Aika: 1.6.2018 8.13-10.24 Paikka: Tampereen kaupunkiseutu, kokoushuone Valimo, Kelloportinkatu 1 B Osallistujat: Yli-Rajala Juha konsernijohtaja Tampere, pj. Auvinen Oskari kaupunginjohtaja Kangasala tilalla: Sillman-Sola hallintojohtaja Kangasala Joensuu Jaakko kansliapäällikkö Pirkkala Kuusisto Juha kaupunginjohtaja Orivesi, Linnamaa Reija strategiajohtaja Tampere, 80 Nurminen Mikko johtaja Tampere Paloniemi Erkki kunnanjohtaja Vesilahti Rämö Heidi kunnanjohtaja Lempäälä Sorvanto Jarkko kaupunginjohtaja Ylöjärvi, 2. vpj. Väätäinen Eero kaupunginjohtaja Nokia, 1. vpj. Pohjonen Juhani vs. seutujohtaja esittelijä, TKS Paunonen Tuuli johdon assistentti sihteeri, TKS Juntunen Suvi seutuassistentti tekninen sihteeri, TKS Kutsutut: Lyly Lauri seutuhallituksen pj. Tampere, 80-87 Regina Saari johtaja Tampere 81 Malmberg Jarkko kaupunginjohtaja Sastamala 81 Ruokonen Tommi talous- ja hallintopäällikkö Pirkkala 82 Kankkonen Satu kehittämispäällikkö TKS 82-83 1/25
KÄSITELTÄVÄT ASIAT 80 AVAUS JA EDELLISEN KOKOUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO 3 81 TYÖLLISYYSKOKEILUN TILANNEKATSAUS JA ALLIANSSIMALLIN VALMISTELUTILANNE 4 82 SEUDULLINEN VARHAISKASVATUKSEN KUSTANNUSVERTAILU 5 83 SEUDULLINEN VARHAISKASVATUKSEN KEHITTÄMISEN TIEKARTTA 8 84 JÄSENKUNTIEN RAJA-ALUEYHTEISTYÖ 11 85 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KAUPUNKIPOLIITTINEN ASEMA 12 86 LUOTTAMUKSELLINEN 14 87 TIEDOKSIANNETTAVAT ASIAT 15 88 SEURAAVAT KOKOUKSET 16 --------- SÄHKÖINEN KÄSITTELY------ 17 89 KAUPUNKISEUDUN KANNANOTTO MR-LAIN UUDISTUKSEEN 17 90 KUNTAYHTYMÄN TALOUDEN JA TOIMINAN TOTEUTUMINEN 1.1.-30.4.2018 21 91 HYMY - HYVINVOINTIYMPÄRISTÖN TIETOPOHJAN MALLINTAMINEN JA YMMÄRRYKSEN LAAJENTAMINEN 23 92 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN 25 2/25
80 AVAUS JA EDELLISEN KOKOUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO 5 min Muistio 18.5.2018, liitteenä. Kokouksen keskeiset asiat ja toimenpiteiden eteneminen. Asia Toimenpiteiden eteneminen Vastuu Raitiotien tulevaisuuden Seutuhallituksessa 30.5. TT suunnat Business Tampere raportointi seutuhallituksessa HA, JP 27.6. EU-yhteystoimisto raportointi seutuhallituksessa HR, JP 27.6. Palaute MALseurantakokouksesta Alku syksyyn valmistellaan pyöreänpöydän neuvottelu valtio- JP Ulkopaikkojen ja viheralueiden tuotteistus Läntiset väylähankkeet Edunvalvonnan tilannekuva osapuolen kanssa Käsitellään seutuhallituksessa, jonka jälkeen lähetetään kuntiin hyödynnettäväksi Asian edistäminen jatkuu Tampereen, Pirkkalan ja Lempäälän toimenpitein Asiasta valmistellaan seminaari syksylle. Raportti on käsittelyssä seutuhallituksessa 27.6. JP Kunnat JP Seutuhallitus: Kokous 30.5. Työryhmänostot: 3/25
81 TYÖLLISYYSKOKEILUN TILANNEKATSAUS JA ALLIANSSIMALLIN VALMISTELUTILANNE 8.20-8.40 (20 min) Kokouksessa annetaan tiivis tilannekatsaus työllisyyskokeilusta. Kokouksessa fokuksena: Allianssimallin valmistelusta on seuraavaa yhteiskokous 28.5., jonka tuloksia ja valmistelutilannetta Regina Saari selostaa kokouksessa. Mahdolliset tarvittavat jatkotoimenpiteet? Johtaja Regina Saari selostaa asiaa kokouksessa. Sastamalan kaupunginjohtaja Jarkko Malmberg on kutsuttu kokoukseen. Reija Linnamaa poistui kokouksesta. Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous 1.6.2018 Kuntajohtajakokous merkitsee tiedoksi työllisyyskokeilun tilannekatsauksen ja keskustelee allianssimallin valmistelun jatkotoimenpiteistä. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. Kuntajohtajakokous päätti merkitä työllisyyskokeilun tilannekatsauksen tiedoksi ja että asia viedään Pirkanmaan kuntajohtajakokoukseen. 4/25
82 SEUDULLINEN VARHAISKASVATUKSEN KUSTANNUSVERTAILU 8.40-9.00 (20 min) Kehittämispäällikkö Kankkonen 22.5.2018: Tausta Tampereen kaupunkiseudulla on laadittu varhaiskasvatuksen päiväkotihoidon seudullista kustannuslaskentaa vuodesta 2009 aina vuoteen 2017 saakka. Tavoitteena oli selvittää yhteismitallista resurssien käyttöä ja kustannusten syntyä Tampereen kaupunkiseudun kuntien omissa organisaatioissa ja tuottaa vertailukelpoinen hinta kunnan järjestämälle ja tuottamalle päiväkotipaikalle. Hyvinvointipalvelujen työryhmä on kokouksessaan 20.9.2017 antanut varhaiskasvatuksen ryhmälle tehtäväksi kehittää kustannuslaskelmaa kuntajohtajakokouksessa 8.9.2017 esille nousseiden ehdotusten osalta syksyn 2017 aikana. Syksyn 2017 ja kevään 2018 aikana uudistunut seudullinen varhaiskasvatuksen vertailu on liitetty myös osaksi seudullista varhaiskasvatuksen kehittämisen tiekartta työtä. Päiväkotihoidon kustannusvertailusta varhaiskasvatuksen seutuvertailuksi Tampereen kaupunkiseudun kustannusvertailua on laajennettu aiemmasta vertailusta, jossa selvitettiin kunnan järjestämän päiväkotihoidon kustannuksia sekä lasten ja henkilöstön määriä vuonna 2016. Näkökulmaa on laajennettu muun muassa yksityiseen varhaiskasvatukseen ja perhepäivähoitoon. Lisäksi vertailussa paneudutaan varhaiskasvatuspalveluiden käyttöä kuvaaviin tunnuslukuihin sekä henkilöstön koulutustaustoihin. Varhaiskasvatuksen seutuvertailu tarjoaa uudistuneena katsauksen varhaiskasvatuksen tilaan ja kokoaa yhteen keskeiset varhaiskasvatuspalveluiden järjestämiseen liittyvät toiminta- ja taloustiedot. Lähtökohtaisesti tiedot ovat vertailukelpoisia, mutta kuntien toisistaan poikkeava tapa järjestää toimintaansa vaikuttaa vertailukelpoisuuteen, mikä on hyvä muistaa tulkintoja tehtäessä. Luvuista ei siten voi tehdä johtopäätöksiä ilman, että niihin liittyvä viitekehys on tiedossa. Varhaiskasvatuksen kustannuslaskennan osalta kuntajohtajakokous on jo aiemmin linjannut laskennan olevan vuosittaista operatiivista toimintaa, joten laskentaa on tarkoitus jatkaa ja kehittää vuosittain. Vuonna 2018 varhaiskasvatuksen seutuvertailun liitteeksi on tarkoitus laatia perusopetuksen mallin mukaan kuntakohtainen analyysi, joka helpottaa tulkintojen tekemistä. 5/25
Varhaiskasvatuspalveluihin osallistumisaste vaihtelee kunnittain jonkin verran. 1-5-vuotiaiden lasten osalta vaihteluväli on 73-81 prosentin välillä. Lisäksi eri palvelumuodoissa on kuntakohtaisia vaihteluja, jotka käyvät ilmi vertailusta. Julkisen ja yksityisen varhaiskasvatuksen osuudet vaihtelevat kunnittain jonkin verran, mutta keskiarvo asettuu 19 prosenttiin. Vertailun laadinnan jälkeen palvelusetelin käyttö on lisääntynyt kevään aikana noin 500 paikalla, mikä on jopa edellistenkin vuosien vahvan kasvun tasoa nopeampaa. Kuntien välillä on edelleen vaihtelua varhaiskasvatuspalveluiden hoitopaikkakohtaisissa kustannuksissa, mutta vaihteluväli on hieman kaventunut edellisistä vuosista. Valmisteilla oleva uusi varhaiskasvatuslaki uudistaisi vuoteen 2030 mennessä varhaiskasvatuksen henkilöstörakenteen myös kaupunkiseudulla. Nykyisellä henkilöstörakenteella seudulla tarvitaan vähintään noin 140 varhaiskasvatuksen opettajaa ja vähintään noin 380 varhaiskasvatuksen sosionomia tai opettajaa lisää. Tällöin lastenhoitajien tarve vähenisi noin 520 työntekijällä. 6/25
Talous- ja hallintopäällikkö Tommi Ruokonen ja kehittämispäällikkö Satu Kankkonen esittelevät asiaa kokouksessa. Asia käsitellään seutuhallituksessa. Liite. - Tampereen kaupunkiseudun varhaiskasvatuksen seutuvertailu 2017 (luonnos). - Tampereen kaupunkiseudun varhaiskasvatuksen seutuvertailu 2017: julkinen ja yksityinen palvelutuotanto. Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous 1.6.2018 Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan merkitä tiedoksi seudullisen varhaiskasvatuksen kustannusvertailun, todeta että tarkemmat kuntakohtaiset analyysit tuloksista valmistuvat hyvinvointipalvelujen työryhmän toimesta kevään aikana, että kuntakohtaiset analyysit tuodaan tiedoksi KJK:lle ja lähettää vertailutiedot kuntiin hyödynnettäviksi. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 7/25
83 SEUDULLINEN VARHAISKASVATUKSEN KEHITTÄMISEN TIEKARTTA 9.00-9.20 (20 min) Kehittämispäällikkö Kankkonen 21.5.2018: Tiekarttatyön tausta Kesäkuussa 2017 on valmistunut opetus- ja kulttuuriministeriön tilaama selvitys varhaiskasvatuksen osallistumisasteen nostamisesta, varhaiskasvatuksessa tarvittavasta osaamisesta, koulutuksen kehittämistarpeista ja päiväkodin henkilöstörakenteesta Suomessa. Selvitys on otsikoitu varhaiskasvatuksen kehittämisen tiekartaksi 2017 2030 (Opetusja kulttuuriministeriön julkaisuja 2017:30). Hyvinvointipalvelujen työryhmä päätti kokouksessaan 20.9.2017, että varhaiskasvatuksen ryhmä koostaa esityksen seudullisen varhaiskasvatuksen tiekartan laatimisesta hyvinvointipalvelujen työryhmälle. Varhaiskasvatuksen työryhmä piti kehittämispäivän 9.11.2017, jossa professori Kirsti Karila esitellyt valtakunnallista tiekarttaa. Samassa tilaisuudessa käytiin varhaiskasvatuksen ryhmän kanssa lähetekeskustelu seudullisen varhaiskasvatuksen tiekartan avainalueista ja painopisteistä. Seutuyksikkö laati pohjaesityksen seudulliseksi varhaiskasvatuksen tiekartaksi, minkä jälkeen varhaiskasvatuksen ryhmä käsitteli esitystä 11.12.2017 ja hyvinvointipalvelujen työryhmä 14.12.2017. Joulukuun kokouksessa käydyn lähetekeskustelun perusteella valmistelua jatkettiin tarkentamalla seudullisen tiekarttapohjan avainalueiden ja painopisteiden muotoilua. Hyvinvointipalvelujen työryhmä hyväksyi tiekartan pohjaesityksen kokouksessaan 8.2.2018, minkä jälkeen pohjaesitys oli käsiteltävänä kuntajohtajakokouksessa 23.2.2018 ja hyväksyttiin seutuhallituksessa 7.3.2018. Tiekartan pohjaesityksen hyväksymisen jälkeen varhaiskasvatuksen ryhmä on jatkanut tiekartan sisällöllistä valmistelua maalis-huhtikuun ajan laatien suunnitelman seuraavina toteutettavista toimenpiteistä seudullisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Tiekartan sisältö Seudullisen varhaiskasvatuksen kehittämisen avainalueiksi ovat valikoituneet: 1) Monipuolinen palvelutarjonta 2) Varhaiskasvatuksen osallistumisasteen nostaminen 3) Laadultaan korkeatasoinen ja kustannustietoinen varhaiskasvatus Jokainen avainalue jakautuu pohjaesityksessä 2-3 painopisteeseen, joiden yhteydessä on esitetty toimenpiteitä kehittämistyön tavoitteiksi. 8/25
Kehittämiskohteet ovat täsmentyneet kevään 2018 valmistelussa ja toimenpiteille on määritelty myös resurssit ja toteuttamisaikataulu. Monipuolisen palvelutarjonnan avainalue jakautuu kahteen painopisteeseen: monituottajamallin edistämiseen ja varhaiskasvatustarjonnan kehittämiseen. Keskeisiä toimenpiteitä seuraavina vuosina ovat seudullisen ohjauksen ja valvonnan kehittäminen vahvistamalla seudullista koordinaatiota ja tukipalvelua. Tällä toimenpiteellä tavoitellaan resurssisäästöjä kunnissa ja yksityiselle tuotannolle suunnattavan ohjauksen laadun parantamista. Seudullisen koordinaattorin tehtäväksi tulisi myös perhepäivähoidon palvelusetelin valmistelu siten, että se olisi mahdollista ottaa käyttöön 1.8.2019. Varhaiskasvatustarjontaa kehitetään laatimalla sekä toimintamuotokuvaukset seudullisesti että selvittämällä eri asiakasmaksujärjestelmien ja - rakenteiden vaikutuksia talous- ja asiakasnäkökulmista. Toinen avainalue, osallistumisasteen nostaminen, jakautuu kahteen painopisteeseen: palveluohjauksen kehittämiseen ja maksuttomaan esiopetukseen. Jälkimmäisen painopisteen toimenpiteiksi esitetään laajan selvityksen laatimista maksuttoman esiopetuksen laajentamisen taloudellisista vaikutuksista sekä vaikutuksista eri toimintamuotoihin ja lainsäädäntövaikutusten arvioinnin tekemistä. Palveluohjauksen kehittämisessä tavoitteena on luoda kuva palveluohjauksen nykytilasta ja määrittää keskeisimmät kehityskohteet seudullisesti. Digitaalisten palvelujen kehittämisen tavoitteena on helpottaa niin palveluohjausta antavien tahojen työskentelyä kuin tehdä varhaiskasvatukseen hakeutuminen huoltajille mahdollisimman helpoksi. Laadultaan korkeatasoinen ja kustannustietoinen varhaiskasvatus - avainalue jakautuu kolmeen kehittämisen painopisteeseen. Näistä ensimmäisessä keskitytään henkilöstön osaamisen kehittämiseen ja ammattitaitoisen henkilöstön saatavuuden parantamiseen. Toimenpiteinä esitetään uuden lainsäädännön mukaisen täydennyskoulutuksen kehittämistä OSAKE-toimintamallia ja oppilaitosyhteistyötä hyödyntäen. Tarkoitus on myös kuvata varhaiskasvatuksen johtamisrakenteet ja nimikekäytännöt seudullisesti. Kestävää talousajattelua varhaiskasvatuspalveluiden kehittämisessä on tarkoitus edistää laatimalla varhaiskasvatuksen seutuvertailu säännöllisesti vuosittain siten, että se palvelee kuntien vuosikellon mukaista suunnittelua ja talousarviovalmistelua. Palveluverkkosuunnitteluun esitetään kehitettäväksi seudullinen ennakointityökalu. Moniammatillisen osaamisen varmistamiseksi esitetään käynnistettäväksi jo syksyllä 2018 uuden lain vaatimusten mukainen seudullinen työ nimikemuutosten ja tehtävänkuvien selkiyttämiseksi varhaiskasvatuksessa. Työ etenisi asteittain vuoteen 2029, jolloin uuden lain mukainen henkilöstörakenne astuu voimaan varhaiskasvatuspalveluissa. Asiakaslähtöinen osaamisprofiili varhaiskasvatusyksiköissä taataan 9/25
parhaiten kehittämällä edelleen henkilöstön seudullista täydennyskoulutusta ja moniammatillista yhteistyötä. Kokonaisuutena varhaiskasvatuksen tiekartta parantaa seudullisen kehittämistoiminnan suunnitelmallisuutta, ennakointia ja liittää strategiset kehittämistavoitteet sekä kustannustietoisuutta lisäävän varhaiskasvatuksen seudullisen arvioinnin toisiinsa. Tiekartan laadintatyötä on ohjannut kestävä talousajattelu, jonka mukaan laadultaan korkeatasoisella seudullisella varhaiskasvatuksen yhteistyöllä tavoitellaan myös kuntien kustannusten kasvun hillitsemistä. Seudullisen tiekartan laadinnassa on lisäksi huomioitu helmikuussa 2018 julkaistu luonnos uudeksi varhaiskasvatuslaiksi, jonka on suunnitelman mukaan tarkoitus astua voimaan 1.8.2018. Uusi laki kumoaisi nykyisen varhaiskasvatuslain ja päivähoitoasetuksen. Tiekartan hyväksyminen ja toimeenpano Hyvinvointipalvelujen työryhmän ja kuntajohtajakokouksen käsittelyn jälkeen seudullisen varhaiskasvatuksen kehittämisen tiekartan lopullisesta hyväksymisestä vastaa seutuhallitus. Varhaiskasvatuksen seudulliset kehittämiskohteet on tiekartassa jaettu vuosille 2018-2020. Tiekartan hyväksymisen jälkeen kehittämiskohteita on tarkoitus toimeenpanna työryhmien vuosisuunnitelman laadinnan ja vuosittaisen talousarvion hyväksymisen kautta. Toimeenpanossa vastuutahoina ovat hyvinvointipalvelujen työryhmä, varhaiskasvatuksen ryhmä, seutuyksikkö ja kunnat. Kehittämispäällikkö Kankkonen selostaa asiaa kokouksessa. Asia käsitellään seutuhallituksessa. Liite. - Seudullinen varhaiskasvatuksen kehittämisen tiekartta. Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous 1.6.2018 : Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan hyväksyä seudullisen varhaiskasvatuksen kehittämisen tiekartan ja todeta, että tiekartta määrittää seudullisen varhaiskasvatuksen kehittämisen suunnan ja kehittämistyössä tarvittavia toimenpiteitä laatu- ja kustannustietoisesti. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 10/25
84 JÄSENKUNTIEN RAJA-ALUEYHTEISTYÖ 9.20-9.40 (20 min) Kuntajohtajakokouksissa on aika ajoin esitelty kuntakohtaisia toteutuksia valituista teemoista. Aikaisemmilla kierroksilla on käsitelty kunnissa viime vuosina tehtyjä tai tekeillä olleita organisaatiouudistuksia, kutien strategioita ja strategiaprosesseja sekä ajankohtaisia elinkeinopoliittisia ratkaisuja. Seuraavaa yhteistä teemaa ei ole valittu. Rakennesuunnitelman 2040 ja MAL-sopimuksen toteuttamista viedään eteenpäin monilla raja-alueilla. Näitä kohteita ovat mm. Tarastenjärvi, Ojala-Lamminrahka, Rusko, Vuores, Puskiainen, Partola-Härmälä ja Kolmenkulma. Kohteille on ominaista, että niitä ollaan jo toteuttamassa ja näissä tarvitaan kuntien arkista ja konkreettista yhteistyötä sovitun päämäärän toteuttamiseksi. Maantieteellisen raja-alueen lisäksi kohteilla on monia temaattisia yhteneväisyyksiä alueen luonteen ja sinne suunnitellun toiminnan mukaan. Esim. bio- ja kiertotalous yhdistää sekä Kolmenkulmaa että Tarastenjärveä, liikenneratkaisut koskevat kaikkia alueita, alueiden kunnallistekniikkaan sekä hoitoon ja ylläpitoon liittyy yhdessä tehtäviä ratkaisuja ja tietenkin myös kustannustenjakokysymyksiä jne. Kokouksessa fokuksena: Miten tulevissa kuntajohtajakokouksissa käsitellään rajaalueyhteistyötä? Valmistelukumppanuus? Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous 1.6.2018 Kuntajohtajakokous päättää raja-alueyhteistyön käsittelyistä tulevissa kuntajohtajakokouksissa. Päätös. Kuntajohtajakokous päätti että raja-alueyhteistyöt tuodaan tietoisku-tyyppisesti kuntajohtajakokouksiin ja että ensimmäisenä on vuorossa Ojala-Lamminrahkan esittely. 11/25
85 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KAUPUNKIPOLIITTINEN ASEMA 9.40-10.00 (20 min) Tampereen kaupunkiseudulla toteutettua seutuyhteistyötä on monissa yhteyksissä pidetty esimerkillisenä ja tuloksellisena tapana organisoida kuntien välistä toimintaa koko kaupunkiseudun parhaaksi. Rakennesuunnitelmassa 2040 on visionäärinen kuva kaupunkiseuduntulevaisuuden yhdyskuntarakenteesta. Seutustrategiassa ovat askelmerkit miten seuraavan 10 vuoden yhteistyöntavoitteet saavutetaan. Edelleen tavoitteita konkretisoidaan MAL-sopimusmenettelyssä valtio-osapuolen kanssa. Seutuyhteistyötä kehitetään vuosittain mm. seututyöryhmien kehittämispäivissä, seutuhallituksen ja kuntajohtajakokouksen teemakokouksilla ja -seminaareilla sekä kaikille valtuutetuille suunnatussa vuosittain pidettävässä seutufoorumissa. Seutuyhteistyön sisäisen organisoinnin ja kehittämisen voidaan katsoa toteutuvan mallilla, joka on testattu ja todettu toimivaksi. Monet ulkoiset rajapinnat ja kumppanuudet ovat enemmän pirstaleina, mutta kuitenkin monilta osiltaan järjestäytyneet omalla tavallaan. Tallaisina voidaan mainita mm. isojen kaupunkien six back-yhteistyö, 21 suurimman kaupungin C21-verkosto ja kehyskuntien verkoston toiminta. Oman mielenkiitoisen tarkastelunäkökulman muodostaa kaupunkiseudun jäsenkuntien mahdollinen suora kahdenvälinen yhteistyö muiden Pirkanmaan kuntien kanssa, joista on jo olemassa monia toteutuksia. Ajoittain on käyty myös keskustelua, miten kaupunkiseudun kuntajohtajien organisoitua yhteistyötä voidaan esitellä Pirkanmaan muille kunnanjohtajille. Kokouksessa fokuksena: Näkökulma asiaan on prosessissa ja organisoitumisessa ei niinkään edunvalvonnan sisällöissä. Olisiko mielenkiintoa saada esittely miten esim. selostuksessa mainitut toimijat on organisoitu? Kaupunkiseudun fasilitoima yhteiskokous muiden Pirkanmaan kunnanjohtajien kanssa (Pirkanmaan kehittäjäkokous, Pirkanmaan kuntayhteistyökokous tms.)? Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous 1.6.2018 Kuntajohtajakokous päättää käydä keskustelua kaupunkiseudun kaupunkipoliittisesta asemasta. Päätös. Kuntajohtajakokous päätti 12/25
että järjestetään yhteinen keskustelutilaisuus johon kutsutaan six pack -kunnat, C21-kaupunkiseutuverkosto, kehyskuntien verkosto sekä REMU-kunnat. 13/25
86 LUOTTAMUKSELLINEN Asia esitellään kokouksessa. Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous 1.6.2018 Kuntajohtaja kokous päättää asiassa kokouksessa annettavasta päätösehdotuksesta. 14/25
87 TIEDOKSIANNETTAVAT ASIAT Kuntajohtajien info- ja keskusteluasiat: vs. seutujohtajan infoasiat: Ennakkotiedot huhtikuun 2018 väestönmuutoksista ja työttömyysprosenteista ovat ilmestyneet. Väkiluku, 31.12.2017 Väkiluku, 30.4.2018 Muutos, tammihuhti 2018 Muutos%, tammihuhti 2018 Muutos, tammihuhti 2017 Työttömyys%, huhtikuu 2018 Työttömyys%, 31.12.2017 Työttömyys%, huhtikuu 2017 Kangasala 31 437 31 476 39 0,1 % 99 6,9 9,6 9,7 Lempäälä 22 829 22 881 52 0,2 % 65 6,2 8,0 9,1 Nokia 33 322 33 425 103 0,3 % 32 7,9 9,7 11,5 Orivesi 9 285 9 261-24 -0,3 % -24 8,4 11,1 11,1 Pirkkala 19 237 19 289 52 0,3 % -12 6,0 7,4 7,9 Tampere 231 853 232 407 554 0,2 % 663 11,8 14,3 14,2 Vesilahti 4 460 4 454-6 -0,1 % -16 5,5 7,3 8,7 Ylöjärvi 32 878 32 999 121 0,4 % 32 6,5 8,2 9,3 Kaupunkiseutu 385 301 386 192 891 0,2 % 839 9,9 12,2 12,5 Kehyskunnat 153 448 153 785 337 0,2 % 176 6,8 8,8 9,7 Turun seutu 347 348 347 594 246 0,1 % 173 9,3 11,1 11,2 Helsingin seutu 1 475 095 1 480 927 5 832 0,4 % 5 967 8,5 9,6 9,9 Oulun seutu 258 241 258 677 436 0,2 % 435 11,6 13,5 14,5 Pirkanmaa 512 081 512 581 500 0,1 % 478 9,5 11,7 12,1 Suomi 5 513 130 5 513 902 772 0,0 % 2 278 8,6 8,4 10,2 Lauri Lyly poistui kokouksesta. 15/25
88 SEURAAVAT KOKOUKSET Alustavia teemoja 18.5., Business Tampere vuosiraportointi + lentoliikenteen kehittämisestä EU-toimiston vuosiraportointi + TEN-T -verkko Raitiotien tulevaisuuden suunnat, loppuraportti Palaute MAL-seurantakokouksesta Ulkoliikuntapaikkojen ja viheralueiden tuotteistaminen, loppuraportti Läntiset hankkeet Edunvalvonnan tilannekuva Sisäilmaongelmat, COMBI-hankkeen väliraportti 4.5. MAL3-hankkeet, tilannekatsaus Työpaja seutuhallituksen kanssa 30.5. klo 9.00-12.00 1.6., Työllisyyskokeilu raportointi Varhaiskasvatuksen kustannusvertailu Varhaiskasvatuksen tiekartta 7.-8.6. joukkoliikenneseminaari 15.6., peruttu 29.6. peruttu, heinäkuussa ei kokouksia 24.8. HUOM 8.15.-11.15. työryhmät + tuntikokousta teemakokous seututyöryhmät, palaute 2017, suunnittelu 2019 Seutusatamat toimintamalliselvitys, loppuraportti 7.9., 21.9., 5.10., 19.10., 2.11., 16.11., 30.11., 14.12. Seutuliike hanke, Viherrakenne Työ- ja seminaarimatka on 26. 28.9.2018 16/25
--------- SÄHKÖINEN KÄSITTELY------ 89 KAUPUNKISEUDUN KANNANOTTO MR-LAIN UUDISTUKSEEN Maankäyttö- ja rakennuslain uudistaminen on käynnistynyt. Tavoitteena on saada lakiluonnos valmiiksi vuonna 2021. Ympäristöministeriössä on valmisteltu keskustelupaperi, johon on koottu ideoita ja näkemyksiä alueidenkäytön suunnittelujärjestelmän ja rakentamisen ohjauksen kehittämisestä. Keskustelupaperia on voinut kommentoida avoimessa verkkokyselyssä 15.5. asti. Kaupunkiseudulta on annettu seuraavat kommentit, jotka on valmisteltu seutusuunnittelupäällikkö Kaisu Kuuselan johdolla. Kaupunkiseudun kannanotto: Alueidenkäyttö Vahvuudet Tässä kannanotossa keskitytään tarkastelemaan seututasoista suunnitelmaa. Uudistuksen vahvuus on kehittyvä ja strateginen seututasoinen suunnittelu, kun se muodostuu toiminnallisen kokonaisuuden kattavana yleispiirteisenä suunnitelmana tai strategisena asiakirjana, joka mahdollistaisi toimijaosapuolten yhteisten valintojen tekemisen seutujen kehittämiseen liittyen maankäytössä ja liikenteessä, mutta myös monialaisesti sektorit ylittävänä yhteistyön välineenä. Suurilla kaupunkiseuduilla valtaosa maakunnan ytimen ja keskeisen kaupunkiseudun kehitysdynamiikasta tapahtuu olemassa olevassa rakenteessa tai sen liepeillä (kv-liikenteen solmukohdat). Myös yleisesti tavoiteltavista vaikutuksista, esimerkiksi päästövähennykset, suurin potentiaali on olemassa olevassa rakenteessa, missä asukkaat ja työpaikat sekä keskeiset liikenneyhteydet jo sijaitsevat. Erityisen tärkeäksi muuttujaksi ja suunnittelun kohteeksi nousee olevien alueiden toiminnallinen kehitys ja rakentamispotentiaali sekä - paine suhteessa naapuri-kaupunginosiin tai hanke-alueisiin, jotka useimmiten ylittävät nykyiset kuntarajat. Toisaalta seututasoinen tarkastelu tuo kehittämispotentiaalit ja -riskit paremmin esiin kuin strateginen maakuntataso. Siksi onkin oleellisen tärkeää, että seututasoinen työskentely kytkeytyy kuntiin, lähelle hanketasoa ja ymmärrystä toteuttamisen edellytyksistä. Esimerkiksi Tampereen ja Helsingin seuduilla seutuyhteistyö on ollut toimivaa toiminnallisuuden mukaan rajatuilla alueilla. Suunnittelutarkkuus on mahdollistanut strategisten linjausten tarkastelun ja toteuttamisen myös käytännön toimenpiteiden määrittämisen avulla. 17/25
MRL uudistuksessa tunnistetulla (kasvavien ja kehittyvien kaupunkiseutujen) seututasolla erityistä kiitosta ansaitsee toiminnallisuuden korostuminen ja vyöhykepohjainen määrittely kuntarajojen sijaan. Seututasolle on hyvä osoittaa työstettäväksi kuntien yhteisiä intressejä juuri paikallisten valintojen kautta, joita valtio omissa kehyksissään tukee. Kuntien yhteistyössä muodostama tahtotila on keskeistä valtakunnallisten tavoitteiden sekä kuntien edun toteutumiseksi. Kuntien yhteisten valintojen tekemisessä ja työskentelyyn sitoutumisessa auttavat myös valtion suunnalta tulevat selkeät tavoitteet ja mittarointi. Seudullisia valintoja on helpompi tehdä, jos tiedetään esimerkiksi, mikä on valtion kanta päästövähennystavoitteissa ja mitkä ovat valtion keinot seurata ja ohjata porkkanoiden ja normien asettamisen kautta ja miten tämä lähestymistapa kohdistuu erilaisille kaupunkiseuduille ja maan eri osiin. Kansallisen edun kannalta oleelliset tavoitteet voisivat näin ollen vaihdella seuduittain. Myös seudun kilpailukykyyn ja tätä kautta mm. bruttoaluetuotteeseen (väestö, työmarkkinat, aluetalous) vaikuttavat teemat voivat nousta seudullisiksi kysymyksiksi. Seutusuunnittelun onnistumisen kannalta on tärkeää, että kunnat saadaan motivoitua mukaan yhteistyöhön. MAL-sopimusmenettely on ollut toimiva instrumentti tässä. Valtion pitkäjänteisempi suunnitelma, esimerkiksi liikennejärjestelmän kehittämisinvestointeihin, sekä valtion eri toimijoiden yhteiset näkemykset, esimerkiksi eri toimintaympäristöön liittyviin olettamiin, antaisivat entistä paremman ja johdonmukaisemman alustan seutusuunnittelulle. Heikkoudet Heikkoutena voi pitää seututasoisen suunnitelman tai sopimuksen valmistelun ja päätöksenteon avoimuuden ohuutta eli miten kansalaisten ja asukkaiden osallistuminen varmistetaan tai sille luodaan nykyistä paremmat edellytykset. Samalla on syytä varmistaa, etteivät käsiteltävät alueet ole liian laajoja valintojen tekemiseksi (maakunta). Haasteena on myös kuntien maapolitiikan ohjausvälineiden tapaisen välineistön puuttuminen seututasolta. Mahdollisuudet Jos seututasolla koordinoidaan kuntien välistä yhteistyötä ja varsinainen kaavoitusmonopoli edelleen on kunnissa, kannattaa kaupunkikaava (seututason kaava) irrottaa selkeästi rakennusoikeuksia jakavasta työstä ja keskittyä seudun toiminnallisuuden, hyvinvoinnin ja menestyksen kannalta keskeisimpien kehittämisteemojen tarkasteluun ja valintaan. Näin voidaan nostaa työskentelyn lentokorkeutta kaavojen kontekstista tarkastelemaan seutuja koskettavia ilmiöitä, kuten ilmastonmuutosta tai elinvoimaa, laajemmin ja hakea ratkaisuja ja sopimuksia sektori- ja kuntarajat ylittävästä yhteistyöstä näiden kehittämisteemojen kohtaamiseen. Lopputulemana seututasolla korostuisi yhteisen tahtotilan muodostuminen seudulla toimivien asukkaiden ja yhteisöjen arkea tu- 18/25
kevien palveluiden tuottamisessa ja tämän tahtotilan peilaaminen kasallisiin ylätason tavoitteisiin kuten päästövähennyksiin. Seututasoisen suunnittelun tunnistaminen keskeiseksi osaksi lakia, nostaa suunnittelun statusta ja motivoi seutuja ja sen kuntia sekä valtiota entistä vahvempaan yhteistyöhön. Eri seutujen suunnittelukäytäntöjen yhtenäistäminen, jota lain kautta on oletettavaa tapahtua, mahdollistaa entistä paremman seutujen välisen yhteistyön ja kansallisten tavoitteiden saavuttamisen. Seututasolla voisi kehittää välineitä maapoliittisin linjauksin sekä jo kertaalleen kaavoitettujen alueiden hallinnointiin ja toiminnalliseen kehittämiseen niin asuntorakennuskannan uudistamisessa kuin alueiden sosioekonomisessa hallinnoinnissa sekä suunnittelun tiiviimpää kytkemistä kuntien poikkihallinnolliseen suunnitteluun, kuntataloutta unohtamatta. Harkita voi myös yli valtuustokauden ulottuvaa suunnittelu- ja sopimussykliä. Uhat Uhkana voidaan seututasoisessa suunnittelussa nähdä asioiden jäämisen vaille toteutusta eli vaille seudun kuntien sitoutumista työskentelyyn ja haluun viedä prosessit ja hankkeet omiin talousarvioihin ja toteutussuunnitelmiin. Suurten hankkeiden kohdalla rahoituksen puuttuminen ja/tai tietoa valtion sitoutumisesta voidaan nähdä myös uhkana. Lääkkeenä tähän tulisi työskentelyn olla rullaavaa ja ohjelmoivaa. Valtion rooli sekä porkkanaa (MAL-sopimukset) että keppiä tarjoilevana osapuolena on kuntien välisessä yhteistyössä joskus oleellisen tärkeä. Uhkana voidaan myös nähdä seutu-maakuntatason suunnittelun eripurat. Muuta Suunnittelujärjestelmän uudistaminen, muu seutujen suunnitteluun voimakkaasti vaikuttava suunnitteluympäristöä muuttava lainsäädäntö (Laki maantiestä ja liikennejärjestelmäsuunnittelusta ja lainsäändäntö alueiden kehittämisestä) ja meneillään oleva maakuntauudistus (alueuudistus) pitäisi synkronoida vahvemmin toisiinsa, jotta seutu- ja kuntatasolla voisi arvioida, mitkä asiat kunta- ja seututasoisessa suunnittelussa korostuvat. Seututasoinen kaava tulisi tehdä pääosin saman sisältöiseksi seuduilla, joilla kaavan laatiminen tulee pakolliseksi. Lisäksi kaupunkiseutu on esittänyt erillisenä kannanottona, että seututasoisen suunnittelun ja kaupunkikehittämisen kysymyksiä varten perustetaan lain valmistelun yhteyteen oma työryhmänsä, jossa ovat mukana ainakin ne kaupunkiseudut, joihin seutusuunnittelua pakollisena kaavaillaan. 19/25
Tässä kannanotossa kaupunkiseutu on tarjoutunut mukaan työskentelyyn MR-lainuudistuksessa. Asia viedään tiedoksi seutuhallitukseen. Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous 1.6.2018 Kuntajohtajakokous päättää merkitä tiedoksi kaupunkiseudun kannanoton mr-lain uudistukseen ja merkitä tiedoksi kaupunkiseudun tarjoutumisen mukaan mr-lain uudistamistyöhön. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 20/25
90 KUNTAYHTYMÄN TALOUDEN JA TOIMINAN TOTEUTUMINEN 1.1.-30.4.2018 (SÄHKÖINEN KÄSITTELY) Keskeistä kevään toiminnasta Kevään aikana on panostettu seudulliseen elinkeinojen vetovoimaprofiilityöhön kokoamalla kattava tietoaineisto yritysten sijoittumispreferensseistä ja työstämällä materiaalia työpajoissa, joista viimeinen toteutuu 30.5. seutuhallituksen ja kuntajohtajakokouksen yhteisenä. Työskentelystä kootaan loppuraportti ja jatkotoimenpiteet. Seudullista viherrakenteen yleissuunnitelmaa on valmisteltu yhdessä ELY-keskuksen kanssa. Työ valmistuu syksyllä kuntien hyödynnettäväksi. Vuoden 2017 MAL-seuranta valmistui. Sopimuksen toteutus on edennyt hyvin. ARA-tuotanto vuodelta 2017 oli jäänyt jälkeen tavoitteista. Raitiotien seudullisten laajenemissuuntien esiselvitys on valmistunut. Henkilöliikennetutkimuksen tulokset ovat valmistuneet. Seutu Varaamo -hyvinvointipalvelujen digikokeilua on valmisteltu kevään aikana. Julkistaminen on alkusyksystä. Varhaiskasvatuksessa on käynnissä seudullinen tiekartan laadinta, joka valmistuu alkukesästä kuntien hyödynnettäväksi. Seutuopistojen mahdollisen seuraavan kehitysvaiheen selvitystyö on käynnistetty. Selvitys valmistuu alkusyksystä. Seutusatamien seuraavan kehitysvaiheen selvitystyö on ollut meneillään. Työ valmistuu kesäkuussa. Ulkoliikuntapaikkojen ja viheralueiden tuotteistaminen on valmistunut. Edunvalvontatyöstä on valmistunut nykytilakartoitus, jonka pohjalta voidaan arvioida tarvittavia kehittämistoimenpiteitä. Seutuyksikössä on ollut tilapäinen järjestely, kun seutujohtaja Päivi Nurminen siirtyi Pirkanmaan muutosjohtajaksi vuoden loppuun asti. Vs. seutujohtajana on ollut seutusihteeri Juhani Pohjonen. Talouden toteutuminen Talous on toteutunut suunnitellusti ja tasapainoisena. Tarkemmin talouden toteutuminen käy ilmi oheisesta taulukosta. 21/25
1.1.-30.4.2018 1.1.-30.4.2017 TA TOT TOT % TOT SEUTUYKSIKKÖ ta/12 kk 1031800 Myyntitulot/kunnat 343 930,00 343 930,00 100,0 343 930,00 Muut tuet ja avust. 0,00 0,00 0,0 0,00 Tulot yht. 343 930,00 343 930,00 100,0 343 930,00 Palkat ja palkkiot 154 930,00 143 126,37 92,4 137 566,50 Sivukulut 26 930,00 28 481,49 105,8 35 564,94 Palvelujen ostot 141 800,00 112 019,46 79,0 49 445,14 Vuokrat 15 900,00 14 901,86 93,7 14 792,52 Tarv., yms. 2 370,00 4 882,17 206,0 5 881,43 Kaluston hankinta 2 000,00 0,00 0,0 1 588,47 Menot yht. 343 930,00 303 411,35 88,2 244 839,00 MAL-verkosto ta/12 kk 325000 Myyntitulot/alueet 108 330,00 73 022,13 67,4 79 041,18 Muut tuet ja avust. 0,00 0,00 0,0 0,00 Tulot yht. 108 330,00 73 022,13 67,4 79 041,18 Palkat ja palkkiot 36 430,00 43 308,93 118,9 39 430,00 Sivukulut 6 930,00 8 103,10 116,9 8 226,69 Palvelujen ostot 59 870,00 14 458,27 24,1 24 190,13 Vuokrat 4 500,00 6 534,74 145,2 6 551,93 Tarv., yms. 600,00 617,09 102,8 642,43 Kaluston hankinta 0,00 0,00 0,0 0,00 Menot yht. 108 330,00 73 022,13 67,4 79 041,18 KY YHTEENSÄ ta/12 kk 1356800 Myyntitulot 452 260,00 416 952,13 92,2 422 971,18 Muut tuet ja avust. 0,00 0,00 0,0 0,00 Tulot yht. 452 260,00 416 952,13 92,2 422 971,18 Palkat ja palkkiot 191 370,00 186 435,30 97,4 176 996,50 Sivukulut 33 870,00 36 584,59 108,0 43 791,63 Palvelujen ostot 201 670,00 126 477,73 62,7 73 635,27 Vuokrat 20 400,00 21 436,60 105,1 21 344,45 Tarv., yms. 2 950,00 5 499,26 186,4 6 523,86 Kaluston hankinta 2 000,00 0,00 0,0 1 588,47 Menot yht. 452 260,00 376 433,48 83,2 323 880,18 +/- toimintakate 0,00 40 518,65 99 091,00 muut rahoituskulut 0,00-170,41-70,46 +ylijäämä/-alijäämä 0,00 40 689,06 99 161,46 Asia käsitellään seutuhallituksessa. Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous 1.6.2018 Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan merkitä asian tiedoksi. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 22/25
91 HYMY - HYVINVOINTIYMPÄRISTÖN TIETOPOHJAN MALLINTAMINEN JA YMMÄRRYKSEN LAAJENTAMINEN (SÄHKÖINEN KÄSITTELY) Kehittämispäällikkö Asula-Myllynen HYMY-hanke on avaus uuden kunnan roolin mukaisen tietojohtamisen ja seudullisen tietopohjan kehittämiseen osana seutustrategian toteutusta. Hankkeen tavoitteena on tukea kuntia niiden hyvinvointityössä ja tuottaa, kerätä, hyödyntää ja jalostaa tietoa kuntalaisten terveyttä ja alueen elinvoimaa tukevan tietojohtamisen tueksi. Hankkeen ideana on kehittää kuntien hyvinvointikertomusten tiedollista taustaa monialaisesti seudun HypaInfra -ohjelman mukaisesti ja integroida kertomuksiin oleellisia ja vaikuttavia kuntalaisten hyvinvointiin vaikuttavia indikaattoreita kuntien eri sektoreilta. Samalla hyvinvointipalvelujen kehittäminen voidaan integroida tiiviimmin osaksi seudullista MALPE-työtä. Harjoittelija Kaisu Sahamies on aloittanut seututoimistolla neljän kuukauden selvitystyön, jossa käydään läpi nykytila kuntien hyvinvointikertomuksista, niissä käytettävistä indikaattoreista sekä kuntien hyvinvointityöryhmien kokoonpanoista. Työn tuloksena tiedetään tarvittavat kehittämistoimenpiteet ja suunnitellaan jatkotoimenpiteet. Yhteistyökumppaneina hankkeessa kaupunkiseudun ja MAL-verkoston lisäksi ovat tällä hetkellä THL, Tampereen kaupunki, Porin kaupunki, Aalto yliopisto, Tampereen yliopisto, Kuntaliitto mutta joitakin kaupunkiseutuja kutsutaan vielä mukaan pilottiin. Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous 1.6.2018 Kuntajohtajakokous päättää merkitä tiedoksi hankkeen etenemisen. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 23/25
92 SEUDUN VIHERRAKENTEEN YLEISSUUNNITELMA, INFO (SÄHKÖINEN KÄSITTELY) Seutusuunnittelupäällikkö Kuusela 22.5.2018 Seudun viherrakenteen yleissuunnitelman valmistelu on käynnistynyt Maankäyttö ja asuminen -työryhmässä 14.12.2017 sekä Kuntajohtajakokouksessa 19.1. ja Seutuhallituksessa 31.1. hyväksytyn työsuunnitelman mukaisesti. Hankkeen on määrä valmistua vuoden 2018 loppuun mennessä. Työn lähtökohdat on määritelty MAL-sopimuksessa 2016-2019. Työn tavoitteena on kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen vahvistaminen ekologisesti toimivien verkostojen ja keskeisten virkistyksellisten kokonaisuuksien tunnistamisella. Näistä jälkimmäisillä on merkitystä myös seudun vetovoiman vahvistamisessa asukkaiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen sekä tapahtumien ja matkailun kehittämisen ympäristöinä. Hankkeessa muodostettavalle seudun viherrakenteelle laaditaan hankkeen yhteydessä hiilinielutarkastelu. Tältä osin hanke kytkeytyy Seudun Infra-työryhmässä valmisteilla olleeseen Seudun Ilmastotavoitteiden päivitystyöhön. Tavoite on, että 20 prosenttia seudun ilmastopäästöistä voidaan imeyttää viherrakenteeseen. Hiilinielutarkastelun osalta seudun viherrakenteen yleissuunnitelma on valittu Ympäristöministeriön lanseeraaman Kestävän kaupunkikehitys -ohjelman pilottikohteeksi. Seudun viherrakenteen yleissuunnitelman laatimiseksi on Pirkanmaan ELY-keskukseen palkattu biologi Elviira Ritari. Työskentely on käynnistynyt ekologisten arvoalueiden kartoituksella. Näiden osalta hanke on edennyt kuntakohtaisiin tapaamisiin, joissa esiin nousseita arvoalueita tarkastellaan kuntien nykyisen ja suunnitteilla olevan maankäytön valossa. Tapaamiset järjestetään touko-kesäkuussa 2018. Seudullisesti merkittävän virkistysverkon määrittämiseksi ovat seudun Hypa- ja Infra-työryhmät nimenneet pienryhmän kuntien virkamiehistä. Pienryhmä on käynnistänyt työnsä toukokuussa 2018. Virkistysverkon on määrä valmistua syksyllä 2018. Seudun viherrakenteen yleissuunnitelman kokoamisvaiheessa on tarkoitus kohdata ekologiseen verkostoon ja virkistysteemaan kytkeytyviä lajijärjestöjä ja -yhdistyksiä. Lisäksi suunnitteilla on työpaja Maankäyttöja asuminen -työryhmän jäsenille sekä kuntien muille asiantuntijoille viherrakenteen ja maankäytön yhteensovittamisesta. Työn edistymisen seurantaa tekee työsuunnitelmaa valmistellut pienryhmä sekä Maankäyttö ja asuminen -työryhmä. 24/25
Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous 1.6.2018 Kuntajohtajakokous päättää merkitä hankkeen etenemisen tiedoksi. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 93 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Puheenjohtaja Yli-Rajala päätti kokouksen klo 10.24. 25/25