Mustan hiilen vaikutukset ihmisen terveyteen



Samankaltaiset tiedostot
Puunpolton savuista sydän- ja hengityssairauskuolemia

Puun käytön lisäys pienlämmityslaitteissa vai energialaitoksissa?

Ilmansaasteiden terveyshaitat

Ilman pienhiukkasten ympäristövaikutusten arviointi

Puunpolton pienhiukkasten / savujen aiheuttamat terveysriskit

Musta hiili arktisella alueella

Pienhiukkasten ulko-sisä-siirtymän mittaaminen. Anni-Mari Pulkkinen, Ympäristöterveyden yksikkö

Puun pienpolton päästöjen muutunta ilmakehässä. Pienpolttoseminaari, Kuopio,

Ilmansaasteiden haittakustannusmalli Suomelle IHKU

KANSALLINEN ILMANSUOJELUOHJELMA Ilmanlaadun tutkimusseminaari Helsingissä Sirpa Salo-Asikainen Ympäristöministeriö

Puun pienpoltto toisena merkittävänä ilmansaasteiden lähipäästölähteenä

Ulkoilman laatuun ja väestön terveyteen liittyvän uusimman osaamisen ja innovaatiotoiminnan vauhdittaminen

Ilmansaasteiden terveyshaitat. ja kustannukset. Timo Lanki THL Kuopio. Pekka Tiittanen, Otto Hänninen, Raimo Salonen, Jouni Tuomisto

Kansallinen ilmansuojeluohjelma 2030 ja haittakustannusten laskenta (IHKU-malli) politiikan tukena

Ilmanlaadun seurannan uusia tuulia. Resurssiviisas pääkaupunkiseutu, kick-off Päivi Aarnio, HSY

HSY:n ilmanlaadun tutkimusseminaari Helsinki

Puun pienpolton savut

Nokipäästöt ja niiden kulkeutuminen Arktiselle alueelle

Ilmastonmuutos ja terveys: uhka vai mahdollisuus? Juha Pekkanen, prof Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (ensi viikosta: Helsingin Yliopisto)

Sisä- ja ulkoilmansaasteet ovat maailmanlaajuisesti

40. Valtakunnalliset Ilmansuojelupäivät Lappeenranta

Energiatuotannon terveysvaikutukset. Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI B8-0156/28. Tarkistus. Anja Hazekamp, Younous Omarjee GUE/NGL-ryhmän puolesta

Miksi liikenteen päästöjä pitää. Kari KK Venho

Tulisijoilla lämpöä tulevaisuudessakin

Tuoretta tietoa ulkoilman pienhiukkasista. Dos. Hilkka Timonen et al., Ilmatieteen laitos, Pienhiukkastutkimus

Vaikuttaminen kansalliseen ilmansuojeluohjelmaan vielä mahdollista!

Pienhiukkasten ja mustan hiilen lähteet sekä koostumus pääkaupunkiseudulla

Ulkoilman laatuun ja väestön terveyteen liittyvän uusimman osaamisen ja innovaatiotoiminnan vauhdittaminen

Kansallinen ilmansuojeluohjelma puun pienpolttoko suurin ongelma?

Ulkoilman pienhiukkaset ja terveys. Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos

Ilmanlaadun kehittyminen ja seuranta pääkaupunkiseudulla. Päivi Aarnio, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä

Ulkoilmansaasteiden aiheuttamat sairaudet ja annos-vastesuhteet

Pyöräilyn aikainen altistuminen ilmansaasteille

Hiukkasten lukumäärän ja keuhkodeposoituvan pintaalan mittaukset erilaisissa ympäristöissä. Ilmanlaadun mittaajatapaaminen, Tampere 11.4.

Ilmansaasteiden haittakustannusmalli Suomelle - IHKU

POLTA PUUTA PUHTAAMMIN. Pakila

Uusi Pohjoismaiden päästöinventaario ja terveysvaikutusten arviointi

diesel- ja maakaasumoottoreiden muodostamille partikkeleille

Ulkoilman saasteille altistuminen erilaisissa sisätiloissa

HSY:n supermittausasemalla täsmätietoa liikenteen vaikutuksista ilmanlaatuun

Keinoja ilmansaasteille altistumisen vähentämiseksi

Epävarmuudet pienhiukkasten terveysvaikutusten arvioinnissa

Kaupunki-ilman mittaus- ja mallinnustarpeet, tekniikat ja tulosten hyödyntäminen pääkaupunkiseudulla. Jarkko Niemi Ilmansuojeluasiantuntija, FT

Puun pienpolton p hiukkaspäästöt

Kivihiili lähellä ja kaukana. Helen hiilineutraaliksi 2050 Pölyistä pienhiukkasiin Ilmastonsuojelu ja ilmansuojelu Mielikuvia.

Suodatuksen ja sisäilmapuhdistimien mahdollisuudet vähentää pienhiukkasaltistusta sisätiloissa

Tuulen viemää. Satelliitit ilmansaasteiden kulkeutumisen seurannassa. Anu-Maija Sundström

BC työpaja , Helsinki. LIFE+ 09 Environment Policy and Governance

Miten jokainen yritys voi parantaa Helsingin ilmanlaatua? Uutta Ilmansuojelusuunnitelmaa tehdään parhaillaan

Liikenteen päästöjen, melun ja helleaaltojen terveysvaikutukset

Ilmansaasteiden haittakustannusmalli Suomelle (IHKU) Mikko Savolahti SYKE

ILMANPUHDISTIMIEN VAIKUTUKSET PIENHIUKKAS-, MIKROBI- JA VOC- ALTISTUMISEEN SEKÄ OPPILAIDEN OIREISIIN KOULULUOKISSA

Arktinen neuvosto päästöasioiden käsittely ja päästövähennyskeinot meillä ja muualla

St1:n asiantuntijalausunto Liikenne- ja viestintävaliokunnalle: VNS 7/2017 keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma vuoteen 2030

Puunpolton ja kiukaiden päästökertoimet ja uudet ilmastovaikutusarviot

Uutta ilmanlaadun seurannassa

Sää, ilmasto, ilmanlaatu ja suomalaisten hyvinvointi

ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015

kehittämisen tueksi Raimo O. Salonen LKT, dosentti Kansanterveyslaitos (KTL) Ympäristöterveyden osasto PL 95, Kuopio

Raimo O. Salonen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Ympäristöterveyden osasto Kuopio

Espoon kaupunki Pöytäkirja 67. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Turvepeltojen ympäristöhaasteet

Sisäaltisteiden aiheuttama tautitaakka

VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY

Pienpolton toksikologiset vaikutukset

Ilmansaasteiden haittakustannusmalli Suomelle - IHKU

Ympäristöterveys bioenergian tuotannossa

ILMANVAIHDON TERVEYSPERUSTEISET EU-OHJEARVOT

Puunpolton päästöille altistuminen pientaloalueilla ulkona ja sisällä

Hiiltä varastoituu ekosysteemeihin

PUUN PIENPOLTON MUSTAHIILIPÄÄSTÖT, ILMASTOVAIKUTUKSET JA PÄÄSTÖVÄHENNYSKEINOT

Rakentamisen ja rakennusmateriaalien ympäristövaikutukset

IHKU haittakustannusmallin toiminta ja käytön demonstrointi. Mikko Savolahti SYKE

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia)

Boreaalisten metsien käytön kokonaisvaikutus ilmaston

Mustan hiilen lähteet, pitoisuusvaihtelu ja kehitys pääkaupunkiseudulla

Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat

ENERGIA- JA ILMASTOSTRATEGIA. YmV Otto Bruun, suojeluasiantuntija

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Kivihiilen energiakäyttö päättyy. Liikenteeseen lisää biopolttoaineita Lämmitykseen ja työkoneisiin biopolttoöljyä

Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous

TURUN SEUDUN PÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLISELVITYS

3D-TULOSTAMINEN: PÄÄSTÖT JA

Bioenergian hiilineutraalius. Sampo Soimakallio, TkT, Dos., Suomen ympäristökeskus, Kluuvin Rotaryklubi,

Ajankohtaista ilmastopolitiikasta

Sensoreilla uutta tietoa ilmanlaadun seurantaan ja ennusteisiin pääkaupunkiseudulla

Mustahiili hallintaan - kansainvälinen kenttä. Nvm Seppo Sarkkinen Ympäristöministeriö Säätytalo

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Bioenergia, Energia ja ilmastostrategia

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti heinäkuulta 2017

Uwe CORSEPIUS, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

Hiukkaspäästöjen mittaus

Korkeuden ja etäisyyden vaikutus ilmanlaatuun katukuilussa ja sisäpihalla

Otsonointi sisäympäristöissä tiivistelmä kirjallisuuskatsauksesta

Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus. Ritva Toivonen Tapio 11/2008

Optiset vedenlaadun kenttämittaukset

Metsät ja ilmastodiplomatia. Aleksi Lehtonen, johtava tutkija, Luonnonvarakeskus

Transkriptio:

Mustan hiilen vaikutukset ihmisen terveyteen Raimo O. Salonen Ylilääkäri, dosentti 14.11.2013 THL 1

Pitkäaikaisen kaupunki-ilman pienhiukkasille (PM 2.5 ) altistumisen aiheuttamat terveyshaitat asiantuntija-arvioinneissa 1 Vertaileva arviointi tautikuormaa ja vammoja (= ennenaikainen kuolema + terveiden elinvuosien menetys) aiheuttavista 67 riskitekijästä ja -klusterista 21 maapallon alueella (Lim ym. 2012) Pitkäaikainen altistuminen ulkoilman pienhiukkasille (PM 2.5 ) maailmanlaajuisesti 9. voimakkain riskitekijä v. 2010 Noin 3,2 miljoonaa ennenaikaista kuolemaa ja 31 miljoonaa menetettyä tervettä elinvuotta yli 50-vuotiailla pääasiassa sydämen ja verenkierron sekä hengityselinsairauksien takia Arvioinnin kohderyhminä alle 5-vuotiaat lapset ja yli 25-vuotiaat aikuiset Ajoneuvojen moottoripäästöistä, biomassa- ja hiililämmityksestä kotitalouksissa, teollisuudesta, energialaitoksista, laivoista ym. peräisin olevat primääriset noki-, metalli- ja maaperän hiukkaset sekä ilmakehässä kaasumaisista päästöistä muodostuvat sekundääriset pienhiukkaset 14/11/2013 2

Arvioidut PM 2.5 -vuosipitoisuudet eri puolilla maapalloa v. 2005 Global Burden of Disease Study -tutkimuksessa tuotetut arviot 0,1 x 0,1 (päiväntasaajalla 11 km x 11 km) ruuduissa PM 2.5 -altistumisesta, jotka perustuivat yhdistelmään tuloksista maanpinnan aerosolikerroksen paksuudesta satelliittimittauksissa ja globaalilla TM5- ilmakehämallilla. Altistumistulosten kalibroinnissa ennustemalli, joka sisälsi maanpinnan PM 2.5 -mittaustuloksia (Brauer ym. 2012). 14/11/2013 3

Pitkäaikaisen kaupunki-ilman pienhiukkasille (PM 2.5 ) altistumisen aiheuttamat terveyshaitat asiantuntija-arvioinneissa 2 EU-aluetta ja Suomea koskevat arviot: Clean Air for Europe (CAFE 2005) Pienhiukkasista EU-25:ssä 350000 ja Suomessa n. 1300 ennenaikaista kuolemaa v. 2000 Päästöt, leviäminen + muutunta ja väestöjen altistuminen 50 km x 50 km ruuduissa European Topic Centre on Air and Climate Change (ETC/ACC 2009 ja 2010) Pienhiukkasista EU-27:ssä 455200 ja Suomessa n. 2500 ennenaikaista kuolemaa v. 2005 Altistumisen arviot: PM 2.5 /PM 10 interpolointi 10 km x 10 km ruuduissa THL:n arviot SETURI-projektissa (Hänninen ym. 2010) Pienhiukkasista Suomessa n. 1800 ennenaikaista kuolemaa, 1200 uutta kroonisen bronkiitin sairaustapausta ja 2,1 milj. vakavaa oirepäivää 15 64-vuotiailla v. 2005 Altistumisen arvioinnissa ETC/ACC-tiedot (2009) 10 km x 10 km ruuduissa, vaikutusarvioinneissa osittain CAFE-metodiikka (2005) 14/11/2013 4

Pitkäaikaiseen PM 2.5 -altistumiseen liittyvät ennenaikaiset kuolemat Euroopassa v. 2005 ETC/ACC 2009 ja 2010 14/11/2013 5

WHO & UNECE / CLRTAP Task Force of Health WHO-raportti Health effects of black carbon by Janssen N, Gerlofs-Nijland ME, Lanki T, Salonen RO, Cassee F, Hoek G, Fischer P, Brunekreef B, Krzyzanowski M (2012) Systemaattinen katsaus ulkoilman mustaan hiileen liittyviin terveyshaittoihin ja niihin vaikuttaviin tekijöihin Musta hiili = black carbon (BC) ja black smoke (BS) Eri polttoprosesseista vapautuu epäpuhdasta alkuainehiiltä (Soot-EC liikenteestä, Char-EC biomassan poltosta) ulkoilmassa Soot-EC + Char-EC seosta (= BC), jota mitataan soveltuvalle suodatinmateriaalille kerätyistä hiukkasista optisesti valon absorptiona (esim. 1 vrk:n suodatinnäyte tai puolijatkuva 3-tunnin keskiarvopitoisuuden mittaus) Puhdasta alkuainehiiltä (EC) ei muodostu polttoprosesseissa, mutta sen pitoisuus voidaan mitata termisoptisesti hiukkasnäytteistä Paras ja toistaiseksi ainoa luotettava kaupallinen, reaaliaikainen BCmittausmenetelmä, jolla on hyvä yhteensopivuus EC-mittaustulosten kanssa, on Multi-Angle Absorption Photometer (MAAP) mittaa sekä valon absorption että sironnan ja korjaa automaattisesti sironnasta aiheutuvan virheen BC-lukemaan 15/11/2013 6

WHO & UNECE / CLRTAP Task Force of Health BS- ja BC-mittausten käyttö terveystutkimuksissa Terveystutkimuksissa yleisesti käytetyn suodatinnäytteen BS:n (reflektometrimenetelmä 1920-luvulta lähtien) ja BC:n (optinen transmissometri) mittausmenetelmien vs. EC:n mittausmenetelmien välinen yhteensopivuus (korrelaatio, regressiosuoran kulmakerroin) Lyhyillä (esim. 1 vrk) vertailuajoilla huono, mutta keskipitkillä (1 kk) ja pitkillä (vuosi) vertailuajoilla BC:llä hyvä korrelaatio EC:n kanssa Aerosolin koostumuksen vaihtelu (erityisesti EC/OC-suhde) vaikuttaa BC vs. EC korrelaatioon ja suoran kulmakertoimeen (optinen transmissometri, etalometri, ei MAAP) yritetty hyödyntää käyttämällä lähdespesifisiä (liikenne, biomassan poltto) aallonpituuksia jatkuvatoimisissa etalometreissä BS-absorptiokertoimien muuntaminen BS-massapitoisuuksiksi villiä touhua ajoittain BS-massapitoisuus tuli suuremmaksi kuin samanaikainen PM 10 -pitoisuus Väestötutkimusten perusasetelma (= sama mittalaite samalla paikalla kuukausia vuosia vuosikymmeniä kestäneen mittaussarjan ajan) parantaa huomattavasti BS- ja BC-mittauksien käyttökelpoisuutta polttoperäisille hiukkasille altistumisen arvioinnissa esim. kuolleisuutta ja sairaalahoitoon ottoa koskevissa tutkimuksissa 15/11/2013 7

WHO & UNECE / CLRTAP Task Force of Health Mustan hiilen lähteet, esiintyminen ilmakehässä ja toksisuus Dieselöljykäyttöiset polttomoottorit; asuntojen lämmityksessä käytetty puu, muu biomassa ja hiili; raskasta polttoöljyä ja hiiltä käyttävät voimalaitokset; maatalouden peltokulotukset; metsä-, pensas- ja ruohikkopalot Polttoprosesseista peräisin oleva musta hiili esiintyy ilmakehässä aina orgaanisten hiiliyhdisteiden kanssa Siihen voi kiinnittyä myös päästössä olevia metalleja (esim. Ni, V, As) Aerosolin ikääntyessä kiinnittyy epäorgaanisia, vesiliukoisia suoloja Korrelaatio PM 2.5 :n kanssa vaihtelee eri kaupunkien välillä Alkuainehiilen (EC) toksisuus Kokeellisissa ihmisaltistuksissa korkeat EC-pitoisuudet (10-50 µg/m 3 ) eivät ole tuottaneet sydän- tai verisuonivasteita tai tulehdusta verenkiertoon; satunnaisia vaikutuksia verisolujen jakautumiseen kehossa Kuuden kaupungin EU-tutkimuksessa (PAMCHAR) EC ei yhteydessä makrofagien tai hiiren keuhkojen toksisuusvasteisiin kuten PAH:it, karboksyylihapot, metallit ja maaperäaines (Happo ym. 2008; Jalava ym. 2008 ja 2009) Päästöhiukkasissa orgaaninen koostumus määrää toksisuutta 14/11/2013 8

Puun pienpoltto lisääntynyt jyrkästi 2000-luvulla Kannustimina puuenergian halpuus ja muun lämmitysenergian kallistuminen sekä yleinen väärinymmärrys, että kaikilla tavoilla toteutettu harvennetun pienpuun poltto on hiilineutraali ympäristöteko, joka hillitsee ilmaston lämpenemistä (vaikka BC, CH 4, VOC, CO ). 14.11.2013 THL 9

WHO & UNECE / CLRTAP Task Force of Health Mustan hiilen yhteydet lyhytaikaisessa ja pitkäaikaisessa altistumisessa tutkittuihin terveyshaittoihin Lyhytaikaista (vrk) altistumista tutkineissa aikasarjatutkimuksissa riittävä näyttö mustan hiilen yhteyksistä terveyshaittoihin (kokonaiskuolleisuus ja sydän- ja verisuonitautikuolleisuus sekä sydänja hengityssairauksiin liittyvät sairaalahoidot) Pitkäaikaista (vuosien - vuosikymmenten) altistumista tutkineissa kohorttitutkimuksissa riittävä näyttö mustan hiilen yhteyksistä terveyshaittoihin (kokonaiskuolleisuus sekä sydän- ja hengityssairauskuolleisuus) Terveyshaittojen yhteydet mustaan hiileen usein voimakkaammat ja muiden samanaikaisten ilmansaasteiden pitoisuusvaihtelujen suhteen vakaammat kuin PM 10 :llä tai PM 2.5 :llä Musta hiili on universaali, epäsuora indikaattori polttoperäisiin (erityisesti liikenteen) pienhiukkasiin liittyvistä, mahdollisesti kaikkein haitallisimmista pienhiukkaskoostumuksista Musta hiili toimii erityisesti haitallisten orgaanisten yhdisteiden kantajana ihmisen keuhkojen ja verenkierron herkkiin solukohteisiin 15/11/2013 10

UNECE CLRTAP Executive body Pienhiukkaset terveysperusteisesti mukaan UNECE-konventin happamoitumista, rehevöitymistä ja maanpinnan otsonia vähentävään Göteborgin protokollaan (5/2012) Kansalliset päästökatot ja päästövähennystavoitteet vuoden 2005 tasosta vuoteen 2020+ mennessä 27 EU-maalle sekä Valko- Venäjälle, Kroatialle, Norjalle ja Sveitsille Muita maita 51 jäsenen joukosta liittymässä sopimukseen myöhemmin (mm. USA, Kanada, Venäjä sekä EECCA- ja Kaakkois- Euroopan maita) Sopimusmuutoksen / vähennustavoitteiden piiriin kuuluvat ilmansaasteet: Rikkidioksidi (SO 2 ), typpidioksidi (NO 2 ), ammoniakki (NH 3 ), haihtuvat hiilivedyt (VOC) ja pienhiukkaset (PM 2.5 ) EU:n vähennystavoitteet v. 2020 mennessä: SO 2-59%, NO 2-42%, NH 3-6%, VOC -28% ja PM 2.5-22% Lisäksi erityishuomiota kiinnitettävä pienhiukkasten mustahiileen (BC), koska se toimii polttoperäisten, terveydelle haitallisten hiukkasten osoittajana ja lyhyellä aikavälillä kohottaa alailmakehän lämpötilaa voimakkaasti (etenkin maapallon pohjoisosissa) 14/11/2013 11

14/11/2013 12

WHO report on BC Janssen et al. Health effects of black carbon. Copenhagen: WHO Regional Office for Europe. Report for the Joint Task Force on Health of the WHO and UNECE Convention on Long-range Transboundary Air Pollution, 2012, vii+86 p. Internet: http://www.euro.who.int/en/whatwe-publish/abstracts/health-effects-of-black-carbon Kiitos mielenkiinnosta! 14.11.2013 THL 13