Thales ensimmäinen filosofi perusopetuksen 3. 5. vuosiluokkien elämänkatsomustiedon opetuksen virikemateriaali Roolijako: Kertoja: Esko Salminen Thales: Heikki Nousiainen Nainen: Pirjo Määttä Mies: Olli Ikonen Mies II: Antti Pääkkönen Anaksimandros: Juha Mäkelä Telamon: Juha Muje Honorias: Jussi Lehtonen Zenon: Harri Nousiainen Zenonin isä: Erkki Hulkki Käsikirjoitus ja ohjaus: Erkki Hulkki Äänileikkaus: Kai Rantala
Äänitteen osa 1: (kesto 9:38) Kertoja: Kauan aikaa sitten nykyisen Turkin rannikolla asui ja eli kreikkalainen filosofi nimeltä Thales. Hän syntyi vuonna 636 ja kuoli vuonna 546 ennen ajanlaskumme alkua. Thales oli ensimmäinen ihminen, jonka tiedetään etsineen elämälle ja luonnonilmiöille järkiperäistä selitystä, häntä kutsutaankin usein ensimmäiseksi luonnonfilosofiksi. Thales oli kiinnostunut monista asioista, mutta erityisen paljon häntä kiinnostivat tähtien ja taivaankappaleiden liikkeet. 1. kohtaus (Äänet: Thales kävelee ja katselee tähtiä.) Thales: Missä nuo taivaalla tuikkivat tähdet ovat kiinni. Ne eivät kellu veden päällä kuten maa. Se näyttää aivan kuin reiältä taivaan kannessa ja. mihinkä tuo tähti ja noin nopeasti (näkee tähdenlennon). Mihinkä se meni? Kuinka tähti voi lentää? Miten (tipahtaa kaivoon) Thales: Voi Bakkhoksen sandaalit. (Viereisestä talosta juoksee nuori nainen) Tyttö: (nauraen) Miksi sinä kävelit kaivoon? Thales: Näin tähden kiitävän taivaan halki. Nainen: No et sinä ainakaan sokea ole? Thales: Tähdestä näkyi vain viiva ja se eteni niin nopeasti. Nainen: Ajattele, jos kaivossa ei olisi ollut vettä. Thales: Mikä noita tähtiä pitää paikallaan kun ne eivät kellu veden päällä kuten maa. Nainen: Hupsu mies - etkö ole yhtään huolissasi terveydestäsi? Thales: Olen tehnyt matemaattisia laskelmia pitkään auringon ja kuun liikkeistä. Nainen: Kuinka sinä voit odottaa ymmärtäväsi mitä tuolla ylhäällä taivaalla tapahtuu, jos et edes näe missä jalkasi ovat. Thales: Auta minut ylös. Kertoja: Thales oli paitsi filosofi myös valtiomies, matemaatikko, insinööri ja tähtitieteilijä. Häntä pidetään myös ensimmäisenä tiedemiehenä, koska hän tarkkaili luontoa ja keräsi havaintojaan muistiin. Thales yritti ymmärtää luontoa ja elämän kiertokulkua omien havaintojensa ja ajatustensa pohjalta, eikä aikansa uskomusten tai uskontojen perusteella. Hänestä huokui halu etsiä tietoa ja totuutta aivan uusia reittejä pitkin. Thales yritti selittää luonnon tapahtumia yhden alkuaineen perusteella. Hän oletti kaiken syntyneen vedestä.
Ensimmäisenä oleminen ja tekeminen ei ole aina kuitenkaan helppoa. Vaikka Thales oli aikaansa edellä, hän ei nauttinut ajatuksineen ja ideoineen suurta suosiota. Hänen elintasonsa oli vaatimaton ja hän sai kuulla naapuriensa naljailua siitä, että pelkästään asioita pohtimalla ei rikastu. I KESKUSTELUKOHTA (3:04) miksi Thales tipahti kaivoon kuinka monta vuotta sitten Thales eli mikä on filosofi mistä filosofi(a) on kiinnostunut luonnonfilosofit tutkivat luontoa 2. kohtaus (Huone, puupöytä, papereita, astioita, kirjoitusta, askeleet lähestyvät) Mies: Kuules Thales sinä ajattelet, kirjoitat, piirrät, lasket ja tutkit asioita kaiket päivät, mutta se ei tuo sinulle kalaa eikä leipää pöytääsi? Thales: Minulle riittää, etten näe nälkää. Mies: Täytät vatsasi vanhalla leivällä ja väljähtäneellä viinillä. Thales. Minua kiinnostavat niin monet asiat ettei aikaa jää syömiselle. Mies: Sinä olet vapaa mies ja kyllä sinun täytyy elää ja pukeutua myös asemasi tavalla. MiesII: Orjatkin syövät parempaa ruokaa kuin sinä. Thales: Minulle riittää leipä, juusto ja vesi. Mies II: Ahkerointisi ei tuota sinulle viiniä ruukkuun, eikä leipää pöydällesi. Thales: No onhan sitä nyt muutakin kuin syöminen. Mies: Häpeätkö köyhyyttäsi, kun olet ollut viime aikoina omissa oloissasi? Thales: Olen seurannut kuun liikkeitä ja jos laskuni pitävät paikkansa Mies: Kyllä minäkin nuorena katselin täyden kuun kauneutta, mutta en yksin. Mies II: Ettei itse pääjumala Zeus ole sumentanut päätäsi? Thales: Jos laskuni pitävät paikkansa, niin tulette hämmästymään mitä tapahtuu kun kuu.. Mies: Thales, mitä sinä nyt siitä kuusta puhut, jos olet vararikossa, niin voin auttaa sinua. Thales: En ole missään vararikossa. Mies II: Etkö kehtaa myöntää, etteivät nuo sinun pohdintasi tuota sinulle varallisuutta?
Thales: Jos minä haluaisin varallisuutta, niin tekisin sen eteen töitä. Mies: Jos sinulla ei ole ammattitaitoa maanviljelijänä tai karjan kasvattajana, niin sinä et saavuta varallisuutta. Mies II: Mihinkä tuo sinun asioiden tutkiminen sinut oikein johdattaa? Thales: Kyllä minä uskon, että tämä johtaa johonkin Mies: Nuo sinun hommasi eivät johda mihinkään ai niin tietysti kaivoon! Mies II: (nauraen) Tipahdit kuulemma kaivoon kun katsoit niin tiiviisti taivaalle. Mies: Jos olisit ihaillut kaunista lähimmäistä, niin ymmärtäisin, mutta taivasta Thales: Minä lähden omaan rauhaani. Mies: Thales! Thales: No mitä? Mies: Varo kaivoja. ( Molemmat nauravat) Kertoja Thales koki tutkimuksensa seikkailuksi tuntemattomille seuduille, naapurit eivät kuitenkaan ymmärtäneet hänen kiinnostustaan elämän eri ilmiöitä kohtaan. Niinpä he huomauttelivat Thaleelle usein, että tämän köyhyys todisti filosofoinnin olevan hyödytöntä. Aluksi Thales ei ollut välittänyt naapuriensa huomautuksista, mutta lopulta hän suivaantui jatkuvaan arvosteluun. Hän alkoi tarkkailla ihmisten elinkeinojen harjoittamista sekä niiden toimintaperiaatteita. Thales yhdisti luonnontuntemuksensa ja uudet havaintonsa ja päätteli jo talvella, että seuraavasta oliivisadosta tulisi todella hyvä. Hän kokosi varansa ja vuokrasi kaikki lähiseutujen oliivipuristamot paljon ennen sadon valmistumista. Vuokra oli halpa, koska kukaan muu ei halunnut vuokrata puristamoja siihen aikaan vuodesta. Oliivipuristamojen vuokraajat ihmettelivät Thaleen toimia, mutta olivat iloisia saadessaan puristamonsa vuokralle paljon ennen sadonkorjuun alkamista. Thales oli hankkinut yksinoikeuden puristamojen vuokraamiseen ja saattoi nostaa niiden vuokrat satoajan koittaessa niin, että viljelijät joutuivat maksamaan puristamoista huomattavasti enemmän kuin Thales aiemmin. Sadosta tuli suuri, samoin Thaleen saamista vuokratuloista. Näin hän osoitti naapureilleen, että filosofitkin voivat rikastua, jos haluavat. Tämän jälkeen naapurit eivät enää kyseenalaistaneet ajattelun merkitystä. II KESKUSTELUKOHTA (6:47) minkälainen henkilö on Thales mielestänne? filosofia opettaa meitä ajattelemaan systemaattisesti mitä se tarkoittaa
3. kohtaus (Soratie, askeleet, linnut, muita ihmisiä) Anaksimandros: Mihin olet matkalla? Thales: Olen menossa lunastamaan Leukippokselta hänen parhaan oliivitarhansa. Anaksimandros: Millä sinä sen lunastat? Thales: Vuokrasin öljypuristamoita hyvään hintaa sadonkorjaajille ja tienasin. Anaksimandros: Oletko sinä ruvennut oliiviöljy alalle? Thales: En se nyt oli sellainen pieni ajatuksellinen kokeilu, joka päättyi onnellisesti. Anaksimandros: Mitäs muuta sinä olet varoillasi hankkinut kuin tuon todella hienon viitan? Thales: Hankin hienon kaiverruksin koristellun hedelmävadin, kymmenen hopeista pikaria sekä uudet vesi- ja viiniruukut. No ne ovat nyt vaan käyttötavaroita, Anaksimandros: Niitäkin tarvitaan. Thales: Joo, mutta tiedätkö, että laskelmieni mukaan kuu menee auringon eteen seuraavan kuunkierron neljäntenä päivänä. Anaksimandros: Kuinka voit tietää tuollaisen asian. Thales: Olen pitkään tarkkaillut miten kuu ja aurinko ovat suhteessa toisiinsa. Anaksimandros: Tarkoitatko, että kuu menisi auringon eteen? Thales: Kyllä. Anaksimandros: Siis päivällä tulee yö. Thales: Niin. Kertoja Thales teki tähtitieteellisiä mittauksia ja herätti ihmetystä ennustaessaan auringonpimennyksen, joka tapahtui 28. toukokuuta 585 ennen ajanlaskumme alkua. Thales olikin sekä filosofi että käytännöllinen tiedemies. Hän oli monipuolinen ja toimelias mies, jonka asiantuntemukseen hänen aikalaisensa mielellään turvautuivat. Thales antoi maanmiehilleen lukuisia hyödyllisiä neuvoja koskien astronomiaa, geometriaa, merenkulkua, kauppaa ja politiikkaa. Thaleen arvoasema filosofian historiassa ei kuitenkaan perustu hänen hyödyllisiin keksintöihinsä, vaan hänen väitteeseensä, että kaiken perusaines on vesi. Hän esitti ensimmäisen ns. kokonaisnäkemyksen: elämän peruselementti on vesi, josta kaikki on saanut alkunsa. Thalesilla on ollut suuri merkitys filosofiatieteen kehitykselle, koska hän herätti kysymyksen, mikä on maailman perimmäisin olemus. Hänen muotoilemastaan
maailmanselityksestä - kaikki on peräisin vedestä - tuli samalla ensimmäinen järkeen perustuva maailmankuva. III KESKUSTELUKOHTA (9:20) yhden (alku)aineen periaate: kaikki on vedestä mitä se tarkoittaa järkeen eli ajatteluun perustuva maailmankuva vs. uskonnollinen maailmakuva Thales kuten myös myöhemmät antiikin Kreikan filosofit, Sokrates ja Aristoteles, ilmentävät hyvin alkuperäistä ajatusta siitä, mitä on filosofia: järjen varaan rakennettuja selityksiä olemassaolostamme. IV KESKUSTELUKOHTA (9:38) mitä on filosofia kysymyksen pohtimista Äänitteen osa 2: (kesto 11:38) Thaleen tunnetuimpia oppilaita olivat Anaksimenes ja Anaksimandros, jotka kehittelivät hänen ajatuksiaan edelleen. Sekä Anaksimenes että Anaksimandros seurasivat Thalesin yhden aineen periaatetta. Thales ja nuorempi oppilaista, Anaksimandros, pohtivat usein olemassaolon suuria kysymyksiä. Anaksimandros oletti, että ensimmäinen aine on ääretön, ikuinen ja ajaton. 4. kohtaus Thales: Tähti liiti yli taivaan sellaisella nopeudella, että en ole koskaan nähnyt minkään liikkuvan niin kovaa. Mutta mihin se tähti menee Anaksimandros: Ei se mene minnekään. Thales: Meneepäs. Se tähti liiti maan ylitse veteen, jossa maa kelluu. Anaksimandros: Ei, ei. Tähdet ovat reikiä taivaankannessa, joiden läpi säteilee valoa. Thales: Miten selität näkemäni tähdenlennon? Anaksimandros: Reikä taivaankannessa sulkeutui ja se näyttää kuin se lentäisi. Thales: Se lensi takaisin veteen ensimmäiseen alkuaineeseen. Kaikki on Anaksimandros syntynyt vedestä Anaksimandros: Mistä niin päättelet? Thales: Se on kiistaton tosiasia. Kasvit kuolevat jos eivät saa vettä vesi pitää kasveissa elämää yllä. Anaksimandros: Kaikki elämä johtuu yhdestä alkuaineesta, mutta se ei ole vesi, vaan se on ääretön, ikuinen ja käsittää kaikki maailmat.
Thales: Mikä sitten on elämänperusaines ellei vesi? Anaksimandros: Rajaton, ääretön alkuaine, jota ei näe sellaisesta johon oliot häviävät siihen mistä ne ovat lähtöisin. Thales: Ei. Maa kelluu vedessä, josta kaikki on alkanut. Anaksimandros: Maa ei kellu missään vaan se pysyy paikallaan. Thales: Miten todistat sen. Anaksimandros: Entä sinä? Kertoja Näin väittelivät ensimmäiset filosofit elämän synnystä ja maailman selityksistä. Heidän ajatteluaan kutsutaan luonnonfilosofiaksi, koska he pyrkivät kokonaisnäkemykseen luonnonkiertokulusta. Ominaista luonnonfilosofeille oli kuitenkin rationaalisuus eli järkiperäisyys. He rakensivat uusia, mullistavia käsityksiään vanhoja myyttejä ja uskontoja vastaan ja perustelivat niitä konkreettisilla havainnoillaan. Thaleen keskustelukumppani, oppilas ja ystävä Anaksimandros puolestaan ajatteli, että ensimmäinen alkuaine on rajaton kosminen alkutila, josta oliot syntyvät ja jonne ne häviävät. Noin sata vuotta myöhemmin Anaksimenes puolestaan jatkoi: Kaikki on ilmasta. Ihmisen sielu oli ilmaa, tuli oli ohentunutta ilmaa, tihentynyt ilma muuttuu ensin vedeksi, sitten, edelleen tihentyessään, maaksi ja viimein kiveksi. Niin kuin sielumme, joka on ilmaa, pitää meidät koossa, niin ympäröi henki ja ilma koko maailmaa. Kertoja Tällaisia ajatuksia esittivät Miletoksessa vaikuttaneet luonnonfilosofit maailmasta ja luonnosta ympärillään. Näiden kolmen filosofin aikaansaannokset eivät ole niin tärkeitä, tärkeitä ovat sen sijaan heidän pyrkimyksensä. He lähtivät etsimään vastausta kysymykseen, mitä loppujen lopuksi on olemassa. He pohtivat, mikä yhdistää kaikkea elämää. Näiden luonnonfilosofien pohdintoja voidaan katsoa olevan tiedettä, koska he perustivat ajattelunsa omiin havaintoihinsa eivätkä yliluonnollisiin uskomuksiin. Tästä syystä heitä voisi kutsua myös ensimmäisiksi tiedemiehiksi heidän työnsä oli myös askel eteenpäin luonnontieteen kehityksessä. He asettivat hyviä kysymyksiä, joita pohtivat monet filosofit heidän jälkeensä. Näiden kolmen filosofin kautta eurooppalainen filosofia otti ensimmäiset askeleensa antiikin Kreikassa n. 2600 vuotta sitten. V KESKUSTELUKOHTA (14:02) keskustelun merkitys ajatusten ja toisten ihmisten ymmärtämisessä mitä on tiede mitä tekee tiedemies mitä merkitsee tieteellinen (tutkimukseen perustuva, ei uskoon)
Kertoja Olipa kerran nuori poika, Honorias, joka asui samoilla seuduilla, joilla Thales oli asunut sata vuotta aiemmin. Hänen isänsä Telamon oli ison maatilan omistaja ja neuvoston jäsen. Telamon oli ns. vapaa mies, jonka ei tarvinnut tehdä töitä, koska tuohon aikaan orjat tekivät kaiken työn. Honoriaan isällä Telamonilla on pojalleen asiaa: 5. kohtaus Telamon: Honorias sinun on opeteltava se Homeroksen tarina. Opettajasi kertoi, että et osaa tarinasta kuin vasta alun. Honorias: Joo, joo. Telamon: En voi valvoa osaamistasi, koska minun on oltava neuvostossa, sillä heti kun Epaton ei ole paikalla käsittelemme minun maa-asiaa. Honorias: Mua ei kiinnosta oppia ulkoa tarinaa miehestä, jolta kestää kaksikymmentä vuotta löytää kotiinsa. Telamon: Sinun on osattava Homeroksen tarinat ja sillä selvä. Honorias: Isä älä viitti eihän Demokritoksenkaan tarvitse osata. Telamon: Demokritoksen isä ei ole neuvoston jäsen, eikä hän omista maata ja karjaa niin paljon kuin minä. Homeroksen tarinat ovat jokaisen neuvoston kuuluvan perheen poikien kasvatuksen peruskivi. Honorias: No mitä sillä nyt on Telamon: Älä keskeytä. Olen arvostettu mies vertaisteni silmissä ja en siedä sitä, että poikani istuu ystäviensä kanssa illasta iltaan näiden kiertävien viisauden opettajien seurassa keskustellen jostakin yhden perusaineen hömpötyksestä. Honorias: Yhden perusaineen avulla elämä voidaan selittää paljon ymmärrettävämmin Telamon: Roskaa! Homeroksen tarinoissa on vastaus kaikkiin elämä koskeviin kysymyksiin. Honorias: Homeroksen tarinoissa ei ole mitään mikä viittaisi elämään, jota minä elän. Telamon: Tarinat ovat uljasta menneisyyttämme. Siksi ne on opittava ja siksi runonlaulajat esittävät niitä seuraaville sukupolville kerrottavaksi. Honorias: Olen lukutaitoinen ja en ymmärrä miksi minun täytyy opetella Homerosta ulkoa, kun on olemassa paprykselle kirjoitettua tietoa elämän alkuperästä. Telamon: Mitä sinä höpiset. Kaupunkimme virallisten menojen pohjana ovat Homeroksen kuvaamat olympolaisten jumalten tarinat. Ei niitä noin vaan muuteta.
Honorias: Ei jumalat kerro pölyisten tarinoidensa kautta miten elämässä tulee toimia. Käsitykset jumalten tahdosta riippuu joko runonlaulajan muistista tai hänen juomastaan viinin määrästä. Telamon: Oletko käynyt viiniruukulla? Honorias: En ole. Ajattele nyt isä. Jo sata vuotta sitten Thales ja Anaksimandros kirjoittivat huomionsa papyrukselle, josta ne voi lukea ja jokainen voi päättää mitä hän itse ajattelee väitteestä. Telamon: Sinä et poika ymmärrä, että kaikki siirtyy eteenpäin Homeroksen tarinoiden avulla. Miten muuten oppisit ymmärtämään areteen todellisen merkityksen ellet tuntisi Odysseusta, joka oli areten lävistämä sankari Honorias: Tiedän, että arete tarkoittaa rohkea, neuvokasta, sotakuntoista, suurta itsetuntoa, alttiutta kostaa loukkauksia ja oman henkisen suuruuden korostamista anteliaisuudella ja vieraanvaraisuudella, mutta Odysseus kuulostaa yksinkertaiselta mieheltä, jolta puuttuu tietoa jotta löytäisi kotiinsa. Telamon: Sinä et ymmärrä, että Odysseuksen arete näkyy siinä matkassa, jonka hän tekee kaikki ne taistelut ja vastoinkäymiset, joihin hän joutui, ovat osa hänen areteeta. Honorias: Musta tuntuu, että Odysseus ei halunnut mennä kotiin. Telamon: Nyt lakkaat pilkkaamasta. Honorias: Jos sillä olisi ollut enemmän tietoa, niin hän olisi löytänyt nopeammin kotiinsa vaimonsa luokse. Telamon: Minkälainen renttu sinusta tulisi, jos et osaisi ja ymmärtäisi Homeroksen tarinoita. Honorias: Viisauden rakastaja. Telamon: Sinä et ymmärrä viisaudesta mitään jos et tunne Homerosta. Honorias: Sanopas, isä missä mielestäsi maa on kiinni. Telamon: Nyt suu kiinni. Homeroksen tarinoissa kerrotaan muinaisten suurmiesten uroteoista maailmassa, jossa ihmiset olivat uljaampia, palatsit komeampia ja sodat mahtavampia kuin nykyään. Honorias: Niin, niin, ennen asiat olivat paljon paremmin. Telamon: Kun minä olin nuori, niin kuuntelin poliksella aina runolaulajien kertomia Homeroksen tarinoita. Honorias: Koska isäsi pakotti. Telamon: Se on ollut sukupolvien ajan itsestään selvyys ja on edelleen.
Honorias: Tuota itsestään selvyyttä juuri ihmettelen mistä voit tietää, että Homeroksen tarinat ovat totta? Telamon: Näin on tarinoissa kerrottu. Honorias: Minäkin voin kertoa sinulle tarinoita. Telamon: Käyttäydy kunnolla isäsi edessä. Pidä huoli siitä, että opettelet ulkoa opettajasi johdolla. Minä tulen kuuntelemaan kerrontaasi illalla. Honorias: Mitä hyötyä on. Telamon: Kuulit mitä sanoin. Honorias: (menee) Honorias menee ulos potkien kiviä. Zenon lähestyy (ääni kauempaa) Zenon: Honorias. Honorias: Terve Zenon! Zenon: Miksi potkit kiviä? Honorias: Isä torui minua kun en ole vieläkään oppinut Homeroksen tarinaa. Zenon: Kaikkein helpommalla pääset, kun opettelet sen. Honorias: Niin varmaankin. Zenon: Lähdetkö illalla perheeni kanssa teatteriin. Honorias: Totta kai. Mitä siellä menee? Zenon: Aristofaneen Sammakoita. Honorias: Onko teillä omat paikat? Zenon: On. Mennäänkö harjoittelemaan purjehtimista? Honorias: En voi kotiopettajani tulee kohta. Täytyy harjoitella sitä Homerosta. Zenon: Tule meille kun olet valmis. Honorias: Selvä. Kertoja Tuohon aikaan vapaiden miesten lapsilla ja nuorilla oli kotiopettaja, jonka johdolla opeteltiin Homeroksen tarinoita. Varsinaista koulua ei nuorille ollut. Aikaansa nuoret viettivät yhdessä mm. opiskellen, pelaten arpapelejä tai purjehtimista harjoitellen; joskus he vierailivat toistensa luona tai kalastelivat huvikseen. Zenonin ja Honoriaan vanhemmat
olivat maata omistavia vapaita miehiä, joilla oli mahdollisuus käyttää aikaansa muuhun kuin työn tekoon. Hyvinvoinnin kasvaessa ja kotitalouksien elintason noustessa ihmisille jäi enemmän aikaa hyvän elämän pohtimiseen. VI KESKUSTELUKOHTA (20:06) mistä isä ja poika ovat eri mieltä arete antiikin kasvatusihanne mikä on tämän päivän kasvatusihanne Honoriaan selvittyä oppitunnistaan hän lähti Zenonin luokse, mistä pojat lähtivät kohti teatteria. Paljaan taivaan alla esitetty teatteri ei ollut siihen aikaan viihdettä tai ajankulua samassa määrin kuin se on nykyään. Teatteri, mukaan lukien komedia, oli kreikkalaisille tietyllä tavalla pyhää, koska se vetosi ihmisiin asioissa, jotka olivat heille pyhiä. 6. kohtaus (Äänet: suuren ihmisjoukon ääniä) Zenonin isä: Honirias ja Zenon tulkaa tänne. Siinä on teille pehmusteet ja tuossa ruukussa on vettä, jos janottaa. Honorias: Kiitos. Zenonin isä: Näytelmä alkaa aivan kohta. Aristofanes palkittiin tästä näytelmästä. Näin sen viime vuonnakin. Onko Honorias isälläsi omia paikkoja? Honorias: On, mutta se ei koskaan ehdi neuvoston jäsenyys vie kaiken ajan. Zenonin isä: Sanopas isällesi, että teatterista poliitikkokin saattaa kokea sellaista, mitä ei voi puheella kertoa. Honorias: Selvä. Zenonin isä: No nyt se alkaa. Tuossa tulee Dionysos ja hänen orjansa Ksanthias seuraa aasin selässä. - LOPPU - VII KESKUSTELUKOHTA minkälaisia ajatuksia ja kysymyksiä tarina oppilaissa herättää mikä on muuttunut oppilaiden mielestä antiikin ajoista mitä teatteri merkitsi antiikin ihmisille onko merkitys nykyisin sama.