Lastentarhamuseo Museokierros toisen asteen opiskelijoille Opettajan vihko Lapsia leikkimässä kotileikkiä Ebeneserin lastentarhan leikkihuoneessa, 1910-luku.
Ohjeet Lastentarhamuseon kiertämiseen Tervetuloa tutustumaan Lastentarhamuseoon! Tämän vihkosen avulla voit itsenäisesti kiertää museon omaan tahtiisi ja oppia samalla lapsuuden historiasta Suomessa. Jokaisella museon huoneella on tässä vihkosessa oma sivunsa. Aluksi esitellään yhteiskunnan historiaa huoneen teemaan liittyen. Tekstin lopuksi annetaan vinkki, kuinka voit tutustua huoneesta löytyviin esineisiin. Viimeisenä on 1-3 pohdintakysymystä, joihin voit vastata suoraan kysymysten alle ja tilan loppuessa paperin tyhjälle puolelle. Vastausten pituuden voit päättää itse, eikä kysymyksiin ole olemassa tiettyjä oikeita vastauksia. Lastentarhamuseon näyttely esittelee Suomen ensimmäisen kansanlastentarhan syntyä ja arkea eri näkökulmista. Näyttely koostuu kuudesta eri tilasta: Matkan alku, talon 1. kerros, ulko-oven vieressä Aula Johtajattaren huone Sali Leikki Työ Veisto Huoneista löytyy selittäviä tekstejä sekä kuvia ja esineitä lastentarhan eri vuosikymmeniltä. Esineistä osa on museoesineitä. Ne ovat korokkeella, lasivitriinissä tai rajattu esimerkiksi narulla. Osa taas on tarkoitettu kokeiltavaksi, tunnusteltavaksi ja leikittäväksi: kannattaa seurata tämän vihkosen vinkkejä! Kursivoidut tekstit on suunnattu opettajalle taustaksi ja täydennykseksi. Kierros tehdään annetussa järjestyksessä. Ryhmän ollessa suuri sen voi jakaa aloittamaan useammassa osassa eri huoneista.
Matkan alku Teemat: Elintaso ja arki, maaseutu vs. kaupunki 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa Pitkänsillan pohjoispuoli oli työläisten asuinaluetta. Elintaso oli matala ja asuminen ahdasta. Perheissä oli monta lasta, ja usein yhden huoneen asunnossa asui jopa neljä tai useampia henkilöitä, ehkä vielä lisäksi alivuokralainenkin. Ahtauden vuoksi lapset viettivät kaikki päivänsä ulkona leikkien. Tähän tuli muutos niiden kohdalla, jotka päätyivät lastentarhaan: siellä oli tilaa leikkiä sisätiloissa, mutta toisaalta ulkona leikkimistä rajoittivatkin aidat. Lastentarha muutti lasten elämää muutenkin: siellä sai esimerkiksi vaatteita sekä säännöllisen lämpimän ruuan, jollaisesta moni työläislapsi aiemmin sai vain haaveilla. Vaikka Helsingissä olikin alue tupaten täynnä työläisiä, vielä vuosisadan vaihteessa he olivat vain pieni vähemmistö koko Suomessa. Suurin osa kansalaisista asui maaseudulla. Tähän tuli muutos muuhun Eurooppaan verrattuna myöhään. Lopulta 1950-luvusta eteenpäin Suomessa alkoi nopea rakennemuutos, jonka aikana ihmisiä siirtyi maalta kaupunkeihin, osa jopa ulkomaille, ja maatalouden työpaikkoja vaihtui teollisuus- ja palveluammatteihin. Samalla jo aiemmin alkanut elintason kohentuminen kiihtyi, mikä vaikutti myös Pitkänsillan pohjoispuolen elämään: vuosisadan alun maalaishenkinen, ahdas puutaloelämä muuttui vuosikymmenten kuluessa väljempiin oloihin sähköllä ja vesijohdoilla varustelluissa kivikerrostaloissa. Kurkista kartassa oleviin luukkuihin, joista löytyy kuvia Sörnäisten katukuvasta eri aikoina. Sovita eteisen oven vierestä löytyviä aikuisten essuja, jotka on teetetty lastentarhaopettajien esiliinojen mallien mukaan. 1900-luvun alun Sörnäisissä asuneet lapset viettivät päivänsä leikkien itsenäisesti laajoilla alueilla esimerkiksi piilosta, rosvoa ja kiinniottajaa sekä pallopelejä. Millaisia ulkoleikkejä sinä leikit lapsena vapaa-ajalla? Entä päiväkodissa tai muussa päivähoidossa? Miten leikit erosivat entisajan leikeistä? Lämmittelevä kysymys, jossa ideana päästä oikeaan tunnelmaan. Elintason kohoaminen on merkinnyt muun muassa väljempää asumista, parempaa hygieniaa ja monipuolisempaa ravintoa. Vaikka elintaso on kohonnut, se ei ole kaikilla ihmisillä nykyäänkään samalla tasolla. Millaista mielestäsi on köyhyys nykyaikana verrattuna sadan vuoden takaiseen köyhyyteen? Esim: nykyisin sähköt, vesi ja elektroniikkaa käytännössä kaikissa kodeissa. Tukea ei ollut ennen niin paljon tarjolla kuin nykyään, esim. lapsia saatettiin joutua antamaan pois. Sairaudet ja kuolemat yleisempiä ja hoitoonpääsy vaikeampaa. Mahdollisuus koulutukseen ja sosiaaliseen nousuun huonompi. Toisaalta nykyäänkin koulutustaso periytyy, tuloerot kasvavat ja terveyserot luokkien välillä on isoja > voi esimerkiksi pohtia, ollaanko nykyään menossa ns. takapakkia asian suhteen.
Aula Teema: rakennus 1900-luvun alussa Sörnäisten seutu oli puutalovaltaista, työläisten asuttamaa laitakaupunkia. Vuonna 1908 valmistunut Ebeneserkoti oli yksi ensimmäisistä kivitaloista alueella ja myös ensimmäisiä lastentarhaksi rakennettuja taloja Suomessa. Sen suunnitteli arkkitehti Wivi Lönn. Lue lisää seinältä löytyvästä taulusta! Tutustu talon pohjapiirustuksiin ja niiden vieressä olevaan selittävään tekstiin. Mitä yhtäläisyyksiä ja eroja talossa on verrattuna nykyajan päiväkoti- ja koulurakennuksiin? Esim: salit sekä ennen että nykyään. Tässä talossa salista suora yhteys pienempiin huoneisiin, nykyään usein sali erillään. Rakennustyyli on hyvin erilainen, ennen tyyli oli koristeellisempi. Nykyään huoneet usein isompia.
Johtajatar Teemat: kansalaisyhteiskunta > hyvinvointivaltio, naisten asema, uskonto Suomalainen hyvinvointivaltio, joka turvaa kaikille jonkinlaisen toimeentulon ja tarjoaa esimerkiksi maksuttoman koulutuksen jokaiselle, kehittyi kunnolla vasta toisen maailmansodan jälkeen, erityisesti 1970- luvulta eteenpäin. Sitä ennen sosiaalipalveluita oli tarjolla vain pahimmassa hädässä oleville, ja suuren osan avusta tarjosivat erilaiset yhdistykset. 1800-luvun loppupuoli oli Suomessa yhdistysten perustamisen aikaa. Syntyi siis kansalaisyhteiskunta, jossa kansalaiset, käytännössä yleensä porvaristo ja sivistyneistö, alkoivat itse järjestäytyä eri syistä. Naisille yhdistykset antoivat vaikuttamisen väylän tilanteessa, jossa heiltä muuten mahdollisuudet johtajana, päättäjänä, tai edes äänestäjänä toimimiseen oli vielä suljettu pois. Ajan naisihanteeseen kuului olennaisesti äidillisyys, joten köyhien ja erityisesti lasten auttaminen oli naisten hyväntekeväisyystoiminnalle sopiva kohde. Lastentarhan johtaminen oli ensimmäisiä johtotason tehtäviä, jossa toimi naisia. Myös Ebeneserkodin synty perustuu kahden porvarissäätyyn kuuluneen naisen tahdolle auttaa köyhiä työläislapsia. Lue lisää seinältä löytyvistä tauluista! Lastentarhat olivat naisten valtakuntia. Niihin on liittynyt vahvasti ajatus äidillisyydestä, huolenpidosta ja lempeydestä, jotka on mielletty feminiinisiksi piirteiksi. Suomen ensimmäinen miespuolinen lastentarhanopettaja valmistui vasta 1970-luvulla, ja vielä nykyäänkin valtaosa lastenhoito- ja kasvatusalan työntekijöistä on naisia. Kuuntele kuunnelmaa vanhasta radiosta (käynnistä radio takaa valkoisesta painikkeesta ja säädä keltaisten nuolien kohdalle). Mitä mieltä olet väitteestä lasten kasvatus on naisten alaa? Päteekö väite nykypäivänä? Edelleen lastenhoitoa ja kasvatusta pidetään usein naisten/äitien työnä. Kysymystä voi pohtia niin ammattien kuin vanhemmuuden näkökulmasta: onko perusteltua, että valtaosa lastenhoito- ja kasvatusalan työntekijöistä on naisia? Onko perusteltua, että oman lapsen kasvatus painottuu keskimäärin enemmän äidille kuin isälle? Tässä olennaista oma mielipide ja perustelut sille! 1900-luvun vaihteessa oli yleistä, että köyhiä auttavat henkilöt ja yhdistykset perustivat toimintansa kristinuskolle. Uskonto oli vielä vuosikymmeniä eteenpäin osa lastentarhojen ja myöhemmin päiväkotien ohjelmaa. Miten uskonto näkyy huoneen esineissä ja talossa yleensä? Muistele omaa lapsuuttasi ja mieti nykyaikaa: miten uskonnon näkyvyys lasten kasvatuksessa on muuttunut sadassa vuodessa? Uskonnon merkitys on vähentynyt yhteiskunnassa yleisestikin. Tässä voi pohtia myös omaa suhtautumista viime aikojen keskusteluihin esim. Suvivirrestä koulun kevätjuhlassa: monikulttuurisuus, suomalaiset perinteet jne.
Sali Teemat: lasten kasvatus, lastentarha, päivähoito, yhteiskuntaluokat Lasten kasvatus on perinteisesti kuulunut perheen äidille ja tätä edeltäville sukupolville, eikä se ole ollut aikaisempina vuosisatoina erityisesti julkisen kiinnostuksen kohteena. 1900-luvulla tilanne muuttui, kun perhe nousi yhteiskunnan keskeiseksi tukipilariksi. Tämä kehitys alkoi jo 1800-luvun puolelta, kun esimerkiksi Fröbel kehitti pedagogiikkansa (lue lisää seinältä löytyvästä taulusta!). Lastentarhassa oli 1900-luvun alussa tarkka ohjelma. Lapset kasvatettiin kuuliaisiksi, järjestelmällisiksi ja ahkeriksi, pois pahatapaisuudesta, kuten silloin sanottiin. Toisaalta ohjelmaan kuului alun alkaen aikaa myös vapaalle leikille. Lastentarha oli suunnattu vähäosaisille lapsille, joiden vanhemmat joutuivat olemaan töissä. Työväenluokkaan kuuluvat ja muut köyhät lapset kasvoivat siis erillään hyväosaisista keski- ja yläluokan lapsista, joilla oli varaa olla kotona äitinsä hoidettavina. Maailmansotien jälkeen yhteiskunnassa vahvistui usko siihen, että tukemalla lapsia turvataan koko kansan tulevaisuus. Näin ollen lapsia tukevat palvelut alkoivat suuntautua muillekin kuin köyhille. Lopulta vuodesta 1973 lastentarhakin muuttui lainmuutoksen myötä kaikkien kansanosien lapsille suunnatuksi päiväkodiksi - tosin todellisuudessa kaikille lapsille pääsy päiväkotiin mahdollistui vasta paljon myöhemmin. Siinä missä lastentarha oli ollut harvoille riittänyt sosiaaliapu, joka mahdollisti köyhien vanhempien rahan ansainnan, päiväkodista muodostui palvelu, jolla kasvatettiin eri luokkien lapsia yhteiskunnan jäseniksi ja luotiin tasaarvoa naistenkin päästessä työelämään. Kuuliaisuuden ihanteen kasvatuksessa korvasi vähitellen 1970- luvulta lähtien ihanne itsenäisestä ja luovasta lapsesta. Tutustu huoneen esineisiin sekä seinällä oleviin valokuviin. Vertaa omaa lapsuuttasi sadan vuoden takaiseen: millaisia eroja kasvatuksessa huomaat? Entä yhtäläisyyksiä? Jos olit päiväkodissa, millaista siellä oli entisaikoihin verrattuna? Järjestys vapaampi oleminen, yhtenäiset asut omat vaatteet Kuitenkin monet lelut ja leikit voivat olla yllättävän samanlaisia. Eri aikoina lastentarhat ja päiväkodit on mielletty lasten parkkipaikoiksi, jonne vanhemmat voivat jättää lapsensa mennäkseen töihin, tai paikoiksi, joissa varhaiskasvatuksen ammattilaiset kasvattavat lapsia yhteiskunnan jäseniksi., kumpi puoli on mielestäsi tärkeämpi vai kenties molemmat ja miksi. Entä miten arvelet painotusten muuttuneen reilun sadan vuoden aikana? Mahdollisuus erityisesti naisille työssäkäyntiin, mistä hyötyy myös yhteiskunta verotulojen muodossa. Lasten sosiaalistaminen sopiviksi yhteiskunnalle, päiväkoti luo yhtäläiset mahdollisuudet ja tasoittaa koulutuksen eriarvoistumista? Painotukset muuttuneet eri aikoina, mutta ei mustavalkoisesti: aina molemmat puolet mukana. Kasvatuksen sisältö tärkeää jo Fröbelin opetuksissa 1800-luvulla, mutta yleisessä keskustelussa ei vieläkään konsensusta varhaiskasvatuksen hyvän toteuttamisen suhteen. Tässä voi hyödyntää ajankohtaisia keskusteluja esim. varhaiskasvatuslakiin liittyen.
Leikki, Työ, Veisto Teemat: Sukupuoliroolit, töiden ja leikin suhde Lastentarhan ohjelmaan kuului alusta asti monipuolista toimintaa: leikkejä ulkona ja sisällä, askartelua ja nikkarointia. Sata vuotta sitten lapsen opettamista työntekoon pidettiin erittäin tärkeänä - laiskuutta vakavampaa pahetta oli vaikea löytää. Maaseudulla jo 6-7-vuotiaita saatettiin laittaa töihin, tosin ottaen huomioon nuori ikä työtehtävien valinnassa. Oli siis luonnollista, että myös lastentarhassa opeteltiin erilaisia töitä. 1900-luvun alussa saatettiin lapsia ajatella lisätyövoimana, joka mieluummin pidettiin kotona töitä tekemässä kuin lähetettiin kouluun. Vuosikymmenten saatossa, kun elintaso nousi ja maatalousyhteiskunta kaupungistui, arvostus lapsien kasvatusta kohtaan kasvoi. Samalla lasten työt vähenivät ja vapaan leikin aika lisääntyi. Näin ollen myös lastentarhan työkasvatus väheni. Maatalousyhteiskunnassa naisten ja miesten välillä oli työnjako, josta tosin välillä saatettiin tarvittaessa joustaa: miehet hoitivat ulkotyöt, naiset kodin ja lapset. Työläisillä jako leivän ansaitsevaan mieheen ja kodin hoitavaan naiseen ei aina onnistunut, sillä molempien oli käytävä töissä. Ihanne naisesta ensisijaisesti äitinä ja kodinhengettärenä kuitenkin eli varsinkin sivistyneistön keskuudessa. Tätä jakoa alkoi murtaa toinen maailmansota, jolloin naiset joutuivat ottamaan vastuulleen miehille kuuluneita töitä. 1950-ja -60-luvulla erityisesti amerikkalainen kotitalousideologia korosti kotiäitiyttä naisen tehtävänä, mutta vähitellen naisten ja miesten roolit alkoivat vuosikymmenten saatossa tasoittua. Nämä roolien muutokset ovat heijastuneet myös siihen, millä tavoin tyttö- ja poikalapsia on kasvatettu eri aikoina. Kokeile kengänkiillotusta tai istahda leikkimään teekutsuja leikkimökkiin. Katsele vetolaatikoston ylälaatikoiden näyttelyesineitä ja kokeile alalaatikoiden leluja. omaa lapsuuttasi: minkä ikäisenä aloit tehdä kotitöitä? Miten olet osallistunut kodin eri töihin? Tutustu huoneiden kuviin, teksteihin ja esineisiin. Oliko tyttöjen ja poikien töiden ja leikkien välillä eroja? Miten asia oli omassa lapsuudessasi? Eroja oli, mutta ei aivan mustavalkoisesti. Tyttöjä suunnattiin kodin- ja lastenhoitoon, poikia kengänkiillotukseen jne. Kuitenkin töitä tehtiin myös sekaisin. Kysymykseen voi myös liittää sen, miten itse kasvattaisi lapsia: kannustaisiko tyttöjä ja poikia eri leikkeihin? Veistohuoneen seinillä on lueteltu sata vuotta sitten lastentarhassa olleiden lasten vanhempien ammattinimikkeitä. Mitkä vanhempiesi ammatit ovat? Entä isovanhempiesi? Miten ammatit ovat mielestäsi sadassa vuodessa muuttuneet?