VASTUULLISEN SIJOITTAMISEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2017 KIRKON ELÄKERAHASTON JOHTOKUNTA

1 (14) VASTUULLISEN SIJOITTAMISEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2017 KIRKON ELÄKERAHASTON JOHTOKUNTA Sisällys 1 Johdanto... 2 2 Kirkon eläkerahaston uusi ilmastonmuutosstrategia... 2 2.1. Osake- ja yrityslainasijoitusten hiilijalanjälki 2017... 4 3 Vastuullinen sijoittaminen eri omaisuusluokissa... 6 3.1. Suomalaisen ESG-mandaatin kilpailutus ja uudet osakeindeksirahastot... 6 3.2. Sustainable Corporate Bond-rahasto... 7 3.3. Uudet aurinko- ja tuulivoimarahastot... 7 4 Vaikuttamistoiminta 2017... 7 4.1. Yhtiökokoukset... 7 4.2. Vastuullisuusseulonta ja kansainväliset vaikuttamiskeskustelut... 9 4.3. Teemavaikuttaminen... 11 4.4. Sijoittaja-aloitteet ja foorumit... 13 5 Varainhoitajien ESG-kysely laajenee vaihtoehtoisiin sijoituksiin... 14 6 Vastuullisen sijoittamisen työryhmä... 14

2 (14) 1 Johdanto Kirkon eläkerahasto on sitoutunut vastuulliseen sijoittamiseen. Vastuullisen sijoittamisen avulla eläkerahasto varmistaa sijoituksilleen hyvän tuoton sekä sijoitusriskien tehokkaan hallinnan. Eläkerahasto ottaa kaikessa sijoitustoiminnassaan huomioon ESG-näkökohdat eli ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyvät asiat. Eläkerahaston kaikki osake- ja korkopuolen varainhoitajat ovat allekirjoittaneet PRI:n vastuullisen sijoittamisen periaatteet. Tämä tarkoittaa, että kaikki varainhoitajat ovat sitoutuneet huomiomaan ESGnäkökohdat sijoitusprosessissaan ja kehittämään vastuullisen sijoittamisen käytäntöjään. PRIallekirjoittajana kirkon eläkerahasto on tehnyt vastaavanlaisen sitoumuksen ja raportoi toimintansa edistymisestä vuosittain PRI:lle. Eläkerahaston vastuullinen sijoitustoiminta saa PRI:n vertailussa erinomaisen arvion ja korkeimman arvostuksen A+ varainhoitajien arviointi-, valinta- ja seurantaprosessista. Ilmastonmuutos on jatkanut keskeisenä vastuullisen sijoittamisen teemana kirkon eläkerahaston toiminnassa vuonna 2017. Ilmastonmuutosstrategian hyväksymisen jälkeen joulukuussa 2016 eläkerahasto on keskittynyt strategian toteuttamiseen. Tähän työskentelyyn on liittynyt erityisesti uusien matalahiilisten ja uusiutuvan energian rahastojen hankinta. Lisäksi eläkerahasto on liittynyt uuteen ilmastoaloitteeseen sekä laajentanut hiilijalanjälkiraportointia yrityslainarahastojen puolelle. Syksyn 2017 aikana eläkerahasto kilpailutti suomalaisen ESG-osakemandaatin. Vaikuttamisen osalta eläkerahasto on merkittävästi laajentanut toimintaansa yrityskeskustelujen, yhtiökokousosallistumisten ja sijoittaja-aloitteiden muodossa. 2 Kirkon eläkerahaston uusi ilmastonmuutosstrategia Eläkerahasto haluaa osallistua ilmastonmuutostyöskentelyyn ja on tähän tarkoitukseen laatinut erillisen ilmastonmuutosstrategian. Eläkerahaston tavoitteena on johdonmukaisesti vähentää sijoitustoimintansa hiilijalanjälkeä yli ajan. Eläkerahaston tärkeimmät työkalut ovat ESG-analyysi ja vaikuttamistoiminta, näitä voidaan käyttää kaikissa omaisuuslajeissa. Lisäksi vihreät sijoitukset ovat keskeisessä asemassa, koska ne ovat välttämättömiä uusien vähähiilisten ratkaisujen kehittämiseksi eri sektoreilla. Hiilijalanjäljen laskennan avulla eläkerahasto saa ajantasaisen kuvan sijoitustensa ilmastoriskeistä. Poissulkevat kriteerit fossiilisten polttoaineiden sijoituksissa vähentävät eläkerahaston hiiliriskiä suorissa osakesijoituksissa ja toimivat keskustelupohjana varainhoitajien kanssa. Vähähiiliset indeksituotteet ovat varteenotettavia vaihtoehtoja passiivisten osakesijoitusten puolella.

3 (14) Seuraavassa taulukossa on tiivistetty eläkerahaston ilmastonmuutostyökalut ja siihen liittyvät mittarit ilmastonmuutostavoitteen toteuttamiseksi: *Vuoden 2017 tarkastelussa on mukana osakepuolen kaikki 21 sijoitusrahastoa ja mandaattia sekä korkopuolen 3 yrityslaina (IG) rahastoa. Vuonna 2016 tarkastelu tehtiin varainhoitajatasolla, jolloin mukana oli yhteensä 18 varainhoitajaa osake-, korko- ja muiden sijoitusten puolelta.

4 (14) Yhteenveto vuoden 2017 tuloksista: A. Suurin osa eläkerahaston käyttämistä sijoitusrahastoista tekee ESG-analyysia. Tämä osuus pysyi edelleen korkealla tasolla vuoteen 2016 verrattuna. Passiivisesti sijoittavat osakeindeksirahastot (5 kpl) eivät suorita ESG-analyysia. B. Eläkerahasto osallistuu kolmeen eri ilmastoaloitteeseen, uutena Climate Action 100+. C. Eläkerahaston vihreiden sijoitusten osuus lähestyy kahta prosenttia. Vihreisiin sijoituksiin lasketaan metsäsijoitukset, vihreät obligaatiot yrityslainarahastoissa sekä uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuuteen keskittyvät pääomarahastot. Vihreiden sijoitusten osuus on melkein kaksinkertaistunut vuodesta 2016. D. Eläkerahasto on kerännyt osake- ja IG-yrityslainarahastojen raportoimat hiilijalanjälkiluvut yhteen. Tarkemmat tulokset esitellään seuraavassa luvussa. E. Eläkerahaston suorasta Eurooppa-osakemandaatista on suljettu pois kaksi öljysektorin yhtiötä (Hunting Plc ja Galp). Puolet osake- ja IG-rahastoista käyttävät poissulkevia hiilikriteerejä. Vuonna 2016 kolmannes varainhoitajista osake- ja korkopuolella ilmoittivat poissulkevista kriteereistä. F. Eläkerahasto on lisännyt matalahiilisiä, passiivisia osakesijoituksia salkkuun. Niiden osuus kaikista passiivisista sijoituksista oli vuoden vaihteessa 25 prosenttia. Vastaava luku vuoden 2016 osalta oli nolla. 2.1. Osake- ja yrityslainasijoitusten hiilijalanjälki 2017 Eläkerahasto osallistuu Montréal Carbon Pledge aloitteeseen ja on sitoutunut raportoimaan sijoitustensa hiilijalanjäljen vuosittain. Hiilijalanjälki raportoidaan ensimmäistä kertaa osakesalkun lisäksi myös yrityslainarahastoista. Eläkerahaston tavoitteena oli kerätä hiilijalanjälkitiedot kaikilta yrityslainarahastoilta, mutta ainoastaan IG-puolen rahastot onnistuivat toimittamaan pyydettyjä tietoja.

5 (14) Päästöt/ m myynti Päästöt/ m sijoitus Kokonaispäästöt Rahastot Laskettu Suomi-osakkeet 89 % Varainhoitaja 1 322 160 14 582 Varainhoitaja 2 100 101 4 725 Nasdaq Helsinki 237 236 Eurooppa-osakkeet 81 % Varainhoitaja 1 217 205 7 380 Varainhoitaja 2 124 65 1 020 Varainhoitaja 3 69 46 1 942 Varainhoitaja 4 38 32 371 Varainhoitaja 5 353 381 9 286 Varainhoitaja 6* 101 265 7 056 MSCI Europe 217 205 US-osakkeet 98 % Varainhoitaja 1* 529 220 2 669 Varainhoitaja 2 126 52 764 Varainhoitaja 4* 260 384 3 534 Varainhoitaja 5 240 190 14 476 Varainhoitaja 6 210 84 840 MSCI North America 241 191 EM-osakkeet 92 % Varainhoitaja 1 400 296 5 691 Varainhoitaja 2 189 47 757 Varainhoitaja 3* 307 130 6 650 Varainhoitaja 4 81 32 1 952 MSCI Emerging Markets 407 299 Aasia-osakkeet 98 % Varainhoitaja 1 164 196 4 294 Varainhoitaja 2 371 235 2 360 TOPIX 160 270 Globaalit osakkeet 82 % Varainhoitaja 1 50 18 573 Investment grade yrityslainat 58 % Varainhoitaja 1 257 Varainhoitaja 2 293 Varainhoitaja 3 271 Taulukko: Päästöluvut ovat tonneissa. Varainhoitajat käyttävät arvioinnissa scope 1-2 sekä 1-3* päästölukuja. Varainhoitajien tietolähteinä ovat toimineet Trucost, ISS-Ethix, MSCI ESG ja Bloomberg. Taulukossa näkyy esimerkkinä ja vertailukohteena eri markkinaindeksien lukuja. Kokonaispäästöt ovat laskettu per eläkerahaston sijoitustilanne 31.12.2017. Laskettu-luku indikoi raportoitujen sijoitusten osuutta ko. maantieteellisestä salkusta.

6 (14) Eläkerahasto pyysi sijoitusrahastojen hiilijalanjälkitiedot suoraan kaikilta varainhoitajilta edistääkseen hiilijalanjälkiraportoinnin kehitystyötä. Osalla varainhoitajista on jo vakiintunut prosessi rahastojensa hiilijalanjäljen mittaamiseksi ja raportoimiseksi. Osalla toimijoista tämä prosessi on vasta alkuvaiheessa ja tietoja on toimitettu erikseen eläkerahaston pyynnöstä. Huomionarvioista on se, että hiilidioksidipäästöjä raportoivilla yrityksillä ja varainhoitajilla on eri laskentatavat ja tietolähteet käytössään, näin ollen rahastojen tiedot eivät ole keskenään suoraan vertailukelpoisia. Lisäksi varainhoitajat ja niiden käyttämät tietolähteet tekevät oman arvion yritysten päästömääristä, mikäli yritys itse ei raportoi hiilidioksidipäästöistään. Arviot perustuvat usein kyseisen toimialan keskiarvioihin. Eläkerahasto arvioi, että yritysten hiilijalanjäljen laskentaan liittyvät menetelmät ja raportointimittarit tulevat yhdenmukaistumaan lähivuosien aikana. Käynnissä on jo useita projekteja alan mittareiden ja raportoinnin kehittämiseksi. Hiilijalanjälki vaihtelee merkittävästi eri markkinoiden välillä, usein markkinan toimialarakenteesta johtuen. Käytännössä muutama toimiala vastaa sijoitussalkun hiilidioksidipäästöistä kohdemarkkinasta riippumatta, erityisesti yhdyskuntapalvelut, perusteollisuus- ja energiatoimiala. Pienimmät päästöt tulevat IT-, tietoliikenne- ja rahoitussektorilta. Eläkerahaston ilmastonmuutostyöskentelyssä yhteistyö varainhoitajien kanssa on keskeisessä asemassa, koska varainhoitajat vastaavat yritysanalyysista ja osakevalinnasta eläkerahaston käyttämissä sijoitusrahastoissa. Hiilijalanjälkilaskennan tulosten pohjalta eläkerahasto jatkaa keskustelua ja seurantaa varainhoitajiensa kanssa. 3 Vastuullinen sijoittaminen eri omaisuusluokissa Kirkon eläkerahasto ottaa vastuullisuusnäkökulmat huomioon kaikissa sijoituspäätöksissään. Vuoden 2017 aikana eläkerahastolla oli useita vastuulliseen sijoittamiseen keskittyviä projekteja niin osake-, korko- kuin muiden sijoitusten osalta: 3.1. Suomalaisen ESG-mandaatin kilpailutus ja uudet osakeindeksirahastot Eläkerahasto päätti kilpailuttaa suomalaisten osakkeiden täyden valtakirjan omaisuudenhoitosopimuksen salkunhoitajavaihdoksen myötä keväällä 2017. Kilpailutuksessa eläkerahasto kiinnitti erityistä huomiota omaisuudenhoitajien vastuullisen sijoittamisen käytäntöihin sekä omistajaohjaukseen. Eläkerahasto valitsi OP Varainhoidon ESG-mandaatin uudeksi omaisuudenhoitajaksi. Eläkerahasto on pitkään etsinyt osakeindeksituotteita, jotka noudattaisivat laajempia vastuullisen sijoittamisen kriteerejä kiistainalaisten aseiden poissulkemisen lisäksi. Eläkerahasto aloitti vuoden 2017 loppupuolella yhteistyön Handelsbankenin kanssa. Handelsbankenin osakeindeksirahastot käyttävät vastuullisuusseulontaa, jossa sijoituksia ei tehdä yrityksiin, jotka rikkovat kansainvälisiä normeja ihmisoikeuksista, työoikeuksista, korruptiosta ja ympäristöstä. Lisäksi sijoituksia ei tehdä yrityksiin, jotka ovat mukana hiilikaivostoiminnassa tai kivihiilen polttamisessa. Kytkökset kiistanalaisten aseiden valmistukseen johtavat myös yhtiöiden välttämiseen. Lisäksi rahastot osallistuvat yhtiökokousäänestyksiin ja raportoivat rahaston hiilijalanjäljen säännöllisesti.

7 (14) 3.2. Sustainable Corporate Bond-rahasto Korkosijoitusten puolella eläkerahasto keskittyi vuoden aikana erityisesti Investment Grade yrityslainarahastojen vastuullisuuteen. Korkosalkussa tehtiin rahastovaihto, jossa kiinnitettiin erityistä huomiota vastuullisuuteen. Uuden rahaston sijoituskohteina ovat pääasiallisesti korkean ESG-arvosanan saaneet yritykset ja vihreät obligaatiot. Lisäksi rahasto hakee positiivista muutosta vaikuttamalla yritysten vastuulliseen toimintaan. Sijoituspolitiikan mukaan suljetaan pois kansainvälisiä normeja rikkovat yritykset sekä kiistanalaiset aseiden valmistajat. 3.3. Uudet aurinko- ja tuulivoimarahastot Kestävän kehityksen teemojen mukainen ns. vihreä sijoittaminen on yksi eläkerahaston käyttämistä vastuullisen sijoittamisen lähestymistavoista. Vihreässä sijoittamisessa eläkerahasto suosii tietyn toimialan yrityksiä tai kestävää kehitystä tukevia tuotteita tai palveluita tarjoavia yrityksiä. Vuoden aikana eläkerahasto teki kaksi uutta aurinko- ja tuulivoimasijoitusta. Sijoitukset edustavat vihreää energiaa ja toteuttavat näin ollen eläkerahaston ilmastonmuutosstrategiaa. Sijoituksilla haetaan lisäksi eläkerahaston salkkuun infrastruktuuripainoa ja hajautusta vaihtoehtoisten sijoitusten portfolioon. Molemmat rahastot sijoittavat kansainvälisesti. 4 Vaikuttamistoiminta 2017 Vaikuttamistoiminnan avulla kirkon eläkerahasto haluaa kantaa vastuunsa omistajana ja varmistaa sijoituskohteidensa kestävän arvonkehityksen pidemmällä aikavälillä. Jotta tämä olisi mahdollista, sijoituskohteina olevien yritysten on toimittava pitkäjänteisesti ja hallittava riskit omistajien edun mukaisesti. Eläkerahaston lähtökohtana on keskustella yritysten kanssa toimintatapojen muuttamiseksi. Eläkerahaston vaikuttamistoimintaan kuuluvat yhtiökokouksiin osallistuminen, sijoitussalkun vastuullisuusseulonta ja kansainväliset vaikuttamiskeskustelut, teemavaikuttaminen sekä sijoittajaaloitteisiin osallistuminen. 4.1. Yhtiökokoukset Keväällä 2017 kirkon eläkerahasto laajensi yhtiökokousosallistumistaan osallistumalla 34 kotimaisen pörssiyhtiön yhtiökokoukseen (13 osallistumista vuonna 2016). Lisäksi vuoden aikana osallistuttiin kolmeen ylimääräiseen yhtiökokoukseen. Osallistuminen tapahtui yhdessä suorien suomalaisten osakemandaattien hoidosta vastaavien varainhoitajien, Nordean ja Evlin, kanssa.

8 (14) Listaus yhtiökokouksista, joihin kirkon eläkerahaston edustaja on osallistunut sekä niissä mahdollisesti suoritetuista äänestyksistä: 28.2.2017 Kone Oyj B Ei äänestyksiä 2.3.2017 Wärtsilä Oyj Ei äänestyksiä 9.3.2017 Fiskars Oyj Abp Ei äänestyksiä 14.3.2017 Oriola-KD Oyj B Ei äänestyksiä 15.3.2017 Verkkokauppa.Com Oyj Ei äänestyksiä 16.3.2017 Ramirent Oyj Ei äänestyksiä 16.3.2017 Nordea Bank AB FDR Ei äänestyksiä 16.3.2017 Lassila & Tikanoja Oyj Ei äänestyksiä 16.3.2017 YIT Oyj Ei äänestyksiä 17.3.2017 Caverion Oyj Ei äänestyksiä 20.3.2017 Uponor Oyj Ei äänestyksiä 21.3.2017 Cargotec Oyj B Ei äänestyksiä 21.3.2017 Outokumpu Oyj Ei äänestyksiä 22.3.2017 Revenio Group Oyj Ei äänestyksiä 22.3.2017 Dna Oy Ei äänestyksiä 23.3.2017 Valmet Oyj Ei äänestyksiä 23.3.2017 Metsä Board Plc B Ei äänestyksiä 23.3.2017 Konecranes Oyj Ei äänestyksiä 23.3.2017 Tieto Oyj Ei äänestyksiä 24.3.2017 Tokmanni Group Corp Ei äänestyksiä 29.3.2017 UPM-Kymmene Oyj Ei äänestyksiä 30.3.2017 Cramo Oyj Ei äänestyksiä 30.3.2017 Asiakastieto Group Oyj Ei äänestyksiä 3.4.2017 Kesko Oyj B Ei äänestyksiä 4.4.2017 Fortum Oyj Ei äänestyksiä 4.4.2017 Consti Yhtiot Oy Ei äänestyksiä 4.4.2017 Glaston Oyj Apb Ei äänestyksiä 6.4.2017 Elisa Oyj Ei äänestyksiä 7.4.2017 AffectoGenimap Oyj Ei äänestyksiä 21.4.2017 Cleantech Invest Oy Ei äänestyksiä 27.4.2017 Sampo Oyj A Ei äänestyksiä 27.4.2017 Huhtamäki Oyj Ei äänestyksiä 28.4.2017 Verkkokauppa.Com Oyj (ylimääräinen) Ei äänestyksiä 17.5.2017 Kotipizza Group Ei äänestyksiä 23.5.2017 Nokia Oyj Ei äänestyksiä 12.9.2017 YIT Oyj (ylimääräinen) Ei äänestyksiä 21.9.2017 Glaston Oyj (ylimääräinen) Ei äänestyksiä Kevään 2017 yhtiökokouksissa esitettiin monen yhtiön kohdalla hallituksen palkkioiden nostamista. Eläkerahasto pyysi lisätietoja ennen yhtiökokousta viideltä yhtiöltä, jotka ilman tarkempia perusteluja ehdottivat palkkioiden nostamista yli 10 prosenttia. Eläkerahasto sai riittävät perustelut kaikilta yhtiöiltä ennen varsinaista yhtiökokousta. Eläkerahaston osakerahastojen puolella rahastoyhtiöt osallistuivat yhteensä satoihin yhtiökokouksiin ja äänestyksiin vuoden 2017 aikana. Eläkerahaston käyttämien osakeindeksirahastojen osalta osallistumisaste oli noin 90 prosenttia kaikista rahastojen sijoituksista.

9 (14) 4.2. Vastuullisuusseulonta ja kansainväliset vaikuttamiskeskustelut Eläkerahasto seuloo sijoitussalkkunsa kahdesti vuodessa, jotta salkun vastuullisuudesta saadaan ajantasainen kokonaiskuva. Seulonnasta vastaa yritysvastuuanalyyseihin erikoistunut tutkimus- ja konsultointiyhtiö ISS-Ethix. ISS-Ethixin analyysipalvelun avulla eläkerahasto pystyy tunnistamaan sijoitussalkun kansainväliset sopimusrikkomustapaukset (ympäristönormit, ihmisoikeus, työoikeus ja korruptio) sekä kartoittamaan erityistä tarkkailua vaativat toimialat (fossiiliset polttoaineet, tupakka, aseet, aikuisviihde, alkoholi ja uhkapeli). Seulontatulokset ja niiden käsittely ovat pysyvä osa eläkerahaston varainhoitajatapaamisia. Tulokset käsitellään myös eläkerahaston johtokunnassa. Seulontatulokset toimivat vaikuttamistoiminnan lähtökohtana. Eläkerahasto osallistuu ISS-Ethixin välityksellä vaikuttamiskeskusteluihin vakavia normirikkomuksia tehneiden yritysten kanssa. Vaikuttamiskeskustelut yritysten kanssa tapahtuvat kirjeiden, puhelinkonferenssien tai tapaamisten välityksellä. Vaikuttamiskeskustelun suunnitteluvaiheessa ISS-Ethix laatii listan toimenpiteistä, joita yrityksen tulisi suorittaa toimintansa puutteiden korjaamiseksi ja uusien ongelmien välttämiseksi. Toteutuneita toimenpiteitä käytetään vaikuttamiskeskustelussa edistymisen merkkinä. Yritys poistuu seurantalistalta ja vaikuttamiskeskustelu päättyy, kun kaikki toimenpiteet ovat suoritettu. Kuva: ISS-Ethixin vaikuttamisprosessi. Kaikki vaikuttamistapaukset ovat erilaisia ja positiivisten tulosten saavuttaminen voi kestää vuosia. Vaikuttamisen tavoite on saada yritys luomaan kestävät toimintamallit ja hyvä hallintotapa tulevaisuutta varten ja sitä kautta luoda omistajilleen lisäarvoa. Jos vaikuttamiskeskusteluilla ei pystytä muuttamaan yrityksen toimintaa, eläkerahasto voi harkita sijoituksesta luopumista. Sijoitusrahastoissa eläkerahasto on yksi osuudenomistaja monen muun joukossa, mutta eläkerahasto pyrkii ennakoivasti ja tapauskohtaisesti vaikuttamaan salkunhoitajan arvopaperivalintoihin. ISS-Ethixin vaikuttamispalvelun piiriin kuului vuonna 2017 yhteensä 105 yritystä. Yhteydenottojen vastausprosentti oli 64 %. Yli puolet vaikuttamiskeskusteluista liittyi ihmisoikeus- ja ympäristönormien rikkomiseen. Kirkon eläkerahasto ei omista kaikkia vaikuttamispalvelun piiriin kuuluvia yrityksiä, vaan tarkoituksena on olla mukana vaikuttamassa myös potentiaalisiin sijoituskohteisiin.

10 (14) Kuva: Eri normirikkomusalueet ja niiden jako vaikuttamispalvelussa 2017. Positiivisia vaikuttamistuloksia ISS-Ethix tapasi Gazprom Neft PJSC:n marraskuussa 2017. Tapaaminen oli yllättävä käänne vaikuttamiskeskustelussa, koska Gazpromilla ei aikaisemmin ole ollut johdonmukaista tapaa kohdata ympäristöriskeistä huolestuneita sijoittajia. Yritys ilmoitti olevansa halukas jakamaan tietoa ja tapaamaan sijoittajia säännöllisesti myös jatkossa. Tapaamisessa Gazprom kävi läpi yrityksen kohtaamia ympäristöhaasteita ja vastasi ISS-Ethixin kysymyksiin kiistanalaiselle suojelualueelle suunnitellun öljyputken rakentamisesta sekä arktisista öljynporausoperaatioista. Gazprom vastasi myös ISS-Ethixin kysymyksiin valmiudesta reagoida mahdollisiin öljyvuotoihin arktisilla vesillä. Vaikka yrityksen tulee vielä osoittaa suunnitelmiensa toimivuutta, se on näyttänyt sitoutumista ja avoimuutta keskustelussa sijoittajien kanssa. ISS-Ethix tapasi NagaCorp Ltd:n maaliskuussa 2017 ja on käynyt jatkuvaa sähköpostikeskustelua yrityksen kanssa. NagaCorp jakoi ISS-Ethixille tietoja laajemmasta yhteistyöstä ammattiliittojen kanssa ja se on pystynyt osoittamaan positiivisesta kehityksestä työtekijöiden luottamuksen uudelleenrakentamisessa. Lisäksi NagaCorp on lisännyt vuosikertomukseen lausunnon työtekijöidensä oikeudesta liittyä ammattiliittoihin ja sopinut säännöllisistä tapaamisista liittojen kanssa. Hyundai Heavy Industries Co. Ltd. on myös osoittanut avoimuutta ja halukkuutta vastata ISS-Ethixin sijoittajatiedusteluihin. Hyundain raportoima työpaikkaonnettomuuksien määrän väheneminen on positiivinen kehitys ja vuoden aikana yritys on onnistunut vähentämään onnettomuuksien määrää edelleen. Haastavia vaikuttamistapauksia ISS-Ethix käynnisti uudestaan vaikuttamiskeskustelun Deutsche Telekom AG:n kanssa toukokuussa 2017. Deutsche Telekomin tytäryhtiön T-Mobilen työoikeusrikkomuksen käsittelyssä oli tapahtunut positiivinen käänne. ISS-Ethix päätti edellisen vaikuttamiskeskustelun vuonna 2013, kun Deutsche Telekomin sitoutuminen työoikeuksien huomioimiseen USA:n toiminnoissa (T-Mobile) ei edistynyt. Vuonna 2017 USA:n työmarkkinaviranomaiset (The National Labor Relations Board) ottivat kantaa tapaukseen. Deutsche Telekom on jakanut oman kantansa ISS-Ethixin kanssa, mutta ISS-Ethixin mukaan yhtiö keskittyy edelleen liian vähän käytännön toimenpiteisiin. Deutsche Telekom ei noudata käytöskoodiaan johdonmukaisesti, eikä se salli ammattiliittojen toimintaa kaikissa tytäryhtiöissään.

11 (14) PTT Public Co., Ltd:llä on useita normirikkomuksia taustalla: biodiversiteetin vaarantaminen Laoksen Xayaburi-padolla sekä ihmisoikeusasiat Myanmarin öljy- ja kaasutoiminnoissa. Uusin syytös koskee yhtiön vastaanottamia lahjuksia Roll-Royce Plc:ltä vuosien 2003-2013 aikana. PTT on toimittanut ISS-Ethixille yksityiskohtaista materiaalia korruption vastaisista toimenpiteistä ja ohjeistuksen tarkentamisesta, mutta yhtiö ei ole vastannut tiedusteluihin muista rikkomuksista. ISS-Ethix käynnisti ensimmäiset vaikuttamiskeskustelut Alstom SA:n kanssa vuonna 2010, silloin yhtiö oli hyvin halukas keskustelemaan sijoittajien kanssa. Vuosien varrella tilanne on muuttunut ja ISS-Ethix odottaa muun muassa vastauksia tiedusteluihinsa yhtiöön kohdistuvista lahjussyytöksistä sekä ihmisoikeusrikkomuksista Etelä-Amerikassa. 4.3. Teemavaikuttaminen Kirkon eläkerahasto haluaa myös osallistua ennakoivaan vaikuttamistoimintaan, jossa sijoituskohteisiin pyritään vaikuttamaan rakentavalla tavalla, tulevaisuuden vastuullisuushaasteita ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteita huomioiden. Eläkerahasto käynnisti syksyllä 2017 teemavaikuttamisyhteistyön GES International AB:n kanssa. Yhteistyö perustuu kolmeen vastuullisuusteemaan, jokaisessa teemassa on mukana useita instituutiosijoittajia. Yhden teemavaikuttamishankkeen kesto on noin 2-3 vuotta. Tämän jälkeen teemaa voidaan jatkaa tai valitaan uusi. 1. Verovastuullisuus Verovastuullisuuden vaikuttamishanke käynnistyi vuonna 2017 ja sen kestoksi on arvioitu kaksi vuotta. Vaikuttaminen käsittää 10 kohdeyhtiötä teknologian, lääketieteen, kaupan ja ruoantuotannon aloilla. Näillä globaalisti toimivilla yhtiöillä on erityisen merkittävä riski verovastuullisuuden osalta. Vaikuttamisen tavoitteena on kannustaa yhtiöitä käsittelemään veronmaksuun liittyvät toimet hyvän hallintotavan ja riskienhallinnan keinoina. Käytännössä tähän kuuluvat esimerkiksi yhtiön avoimuus veropolitiikkansa suhteen, maakohtainen veroraportointi sekä hallituksen aktiivinen rooli yhtiön veropolitiikan valvojana. Verovastuullisuuden teema on haastava, mutta vaikuttamishankkeen ensimmäisen puolen vuoden aikana vuoropuhelu on jo käynnistetty lupaavasti kuuden kohdeyrityksen kanssa. Veroteemalle keskeiset YK:n kestävän kehityksen tavoitteet:

12 (14) 2. Hiiliriski Hiiliriskin vaikuttamishanke viedään päätökseen vuoden 2018 aikana. Vaikuttamisen kohteeksi on valittu 20 sähköyhtiötä. Kyseessä on toimiala, jonka hiilidioksidipäästöt ovat erityisen suuria. Vaikuttamisen tavoitteena on pitkäjänteisesti pienentää näiden yritysten hiiliriskiä maailmassa, jossa fossiilisten polttoaineiden käyttö tulee olemaan erittäin rajallista tai olematonta ja niistä irtautuminen luo kilpailuetua erityisesti sähköyhtiöille. Käytännössä vaikuttamisella kannustetaan yhtiöitä asettamaan päästövähennystavoitteita ja siihen liittyviä toimintasuunnitelmia. Vuonna 2017 vaikuttamishanke oli yhteydessä kohdeyrityksiin yli 140 kertaa. Yritysten raportointi ilmastoon liittyvien päästöjen suhteen on parantunut selvästi. Monet yritykset, joilla ei aikaisemmin ollut päästötavoitteita, ovat nyt sellaiset asettaneet. Yritysten lähestymistapojen edistyneisyydessä on edelleen suuria eroja, mutta kaikki yritykset ovat vaikuttamisen myötä ymmärtäneet kuinka tärkeä aihe ilmastonmuutos on sijoittajille. Hiiliriskiteemalle keskeiset YK:n kestävän kehityksen tavoitteet: 3. Vesi Veden vaikuttamishanke käynnistyi 2016 ja sen arvioitu kesto on kolme vuotta. Veden saatavuus on merkittävä riskitekijä yhtiöiden toimintaympäristössä. Vaikuttaminen käsittää yhtiötä vesi-intensiivisillä aloilla kuten maatalous, kaivostoiminta, tekstiili- sekä ruoka- ja juomateollisuus. Fokuksessa ovat erityisesti sellaiset yhtiöt, jotka toimivat vesipulasta kärsivissä kehitysmaissa. Vaikuttamisen tavoitteena on varmistaa, että yhtiön käytännöt vesiriskien arviointiin ja hoitamiseen ovat pitkäjänteiset, kestävän kehityksen mukaiset ja seuraavat paikallisen yhteisön tarpeita. Vaikuttamishanke kävi vuoden aikana vuoropuhelua 30 yrityksen kanssa. Vuoropuheluiden tuloksia arvioidaan 35-36 mittarilla yrityssektorista riippuen. Ensimmäinen puolivuosittaisraportti syyskuussa osoitti kaikkien kohdeyritysten vesiriskien hallinnan kohentuneen alkutilanteeseen verrattuna. Parannusta oli tapahtunut erityisesti liittyen vesiriskien ja -vaikutusten arviointiin sekä integroituun vesiresurssien hallintaan, joka käsittää sidosryhmien kattavan huomioon ottamisen. Merkittävää on myös, että keskustelujen kautta vaikuttamishanke sai tietoa monista veteen liittyvistä toimenpiteistä, joita yritykset eivät mainitse julkisessa raportoinnissaan.

13 (14) Vesiteemalle keskeiset YK:n kestävän kehityksen tavoitteet: 4.4. Sijoittaja-aloitteet ja foorumit PRI:n vastuullisen sijoittamisen periaatteet. Kirkon eläkerahasto on vuodesta 2008 sitoutunut PRI:n periaatteisiin ja on rakentanut vastuullisen sijoittamisen toimintansa näiden periaatteiden ympärille. PRIperiaatteet tukevat eläkerahastoa vastuullisen sijoitustoiminnan toteutuksessa. Finsif Suomen vastuullisen sijoittamisen foorumi. Finsifin tarkoitus on edistää vastuullista sijoittamista Suomessa. Kirkon eläkerahasto on ollut mukana vaikuttamassa Finsifin toimintaan hallitusjäsenenä sekä aktiivisena työryhmäjäsenenä yhdistyksen perustamisesta vuodesta 2010 lähtien. Finsif tukee eläkerahaston vastuullista sijoitustyöskentelyä keräämällä yhteen samanhenkisiä sijoittajia, joiden kanssa eläkerahasto voi vaihtaa kokemuksia ja parhaita käytäntöjä vastuulliseen sijoittamiseen liittyen. Finsifillä on 64 jäsentä. Carbon Disclosure Project (CDP). Eläkerahasto on vuodesta 2007 lähtien tukenut CDP:tä ja sen hallinnoimia aloitteita, kuten CDP Water Disclosure ja Carbon Action. CDP:n kautta eläkerahasto on mukana kehittämässä yritysten ilmastonmuutostyöskentelyä ja raportointia. Vastuulliselle sijoittajalle on tärkeää saada luotettavaa ja vertailukelpoista tietoa yritysten vastuullisesta toiminnasta. CDP lähettää vuosittain kyselylomakkeita tuhansille yrityksille. Montréal Carbon Pledge. Eläkerahasto osallistuu Montréal Carbon Pledge -ilmastoaloitteeseen. PRI perusti Montreal Carbon Pledge aloitteen vuosikokouksessaan Quebecissä syyskuussa 2014. Tarkoituksena oli kerätä mahdollisimman monta sijoittajaa mukaan aloitteeseen ennen Pariisin ilmastokokousta. Aloitteen osallistujat sitoutuvat mittaamaan ja raportoimaan sijoitussalkkujensa hiilijalanjäljen. Ensimmäiset osallistujat olivat joukko kansainvälisiä eläkerahastoja. Aloitteella on yli 120 allekirjoittajaa, jotka yhteensä edustavat 10 triljoonan US-dollarin sijoitusvarallisuutta. Climate Action 100+. Uusi sijoittajavetoinen aloite, jonka tavoitteena on vaikuttaa maailman 100 eniten kasvihuonekaasuja tuottaviin yhtiöihin: päämääränä hillitä yhtiöiden päästöjä sekä vahvistaa yhtiöiden ilmastoriskeihin liittyvää taloudellista raportointia ja hallintoa. Aloitteen toimintakausi on viisi vuotta ja sen taustalla on Pariisin ilmastosopimuksen asettamat tavoitteet. Aloite on useiden kansainvälisten järjestöjen yhdessä koordinoima. Eläkerahasto liittyi aloitteeseen joulukuussa 2017. Aloitteessa on mukana 225 sijoittajaa, jotka yhteensä edustavat 26 triljoonan US-dollarin sijoitusvarallisuutta.

14 (14) 5 Varainhoitajien ESG-kysely laajenee vaihtoehtoisiin sijoituksiin Kirkon eläkerahasto on vuodesta 2013 lähtien vuosittain tehnyt kyselyn varainhoitajien vastuullisen sijoittamisen aktiivisuuden tasosta. ESG-asiat ja siihen liittyvät vaatimukset arvioidaan perusteellisesti varainhoitajan valintavaiheessa, mutta eläkerahasto haluaa myös seurata yhteistyökumppaneidensa edistymistä vuositasolla. Kyselyn tulosten pohjalta eläkerahasto käy keskustelua varainhoitajien kanssa toimintatapojen kehittämiseksi. Varainhoitajalla ei tarvitse olla kaikkia vastuulliseen sijoittamiseen liittyviä prosesseja käytössä yhteistyön alusta alkaen, vaan eläkerahasto voi osallistua näiden prosessien kehitystyöhön. Varainhoitajan sitoutuminen PRI-periaatteisiin on tärkeä lähtökohta. Vuoden 2017 aikana eläkerahasto keskittyi edellisen vuoden tulosten läpikäyntiin varainhoitajiensa kanssa. Eläkerahasto päätti uudistaa kyselylomakkeen niin, että se soveltuu käytettäväksi myös vaihtoehtoisten sijoitusten puolella. Uusi kyselylomake valmistuu vuoden 2018 aikana. 6 Vastuullisen sijoittamisen työryhmä Vastuullisen sijoittamisen työryhmä on asiantuntijaelin, joka neuvoo kirkon eläkerahaston johtokuntaa vastuullista sijoittamista ja yritysten vastuullisuutta koskevissa kysymyksissä. Työryhmä kokoontui kerran vuoden 2017 aikana. Kokousaiheena oli sijoituskohteiden verovastuullisuuteen liittyvät näkökulmat ja niiden huomioiminen eläkerahaston vastuullisen sijoittamisen ohjeiden päivityksessä. Työryhmän jäsenet ovat: Kirkon eläkerahaston johtaja Leena Rantanen (puheenjohtaja) Toimitusjohtaja Pasi Strömberg, Eläkekassa Verso Yhteiskunnan ja kestävän kehityksen asiantuntija, rovasti Ilkka Sipiläinen, Kirkkohallitus Vastuullisen sijoittamisen senior-analyytikko Tiina Landau, Ilmarinen Head of ESG Mika Leskinen, OP Varallisuudenhoito Apulaisprofessori Hanna Silvola, Aalto Yliopisto Tiedottaja Tuija Helenelund, Kirkon tiedotuskeskus Sijoitusjohtaja Ira van der Pals, Kirkon eläkerahasto Salkunhoitaja ja vastuullisen sijoittamisen asiantuntija Magdalena Lönnroth (ryhmän koordinaattori), Kirkon eläkerahasto