neuloja $oimi«(ttt»f $. $.

Samankaltaiset tiedostot
n m ife isfa raaroaseläittten fo n m jty sfo ljö tö ffl. 3 o &. 211» SBcgcltuS.

P a l l i k k c i, : V a l t i o n m o a f i a m «* + s a h

Ä i t i a i f i a fa tt fa lle. jj 5.

f. ju o n te n a te fm r a n irjaifia feanfalh. 13. ft)f»)itä tteitwojct fjt)ttmtt ja ftesfättmtt tuotit ttmfntisfatttijvsfa- -G-:-VÄ^-Q--

kotieläinten fuojusten rafentamifeen. jt0 u o n m t lolougfcutön \fe%jt b - H i r j a i f i a f a i t f t t l l c.

k, V Änffifatt 3 t e ia it i \ \ M fjerlhtl. tixjvotas i i"lijiiaft

Mm- ja rfl&ciihus]ör\e5(c[mä

HELSINGINYLIOPISTO ]» MAATALCUSKiHJAST.),

3?t6lutn herääminen.

Äirjrtifia frtiifrtllc

SPorffanautoitjetyffen ebetttjhjffet. Uäbäsen porkkanan ja palsternakan uiljelyksestä. k, ( /. &>, ä*

S u o m e n m a a n p e d o t ~ ^ ---- f. X u v u & fa , J. W, L illja & Co. firjapdnosfa.

in fugtannulfetta.

$tarf August 2öagner'tu

ompereett äinfuojelu0t)l)bi0ti)kfen polhitfem a kilpakirjoitue. cfjnt)t Jb.?af>rifiit. Öääninfläinlääfäri.

Santojen $al)autfcöta

SotineHttten ja taitama

tuonten tärkeimmät fptämät lienet.

-o sjc - Universitetets Landtbrtiksekortorniskn Inrä ffcmng 4 k C B S O **- s05ibq ab.uixxapnox'b^s^i9l'nan,btj ^ uo^stdoiii

u o f rt f t c u c t.

TEHTÄVÄKORI Monisteita matikkaan. Riikka Mononen

S illin ia silakan sawustaminen»

& # # w. œ œ œ œ # œ œ œ œ œ # œ w. # w nœ. # œ œ œ œ œ # œ w œ # œ œ œ Œ. œ œ œ œ œ œ œ œ # œ w. œ # œ œ œ w œ œ w w w w. W # w

Sf. Sf. >elfingi$fn, ST&cobor ebcrf)o!m iit JiiätannulfcDa. 1862

~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ +tt.. p ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ;0 ~_nnn_uuu_nn_, u_nnnnununnn- 10- ~. ~ ~ :tam~ereena, 10- j Stirja~aino 6uomi fboftrt,hferi1906.

J ö f t f i e n a r m o s t a.

Soiialisiin mietteitä. 0 0 Hjan varrelta.

SOSIALIDEMOKRAATTINEN PUOLUE SAARINIEMENKATU HELSINKI POSTISIIRTOTILI VAIHDE

Rakennus- ja ympäristölautakunta / /2014. Rakennus- ja ympäristölautakunta

t P1 `UT. Kaupparek. nro Y-tunnus Hämeenlinnan. hallinto- oikeudelle. Muutoksenhakijat. 1( UiH S<

Sosterin kanssa on käyty neuvotteluja ja sääs töjen saamiseksi. Neuvottelujen tuloksia käsitellään kokouksessa.

YHDYSKUNTALAUTAKUNTA TALOUSARVIOEHDOTUS 2018 TALOUSSUUNNITELMA

Sosterin kanssa on käyty neuvotteluja ja sääs töjen saamiseksi. Neuvottelujen tuloksia käsitellään kokouksessa.

Suomen kielessä on 6 verbityyppiä:

Työsuojelu- ja yhteistyötoimikunta Työsuojelu- ja yhteistyötoimikunta Työsuojelu- ja

Kirjainkiemurat - mallisivu (c)

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa.

Heinolan kaupunki Pöytäkirja 8/ Otsikko Sivu 32 Kokouksen asioiden käsittelyjärjestyksen hyväksyminen 3

KAUHAVAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/

Ohjeet opettajalle. Tervetuloa Apilatielle!


matsku 3 JAKO- JA KERTOLASKU Tanja Manner-Raappana Nina Ågren OPETUSHALLITUS

Suomen kielessä on 6 verbityyppiä:

VAPAUTUSHAKEMUS POHJOIS HARTOLAN VESIOSUUSKUNNAN VESIHOHTOON LIITTÄMISVELVOLLISUUDESTA KIINTEITÖLLE UUSI-MIKKOLA RN:O 20:0

matsku 2 YHTEEN- JA VÄHENNYSLASKU Tanja Manner-Raappana Nina Ågren OPETUSHALLITUS

VALITUSOSOITUS (Poikkeamisluvat 36)

Valmistelija hallintopäällikkö Marja-Leena Larsson:

Valmistelija hallintopäällikkö Marja-Leena Larsson:

LEMPÄÄLÄN KUNTA ESITYSLISTA 1/ Asia Otsikko Sivu

Väestö- ja asuntolaskenta Folk- och bostadsräkningen Population and Housing Census

K Ä Y T T Ö S U U N N I T E L M A Y H D Y S K U N T A L A U T A K U N T A

2. TUTUSTUN KIRKKOONI

dfifen m qhomoa saadaan ^u/ofo hjoffa sf?

Taulukko 1. Tilastointipäivien opiskelijamäärätietoja.

Reumoja. tflueifelle Äattfalle. tentatta* »ttlun Idditiu dt<mfcen= v uluéfa,.,, präntätty (5 (jr. (St>; SBnrcfut tpfömi, ' ' ^ 4 > *.

Ajatus. Muutama. Jak. Juteinin. Tutkinnon Aineista. Viipurissa. Cederwallerin Lesken japojan Kirja-painosta, toudund 1844.

g p io liiistfl maalai$pa{meiijatn asemassa.

Pakkauksen sisältö: Sire e ni

VAPAUTUSHAKEMUS POHJOIS HARTOLAN VESIOSUUSKUNNAN VESIJOHTOON JA VIEMÄRIIN LIITTÄMISVELVOLLISUUDESTA KIINTEISTÖLLE KOTIKUMPU

Veittijärvi-Moision ja Vuorentausta-Soppeenharjun kouluyksiköiden nimien muutokset alkaen

Elinkeino-, liikenne- ja ym päristökeskus

Piirrä kuvioita suureen laatikkoon. Valitse ruutuun oikea merkki > tai < tai =.

MÄÄRÄALAN MYYNTI KIINTEISTÖSTÄ TEOLLISUUSALUE Valmistelija: Tekninen johtaja Mikko Kari (puh )

i lc 12. Ö/ LS K KY: n opiskelijakysely 2014 (toukokuu) 1. O pintojen ohjaus 4,0 3,8 4,0 1 ( 5 ) L i e d o n a mma t ti - ja aiku isopisto

Kaupunginhallituksen edustajien valinta yksityisoikeudellisiin yhteisöihin ajalle

Kaupunkirakennelautakunta Joensuun Botania Oy:n hakemus asemakaavan muuttamiseksi 3963/ /2019

- 16 Kokouksen avaaminen Pöytäkirjantarkastajien valinta Työjärjestyksen hyväksyminen. Vt. kaupunginjohtajan päätösehdotus:

ääexgäl*ääääe ääg I ä*fre3 I äee iäa ää-äälgü il leääö ää; i ääs äei:ä ä+ i* äfä g u ;; + EF'Hi: 2 ä ; s i r E:;g 8ää-i iää: Ffärg',

NEN PAINOVOIMAMITTAUS N:o OU 10/7b

Imprimatur: G. F. Aminoff

3Q3. SL<«>0 (911- HC? i< & c u a a e M ^ v 'ÿ v ^» /o. " \C O' <7\ t ( jl j) D < M lu 'i k r> ^

102 Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen, leirintäalueviranomaisen ja rakennusvalvontaviranomaisen tehtävien delegoiminen viranhaltijoille

Helka-neiti kylvyssä


I Perusteita. Kuvien ja merkkien selitykset Aika arvot Lämmittelyharjoituksia Rytmiharjoituksia Duettoja...

VALITUSOSOITUS (maa-ainesluvat) 59

JUMALANSYNNYTTÄJÄN KIITOSVIRSI Kaikilla kahdeksalla ekhoksella (Jakeet resitoidaan improvisoiden ekhoksen perussävelellä) Säv./sov.

KANKAANPÄÄN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Otsikko Sivu 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3. 2 Pöytäkirjan tarkastaminen 4

Valmistelija talousjohtaja Anne Vuorjoki:

Naantalin kaupungin äänestysaluejako

KÄRSÄMÄEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2016 1

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus

TALOUSARVION 2015 MUUTOS / HUOVILAN KOULUN ILTAPÄIVÄTOIMINTA / OPETUS- JA VARHAISKASVATUSPALVELUT

Heinolan kaupunki Pöytäkirja 10/2015 1

Valtuuston tilapäisen valiokunnan ehdotus sivistyslautakunnan erottamista koskevassa asiassa. Tilapäinen valiokunta on kokoontunut kolme kertaa.

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto/doc Finland Oy

Kunnanhallitus Valtuusto Vuoden 2017 talousarvio ja vuosien taloussuunnitelma 162/04.

Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätös Torsti Patakankaan valituksesta/khall

Opetussuunnitelman mukaisesti opetuksen järjestäjä päät tää paikallisesti tiettyjä asioita:

Minä avaan nyt suuni Jumalansynnyttäjän kanoni (ilmestyspäivänä ym.), 4. säv.

Strategiapelit ja Nashin tasapaino. Esitta ja : Sebastian Siikavirta

Työsuojeluvaltuutettujen ajankäyttö ja vapautus työtehtävistä vuosina / Ajankäytön järjestäminen ,

S-ZSOTOOP DZDATA !SWIA 0 \ S-ISOTOOPPIDATA GTL-78 S AVZA. M19/3314/=78/14/10 M,IkeI ä, A.J.Laitakari Pielavesi, Säviä

ainen/ seutu Uskoo 7 6* 9* 9* * 2* 9 11* 7 Ei usko 92 93* 91* * 98* 91 89* 92 Ei osaa sanoa *

ORIVEDEN KAUPUNGIN ATERIA-, TAVARANKULJETUS- JA HENKILÖKULJETUSTEN KILPAILUTUS

Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto

Kiinteistöveroprosenttien ja kunnan tuloveroprosentin vahvistaminen vuodeksi 2016

Psalmin kertosäkeitä

Va. kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus päättää, että: 1) hallintojohtajan virka täytetään julkisella hakumenettelyllä,

Transkriptio:

neuloja Ifo H ^ e n T K. t $oimi«(ttt»f $. $. &meenunna3fa, Rämeen kattomain tiriapainosfa, 1899. tnta 15 p:iä.

SBaiffa minä marfitt )t)tt)iu tiebäit, että tämän firjafen (t)= t)t)fäijet neumot omat fiffi tjffinfertaifia ja tunnettuja että ne tusftn painattaa fannattamat, olen fuitenfin tahtonut»ottamani tefybä t)pmän afiait eteen. Sun ajattetee, tuutia mätinpitämättö= rnääti, raa'asti ja epäin )imillife ti meibänfin ntaaäfantme monin paifoin mielä f)eroo»ta foljbellaan, fuinfa fptonosti fen meille tefemät palmetuffet patti taan, niin mielellään tefee jotain tämän itämän epäfofjbatt poiätamifeffi. Sftinun ei tarmitfe tägfä rumeta tobi tamaan että e»onen on oifeutettu tjpmää fofjtelua ofaffeen faamaan fillä ontjan fe meibän jaloin, moimalfain ja l)l)öbt)llifin fotieläimemme; pljtä mät)ärt faipaa fe mäite fetitpgtä että fittä tämä oifeuä ufetit tietietään. käittä näföfo )bat omat minut faattaneet tämän fir= jafeit jutfaifemifeen. 9iäitt lt)t)tjef[i on fe fupigtettu fiitä IQpstä, ettei fen l)inta e täifi fetään )eroo miestä fitä itfelleen pantti; maöta ja että fe fiten ntafjbohtfimman laajalle lemiäifi. Xoiroou että fe faifegfa maatimattomuubegfaan jonfuntaan merran ebiätäifi oiman auttajamme parantamista. X- g -.

IiyfitjfrätJiä neutjoja Herojen ftoiäosja. I. oföeifa. 1) Sofaifen l)ewofen omistajan tulee pitää fyeroofeltaan ja fäägtää fitä niin paljon tuin maljbohtöta faifin taiooiu. 2) Slinoastaan fäättnöhifesti fjoibettu ja ruofittu ja )t)wm pibettt) fjeloonen on terioe; fitä maatoin tulee huolimattomasti tjoibettu tjejoonen ufein ennen aitojaan ajoon tptenemättömätfi, roi^aifeffi ja n>a tal)afoifeffi. 3) Sofatfen ajajan tulee tietää Ijeioofenfa nimi, itä, toti= paitta, luonne, rooimat ja ominaifuubet. 4) e» o ta Ijoibettafoon IjuoleHifeäti, toarott>aife ti ja p tätt>ällife ti. SRaata ja julma tontein olioon menneiben aitojen itämiin muistoihin fuljetut. SJiuistutuS. Seuraatoat pittufeitat omat muistiin pantattat: a) ähe tpe fä Ijeioogta tulee miehen mainita f en nimi ja fäbellään filittää niitä paiffoja, joita f)ett>onen mielellään antaa fogfettaa. b) So l)än juontaa, että fyetoonen on petturi, tulee l)äneu routaista fitä pätätoäeifellä Soitetulla eifä Itjömädä ja huutamalla. c) Sulee tuntea l)en>ofenfa luonne ja fo )bella fitä fen mutaan. jraata fofjtelu moi pilata fjeroofen luonteen; fjeroonen muuttuu n»l)aifeffi, aratfi, luottamattomaffi ja alfaa pelätä Ijoitajaanfa, jota maatoin loihifin f)ewonen ^pioällä tottelulla ja färfiroähi= fptybellä muuttuu ennen pitfää fefpffi.

6 b) ipilttuufeen astuesfaan tulee loanneilta ntutta tempeäeä ääneltä taufua fyemofenfa nimi ja fitä fjoitaesfaait ufeasti pu= tjeea fiee. e) @i faa toetaan tabottaa mietenmatttiaan ja paeta i)tmosta ta )i juonta pote pilttuulta. f) huoria tjemofia tulee opettaa uufiin otofutjteiftin: fuit= fittamifeen, maljastamifeen, putjbistutfeen ja tengitpffeen lx>äf)i= telien ja maromaifesti, Ijätäileminen ja mäfimalta fjäiritfetoät opetutfen ebistämistä. g) emofia, jotta eiroät anna tengittää itfeänfä, opetetaan fiitjen helpommin fiten, että niiben jättöjä nosteitaan taeisfa talo an tafaa. ^jemonen antaa mielellään f)teroa ja pestä jatto= jaan, ja tätä tet)besfä fopii, itääntuin huomaamatta, fittoin täl= löin nostella tjemofen jalfoja ja, tun tjemonen on tottunut fittjen, enfiu puupalafefla ja fitte roafaraea maromasti foputetta feit tamioita. Sota ferta tuin tjemonen mastarintaa tefemättä on antanut menetellä f aitojaan peäfanotuea tatoaea, on fe palfit= taloa leipäpatafetla, fourahifella tauroja tal)i jouatiit muulla mafupataua. äten tottuu tjemonen mä )itcecit fengittämifeen. 3tau )a ja lepo omat taeisfa olemalle fjemofelle hpmiit tarpeen, fentä^ben fitä ei faa häiritä, jos fe päimäsaitaantin on matuuea. f) 3 os Ilmonen on fierätettiitoä, ei fitä faa fäitpttää, maan tapatjtutoon fe leitieifeeä äänellä ja täbeeä tjiljaa taputa tamalla, joten tjemonen faa aitaa mätjiteken ja tppnesti nousta ppstppn. II. ^etpo^tt Boito ja fooitimmn m olofttfifei^fa. jcattien ratentamifesta ja fifustamifesta, jotta omat niin tärfeitä tjemofen hpminmoinniee en tatfo tarpeeltifeffi täsfä mai= nita, ofaffi fiitä fljpstä että taupasfa löi)tl)t) IjelpoSti faatamana fopimaa tirjallifuutta fiitä, toifeffi ci firjafett fuunnitelma falli fitä. 2at)bon maan tptjpesti mainita pääafiattifista fo»bista tallioloisfa ja fitten huomauttaa tulijoille muutamia eritoisfot)tia tiemosten fijoittamifesfa.

St) X a H i o lois f a ottaesfa on pääafiatlinen huomio täännettäroä puhtauteen ja etentin fiiljert, että ilma ppfpp raittiina. Mäntän faattmttamifetfi tulee niin ujein tuin mafyboflista taasta permanto ja luoba ulos jonta jos taei on permannolla toarustettu; jos taas taei on permannoton on pibettätoä tjuoti fiitä, että alustat omat tajaifet ja fyiutan toiereioät tafajalfoifjiu päin, ilma raitis ja fuitoitetta runjaasti faatamisfa. Siman talli»ja tulee oea loilpofen, fpffl)eä, taimella ja tetoäällä ei jaa oea enemmän tuin 7 astetta lämpöä Steamuriu mutaan. 5 aeit otoat pntpäri louoben, peto os teit ultonatin oeesja, tuuletettavat, tarttaen fumminfin ettei ne liioin tl)imette, fefä «ttä niisjä ei ole ristivetoa Ijetoofia niitjin tafajin tuotaesja. SBaltean täpttämifeen ttäl)bett tulee noubattaa fuurinta tt>a= roloaifuutta. Xupafan poltto jamoin tuin liiffumtnen tpnttilä talji töiritettl) päre täbesjä ottoon antarasti fiellettt). tulipalon jattuesja ottoon enfimmäifen paifaee jaapuneeit ei toaan oiteus mutta mt)ös ineltooeifuus teilata marljamiitttat poitti ja ajaa Ijeioofet tallista ulos. SSatteata pelfäätoien lieto ost ett jilmät omat loimiea peitettäloät. SoS etäinrutto tal)i muu epäiltäioä tauti jattuiji ilmaantua maan, on jairas peroonen hetimiten eroitettatoa muista, taei perin pohjin tuuleutettatoa ja tulitimeä palttamaea taubin aitteffista vapautettava. SlfiaSta te täföön viippmättä ilmoitus «täinläätäriee. S ) u!fiajon aitana. @e, jota fattumalta ta )i ofanottajana on olesteeut tuttia ja f)altometfisfä, ppbeuä janaea n. f. puulaafin töisfa", fett täptpnee tunnustaa, että f>erpospotonert fieeä jos misfään oit fanomattoman turjasfa tilasfa. SSebettpään luonnottoman juuria tuormia aamusta var= tain iltaan mpoljäätt foettaa fitte vtljboin viimein levon petti, ruuan aita. Ujein tapahtuu että majapaiffa on 3, 4, jopa 5 tm. pääsjä. inne jaaioutaan viljboin viimein. Obottaneeto fieeä päivän pelteestä väfpnpttä luontotappaletta lämpöitteu taei, pufjbas futa ja Ijarja, f uiva loimi, l)pioä jauhoinen ape, 7

8 faurat ja ftjlroöfyetnät fefä fuima pcfjmoinen fija mäftneiee jäfes ttiue lepopaifaffi. Jarvoin p a! ^ifemmin t^oäp arfaa fiellä obottaa feuraama tottelu: SiiaEifeSta nostosta ja mt)eäätni= festä mäft)nt)t mies otjaa temofenfa fuoraa päätä jonfmt, töein läteift)t)besfä feifoman männtjn, fuufeu talji muun puun juurefle, parf)aasfa tapauffesfa jonfun»ajan eteen, jonfa feiniötä 3 4 formen lemtjifet raot irmistämät ja joea ufeinfaan ei ebes fattoafaan ole, metäifee rimtustimen aufi, potfafee reen taapäin, taluttaa fjetoofen fifään, metää fen fiinni, peittää jätfen fäfin tal)i loimirifan felfään, nostaa, ufein rufiin oljista furmotuiea faurajauf)o fourafeea fyöi)stett)n puntun fen eteen ja fjäroiää maja: tupaan. t)ött)ään ja lämmiteltt)ään itfenfä taluttaa mies i)c' mofenfa joeefuee amamtoee tt)t)bt)ttämään janoanfa jäifeeä toe* beflä. itte peitetään tuffo taffu= )eiuiä eteen ja f)t)tt>ää työtä." 9iiin jää tuo jalo tt)ötoroeri taimas fattona luminen maa alufena tuulemaan revontulien räiftynää pohjan taimaalta. kamulla alfaa uufi leiffi, jonfa päätyttyä t)ö vietetään ebeeä janottuun tapaan. ätä tämmöistä elämää jatfetaan roitffo jopa fuufaufi faupaea. 9JfieleStämme on tämä liitä luonnotonta. Seiffa faipaa parannusta. SoS tämä eiffo futoans anfaitfee tuomiota, roljfenen efit= tää feuraamaa: 1) Slrmoifien tuffipatroonien t u I i f i a) rafentaa ja fifustaa työmaiee toäliaifaifia»ajoja, joihin ttjösfä olemat faifimat fof)tuuuista maffua mastaan panna temofenfa; b) ei ottaa ttjöfjönfd laitoja ja ttriallifia fietoofia. 2) a) ufin ajajien tulifi it f e rtyttyä fanottujen majojen aifaanfaamifeen; b) fätyttää työsfä ainoastaan termeitä, htymäsfä työfunnosfa olemia juttia, olifitan fiitä tulofin fuurempi. 3) (JlätnfuojeluSt)l)btStt)Steit ja ruununmiesten tulifi mal= moa tuoleeifemmasti afiaa ja tettämiään. JRotfenen antaa muutamia ofoituffia majojen fifustamifesta taeeiffi: a) 3 o S paifalla l ö t) 11) t) entifestään majoja, latoja, liiterejä niin >ert?ofet afetetaan niitin 100 140 cm. pää= tän toifistaan, erottaen ne toifistaan faloiea, jotfa afetetaan

fiten että feimien puolinen pää tulee forfeemmalle fuin fjemofett tafajalfojen fotyballa olema pää. Salot pannaan riippumaan afentoon. pilttuun pituutta l)emo ta fofjben roaabitaan noin 275 cnt. juoneen forfeubesta, fe on fiitä, fuinfa paljon fiinä on ilmaa, riippuu fiiljen fijoitettamien ljemo ten lufu. juoneet cimät faa olla pimiöt maan omat ne öifin mataistamat lampuilla. Dmet omat afetettamat niin että ne aufeamat ulospäin. Siiiben tulee olla fiffi fuuria että fjemonen falut päällä moi niistä esteettömä ti fulfea..fttjnntysten tulee olla niin matalat ettei f)emo ten jalat fatu niihin, permannosta on puljutta tallioloisfa". eimet omat afetettamat niin forfealle että tjemofet moimat fyeu posti fpöbä niistä. Sftitä ilman maistoon ja tulen fäpttämifeen tulee on famoja fääntöjä feurattama luin tallioloisfa. b) Sollei ennen rafennettuja majoja löpbt) fopii niitä ra* fennella eri fuuruifia IjemoSlufuun fatfoen, jofo fjeinälabon muo= toifia taeji miten afian ja aineiben taarat fallimat. ifustus fama fuin a. @) SRarffinaijamuillamatfoilla. ftaf)! jotjan nuo marffinatfin taa omat ljuomtfesta mii= fon taa"! fanoi ifäntä luotuaan fatfeen allafan miimeifelle fimulle. SuSfi, lifää Ciinufan faura=annosta manialla fapalla ja tee fuffajalan fuppu femmoifeffi, että feinään tarttuu jos peittää, molemmat omat miifon perästä ra^affi muutettama". SJiuiSfa töisfä ja marffinamalntiätaffisfa fului aita ja jopa foitti läljbim päimä. ffteet olimat reilasfa, ifännän reen aifasfa roiffui manlja porofello, ftjlmöljeiniä ja fauroja oli runfaasti pantu emääffi, taeisfa, maljaat feläsfä faappimat tpmin f>oibetut luontofappaleet obottaen Ijetfeä jolloin moifimat et)fä miinteifen ferran paifita ttymän ^oitonfa ja niiben ofaffi tulleen ijstämäu lifen tottelun. 3o astui talon usfollinen palmelia, 3uSfi", reifutamineigs faan, fuitfet fainalosfa t)li pitjan talliin.. ätf)ätään olimat temofet aifoisfa, itfe fufin refenfä ebesfä ja pprtynä tuprufi lumi refien ympärillä, niiben liitäesfä etefyifen ttjfö. mäntä fuuri, punafeffi maalattu emäsmaffa fainalosfa, tpttöfet fufin mäfltjt ja rtypjpt fäfisfään ja lopuffi pari puhtaasti puettua palmelusttyttöä, paffut punafeha fanfaalla reunustetut farmaloimet ftjlig-

10 f ään astuimat reifupufuutt puetun ifänitän jäle fä ulos (äntpi= mä<stä tumasta. SSäHpt ja peitot laitettiin tuntoon, ifäntä ttoufi reteenfä, famoin SuSfifin. Csrott fjetfi oli fäfisfä, itämä t)etti, fun näet oli jätettämä f)pmä ti noille fafjbelle uäfollifelle palme= lijalle, jotta marjoista asti olimat olleet tattarien jopa foto per- )efunuan temmiffiä. ilja a ja fauniisti matfustettiin ja onnehifesti päästiin perille. StaupuugiSfa obotti matfuätamaifia lämmin taei SKarffina aattona faimat molemmat Ijemofet oätajanfa ja niin päättpimät marffinat Ijarjafaifitta ja muitta melutta IjemoSafiaatt näljben. 5Rot)feiten fpfpä miebäänfö, mppbäänfö näin montafin niistä tutjanfista IjemofiSta, jotfa jofa marffinoilla muuttamat Ijaltijoitaait. SBaStauS on ifämä. Se, jofa ferranfin on ollut marffi= noilla, on ttäljupt faifen fen fauljun, faiffi ne pattijatat, merta= muotamat lamat ja felät, tuullut itmasfa IjuiSfimien piisfan fit= main minfunan ja ijartaiben firouffien ja IjerjauSjanain tuiman puna monien muiben fpbäntä melomien mihitilaäfa olemain ihmisten parjauffia. Siinä meibän fanfanjul)laimme marffinoiben ohjelma. ^Jaljo on jo eläinfuojeluäfeurat faaneet aitaan mutta paljo jääpi niille mielä tefjtämää ja me toimornrne että aifaa moittaen tämäfin epäfofjta paranee. PtenemntiSfä faupungeiäfa en luuli]! oleman maljbotonta enemmän fuin aineellistafaart tappiota tuottamaa, että jofo fau= punfi, miinaraljoistaan tat)i eläinfuojeluspfjbistpffet teettäifimät jollefin fopimalle paifalle faupungtn piirisfä 1) tarfoituffeu mu= faifia majoja, joita matfustamaifet muofraa mastaan faifimat fäpttää IjerooStettfa tuojana ei maan marffina aifana mutta muulloinfin jolloin fuurempi maalaisjouffo fppstä tai toifesta faapuifi faupunfiitt ja 2) että faupungin määräämille l)emos= latfille" rafennettaifiin pffinfertaifia johteita, joihin itfe fufin tttppjä olifi melmollinen fiinnifitomaan Ijemofenfa. Siinä faifi ostaja tarfastaa fitä ja jo tarpeehifeffi näfpifi maljastaa fett ja foetella (jemofett tapoja fitä marten määrätyillä teillä. Slfianomaisten järjestpsmiesteu fopifi ainafin josfafusfa faupungisfa teljoffammin ajaa oifeuffiaan eläittfuojelusafiasfa.

11 HI. lofcajsäittmittett Sälliin tultuaan tarfastafoon itfefufin enfin Jjemofettfa ja jo juomaa että fe on jättänet illalta annetut heinät talji muut ruofa=aineet fpömättä, tai että fjemonen on alafuloinen, tai mtyt= tää lipeältä, rttytyföön Jjeti loastaaioiin toimiin ja ilmoittafoou afiasta fjemofen omistajalle. SöiuiSt. karttumia tauteja faira tattrista on puljutta ebetlä. Palmelia ei faa falata IjäneHe ajettatoaffi annetun ljeroo= f en tautia. arfa tuffen päätyttyä juotetaan fjeloonen, jonfa jälfeett fe faafoon faura annoffenfa talji muun fnurus ruan. >ett)osten työbe fä on talli pitybistettatoa maan ei pilttu, ettei l)e tuonen Ijäirttntyifi työmifesfä. @itte fun faurat omat fi)öbi)t, rt) )bt)tään pilttuiben fiimoomifeen. 3 a toiimeffi Kjetoofen pitybistuffeen. Seit jälleen annetaan Ejeinät. heinäin työtpä omat Ijejoofet malmiit ajoon, puolipätmätt aifana ja illalla tapahtuu ruoffiminen famagfa järjestyifeöfä. Riimun marfia ei faa päästää liian pitfälte, ettei ne leiffaa Ifyemofen jalfoja eifä ntyögfään jättää liian tyfjpelle, joten ne estätoät IjemoSta lasfemasta pitfäkeen. halliin ei faa päästä ttrieraita, jollei jofu Ijetoofia tuntema Ijenfilö ole mufana. etoo ten ruoffimifen ja puljbistuffen päätyttyä pttyitäött IjerooStoariiStuS puljtaaffi, niisfä olemat metalliofat fiitlotetaan. IV. puljbistamista marten fibotaan ntarljantinta tyl)pctle. pui): Mstus, jofa aina on aljettaroa (jemofen mafentalta puolelta faulait foljbalta, teljbään enfin fuatla ja fitte patjalla. 3oS Ijemonen on loasfa ta )i roaafjbosfa, fuituataan fe ennen fufimista olfitufoua. Sualla pudistetaan foto Ijeroofen muu ruumis paitfe pää, poltuet ja jalfojen aliofat, jotfa eittrnt fiebä fufaa. kutitusta pelfääroiä l)ewofia tulee pitybistaa marotoasti; ne omat Ittypelle fibottaroat

12 ja fuan afemasta fätjtettäföön olfituffoa. ufimifen jälfeen puf>= bistetaan fjemonen fjarjaea. Xama tapahtuu fiten, että parjaa fuljetetaan muoroon pitfin, muotoon masten farmaa; aina fen jälteen, futt parjaa on Suljetettu faffi fertaa, mebetään fitä fuan Ijampaita mastaan, joten fe pudistetaan tontusta ja piestä. Sun futaan fofoontuu enemmän tomua ja Ijifea, Itjöbään fitä masten permantoa fäptämäsfä, pilttuun fo f)baua. (Sufaa ei mil= lään muotoa faa Ityöbä pilttuun feiniä mastaan, fittä fiten lemiää tomu pudistettuun Ejeroofeert ja fuimiffeifiin., arjaamtfen jätteen pl)f)ittäföön Jjemonen merfatilfulla. pnnptps ja fiitoselimet fefä peräfuoti pyitään märäeä merfatilfulla. Salat hierotaan oltipannatta. Aarniot omat tarfoin fiimottamat ei ainoastaan jofa pul)= bistuffen jälleen, maan mtyösfin aina fun Ijemonen tuobaan ajon jälfeen talliin. Äamioiben pudistaminen fälj laatuun parhaiten fiten, että famion poljja, fäbe ja maot faaroitaan puf»taiffi fou= fulla; fitte itfe famio ljuul)botaan puhtaalla mebellä, jonfa jälleen farmainen ofa fuimataan oljiha ta )i riemuilla. Äamioit yläpuolta peittämiä tarmoja ei faa leifata. Äen* gittämättömistä famioista tulee, ennen niiben puljbistusta, formilla taitella pois manlja ja ^alfeittut farmiaine. Aarnioita puljbistellesfa tulee mifusti tarfastaa fengitpstä. Dtfatuffa, Ijäntä ja Ijarja pudistetaan (jarjalla, niitä ei faa millään muotoa fantmaha fuoria. SoSluS fuoritaan Ijäntäjouljet formilla. parjaa ja Räntää ei ole tjpmä palmifoiba. Dtfatuffa, Ijarja ja Isäntä omat pestämät mäljintäinfin ferran la()bett miifon aitana lämpöifellä mebellä; fatfottafoon fuitenfin, ettei ifjoott jää maastoa talji faippuameben jäännöffiä, jos faippuata pestäesfä on fäptettp. 3oS ilman ful)teet fuinfin fallimat, omat tjemofet pu )bi - tettamat ulfotta. PuljbiStuffen tapaljtuesfa tallisfa tulee iffunoi: bett ja omien olla aufi. ^RiStimetoa on mältettämä. (Silmät, fieramet ja jalat pestääu fplmähä mebellä, jonfa jälfeen ne fuimataan merfatufolla talji riemulla, piuljbistaffen loputtua peitetään iieiuoncn loimella ja fibotaan niin (pljljelle ettei fe ulotu miereifesta pilttuista ntofaa ottamaan.

9)lui tutu. emosta ei faa pudistaa fett ftyöbesfä. 3tjon jälleen omat Ijemofet talutettaloat fiffi tunne» fuimamat. SoS tätä ei te )bä miebään fjemonen fuorastaan tattiin, jonfa omet, iffunat ja itmaruubnt fntjetaan. SBaljaat otetaan pois ja f) etoo f en fofo ruumis, etenfin felfä, jalat ja matfa ^erotaan olfttufoea fuimaffi; filmät ja fieramet fuimataan riemulla, törmät filitetään fjarjaea ja tjemonen peitetään loimella. SBaSta Ijemofen ttytynntytttyä ja fuimuttua, f. o. tunti taeiin tuonnin jälfeen, te^bään tätybeflinen puljbistus. 3oS l)emofen tulee feistä maljaat tyeään jonfun aifaa pitt= tuusfa, niin pantafoon pieljtaroimifen eljfäifemifeffi riirnunmarfi ItyfjtyeEe. Äemäältä farman lätjbön aifana omat }emofet pu = bistettamat tamaeista ljuoleeif emmin, jotta maniat farmat paremmin irtautuifimat. SBanljoja farmoja ei millään muotoa faa repiä mätifin irti, fieä Ijemonen, jolta täten ennen aitojaan riistetään talmifarma, moi fairastua. karman muuton aifana tulee olla erittäin maromainen ettei Jjemonen milustuifi. V. j^tpofett rttöfefurotuen. ^emosta ruofittaesfa on tarfoin pibettämä filmällä, että Jjemonen ft)ö faamanfa ruuan eifä peittele ja maristele maahan fau= roja eifä mebä Ejeiniä jalfoiljinfa. 5Ruotaa annettafoon mätjin ofitt ja ufein, fieä afjne Jjemonen moi turmella matfanfa tylönftyöntu f eitä, jota mastoin niulja Ijemonen ei fernaasti ft)ö femmoista ruofaa, jofa pitemmän aifaa on ouut fen ebesfä ja on turmel= tunut IjengittämifeStä. VI. ittoffamittett. emofia juotetaan puhtaalla ja fjaaleaea mebellä, tal= meöa fellatfella, jofa on ollut työn taeisfa. 3oS tämä ei fäty päinfä, niin tulee juottajan fäfieään mäljän aifaa hämmentää

14 ftjlmöä»että ja fitte peittää astiaan fouraflineit puhtaita Reiniä, jonfa fautta fjemonen estetään juomasta ahneesti ja liifaa paljo* SefaifeEa mebellä ei faa juottaa IjemoSta. SoS parempaa»että ei ole faatamisfa niin aunettafoon meben feistä fiffi, funnes fe felmeitee ja lifa lasfee astian pohjaan. duumalla ilmalla juotettafoon Ijemofia ufeimmin fuin ftju mällä ja fosteeea. <SumeEa on parasta juottaa IjemoSta iltafiea terran enemmän fuin muueoin, jottei fe aamuea joifi niin ahneesti ja päiloärt tueesfa mäljemntin tjifoilifi. Äefällä moibaan emofia juottaa puroista ja lähteistä. SljoSta fnumentnnutta IjemoSta ei pibä juottaa, eifä mt)ösfään ruoffia fauroiea, aifaifemmin tuin folmeit, talji IjätätilaSfa fat)ben tunnin perästä. un Ijemonen fotoan ajon jälfeen on fotoasti fjiesfö, obo= tetaan niin fautoan fuin ebeeifesfä tof)basfa on mainittu, jonfa jälfeen fen annetaan juoba mäljiteeen. keijuit ja tpön aifana, jopa (jelteifeeäfin ilmaea, moibaan juottaa Ijemofia, mutta juottamifen jälfeen pitää fjeti lähteä liifc teette, jotta Ijemofet lämpiäifimät. ^JmtfaS, tuima ja pehmeä fuimife on IjemofeEe erittäin termeeeinen ja mirtistää fitä rasfaiben ajojen jälfeen. ^uimiffeet omat lemitettämät tafaifesti pilttuun pcrman= itoee. Santa, mifä putoo fuimiffeen pääee on Ijeti poisforjat= tama. Äuimifeoljet omat jofa päimä aamuea ramistettamat ja ne niistä jotfa felpaamat, pantamat IjtymäEä ilmaea pihalle fui= mainaan, fefä fitte fuin pilttuun permanto on laastu, feiinien aee eli muuljun fäilpttjspaiffaan. kosteet, felpaamattomat oljet jei= tetään lannan fansfa ulos. Soita taei faifi fauniin näön, moibaan fitä foristelia noin 44 cm. letotyifieä palmifoituiea olfinauijoiea, jotfa lasfetaau maahan pittin fätjtämäu ftjrjiä lifi fuimiffeita. Stäptämille ripus= tetaan peffaa.

15 VIII. fteitgifq*. emofen festämpps ja tpöftjftj riippuu fuuresfa määrin fengitpffestä; fenpätäijben tuleefin tarfoin fatfoa että tätä ei (ai= minlpöbä. Sota aamu fiimouffen jälfeen ja jofa ferta, fun fjemouett palaa ajosta, omat fen fengät tarfastettamat. ätä toarten tulee puljbistaa f aimo ja pienellä rautaifella foufulla hiljalleen Ipöbä fenfään tullaffeen mafuutetuffi fiitä, omatfo naulain päät fengisfä fiinni, eimätfö ne ole fatfenneet ja oitfo fenfä fuora ja fatfea= maton... jemosten tulifi olla fengäsfä aina, paitfe laitumella ollesfa. emoueu oit uuhestaan fengitettämä mäf)intäinfin terran 6:Sfa miifosfa. hengittämättömien fyemosten fatoioitten teränriä reuituffia on jofa 10:S päitoä raspilla ppörennettämä, jotta famion reunus ppfpifi tplfänä ja ppöreänä eifä lofjfeaifi l) emo f en liiffuesfa. 9)?itä fengän malmistantifeen, faioioibeit puljbistuffcen ja itfe fengitpstapaan tulee, olifi noubatettama afiaa tuntemien ohjeita ja ueumoja. 1 9)1 n i S t u t u S: ^emofilla, joilla on l)uouot jalat ja famiot, moi fäpttää it. f. alituista fuimifetta (olfintatrasfia.) Se laitetaan folmeferroffinett. Sllimmaineit ferros laitetaan fostutetusta l)eroofen lanftasta, jofa tallataan Ijpmin fomaffi. Xäuuin ferroffen tulee olla noin 11 cm. paffu. Sen päälle ru putellaan aifa ajoin poltettua fipfiä, jofa ebistää mtrtfan imet); tpmistä ferroffeen fuin mpös amoniafftfaafun noufemista. Sltis maista ferrosta ei pibä pitfään aifaan muuttaa. S e muobostuu fofjta timiiffi ja joustamaffi aiiteeffi jota ei poisteta ennenfuiu fe on tullut läpeitfä fosteaffi. Xoiiteit ferros laitetaan tuimista, fäptännösfä olleista oljista. Se poistetaan josfus ja fenfijaait tuimia olfia plimmäifestä ferroffesta. $ätä fuimifetta fäptettäesfä on lauta f)eti poistettama, että Ijemonen ei faifi polfea fitä plimmäifeen ferroffeen. 2 SKuistutus. Niitten l)emosten jalfojen alle, joitten famiot fuimumat talji omat Ijauraat, tulee fefoittaa lehmän lantaa ja famea, faman

16 nieriän funtpaafitt ja taittaa tämän fefoituffen fijaan uutta niin pian fuin ttanlja on (uittanut, jota menettelyä on jatfettatta 2 ttiitfoa. $un fietoofct oraat tenghettättät fopii panna peäfelitettpä fefoitusta jofaifen fengitettättän tjeioofen fajpioiben alle, fieä fiitä pefjmenettät fattionpotjja a fartttaine. Kiitä tjetoofia ttarten joiea on miitanettät fäteet, tulee liutoottaa fattea fuolattebeäfä. Sitten la teeaan fäbettä täeä liuttoffeea, talji pannaan fipeän fäteen pääee mainitussa liuto of= feäfa taitettu tappuratuffo. Aarniota ei faa ntieoinfaan ttoi= iella nofea fifältättäeä ttoiteeea, fieä fiitä fe futttuu. Para faioion tooibe faabaan fefoittamaea toteen 1 fg. fuolaamatonta fian raottaa, 50 gr. puljbtetamatonta tär= pättiä, 50 gr. fyarppööfiä talji tjartfia, 50 gr. ttafjaa ja 50 gr. Ijunajaa. äm ä fefoitus on pantatta fulattimeen ja fulat= taa tuleäfa. un fe on fulanut, faabetaan fitljen 50 gr. peu lattanöljtja, ja fitte fitä hämmennetään funne fe tjpptpp. Xämä ttoibe ebistää mpöäfin fattion taattua.