OPETTAJIEN TYÖTTÖMYYSKASSA Toimintakertomus tilikaudelta 1.1.2013 31.12.2013
2 SISÄLLYSLUETTELO Sivu 1. YLEISTÄ 3 2. KASSAN JÄSENISTÖ 2.1 Jäsenyyden ehdot 3 2.2 Jäsenet 3 3. VAKUUTUSTOIMINTA VUONNA 2013 3.1 Yleistä 4 3.2 Työttömyyspäivärahat 5 3.2.1 Työttömyyspäivärahan saajat järjestökohtaisesti sekä saajien osuus järjestön jäsenkunnasta 7 3.3. Hylätyt päivärahahakemukset 3.3.1 Hylkäys- ja lakkautuspäätökset 8 3.4 Vuorottelukorvaukset 9 3.5 Koulutuksen perusteella maksetut etuudet 9 3.6 Muutoksenhaku 3.6.1 Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunta 10 3.6.2 Vakuutusoikeus 11 4. TALOUS 4.1 Etuusmenojen rahoitus 12 4.2 Jäsenmaksut 12 4.3 Tasoitusrahasto 12 4.4 Sijoitustoiminta 12 4.5 Tilinpäätös 13 5. HALLINTO 5.1 Kassan kokous 14 5.2 Kassan hallitus 14 5.3 Tilintarkastajat 14 5.4 Kassan toimisto ja henkilökunta 14 6. TILIKAUDEN AIKAISET MERKITTÄVÄT TAPAHTUMAT 15 7. ARVIO RISKEISTÄ JA EPÄVARMUUSTEKIJÖISTÄ 15 8. MUU TOIMINTA 8.1 Edustukset 8.1.1 Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö 16 8.1.2 EU-säädöstyöryhmä 16 8.1.3 Työttömyyskassojen tukikassa 16 8.1.4 Kelan työttömyysturva-asiain neuvottelukunnan työjaosto 16 8.1.5 Työttömyysturva-asiain neuvottelukunnan työjaosto 17 8.2. Tiedotus 17 9. TULEVA TOIMINTA 9.1 Yleistä 17 9.2 Opettajien Työttömyyskassa 17
3 1. YLEISTÄ Finanssivalvonnasta saadun ennakkotiedon mukaan vuonna 2013 kaikki työttömyyskassat maksoivat jäsenilleen ansiopäivärahaa yhtensä noin 2,36 mrd. euroa yhteensä 303 000 jäsenelle. Maksettuja päiviä oli yhteensä hieman yli 35 miljoonaa päivää, ja keskimääräinen päiväraha oli 66,97 euroa päivässä. Ansiopäivärahoista noin 306 milj. euroa maksettiin aktiivitoimenpiteen eli työllistymistä edistävän palvelun ajalta. Tällaisen työllistymistä edistävän palvelun perusteella ansiopäivärahaa sai hieman alle 41 000 jäsentä, ja maksettuja päiviä oli yhteensä noin 3,7 miljoonaa. Ansiopäiväraha aktiiviajalta oli korkeampi kuin keskimääräinen päiväraha, hieman alle 84 euroa päivässä. Vuorottelukorvausta toimintavuonna kaikki työttömyyskassat maksoivat yhteensä noin 115 milj. euroa yhteensä hieman alle 20 000 jäsenelle. Keskimääräinen vuorottelukorvaus oli 57,53 euroa päivässä. Keskimääräinen vuorottelukorvauspäivien määrä oli 100 päivää/vuorottelija. 2. KASSAN JÄSENISTÖ 2.1 Jäsenyyden ehdot 2.2 Jäsenet Opettajien Työttömyyskassan sääntöjä ei muutettu toimintavuonna. Sääntöjen mukaan kassan jäseneksi pääsee jokainen työttömyysturvalain 1 luvun 8 :ssä tarkoitettu palkkatyöntekijä, joka ei ole täyttänyt 68 vuotta ja joka - toimii opetus- ja kasvatusalalla opettajan tai siihen verrattavassa työssä tai - toimii opetus- ja sivistystoimen asiantuntijatehtävissä tai - on suorittanut psykologian maisterin tutkinnon tai alan vastaavan ylemmän korkeakoulututkinnon tai - on hyväksytty suorittamaan psykologian maisterin tutkintoa ja työskentelee psykologin ammattiin valmentavassa tai siihen rinnastettavassa palkkatyössä tai - toimii opetus- tutkimus- tai niitä tukevissa tehtävissä yliopistossa, korkeakoulussa, Suomen Akatemiassa tai tutkimuslaitoksessa tai - suorittaa edellä mainittujen alojen edunvalvontatyötä. Opettajien Työttömyyskassan jäsenmäärä 1.1.2013 oli 108 762 ja 31.12.2013 jäseniä oli 109 506. Jäsenmäärä kasvoi kertomusvuoden aikana 744 henkilöllä eli 0,68 %:lla. 1 Seuraavassa jäsenet 1.1.2013 järjestöittäin. OAJ:n yleissivistävät opettajat OAJ-YSI Opettajien ammattiyhdistyspiirit 52 335 Finlands Svenska Lärarförbund FSL 4 349 Lastentarhanopettajaliitto LTOL 13 535 1 Jäsenmäärä kasvoi 215 henkilöllä välillä 1.1.2012 1.1.2013 ja 750 henkilöllä välillä 31.12.2012 31.12.2013.
4 OAJ:n Ammatilliset opettajat Ammatilliset opettajat AO 10 580 Suomen kauppa- ja kulttuuriopettajat SKO 2 989 Suomen musiikinopettajien liitto SMOL 2 737 Aikuisopettajien liitto AKOL 2 558 Teknillisten oppilaitosten opettajainliitto TOOL 1 246 Liike- ja eritysalojen opettajat LEO 717 KSOLLI ry 194 Yliopistonlehtorien liitto YLL 1 689 Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL 843 Opetus- ja sivistystoimen asiantuntijat, Opsia ry 89 OAJ ja sen valtakunnalliset jäsenyhdistykset yhteensä 93 861 Tieteentekijöiden liitto TTL 6 319 Suomen Psykologiliitto 4 192 Professoriliitto 1 346 Suomen Ammattikoulutuksen Johtajat SAJO ry 210 Yhteensä 105 928 sekä ammattiliittoihin kuulumattomia jäseniä 2 755 OAJ:n henkilökuntayhdistyksen Henky ry:n jäseniä 79 Kaikki kassan jäsenet yhteensä 108 762 3. VAKUUTUSTOIMINTA VUONNA 2013 3.1 Yleistä Opettajien Työttömyyskassa maksoi vuonna 2013 kahta eri etuutta: työttömyyspäivärahaa ja vuorottelukorvausta. Työttömyyspäivärahaa puolestaan maksettiin joko työttömyyden vuoksi (sisältäen lomautukset ja ns. lisäpäivät) tai työllistymistä edistävään toimenpiteeseen osallistumisen perusteella. Työllistymistä edistäviä toimenpiteitä ovat mm. omaehtoinen opiskelu ja työvoimapoliittinen aikuiskoulutus. Etuuden maksamisesta säädetään työttömyysturvalaissa ja vuorotteluvapaalaissa. Etuuksia koskeviin säännöksiin ei tullut merkittäviä muutoksia toimintavuonna. Peruspäivärahan tason nousu ja tästä automaattisesti seuraava ansio-osan laskukaavassa tehty tulorajan tarkistus vaikuttivat kuitenkin osaltaan maksettavien päivärahojen suuruuteen. Etuuksia maksettiin yhteensä noin 83 miljoonaa euroa. Menon jakautumista kuvataan osioissa 3.2-3.5.
5 3.2 Työttömyyspäivärahat Työttömyyspäiväraha 2013 2012 2011 Euroa 59 827 863 49 705 782 43 547 370 Etuuspäivää 786 371 752 457 714 141 Henkilöä 9 993 8 578 8 380 Keskimääräinen perustekk-ansio, euroa 2 756 2 604 2 492 - josta laskennallinen päiväraha 75,54 71,74 66,32 Maksettu päiväraha keskimäärin, euroa 69,02 65,98 60,89 Joista lomautusten perusteella maksettu - euroa 1 185 452 491 568 307 618 - henkilöä 1 336 484 251 - maksettu päiväraha keskimäärin, euroa 87,95 77,77 65,84 Toimintavuoden merkittävin muutos edeltäneeseen vuoteen nähden on keskimääräisen päivärahan maksukauden lyhentyminen. Tämä johtuu siitä, että työttömyyden perusteella ansiopäivärahaa saaneiden jäsenten määrän kasvu perustui valtaosalta lomautuksiin, jotka Opettajien Työttömyyskassan jäsenillä ovat olleet lyhyitä. Vaikka maksettujen etuuspäivien yhteenlaskettu määrä nousi hieman, keskimääräinen maksettu kausi lyhentyi ollen vuonna 2013 noin 79 päivää (vuonna 2012 noin 88 päivää). Keskimääräisen maksetun ansioon suhteutetun työttömyyspäivärahan suuruus vuonna 2013 (69,02 euroa brutto) on 3,04 euroa suurempi päivää kohden kuin vuonna 2012. Keskimääräisen maksetun etuuden nousu on siis noin 4,6 prosenttia. Keskimääräiseen perustepalkkaan perustuva täysi ansiopäiväraha nousi vuodesta 2012 vuoteen 2013 bruttona 3,80 euroa/päivä. Yksi huollettava oli 18 %:lla, kaksi 20 %:lla ja useampi lapsi 10 %:lla työttömyyspäivärahaa saaneista. Vuonna 2013 kassan maksamaa ansiopäivärahaa saaneiden henkilöiden määrä nousi 1.415 henkilöllä vuoteen 2012 verrattuna. Lomautuksen vuoksi työttömyysetuuden hakijana olleiden määrä nousi 852 hakijalla. Lomautusjaksot ovat pääosin olleet lyhyitä. Työttömyyspäivärahan saajista 79,4 % oli naisia kun kassan koko jäsenistöstä 74,7 % on naisia. Maksettujen eurojen määrä nousi 20 %:lla vuoteen 2012 verrattuna. Maksettujen päivien määrä nousi 4,5 %:lla. Työttömyyspäivärahan normaali enimmäisaika 500 päivää täyttyi 103 jäsenen kohdalla (362 jäsentä vuonna 2012 ja 321 jäsentä vuonna 2011). Ansiopäivärahan lisäpäivillä oli vuonna 2013 yhteensä 280 henkilöä. Opetusalan työttömyys on joka vuosi ollut suurimmillaan kesäkuukausien aikana. Kausivaihtelu johtuu määräaikaisten työ- ja virkasuhteiden suurehkosta osuudesta. Tämä näkyy osaltaan myös maksuja saaneille henkilöille kertyneiden 500 päivän enimmäisaikalaskurin päivien
6 lukumäärässä. Noin 50 prosentille vuonna 2013 työttömyyspäivärahaa saaneista maksettiin päivärahaa alle 60 päivältä. Noin 69 prosentilla maksuja saaneista oli 500 päivän laskuriin kertynyt vuoden loppuun mennessä alle 130 päivää. Sekä päivärahan maksaminen neljän kalenteriviikon tai kuukauden erissä jälkikäteen että käsittelyaika vaikuttavat siihen, että työttömyys tilastoituu maksatukseksi pienellä viiveellä. Tästä syystä kesäkuukausien suurempi työttömyys näkyy saajien lukumäärän kasvuna vasta heinä-syyskuussa. Seuraavasta taulukosta näkyy työttömyyspäivärahaa saaneiden henkilöiden määrä kuukausittain vuosina 2009-2013. Osiossa 3.2.1 saajat on purettu järjestökohtaisesti koko vuoden saajamäärien perusteella. Työttömyyspäivärahan saajien osuus kassan koko jäsenistöstä on vuonna 2013 ollut 10 318 henkeä, mikä vastaa 9,5 %:ia koko jäsenistöstä. Luvut ovat merkittävän suuria. Kaikkien saajien osuuteen vaikuttaa kuitenkin merkittävästi edellä kuvattu kausivaihtelu: eniten päivärahan saajia oli elokuussa (6 706 henkeä), vähiten joulukuussa (2 848 henkeä) keskiarvon ollessa 3 755 henkeä.
7 3.2.1 Työttömyyspäivärahan saajat järjestökohtaisesti sekä saajien osuus järjestön jäsenkunnasta Työttömyyspäivärahan saajien osuus jäsenmäärästä vaihtelee järjestökohtaisesti. Seuraavassa taulukossa on todettu saajien lukumäärä järjestöittäin sekä saajien osuus järjestön vuoden alun jäsenmäärästä toimintavuosina 2013 ja 2012. OAJ/ OAJ/ OAJ/ OAJ/ OAJ/ OAJ/ OAJ/ OAJ/ YSI LTOL FSL SKO TOOL SMOL YLL AKOL Saajat 2013 5 835 810 295 231 65 332 129 587 Jäsenmäärä 1.1.2013 52 335 13 535 4 349 2 989 1 246 2 737 1 689 2 558 Osuus jäsenistä 2013 11,1 % 6,0 % 6,8 % 7,7 % 5,2 % 12,1 % 7,6 % 22,9 % 2012 9,7 % 4,6 % 5,9 % 6,9 % 3,5 % 12,0 % 6,9 % 21,9 % OAJ/ OAJ/ OAJ/ OAJ/ Opsia OAJ/ AO** LEO KSOL SOOL YHT Saajat 2013 578 57 * 120 * 9 052 Jäsenmäärä 1.1.2013 10 580 717 194 843 89 93 861 Osuus jäsenistä 2013 5,5 % 7,9 % * 14,2 % * 9,6 % 2012 4,7 % 5,4 % * 11,8 % * 8,4 % TTL PSYK. PROF. SAJO YKS. JÄS Henky ry. Kaikki YHT. Saajat 2013 783 239 18 * 225-10 318 Jäsenmäärä 1.1.2013 6 319 4 192 1 346 210 2 755 79 108 762 Osuus jäsenistä 2013 12,4 % 5,7 % 1,3 % * 8,2 % 0,0% 9,5 % 2012 11,5 % 4,6 % 1,1 % * 7,2 % 0,0% 8,3 % * saajia 1-9 henkilöä ** 1.1.2012 Ammatillisten oppilaitosten opettajat AOO, Luonnonvara-alojen opettajat LUOVA sekä Sosiaali- ja terveysalan opettajat STO yhdistyivät Ammatilliset opettajat AO ry:ksi.
8 3.3. Hylätyt päivärahahakemukset 3.3.1 Hylkäys- ja lakkautuspäätökset Työttömyysturvalain mukaisia hylkäys- ja lakkautuspäätöksiä tehtiin yhteensä 7 204. Niistä 1 106 perustui työ- ja elinkeinotoimiston lausuntoon. TE-toimiston lausuntoon perustuneet päätökset: Ei ole työnhakijana 606 Ei hae kokoaikatyötä 14 Ei ole työtön työ- ja elinkeinotoimiston lausunto 281 Estynyt olemasta työmarkkinoilla 8 Ei työmarkkinoilla kuutta viikkoa 6 kuukauden aikana 1 Työllistyy päätoimisesti yrittäjänä tai omassa työssään 16 Päätoiminen opiskelija 40 Ei ole työmarkkinoiden käytettävissä - Työttömyyskassan antamat muut päätökset: Työkyvyttömyyden perusteella (mm. sairauspäiväraha, työkyvyttömyyseläke) 244 Muu estävä etuus (mm. eläke, äitiyspäiväraha, kuntoutusraha) 150 Työnantajan maksama korvaus (mm. lomakorvaus, vuosiloma-ajan palkka, taloudellinen etuus) 398 Työaika estää sovitellun päivärahan maksamisen 1 548 Päivärahaa ei jäänyt maksettavaksi sovitellun työtulon vuoksi 1 726 Jäsenyys- tai työssäoloehto ei ole täyttynyt 123 Omavastuuaikaan liittyvät hylkäyspäätökset 431 Muut syyt (mm. ei antanut tarvittavia tietoja, hakemus myöhästynyt) 795 Ansiopäivärahan jonkin korotusosan enimmäisaika täyttynyt 36 500 päivän enimmäisaika täyttynyt 401 500 päivän enimmäisaika täyttynyt yli 60-vuotiaalla 13 65 vuoden täyttäminen 20 Ylläpitokorvaus hylätty 3 TE-toimiston asettama korvaukseton aika eli karenssi (mm. eronnut työstä, kieltäytynyt työstä tai koulutuksesta). 140 Kielteiset päätökset yhteensä 6 994
9 3.4 Vuorottelukorvaukset Vuorottelukorvaus 2013 2012 2011 Euroa 14 556 017 14 787 265 11 871 318 Etuuspäivää 221 746 237 155 211 330 Henkilöä 2 271 2 328 2 257 Keskimääräinen perustekk-ansio, euroa 3 440 3 361 3 297 - josta laskennallinen päiväraha 70 % 62,64 60,77 53,38 - josta laskennallinen päiväraha 80 % 71,59 69,45 61,01 Maksettu päiväraha keskimäärin, euroa 64,78 62,35 56,17 Vuonna 2013 vuorotteluvapaata käyttävien jäsenten määrä pysyi lähes ennallaan. Vuorottelukorvauksen saajista 51 prosentilla oli työhistoriaa yli 25 vuotta ja näin oikeus korkeampaan vuorottelukorvaukseen (80 % ansiopäivärahasta). Vuorotteluvapaalain mukaisia hylkäys- ja lakkautuspäätöksiä annettiin yhteensä 210. 3.5 Koulutuksen perusteella maksetut etuudet Koulutuksen perusteella maksetut etuudet 2013 2012 2011 Euroa 8 543 146 8 582 874 8 694 700 Etuuspäivää 87 887 95 771 100 755 Henkilöä 836 864 899 Keskimääräinen perustekk-ansio, euroa 2 654 2 522 2 491 - josta laskennallinen päiväraha 91,60 87,22 84,32 Maksettu päiväraha keskimäärin, euroa 82,37 78,22 75,10 Koulutukseen osallistumisen perusteella maksettavan ansiopäivärahan saajien määrä laski vuoteen 2012 verrattuna, samoin laski maksettujen päivien ja eurojen määrä. Keskimääräinen päiväraha nousi 4,38 euroa.
10 3.6 Muutoksenhaku 3.6.1 Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunta Vuonna 2013 annettiin kaikista etuuslajeista yhteensä 39 633 päätöstä. Näistä työttömyysturvaa koskevia myönteisiä päätöksiä oli yhteensä 30 765 ja kielteisiä 6 994. Vuorottelukorvausta koskevia päätöksiä annettiin yhteensä 1 874. Takaisinperintäpäätöksiä annettiin 655 kappaletta. Työttömyyskassan antamista päätöksistä tehtiin vuonna 2013 yhteensä 150 valitusta, eli 25 valitusta vähemmän kuin vuonna 2012. Valitukset jakautuivat aihealueittain seuraavasti: Työvoimapoliittiset asiat Aihe kpl Päätoiminen opiskelija 20 Kieltäytynyt/eronnut työstä/koulutuksesta/toimenpiteestä 21 Ei työtön/ei työnhakijana 14 Työllistyy yrityksessä/omassa työssä 5 Muu työvoimapoliittinen syy 11 Yhteensä 71 Sosiaalipoliittiset asiat Aihe kpl Sovittelu 21 Lomakorvauksen jaksottaminen 1 Etuuden perusteena oleva palkka/ sos.etuuden suuruus 14 Työssäoloehto 3 Omavastuuaika 3 Takaisinperintä (ei perustevalitusta) 9 Jäsenyys, alku ja päättyminen 6 Työnantajan maksama taloudellinen etuus 2 Ei toimittanut tarvittavia tietoja 2 Korotettua ansio-osaa ei maksettu 3 Muut 15 Yhteensä 79 Kaikki yhteensä 150 Oikaisupäätöksiä valitusten johdosta annettiin 48 kpl. Oikaisupäätöksistä 17 annettiin, koska valituksen yhteydessä saatiin uutta selvitystä aiempaan verrattuna. Työvoimapoliittisen lausunnon muuttaminen myönteiseksi valitusvaiheessa oli perusteena oikaisupäätökselle 18 tapauksessa. Oikaisupäätöksistä 8:n voidaan katsoa kokonaisuudessaan johtuneen työttömyyskassan virheestä valituksenalaisessa päätöksessä. 5 valituksen käsittely päättyi jäsenmaksujen maksamiseen valitusaikana tai työttömyyskassan luovuttua takaisinperinnästä. Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunta käsitteli toimintavuoden aikana yhteensä 94 kassan jäsenen valitusta (tilastoitu sen mukaan, milloin
muutoksenhakulautakunnan päätös on postitettu). Valitusten käsittelyaika työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnassa oli edelleen arviolta noin 6,5 kuukautta. Muutoksenhakulautakunta hylkäsi valituksen yhteensä 77 tapauksessa, jätti valituksen tutkimatta 6 tapauksessa, kumosi (ja osittain palautti asian työttömyyskassalle uudelleen käsiteltäväksi) 6 tapauksessa, muutti kassan päätöstä 1 tapauksessa ja hyväksyi valituksen 2 tapauksessa. Kumotut ja käsiteltäväksi palautetut tapaukset: Kumotuista päätöksistä kahden perusteena oli päätoiminen opiskelu. Loput neljä päätöstä koskivat takaisinperintää, sovitteluperustetta, palkanmääritystä ja muuta työvoimapoliittista syytä. Muutetut päätökset: 3.6.2 Vakuutusoikeus Muutettu päätös liittyi takaisinperintäasiaan. Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunta oli päätöksellään kohtuullistanut takaisinperinnän määrää. Hyväksytyt valitukset: Muutoksenhakulautakunta hyväksyi toimintavuoden aikana 2 kassan antamaan päätökseen kohdistunutta valitusta. Molemmat valitukset kohdistuivat suoraan työvoimapoliittiseen lausuntoon. Toinen tapauksista koski päätoimista opiskelua, jossa kassa puolsi valituksen hyväksymistä ja toinen työvoimapoliittista karenssia, joka jätettiin valituselimen ratkaistavaksi. Vuoden 2013 aikana vakuutusoikeuteen valitettiin 11 työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan päätöksestä (tilastoitu sen mukaan, milloin valitus saapunut Opettajien Työttömyyskassaan). Kaikissa valituksissa jäsen haki muutosta työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan päätökseen ja kaikki valitukset toimitettiin vakuutusoikeuden tutkittavaksi. Aiheet olivat seuraavat: Päätoiminen opiskelija 3 Takaisinperintä 4 Eronnut työstä 1 Muu syy 1 Muu työvoimapoliittinen asia 2 Yhteensä 11 11 Vakuutusoikeus käsitteli toimintavuonna 12 valitusta (tilastoitu sen mukaan, milloin vakuutusoikeuden päätös on postitettu). 12 tapauksessa valitus hylättiin ja kahdessa tapauksessa valitus jätettiin tutkimatta.
12 4. TALOUS 4.1 Etuusmenojen rahoitus 4.2 Jäsenmaksut 4.3 Tasoitusrahasto Työttömyysturvan rahoitukseen ei tullut merkittäviä muutoksia vuonna 2013. Valtio maksaa peruspäivärahaa vastaavan suhteellisen osuuden työttömyyspäivärahoista, vuorottelukorvauksista ja koulutusaikaisista etuuksista. Kassan oma osuus etuusmenoista on 5,5 %. Loput etuusmenoista rahoitetaan Työttömyysvakuutusrahaston (TVR) varoista. Lisäpäiväoikeuden perusteella maksettaviin etuuksiin ei makseta valtionosuutta, vaan TVR vastaa 94,5 %:sta ja kassa 5,5 %:sta etuusmenoa. Hallintokuluihin saadaan sekä valtion että TVR:n osuutena peruspäivärahaa (32,46 euroa vuonna 2013) vastaava määrä kutakin alkavaa 100 jäsentä kohti sekä 0,35 % niistä kassan viimeksi kuluneen kalenterivuoden aikana maksamista työttömyyspäivärahoista, lomautusajalta maksetuista päivärahoista, koulutuksen perusteella maksetuista etuuksista ja vuorottelukorvauksista, joihin suoritetaan valtionosuus. Lisäksi kassoille maksetaan hallintokulukorvauksena 2 euroa jokaisesta valituskelpoisesta myönteisestä ja kielteisestä ansiopäiväraha- ja ansiotukipäätöksestä. Opettajien työttömyyskassa sai vuodelta 2013 valtion ja TVR:n osuutena hallintokuluihin 727.159,50 euroa mikä on 23,78 % kertomusvuonna toteutuneista hallintokuluista. Työttömyyskassan jäsenmaksu on Finanssivalvonnan vahvistama euromääräinen kuukausijäsenmaksu. Vuonna 2013 jäsenmaksun suuruus oli jäsentä kohti 5,20 euroa/kk (yhteensä 62,40 euroa/vuosi), eli korotusta vuoteen 2012 oli 0,20 euroa/kk. Järjestöt perivät työttömyyskassan jäsenmaksun jäseneltä ay-jäsenmaksuperinnän yhteydessä ja työttömyyskassan jäsenmaksuosuus tilitetään Opettajien Työttömyyskassalle kuukausittain. Jäsenmaksutilitys on tapahtunut ajallaan. Järjestöihin kuulumattomat jäsenet suorittavat itse jäsenmaksun suoraan kassalle. Työttömyyskassalain 20 mukaan työttömyyskassalla tulee olla tasoitusrahasto, jonka vähimmäis- ja enimmäismäärän vahvistaa Vakuutusvalvontavirasto. Tilikauden ylijäämä siirretään tasoitusrahastoon. Tilikauden alijäämä katetaan vastaavasti tasoitusrahastosta työttömyyskassalain 22 mukaisesti. Kassa voi omilla päätöksillään kerätä tai purkaa tasoitusrahastoa ja siten tasata suhdannevaihteluista johtuvia jäsenmaksutason muutoksia. Tasoitusrahaston vähimmäismäärä on 100 % kassan omalla vastuulla olevista etuusmenoista ja hallintokuluista. Tasoitusrahaston enimmäismäärä on 400 % kassan omalla vastuulla olevista etuusmenoista ja hallintokuluista. Kassan tasoitusrahaston suhdetta enimmäis- ja vähimmäismääriin tarkastellaan vahvistettaessa seuraavan vuoden jäsenmaksua.
Vuoden 2013 omalla vastuulla olevilla etuusmenoilla ja hallintokuluilla laskettuna Opettajien Työttömyyskassan tasoitusrahaston vähimmäismäärä olisi 8,25 milj. euroa ja enimmäismäärä vastaavasti 33,0 milj. euroa. Kassan tasoitusrahasto 31.12.2013 on vuoden 2013 tulos huomioiden 10.634.202,28 euroa, mikä on 156,6 % omalla vastuulla olevista etuusmenoista ja hallintokuluista. Koska kassan omalla vastuulla olevat menot ylittyivät toimintavuodelle talousarviossa arvioidun, ja ylijäämästä huolimatta tulos näin ollen alitti budjetoidun, tasoitusrahaston rahoitusaste alenee enemmän kuin toimintavuoden talousarviota tehtäessä ennustettiin (talousarvion mukainen rahoitusaste 166,30). Näin siitä huolimatta, että jäsenmaksua korotettiin toimintavuodelle. Menojen kasvun arvioidaan johtuvan osittain lomautusten määrän kasvusta. Saajamäärän kokonaiskasvu oli yli 1000 jäsentä vuoteen 2012 verrattuna. 13 2011 2012 2013 Jäsenmaksu EUR/vuosi 60,00 60,00 62,40 Tilikauden tulos 1 100 619 455 294 96 415 Tasoitusrahasto % 181,54 170,16 156,57 4.4 Sijoitustoiminta 4.5 Tilinpäätös Työttömyyskassan sijoitustoiminta on toimintavuotena perustunut vuonna 2011 hyväksyttyyn sijoitussuunnitelmaan, jota muutettiin 2013 syksyllä. Sijoitussuunnitelmassa pääoman turvaavuus on etusijalla tuotto-odotuksiin nähden. Toimintavuonna kassanjohtaja valtuutettiin uusimaan tai jättämään uusimatta eräät määräaikaistalletukset kassan kulloisenkin likviditeettitarpeen mukaan. Uusissa sijoituspäätöksissä on noudatettu hajauttamisen periaatetta mahdollisuuksien mukaan. Tarjoukset on pyydetty vähintään kolmelta toimijalta. Sijoitustoiminnan tuotot vuonna 2013 olivat arvonalennukset huomioiden yhteensä 113.575,37 euroa. Toimintavuoden tilinpäätös osoittaa 96.414,72 euron ylijäämää (talousarviossa tulos 271 815 euroa). Hallitus esittää, että tilikauden ylijäämä siirretään tasoitusrahastoon työttömyyskassalain 20 :n mukaisesti. Yksityiskohtaiset tilinpäätöstiedot ilmenevät liitteenä olevasta tuloslaskelmasta ja taseesta.
14 5. HALLINTO 5.1. Kassan kokous Kassan varsinainen kokous pidettiin 24.4.2013 kassan toimistossa Helsingissä. Kokouksessa käsiteltiin sääntöjen 10 :n mukaiset asiat. Kokouksessa oli läsnä 12 kassan jäsentä. 5.2 Kassan hallitus 5.3 Tilintarkastajat Kassan varsinaisessa kokouksessa 24.4.2013 valittiin hallituksen jäsenet viiden erovuorossa olleen sijalle. Varsinaiset jäsenet Varajäsenet Jaana Alaja OAJ/YSI Christer Jakobsson OAJ/FSL Marja Hänninen-Helin OAJ/YSI Eva-Stina Törnroos OAJ/YSI Sauli Jaara OAJ/OAO Nils-Erik Mattjus OAJ/OAO Paula Kohtanen OAJ/LTOL Merja Lindholm OAJ/LTOL Timo Kraft OAJ/OAO Reijo Viitanen OAJ/OAO Merja Lehtonen OAJ/YSI Markku Tikkanen OAJ/YSI Kaj Raiskio OAJ/YSI Susanna Savander OAJ/YSI Niku Tuomisto OAJ/YSI Pasi Pesonen OAJ Jussi Vauhkonen TTL Leena-Maija Åberg-Reinke TTL Kassan varsinaisessa kokouksessa 2014 ovat erovuorossa seuraavat neljä hallituksen jäsentä varajäsenineen: Marja Hänninen-Helin, Sauli Jaara, Paula Kohtanen ja Merja Lehtonen. Vuoden 2013 järjestäytymiskokouksessa hallitus valitsi puheenjohtajaksi Niku Tuomiston Karkkilasta ja varapuheenjohtajaksi Kaj Raiskion Pälkäneeltä. Hallitus nimesi myös työvaliokunnan, jossa toimivat puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja kassanjohtaja. Hallituksen sihteerinä on toiminut kassanjohtaja Marjaana Maisonlahti. Kassan hallitus on kokoontunut toimintavuoden aikana yhdeksän kertaa ja työvaliokunta kahdeksan kertaa. Tilintarkastajina ovat toimineet KHT Pasi Hirvonen ja KHT Tiina Lind. Varatilintarkastajina ovat toimineet KHT Harri Pärssinen sekä KHT Johanna Winqvist-Ilkka. 5.4 Kassan toimisto ja henkilökunta Työttömyyskassa on toiminut Keskinäiseltä Eläkevakuutusyhtiöltä Eteralta vuokratuissa tiloissa osoitteessa Pasilankatu 4 B, 00240 Helsinki.
15 Kassan henkilökunta vuonna 2013 Marjaana Maisonlahti, kassanjohtaja Juha Toivonen toimistopäällikkö ja kassanjohtajan sijainen Tuija Häkkinen, talouspäällikkö Muuta henkilökuntaa kassan palveluksessa vuonna 2013 oli 34 henkeä, joista 11 työskenteli määräaikaisessa työsuhteessa vuosilomakaudella. Määräaikaisista työntekijöistä 4 jatkoi osa-aikatyössä syksyllä 2013. Toimintavuonna käytössä olleiden henkilötyövuosien määrä oli 26,1 (vs. 24,8 / 2012). 6. TILIKAUDEN AIKAISET MERKITTÄVÄT TAPAHTUMAT Toimintavuonna työttömyyskassa on osallistunut maksatusjärjestelmän kehitystyöhön. Lisäksi toimintavuonna hankittiin sähköistä jäsenpalvelua varten palvelun uusi versio, jonka käyttöönotto siirtyi vuodelle 2014. 7. ARVIO RISKEISTÄ JA EPÄVARMUUSTEKIJÖISTÄ Maksatuksen kehitys Työttömyyskassan toimintaa on useiden vuosien ajan voitu pitää jokseenkin vakiintuneena. Jäsenistö on työssä pääasiassa julkisella sektorilla, joten talouden suhdannevaihtelut eivät välittömästi heijastu jäsenistön työllisyyteen. Toimintavuonna kuntatyönantajien ja muiden oppilaitosten ratkaisut ovat jo johtaneet aiempaa suurempaan lomautettujen jäsenten määrään, ja erityisesti ammatillisen koulutuksen puolella työsuhteita on myös päättynyt. Työttömyyskassan hallinnon käsitys on, että muutokset jäsenten työllisyydessä tulevat jatkumaan. Erityisesti lomautukset ja työsuhteiden irtisanomiset ovat muutoksia, joista on mahdollista saada ennakkotietoa. Sen sijaan määräaikaisuuksien kestoissa tapahtuvat muutokset ja mahdolliset osa-aikatyön työajan alentumiset ovat muutoksia, joista ennakkotietoa on vaikeampi saada. Opettajien Työttömyyskassa on edelleen sidosryhmiensä avulla jatkanut päätöksenteon seuraamista, jotta muutoksiin jäsenistön työllistymisessä pystytään varautumaan. Muutoksiin on varauduttu myös lisärekrytoinneilla, mitä tarvittaessa myös jatketaan. Rahoituksen kehitys Opettajien Työttömyyskassan kuten kaikkien työttömyyskassojen toiminnan kannalta nykyisen ansioturvan rahoitusjärjestelmän säilyttäminen on ensiarvoisen tärkeä periaate. Erityisesti valtionosuus- ja vakuutusmaksujärjestelmän nykyisen jakauman säilyttäminen on keskeinen oikeudenmukaisuuskysymys. Työmarkkinoilla tapahtuvien muutosten maksuvelvoite ei saa siirtyä työntekijöiden kannettavaksi. Kassan tasoitusrahaston rahastointiasteen kehitys on ollut kasvultaan hidastuva ja jatkoi toimintavuonna jo vuonna 2012 alkanutta laskua. Rahoitusaste ja likviditeetti ovat edelleen tasolla, jolla pystytään turvaamaan kassan toiminta myös etuusmenojen kasvaessa, jos kasvu tapahtuu maltillisesti. Toimintavuoden 2011 päättyessä tavoitteeksi asetettu rahoitusasteen nostaminen on osoittautunut
toimintaympäristössä haasteelliseksi, etenkin kun jäsenmaksu on euromääräinen, eikä näin ollen automaattisesti seuraa palkkatason nousua. Rahoitusaste laski toimintavuonna, vaikka jäsenmaksua korotettiinkin. Tilanteessa, jossa menojen arvioidaan kasvavan sekä etuuksien maksamisen että henkilöstökulujen puolella (lisärekrytointipäätös loppuvuonna 2013), jäsenmaksua päätettiin edelleen korottaa vuodelle 2014. Tavoitteeksi pidemmällä aikavälillä on edelleen asetettava rahastointiaste, jossa tasoitusrahaston suuruus vastaisi kassan omalla vastuulla olevaa 2,5 vuoden menoa. 16 8. MUU TOIMINTA 8.1 Edustukset 8.1.1 Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö toimii valtakunnallisena työttömyyskassojen yhteenliittymänä, edistää kassojen työskentelyä sekä tekee esityksiä, järjestää koulutus- ja neuvottelutilaisuuksia ja antaa lausuntoja työttömien sosiaaliturvan ja työttömyyskassalain kehittämiseksi. Kassanjohtaja Marjaana Maisonlahti toimi yhteisjärjestön hallituksen varsinaisena jäsenenä. Vuosikokous pidettiin 24.10.2013. 8.1.2 EU-säädöstyöryhmä Työttömyyskassojen Yhteisjärjestön EU-säädöstyöryhmä kerää tulkintatietoa EUkysymyksistä, suunnittelee koulutustilaisuuksia työttömyyskassojen EU-/ETA vastaaville käsittelijöille, valmistelee tulkintasuosituksia ETA-kysymyksissä, seuraa EU-lainsäädännön valmistelua, ja valmistelee ja ylläpitää kuvauksia EU-maiden työttömyysturvajärjestelmistä. Marjaana Maisonlahti on jäsenenä EU-säädöstyöryhmässä. 8.1.3 Työttömyyskassojen tukikassa Työttömyyskassojen tukikassa on kassojen perustama rahasto, jonka tarkoituksena on tasoittaa äkillisestä työttömyyden lisääntymisestä johtuvaa taloudellista rasitusta eri kassojen välillä. Tukikassan varoista voidaan sosiaali- ja terveysministeriön vahvistamien perusteiden mukaisesti suorittaa työttömyyskassoille varoja tilinpäätösvajauksen täyttämiseksi. Työttömyyskassojen tukikassan edustajiston varsinainen kokous pidettiin 18.11.2013. Opettajien Työttömyyskassaa kokouksessa edusti Tuija Häkkinen. 8.1.4 Kelan työttömyysturva-asiain neuvottelukunta Marjaana Maisonlahti toimi Akavan edustajana Kansaneläkelaitoksen työttömyysturva-asiain neuvottelukunnassa.
17 8.1.5 Työttömyysturva-asiain neuvottelukunnan työjaosto 8.2 Tiedotus Työttömyysturva-asiain neuvottelukunnan työjaosto toimii sosiaali- ja terveysministeriön johdolla. Työjaostossa käsitellään Finanssivalvonnan valmistelemia lain soveltamisohjeita työttömyyskassoille. Marjaana Maisonlahti edusti akavalaisia työttömyyskassoja neuvottelukunnan työjaostossa. Toimintavuonna työttömyyskassa on jatkanut omilla verkkosivuillaan tapahtuvan tiedottamisen kehittämistä. Lisäksi työttömyyskassa tiedottaa edelleen jäsenjärjestöjen lehdissä ja verkkosivuilla sekä jäsenille henkilökohtaisesti lähetetyissä tiedotteissa. Toimintavuonna työttömyyskassa on myös osallistunut jäsenjärjestöjen toimi- ja luottamushenkilöiden kouluttamiseen työttömyysturva-asioissa. Tiedotuksesta vastaava toimihenkilö on kassanjohtaja. 9. TULEVA TOIMINTA 9.1 Yleistä Toimintavuonna valmisteltu ja vuoden 2014 alusta lukien voimaan tulivat työttömyysturvalain muutokset, joiden tavoitteena on hallitusohjelman perusteella lainsäädännön selkiyttäminen, ja toisaalta ns. raamisopimuksessa sovittujen työllistymistä tukevien tavoitteiden toteuttaminen. Näillä muutoksilla on suuri merkitys paitsi jäsenten toimeentuloon myös kaikkien työttömyyskassojen toimintaan. Toimintavuoden alusta voimaan tullut työvoimahallinnon uudistus vaikuttaa omalta osaltaan edelleen kassojen toimintaan. Työvoimahallinnossa olevan erityisosaamisen turvaaminen ja käyttäminen muutoksista huolimatta on keskeisessä asemassa jäsenistön oikeusturvan kannalta. Takautuvat lausunnot vaarantavat jäsenten luottamuksen työttömyyskassojen toimintaan ja heikentävät näin ollen koko työttömyysturvajärjestelmän uskottavuutta. 9.2 Opettajien Työttömyyskassa Kohtuullisen käsittelyajan turvaaminen muuttuvassa työllisyystilanteessa on tulevien toimintavuosien keskeinen tavoite. Käsittelyaikatavoitteissa pysymistä yhdessä virheettömän käsittelyn kanssa turvataan paitsi henkilöstöratkaisuilla ja työprosessien arvioinnilla myös perehdytykseen panostamalla. Työttömyyskassan toimintaa pyritään kehittämään jäsentyytyväisyyskyselyn tulosten perusteella. Erityiseksi painopisteeksi kyselyn tulokset nostivat sähköiset palvelut. Lisäksi tulevassa työllisyystilanteessa erityisesti omalle jäsenistölle suunnattua tiedottamista on edelleen kehitettävä yhteistyössä ammattiliittojen kanssa.