat pääosin paikallisia. Nämä vaikutukset huomioidaan tarkemmin ko. asemakaavojen yhteydessä. Kalliorakentamisen vaikutusalueella sijaitsee maalämpökaivoja, joita tullaan seuraamaan rakentamisen aikana. Kalliorakentamiskohteiden kohdalle varataan suojavyöhyke, jolle ei voi rakentaa uusia kaivoja. Hankkeessa louhittava määrä on puhdistamon osalta kiintokuutioina on 0,79 milj. m 3 ja viemäritunnelien osalta 0,13 milj. m 3, eli yhteensä 0,92 milj.m 3 kiintokuutiota (noin 1,6 milj m 3 irtokuutiota) louhetta. Louhinta kohdistuu alueille, joilla maa- ja kallioperällä ei ole todettu erityistä arvoa. Vuositasolla louhitaan noin 630 000m 3 irtokuutiota kiviainesta. Vaikutuskohteiden maaperä soveltuu hyvin louhinnan vaikutuksille, joten vaikutuksen merkittävyys on vähäinen. Tutkimustulosten perusteella suunnittelualueen kallioperän arseenipitoisuus on alhainen, eikä aiheuta lisätoimenpiteitä esim. pölyltä suojautuessa. Näytteiden perusteella louhinta ei aiheuta merkittävää arseenin kulkeutumista pintavesiin. Louheen arseenipitoisuutta tulee seurata rakennustöiden aikana ja louheen käytössä tulee huomioida kiviaineksen ympäristökelpoisuus (Tampereen Vesi, 2012). Päivitetyn yleissuunnitelman (2015) mukaan louheen käyttö- ja välivarastointikohteet määrittävät tarkemmin mihin ja milloin louhetta on tarkoituksenmukaisinta ajaa. Kiviaineksesta määritetään käytön vaatimusten mukaiset laatuluokat sekä arseenipitoisuudet. Rakennussuunnittelun yhteydessä tullaan selvittämään paikalla louheesta rakennusmateriaaliksi jalostettavan kiviaineksen tarvetta ja määrää ja käytännön mahdollisuuksia murskata, seuloa ja välivarastoida lajikkeita laitoksen päärakennuksen edustan kentällä. 3.4. Ilmasto ja ilmanlaatu Tampereen kaupunki tarkkailee ilmanlaatua yhteistarkkailusopimuksessa mukana olevien energiantuotanto- ja teollisuuslaitosten kanssa. Hankkeen vaikutusalueella (nykyisten puhdistamojen alue ja Sulkavuori) vallitseva tuulensuunta on etelästä ja lounaasta. Hankkeen ympäristövaikutusten arviontiselostuksen ja Tampereen ilmanlaatuselvityksen 2013 mukaan ilmanlaatu on liikenneväylien alueella ja niiden välittömässä läheisyydessä huono tai välttävä, ja alueen muilla osilla tyydyttävä tai hyvä. Hatanpäällä sijaitseva Viinikanlahden jätevedenpuhdistamo aiheuttaa jonkin verran hajuhaittoja lähiympäristöön, ja Raholan puhdistamon hajupäästöt voivat aiheuttaa ajoittaista viihtyvyyshaittaa Raholassa (Tampereen Vesi, 2012). 31/59 EHDOTUS 28.11.2016 (tark. 10.4.2017) Tampereen seudun keskuspuhdistamo
Ote Tampereen ilmanlaatuselvityksen liitekartasta 10. Alueelliset ilmanlaatuindeksit 2011-90. prosenttipiste ja pahin tuntitilanne. (lähde: www.tampere.fi) 3.4.1. Jätevesien puhdistuksen hiukkas- ja hajupäästöt nykytilanteessa Nykytilanteessa Viinikanlahdella suurin osuus hajupäästöistä muodostuu kaasumoottorista, jonka haju ei ole tyypillistä jätevedenpuhdistamon hajua. Tämän jälkeen suurimmat hajupäästön lähteet ovat esiselkeytys- ja ilmastusaltaat. Ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa on arvioitu, että nykytilan perusteella herkkyys ilmanlaatuun kohdistuville hiukkas- ja hajupäästöille on suuri Viinikanlahden ja Raholan puhdistamojen kohdalla. Viinikanlahden jätevedenpuhdistamolta selvästi tunnistettavaa pitkäaikaista hajua (3 OU/m3) voidaan hankkeen YVA-selostuksen mukaan havaita 500 metrin etäisyydellä puhdistamosta. Raholan jäteveden puhdistamolla hajupäästölähteet muodostuvat useasta pienemmästä lähteestä, joista suurin on lietesiilon poistopuhallin. Raholassa selvästi tunnistettavaa pitkäkestoista hajua voidaan havaita 550 metrin etäisyydellä puhdistamosta. Lempäälän puhdistamolle tuleva jätevesikuormitus on nykytilanteessa noin neljännes Raholan puhdistamolle tulevasta kuormituksesta, ja hajupäästöt myös noin neljännes Raholan puhdistamon hajupäästöistä. Puhdistamon sijainti katetuissa tiloissa rajoittaa hajujen leviämistä ympäristöön. Puhdistamojen lisäksi hajuhaittaa voi esiintyä pumppaamoilla, sillä nykytilanteessa olemassa olevilla pumppaamoilla ei ole käytössä erityistä hajunkäsittelyä. 3.4.2. Jätevesien puhdistuksen kasvihuonekaasupäästöt nykytilanteessa Jätevesien puhdistuksesta ja lietteen käsittelystä aiheutuu suoria kasvihuonekaasupäästöjä. Näiden lisäksi puhdistamot kuluttavat energiaa, josta aiheutuu päästöjä ilmaan. Viinikanlahden ja Raholan puhdistamoilla hyödynnetään jätevesilietteen mädätyksessä syntyvää biokaasua, joka katsotaan uusiutuvaksi energialähteeksi joten sen käytöstä aiheutuvien kasvihuonekaasupäästöjen katsotaan palaavan 32/59 EHDOTUS 28.11.2016 (tark. 10.4.2017) Tampereen seudun keskuspuhdistamo
uudelleen kiertoon. YVA-menettelyn yhteydessä on laadittu kooste nykyisten puhdistamojen jäteveden ja lietteen käsittelystä sekä puhdistettuun veteen jääneestä typestä aiheutuneista kasvihuonekaasupäästöistä sekä puhdistamoilla käytetyn ostosähkön ja lämmön kasvihuonekaasupäästöistä vuonna 2010. Nykyisten jätevedenpuhdistamojen prosesseista haihtuu ilmaan vuositasolla noin 5 000 t CO 2- ekv ja energiankäyttö ja liikenne huomioiden noin 8 500 t CO 2-ekv/a. Tämä vastasi noin puolta prosenttia tamperelaisista kasvihuonekaasupäästöistä vuonna 2010 (Tampereen Vesi, 2012). Jätevedenpuhdistamojen toimintaan liittyy myös liikenteestä aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä. Näiden päästöjen merkityksen on hankkeen YVA-menettelyn yhteydessä arvioitu olevan vain kymmenesosa sähkön ja lämmön käytöstä aiheutuneiden päästöjen määrästä. 3.4.3. Vaikutukset ilmastoon ja ilmanlaatuun Keskuspuhdistamon rakentamisen aikana syntyy hiukkaspäästöjä louhinnasta ja liikenteestä sekä vähäisiä ilmastovaikutuksia rakentamisen energiankäytöstä. Käytönaikaisia ilmasto- ja ilmanlaatuvaikutuksia syntyy jäteveden puhdistuksesta, lietteen käsittelystä, energiankäytön päästöistä ja kuljetuksista. Keskuspuhdistamolta ilmaan johdettavien päästöjen osalta määräykset päästöistä, päästöraja-arvoista ja päästöjen ehkäisemisestä määritellään myöhemmin ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa. 3.4.3.1. Hiukkaset ja haju Sulkavuoressa rakentamisen aikaiset ilmanlaatuvaikutukset ovat suurimmat puhdistamon päätyömaaalueella, jonka välittömässä läheisyydessä ei ole asutusta. Työmaaliikenne voi nostaa arkivuorokausina Sulkavuorta lähimpänä olevan asuinalueen hiukkaspitoisuuksia. Räjäytysten ilmanlaatuvaikutukset jäävät lyhytaikaisiksi ja kohdistuvat pääosin hyvin suppealle alueelle. Suurin osa hiukkasista on epäorgaanista mineraalipölyä ja pienempi osa ajoneuvojen polttoperäisiä hiukkasia. Vihilahden työmaan aiheuttamat hiukkaspitoisuudet lähiympäristössä ovat alhaisempia kuin Sulkavuoressa, koska siirtoliikennettä on siellä vähemmän. Alueen taustapitoisuus voi kuitenkin aiheuttaa ohjearvon ylityksiä ilman rakentamistakin. Alueen välittömässä läheisyydessä on asutusta sekä koulu, minkä vuoksi rakentamisen aikana tulee kiinnittää huomioita tiealueiden pölyntorjuntaan. Rakentamisaikainen liikenne painottuu iltaan, jolloin kouluissa ja päiväkodeissa ei ole toimintaa. Rakentamisen ilmanlaatuvaikutukset jäävät kokonaisuutena vähäisiksi (Tampereen Vesi, 2012). Jätevedenpuhdistamoiden toiminnanaikaiset ilmanlaatuvaikutukset muodostuvat tyypillisesti pääasiassa hajupäästöistä. Keskuspuhdistamon hajukaasupäästöjä ja niiden leviämistä on selvitetty hankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn yhteydessä. Selvityksen perusteella todettiin hajulle herkkiä alueita, jonka jälkeen hajukaasupäästöjen käsittelyä on tehostettu. Päivitetyn yleissuunnitelman mukaan luolastossa muodostuvat hajukaasut johdetaan kallion sisään sijoitettavaan hajukaasujen käsittelyyn. Hajukaasu puhdistetaan johtamalla se aktiivihiilipatjan läpi, jolloin aktiivihiili sitoo kaasusta rikkivetyä ja muita hajuaineita. Laitteisto koostuu säiliön sisään sijoitetusta aktiivihiilisuodattimesta ja hajukaasupuhaltimesta sekä kaasun lämmittimestä, jolla varmistetaan aktiivihiilipatjan pysyminen kuivana. Lietteen kuivauksessa muodostuva höyry sisältää lietteestä haihtunutta vettä ja hajukaasuja sekä kuivausilmaa. Tämä hajukaasu johdetaan polttolaitoksen palamisilman mukana lietteenpolttokattilaan. Lietteen polton menetelmäksi on valittu leijupetipoltto ja poltosta saatavan lämmön talteenottomenetelmäksi painevesikattila. Lietteen poltossa muodostuva savukaasu puhdistetaan monivaiheisessa puhdistusprosessissa. Puhdistusprosessi toteutetaan parhaan käytettävissä olevan tekniikan (BAT) mukaisesti ja puhdistuksen jälkeen savukaasun tulee täyttää jätteenpolttoasetuksen vaatimukset. Myös pumppaamot varustetaan hajunpoistoratkaisuin. 33/59 EHDOTUS 28.11.2016 (tark. 10.4.2017) Tampereen seudun keskuspuhdistamo
Hajukaasujen käsittelyllä estetään hajukaasujen leviäminen ympäristöön. Hajukaasupäästöjen puhdistukseen tehtyjen parannusten myötä hankkeesta ei arvioida aiheutuvan hajuhaittaa lähiseudun asukkaille. Suunnittelun aikana on päädytty haisevien ilmajakeiden käsittelyyn hajunpoistolaitoksessa ennen johtamista poistoilmapiippuun. Myös lietteenkäsittelyn hajukaasujen hallintaan on kiinnitetty yksityiskohtaisen suunnittelun aikana erityistä huomiota: lietelaitokselta hajukaasut johdetaan puhdistamon hajunpoistolaitokseen (kalliotiloissa) ja termisen kuivauksen/lietteen polton huoltoseisokin aikana hajukaasut johdetaan tämän laitoksen hajunpoistoyksikköön. Normaalisti termisen kuivauksen/lietteen polton hajukaasut poltetaan kattilassa imuilmana. Huoltoseisokin aikana myös lietteen terminen kuivaus on keskeytetty ja mekaanisesti kuivattu liete kuljetetaan muualle jatkokäsittelyyn. Syyskuussa 2016 päivitetty savukaasujen leviämismallinnus (Novox Oy ja Ramboll Finland Oy) tehtiin huonoista huonoimman tilanteen mukaisesti. Tämä tarkoittaa sään puolesta yhtenä päivänä kerran kolmessa vuodessa mahdollista tilannetta, jossa savukaasun puhdistus toimisi huonoimmalla hyväksyttävällä tavalla, ja samanaikaisesti laitosta käytettäisiin maksimikapasiteetilla. Mallinnuksen lähtötietoina käytettiin suunnitteluarvoja, poistokaasun pitoisuuksina asetuksissa annettuja päästöraja-arvoja sekä sääaineistona Tampere-Pirkkalan sääaseman havaintoja. Mallinnuksessa käytetty piipun korkeus oli 40 metriä. Savukaasujen leviämismallinnuksen tulosten mukaan savukaasupäästöjen aiheuttamat pitoisuudet maanpinnalla jäivät selvästi alle asetuksiin tai suosituksiin pohjautuvien vertailuarvojen. Myös jätteenpolttoasetuksen edellytykset ilmaan johdettavista päästöistä täyttyivät. Toteutusvaiheessa piipun lopullinen korkeus määritellään ympäristönsuojelulain ja jätehuoltolain mukaisten lupamenettelyiden yhteydessä. 3.4.3.2. Kasvihuonekaasupäästöt Jäteveden puhdistuksesta aiheutuvat ilmastovaikutukset ovat vähäisiä, mutta osa globaalia ilmastokehitystä. Vaikutuksia voidaan pienentää prosesseihin liittyvällä parhaimmalla mahdollisella tekniikalla (BAT), energiatehokkuuden lisäämisellä ja lietteen energianhyödyntämistä tehostamalla. Keskuspuhdistamon jätevedenkäsittelyn kasvihuonekaasupäästöjen vuonna 2040 on YVA-vaiheessa arvioitu olevan 8400 t CO 2-ekv. vuodessa, puhdistettuun veteen jääneestä typestä aiheutuneet kasvihuonekaasupäästöt 1200 t CO 2-ekv. vuodessa ja lietteenpolton kasvihuonekaasupäästöt 6 500 t CO 2-ekv. vuodessa. Jätevedenpuhdistuksen suhteellinen osuus kasvanee tulevaisuudessa mm. muiden sektoreiden suhteellisten päästöjen vähentyessä. Suhteutettuna jäteveden puhdistuksen merkitykseen ja puhdistuksella vältettyihin kasvihuonekaasupäästöihin puhdistamopäästöillä ja rakentamisvaiheen päästöillä on vähäinen merkitys. Keskuspuhdistamon purkulinjalle suunnitellaan kallioon sijoitettavaa lämmöntalteenottolaitosta, jonka avulla voidaan hyödyntää puhdistettuun jäteveteen sitoutunutta lämpöenergiaa. Lämpöpumppulaitoksen tuottama lämpöenergialla voidaan korvata fossiilisilla polttoaineilla tuotettavaa kaukolämpöä ja vähentää osaltaan Tampereen energiantuotannon kasvihuonekaasupäästöjä. 3.5. Kasvillisuus, eläimistö ja luonnonvarat 3.5.1. Alueella sijaitsevat merkittävät luontokohteet Sulkavuoren asemakaava-alueelle laaditun luontoselvityksen (Ramboll 28.7.2016) mukaan alueella ei ole valtakunnallisesti arvokkaista kohteista uhanalaisia lajeja, eikä maakunnallisesti merkittäviä luontokohteita kuten maakuntakaavan suojelualueita. Erityisesti suojelluista lajeista alueella esiintyy lepakoita. 34/59 EHDOTUS 28.11.2016 (tark. 10.4.2017) Tampereen seudun keskuspuhdistamo
Vihilahden asemakaava-alueelle laaditun luontoselvityksen (Ramboll 28.7.2016) valtakunnallisesti arvokkaista kohteista uhanalaisten lajien esiintymisalueiksi on luokiteltu osittain Vihilahden kaava-alueelle sijoittuva 1. Rantaperkiö, Härmälän rantapuisto, jonka arvoluokka on valtakunnallisesti arvokas ja jonka perustelu on vaarantuneen lajin (liito-orava) elinympäristö. Alueella kasvavat kynä- ja vuorijalavat ovat alueellisesti uhanalaisia. Erityisesti suojelluista lajeista alueella esiintyy lepakoita. Alueella ei ole maakunnallisesti merkittäviä luontokohteita kuten maakuntakaavan suojelualueita. Erityisesti suojelluista lajeista alueella esiintyy lepakoita. Asemakaavojen suunnittelualueilla tai niiden välittymässä läheisyydessä ei ole Natura-2000 alueita tai luonnonsuojelualueita. 3.5.2. Vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin ja luonnon monimuotoisuuteen Tiukasti suojelluista EU:n luontodirektiivin liitteen IV(a) lajeista Sulkavuoren ja Vihilahden alueilla on havaittu lepakkoja. Kaikki Suomessa esiintyvät lepakkolajit ovat luonnonsuojelulailla rauhoitettuja. Sulkavuoren asemakaava-alueelle laaditun luontoselvityksen (Ramboll 28.7.2016) mukaan suurin osa puhdistamon rakenteista on maanalaisia, joten suurin osa alueen metsistä jää pystyyn. Kaavan ratkaisujen ei katsota heikentävän lepakoiden esiintymistä alueella. Kaavassa liito-oravalle soveltuvat alueet jäävät rakentamattomille alueille. Kaava ei vaikuta liito-oravan liikkumiseen alueella, koska suurin osa alueesta jää rakentamatta ja puustoiset yhteydet säilyvät alueella. Kaavan ratkaisuilla ei katsota olevan merkitystä huomionarvoisten kasvilajien tai arvokkaiden luontotyyppien esiintymiseen alueella. Hankkeen ei katsota muodostavan vaikutuksia huomionarvoiseen lintulajistoon tai sen elinalueisiin. Vihilahden asemakaava-alueelle laaditun luontoselvityksen (Ramboll 9.8.2016) mukaan kaavasta tai alueelle suunniteltujen toimintojen rakentamisesta ei aiheudu pysyvää haittaa lepakoille, liito-oraville tai kasvilajistolle. Mikäli luokan I lepakkoalueelta joudutaan poistamaan puita, se voi vaikuttaa kuitenkin haitallisesti lepakoihin. Kaavan toteuttamisella ei ole merkitystä vesisiipoille, koska rakennustoimenpiteet kohdistuvat etelärannalle. Lepakoiden kannalta merkittävät alueet tulee huomioida kaavassa merkinnöillä, jotta lepakoiden esiintyminen alueella tulee huomioiduksi. Työmaatien vuoksi muutama kynäjalava joudutaan poistamaan, mutta suurimmat kynä- ja vuorijalavaryhmät jäävät toimintojen ulkopuolelle. Sulkavuoren ja Vihilahden kaavamerkinnöissä ja määräyksissä on huomioitu tärkeät lepakkoalueena säilytettävät alueen osat, jolla puustoa on hoidettava lajien elinolot huomioon ottaen ja alueen osat, joilla lepakoiden elinolosuhteiden ja kulkureittien turvaamiseksi tulee säilyttää ja istuttaa lepakoille suotuisaa puustoa. 3.5.3. Vaikutukset luonnonvarojen hyödyntämiseen Jätevedenpuhdistus kuluttaa luonnonvaroja, kuten kemikaaleja, ravinteita, energiaa ja vettä. Kaavan mahdollistamien puhdistamotoimintojen merkittävin vaikutus luonnonvarojen hyödyntämiselle syntyy puhdistamolietteen poltossa syntyvästä tuhkasta. Tuhkaa ei voi käyttää lannoitteena, mikä estää tuhkan sisältämien ravinteiden hyödyntämisen. Mikäli ympäristöviranomaiset myöntävät luvan, tuhkaa voi kuitenkin hyödyntää esimerkiksi maanrakennuksessa. Muilta osin keskuspuhdistamohankkeen vaikutus luonnonvarojen hyödyntämiseen on vähäinen. Lakalaivan vanhan kaatopaikan suotovesien ja kaasujen käsittely kuluttaa luonnonvaroja, mutta käsittelyllä vähennetään lähialueiden pinta- ja pohjavesiin ja maaperään kohdistuvia riskejä. 35/59 EHDOTUS 28.11.2016 (tark. 10.4.2017) Tampereen seudun keskuspuhdistamo
3.6. Alue- ja yhdyskuntarakenne, aluetalous 3.6.1. Vaikutusalue Maankäyttöön ja alue- ja yhdyskuntarakenteeseen kohdistuvien vaikutusten vaikutusalue käsittää nykyisten puhdistamojen alueet ja Sulkavuoren alueen sekä näiden lähiympäristöt. Mikäli nykyisten puhdistamojen alueiden uusiksi käyttötarkoituksiksi valitaan runsaasti liikennetarpeita aiheuttavaa rakentamista, alueiden tiivistämisestä voi kohdistua vaikutuksia myös laajemmalle alueelle. Yhdyskuntarakenteen tiivistymisen vaikutus koskettaa välillisesti koko kaupunkia. Viinikanlahden jätevedenpuhdistamo sijaitsee Tampereen eteläpuolella Pyhäjärven rannalla, ja sen läheisyydessä on kerrostalovaltaista asutusta sekä alueellisesti merkittäviä työpaikka- ja teollisuusalueita, julkisia ja yksityisiä palveluita sekä virkistys- ja viheralueita. Raholan jätevedenpuhdistamo sijaitsee Tampereen länsiosassa valtatien 12 ja Pyhäjärven välissä lähellä Tesoman valtatien liittymää. Puhdistamon läheisyydessä sijaitsee Raholan pienvenelaituri, matonpesupaikka ja uimaranta. Leveä liikennealue erottaa jätevedenpuhdistamon alueen varsinaisesta asuintaajamasta ja sen palveluista. Lempäälän jätevedenpuhdistamo sijaitsee Majauslahden rannalla noin kaksi kilometriä Lempäälän keskustaajaman keskustasta pohjoiseen. Puhdistamon läheisyydessä on runsaasti pientaloasutusta. Tampereen seudun rakennesuunnitelmassa osoitettuja kehittämiskohteita Lempäälässä ovat erityisesti keskustan ja Sääksjärven alueet, joille uuden rakentamisen oletetaan painottuvan. Suurin osa keskuspuhdistamohankkeen suunnitelluista siirtolinjoista pumppaamoiden sijoittuu ennestään rakennetuille asuin-, työpaikka-, palvelu- ja liikennealueille. Nykyisten puhdistamojen alueiden mahdollisista uusista käyttötarkoituksista ei ole tarkempia suunnitelmia, ja muutos- ja vaikutusalueen laajuus näiltä osin voidaan määrittää vasta kohteiden kaavamuutosten yhteydessä. 3.6.2. Yleiskaavallinen tarkastelu Yleiskaavallisen tarkastelun on laatinut kaupungin maankäytön suunnittelun yleiskaavoituksen projektiarkkitehti Lotta Kauppila. Keskuspuhdistamo -hankkeesta on valmistunut ympäristövaikutusten arviointi vuonna 2012, jossa on käsitelty hankkeen vaikutuksia yksityiskohtaisesti. Arviointi sisältää paljon samoja teemoja kuin yleiskaavan sisältövaatimuksissa, joten tämä tarkastelu keskittyy toteamaan yleiskaavan näkökulmasta kaavatilanteen, yhdyskuntarakenteen kehittämisen ja liikenteen näkökohdat. 1) kaavatilanne Suunnittelualueella on vireillä Pirkanmaan maakuntakaava 2040 ja Kantakaupungin yleiskaava 2040. Maakuntakaavan 2040 ehdotuksessa Sulkavuoren alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi, jossa on kohdemerkinnällä osoitettu yhdyskuntateknisen huollon alue, jätteenpoltto ja jätevesien käsittely. Suunnittelumääräyksessä on tarkennettu, että Tampereen Sulkavuoren alue on varattu maanalaista jätevedenpuhdistamoa varten. Sulkavuoren alueella tulee ottaa huomioon mahdollisuus lietteiden käsittelyyn. Puhdistamon suunnittelussa tulee maanpinnalla turvata virkistyskäytön edellytysten jatkuminen. Voimassa olevassa oikeusvaikutteisessa kantakaupungin yleiskaavassa alue on suurimmalta osaltaan osoitettu maiseman- ja luonnonhoitoalueeksi varatuksi lähivirkistysalueeksi (VLM) ja alueen eteläosa palveluvaltaisen yritystoiminnan alueeksi (PK-3). Kantakaupungin yleiskaava 2040 -ehdotuksessa alueen pääkäyttötarkoitus on keskuspuistoverkosto ja jätevedenpuhdistamo osoitetaan maakuntakaavan tavoin kohdemerkinnällä Sulkavuoren alueelle. Asemakaavassa puhdistamon maanpäällisiä rakenteita varten 36/59 EHDOTUS 28.11.2016 (tark. 10.4.2017) Tampereen seudun keskuspuhdistamo
varattu tontti on hieman eri paikassa kuin yleiskaavan PK-3 aluevaraus, mutta pinta-alaltaan suunnilleen sama. 2) yhdyskuntarakenne Kantakaupungin yleiskaavalla tavoitellaan 60 000 asukkaan kasvua vuoteen 2040 mennessä. Tampereen kahdelle olemassa olevalle jätevedenpuhdistamolle Viinikanlahteen ja Raholaan johdetaan myös Kangasalan, Ylöjärven, Pirkkalan ja tarvittaessa Lempäälän jätevedet sekä haja-asutusalueen sako- ja umpikaivojen liete. Tampereen ja koko kaupunkiseudun asukasmäärän kasvun myötä tulee varautua myös huoltoverkoston kapasiteetin kasvuun. Tämän lisäksi nykyisten puhdistamojen tekniikka vaatii uudistamista. Uuden jätevedenpuhdistamon rakentamisessa käytetään parasta käyttökelpoista tekniikkaa, jolloin vesistö- ja päästövaikutukset ovat vähäisiä. Sijainniltaan Sulkavuori on todettu toiminnallisesti ja kustannuksiltaan optimaaliseksi sijoituspaikaksi laajan alueen jätevesien käsittelylaitokselle. Kaupunginvaltuusto valitsi keskusjätevedenpuhdistamon sijaintipaikaksi Sulkavuoren 17.2.2014. Myös Lempäälän jätevedet tullaan jatkossa johtamaan uuteen keskusjätevedenpuhdistamoon. Sekä Raholan, Viinikanlahden että Lempäälän puhdistamoista rakennettavat siirtolinjat Sulkavuoreen ovat teknisesti toteuttamiskelpoisia. Kantakaupungin ympäristö- ja maisemaselvityksen (2008) mukaan Sulkavuoren alue on merkittävä viherverkon osa. Sulkavuori on lähialueen asukkaille tärkeä lähivirkistysalue ja alueella on paljon sekä rakennettuja että käytössä syntyneitä reittejä. Sulkavuoren pohjoisosasta lähtee talvisin suosittu latu pitkin sähkölinjaa kaakkoon, alittaen VT9:n ja jatkaen edelleen sähkölinjaa pitkin Hallilaan ja Hervantaan. Yleiskaavan osoittamaa lähivirkistysaluetta ei voida kuitenkaan koko laajuudessaan asemakaavoittaa virkistyskäyttöön, sillä suuri osa alueesta on yli 55 db:n melualuetta. Yli puolet viheralueesta sijaitsee valtateiden melualueella, jossa päiväajan keskiäänitaso (LAeq 07-22) nousee yli 55 db:n. Alueen etelä- ja länsireunoilla ylittyy laajoilla alueilla myös 60 db:n raja. Vain alueen koillinen rinne voidaan asemakaavassa osoittaa virkistysalueeksi. Tämä alue onkin tärkeä osa virkistysalueiden verkostoa, joiden kriteereinä on ollut alle 300 metrin etäisyys asutuksesta, yli 1,5 hehtaarin pinta-ala ja alle 55 db:n liikennemelutaso. Puhdistamon vaatimat maanpäälliset rakenteet pienentävät Sulkavuoren tämänhetkistä kokonaisviherpinta-alaa, mitä pyritään kompensoimaan parantamalla alueen virkistysreittiverkostoa asemakaavan toteuttamisen yhteydessä. Vihilahden alueella huoltotunnelin suuaukko sijoittuu yleiskaavan virkistysalueelle, mutta se ei vaikuta virkistysalueen käytettävyyteen. Asemakaavassa on huomioitu Sulkavuoren laella sijaitsevat kulttuuriperintökohteet. Uuden puhdistamon rakentamisella Sulkavuoreen ei ole vaikutuksia kulttuurihistoriallisiin, maisemallisiin tai luontoarvoihin. Uuden puhdistamon sijoittaminen Sulkavuoreen avaa merkittävät maankäytön kehittämisen potentiaalit nykyisten jätevedenpuhdistamojen alueilla Raholassa ja Viinikanlahdessa. Viinikanlahden alue on saumaton jatke Tampereen keskustan toiminnoille eli asumiselle, palveluille ja työpaikkarakentamiselle. Raholan aluetta voidaan kehittää Pyhäjärven rantaa hyödyntävänä asumisen alueena, joka vahvistaa Tesoman aluekeskuksen kehittämistä. Molempien alueiden kehittäminen nykyistä tehokkaammaksi ja sekoittuneeksi alueeksi tukee yleistä tavoitetta yhdyskuntarakenteen tiivistämisestä. Samalla voidaan molemmilla alueilla kehittää ja turvata rannassa yleisen virkistyksen alueet ja reitit osana Pyhäjärveä kiertävää ylikunnallista rantareittiä. 3) liikenne Alue sijoittuu hyvin saavutettavan seudullisen väylän, VT9:n, varrelle. Liikenne alueelle ohjautuu Lahdesjärven työpaikka-alueen kautta. Puhdistamon käytön aikaisella liikenteellä ei ole merkitystä alueen virkistyskäyttöön tai liikenneturvallisuuteen. Sen sijaan rakentamisajan työmaaliikenne haittaa merkittävästi niin virkistyskäyttöä kuin liikenneturvallisuutta. Rakentamisajan oikea-aikaisesta ja oikein suunnatusta tiedottamisesta ja ohjeistuksesta tulee huolehtia. 37/59 EHDOTUS 28.11.2016 (tark. 10.4.2017) Tampereen seudun keskuspuhdistamo
Kantakaupungin yleiskaavatyössä määritellään uusi pyöräilyn tavoiteverkko kantakaupungin alueelle. Yksi tämänhetkisen verkoston ongelmakohta on Vuoreksen ja keskustan välisellä reitillä Lahdesjärven ja Viinikan välinen osuus. Tällä hetkellä reitti on osoitettu mäkisen ja mutkaisen Nirvan, Taatalan ja Koivistonkylän läpi ajoneuvoverkostoa myötäillen ja reitille osuu monta näkemältään vaarallista risteystä. Asemakaavatyön yhteydessä on selvitetty uutta pyöräilyn tavoiteverkkoon kuuluvan reitin sijaintia Sulkavuoren asemakaava-alueen läpi. Yleiskaavallisen tarkastelun johtopäätökset Kaupunkiseutu tarvitsee lisäkapasiteettia jätevesien puhdistamiseen ja nykyiset puhdistamot ovat teknisiltä ominaisuuksiltaan päivittämisen tarpeessa. Keskeisellä paikalla sijaitseva Sulkavuori soveltuu hyvin uuden puhdistamon paikaksi. Puhdistamon siirtäminen Sulkavuoreen vapauttaa nykyisten puhdistamojen alueet muuhun käyttöön. Tämä tukee yleistä tavoitetta yhdyskuntarakenteen tiivistämisestä. Samalla voidaan molemmilla alueilla kehittää ja turvata yleisen virkistyksen alueet ja reitit osana Pyhäjärven rantareittiä. Asemakaavoituksen kohteena oleva yleiskaavan VLM-alue ei sovellu täysipainoisesti virkistyskäyttöön liikennemelun takia, vaikkakin alueen asukkaille se on tärkeä virkistysalue. Puhdistamon rakentaminen alueelle ei poista virkistyskäytön mahdollisuuksia, ainoastaan pieneltä osalta rajaa niitä. Toisaalta samassa yhteydessä voidaan alueen virkistyskäyttöön tarvittavia ulkoilun, kävelyn ja pyöräilyn reittejä parantaa. Vireillä olevien maakunta- ja yleiskaavojen pohjalta voidaan laatia asemakaava puhdistamolle ja virkistykselle Sulkavuoreen. Alueen läpi kulkevan pyöräilyn reitin asemaa ja sijaintia pyöräilyn tavoiteverkossa tulee tarkentaa niin tässä asemakaavatyössä kuin vireillä olevassa kantakaupungin yleiskaava 2040 - työssä. Asemakaavassa tulee osoittaa uudelle yhteydelle riittävä tilavaraus. 3.6.3. Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen Kaupunkiseutu tarvitsee lisäkapasiteettia jätevesien puhdistamiseen ja nykyiset puhdistamot ovat teknisiltä ominaisuuksiltaan päivittämisen tarpeessa. Keskeisellä paikalla sijaitseva Sulkavuori soveltuu hyvin uuden puhdistamon paikaksi. Sulkavuoreen sijoitettavan keskuspuhdistamon, pumppaamoiden ja siirtolinjojen toiminnasta ei aiheudu merkittäviä taajamarakenteen kehittymiseen, asutuksen sijoittumiseen, työpaikkojen tai väestön määrään, palvelutarjontaan tai virkistysalueisiin kohdistuvia suoria yhdyskuntarakenteellisia vaikutuksia. Puhdistamon siirtäminen Sulkavuoreen vapauttaa nykyisten puhdistamojen alueet muuhun käyttöön. Keskuspuhdistamon mahdollistama maankäytön muutos nykyisten puhdistamoalueiden osalta on merkittävä ja yhdyskuntarakenteen eheyttämis- ja tiivistämistavoitteiden mukainen. Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen on asetettu yhdeksi valtakunnallisista alueidenkäytön tavoitteista (VAT). Ennestään rakentuneiden alueiden tiivistämisen liikenteellisesti jo valmiiksi hyvin saavutettavilla alueilla mahdollistavan keskuspuhdistamohanke tukee VAT:ssa ja Tampereen seudun rakennemallissa asetettujen yhdyskuntarakenteelle asetettujen kehittämistavoitteiden toteutumista. Sulkavuoren länsipuolella sijaitseva Rautaharkon-Lakalaivan alue on kantakaupungin yleiskaavan 2040 ehdotuksessa osoitettu aluekeskukseksi, jota kehitetään seudullisesti hyvin saavutettavana ja monipuolisena työpaikkojen, asumisen, palvelujen, vapaa-ajan toimintojen sekä kestävän liikenteen ja liityntäpysäköinnin alueena. Keskuspuhdistamon toteuttaminen tukee aluekeskuksen kehittämistä ja kaupungin yleisiä täydennysrakentamisen tavoitteita mahdollistamalla riittävän jätevesien käsittelykapasiteetin pitkälle tulevaisuuteen. Keskuspuhdistamon ja Lakalaivan-Rautaharkon alueet sijoittuvat eri puolille valtateitä, eikä puhdistamon toteuttamisesta arvioida syntyvän erityisiä aluekeskuksen suunnittelussa huomioitavia vaikutuksia. Suoria uuden aluekeskuksen alueelle ulottuvia vaikutuksia voisivat olla lähinnä maisemavaikutukset alueen sellaisilla osilla, joilta voi avautua näkymiä valtatien yli itään ja Sulkavuoren suuntaan. 38/59 EHDOTUS 28.11.2016 (tark. 10.4.2017) Tampereen seudun keskuspuhdistamo
Keskuspuhdistamoon liittyvien uusien Lempäälän suunnan siirtoviemärien toteuttaminen voisi välillisesti vaikuttaa Lakalaivan-Rautaharkon aluekeskuksen suunnittelun ja toteutuksen vaiheistukseen. Keskuspuhdistamo toteutetaan kuitenkin ennen aluekeskusta, jonka suunnittelu on vasta yleiskaavatasolla ja toteutus pitkällä tulevaisuudessa. Yksityiskohtaisempi vaikutusten arviointi tuleekin käytännössä tehtäväksi nykytilanteeseen verrattuna käänteisenä alueen myöhemmässä suunnittelussa (ts. aluekeskuksen vaikutukset muuhun ympäröivään maankäyttöön). Sulkavuori ei sovellu täysipainoisesti virkistyskäyttöön liikennemelun takia, vaikkakin alueen asukkaille se on tärkeä virkistysalue. Puhdistamon rakentaminen alueelle ei poista virkistyskäytön mahdollisuuksia, mutta rajoittaa niitä jonkin verran. Lisäksi vanhasta Lakalaivan kaatopaikasta voi aiheutua rajoituksia viheralueen käyttöön. Keskuspuhdistamon rakentamisen yhteydessä voidaan alueen virkistyskäyttöä palvelevia ulkoilun, kävelyn ja pyöräilyn reittejä parantaa. Vireillä olevien maakunta- ja yleiskaavojen pohjalta voidaan laatia asemakaava puhdistamolle ja virkistykselle Sulkavuoreen. Alueen läpi kulkevan pyöräilyn reitin asemaa ja sijaintia pyöräilyn tavoiteverkossa on tarkennettu niin tässä asemakaavatyössä kuin vireillä olevassa kantakaupungin yleiskaava 2040 -työssä. Sulkavuoren asemakaava edistää virkistysyhteyksien toteuttamista yleiskaavaehdotuksen mukaisesti, suunnitellun uuden Sulkavuoren pohjoispuolen pyöräily- ja kävely-yhteyden toteutuessa. Hankkeen mahdollistaman yhdyskuntarakenteen ja maakäytön muutoksen arvioidaan olevan pääosin neutraali tai jopa myönteinen sen jälkeen kun rakentamisen aikaiset häiriöt ovat ohi. Yhdyskunnan kannalta rakenteen tiivistymisen vaikutukset ovat pääosin myönteisiä. 3.6.4. Vaikutukset aluetalouteen Keskuspuhdistamo on Pirkanmaan merkittävin yksittäinen ympäristöinvestointi. Puhdistamon toteuttaminen mahdollistaa kustannustehokkaasti riittävän jätevedenpuhdistuksen kapasiteetin, jolla varaudutaan Tampereen seudun merkittävään väestömäärän kasvuun ja kiristyviin jäteveden puhdistusvaatimuksiin. Hankkeessa mukana olevat kunnat perustivat vuonna 2015 toimintansa aloittaneen Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy:n. Yhtiön omistajuus kuntien kesken jakaantuu seuraavasti: Tampere 71,2 %, Ylöjärvi 8,5 %, Kangasala 7,6 %, Lempäälä 7,1%, Pirkkala 5,1 % ja Vesilahti 0,5 %. Osakeannin jälkeen osakaskuntien sijoitukset olivat yhteensä 9,7 Milj. josta Tampereen osuus on 6,9 Milj.. Vesihuollon organisoitumista valmisteltaessa vertailtiin useita vaihtoehtoja, joista osakaskunnat totesivat seudullisen yhtiön vesihuollon kokonaisuuden kannalta parhaaksi vaihtoehdoksi pitkällä tähtäimellä. Valmistelussa todettiin, että seudullinen yhtiö hyödyntää parhaiten toiminnan volyymiedut ja poistaa päällekkäisiä kustannuksia. Lyhyellä tähtäimellä seudullinen yhtiö on jonkin verran kalliimpi vesihuollon maksujen suhteen kuin Tampereen yksin omistama yhtiö olisi, sillä seudullisessa yhtiössä sekä veden että jäteveden käyttömaksujen on oltava heti samat koko toiminta-alueella. Keskuspuhdistamon yleissuunnitelmavaiheessa laadittu investointikustannus on 309 Milj. ja sen toteuttamisesta vastaa Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy. Investointi katetaan pääasiassa jätevesimaksuista saatavilla tuloilla. Keskuspuhdistamon toteuttaminen voi tuoda korotuspainetta jätevesimaksuihin. Keskuspuhdistamon valmistuttua nykyisistä Tampereen kantakaupungin ja Lempäälän puhdistamoista voidaan luopua. Keskuspuhdistamon mahdollistama maankäytön muutos nykyisten puhdistamoalueiden osalta on merkittävä ja yhdyskuntarakenteen eheyttämis- ja tiivistämistavoitteiden mukainen. Nykyisten puhdistamojen alueen maankäytön muutoksesta aiheutuvien aluetaloudellisten vaikutusten arviointia tehdään kunkin alueen kaavoituksen yhteydessä. 39/59 EHDOTUS 28.11.2016 (tark. 10.4.2017) Tampereen seudun keskuspuhdistamo
3.6.4.1. Asemakaavojen toteutuksen kustannukset Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy vastaa keskuspuhdistamon toteuttamiseen liittyvistä kustannuksista. Asemakaavojen toteutuksesta aiheutuu lisäksi kustannuksia mm. pilaantuneiden maiden puhdistuksesta Sulkavuoressa, kunnallistekniikasta (ml. Sulkavuoren alueen runkovesijohtoon kohdistuvista toimenpiteistä), yleisten alueiden ja katuverkon rakentamisesta ja kunnossapidosta sekä virkistys- ja pyöräilyreitin toteuttamisesta Sulkavuoren kaava-alueella. Näistä aiheutuu kustannuksia myös maanomistajalle (Tampereen kaupunki). 3.7. Kaupunkikuva ja maisema 3.7.1. Nykytila Sulkavuoren ja asemakaava-alueelle laaditun luontoselvityksen (Ramboll 28.7.2016) mukaan alueella ei ole valtakunnallisesti merkittäviä arvokkaita perinnemaisemia tai kulttuurimaisemia. Vihilahden asemakaava-alueelle laaditun luontoselvityksen (Ramboll 28.7.2016) mukaan alueella ei ole valtakunnallisesti merkittäviä arvokkaita perinnemaisemia tai kulttuurimaisemia. Nykyinen puhdistamo Viinikanlahdella sijaitsee Pyhäjärven rantamaisemassa kohdassa, jonka rakentamisella on oleellinen merkitys Tampereen kaupungin silhuetin muodostumiseen järveltä, järven rannoilta ja saarista katsottuna (Tampereen Vesi, 2012). Nykyinen puhdistamo Raholassa sijaitsee niinikään Pyhäjärven rantamaisemassa. Muita hankkeen vaikutusalueella sijaitsevia arvokkaita maisema- ja kulttuuriympäristökohteita ovat mm. Pyynikki ja Hatanpään kartanon alue puistoineen. Lisäksi hankkeen vaikutusalueeseen kuuluvilla Pyhäjärven rantamaisemilla ja rannan viheralueilla sekä vaikutusalueella sijaitsevilla jälleenrakennuskauden asuinaluekokonaisuuksilla on paikallista maisemallista arvoa (Tampereen Vesi, 2012). Lempäälän jätevedenpuhdistamo sijaitsee aivan Lempäälän Kuokkalankosken tuntumassa. Lähialueilla on vanhaa asutusta ja kulttuurihistoriallisesti merkittäviä rakennuksia ja ympäristöjä. Lähistöllä sijaitsee myös Lempäälän kanava, joka on luokiteltu maakunnallisesti arvokkaaksi kulttuuriympäristöksi. Hankkeen vaikutusalueella Pirkkalassa ei ole merkittäviksi luokiteltuja maisema- tai kulttuuriympäristökohteita (Tampereen Vesi, 2012). Nykyisten puhdistamoalueiden muutosherkkyys on puhdistamohankkeen YVA-selostuksen mukaan rantojen läheisyydessä maisemavaikutusten vuoksi suuri tai kohtalainen, mutta helposti lievennettävissä. 3.7.2. Vaikutukset maisemaan ja kaupunkikuvaan Maisemaan ja kaupunkikuvaan kohdistuvat vaikutukset syntyvät Sulkavuoren ja Vihilahden alueille sijoittuvasta maanpäällisestä rakentamisesta. Asemakaavojen suunnittelualueiden ulkopuolella kaupunkikuvallisia ja maisemallisia vaikutuksia kohdistuu myös uuden keskuspuhdistamon rakentamisen myötä poistuvien nykyisten puhdistamoiden alueille Viinikanlahteen, Raholaan ja Lempäälään, jotka keskuspuhdistamon rakentaminen Sulkavuoreen vapauttaisi uuteen käyttöön. Sulkavuoressa suorat vaikutukset maisemaan kohdistuvat pääasiassa liikenneympäristöstä avautuviin näkymiin. Välillisesti keskuspuhdistamon toteuttaminen vaikuttaa myös nykyisten puhdistamojen alueelle ja muodostuvaan silhuettiin järveltä katsottuna. Erityisesti Viinikanlahden ja Raholan ranta-alueiden mahdollisella uudella rakentamisella on merkittäviä maisemavaikutuksia, sillä järveltä ja järven vastarannoilta ja saarista on suorat näkymät näille ranta-alueille. Vaikutuksen merkittävyys ja laatu riippuu alueiden tulevasta käytöstä. Mikäli rakennusten ja rannan väliin jätetään reilusti puustoa ja uusi rakentaminen pysyy matalana, ei uudellakaan rakentamisella ole vaikutusta rantamaisemiin. 40/59 EHDOTUS 28.11.2016 (tark. 10.4.2017) Tampereen seudun keskuspuhdistamo
Lempäälässä alueen vapautuessa muuhun käyttöön alue olisi mahdollista sovittaa nykyistä paremmin ympäröivään arvokkaaseen koskimaisemaan ja rakennettuun kulttuuriympäristöön. Muutoksella ei kuitenkaan ole suoraa tai merkittävää vaikutusta rakennetun ympäristön kohteisiin tai niiden maisemallisiin arvoihin. 3.8. Kulttuuriperintö ja arkeologiset kohteet 3.8.1. Nykytila Sulkavuoren alueella suoritetun muinaisjäännös- ja kulttuuriperintöinventointien (Mikroliitti Oy, 2007 ja 2016) mukaan Sulkavuoren alueella ei ole kiinteitä muinaisjäännöksiä. Sulkavuorella sijaitsi vuosina 1939-1944 käytyjen sotien aikaan ilmatorjunta-asema, josta on jäljellä bunkkeri vuoren laella sekä seitsemän raskaiden it-tykkien betoniperustaa sekä maarakenteita. Vuoren laelle johtaa pääosin kalliopohjainen tieura, jonka länsipuolella alarinteessä on betonirakenteita, mahdollisesti rakennusten pohjia. Alueella on myös pieneläinten uurnaholvina toimiva entinen räjähdysainevarasto. Sulkavuoren asemakaavan suunnittelualueella tai muilla hankkeeseen liittyvillä alueilla ei ole tunnistettu rakennusperinnöksi luokiteltavissa olevia kohteita. Vihilahdelta Pyhäjärveen johdettavan purkuputken putkilinjan alueella on suoritettu vedenalainen arkeologinen inventointi 2016. Pyhäjärven pohjasta ei löytynyt kiinteitä muinaisjäännöksiä. Vihilahden maa-alueita koskeneen arkeologisen inventoinnin kohde Metsolan laivalaituri on tarkastettu sukeltamalla vedenalaisinventoinnin täydennyksenä. Nykyisten puhdistamoiden kiinteistöt tai niihin liittyvät rakenteet eivät kuulu rakennusperintökohteisiin eikä niiden alueilla tiedetä olevan muinaismuistoja, joihin alueiden käyttötarkoituksen muutoksella voisi olla vaikutusta. 3.8.2. Vaikutukset kulttuuriperintöön ja arkeologisiin kohteisiin Ympäristövaikutusten arviointivaiheessa todettiin, että keskuspuhdistamon rakentamisella ei ole vaikutusta alueiden kulttuuri- tai rakennusperintöön (YVA 2012). Sulkavuoren alueella olevat sotahistorialliset kohteet on kaavassa rajattu merkinnällä, jonka määräys kuuluu: alueen osa, jolla sijaitsee suojeltava arkeologinen kulttuuriperintökohde. Aluetta koskevista toimenpiteistä ja suunnitelmista tulee pyytää museoviranomaisen lausunto. Kaavassa jalankululle ja huollolle osoitetut reitit kiertävät nämä alueet. Lepakoita koskeva määräys ohjaa Sulkavuoren laella sotahistoriallisten kohteiden alueella puuston säilyttämiseen ja istuttamiseen. Sulkavuoren asemakaavalla on säilyttävä vaikutus sotahistoriallisiin kohteisiin ja niiden puustoiseen lähiympäristöön. Vihilahden kaava-alueelle on laadittu arkeologinen selvitys 2016. Metsolan huvilaan kuuluneen laivalaiturin jäännökset on merkitty asemakaavaan arkeologisena kulttuuriympäristökohteena. Kohteella ei kuitenkaan ole vaikutusta kaavan toteuttamiseen kannalta, sillä purkuputken linjaus ei kulje kohteen lähellä. Muut inventoinneissa havaitut kohteet eivät ole suojelukohteita. 3.9. Elinolot ja elinympäristö 3.9.1. Nykytila Sulkavuoressa lähin asutus sijaitsee noin 300-400 metrin päässä keskuspuhdistamon hankealueesta. Sulkavuoren alueen virkistyskäyttö on runsasta ja se on erityisesti Nirvan, Taatalan ja Koivistonkylän alueen asukkaille tärkeä lähivirkistysalue. Sulkavuoren alueen virkistyskäyttöä tukee alueen luonto- ja 41/59 EHDOTUS 28.11.2016 (tark. 10.4.2017) Tampereen seudun keskuspuhdistamo
kulttuuriympäristöarvot, joita on käsitelty edellä. Asukkaiden lisäksi aluetta käyttävät myös muutamat urheiluseurat ja yhdistykset. Sulkavuoren etelälaidalla valtatiet aiheuttavat huomattavaa meluhaittaa. Sulkavuoren virkistyskäyttöarvoa rajoittaa myös alueella sijaitseva Lakalaivan suljettu kaatopaikka. Nykytilanteessa haitta-aineille altistuminen voi olla mahdollista ulkoilman kautta, sillä niitä voi paikoin purkautua jätetäytöstä pintakerrosten läpi huomattavina pitoisuuksina (Lakalaivan kaatopaikan perustilaselvitys, Sito 2016). Vihilahden ranta-alueiden virkistyskäyttö on niin ikään vilkasta. Vihilahdenpuisto ja Härmälän rantapuisto kuuluvat samaan virkistysaluejatkumoon kuin Hatanpään rantapuisto ja Arboretum. Vihilahdessa on kaupungin soutuvenepaikkoja, ja alueella on kesällä virkistysveneilyä. Kantakaupungin yleiskaavan 2040 ehdotuksen kartalla 2 on esitetty viherympäristö ja vapaa-ajanpalvelut, jossa Sulkavuoren alue on osa keskuspuistoverkostoa. Alueelle on osoitettu Rautaharkon-Lakalaivan suunnasta viherverkoston yhteystarve sekä virkistysyhteys alueen koilliskulmaan. Niinikään Vihilahden alueelle on esitetty viherverkoston yhteystarvealue ja virkistysyhteys. Ote Kantakaupungin yleiskaavan 2040 1.2.2017 päivätyn ehdotuksen kartasta 2, viherympäristö ja vapaaajan palvelut. Lähde: Tampereen kaupunki. Kantakaupungin yleiskaavan 2040 ehdotuksen mukaan keskuspuistoverkoston alueita ylläpidetään ja kehitetään yhtenäisinä, hyvin saavutettavina sekä toiminnoiltaan ja luonnon ympäristöltään monipuolisina virkistys- ja viheralueina. ( )Aluetta ja sen toimintoja tarkemmin suunniteltaessa ja lupamenettelyn yhteydessä tulee ottaa huomioon luontoarvot, kulttuurihistorialliset ja maisemalliset arvot, ja varmistaa virkistysja ulkoilureittien ja ekologisen verkoston jatkuvuus.. Virkistysyhteyksiä koskien todetaan, että tarkem- 42/59 EHDOTUS 28.11.2016 (tark. 10.4.2017) Tampereen seudun keskuspuhdistamo
man suunnittelun yhteydessä tulee ottaa huomioon lähivirkistysalueiden riittävyys, luontoarvot, kulttuurihistorialliset ja maisemalliset arvot sekä varmistaa virkistysyhteyksien ja ekologisten yhteyksien jatkuvuus. Yhteyden luonne voi vaihdella rakennetusta luonnonmukaiseen.. Pyhäjärven rannoilla melko lähellä nykyisten puhdistamoiden purkupisteitä on mm. alueen kuntien ylläpitämiä yleisiä uimarantoja Tampereella ja Lempäälässä. Suurimpien uimarantojen veden laatua seurataan uimakauden aikana. Viinikanlahden ja Raholan jätevedenpuhdistamoiden läheisyydessä sijaitsevien Tahmelan, Pyynikin, Rantaperkiön ja Raholan uimarannoilla uimaveden hygieeninen laatu on YVA-menettelyn yhteydessä kerättyjen seurantatietojen mukaan vaihdellut erinomaisen ja hyvän välillä. Pyhäjärvellä harrastetaan myös kalastus- ja veneilytoimintaa ja järvellä kulkee vesiliikennettä Viikinsaareen ja Hämeenlinnaan. Nykyisten puhdistamoiden alueella elinoloihin ja viihtyvyyteen kohdistuu nykytilanteessa vaikutuksia ajoittaisista hajuhaitoista. Ilmanlaatua ja hajupäästöjä nykytilanteessa on käsitelty tarkemmin kohdassa 3.4. 3.9.1.1. Melu ja tärinä Nykytilanteessa Sulkavuoren alueella hallitsee tieliikenteen melu. Päivämelutaso Sulkavuoren laella on noin 65 db ja yömelutaso noin 55 db. Meluvaikutusten osalta altistuvat kohteet sijaitsevat suuressa asutuskeskuksessa, ja osittain korkean taustamelutason alueella. Etäisyydet väyliin ja maastonmuodot aiheuttavat paikallista vaihtelua ja vaikutusalueen herkkyys melulle vaihtelee alhaisesta keskisuureen. Keskuspuhdistamohankkeeseen liittyvien louhintakohteiden läheisyydessä kaupunkialueella herkkyystaso melulle on keskisuuri. Viinikanlahden ja Raholan puhdistamoiden aiheuttama ympäristömelu ei nykytilanteessa ylitä sovellettavia ohjearvoja. Jo nykytilanteessa liikenteestä johtuva melu voi kuitenkin paikoin Viinikanlahden, Vihilahden ja Sulkavuoren alueilla olla häiritsevää ja aiheuttaa terveysvaikutuksia. Lempäälän jätevedenpuhdistamolla puhdistamon melu on aiheuttanut joitain meluvalituksia lähiympäristön asutuksessa. Päiväaikaan Lempäälän alueella puhdistamoa merkittävämpi melulähde on puhdistamon vieressä kulkeva Tampereentie. Tärinävaikutusten osalta altistuvat kohteet sijaitsevat asutuskeskuksessa ja osittain alueella, jolle kohdistuu nykyisen liikenteen tärinävaikutuksia. Sulkavuoressa tieliikenteen tärinävaikutukset keskittyvät nykytilanteessa Pyhäjärventien ympäristöön. Viinikanlahdella nykytilanteessa raskaan tieliikenteen tärinävaikutukset keskittyvät Hatanpään valtatien ympäristöön. Raholan ja Lempäälän jätevedenpuhdistamoilla voidaan olettaa nykytilanteessa käyvän keskimäärin kaksi raskasta ajoneuvoa vuorokaudessa. Puhdistamoille johtavien teiden varsilla voidaan niinikään ylittää asuinviihtyvyyden arvioinnissa sovellettava tärinän raja-arvo teiden läheisyydessä sijaitsevissa rakennuksissa. Tärinävaikutuksille altistuvissa kohteissa on paljon paikallista vaihtelua riippuen mm. etäisyydestä liikenneväyliin ja maaperän laadusta, ja vaikutusalueen herkkyys tärinälle vaihtelee alhaisesta keskisuureen. Nykytilanteessa hankkeen vaikutusalueella ei ole merkittävää rakentamisesta tai louhinnasta johtuvaa tärinää. 3.9.1.2. Lakalaivan suljettu kaatopaikka Sulkavuoressa sijaitsee Lakalaivan suljettu kaatopaikka-alue, joka on toiminut alueella vuosina 1953-1974. Kaatopaikalle on sijoitettu historiatietojen perusteella teollisuus- ja yhdyskuntajätettä sekä jätevesilietettä. Lähin asutus sijoittuu noin 170 m etäisyydelle ohitustien rakentamisen aikana alueelle siir- 43/59 EHDOTUS 28.11.2016 (tark. 10.4.2017) Tampereen seudun keskuspuhdistamo
retyn jätetäytön koillisreunasta. Kaatopaikka-alueen pohjoisosassa sijaitsee lemmikkieläinten hautausmaa. Sulkavuoren alueella kulkee virkistyskäytössä olevia ulkoilureittejä, jotka kulkevat osittain vanhan kaatopaikan alueella. Kaatopaikka-alueesta on laadittu perustilaselvitys (Sito, 11.8.2016), jonka tavoitteena oli selvittää kaatopaikan jätetäytön tilaa, kaasujen muodostusta ja kaatopaikan suotovesien kulkeutumista ympäristöön. Tehtyjen tutkimusten mukaan jätetäytön päällä on täyttömaata 0,5-4,5 m kerros. Jätetäytön paksuus on 4-12 m. Jätetäyttö on paksuimmillaan alkuperäisen kaatopaikka-alueen keskiosassa, jossa jätetäyttö ulottuu noin tasolle +115. Perustilaselvityksen mukaan alueella muodostuu kaatopaikkakaasuja, kuten metaania, rikkivetyä, syaanivetyä ja haihtuvia orgaanisia yhdisteitä. Jätetäyttö on metaanikäymisvaiheessa ja kaatopaikkakaasujen muodostuminen tulee jatkumaan vielä kymmeniä vuosia, koska jätetäyttö sisältää edelleen runsaasti biohajoavaa ainesta. Kaatopaikkajäte on luonteeltaan hyvin heterogeenistä ja muutoksia sen laadussa ja ominaisuuksissa on mahdotonta ennustaa tarkasti pitkällä aikavälillä. Kaatopaikkajätteen hajotessa jätetäyttö saattaa painua kasaan tai tiivistyä vielä pitkienkin aikojen päästä. Kaatopaikan suotovesien virtaussuunta on etelään / lounaaseen. Suotovesikaivosta lähtevä viemäri on ilmeisesti tukossa valtatien alla, ja suotoveden mukana kulkeutuvia haitta-aineita voi imeytyä maaperään tiealueella. Kallionlaatututkimusten perusteella alueen kalliossa on ruhjeita, joita pitkin vettä raskaammat haitta-aineet voivat kulkeutua kalliopohjaveteen. Kalliopohjavesi virtaa voimakkaasti etelään / lounaaseen kohti ohitustietä. Haitta-aineiden kulkeutuminen suunniteltuihin kalliotiloihin tai asutuksen suuntaan ei ole virtaussuunnan perusteella arvioituna mahdollista. Syksyllä 2016 laaditussa kaatopaikan kunnostuksen yleissuunnitelmaluonnoksessa kunnostusmenetelmäksi on alustavasti esitetty seuraavia toimenpiteitä: - Suotovesien hallinta toteutetaan salaojien ja valtatien luiskan yläosaan maanpinnan alapuolelle rakennettavan patoseinän avulla. Patoseinä ulottuu noin kahden metrin syvyydestä tiiviisiin maakerroksiin asti. Salaojista ja patoseinältä kertyvät suotovedet kootaan ja käsitellään alueella ennen niiden hallittua johtamista viemäriin. - Kaasujen hallinta toteutetaan puhtaan pintamaan alapuolelle sijoittuvien kaasunkeräyskerroksen ja biosuotimien avulla. Kaasunkeräyskerros johtaa kaatopaikkakaasut buosuotimiin, joista hapetetut kaasut purkautuvat ulkoilmaan. - Alueelle johtavan ajoyhteyden ja puhdistamon piha-alueen rakentamisen yhteydessä kaivettavat pilaantuneet massat siirretään hallitusti siirretyn jätetäytön alueelle. Kaivumassojen läjitysalueelle tehdään kaasunkeräyskerros ja tiiviit pintakerrokset. Kaivumassoja voidaan läjittää esimerkiksi entisen pelastuslaitoksen harjoitusalueen ja pieneläinten hautausmaalle johtavan kulkureitin väliselle alueelle. Siirrettävien massojen määrä pyritään pitämään mahdollisimman vähäisenä, jotta jätetäytön päälle 1990-luvulla istutettua puustoa ei jouduttaisi poistamaan tarpeettoman laajalta alueelta. Kunnostuksen yhteydessä voi olla tarpeen kasvattaa puhtaiden maiden peittokerroksia myös alueen muilla osilla. Töiden valmistuttua alue maisemoidaan uudelleen. Kaatopaikan tilaa koskevia tutkimuksia täydennetään kaatopaikan kunnostussuunnitelmien yhteydessä. Viimeisimmät lisätutkimukset ovat käynnistyneet vuoden 2017 alussa ja kunnostuksen yleissuunnitelman loppuraportti valmistuu keväällä 2017. Kaikki entistä kaatopaikka-aluetta koskevat toimenpiteet edellyttävät ympäristönsuojelulain mukaista lupaa, jota haetaan Pirkanmaan ELY-keskukselta. Kaavaehdotusten nähtävilläolon jälkeen käydyissä neuvotteluissa todettiin, että ELY-keskuksen esittämän kaavamääräysten tarkastusten jälkeen kaatopaikka on huomioitu asemakaavassa sen ohjausvaikutuksen kannalta tarkoituksenmukaisella ja riittävällä tavalla. 44/59 EHDOTUS 28.11.2016 (tark. 10.4.2017) Tampereen seudun keskuspuhdistamo
3.9.2. Vaikutukset elinoloihin ja elinympäristöön Rakentamisen aikana Sulkavuoren ja Vihilahden alueilla syntyy vaikutuksia liikenteestä, louhinnasta ja siihen liittyvistä räjäytyksistä sekä rajoituksia alueen virkistyskäyttöön. Raskaan liikenteen määrä kasvaa Särkijärvenkadulla rakentamisen aikana. Liikenne ei kulje asuinalueiden kautta. Sulkavuoren alueella rakentamisen aikaisen liikenteen arvioidaan olevan 400-500 ajon./vrk, jonka arvioidaan jakaantuvan 70/30 suhteessa Särkijärvenkadun ja Lempääläntien välille. Molemmat kadut ovat soveltuvia raskaan liikenteen kuljetuksille, eikä arvioidulla liikennemäärällä ole merkittävää vaikutusta tarkastelualueen liittymien toimivuuteen. Puhdistamolle johtavan ajoyhteyden ja Särkijärvenkadun liittymää suurennetaan raskaille ajoneuvoille soveltuvaksi. Ko. liittymän ja Kurssikeskuksenkadun välisen katuosuuden muuttaminen joukkoliikenteelle, jalankululle ja polkupyöräilylle varatuksi väyläksi parantaa liikenneturvallisuutta ja Särkijärvenkadun kautta kulkevan joukkoliikenteen sujuvuutta. Yleissuunnitelman prosessimitoituksen perusteella puhdistamon käytön aikainen liikenne vuoden 2040 ennustetilanteessa on noin 30-40 ajoneuvoa vuorokaudessa. Liikennemääräarvioon sisältyy työmatkaliikenteen ohella mm. prosessikemikaalien, tuhkan ja lietteen kuljetukset sekä satunnaisten vierailijaryhmien käynnit puhdistamolla. Polttolaitoksen huoltoseisokin aikana lietteen kuljettamisen tarpeeksi on arvioitu noin 130-140 ajon./30 vuorokautta. Viinikanlahden alueella rakentamisen aikaisen työmaaliikenteen arvioidaan olevan 50-100 ajon./vrk. Rakentamisen jälkeen Hatanpään valtatielle sijoittuvan huoltoliittymän käyttö on satunnaista, ja liikenne ohjataan liittymään nykyisen joukkoliikennekaistan kautta. Lähes kaikki nykyiset jalankulun ja pyöräilyn reitit säilyvät. Asemakaavassa varaudutaan myös kokonaan uuden pyöräilyn pääreitin osan toteuttamiseen Kurssikeskuksenkadun ja Lempääläntien välille. Uusi reitti lisää pyöräilyn sujuvuutta ja houkuttelevuutta. Esitetyn linjauksen maksimipituuskaltevuus (noin 9 %) ei aivan täytä pääreiteille asetettuja tasausvaatimuksia, mutta ratkaisulla vältytään suurilta kallioleikkauksilta. Puhdistamon rakentaminen alueelle ei poista virkistyskäytön mahdollisuuksia, mutta rajoittaa niitä jonkin verran. Keskuspuhdistamon rakentamisen yhteydessä voidaan alueen virkistyskäyttöä palvelevia ulkoilun, kävelyn ja pyöräilyn reittejä parantaa. Sulkavuoren asemakaava edistää virkistysyhteyksien toteuttamista yleiskaavaehdotuksen mukaisesti, suunnitellun uuden Sulkavuoren pohjoispuolen pyöräily- ja kävely-yhteyden toteutuessa. Sulkavuoren alueen virkistyskäyttöön vaikuttaa myös Lakalaivan suljettu kaatopaikka-alue, josta voi aiheutua rajoituksia alueen virkistyskäyttöön. Tarkemmin kaatopaikasta johtuvat rajoitukset määritellään kunnostussuunnittelun ja lupaprosessien yhteydessä. Työmaa-alueiden läheisyydessä tarvittavia tilapäisiä jalankulun ja pyöräilyn reittejä sekä ajoneuvoliittymien vaihtoehtoisia ratkaisumalleja on tutkittu alustavasti valmisteluaineistoon sisältyvien liikennetarkastelujen yhteydessä. Uudet pystykuiluille/varapoistumisteille johtavat huoltoreitit jäävät rakentamisvaiheen jälkeen yleiseen käyttöön. Työnaikainen liikenne vaikuttaa elinympäristöön Vihilahden alueella sekä katu- yms. alueilla rakennettavien johtolinjojen osuudella. Liikennehaittojen vaikutusta vähennetään työnaikaisilla liikennejärjestelyillä, joista laaditaan erillinen hyväksyttävä suunnitelma. Vaikutukset kohdistuvat lähimpiin asuinrakennuksiin, läheisiin kouluihin ja päiväkotiin sekä esimerkiksi Vihilahden rantapuiston virkistyskäyttäjiin ja alueella kävellen ja pyörällä liikkuviin. Vihilahden etelärannan venepaikat eivät ole rakentamisen aikana käytössä. Myöskään pohjoisrannalle pienveneiden säilytykseen voi tulla rajoituksia, koska purkuputken rakentaminen vaatii tilaa sekä maalla että vesistössä. Siirto- ja purkutunneleiden ja purkuputken rakentamiselle varataan aikaa yhteensä 2-2,5 vuotta. Pyhäjärvessä kulkevien putkiosuuksien rakentamiseen liittyvät toiminnot voivat aiheuttaa paikallista veden samenemista, mikä voi vaikuttaa vähäisessä määrin vesistöjen virkistyskäyttöön. Vihilahdessa purkuputken lasku Pyhäjärveen voi myös aiheuttaa paikallista veden samenemista. Putken laskuun liittyvät toimenpiteet voivat haitata myös pyöräilyä ja jalankulkua ranta-alueilla. 45/59 EHDOTUS 28.11.2016 (tark. 10.4.2017) Tampereen seudun keskuspuhdistamo
Vihilahden ja Viinikanlahden väliselle tunnelille on valmisteltu vaihtoehtoista ratkaisua, joka edellyttäisi Vihilahden alittavien siirtoviemärien rakentamista. Viemärivaihtoehdossa Vihilahden rantautumisalueille tarvittaisiin rakentamisen aikaiset työkaivannot. Viemärit asennettaisiin poraamalla Vihilahden pohjan alapuolelle, eikä työstä arvioida syntyvän samentumista tai muitakaan merkittäviä muutoksia vesistön nykytilaan. Keskuspuhdistamohankkeen merkittävin elinoloihin ja elinympäristöön kohdistuva vaikutus on, että se mahdollistaa jatkossakin korkeatasoisen jätevedenpuhdistuksen Tampereen seudulla. Päivitetyn yleissuunnitelman mukaan keskuspuhdistamolla varaudutaan ympäristölle haitallisten aineiden poistoon ja jätevesien käsittelyvaatimusten muutoksiin siten, että kalliotilaan jätetään tilavaraus, johon voidaan louhia tilat mahdollisille jälkikäsittelyprosesseille. Nämä voivat olla esimerkiksi otsonointia ja aktiivihiilisuodatusta käsittäviä prosesseja, joilla poistetaan jätevedessä pieninä määrinä olevia haitallisia aineita, kuten hormoneja ja muita lääkeainejäämiä tai palonestoaineina käytettyjä yhdisteitä. Jäteveden siirtotunnelit voidaan tarkastaa ja kunnostaa käytön aikana. Esimerkiksi Helsingin Maunulassa toteutettiin vuonna 2009 2010 viettoviemäritunnelin kunnostus pultittamalla ja ruiskubetonoimalla kalliotunnelia noin puolen kilometrin matkalta. Kunnostustyötä voitiin tehdä ilman erityistoimenpiteitä ja keskeytyksettä aina, kun tunnelin pohjalla virtasi alle puolen metrin kerros jätevettä. Tampereella siirtotunnelin osalta riittävän alhainen virtaus voidaan saavuttaa tehostamalla tulopumppausta kunnostustyövuorojen ajaksi ja tarvittaessa tekemällä kunnostustyö vuorokaudenaikana, jolloin jätevettä muodostuu vähemmän. Pyhäjärven virkistyskäytön näkökulmasta puhdistetun jäteveden hygieeninen laatu todennäköisesti paranee hieman nykyisestä. Sulkavuoreen toteutettavan keskuspuhdistamon myötä puhdistettujen jätevesien purkaminen Raholan, Viinikanlahden ja Lempäälän puhdistamoiden purkupisteisiin lakkaa. Uusi purkupiste sijaitsee kohdassa, jossa sekoittumisolosuhteet ovat hyvät. Sulkavuoreen toteutettavalla keskuspuhdistamolla on näin ollen selvästi myönteinen vaikutus Pyhäjärven uimarantojen veden laatuun puhdistetun jäteveden tehostetun jälkikäsittelyn myötä. Erityisesti tilanne paranee Raholan jätevedenpuhdistamon purkualueella, kun jätevesien nykyinen purkupaikka poistuu. Sama koskee Lempäälän Kuokkalankosken alajuoksua ja Kirkkojärveä. Virkistyskalastuksen osalta hankkeen avulla pystytään turvaamaan myös tulevaisuudessa nykyinen tilanne joka sallii laajan virkistyskalastuksen huolimatta seutukunnan kasvusta. Keskuspuhdistamon aloitettua toimintansa nykyisten puhdistamoiden hajuvaikutukset poistuvat kokonaan. Sulkavuoren kalliotilaan sijoitettava puhdistamo ja hajukaasujen käsittely mahdollistavat uuden puhdistamon hajukaasujen hyvän hallinnan. 3.9.2.1. Melu- ja tärinävaikutukset Maanalaisten tilojen rakentamisesta aiheutuu melua ja tärinää. YVA-menettelyn aikana ja asemakaavaprosessin aloitusvaiheessa saadun palautteen perusteella nämä vaikutukset ovat lähialueen asukkaille suuri huolta aiheuttava tekijä. Melua aiheuttavissa toiminnoissa noudatetaan Valtioneuvoston päätöstä melutason ohjearvoista (säädös 993/1992). Tunnelilouhinta etenee noin 10-25 metriä/viikko, joten louhintamelun osalta vaikutukset siirtyvät koko ajan louhinnan edetessä. Vaikutuksia voidaan lieventää esimerkiksi räjäytysten rakentamisen aikaisella melunsuojauksella. Louhinnasta ja louheen ajosta tehdään meluilmoitus, jossa määritetään raja-arvot ja ajankohdat melua aiheuttaville työvaiheille. Meluilmoitus käsitellään Tampereen kaupungin ympäristösuojeluyksikössä. Tarvittaessa melutasoja seurataan työn aikaisin mittauksin, ja momentaanista räjähdysainemäärää voidaan muuttaa vastaamaan rajoituksia esim. kerralla louhittavan tunneliosan (louhintakatkon) pituutta muuttamalla (Saanio & Riekkola 2016). 46/59 EHDOTUS 28.11.2016 (tark. 10.4.2017) Tampereen seudun keskuspuhdistamo
Rakentamisen aikana ympäristön kannalta merkittävin tärinä syntyy louhintaräjäytyksistä. Tärinää voi lähietäisyydelle aiheutua myös muista työmaatoimenpiteistä kuten kalliolouheen ajosta, maakerrosten tiivistämistöistä ja pontituksesta. Lisäksi lähellä tunneleiden suuaukkoja tapahtuvat räjäytykset aiheuttavat ilmanpaineiskuja, jotka voidaan aistia tai mitata rakenteisiin kohdistuvana värähtelynä eli tärinänä. Louhintatöiden suunnitteluvaiheessa kartoitetaan ympäristön tärinäherkät kohteet, kuten olemassa olevat rakennukset, rakenteet ja laitteet. Herkille kohteille määritetään tärinän heilahdusnopeuden raja-arvot, joiden määrittelyssä huomioidaan rakenteen kunnosta, perustamistavasta ja rakennusosien materiaaleista riippuva rakenneluokka sekä etäisyys räjäytyskohteeseen. Ennen louhinnan aloittamista katselmusalueella (n. 100 150 m räjäytyskohteesta) tehdään kiinteistöjen ja rakenteiden alkukatselmus. Työn aikana louhintatärinää seurataan kriittisiksi arvioituihin kohtiin asennetuista mittauspisteistä, ja räjäytysten voimakkuutta tai räjäytysaikoja muutetaan ympäristön vaatimusten mukaisesti. Työn aikana tehdään tarvittaessa välikatselmuksia ja louhintatöiden valmistuttua loppukatselmus, jotta louhinnan mahdollisesti aiheuttamat vauriot voidaan määrittää. Louhintaurakoitsijalta edellytetään louhintavastuuvakuutukset mahdollisten vaurioiden korvausta varten. Louhinnan ympäristövaikutusten laajuus, kohdistuminen ja seurannassa käytettävät menetelmät sekä riskien hallinnan ja haitallisten vaikutusten lieventämiskeinot määritellään yhdessä viranomaisten kanssa rakennus- ja ympäristölupakäsittelyjen yhteydessä. 3.9.2.2. Lakalaivan vanhan kaatopaikan huomioiminen Keskuspuhdistamon rakentamisessa tulee ottaa huomioon jätetäytön aiheuttamat erityisvaatimukset. Jätetäytön aiheuttamat haitat ja riskit huomioidaan suunnittelussa rakenteellisin ratkaisuin. Kaatopaikkakaasuja tai jätetäytön sisältä purkautuvia suotovesiä ei saa kulkeutua maanpäällisten rakennusten alle tai kalliotiloihin. Jätetäyttö tulee poistaa kaatopaikan alueelle suunnitellun rakennuksen (metanoliasema) alta. Avoin katos voidaan sijoittaa jätetäytön päälle. Alueen kautta kulkevat vesijohdot tulee siirtää toiseen paikkaan ja varmistaa, ettei haitta-aineiden kulkeutuminen jätetäytöstä juomaveteen ole mahdollista. (Lakalaivan kaatopaikan perustilaselvitys, Sito 2016). Alueelle suunnitellun keskuspuhdistamon osalta haitta-aineiden kulkeutuminen sisäilmaan voidaan estää alapohjan rakenteellisilla ratkaisuilla sekä toteuttamalla kaasujen ja vesien keräysjärjestelmä. Jätetäyttö sijoittuu osittain keskuspuhdistamoa varten varatulle alueelle. Maanpäällisten rakennusten rakennusala on pääosin rajattu kaatopaikka-alueen ulkopuolelle. Asemakaavamääräyksillä edellytetään, että alueen käyttöä koskevat suunnitelmat ja toimenpiteet alueella edellyttävät ympäristövi-ranomaisen hyväksyntää, ja että pilaantuneiden maiden ja jätetäytön haittavaikutukset on estettävä ympäristöviranomaisten hyväksymällä tavalla. Pilaantuneiden maiden ja jätetäytön kunnostuksesta on mm. laadittava erilliset kunnostuksen yleis- ja rakennussuunnitelmat. Pilaantuneille maa-alueille sijoittuvan rakentamisen osalta on laadittava lisäksi hulevesien hallinnan seurantasuunnitelma. Kaatopaikan alueelle on asemakaavassa osoitettu nykytilanteen mukaiset runkovesijohdot kaavamerkinnällä ohjeellinen maanalaista johtoa varten varattu alueen osa. Vesijohtojen pysyttäminen nykyisillä paikoillaan on mahdollinen käyttö- ja juomaveteen kohdistuva terveysriski. Vesijohtojen siirtämisen vaihtoehtoja selvitetään hankkeen jatkosuunnittelun yhteydessä. 47/59 EHDOTUS 28.11.2016 (tark. 10.4.2017) Tampereen seudun keskuspuhdistamo
4. Johtopäätökset Kasvava Tampereen kaupunkiseutu tarvitsee lisäkapasiteettia jätevesien puhdistamiseen. Nykyiset jätevedenpuhdistamot ovat valmistuneet 1960- ja 1970-luvuilla (Rahola 1962, Viinikanlahti 1972, Lempäälä 1973). Laitoksia on saneerattu vuosien mittaan, ja tällä hetkellä nykyiset puhdistamot täyttävät niille asetetut lupaehdot. Vanhentuva tekniikka on kuitenkin lähitulevaisuudessa tarpeen korvata uudella, korkeatasoiset ympäristökriteerit täyttävillä järjestelmillä. Erityisesti Viinikanlahden ja Lempäälän puhdistamoilla kuormituksen kasvua vastaavan lisäkapasiteetin rakentaminen olisi hyvin haasteellista. Tampereen seudun keskuspuhdistamon suunnittelun tavoitteena on, että puhdistuskapasiteettia voidaan kasvattaa merkittävissä määrin siten, että purkuvesistön tila säilyy hyvänä. Väestösuunnitteen ohella maanpäällisen rakentamisen ja kalliotilojen mitoituksessa on huomioitu mm. tulevaisuuden varauksena esitetystä biokaasulaitoksesta sekä mahdollisesti entisestään kiristyvistä puhdistusvaatimuksista aiheutuva lisätilojen tarve. Riittävillä laajennusvarauksilla (noin 50% hankemitoituksesta) pyritään turvaamaan puhdistuskapasiteetin riittävyys myös vuoden 2040 jälkeen. Vastaavan, Turun Kakolanmäelle toteutetun laitoksen puhdistustuloksiin perustuvien laskelmien mukaan Tampereen seudun keskuspuhdistamolta lähtevä kuormitus alittaisi nykyisen kuormituksen vielä vuoden 2040 tilanteessakin. Asemakaavoilla tuetaan valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista mm. huomioimalla jätevesihaittojen ehkäisy alueidenkäytön suunnittelussa sekä edistämällä vesien hyvän tilan saavuttamista ja ylläpitämistä. Hanke on huomioitu myös valmisteilla olevien Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 ja Tampereen kantakaupungin yleiskaavan 2040 suunnittelussa. Puhdistamon siirtäminen Sulkavuoreen vapauttaa nykyisten puhdistamojen alueet muuhun käyttöön. Tämä tukee yleistä tavoitetta yhdyskuntarakenteen tiivistämisestä ja yleisen virkistyksen kehittämistä osana Pyhäjärven rantareittiä. Merkittäviä rakentamisen aikaisia vaikutuksia ovat louhinnasta aiheutuva melu, tärinä ja ajoneuvoliikenne sekä tilapäiset alueiden virkistyskäytön rajoitukset ja liikkumisolosuhteiden muutokset. Louhinnan ympäristövaikutusten laajuus, kohdistuminen ja seurannassa käytettävät menetelmät sekä riskien hallinnan ja haitallisten vaikutusten lieventämiskeinot määritellään yhdessä viranomaisten kanssa rakennus- ja ympäristölupakäsittelyjen yhteydessä. Sulkavuoren ja Vihilahden virkistyskäytön mahdollisuudet eivät merkittävällä tavalla muutu. Asemakaavoissa on huomioitu alueiden nykyiset ja uudet ulkoilun, kävelyn ja pyöräilyn reitit. Pysyvät luonnonympäristöä muuttavat merkittävät vaikutukset kohdistuvat Sulkavuoren kaakkoispuoliseen maapäällisen rakentamisen alueeseen sekä Vihilahden etelärantaan. Merkittävä elinympäristön turvallisuuteen ja terveellisyyteen kohdistuva pysyvä vaikutus Sulkavuoren alueella on maaperän haitta-aineista johtuvien riskien huomioiminen alueiden rakentamisessa ja muussa maankäytössä. Lakalaivan vanhan kaatopaikan alueelle sijoittuvien toimintojen yhteydessä on huomioitava jätetäytöstä aiheutuvat ympäristöriskit. Jatkosuunnittelun yhteydessä laadittavassa kaatopaikan kunnostuksen yleissuunnitelmassa tarkastellaan mm. jätetäytöstä purkautuvien kaasujen ja suotovesien hallinnan sekä kaatopaikan kunnostuksen vaihtoehtoja. Asemakaavoissa on annettu tarvittavat määräykset alueilla havaittujen rauhoitettujen ja erityisesti suojeltavien lajien sekä Vihilahden pesimälinnuston elinolosuhteiden turvaamiseksi. Muu selvityksissä tunnistettu huomionarvoinen eläimistö ja kasvillisuus, joka ei kuitenkaan edellytä kaavallista suojelua, sijoittuu pääosin rakentamattomana säilyville alueille. Suojaviher- ja virkistysalueet toimivat jatkossakin kaupunkirakenteen ekologisina käytävinä ja eri eläinlajien mahdollisina kulkureitteinä. 48/59 EHDOTUS 28.11.2016 (tark. 10.4.2017) Tampereen seudun keskuspuhdistamo
Lähteet Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 ehdotus (mkv 27.3.2017), Pirkanmaan liitto. Kantakaupungin yleiskaavan 2040 ehdotus (1.2.2017), Tampereen kaupunki. Pirkanmaan keskuspuhdistamo, yleissuunnitelma, 25.9.2015. Tilaaja: Tampereen Vesi. Laatija: Ramboll Oy. Pirkanmaan keskuspuhdistamo, osatehtävä 2, siirto- ja purkulinjojen yleissuunnitelman tarkistus 30.10.2015. Tilaaja: Tampereen Vesi. Laatija: Ramboll Oy. Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman päivitys raportteja 58 / 2015,Tilaaja: Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Laatija: FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy. Pirkanmaan Keskuspuhdistamo, ympäristövaikutusten arviointiselostus, Tilaaja Tampereen Vesi, Laatija: Ramboll 29.11.2012. Pirkanmaan ELY-keskuksen lausunto keskuspuhdistamohankkeen Sulkavuoren vaihtoehdon ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta. 29.5.2013. Tampereen veden jätevedenpuhdistamoiden kuormitus- ja käyttötarkkailujen vuosiyhteenvedot 2011-2015. Laatija: Tampereen Vesi. Lempäälän kunnan jätevedenpuhdistamoiden kuormitus- ja käyttötarkkailujen vuosiyhteenvedot 2011-2015. Laatija: Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys. Lietteenpolttolaitoksella muodostuvien tuhkamäärien arviot. Tilaaja: Keskuspuhdistamo Oy, Laatija: Novox Oy, 15.8.2016 Lakalaivan kaatopaikan perustilaselvitys. Lakalaivan suljettu kaatopaikka, Tampere. Keskuspuhdistamon asemakaava, AK 8610. Tilaaja: Tampereen kaupunki; Laatija: SITO/ Pulkkinen & Satta. 11.8.2016. Lakalaivan kaatopaikan kunnostuksen, kaasujen ja suotovesien hallinnan vaihtoehdot (poimintoja valmisteilla olevasta kunnostuksen yleissuunnitelmasta) Tilaaja: Tampereen kaupunki; Laatija: SITO Oy. Asemakaavan nro 8610 hulevesiselvitys. ID 1 548 659 Tilaaja: Tampereen kaupunki; Laatija: SITO 19.8.2016. Asemakaavan nro 8611 hulevesitarkastelut. ID Tilaaja Tampereen kaupunki, Laatija Ramboll, TEKEILLÄ. Tampereen seudun keskuspuhdistamo, ak 8610 Sulkavuori ja ak 8611 Vihilahti. Meluselvityksen päivitys. Tilaaja: Tampereen kaupunki. Laatija: Ramboll Finland Oy 18.10.2016. Tampereen kaupunki, Vihilahden asemakaavan nro 8611 luontoselvitys. Tilaaja Tampereen kaupunki, Laatija Ramboll, Virta, Onttonen, Mustajarvi. Raportti 9.8.2016. Sulkavuoren asemakaavan nro 8610 luontoselvitys. Tilaaja Tampereen kaupunki; Laatija: Ramboll / Virta, Nousiainen, Mustajärvi, luonnos 28.7.2016. Kallioperätutkimukset/ Räjäytysten vaikutukset ympäristöön/ Kallioperän soveltuvuus rakentamiseen/ Työnaikaiset meluhaitat ja haitallisten vaikutusten ehkäiseminen. Tiivistelmä / 27.7.2016. Tilaaja: Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy. Laatija: Saanio & Riekkola Oy. Tampere Pyhäjärvi putkihanke. Vihilahden laiturinperustusten tarkastukset. Laatija: Pintafilmi Oy/ Huttunen, Salo 5.7.2016. 49/59 EHDOTUS 28.11.2016 (tark. 10.4.2017) Tampereen seudun keskuspuhdistamo
Yleiskaavallinen tarkastelu.. Tilaaja: Tampereen kaupunki; laatija: MASU/ YKA/ Kauppila. Luonnos 28.6.2016. Arkeologinen tarkkuusinventointi, Vihilahti ak 8611. Tilaaja: Tampereen kaupunki; Laatija: Heiskanen & Luoto Oy / Luoto. 9.6.2016. Pyhäjärven pohjan luotaukset / Tampereen Pyhäjärven itäosan putkihankkeen arkeologinen vedenalaisinventointi, Vihilahden ak 8611 vesialueella Tilaaja: Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy. Laatija: Pintafilmi Oy / Huttunen, Salo 22.4.2016. Lahdesjärvi-Lakalaiva osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2007, Tilaaja: Tampereen kaupunki, Laatija: Mikroliitti Oy / Jussila. 3.1.2008. Tampere Sulkavuori asemakaavan nro 8610 kulttuuriperintöinventointi 2016, ID 1685384. Tilaaja: Tampereen kaupunki. Laatija: Mikroliitti Oy / Timo Jussila. Tampereen kantakaupungin ympäristö- ja maisemaselvitys. Laatija: Tampereen kaupunki, Suunnittelupalvelut, 2008 Occurrence of Pharmaceuticals in Finnish Sewage Treatment Plants, Surface Waters, and Their Elimination in Drinking Water Treatment Processes. Tampereen Teknillinen Yliopisto, 2007. Väitöskirja. Laatija: Niina Vieno. Tampereen ilmanlaatuselvitys 2013, Tampereen kaupunki. Tampereen kaupungin meluselvitys 2012. Tilaaja: Tampereen kaupunki, Liikennevirasto. Laatija: WSP. 50/59 EHDOTUS 28.11.2016 (tark. 10.4.2017) Tampereen seudun keskuspuhdistamo
SANASTO JA LYHENTEET Aktiivilieteprosessi Asemakaava BAT, best available technique Biosuodin BOD, biological oxygen demand COD, chemical oxygen demand Fosforin saostus Hajakuormitus Hiekanerotus Hiekkasuodatus Kiintoaineen erotus Kokonaistypen poisto Lietteen poltto Aktiivilieteprosessissa hyödylliset mikrobit käyttävät jäteveteen liuenneita aineita ravintonaan ja energian lähteenään puhdistaen samalla veden. Aktiivilieteprosessi koostuu ilmastetusta altaasta, jossa hyödylliset mikrobit ovat lieteseoksena jäteveden kanssa, sekä jälkiselkeytyksestä, jossa hyödylliset mikrobit erotetaan puhdistetusta jätevedestä. Lisäksi aktiivilieteprosessiin kuuluu palautus/lietekierto, jonka avulla osa erotetuista mikrobeista palautetaan ilmastusaltaaseen. Alueiden käytön yksityiskohtaista järjestämistä, rakentamista ja kehittämista varten laadittu maankäyttö- ja rakennuslain mukainen suunnitelma. Paras käyttökelpoinen tekniikka Biosuotimessa hyödylliset mikrobit vastaavat veden puhdistuksesta samaan tapaan kuin aktiiviieteprosessissa. Biosuotimessa hyödylliset mikrobit ovat kiinnittyneet huokoisen täyteaineen pinnalle, jonka läpi jätevesi virtaa. Täyteaine voi olla esimerkiksi muovia tai hiekkaa, joka on sijoitettu altaaseen tai säilöön. Myös biosuodinta voidaan ilmastaa. Biologinen hapenkulutus eli happimäärä, joka kuluu tiettynä aikana vakioolosuhteissa olevien eloperäisten aineden hajotukseen Kemiallinen hapenkulutus, mittaa vedessä olevien happea kemiallisesti kuluttavien aineiden määrää. Fosforin saostuksessa liuenneena oleva fosfori poistetaan jätevedestä lisäämällä veteen rauta- tai alumiinisuolaa, jolloin fosfori saostuu. Muodostunut fosforinen sakka poistetaan esiselkeytyksen avulla. Vesistöön mm, pelloilta, karja- ja metsätaloudesta sekä haja- ja lom-asutuksesta tuleva ympäristökuormitus, jonka lähdettä ei voida tarkasti määrittää. Hiekanerotuksessa jätevesi johdetaan altaaseen, jossa virtausolosuhteet on järjestetty siten että hiekka saadan laskeutumaan altaan pohjalle. Jälkikäsittelyvaihe jossa jätevedestä poistetaan kiintoainejäämät suodattamalla muuten puhdistettu jätevesi vielä hiekan läpi. Jätevedestä erotetaan kiintoaines. Kiintoaineen erotusta voidaan tehostaa lisäämällä jäteveteen rauta- tai alumiinisuolaa tai polymeeria ennen selkeytystä tai suodatusta. Lisätty kemikaali saa jäteveden pienet hiukkaset yhtymään suuriksi, paremmin laskeutuviksi ryhmiksi. Kokonaistypenpoistossa aktiivilieteprosessin ja biosuotimen olosuhteita säädetään siten, että jätevedessä oleva typpi saadaan muutettua haitattomaksi typpikaasuksi. Kokonaistypenpoistoon tarvitaan kaksi vaihetta, hapellinen (ns. nitrifikaatiovaihe) ja toinen hapeton (ns. denitrifikaatiovaihe). Hapellista vaihetta ilmastetaan ja hapetonta ei. Lietteen poltossa lietteen orgaaninen aines hajotetaan korkeassa lämpötilassa (vähintään 850 astetta C) polttolaitoksella. Lietteen polttoon käytetään esimerkiksi leijupetikattilaa. 51/59 EHDOTUS 28.11.2016 (tark. 10.4.2017) Tampereen seudun keskuspuhdistamo
Linkous Maakuntakaava Mädätys Pistekuormitus Selkeytys Terminen kuivaus Tiivistys UV-desinfiointi Viipymä Välppä Orgaaninen aines Yleiskaava Ympäristölupa Vesilupa Linkouksessa poistetaan tiivistetystä lietteestä lisää vettä keskipakovoiman (pyörivän rummun) avulla. Linkouksen jälkeen lietteen määrä on enää noin kymmenesosa alkuperäisestä. Maankäyttö- ja rakennuslain mukainen yleispiirteinen suunnitelma maankäytöstä pitkälle tulevaisuuteen. Maakuntakaavassa osoitetaan alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen suuntaviivat ja periaatteet. Se on ohjeena kuntien yksityiskohtaisempia yleis- ja asemakaavoja laadittaessa. Mädätyksessä biokaasulaitoksella hyödylliset mikrobit hajottavat merkittävän osan puhdistamolietteen orgaanisesta aineesta. Käsittely tehdään säiliöiussä hapettomissa olosuhteissa, jolloin hajoamisen lopputuotteena muodostuu biokaasu (metaania ja hiilidioksidia). Biokaasu muutetaan yleensä sähkö- ja/tai lämpöenergiaksi esimerkiksi kaasumoottorin tai mikroturbiinin avulla. Vesistöön esim. teollisuudesta, yhdyskunnista, kalankasvatuksesta, turvetuotannosta tai turkistarhauksesta tuleva ympäristökuormitus, jonka lähde voidaan tarkasti määritellä (vrt. hajakuormitus)? Selkeytyksessä jätevesi johdetaan altaaseen, jossa veden virtausta hidastetaan niin, että vettä raskaampi kiintoaines laskeutuu altaan pohjalle. Ennen biologista käsittelyvaihetta olevaa selkeytystä kutsutaan esiselkeytykseksi. Biologisen käsittelyvaiheen jälkeen tulevaa selkeytystä kutsutaan jälkiselkeytykseksi. Termisessä kuivauksessa lietteestä poistetaan lähes kaikki sen sisältämä vesi lämmön avulla. Käytännössä vesi haihdutetaan lietteestä lämmittämällä se riittävän kuumaksi tarkoitukseen suunnitellulla laitteella. Tiivistyksessä lietteestä irroitetaan vettä antamalla kiintoaineen laskeutua tiivistysaltaan pohjalle. Tiivistyksen avulla käsiteltävän lietteen määrä saadaan puoleen tai kolmasosaan alkuperäisestä. Mikro-organismien tekeminen vaarattomaksi ultraviolettisäteilyä hyödyntäen. Aika joka kuluu tietyn alueen koko vesimäärän vaihtumiseen. Mekaaninen laite, jonka avulla vedestä siivilöidään pois suurimmat kappaleet. Eloperäinen aines, joka hajotessaan kuluttaa vesistön happivarastoa. Yleispiirteinen maankäytön suunnitelma, jossa osoitetaan alueiden käytön pääperiaatteet. Sen tehtävänä on ohjata kunnan yhdyskuntarakennetta ja maankäyttöä. Ympäristönsuojelulain mukaan eräiltä teollisilta toiminnoilta ennen toiminnan aloittamista vaadittava lupa, jonka myöntää ympäristöviranomainen. Vesilain mukainen lupa vesitaloushankkeelle. Hakemus tehdään sille aluehallintovirastolle, jonka alueella hanke on tarkoitus toteuttaa. 52/59 EHDOTUS 28.11.2016 (tark. 10.4.2017) Tampereen seudun keskuspuhdistamo
Liitteet LIITE Kooste keskuspuhdistamo-hankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (2012) annetun yhteysviranomaisen lausunnon huomioon ottamisesta hankkeen jatkosuunnittelussa LIITE Asemakaavojen nro 8610-8613 yhteinen havainneaineisto 53/59 EHDOTUS 28.11.2016 (tark. 10.4.2017) Tampereen seudun keskuspuhdistamo
LIITE Kooste keskuspuhdistamo-hankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (2012) annetun yhteysviranomaisen lausunnon huomioon ottamisesta hankkeen jatkosuunnittelussa LAUSUNNOSSA ESITETTY HUOMAUTUS / JATKOTYÖOHJE LAUSUNNON HUOMIOIMINEN JATKOSUUNNITTELUSSA PUHDISTAMON TOIMINTA; MITOITUS, SIIRTOLINJAT, PURKUPUTKET - Jäteveden puhdistamon mitoituksessa tulee - Päivitetyn yleissuunnitelman mukainen hankemitoitus varautua tulevaisuuden todellisiin jätevesimääriin huomattavasti suuremmalla mitoituksella kuin 95 000 m3 vuorokaudessa sekä käyttäen parasta käyttökelpoista tekniikkaa jätevesien ja lietteiden käsittelyissä. on 100 000 m3/d. Hankkeessa mu- kana olevan kuuden kunnan väestösuunnitteen ohella maanpäällisen rakentamisen ja kalliotilojen mitoituksessa on huomioitu mm. tulevaisuuden varauksena esitetystä biokaasulaitoksesta sekä mahdollisesti entisestään kiristyvistä puhdistusvaatimuksista aiheutuva lisätilojen tarve. Riittävillä laajennusvarauksilla (noin 50% hankemitoituksesta) pyritään turvaamaan puhdistuskapasiteetin riittävyys myös vuoden 2040 jälkeen. Prosessien suunnittelussa pyritään parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) hyödyntämiseen. - Käyttövarmuutta tulee parantaa esimerkiksi rinnakkaisilla siirtolinjoilla, automaattisilla seuranta- ja hälytyslaitteilla sekä varavoimalla. - Ohijuoksutustarkastelu on tarpeen eri jätevesivirtaamilla ja kestoilla kaikilta ohijuoksutuspaikoilta poikkeustilanteissa tai käyttökatkosten aikana. - Ohitusvesille tulee olla oma jätevedenkäsittelylinjasto huippuaikaisten vesien käsittelemiseksi. Tämän johdosta kalliotilan lisätarve tulee kartoittaa. Lisäksi Sulkavuori-vaihtoehdossa mädätyslaitteisto vaatii myös kalliossa lisätilaa. - Hankkeen suunnittelussa on selvitetty varajärjestelmien tarvetta. Prosessiriskejä on suunnitteluvaiheessa alustavasti kartoitettu HAZOP-menetelmällä (Hazard and Operability Study), jonka tavoitteena on löytää prosessin häiriöistä aiheutuvat vaarat. Varapurkujärjestelmän toimivuuden tarkastelua varten linjasta ja Vihiojasta on laadittu hydraulinen mallinnus linjan purkupisteestä Vihilahteen asti. Noin vuorokauden jätevesimäärä voidaan varastoida tulotunneliin. Tarvetta varapurkujärjestelmän käytölle arvioidaan olevan toiminnan aikana harvoin, noin kerran 40-50 vuodessa. Käyttövarmuuden turvaamiseksi merkittävimmät putkistot ja laitteet on kahdennettu. - Ohijuoksutustarkastelua koskevat selvitykset ja arviointi tarkentuu seuraavissa suunnitteluvaiheissa. Ohitusvesien käsittelyyn tarvittava tilavaraus on huomioitu hankkeen jatkosuunnittelussa. - Hankkeen suunnittelussa on selvitetty varajärjestelmien tarvetta. Huolto- ja toimintahäiriötilanteet on huomioitu esim. putkilinjojen sijoittelussa ja lukumäärässä. Kalliotilojen ja biokaasulaitoksen laajennusvaraukset on huomioitu hankkeen jatkosuunnittelussa. 54/59 EHDOTUS 28.11.2016 (tark. 10.4.2017) Tampereen seudun keskuspuhdistamo
- NYKY+ vaihtoehdossa puhdistamoiden muutosrakentamisen ajan ympäristövaikutuksia tulee selvittää tarkemmin. - Nyky+ vaihtoehdossa tulee varautua vesien käsittelyssä desinfiointiin. - Ravinteiden ja lämpöenergian hyödyntäminen ja talteenotto tulee ottaa huomioon pitkän aikavälin ratkaisussa. - Mädätyslaitoksen vahvoille rejektivesille on suositeltavaa suunnitella erilliskäsittely. - Lietteenkäsittelyssä tulee huolehtia hyvästä ympäristönsuojelutasosta: Mädätysvaihtoehdossa lietteen vastaanoton ja jatkokäsittelyn suhteen, erityisesti hajuhaitta huomioiden sekä lietteenpoltossa tuhkan ympäristökelpoisuus ja loppukäsittely. - Piipun korkeuden suunnittelussa tulee huomioida lentoturvallisuusseikat. - Siirtolinjoille tulee laatia yksityiskohtainen riskinarvio ja riskienhallintasuunnitelma. - NYKY+ ei ole nyt laadittavien asemakaavojen vaihtoehto. Alueellinen keskuspuhdistamo on otettu tavoitteeksi jo vuoden 2006 Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelmassa. Useista alustavista sijoituspaikkavaihtoehdoista Sulkavuori todettiin vuoden 2012 YVAn jälkeen kokonaisuutena toteuttamiskelpoisimmaksi. Sulkavuori- vaihtoehdon jatkosuunnittelussa on huomioitu UV-desinfioinnin tilavaraus. - Suunnittelussa on otettu huomioon lämmön talteenotto sekä laitoksen prosesseissa (mm. kompressorien hukkalämpö, lietteen poltto; energia laitoksen tarpeisiin) että puhdistetusta jätevedestä (energia kaukolämpöön). Ravinteiden talteenotossa pyritään parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) hyödyntämiseen. - Biokaasulaitoksen edellyttämät tilavaraukset on huomioitu hankkeen jatkosuunnittelussa. Vesien käsittelymenetelmät määritellään ympäristöluvassa. - Lietteen termisessä kuivauksessa ja poltossa muodostuvat hönkä- ja savukaasut puhdistetaan monivaiheisessa puhdistusprosessissa. Lietettä poltettaessa ja tuhkan loppusijoituksessa noudatetaan jätelakia ja -asetusta sekä jätteen kaatopaikkakelpoisuutta koskevia määräyksiä. - Finavialta saatujen tietojen mukaan Tampere- Pirkkalan lentoaseman lähestymispinnan vaakasuoran osan korkeus on keskuspuhdistamon alueella 262 m keskimääräisen merenpinnan yläpuolella. Asemakaavassa osoitetaan Sulkavuoreen sijoittuvien rakennusten ja rakenteiden suurin sallittu korkeusasema. Ilmailulain mukainen lentoestelausunto ja -lupa haetaan toteutussuunnittelun ja lupakäsittelyiden yhteydessä. - Hankkeen riskienhallintaa toteutetaan riskienhallintastandardin (SFS-IEC 60300-3-9) mukaisesti. Prosessiriskejä sekä rakentamisen ja käytön aikaisia riskejä on tunnistettu ja arviointia tarkennetaan suunnittelun edetessä. Hankkeessa on laadittu lisäksi erillinen purkutunnelin riskinarvio ja kustannusten herkkyystarkastelu. Suunnittelun edetessä riskien arviointia täydennetään tarvittaessa varsinaisella HAZOP:lla (Hazard and Operability Study) ja toimintovirheanalyyseillä (TVA). 55/59 EHDOTUS 28.11.2016 (tark. 10.4.2017) Tampereen seudun keskuspuhdistamo
- Vihilahden solmupisteen suunnittelua ja ympäristövaikutuksia tulee erityisesti tarkentaa. - Purkupaikat tulee sijoittaa hyviin virtaus- ja laimennusolosuhteisiin. - Ennen hankkeen lupa- ja hyväksymismenettelyjä valittavasta vaihtoehdosta on selvitettävä yksityiskohtaista suunnittelua varten siirtolinjojen ja purkuputkien koko matkalta sekä rantautumiskohdissa putken asennussyvyydeltä lietteestä haitta-aineet, ainakin raskasmetallit, PCB ja vesiympäristölle haitalliset orgaaniset tinayhdisteet. Tarvittaessa vesistöalitusten vaikutuksista tulee tehdä ekologinen riskinarvio ja esittää haittojen vähentämistoimet. - Lisäksi tulee varautua haitta-aineiden osalta tiukentuviin puhdistusvaatimuksiin HAITTA-AINEET VESIALUEILLA - Vihilahden solmupisteen suunnitelmat ovat tarkentuneet. Tuloviemäritunnelin tasoa on nostettu ja Pirkkalan sekä Lempäälän-Peltolammin suunnista tulevien linjojen suunnitelmia tarkastettu. Lisäksi lämmön talteenotto on siirretty Vihilahteen. Jatkosuunnittelun yhteydessä on tuotettu hankkeen toteuttamisesta aiheutuvia rakennetun ympäristön muutoksia havainnollistavaa suunnitteluaineistoa. Vaikutusten arviointia tarkennetaan seuraavissa suunnitteluvaiheissa. Veden virtausolosuhteita on Pyhäjärvessä ja siitä eteenpäin virtaavassa vesistössä on selvitetty vesistömallinnuksella. Purkupisteen tarkan sijainnin valinta tehdään ympäristö- ja vesilupaprosessien yhteydessä. - Pyhäjärven pohjasedimentistä vuonna 2009 otetuissa näytteissä havaittiin kohonneita haitta-ainepitoisuuksia. Valtioneuvoston asetuksen (VNa 214/2007) mukaiset alemmat ohjearvot eivät kuitenkaan ylittyneet minkään haitta-aineen osalta. Myös sedimentin arseenipitoisuus on arvion mukaan luontaisten taustapitoisuuksien tasolla. Tutkimusten perusteella on arvioitu, että rakentamisen vaikutukset vesiympäristöön ovat sedimentin haitta-aineiden osalta vähäisiä ja tilapäisiä. - Rakennussuunnittelun yhteydessä tehdään pohjasedimentin haitta-aineita koskevia jatkotutkimuksia, joiden tulosten perusteella vaikutusarvioita ja työmenetelmiä voidaan vielä tarkentaa. Ekologisten riskinarvioiden tarvetta arvioidaan vesilain mukaisen lupahakemuksen yhteydessä. - Jätevesien käsittelyvaatimusten muutokset ja mahdollisten jälkikäsittelyprosessien edellyttämät laajennusvaraukset on pyritty huomioimaan kalliotilojen mitoituksessa. ILMANLAATU, HAJU - Hajuhaittojen ehkäisemiseksi pumppaamoiden ympärille on hyvä jättää riittävät suojavyöhykkeet ja varautua hajunkäsittelyyn (Vihilahti) - Pumppaamoiden tuuletusilman hajunkäsittely vaatii tarkempaa jatkosuunnittelua. Erityisesti Vihilahden varapurkupaikan käytön vaihtoehtoista suunnittelua tulee tarkentaa ja huomioida hajuhaitta. - Tämänhetkisen hankesuunnitelman mukaan asemakaavojen suunnittelualueille ei olisi tulossa maanpäällisiä pumppaamoita. - Varapurkujärjestelmän pumppaamo sijoittuu Sulkavuoren kalliotilaan, jonka poistoilma puhdistetaan monivaiheisessa prosessissa. 56/59 EHDOTUS 28.11.2016 (tark. 10.4.2017) Tampereen seudun keskuspuhdistamo
- Jatkosuunnittelussa ja rakentamisessa on huomioitava Liikenneviraston ohjeet louhintatöistä radan läheisyydessä, sähkörataohjeet sekä Radanpidon turvallisuusohjeet. - Louhinnan ja rakentamisen vaikutuksia kuten melua, pölyä, tärinää, painumia ja pohjaveden laatua sekä pinnan tasoa on seurattava. - Sulkavuori-vaihtoehdossa tarvitaan tarkempi suunnitelma rakentamisen aikana syntyvien louhintamassojen mahdollisesta välivarastoinnista ja jatkokäytöstä. Louheen käytössä tulee huomioida kiviaineksen ympäristökelpoisuus. - Louheen ja suotovesien arseenipitoisuutta tulee tarkkailla töiden aikana. - Siirtolinjojen ja purkuputkien rakentamisessa tulee huomioida ja selvittää tarkemmin maalämpökaivot ja veden läheisyydessä putkien asennussyvyys sekä ympäristövaikutukset. RAKENTAMISEN AIKAISET VAIKUTUKSET - Lausunnossa mainitut ohjeet tulevat huomiotaviksi hankkeen toteutussuunnittelun ja lupamenettelyjen yhteydessä. Asemakaavaprosessin aikana ao. viranomaisille (Liikennevirasto, Trafi) varataan mahdollisuus lausuntojen antamiseen. - Vaikutusten seurannan tarve ja toteuttamistapa määritellään ympäristöluvan yhteydessä (tarkkailuohjelma). - Louhintamassojen mahdollista välivarastointia ja jatkokäyttöä käsitellään ympäristöluvan yhteydessä. - Kiviaineksen arseenipitoisuutta on tutkittu aikaisemmissa vaiheissa. Tulosten mukaan kallioperän arseenipitoisuus on alhainen, eikä aiheuta lisätoimenpiteitä kaivutöissä. Rakentamisen aikainen tarkkailun tarve määritellään ympäristölupamenettelyn yhteydessä. - Hankkeen jatkosuunnittelun yhteydessä on kartoitettu alueen pora- ja lämpökaivoja ja määritelty alustava Sulkavuoren louhinnan ympäristöselvitysalue. Ympäristöluvan yhteydessä laadittavaan tarkkailuohjelmaan voidaan sisällyttää esimerkiksi pohjaveden tai louhittavia tiloja lähimmäksi sijoittuvien maalämpökaivojen pinnankorkeuden säännöllinen mittaus. Siirto- ja purkulinjojen vesistöön sijoittamisen edellytyksistä päätetään ympäristönsuojelulain ja vesilain mukaisten lupien yhteydessä. - Vihilahden alueella rantojen kaivua ei voida täysin välttää, mutta työmaa-alue pyritään pitämään mahdollisimman pienenä. Osuuksilla, joissa vesialueella joudutaan kaivamaan uomaa riittävän syvyyden saamiseksi, peitetään kaivettavaa osuutta tarvittaessa puhtailla maa-aineksilla. Osuuksilla, jossa vesisyvyys on riittävä ja kaivamista ei tarvita, rakentamisen aikaisia vaikutuksia vedenlaatuun seurataan jatkuvasti ja tarvittaessa käytetään suojauksia hetkellisten vaikutusten vähentämiseksi. Ekologisten riskinarvioiden tarvetta arvioidaan vesilain mukaisen lupahakemuksen yhteydessä. 57/59 EHDOTUS 28.11.2016 (tark. 10.4.2017) Tampereen seudun keskuspuhdistamo
- Hankkeen vaikutuksia seurataan edelleen Pyhäjärven vesistössä ja kalastossa. - Hankkeen jatkosuunnittelussa tulee huomioida vaikutukset luontoon, kasvillisuuteen ja eläimistöön. - Museovirasto esittää ennen vesirakennustöitä tehtäväksi arkeologisen vedenalaisen inventoinnin. - Puhdistamoalueen suunnittelussa tulee huomioida Lakalaivan vanhan kaatopaikan alue. - Lakalaivan entisen kaatopaikka-alueen haittaaineiden kulkeutuminen kalliopohjaveteen on mahdollista, mikä tulee huomioida kalliopuhdistamon ja ajotunneleiden suunnittelussa sekä käytön aikana. Erityisesti vinyylikloridi voi aiheuttaa riskejä työntekijöiden terveydelle, mikäli sitä pääsee haihtumaan kalliopohjavedestä kalliotiloihin. Kaatopaikkajätteiden kaivutyöstä ja poiskuljettamisesta tulee tehdä tarkemmat suunnitelmat. LUONTO KULTTUURIYMPÄRISTÖ, ARKEOLOGIA LAKALAIVAN KAATOPAIKKA - Vaikutusten seurannan tarve ja toteuttamistapa voidaan määritellä ympäristölupaprosessin yhteydessä (tarkkailuohjelma). - Maanpäällisten asemakaavojen suunnittelualueilla on tehty vuonna 2016 täydentäviä luontoselvityksiä, joiden tulokset huomioidaan asemakaavojen suunnittelussa ja vaikutusten arvioinnissa. - Vedenalaiset arkeologiset inventoinnit on tehty vuonna 2016. - Jatkosuunnittelussa huomioidaan elokuussa 2016 valmistuneen Lakalaivan kaatopaikan perustilaselvityksen ja siihen liittyneiden lisätutkimusten sekä syksyllä 2016 käynnistyvän kunnostuksen yleissuunnitelman tulokset ja jatkosuunnitteluohjeet. Keväällä 2016 tehdyissä tutkimuksissa kalliopohjavesiputkista otetuissa näytteissä ei todettu haitta-aineiden merkittävää kulkeutumista kalliopohjaveteen. Alueen kalliopohjavesi virtaa etelään / lounaaseen kohti ohitustietä, eikä haitta-aineiden kulkeutuminen puhdistamon kalliotiloihin tai asutuksen suuntaan ole selvityksen perusteella mahdollista. Haitta-aineiden aiheuttamat riskit sisäilmaan voidaan pois sulkea rakennusten sijoittelulla ja rakennusteknisillä ratkaisuilla. Kaatopaikan kunnostamista ja mahdollista jätteiden poiskuljettamista käsitellään kunnostuksen yleissuunnitelmassa, joka laaditaan yhdessä Pirkanmaan ELY-keskuksen kanssa. HANKKEEN EDELLYTTÄMÄT LUVAT JA PÄÄTÖKSET - Siirto- ja purkulinjojen rakentaminen edellyttää vesilain mukaista lupaa. Jätevesien johtaminen vesistöön edellyttää ympäristölupaa. - Ympäristönsuojelu-, jäte- ja vesilakien mukaiset luvat haetaan hankkeen toteutusvaiheessa. HANKKEEN LIITTYMINEN MUIHIN HANKKEISIIN JA SUUNNITELMIIN - Hankkeen suunnittelu on tarpeen yhteensovittaa vireillä olevaan maakuntakaavoitukseen. - Hanke on huomioitu valmisteilla olemassa Pirkanmaan maakuntakaavassa 2040. 58/59 EHDOTUS 28.11.2016 (tark. 10.4.2017) Tampereen seudun keskuspuhdistamo
LIITE Asemakaavojen nro 8610-8613 yhteinen havainneaineisto - Yleisviistokuva - Asemapiirrosten yhdistelmä 59/59 EHDOTUS 28.11.2016 (tark. 10.4.2017) Tampereen seudun keskuspuhdistamo